PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen yleinen tausta, perusteet ja tavoitteet

Direktiivi 2000/9/EY henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista[1] hyväksyttiin 20. maaliskuuta 2000, ja sen soveltaminen alkoi 3. toukokuuta 2002.

Direktiivillä 2000/9/EY varmistetaan köysiratalaitteistojen korkea turvallisuustaso käyttäjien, työntekijöiden ja ulkopuolisten osapuolten kannalta. Siinä vahvistetaan olennaiset vaatimukset, jotka köysiratalaitteistojen, niiden infrastruktuurin, osajärjestelmien ja turvakomponenttien on täytettävä ollakseen turvallisia.

Direktiivi 2000/9/EY on myös esimerkki unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä, koska sillä varmistetaan köysiratalaitteistojen osajärjestelmien ja turvakomponenttien vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla. Sillä yhdenmukaistetaan edellytykset köysiratalaitteistoihin asennettavaksi tarkoitettujen osajärjestelmien ja turvakomponenttien markkinoille saattamiselle ja käyttöön ottamiselle. Valmistajien on osoitettava, että osajärjestelmät ja turvakomponentit on suunniteltu ja valmistettu olennaisten vaatimusten mukaisesti, kiinnitettävä niihin CE-merkintä ja annettava ohjeet niiden asentamisesta köysiratalaitteistoihin.

Direktiivin 2000/9/EY perustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 114 artikla. Direktiivi on yhdenmukaistamisdirektiivi, joka perustuu ”uuden lähestymistavan” periaatteisiin, joiden mukaan valmistajien varmistettava, että niiden tuotteet täyttävät pakolliset suorituskyky- ja turvallisuusvaatimukset, joista säädetään asianomaisessa säädöksessä tarkentamatta erityisiä teknisiä ratkaisuja tai eritelmiä.

Direktiiviä 2000/9/EY sovelletaan henkilökuljetukseen tarkoitettuihin köysiratalaitteistoihin.

Direktiivin 2000/9/EY soveltamisalan määrittämisessä käytetyt keskeiset kriteerit ovat voimansiirron toteuttaminen kuormaa vetävällä köydellä ja matkustajien kuljettaminen.

Direktiivin 2000/9/EY soveltamisalaan kuuluvien köysiratalaitteistojen keskeiset tyypit ovat raiteilla kulkevat köysiradat, korihissit, irrotettavat tuolihissit, köysipuristimilla kiinnitetyt tuolihissit, köysiriippuradat, kahden köyden varassa olevat korihissit, yhdistelmälaitteistot (jotka koostuvat useista köysiratatyypeistä kuten kori- ja tuolihisseistä) ja vetohissit.

Köysiratalaitteistot määritellään paikalleen asennetuiksi infrastruktuurista, osajärjestelmistä ja turvakomponenteista koostuviksi täydellisiksi järjestelmiksi.

Köysiratalaitteistoihin ja niiden infrastruktuuriin vaikuttavat suoraan niiden sijaintialueen ominaisuudet, asentamispaikan maaston ominaisuudet, niiden ympäristö, ilmasto- ja sääolosuhteet sekä lähistöllä maassa ja ilmassa olevat rakennelmat ja mahdolliset esteet.

Köysiratalaitteistojen rakentamiseen ja käyttöönottoon sovelletaan sen vuoksi kansallisia lupamenettelyjä.

Direktiivissä 2000/9/EY vahvistetaan yhdenmukaistetut olennaiset vaatimukset, jotka köysiratalaitteistojen on täytettävä, mutta jäsenvaltioilla on edelleen toimivalta säätää muista seikoista kuten maankäyttöoikeudesta, aluesuunnittelusta ja ympäristönsuojelusta.

Turvakomponentteihin ja osajärjestelmiin sovelletaan tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta. Turvakomponenteissa on CE-merkintä, joka osoittaa niiden olevan direktiivin 2000/9/EY vaatimusten mukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt mukaan luettuina.

Nyt käsillä olevalla ehdotuksella on tarkoitus korvata direktiivi 2000/9/EY asetuksella komission yksinkertaistamistavoitteiden mukaisesti.

Ehdotuksella pyritään myös mukauttamaan direktiivi 2000/9/EY vuonna 2008 hyväksyttyyn tuotelainsäädäntöpakettiin ja etenkin uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen N:o 768/2008/EY.

Uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä vahvistetaan yhteiset puitteet tuotteita koskevalle EU:n yhdenmukaistamislainsäädännölle. Nämä puitteet koostuvat säännöksistä, joita yleisesti käytetään EU:n tuotelainsäädännössä (esim. määritelmät, talouden toimijoiden velvollisuudet, ilmoitetut laitokset ja suojamekanismit). Näitä yhteisiä säännöksiä on vahvistettu, jotta käytännössä varmistettaisiin direktiivien tehokkaampi soveltaminen ja valvonta. Mukaan on otettu uusia keinoja, kuten tuojien velvollisuuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuuden parantamisen kannalta.

Komissio on jo ehdottanut yhdeksän muun direktiivin mukauttamista uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen 21. marraskuuta 2011 hyväksytyn uuden ”mukauttamispaketin” yhteydessä. Se on myös tehnyt ehdotuksen painelaitteita koskevan direktiivin 97/23/EY mukauttamisesta uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen[2].

Jotta voitaisiin varmistaa teollisuustuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön johdonmukaisuus uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen perustuvan poliittisen sitoumuksen ja päätöksen 2 artiklassa säädetyn oikeudellisen velvoitteen mukaisesti, on huolehdittava sitä, että nyt käsillä oleva ehdotus on linjassa uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen säännösten kanssa.

Ehdotuksella pyritään myös ratkaisemaan tiettyjä ongelmia, joita on koettu direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanon yhteydessä. Viranomaisilla, ilmoitetuilla laitoksilla ja valmistajilla on ollut eriäviä näkemyksiä siitä, kuuluvatko tietyntyyppiset laitteistot direktiivin 2000/9/EY soveltamisalaan ja onko ne sen vuoksi valmistettava ja sertifioitava direktiivin vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti. Myös siitä on ollut erilaisia näkemyksiä, pitäisikö tiettyjä laitteita pitää osajärjestelminä, infrastruktuurina vaiko turvakomponentteina. Direktiivissä ei myöskään täsmennetä, mitä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen tyyppiä olisi sovellettava osajärjestelmiin.

Nämä erilaiset näkemykset ovat johtaneet markkinoiden vääristymiseen ja talouden toimijoiden erilaiseen kohteluun. Kyseisten laitteistojen valmistajien ja toimijoiden on ollut muutettava laitteita tai teetettävä lisäsertifiointeja, jotka ovat johtaneet lisäkustannuksiin ja viivästyksiin laitteistojen hyväksyntämenettelyissä ja käyttöönotossa.

Ehdotetulla asetuksella pyritään sen vuoksi lisäämään direktiivin 2000/9/EY soveltamisalan oikeudellista selkeyttä ja parantamaan näin asianomaisten säännösten täytäntöönpanoa.

Direktiivissä 2000/9/EY on myös säännöksiä, jotka koskevat osajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointia. Siinä ei kuitenkaan määritellä konkreettisesti menettelyä, jota valmistajan ja ilmoitetun laitoksen tulisi noudattaa. Siinä ei myöskään täsmennetä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä, jotka ovat valmistajien käytettävissä turvakomponenttien osalta. Ehdotetussa asetuksessa mukautetaan sen vuoksi osajärjestelmien osalta käytettävissä olevat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt turvakomponenttien tapauksessa käytössä jo oleviin menettelyihin. Perustana käytetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyviä yhteisiä puitteita koskevassa päätöksessä N:o 768/2008/EY (uutta lainsäädäntökehystä koskeva päätös) vahvistettuja vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuleja. Tässä yhteydessä siinä säädetään myös CE-merkinnän kiinnittämisestä sen osoittamiseksi, että tuote on asetuksen säännösten mukainen, turvakomponentteihin sovellettavan nykyisen järjestelmän mukaisesti.

Ehdotuksessa otetaan huomioon eurooppalaisesta standardoinnista 25. lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012[3].

Ehdotuksessa otetaan huomioon myös komission 13. helmikuuta 2013 hyväksymä ehdotus tuotteiden markkinavalvontaa koskevaksi asetukseksi[4], jonka on tarkoitus olla markkinavalvonnan ainoa oikeudellinen väline muiden kuin elintarvikkeiden, sekä kulutustavaroiden että muiden tuotteiden ja sekä unionin yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin kuuluvien että muiden tuotteiden alalla. Tässä ehdotuksessa yhdistetään markkinavalvontaa koskevat säännöt, joista säädetään yleisestä tuoteturvallisuudesta annetussa direktiivissä 2001/95/EY[5], tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008[6] ja sektorikohtaisessa yhdenmukaistamislainsäädännössä, jotta voidaan tehostaa unionissa toteutettavia markkinavalvontatoimia. Markkinavalvontaa ja suojalausekkeita koskevia säännöksiä sisältyy myös ehdotettuun tuotteiden markkinavalvontaa koskevaan asetukseen. Tämän vuoksi nykyisestä sektorikohtaisesta yhdenmukaistamislainsäädännöstä olisi poistettava säännökset, jotka liittyvät markkinavalvontaan ja suojalausekkeisiin. Ehdotetun tuotteiden markkinavalvontaa koskevan asetuksen yleisenä tavoitteena on yksinkertaistaa perustavalla tavalla unionin markkinavalvontakehystä, jotta siitä saadaan toimivampi sen pääasiallisten käyttäjien eli markkinavalvontaviranomaisten ja talouden toimijoiden kannalta. Direktiivissä 2000/9/EY säädetään osajärjestelmiin ja turvakomponentteihin sovellettavasta suojalausekemenettelystä. Jotta tämä ehdotus olisi linjassa ehdotetussa tuotteiden markkinavalvontaa koskevassa asetuksessa perustettavien puitteiden kanssa, siihen ei sisälly osajärjestelmien ja turvakomponenttien markkinavalvontaa ja suojalausekemenettelyjä koskevia säännöksiä, joista säädetään uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä. Oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi siinä kuitenkin viitataan ehdotettuun tuotteiden markkinavalvontaa koskevaan asetukseen.

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä aloite on sisämarkkinoiden toimenpidepaketin[7] mukainen. Paketissa korostettiin, että on tarpeen palauttaa kuluttajien luottamus markkinoilla olevien tuotteiden laatuun ja että markkinavalvontaa on vahvistettava.

Sillä myös tuetaan parempaa sääntelyä ja sääntely-ympäristön yksinkertaistamista koskevaa komission politiikkaa.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Intressitahojen kuuleminen

Direktiivin 2000/9/EY tarkistusmenettely on ollut pitkällinen prosessi, josta on keskusteltu laajasti vuodesta 2010 lähtien. Siitä on keskusteltu etenkin köysiratalaitteistoja käsittelevässä jäsenvaltioiden työryhmässä, direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten asiantuntijoiden kanssa, direktiivissä 2000/9/EY säädetyssä pysyvässä komiteassa, köysiratalaitteistojen markkinavalvontaa käsittelevässä hallintoyhteistyöryhmässä (AdCo), köysiratalaitteistoja käsittelevässä ilmoitettujen laitosten alakohtaisessa ryhmässä (CSG) sekä toimiala- ja käyttäjäorganisaatioiden kanssa.

Jäsenvaltiot ja sidosryhmät, mukaan luettuina valmistajien organisaatiot, ilmoitetut laitokset ja standardointielinten edustajat, ovat olleet alusta alkaen mukana vaikutustenarviointiprosessissa. Direktiivissä 2000/9/EY säädetyssä pysyvässä komiteassa on käyty säännöllisesti keskusteluja direktiivin toiminnasta ja seikoista, jotka mahdollisesti kaipaisivat kehittämistä joko lainsäädäntö- tai muilla toimenpiteillä.

Lisäksi on toteutettu kolme erillistä kuulemismenettelyä.

Ensimmäinen kuuleminen toteutettiin vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla direktiivin 2000/9/EY 21 artiklan 4 kohdassa säädetyn täytäntöönpanokertomuksen valmistelun yhteydessä.

Komissio totesi ensimmäisessä direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanokertomuksessa[8], että direktiivin avulla oli onnistuttu perustamaan osajärjestelmien ja turvakomponenttien sisämarkkinat ja takaamaan samalla yhtenäinen ja korkea turvallisuustaso. Se yksilöi myös joitakin seikkoja, jotka edellyttivät tarkastelua.

Tarkastelua edellyttivät seuraavat seikat:

– Direktiivin 2000/9/EY soveltamisalan laajuus etenkin uusien köysiratalaitteistotyyppien osalta;

– Osajärjestelmiin sovellettavien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen asianmukaisen valikoiman puute, joka on johtanut toisistaan eriäviin tulkintoihin ja erilaisten vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen soveltamiseen osajärjestelmien kohdalla,

– Tarve mukauttaa direktiivi 2000/9/EY uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen.

Ensimmäinen ja toinen kuuleminen toteutettiin vuonna 2012 osana vaikutustenarviointitutkimusta. Ensimmäinen kuuleminen käsitteli nykytilannetta ja toinen toimintavaihtoehtoja. Vaikutustenarviointitutkimuksen loppukertomus on esitelty virallisesti ja siitä on keskusteltu 25. syyskuuta 2012 ja 8. huhtikuuta 2013 pidetyissä pysyvän komitean kokouksissa, joissa jäsenvaltioilla ja alakohtaisilla sidosryhmillä on ollut tilaisuus esittää näkemyksiä ja kannanottoja tutkimukseen sisältyneistä toimintavaihtoehdoista.

Sidosryhmät ovat osallistuneet aktiivisesti sellaisten ongelmien kartoittamiseen, jotka on ratkaistava, jotta direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanoa voidaan parantaa. Suurin osa sidosryhmistä on samaa mieltä kartoitetuista ongelmista. Huomattavalla määrällä vaikutustenarviointitutkimuksen yhteydessä järjestettyyn kuulemiseen vastanneista on kokenut ongelmia köysiratalaitteistojen määritelmän kanssa sekä sellaisten tuotteiden osalta, jotka ovat rajatapauksia hissejä koskevan direktiivin 95/16/EY[9] suhteen.

Koska koottujen tietojen määrä oli jo suuri ja käsiteltävät kysymykset olivat varsin teknisiä, julkista kuulemista ei käynnistetty, vaan kohdennettuja asiantuntijoiden kuulemisia pidettiin soveltuvampana vaihtoehtona tämän hyvin teknisen aloitteen yhteydessä.

Asiantuntijatiedon käyttö – vaikutusten arviointi

Direktiivin 2000/9/EY tarkistamisesta on laadittu vaikutustenarviointi.

Komissio toteutti kerättyjen tietojen pohjalta vaikutustenarvioinnin, jossa tarkasteltiin ja vertailtiin kolmea vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1 – Ei muutoksia nykytilanteeseen

Tässä vaihtoehdossa ei ehdoteta muutoksia direktiiviin 2000/9/EY.

Vaihtoehto 2 – Toteutus muilla kuin lainsäädäntötoimenpiteillä

Vaihtoehdossa 2 tarkastellaan mahdollisuutta antaa tarkempaa ohjausta direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanemiseen sen soveltamisalan osalta sekä suositellaan tiettyjen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen soveltamista osajärjestelmien arviointiin. Tämä toteutettaisiin laatimalla uudelleen direktiivin 2000/9/EY soveltamisopas.

Vaihtoehto 3 – Toteutus lainsäädäntötoimenpiteillä

Tässä vaihtoehdossa muutetaan direktiiviä 2000/9/EY.

Parhaana ratkaisuna pidettiin vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmää seuraavista syistä:

– Sen katsotaan ratkaisevan ongelman parhaalla mahdollisella tavalla, sillä siinä selkeytetään soveltamisalaa, määritelmiä sekä johdonmukaisuutta ja joustavuutta osajärjestelmiin ja turvakomponentteihin sovellettavien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen osalta.

– Siitä ei aiheudu merkittäviä kustannuksia talouden toimijoille eikä ilmoitetuille laitoksille. Siitä ei aiheudu huomattavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikutuksia niille, jotka jo nyt toimivat vastuullisesti.

– Se parantaa osajärjestelmien ja turvakomponenttien sisämarkkinoiden toimintaa, kun varmistetaan kaikkien talouden toimijoiden – erityisesti tuojien ja jakelijoiden – sekä ilmoitettujen laitosten yhdenvertainen kohtelu.

– Vaihtoehto 1 ei ratkaise joihinkin direktiivin 2000/9/EY säännöksiin liittyvän oikeudellisen epävarmuuden ongelmaa eikä siis paranna direktiivin täytäntöönpanoa.

Ehdotus käsittää seuraavat:

· Soveltamisalan selkeyttäminen sekä kuljettamiseen että vapaa-ajan käyttöön tarkoitettujen köysiratalaitteistojen osalta;

· Osajärjestelmiin sovellettavien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen käyttöönotto perustuen turvakomponentteihin sovellettaviin nykyisiin vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuleihin, jotka on mukautettu uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen;

· Mukauttaminen uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen.

Ehdotuksella taataan tasapuoliset toimintaedellytykset talouden toimijoille ja parannetaan matkustajien, muiden käyttäjien, työntekijöiden ja kolmansien osapuolten turvallisuuden suojelua.

3.           Ehdotuksen oikeudellinen sisältö

3.1. Soveltamisala ja määritelmät

Ehdotetun asetuksen soveltamisala vastaa direktiivin 2000/9/EY soveltamisalaa. Siihen kuuluvat köysiratalaitteistot, niiden infrastruktuuri mukaan luettuna, sekä köysiratalaitteistojen osajärjestelmät ja turvakomponentit.

Ehdotuksella selkeytetään ja päivitetään nykyistä soveltamisalaa.

Siinä otetaan huomioon uusien köysiratalaitteistotyyppien kehitys ja täsmennetään, että vapaa-ajankäyttöön markkinoilla tai huvipuistoissa tarkoitettujen köysiratalaitteistojen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle ei koske köysiratalaitteistoja, jotka on tarkoitettu kahteen käyttötarkoitukseen eli henkilöiden kuljetukseen ja vapaa-ajankäyttöön.

Ehdotuksen ulkopuolelle on edelleen jätetty tietyt maataloudessa tai teollisuudessa käytettävät köysiratalaitteistot, mutta siinä täsmennetään, että soveltamisalaan kuuluvat myös vuoristomajojen huoltoon käytettävät köysiratalaitteistot, joita ei ole tarkoitettu yleisön kuljettamiseen.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät edelleen köysivetoiset lautat, mutta tätä säännöstä päivitetään laajentamalla se koskemaan kaikkia köysivetoisia laitteistoja, joissa käyttäjät tai kantavat yksiköt ovat veden varassa, kuten köysivetoisia vesihiihtolaitteistoja.

Direktiivissä 2000/9/EY säädetään hammastankokäyttöisten raitateiden ja ketjuvetoisten laitteiden soveltamisalan ulkopuolelle jättämisistä, mutta näitä säännöksiä ei enää säilytetä, koska kyseiset laitteistot eivät vastaa köysiratalaitteistojen määritelmää.

Lisäksi lisätään joitakin yleisiä määritelmiä, jotka johtuvat mukauttamisesta uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen.

3.2. Talouden toimijoiden velvollisuudet

Osajärjestelmien ja turvakomponenttien osalta ehdotukseen sisältyy tuotteita koskevalle unionin yhdenmukaistamislainsäädännölle tyypillisiä säännöksiä, ja siinä vahvistetaan asianomaisten talouden toimijoiden (valmistajien, valtuutettujen edustajien, tuojien ja jakelijoiden) velvollisuudet uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen mukaisesti.

3.3. Yhdenmukaistetut standardit

Yhdenmukaistettujen standardien noudattaminen luo olettaman siitä, että kyseinen tuote on olennaisten vaatimusten mukainen. Eurooppalaisen standardoinnin laaja-alainen oikeudellinen kehys vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o 1025/2012. Asetukseen sisältyy mm. säännöksiä standardointipyynnöistä, joita komissio esittää Euroopan standardointijärjestölle, ja menettelyistä, joilla yhdenmukaistettuja standardeja voidaan vastustaa, sekä säännöksiä sidosryhmien osallistumisesta standardointiprosessiin. Sen vuoksi samoja seikkoja koskevia direktiivin 2000/9/EY säännöksiä ei oikeusvarmuuden vuoksi ole sisällytetty tähän ehdotukseen.

3.4. Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Ehdotuksessa säilytetään turvakomponentteihin sovellettavat direktiivissä 2000/9/EY säädetyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen mukaisesti siinä kuitenkin saatetaan ajan tasalle vastaavat moduulit.

Siinä säilytetään vaatimus, joka koskee ilmoitetun laitoksen toimintaa kaikkien osajärjestelmien ja turvakomponenttien suunnittelu- ja tuotantovaiheessa.

Ehdotuksella otetaan käyttöön osajärjestelmiin sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt perustuen uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä säädettyihin vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuleihin. Tässä yhteydessä siinä otetaan lisäksi käyttöön osajärjestelmiä koskeva CE-merkintä, koska ei ole syytä kohdella osajärjestelmiä eri tavoin kuin turvakomponentteja, joiden osalta direktiivissä 2000/9/EY säädetään jo CE-merkinnän kiinnittämisestä osoituksena siitä, että ne ovat direktiivin vaatimusten mukaisia.

3.5. Ilmoitetut laitokset

Ilmoitettujen laitosten moitteeton toiminta on olennainen edellytys sille, että terveyden ja turvallisuuden korkeatasoinen suoja ja kaikkien sidosryhmien luottamus uuden lähestymistavan mukaiseen järjestelmään saadaan varmistettua.

Sen vuoksi ehdotuksessa vahvistetaan ilmoitettuja laitoksia koskevia ilmoitusperusteita ja otetaan käyttöön ilmoittavia viranomaisia koskevia vaatimuksia uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen mukaisesti.

3.6. Täytäntöönpanosäädökset

Ehdotuksessa annetaan komissiolle valta antaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla varmistetaan asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano sellaisten ilmoitettujen laitosten tapauksessa, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä niiden ilmoitetun laitoksen asemaan sovellettavia vaatimuksia.

Täytäntöönpanosäädökset annetaan niiden täytäntöönpanosäädöksiä koskevien säännösten mukaisesti, joista säädetään yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011.

3.7. Loppusäännökset

Ehdotettua asetusta sovelletaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, jotta valmistajilla, ilmoitetuilla laitoksilla ja jäsenvaltioilla olisi aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin.

Ilmoitettujen laitosten ilmoittaminen uusien vaatimusten ja menettelyn mukaisesti on kuitenkin aloitettava pian tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Näin varmistetaan, että ehdotetun asetuksen soveltamispäivään mennessä on nimetty riittävä määrä ilmoitettuja laitoksia uusien sääntöjen mukaisesti, jotta vältetään ongelmat tuotannon jatkuvuudessa ja tarjonnassa markkinoille.

Ehdotuksessa säädetään siirtymäsäännöksestä, jota sovelletaan ilmoitettujen laitosten direktiivin 2000/9/EY mukaisesti osajärjestelmille ja turvakomponenteille antamiin todistuksiin, jotta varastot voidaan käyttää loppuun ja varmistaa joustava siirtyminen uusien vaatimusten soveltamiseen.

Direktiivin 2000/9/EY mukaisesti rakennettujen köysiratalaitteistojen käyttöönottoon sovelletaan siirtymäsäännöstä, jotta voidaan varmistaa joustava siirtyminen uusien vaatimusten soveltamiseen.

Direktiivi 2000/9/EY kumotaan ja korvataan ehdotetulla asetuksella.

3.8. Unionin toimivalta, oikeusperusta, toissijaisuusperiaate ja sääntelytapa

Oikeusperusta

Ehdotus perustuu perussopimuksen 114 artiklaan.

Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaate koskee erityisesti nyt lisättyjä säännöksiä, joilla pyritään parantamaan direktiivin 2000/9/EY tehokasta täytäntöönpanon valvontaa; näitä ovat talouden toimijoiden velvollisuudet, jäljitettävyyssäännökset sekä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista koskevat säännökset.

Lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet ovat johtaneet erilaisiin toimintatapoihin ja talouden toimijoiden erilaiseen kohteluun unionin sisällä, mikä vaarantaa direktiivin 2000/9/EY tavoitteen. Jos näiden ongelmien ratkaisemiseksi toteutetaan toimia kansallisella tasolla, riskinä on esteiden luominen tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Lisäksi kansallisen tason toiminta rajoittuu jäsenvaltion alueelliseen toimivaltaan. Koordinoidulla unionin tason toiminnalla voidaan paljon paremmin saavuttaa asetetut tavoitteet, ja niillä tehostetaan erityisesti markkinavalvontaa. Tämän vuoksi on asianmukaisempaa toteuttaa toimia unionin tasolla.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotetuissa muutoksissa ei suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusilla tai muutetuilla velvollisuuksilla ei aiheuteta tarpeettomia rasitteita tai kustannuksia yrityksille – etenkään pienille ja keskisuurille yrityksille – eikä viranomaisille. Jos muutoksilla on kielteisiä vaikutuksia, vaikutustenarvioinnin perusteella pyritään esittämään ratkaisua, joka olisi parhaiten oikeassa suhteessa kartoitettuihin ongelmiin. Useat muutokset koskevat nykyisen direktiivin selkeyttämistä, eikä niillä oteta käyttöön uusia vaatimuksia, joilla olisi kustannusvaikutuksia.

Sääntelytavan valinta

Säädösehdotuksen muoto on asetus.

Säädös muutetaan direktiivistä asetukseksi, koska on otettava huomioon sääntely-ympäristön yksinkertaistamista koskeva komission yleinen tavoite ja varmistettava, että ehdotettu lainsäädäntö pannaan yhdenmukaisella tavalla täytäntöön kaikkialla unionissa.

Ehdotettu asetus perustuu perussopimuksen 114 artiklaan, ja sillä pyritään varmistamaan köysiratalaitteistoihin asennettavaksi tarkoitettujen osajärjestelmien ja turvakomponenttien sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä säilyttämään jäsenvaltioiden nykyinen rooli köysiratalaitteistojen osalta. Siinä otetaan käyttöön selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan yhdenmukaisella tavalla samaan aikaan kaikkialla unionissa.

Täydellisen yhdenmukaistamisen periaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot eivät saa ottaa kansallisessa lainsäädännössään käyttöön osajärjestelmien ja turvakomponenttien markkinoille saattamiseen sovellettavia tiukempia vaatimuksia tai lisävaatimuksia. Etenkin valmistajien noudattamien pakollisten olennaisten vaatimusten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen on oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa.

Sama koskee säännöksiä, jotka on sisällytetty asetukseen sen mukauttamiseksi uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen. Nämä säännökset ovat selkeitä ja riittävän tarkkoja, minkä vuoksi asianomaiset toimijat pystyvät soveltamaan niitä suoraan.

Jäsenvaltioille asetettuja velvollisuuksia – kuten velvollisuutta arvioida, nimetä ja ilmoittaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset – ei siirretä sellaisinaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaan jäsenvaltiot panevat ne täytäntöön tarvittavin sääntely- ja hallinnollisin järjestelyin. Tämä ei muutu, kun asianomaiset velvollisuudet vahvistetaan asetuksessa.

Näin ollen jäsenvaltioilla ei ole juurikaan joustovaraa direktiivin siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kun sääntelytavaksi valitaan asetus, jäsenvaltiot kuitenkin säästävät kulut, jotka aiheutuisivat direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Lisäksi asetuksella vältetään riskit, joita voisi aiheutua siitä, että eri jäsenvaltiot siirtävät direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään eri tavoin, mikä puolestaan voisi johtaa turvallisuuden eritasoiseen suojeluun, aiheuttaa esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle ja näin ollen haitata direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa.

Vaikka säädöstyyppi vaihtuu direktiivistä asetukseksi, sääntelyn lähestymistapa ei muutu.

Uuden lähestymistavan perusominaisuudet säilytetään kokonaisuudessaan. Valmistajat saavat valita joustavasti keinot, joiden avulla ne varmistavat olennaisten vaatimusten noudattamisen. Ne saavat myös valita käytettävissä olevista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä sen menettelyn, jota käytetään osajärjestelmien ja turvakomponenttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. Säädöksen muoto ei vaikuta nykyisiin lainsäädännön täytäntöönpanoa tukeviin mekanismeihin (standardointimenettely, työryhmät, hallinnollinen yhteistyö, ohjeasiakirjojen laatiminen jne.).

Asetuksen käyttöönotto ei myöskään tarkoita sitä, että päätöksentekomenettely keskitettäisiin. Jäsenvaltiot säilyttävät köysiratalaitteistoja ja yhdenmukaistettujen säännösten täytäntöönpanoa koskevan toimivaltansa esimerkiksi ilmoitettujen laitosten nimeämisessä ja akkreditoinnissa, markkinavalvonnassa ja täytäntöönpanon valvontatoimissa (esimerkiksi seuraamukset).

Lopuksi todettakoon, että käyttämällä sisämarkkinalainsäädännön alalla säädöstyyppinä asetusta voidaan välttää jäsenvaltioiden harjoittaman ”ylisääntelyn” riski, mitä myös sidosryhmät pitävät tärkeänä. Myös valmistajat pystyvät toimimaan suoraan asetustekstin pohjalta, eikä niiden tarvitse tarkastella 28 jäsenvaltion omaa direktiiviin perustuvaa lainsäädäntöä.

Tämän perusteella katsotaan, että asetus on kaikkien osapuolten kannalta asianmukaisin ja vähiten kustannuksia aiheuttava vaihtoehto, koska se mahdollistaa ehdotetun lainsäädännön nopeamman ja johdonmukaisemman soveltamisen ja koska sillä vahvistetaan selkeämpi sääntely-ympäristö kaikille talouden toimijoille ja vältetään kustannukset, joita jäsenvaltiolle aiheutuisi lainsäädännön siirtämisestä osaksi kansallista lainsäädäntöä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.           LISÄTIEDOT

Lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa direktiivin 2000/9/EY kumoaminen.

Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se olisi ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2014/0107 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

köysiratalaitteistoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[10],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Köysiratalaitteistoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/9/EY[11] vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan henkilökuljetukseen suunniteltuihin, rakennettuihin ja käytettäviin köysiratalaitteistoihin.

(2)       Direktiivi 2000/9/EY perustuu teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevasta uudesta lähestymistavasta 5 päivänä toukokuuta 1985 annetussa neuvoston päätöslauselmassa[12] esitettyihin uuden lähestymistavan periaatteisiin. Näin ollen siinä vahvistetaan ainoastaan olennaiset vaatimukset, joita sovelletaan köysiratalaitteistoihin, ja Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) hyväksyvät tekniset yksityiskohdat eurooppalaisesta standardoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012[13] mukaisesti. Näin vahvistettujen yhdenmukaistettujen standardien, joiden viitenumero julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, noudattaminen luo vaatimustenmukaisuusolettaman direktiivin 2000/9/ETY vaatimusten noudattamisesta. Kokemukset ovat osoittaneet, että nämä perusperiaatteet ovat toimineet hyvin tällä alalla ja että ne olisi säilytettävä ja niitä olisi edistettävä.

(3)       Direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että joitakin sen säännöksistä on tarpeen muuttaa niiden selkeyttämiseksi ja saattamiseksi ajan tasalle ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi lähinnä sen soveltamisalan sekä osajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta.

(4)       Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY[14] säädetään yhteisistä puitteista yleisille periaatteille ja viitesäännöksille, joita on tarkoitus soveltaa kaikessa tuotteiden kaupan pitämisen ehtojen yhdenmukaistamista koskevassa lainsäädännössä, jotta voidaan tarjota johdonmukainen perusta kyseisen lainsäädännön tarkistamista tai uudelleenlaatimista varten. Direktiivi 2000/9/EY olisi sen vuoksi mukautettava mainittuun päätökseen.

(5)       Koska direktiiviin 2000/9/EY on tehtävä useita muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi kumottava ja korvattava. Koska soveltamisalan, olennaisten vaatimusten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen on oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa, uuden lähestymistavan periaatteisiin perustuvan direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole juurikaan joustovaraa. Sääntelykehyksen yksinkertaistamiseksi direktiivi 2000/9/EY olisi korvattava asetuksella, joka on asianmukainen säädöstyyppi, koska sillä otetaan käyttöön selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka eivät anna jäsenvaltioille mahdollisuutta saattaa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöään eri tavoin, ja varmistetaan näin yhdenmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa.

(6)       Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008[15] vahvistetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditointia koskevat horisontaaliset säännöt[, tuotteiden markkinavalvontaa ja kolmansista maista tuotavien tuotteiden tarkastuksia koskevat puitteet] sekä CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet.

(7)       [Tuotteiden markkinavalvonnasta] annetussa asetuksessa (EU) N:o […/…][16] säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat markkinavalvontaa ja kolmansista maista tuotavien tuotteiden tarkastuksia, osajärjestelmät ja turvakomponentit mukaan luettuina. Siinä säädetään myös suojalausekemenettelystä. Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvonta, nimitettävä markkinavalvontaviranomaiset ja määriteltävä niiden toimivalta ja tehtävät. Niiden on myös määrä laatia yleisiä ja alakohtaisia markkinavalvontaohjelmia.

(8)       Direktiivin 2000/9/EY soveltamisala olisi säilytettävä ennallaan. Tätä asetusta olisi sovellettava henkilökuljetukseen tarkoitettuihin köysiratalaitteistoihin, joita käytetään vuoristoalueiden matkailukohteissa tai kaupunkiliikenteessä. Köysiratalaitteistot ovat pääosin nostojärjestelmiä, kuten raiteilla kulkevia köysiratoja, ilmassa kulkevia köysiratoja, köysiriippuratoja, korihissejä, tuolihissejä ja vetohissejä. Keskeisinä kriteereinä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien laitteistojen määrittämisessä käytetään vetoköysien käyttöä ja matkustajien kuljettamistehtävää.

(9)       On kehitetty uudentyyppisiä köysiratalaitteistoja, jotka on tarkoitettu sekä kuljetus- että vapaa-ajan käyttöön. Tällaisten laitteistojen olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(10)     Tietyt köysiratalaitteistot olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle joko siksi, että ne kuuluvat unionin muun alakohtaisen yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin, tai siksi, että niitä voidaan säännellä riittävällä tavalla kansallisella tasolla.

(11)     Köysikäyttöiset hissit, sekä pystysuorassa että kulmassa vaakatasoon nähden liikkuvat, jotka liikkuvat määrättyjen tasojen välillä rakennuksissa tai rakennelmissa lukuun ottamatta asemia, kuuluvat unionin alakohtaisen lainsäädännön piiriin ja ne tulisi jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(12)     Oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi köysivetoisten lauttojen lisäksi jätettävä kaikki köysivetoiset laitteistot, joissa käyttäjät tai kantavat yksiköt ovat veden varassa, kuten köysivetoiset vesihiihtolaitteistot.

(13)     Jotta varmistetaan, että köysiratalaitteistot ja niiden infrastruktuuri, osajärjestelmät ja turvakomponentit takaavat henkilöiden terveyden ja turvallisuuden korkeatasoisen suojan, on tarpeen vahvistaa köysiratalaitteistojen suunnittelua ja rakentamista koskevat säännöt.

(14)     Jäsenvaltioiden olisi varmistettava köysiratalaitteistojen turvallisuus niiden rakennusvaiheen, käyttöönoton ja käytön aikana.

(15)     Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen säätää vaatimuksista, joita ne pitävät tarpeellisina maankäyttöoikeuden ja aluesuunnittelun osalta ja joilla varmistetaan ympäristön sekä henkilöiden ja etenkin työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelu köysiratalaitteistoja käytettäessä.

(16)     Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen säätää asianmukaisista menettelyistä, jotka koskevat suunniteltujen köysiratalaitteistojen hyväksymistä, köysiratalaitteistojen tarkastamista ennen niiden käyttöönottoa ja köysiratalaitteistojen valvontaa niiden käytön aikana.

(17)     Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon, että köysiratalaitteistojen turvallisuus riippuu yhtä paljon ympäristöön liittyvistä olosuhteista kuin teollisesti valmistettujen osien laadusta sekä laitteen kokoonpanosta ja asennuksesta sijaintipaikalla ja sen käytönaikaisesta valvonnasta. Vakavien onnettomuuksien syyt voivat liittyä paikan valintaan, itse kuljetusjärjestelmään, rakenteisiin tai tapaan, jolla järjestelmää käytetään ja huolletaan.

(18)     Vaikka tässä asetuksessa ei säädetä köysiratalaitteistojen varsinaisesta käytöstä, siinä olisi asetettava yleiset puitteet, joilla pyritään varmistamaan, että tällaisia jäsenvaltioiden alueella sijaitsevia laitteistoja käytetään siten, että laitteistojen käyttäjille, käyttöhenkilöstölle ja kolmansille osapuolille tarjotaan korkea suojataso.

(19)     Köysiratalaitteistojen teknologisia innovaatioita voidaan tarkastaa ja testata perusteellisesti ainoastaan rakentamalla uusi köysiratalaitteisto. Siksi olisi otettava käyttöön menettely, jolla paitsi varmistetaan olennaisten vaatimusten noudattaminen myös voidaan ottaa huomioon tietyn köysiratalaitteiston erityisedellytykset.

(20)     Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarpeelliset toimet sen varmistamiseksi, että köysiratalaitteistot saa ottaa käyttöön ainoastaan mikäli ne ovat tämän asetuksen mukaisia eivätkä ne vaaranna henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta taikka omaisuutta silloin, kun ne ovat asianmukaisesti asennettuja ja huollettuja ja kun niitä käytetään niille suunniteltuun tarkoitukseen.

(21)     Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava hyväksyntämenettelyt, joita sovelletaan suunniteltujen köysiratalaitteistojen rakentamiseen ja tällaisiin laitteistoihin tehtäviin muutoksiin sekä laitteistojen käyttöönottamiseen, jotta varmistetaan, että köysiratalaitteistot rakennetaan ja asennetaan paikalleen turvallisesti turvallisuusanalyysin ja turvallisuusselvityksen sekä kaikkien lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisesti.

(22)     Suunniteltuja köysiratalaitteistoja koskevassa turvallisuusanalyysissä olisi määritettävä komponentit, joista köysiratalaitteiston turvallisuus riippuu.

(23)     Suunniteltuja köysiratalaitteistoja koskevassa turvallisuusanalyysissä olisi otettava huomioon köysiratalaitteistojen toimintaan liittyvät rajoitukset vaarantamatta kuitenkaan osajärjestelmien ja turvakomponenttien vapaan liikkuvuuden periaatetta tai itse köysiratalaitteistojen turvallisuutta.

(24)     Tällä asetuksella olisi pyrittävä varmistamaan köysiratalaitteistojen osajärjestelmien ja köysiratalaitteistojen turvakomponenttien sisämarkkinoiden toimivuus. Tämän asetuksen säännösten mukaisiin osajärjestelmiin ja köysiratalaitteistoihin olisi sovellettava tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta.

(25)     Osajärjestelmien ja turvakomponenttien asentaminen köysiratalaitteistoon olisi sallittava edellyttäen, että ne mahdollistavat sellaisten köysiratalaitteistojen rakentamisen, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia eivätkä vaaranna henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta taikka omaisuutta silloin, kun ne ovat asianmukaisesti asennettuja ja huollettuja ja kun niitä käytetään niille suunniteltuun tarkoitukseen.

(26)     Olennaisia vaatimuksia olisi tulkittava ja sovellettava siten, että otetaan huomioon tekniikan taso suunnittelu- ja valmistusvaiheessa sekä tekniset ja taloudelliset näkökohdat, jotka ovat johdonmukaiset terveyden ja turvallisuuden korkeatasoisen suojelun kanssa.

(27)     Talouden toimijoiden olisi oltava toimitusketjuun liittyvien tehtäviensä mukaisesti vastuussa siitä, että osajärjestelmät ja turvakomponentit ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, jotta varmistetaan yleisen edun suojelun korkea taso muun muassa käyttäjien ja muiden henkilöiden terveyden ja turvallisuuden sekä omaisuuden suojelun osalta sekä taataan tasapuolinen kilpailu unionin markkinoilla.

(28)     Kaikkien talouden toimijoiden, jotka kuuluvat toimitus- ja jakeluketjuun, olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan sellaisia osajärjestelmiä ja turvakomponentteja, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jaosta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluketjussa.

(29)     Osajärjestelmien ja turvakomponenttien valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa täydellinen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi sen vuoksi edelleen kuuluttava yksinomaan osajärjestelmän tai turvakomponentin valmistajan velvollisuuksiin.

(30)     Talouden toimijoiden ja kansallisten markkinavalvontaviranomaisten välisen viestinnän helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi kehotettava talouden toimijoita ilmoittamaan postiosoitteensa lisäksi verkkosivustonsa osoite.

(31)     On tarpeen varmistaa, että unionin markkinoille tulevat kolmansista maista peräisin olevat osajärjestelmät ja turvakomponentit ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia ja etenkin että valmistajat ovat suorittaneet näille osajärjestelmille ja turvakomponenteille asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Olisi säädettävä, että maahantuojat huolehtivat siitä, että osajärjestelmät ja turvakomponentit, joita ne saattavat markkinoille, ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, ja että ne eivät saata markkinoille osajärjestelmiä ja turvakomponentteja, jotka eivät ole näiden vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat riskin. Lisäksi olisi säädettävä, että maahantuojien on huolehdittava siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt on suoritettu ja että osajärjestelmien ja turvakomponenttien merkinnät ja valmistajien laatimat asiakirjat ovat toimivaltaisten valvontaviranomaisten saatavilla tarkastuksia varten.

(32)     Jakelija asettaa osajärjestelmän tai turvakomponentin saataville markkinoilla sen jälkeen, kun valmistaja tai maahantuoja on saattanut sen markkinoille, ja jakelijan olisi toimittava asianmukaista huolellisuutta noudattaen varmistaakseen, että osajärjestelmän tai turvakomponentin käsittely ei vaikuta kielteisesti osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuuteen.

(33)     Saattaessaan markkinoille osajärjestelmän tai turvakomponentin jokaisen maahantuojan olisi ilmoitettava osajärjestelmässä tai turvakomponentissa nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta maahantuojaan saa yhteyden. Olisi säädettävä poikkeuksista tapauksissa, joissa osajärjestelmän tai turvakomponentin koko tai luonne ei salli tätä. Näihin kuuluvat tapaukset, joissa maahantuojan olisi avattava pakkaus merkitäkseen nimensä ja osoitteensa turvakomponenttiin.

(34)     Jos talouden toimija joko saattaa osajärjestelmän tai turvakomponentin markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa osajärjestelmää tai turvakomponenttia sellaisella tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen, kyseistä toimijaa olisi pidettävä valmistajana, ja siksi sen olisi täytettävä valmistajalle kuuluvat velvollisuudet.

(35)     Koska jakelijat ja maahantuojat ovat lähellä markkinoita, niiden olisi oltava mukana toimivaltaisten kansallisten viranomaisten markkinavalvontatehtävissä ja oltava valmiita osallistumaan niihin aktiivisesti toimittamalla toimivaltaisille viranomaisille kaikki kyseiseen osajärjestelmään tai turvakomponenttiin liittyvät tarvittavat tiedot.

(36)     Osajärjestelmän tai turvakomponentin jäljitettävyyden varmistaminen koko toimitusketjussa edistää markkinavalvonnan yksinkertaistamista ja tehostamista. Tehokas jäljitettävyysjärjestelmä auttaa markkinavalvontaviranomaisia jäljittämään talouden toimijat, jotka ovat asettaneet vaatimustenvastaisia osajärjestelmiä tai turvakomponentteja saataville markkinoilla.

(37)     Tämä asetus olisi rajattava olennaisten vaatimusten ilmaisemiseen. Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi kyseisten vaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta niiden köysiratalaitteistojen osalta, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti kyseisiä vaatimuksia vastaavien yksityiskohtaisten teknisten eritelmien ilmaisemista varten, erityisesti köysiratalaitteistojen suunnittelun, rakentamisen ja käytön osalta.

(38)     Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 säädetään yhdenmukaistetuista standardeista esitettäviä vastalauseita koskevasta menettelystä tapauksissa, joissa kyseiset standardit eivät kokonaan täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

(39)     Jotta talouden toimijoilla olisi mahdollisuus osoittaa ja toimivaltaisilla viranomaisilla mahdollisuus varmistaa, että markkinoilla saataville asetettavat osajärjestelmät ja turvakomponentit ovat olennaisten vaatimusten mukaisia, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä. Päätöksessä N:o 768/2008/EY säädetään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä käytettävistä moduuleista, joiden menettelyt vaihtelevat vähiten tiukoista tiukimpiin suhteessa kulloiseenkin riskitasoon ja vaadittuun turvallisuustasoon. Eri alojen välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja tapauskohtaisen vaihtelun välttämiseksi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt olisi valittava näiden moduulien joukosta.

(40)     Osajärjestelmien ja turvakomponenttien valmistajien olisi laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa annetaan tämän asetuksen mukaisesti edellytetyt tiedot siitä, että osajärjestelmä tai turvakomponentti on tämän asetuksen sekä unionin muun asiaankuuluvan yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen olisi oltava osajärjestelmän tai turvakomponentin mukana.

(41)     Jotta varmistetaan tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoa markkinavalvontaa varten, kaikkien osajärjestelmään tai turvakomponenttiin sovellettavien unionin säädösten yksilöimiseksi vaadittavien tietojen olisi oltava saatavilla yhdessä ainoassa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa.

(42)     CE-merkintä osoittaa osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden ja on näkyvä tulos vaatimustenmukaisuuden arvioinnin koko prosessista sen laajassa merkityksessä. CE-merkinnän yleisistä periaatteista ja sen suhteesta muihin merkintöihin säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt olisi annettava tässä asetuksessa.

(43)     Sen tarkastaminen, että osajärjestelmät tai turvakomponentit ovat tässä asetuksessa säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisia, on välttämätöntä käyttäjien ja ulkopuolisten suojelemiseksi tehokkaasti.

(44)     Jotta varmistetaan, että osajärjestelmät ja turvakomponentit ovat olennaisten vaatimusten mukaisia, on tarpeen vahvistaa asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joita valmistajan on noudatettava. Nämä menettelyt olisi vahvistettava päätöksessä N:o 768/2008/EY säädettyjen vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulien perusteella.

(45)     Tässä asetuksessa säädetyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt edellyttävät jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimintaa.

(46)     Kokemus on osoittanut, että direktiivissä 2000/9/EY asetetut ehdot, jotka vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on täytettävä, jotta ne voidaan ilmoittaa komissiolle, eivät ole riittäviä varmistamaan, että tällaisten laitosten toiminta on kauttaaltaan korkeatasoista koko unionissa. On kuitenkin olennaista, että kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat tehtävänsä samantasoisesti ja terveen kilpailun edellytysten mukaisesti. Tämä edellyttää pakollisten vaatimusten asettamista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille, jotka haluavat tulla ilmoitetuiksi vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen tarjoamista varten.

(47)     Jotta varmistetaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhtenäinen laatutaso, on tarpeen vahvistaa myös ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia sekä muita ilmoitettujen laitosten arvioinnissa, ilmoittamisessa ja valvonnassa mukana olevia elimiä koskevat vaatimukset.

(48)     Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos osoittaa noudattavansa yhdenmukaistettuja standardeja, sen olisi oletettava täyttävän tässä asetuksessa säädetyt vastaavat vaatimukset.

(49)     Tässä asetuksessa säädettyä järjestelmää olisi täydennettävä akkreditointijärjestelmällä, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. Koska akkreditointi on olennainen keino tarkastaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyys, sitä olisi käytettävä myös ilmoittamistarkoituksia varten.

(50)     Kansallisten viranomaisten olisi kaikkialla unionissa pidettävä asetuksen (EY) N:o 765/2008 säännösten mukaista avointa akkreditointia, jolla varmistetaan tarvittava luottamuksen taso vaatimustenmukaisuustodistuksissa, ensisijaisena keinona osoittaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tekninen pätevyys. Kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin katsoa, että niillä on käytettävissään asianmukaiset keinot suorittaa tämä arviointi itse. Jotta varmistetaan muiden kansallisten viranomaisten tekemän arvioinnin riittävä uskottavuus, niiden olisi tällaisessa tapauksessa toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tarvittavat asiakirjatodisteet siitä, että arvioidut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ovat asiaa koskevien säädettyjen vaatimusten mukaisia.

(51)     Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset teettävät usein alihankintana osia vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvistä toimistaan tai käyttävät tytäryhtiötä. Osajärjestelmien ja turvakomponenttien saattaminen unionin markkinoille edellyttää suojan tasoa, jonka turvaamiseksi on olennaista, että vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamista varten alihankkijat ja tytäryhtiöt täyttävät samat vaatimukset kuin ilmoitetut laitokset. Sen vuoksi on tärkeää, että ilmoitettavien laitosten pätevyyden ja suoritusten arviointi ja jo ilmoitettujen laitosten valvonta kattaa myös alihankkijoiden ja tytäryhtiöiden suorittamat toimet.

(52)     Ilmoitusmenettelyn tehokkuuden ja avoimuuden lisääminen ja erityisesti sen mukauttaminen uusiin tekniikoihin on tarpeen, jotta sähköinen ilmoittaminen on mahdollista.

(53)     Koska vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset voivat tarjota palvelujaan unionin koko alueella, on tarkoituksenmukaista antaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle mahdollisuus esittää vastalauseita ilmoitetun laitoksen osalta. Sen vuoksi on tärkeää säätää ajanjaksosta, jotta mahdolliset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyttä koskevat epäilykset tai huolenaiheet voidaan selvittää, ennen kuin ne alkavat toimia ilmoitettuina laitoksina.

(54)     Kilpailukyvyn vuoksi on olennaista, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset soveltavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä aiheuttamatta kohtuutonta taakkaa talouden toimijoille. Samasta syystä ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on varmistettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden teknisen soveltamisen johdonmukaisuus. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten asianmukaisella koordinoinnilla ja yhteistyöllä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten välillä.

(55)     Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[17] mukaisesti.

(56)     Hyväksyttäessä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa ilmoituksen tehnyttä jäsenvaltiota pyydetään ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin sellaisten ilmoitettujen laitosten osalta, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä niiden ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä.

(57)     On tarpeen säätää siirtymäjärjestelyistä, joiden mukaisesti voidaan asettaa saataville markkinoilla ja ottaa käyttöön osajärjestelmiä ja turvakomponentteja, jotka on jo saatettu markkinoille direktiivin 2000/9/EY mukaisesti.

(58)     On tarpeen säätää siirtymäjärjestelyistä, joiden mukaisesti voidaan ottaa käyttöön köysiratalaitteistoja, jotka on jo srakennettu direktiivin 2000/9/EY mukaisesti.

(59)     Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(60)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli varmistaa, että köysiratalaitteistot täyttävät vaatimukset, joilla varmistetaan käyttäjien suojelun ja turvallisuuden korkea taso ja taataan samalla osajärjestelmien ja turvakomponenttien sisämarkkinoiden toimivuus, vaan tavoite voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

            YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat henkilökuljetukseen tarkoitettujen köysiratalaitteistojen suunnittelua ja rakentamista sekä tällaisiin laitteistoihin tarkoitettujen osajärjestelmien ja turvakomponenttien markkinoilla saataville asettamista ja vapaata liikkuvuutta.

2 artikla

Soveltamisala

1)           Tätä asetusta sovelletaan henkilökuljetukseen tarkoitettuihin köysiratalaitteistoihin sekä tällaisiin laitteistoihin tarkoitettuihin osajärjestelmiin ja turvakomponentteihin.

2)           Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)      hissejä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/16/EY[18] soveltamisalaan kuuluvat hissit;

b)      köysikäyttöiset rakenteeltaan tavanomaiset raitiovaunut;

c)      maataloudessa käytettävät laitteistot ja vuoristomajojen huollossa käytettävät laitteistot, joita ei ole tarkoitettu yleisön kuljettamiseen;

d)      kiinteät ja siirrettävät markkina- ja huvipuistolaitteistot, jotka on tarkoitettu yksinomaan vapaa-ajan käyttöön ja joita ei käytetä henkilöiden kuljettamiseen;

e)      kaivoksissa käytettävät laitteistot sekä teollisiin tarkoituksiin rakennetut ja käytettävät laitteistot;

f)       laitteistot, joissa käyttäjät tai kantavat yksiköt ovat veden varassa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)           ’köysiratalaitteistolla’ paikalleen asennettua infrastruktuurista ja useasta komponentista toteutettaviin laitteistoihin tarkoitetuista osajärjestelmistä koostuvaa kokonaista järjestelmää, joka on suunniteltu, rakennettu, kokoonpantu ja otettu käyttöön henkilökuljetusta varten ja jota liikutetaan radan suuntaisesti sijoitettujen vetoköysien avulla;

2)           ’osajärjestelmällä’ liitteessä I luetteloituja järjestelmiä tai niiden yhdistelmää;

3)           ’infrastruktuurilla’ kutakin laitteistoa varten erityisesti suunniteltavaa ja paikalla rakennettavaa linjan sijoitusta, järjestelmätietoja, linjarakenteita ja asemarakenteita, jotka ovat tarpeen laitteiston rakentamisessa ja toiminnassa, perustukset mukaan luettuina;

4)           ’turvakomponenteilla’ laitteistoon kuuluvaa peruskomponenttia, komponenttiryhmää, osayksikköä tai kokonaista yksikköä ja kaikkia laitteita, jotka on tarkoitettu liitettäväksi osajärjestelmään tai köysiratalaitteistoon turvallisen toiminnan takaamiseksi ja joiden puutteellinen toiminta vaarantaa henkilöiden, käyttäjien, käyttöhenkilöstön tai ulkopuolisten turvallisuuden tai terveyden;

5)           ’käyttöön liittyvillä teknisillä vaatimuksilla’ kaikkia niitä teknisiä määräyksiä ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suunnitteluun ja rakentamiseen ja jotka ovat välttämättömiä köysiratalaitteiston turvallisen käytön kannalta;

6)           ’huoltoon liittyvillä teknisillä vaatimuksilla’ kaikkia teknisiä määräyksiä ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suunnitteluun ja rakentamiseen ja jotka ovat välttämättömiä laitteen turvallisen käytön takaavan kunnossapidon kannalta;

7)           ’köysiriippuradalla’ köysiratalaitteistoa, jossa kantavat yksiköt riippuvat yhden tai useamman köyden varassa;

8)           ’vetohissillä’ köysiratalaitteistoa, jossa asianmukaisesti varustautuneita käyttäjiä kuljetetaan köyden avulla valmista nousurataa pitkin;

9)           ’raiteilla kulkevalla köysiradalla’ köysiratalaitteistoa, jossa kantavia yksiköitä vedetään maassa olevia tai kiinteiden rakenteiden tukemia raiteita pitkin;

10)         ’asettamisella saataville markkinoilla’ osajärjestelmän tai turvakomponentin toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

11)         ’markkinoille saattamisella’ osajärjestelmän tai turvakomponentin asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

12)         ’käyttöönotolla’ köysiratalaitteiston ensimmäistä käyttöä;

13)         ’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa osajärjestelmän tai turvakomponentin ja markkinoi tätä osajärjestelmää tai turvakomponenttia omalla nimellään tai tavaramerkillään;

14)         ’valtuutetulla edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät;

15)         ’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuodun osajärjestelmän tai turvakomponentin unionin markkinoille;

16)         ’jakelijalla’ toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka asettaa osajärjestelmän tai turvakomponentin saataville markkinoilla mutta joka ei ole valmistaja tai maahantuoja;

17)         ’talouden toimijoilla’ valmistajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa ja jakelijaa;

18)         ’teknisellä eritelmällä’ asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka osajärjestelmän tai turvakomponentin on täytettävä;

19)         ’yhdenmukaistetulla standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä yhdenmukaistettua standardia;

20)         ’akkreditoinnilla’ akkreditointia sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 10 kohdassa;

21)         ’kansallisella akkreditointielimellä’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 kohdassa määriteltyä kansallista akkreditointielintä;

22)         ’vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla’ prosessia, jolla osoitetaan, täyttyvätkö osajärjestelmää tai turvakomponenttia koskevat tämän asetuksen olennaiset vaatimukset;

23)         ’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ elintä, joka suorittaa osajärjestelmää tai turvakomponenttia koskevia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, kuten kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastuksia;

24)         ’palautusmenettelyllä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada köysiratalaitteistoon jo asennettu osajärjestelmä tai turvakomponentti takaisin;

25)         ’markkinoilta poistamisella’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan osajärjestelmän tai turvakomponentin asettaminen saataville markkinoilla;

26)         ’CE-merkinnällä’ merkintää, jolla valmistaja osoittaa osajärjestelmän tai turvakomponentin olevan merkinnän kiinnittämistä koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen;

27)         ’unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä’ mitä tahansa unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämisen ehtoja.

4 artikla

Osajärjestelmien ja turvakomponenttien asettaminen saataville markkinoilla

1)           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että osajärjestelmät ja turvakomponentit voidaan asettaa saataville markkinoilla vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

2)           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 9 artiklan mukaisesti niiden menettelyjen määrittämiseksi, joilla varmistetaan, että osajärjestelmiä ja turvakomponentteja asennetaan köysiratalaitteistoihin vain siinä tapauksessa, että ne mahdollistavat sellaisten köysiratalaitteistojen rakentamisen, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset eivätkä vaaranna henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta taikka omaisuutta silloin, kun ne asennetaan ja huolletaan asianmukaisesti ja kun niitä käytetään niille suunniteltuun tarkoitukseen.

5 artikla

Köysiratalaitteistojen käyttöönotto

1)           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 9 artiklan mukaisesti niiden menettelyjen määrittämiseksi, joilla varmistetaan, että köysiratalaitteistoja otetaan käyttöön vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset eivätkä vaaranna henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta taikka omaisuutta silloin, kun ne asennetaan ja huolletaan asianmukaisesti ja kun niitä käytetään niille suunniteltuun tarkoitukseen.

2)           Köysiratalaitteistoja, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä niiden liitteessä II tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisina, jotka kyseiset standardit tai niiden osat kattavat.

3)           Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen säätää vaatimuksista, joita ne pitävät tarpeellisina henkilöiden ja erityisesti työntekijöiden suojaamiseksi kyseisiä köysiratalaitteistoja käytettäessä, edellyttäen että tämä ei merkitse köysiratalaitteistojen muuttamista niin, että ne eivät vastaa tämän asetuksen säännöksiä.

6 artikla

Olennaiset vaatimukset

Köysiratalaitteistojen sekä niiden infrastruktuurin, osajärjestelmien ja turvakomponenttien on täytettävä niihin sovellettavat liitteessä II vahvistetut olennaisen vaatimukset.

7 artikla

Osajärjestelmien ja turvakomponenttien vapaa liikkuvuus

Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää tämän asetuksen mukaisten osajärjestelmien ja turvakomponenttien asettamista saataville markkinoilla.

8 artikla

Suunniteltuja köysiratalaitteistoja koskeva turvallisuusanalyysi ja turvallisuusselvitys

1)           Jokaiselle suunnitellulle laitteistolle on suoritettava liitteen III mukainen turvallisuusanalyysi, jossa otetaan huomioon kaikki laitteistoon ja sen ympäristöön liittyvät suunnittelua, rakentamista ja käyttöönottoa koskevat turvallisuusnäkökohdat ja jonka avulla on mahdollista aikaisemman kokemuksen perusteella ennakoida köysiratalaitteiston käytön aikana mahdollisesti ilmenevät riskit.

2)           Turvallisuusanalyysi on sisällytettävä turvallisuusselvitykseen. Tässä selvityksessä on esitettävä suositukset tällaisten riskien varalta suunnitelluiksi toimenpiteiksi sekä luettelo köysiratalaitteistoon asennettavista osajärjestelmistä ja turvakomponenteista.

9 artikla

Köysiratalaitteistojen lupamenettely

1)           Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti annetaan lupa köysiratalaitteistojen rakentamiseen ja käyttöönottoon niiden alueella.

2)           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että köysiratalaitteiston hyväksymisestä vastaavalle viranomaiselle toimitetaan turvallisuusanalyysi, turvallisuusselvitys, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, muut osajärjestelmien ja turvakomponenttien vaatimustenmukaisuutta koskevat asiakirjat sekä köysiratalaitteiston ominaisuuksia koskevat asiakirjat. Köysiratalaitteistoa koskevaan asiakirja-aineistoon on sisällytettävä myös käyttöä koskevat tarpeelliset edellytykset, mukaan lukien käytön rajoitukset, sekä köysiratalaitteiston kunnossapidon valvontaa, säätöä ja kunnossapitoa koskevat täydelliset tiedot. Jäljennös näistä asiakirjoista on säilytettävä köysiratalaitteiston sijaintipaikalla.

3)           Jos olemassa olevien köysiratalaitteistojen merkittäviin ominaispiirteisiin, osajärjestelmiin ja turvakomponentteihin tehdään muutoksia, joiden takia niiden käyttöönottoon vaaditaan kyseisen jäsenvaltion antama uusi lupa, muutosten ja niiden koko köysilaitteistoon kohdistuvien vaikutusten on täytettävä liitteessä II tarkoitetut olennaiset vaatimukset.

4)           Jäsenvaltiot eivät saa käyttää 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä kieltääkseen, rajoittaakseen tai estääkseen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien seikkojen perusteella sellaisten köysiratalaitteistojen rakentamista ja käyttöönottoa, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia eivätkä vaaranna henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta taikka omaisuutta silloin, kun ne asennetaan asianmukaisesti niille suunniteltuun tarkoitukseen.

5)           Jäsenvaltiot eivät saa käyttää 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä kieltääkseen tämän asetuksen mukaisten osajärjestelmien ja turvajärjestelmien vapaan liikkuvuuden, rajoittaakseen sitä tai estääkseen sen.

10 artikla

Köysiratalaitteistojen käyttö

1)           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että köysiratalaitteistoa pidetään käytössä edelleen ainoastaan, jos turvallisuusselvityksessä vahvistetut ehdot täyttyvät.

2)           Jos jäsenvaltio toteaa, että hyväksytty köysiratalaitteisto, jota käytetään sille suunniteltuun tarkoitukseen, voi vaarantaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden ja tapauksen mukaan omaisuuden turvallisuuden, sen on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet köysiratalaitteiston käyttöedellytysten rajoittamiseksi tai sen käytön kieltämiseksi.

II LUKU

OSAJÄRJESTELMIEN JA TURVAKOMPONENTTIEN TALOUDEN TOIMIJOIDEN VELVOLLISUUDET

11 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R2 artikla]

Valmistajien velvollisuudet

1)           Saattaessaan osajärjestelmiä tai turvakomponentteja markkinoille valmistajien on varmistettava, että ne on suunniteltu ja valmistettu liitteessä II vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisesti.

2)           Osajärjestelmien tai turvakomponenttien valmistajien on laadittava liitteessä V tarkoitetut tekniset asiakirjat ja suoritettava tai suoritutettava 18 artiklassa tarkoitettu sovellettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely.

Kun osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuus sovellettavien vaatimusten suhteen on osoitettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla menettelyllä, valmistajien on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä CE-merkintä.

3)           Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille.

4)           Valmistajien on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa noudatetaan tämän asetuksen vaatimuksia. Muutokset osajärjestelmän tai turvakomponentin suunnittelussa tai ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä, joihin nähden osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon.

Silloin, kun se katsotaan osajärjestelmään tai turvakomponenttiin liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, valmistajien on käyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava otantatestejä markkinoilla saataville asetetuille osajärjestelmille tai turvakomponenteille ja tutkittava vaatimustenvastaisia osajärjestelmiä tai turvakomponentteja koskevat valitukset ja tarvittaessa pidettävä niistä ja osajärjestelmien tai turvakomponenttien palautusmenettelyistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.

5)           Valmistajien on varmistettava, että heidän osajärjestelmiensä tai turvakomponenttiensa mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja että niihin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka ansiosta ne voidaan tunnistaa.

Jos turvakomponentin koko tai luonne ei tätä salli, valmistajien on varmistettava, että vaadittu tieto on annettu pakkauksessa tai turvakomponentin mukana seuraavassa asiakirjassa.

6)           Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta niihin saa yhteyden, osajärjestelmässä tai turvakomponentissa tai, jos se ei ole mahdollista, turvakomponentin pakkauksessa ja sen mukana seuraavissa ohjeissa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan voi ottaa yhteyttä. Yhteystiedot on annettava käyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

7)           Valmistajien on varmistettava, että osajärjestelmään tai turvakomponenttiin liitetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan käyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä. Ohjeiden ja turvallisuustietojen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia.

8)           Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että osajärjestelmä tai turvakomponentti, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen osajärjestelmän tai turvakomponentin saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli osajärjestelmä tai turvakomponentti aiheuttaa riskin, valmistajien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet osajärjestelmän tai turvakomponentin saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

9)           Valmistajien on perustellusta pyynnöstä annettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että osajärjestelmä tai turvakomponentti täyttää tämän asetuksen vaatimukset, kyseisen kansallisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Nämä tiedot ja asiakirjat voidaan antaa joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Valmistajien on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoille saattamien osajärjestelmien tai turvakomponenttien aiheuttamat riskit.

12 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R3 artikla]

Valtuutetut edustajat

1)           Valmistaja voi nimittää valtuutetun edustajan kirjallisella toimeksiannolla.

Edellä 11 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet ja teknisten asiakirjojen laatiminen eivät kuulu osana valtuutetun edustajan toimeksiantoon.

2)           Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava suorittaa ainakin seuraavat tehtävät:

a)      pitää EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat asianomaisten kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille;

b)      antaa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

c)      tehdä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan valtuutetun edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien osajärjestelmien tai turvakomponenttien aiheuttamat riskit.

13 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R4 artikla]

Maahantuojien velvollisuudet

1)           Maahantuojien on saatettava markkinoille ainoastaan vaatimukset täyttäviä osajärjestelmiä tai turvakomponentteja.

2)           Ennen osajärjestelmän tai turvakomponentin saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn 18 artiklan mukaisesti. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että osajärjestelmän tai turvakomponentin mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, että siihen on kiinnitetty CE-merkintä, että sen mukana ovat ohjeet ja turvallisuustiedot ja että valmistaja on noudattanut 11 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että osajärjestelmä tai turvakomponentti ei ole liitteessä II vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa osajärjestelmää tai turvakomponenttia markkinoille ennen kuin se on saatettu sovellettavien vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi silloin, kun osajärjestelmään tai turvakomponenttiin liittyy riski, maahantuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.

3)           Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa, josta niihin voidaan ottaa yhteys, joko osajärjestelmässä tai turvakomponentissa tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, sen pakkauksessa ja turvakomponentin mukana olevissa ohjeissa. Yhteystiedot on annettava käyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

4)           Maahantuojien on varmistettava, että osajärjestelmään tai turvakomponenttiin liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan käyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

5)           Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona osajärjestelmä tai turvakomponentti on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta liitteessä II vahvistettujen vaatimusten suhteen.

6)           Silloin, kun se katsotaan osajärjestelmään tai turvakomponenttiin liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, maahantuojien on käyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä otantatestejä markkinoilla saataville asetetuille osajärjestelmille tai turvakomponenteille ja tutkittava vaatimustenvastaisia osajärjestelmiä tai turvakomponentteja koskevat valitukset ja tarvittaessa pidettävä niistä ja tällaisten osajärjestelmien tai turvakomponenttien palautusmenettelyistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.

7)           Maahantuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että osajärjestelmä tai turvakomponentti, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava korjaavat toimenpiteet kyseisen osajärjestelmän tai turvakomponentin saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli osajärjestelmä tai turvakomponentti aiheuttaa riskin, maahantuojien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet osajärjestelmän tai turvakomponentin saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

8)           Maahantuojien on 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille, pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.

9)           Maahantuojien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kyseisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Nämä tiedot ja asiakirjat voidaan antaa joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Maahantuojien on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoille saattamien osajärjestelmien tai turvakomponenttien aiheuttamat riskit.

14 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R5 artikla]

Jakelijoiden velvollisuudet

1)           Asettaessaan osajärjestelmän tai turvakomponentin saataville markkinoilla jakelijoiden on toimittava asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen tämän asetuksen vaatimusten osalta.

2)           Jakelijoiden on ennen osajärjestelmän tai turvakomponentin asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että osajärjestelmässä tai turvakomponentissa on CE-merkintä, että sen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä ohjeet ja turvallisuustiedot käyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä ja että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet 11 artiklan 5 ja 6 kohdassa sekä 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että osajärjestelmä tai turvakomponentti ei ole liitteessä II vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa asettaa osajärjestelmää tai turvakomponenttia saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu sovellettavien vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi silloin, kun osajärjestelmään tai turvakomponenttiin liittyy riski, jakelijan on ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja markkinavalvontaviranomaisille.

3)           Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona osajärjestelmä tai turvakomponentti on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta liitteessä II vahvistettujen olennaisten vaatimusten suhteen.

4)           Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että osajärjestelmä tai turvakomponentti, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on varmistettava, että ryhdytään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen osajärjestelmän tai turvakomponentin saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Lisäksi silloin, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti aiheuttaa riskin, jakelijoiden on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet osajärjestelmän tai turvakomponentin saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

5)           Jakelijoiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Nämä tiedot ja asiakirjat voidaan antaa joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Jakelijoiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoilla saataville asettamien osajärjestelmien tai turvakomponenttien aiheuttamat riskit.

15 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R6 artikla]

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

Maahantuojaa tai jakelijaa on pidettävä tämän asetuksen mukaisesti valmistajana, ja sitä koskevat samat velvollisuudet kuin valmistajaa 11 artiklan mukaisesti silloin, kun se saattaa osajärjestelmän tai turvakomponentin markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa jo markkinoille saatettua osajärjestelmää tai turvakomponenttia tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen.

16 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R7 artikla]

Talouden toimijoiden tunnistetiedot

Talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä markkinavalvontaviranomaisille seuraavien tunnistetiedot:

a)           kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille osajärjestelmää tai turvakomponenttia;

b)           kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet osajärjestelmää tai turvakomponenttia.

Talouden toimijoiden on kyettävä esittämään ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on toimitettu osajärjestelmä tai turvakomponentti, ja 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun ne ovat toimittaneet osajärjestelmän tai turvakomponentin.

III LUKU

OSAJÄRJSTELMIEN JA TURVAKOMPONENTTIEN VAATIMUSTENMUKAISUUS

17 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R8 artikla]

Vaatimustenmukaisuusolettama

Osajärjestelmien ja turvakomponenttien, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisia, katsotaan olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien vaatimusten mukaisia, joista säädetään liitteessä II.

18 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

1)           Ennen osajärjestelmän tai turvakomponentin saattamista markkinoille valmistajan on huolehdittava siitä, että osajärjestelmälle tai turvakomponentille tehdään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely 2 kohdan mukaisesti.

2)           Osajärjestelmien ja turvakomponenttien vaatimustenmukaisuus on sertifioitava soveltamalla valmistajan valinnan mukaisesti yhtä seuraavista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä:

a)      liitteessä IV vahvistettu EU-tyyppitarkastus (moduuli B – tuotantotyyppi) yhdistettynä jompaankumpaan seuraavista:

i)       liitteessä V esitetty tuotantoprosessin laadunvarmistukseen perustuva tyypinmukaisuus (moduuli D);

ii)      liitteessä VI esitetty osajärjestelmän tai turvakomponentin tuotekohtaiseen tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus (moduuli F).

b)      liitteessä VII esitetty yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus (moduuli G).

c)      liitteessä VIII esitetty täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus (moduuli H).

3)           Sen jälkeen, kun 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatettu päätökseen, valmistajan on 21 artiklan mukaisesti kiinnitettävä CE-merkintä tämän asetuksen mukaiseen osajärjestelmään tai turvakomponenttiin.

4)           Edellä olevaa 1, 2 ja 3 kohtaa on sovellettava myös valmistajan omaan käyttöön tarkoitettuihin osajärjestelmiin ja turvakomponentteihin.

5)           Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät asiakirjat ja kirjeenvaihto on laadittava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, johon 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt suorittava laitos on sijoittautunut, tai tämän laitoksen hyväksymällä kielellä.

19 artikla

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1)           Osajärjestelmän tai turvakomponentin EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteessä II täsmennettyjen olennaisten vaatimusten täyttyminen on osoitettu.

2)           EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on noudatettava rakenteeltaan liitteessä X vahvistettua mallia, sen on sisällettävä liitteessä IV–VIII olevissa asiaa koskevissa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä eritellyt tekijät ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Sen on oltava osajärjestelmän tai turvakomponentin mukana, ja se on käännettävä sen jäsenvaltion vaatimalle kielelle tai kielille, jonka markkinoille osajärjestelmä tai turvakomponentti saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville.

3)           Jos osajärjestelmään tai turvakomponenttiin sovelletaan useampaa kuin yhtä sellaista unionin säädöstä, jossa edellytetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaikkien kyseisten unionin säädösten osalta laaditaan yksi ainoa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tällaisessa vakuutuksessa on mainittava kyseisten unionin säädösten viitetiedot, niiden julkaisuviitteet mukaan luettuina.

4)           Laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valmistaja ottaa vastuun siitä, että osajärjestelmä tai turvakomponentti on tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen.

20 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R11 artikla]

CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet

CE-merkintää koskevat asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet.

21 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R12 artikla]

CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt ja ehdot

1)           CE-merkintä on kiinnitettävä osajärjestelmään tai turvakomponenttiin tai sen arvokilpeen näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi.

2)           CE-merkintä on kiinnitettävä ennen osajärjestelmän tai turvakomponentin markkinoille saattamista.

3)           CE-merkinnän jälkeen on merkittävä tuotannon tarkastusvaiheessa mukana olevan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

4)           CE-merkintään ja 3 kohdassa tarkoitettuun tunnusnumeroon voidaan liittää mikä tahansa muu erityisriskiä tai -käyttöä osoittava merkki.

IV LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTILAITOSTEN ILMOITTAMINEN

22 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R13 artikla]

Ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, joille on annettu lupa suorittaa kolmantena osapuolena vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä 18 artiklan mukaisesti.

23 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R14 artikla]

Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset

1)           Jäsenvaltioiden on nimettävä ilmoittamisesta vastaava viranomainen, joka on vastuussa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointiin ja ilmoittamiseen ja ilmoitettujen laitosten valvontaan liittyvien tarvittavien menettelyjen perustamisesta ja suorittamisesta, mukaan luettuna 26 artiklan säännösten noudattaminen.

2)           Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja valvonnan suorittaa kansallinen akkreditointielin siten kuin asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitetaan ja sen mukaisesti.

3)           Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen delegoi tai antaa muulla tavoin tehtäväksi 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, ilmoittamisen tai valvonnan elimelle, joka ei ole valtiollinen yksikkö, kyseisen elimen on oltava oikeushenkilö ja sen on noudatettava tarvittavin muutoksin 26 artiklan 1–6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Lisäksi tällaisella elimellä on oltava järjestelyt toiminnastaan syntyvien vastuiden kattamiseksi.

4)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on otettava täysi vastuu tehtävistä, joita 3 kohdassa tarkoitettu elin suorittaa.

24 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R15 artikla]

Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskevat vaatimukset

1)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava sillä tavoin perustettu, ettei synny eturistiriitaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kanssa.

2)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellainen, että sen toimien objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu.

3)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen organisaation on oltava sellainen, että kunkin päätöksen, joka koskee vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoittamista, tekevät eri toimivaltaiset henkilöt kuin ne, jotka suorittivat arvioinnin.

4)           Ilmoittamisesta vastaava viranomainen ei saa tarjota eikä suorittaa mitään toimintoja, joita vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat, eikä konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein.

5)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on turvattava saatujen tietojen luottamuksellisuus.

6)           Ilmoittamisesta vastaavalla viranomaisella on oltava käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten.

25 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R16 artikla]

Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskeva tiedotusvelvollisuus

Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle kansallisista menettelyistään, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista sekä ilmoitettujen laitosten valvontaa, sekä mahdollisista muutoksista näihin tietoihin.

Komissio saattaa kyseiset tiedot julkisesti saataville.

26 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R17 artikla]

Ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset

1)           Jotta laitos voidaan ilmoittaa ilmoitetuksi laitokseksi, sen on täytettävä 2–11 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sen on oltava oikeushenkilö.

3)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta tai osajärjestelmästä tai turvakomponentista riippumaton kolmas osapuoli.

Elintä, joka kuuluu yrittäjäjärjestöön tai ammattialajärjestöön, joka edustaa yrityksiä, jotka ovat osallisina elimen arvioimien osajärjestelmien tai turvakomponenttien suunnittelussa, valmistuksessa, toimittamisessa, kokoonpanossa, käytössä tai kunnossapidossa, voidaan pitää tällaisena elimenä sillä ehdolla, että osoitetaan sen riippumattomuus ja välttyminen eturistiriidoilta.

4)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimiensa osajärjestelmien tai turvakomponenttien suunnittelija, valmistaja, toimittaja, asentaja, ostaja, omistaja, käyttäjä tai kunnossapitäjä eikä minkään tällaisen osapuolen edustaja. Tämä ei sulje pois sellaisten arvioitujen osajärjestelmien tai turvakomponenttien käyttöä, jotka ovat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, tai sellaisten osajärjestelmien tai turvakomponenttien käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät myöskään saa olla suoranaisesti mukana näiden osajärjestelmien tai turvakomponenttien suunnittelussa, valmistuksessa tai rakentamisessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai kunnossapidossa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka voi olla ristiriidassa sen kanssa, että ne ovat arvioissaan riippumattomia, tai vaarantaa niiden riippumattomuutta, joka liittyy vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimiin, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on varmistettava, että niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen.

5)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen ja oltava vapaat kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta ja houkuttelusta, joka saattaisi vaikuttaa niiden arviointiin tai vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien tuloksiin, erityisesti niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka tällaiselle laitokselle on osoitettu liitteissä IV–VIII ja joita varten se on ilmoitettu, siitä riippumatta suorittaako vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on kaikissa tapauksissa ja kunkin sellaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja osajärjestelmä- tai turvakomponenttityypin tai -luokan osalta, jota varten se on ilmoitettu, oltava käytössään

a)      riittävä henkilöstö, jolla on tekninen tietämys ja riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi;

b)      kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan, siten, että varmistetaan näiden menettelyiden avoimuus ja toistettavuus. Sen käytössä on oltava asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joilla erotetaan toisistaan ilmoitettuna laitoksena suoritetut tehtävät ja muu toiminta;

c)      menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yritysten koko, toimiala ja rakenne, osajärjestelmissä tai turvakomponenteissa käytettävän teknologian suhteellinen monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona otetaan asianmukaisesti huomioon.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja sillä on oltava mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

7)           Vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava

a)      vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki ne vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on ilmoitettu;

b)      riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen;

c)      asianmukaiset tiedot ja ymmärrys liitteessä II esitetyistä olennaisista vaatimuksista, sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista sekä asiaankuuluvista unionin yhdenmukaistamislainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön säännöksistä;

d)      kyky laatia todistuksia, asiakirjoja ja selostuksia, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu.

8)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, niiden ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön puolueettomuus on taattava.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.

9)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

10)         Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa suorittaessaan tehtäviään liitteiden IV–VIII tai sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

11)         Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja tämän asetuksen nojalla perustetun ilmoitettujen laitosten koordinointiryhmän toimiin tai varmistettava, että niiden arviointihenkilöstö saa niistä tiedon, ja sovellettava yleisinä ohjeina kyseisen ryhmän työn tuloksena saatuja hallinnollisia päätöksiä ja asiakirjoja.

27 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R18 artikla]

Vaatimustenmukaisuusolettama

Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi osoittaa olevansa sellaisissa olennaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa vahvistettujen edellytysten mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen oletetaan täyttävän 26 artiklassa säädetyt vaatimukset, mikäli sovellettavat yhdenmukaistetut standardit kattavat nämä vaatimukset.

28 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R20 artikla]

Ilmoitettujen laitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1)           Jos ilmoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos antaa alihankintaan tietyt vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät tehtävät tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 26 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava siitä ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle.

2)           Ilmoitettujen laitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

3)           Toimia voidaan antaa alihankintaan tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos siitä on sovittu asiakkaan kanssa.

4)           Ilmoitettujen laitosten on pidettävä ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä työtä, jonka se on suorittanut liitteiden III–IX nojalla.

29 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R22 artikla]

Ilmoittamista koskeva hakemus

1)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on toimitettava ilmoittamista koskeva hakemus sen jäsenvaltion ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle, johon se on sijoittautunut.

2)           Ilmoittamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja osajärjestelmistä/turvakomponenteista, joiden osalta laitos katsoo olevansa pätevä, sekä mahdollinen akkreditointitodistus, jonka kansallinen akkreditointielin on antanut ja jossa todistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää 26 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3)           Jos asianomainen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei voi toimittaa akkreditointitodistusta, sen on toimitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan tarkastaa, tunnustaa ja säännöllisesti valvoa, että se täyttää 26 artiklassa säädetyt vaatimukset.

30 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R23 artikla]

Ilmoitusmenettely

1)           Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset voivat ilmoittaa ainoastaan sellaiset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset, jotka ovat täyttäneet 26 artiklassa säädetyt vaatimukset.

2)           Niiden on tehtävä ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.

3)           Ilmoituksen on sisällettävä täydelliset tiedot vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja asianomaisista osajärjestelmistä/turvakomponenteista sekä asiaankuuluva todistus pätevyydestä.

4)           Jos ilmoitus ei perustu 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun akkreditointitodistukseen, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan todistaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen pätevyys ja toteutetut järjestelyt, jotta voidaan varmistaa, että laitosta valvotaan säännöllisesti ja että se täyttää edelleen 26 artiklassa säädetyt vaatimukset.

5)           Asianomainen laitos voi suorittaa ilmoitetun laitoksen tehtäviä ainoastaan, mikäli komissio ja muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalauseita kahden viikon kuluessa ilmoittamisesta siinä tapauksessa, että akkreditointitodistusta käytetään, ja kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta siinä tapauksessa, että akkreditointia ei käytetä.

Ainoastaan tällaista laitosta pidetään tässä asetuksessa tarkoitettuna ilmoitettuna laitoksena.

6)           Komissiolle ja muille jäsenvaltioille on ilmoitettava myöhemmistä asian kannalta merkityksellisistä muutoksista kyseiseen ilmoitukseen.

31 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R24 artikla]

Ilmoitettuja laitoksia koskevat tunnusnumerot ja luettelot

1)           Komissio antaa ilmoitetulle laitokselle tunnusnumeron.

Se antaa yhden ainoan tällaisen numeron myös silloin, kun laitos ilmoitetaan usean unionin säädöksen nojalla.

2)           Komissio julkistaa tämän asetuksen mukaisesti ilmoitettujen laitosten luettelon, joka sisältää laitoksille annetut tunnusnumerot ja toimet, joita varten ne on ilmoitettu.

Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

32 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R25 artikla]

Muutokset ilmoitukseen

1)           Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen on todennut tai saanut tietää, ettei ilmoitettu laitos enää täytä 26 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ettei se noudata velvollisuuksiaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on tarpeen mukaan rajoitettava ilmoitusta taikka peruutettava se toistaiseksi tai kokonaan, riippuen vaatimusten täyttämättä jättämisen tai velvollisuuksien noudattamatta jättämisen vakavuudesta. Sen on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

2)           Jos ilmoitusta rajoitetaan tai se peruutetaan kokonaan tai toistaiseksi tai jos ilmoitettu laitos on lopettanut toimintansa, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen ilmoitettu laitos tai ne pidetään ilmoittamisesta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten saatavilla näiden pyynnöstä.

33 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R26 artikla]

Ilmoitettujen laitosten pätevyyden riitauttaminen

1)           Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys ilmoitetun laitoksen pätevyydestä tai siitä, täyttääkö ilmoitettu laitos edelleen sille asetetut vaatimukset ja velvollisuudet.

2)           Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen ilmoitetun laitoksen pätevyyden ylläpitoon.

3)           Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluontoisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4)           Jos komissio toteaa, että ilmoitettu laitos ei täytä tai ei enää täytä sen ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa ilmoituksen tehnyttä jäsenvaltiota kehotetaan toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet, mukaan luettuna ilmoituksen peruuttaminen tarvittaessa.

Tämä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

34 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R27 artikla]

Ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyvät velvollisuudet

1)           Ilmoitettujen laitosten on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arvioinnit niiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti, joista säädetään liitteissä IV–VIII.

2)           Vaatimustenmukaisuuden arvioinnit on suoritettava oikeasuhteisesti siten, että vältetään tarpeettomien taakkojen aiheuttamista talouden toimijoille.

Vaatimustenmukaisuuden arviointielinten on tehtäviään hoitaessaan otettava asianmukaisesti huomioon asianomaisten yritysten koko, toimiala ja rakenne, osajärjestelmässä tai turvakomponentissa käytettävän teknologian monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona.

Näin tehdessään niiden on kuitenkin noudatettava kurinalaisuutta ja suojelun tasoa, jota osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuus edellyttää tämän asetuksen mukaisesti.

3)           Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei valmistaja ole täyttänyt olennaisia vaatimuksia, joista säädetään liitteessä II tai vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä, sen on vaadittava valmistajaa toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet eikä se saa antaa todistusta vaatimustenmukaisuudesta.

4)           Jos ilmoitettu laitos katsoo todistuksen antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei osajärjestelmä tai turvakomponentti ole enää vaatimusten mukainen, sen on vaadittava valmistajaa toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja tarvittaessa peruutettava todistus toistaiseksi tai kokonaan.

5)           Jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava todistuksia taikka peruutettava ne toistaiseksi tai kokonaan.

35 artikla

Muutoksenhaku ilmoitettujen laitosten päätöksiin

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on ilmoitettujen laitosten tekemiä päätöksiä koskeva muutoksenhakumenettely.

36 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R28 artikla]

Ilmoitettuja laitoksia koskeva tiedotusvelvollisuus

1)           Ilmoitettujen laitosten on ilmoitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle seuraavista:

a)      todistusten epäämiset, rajoittamiset taikka peruuttamiset toistaiseksi tai kokonaan;

b)      olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan tai ehtoihin;

c)      vaatimustenmukaisuustoimia koskevat tietopyynnöt, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta;

d)      pyynnöstä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, jotka on suoritettu niitä koskevan ilmoituksen soveltamisalalla ja mahdollisesti suoritetut muut toimet, mukaan luettuna rajat ylittävät toimet ja alihankinta.

2)           Ilmoitettujen laitosten on toimitettava tämän asetuksen nojalla ilmoitetuille muille laitoksille, jotka suorittavat samanlaisia, samat osajärjestelmät tai turvakomponentit kattavia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, asiaankuuluvat tiedot kysymyksistä, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kielteisiin tuloksiin ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin.

37 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R29 artikla]

Kokemusten vaihto

Komissio huolehtii kokemusten vaihdon järjestämisestä ilmoittamista koskevista toimintalinjoista vastaavien jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten välillä.

38 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R30 artikla]

Ilmoitettujen laitosten koordinointi

Komissio varmistaa, että asianmukainen koordinointi ja yhteistyö järjestetään tämän asetuksen nojalla ilmoitettujen laitosten välillä ja että sitä toteutetaan asianmukaisesti ilmoitettujen laitosten alakohtaisen ryhmän tai alakohtaisten ryhmien muodossa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ilmoittamat laitokset osallistuvat kyseisen ryhmän (kyseisten ryhmien) työhön suoraan tai nimettyjen edustajien välityksellä.

V LUKU

KOMITEAMENETTELY, SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla

Komiteamenettely

1)           Komissiota avustaa köysiratalaitteistoja käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2)           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

40 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan talouden toimijoiden rikkoessa tämän asetuksen säännöksiä, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi. Seuraamuksiin voi sisältyä vakavia rikkomistapauksia koskevia rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [3 months prior to the date referred to in Article 43(2)], ja niiden on viipymättä ilmoitettava sille myöhemmin tehtävistä muutoksista, joilla on vaikutusta näihin säännöksiin.

41 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten direktiivin 2000/9/EY soveltamisalaan kuuluvien osajärjestelmien tai turvakomponenttien asettamista saataville markkinoilla, jotka ovat kyseisen direktiivin säännösten mukaisia ja jotka on saatettu markkinoille ennen [...] päivää [...]kuuta [...] [the date referred to in Article 43(2)].

Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten direktiivin 2000/9/EY soveltamisalaan kuuluvien osajärjestelmien tai turvakomponenttien käyttöönottamista, jotka ovat kyseisen direktiivin säännösten mukaisia ja jotka on rakennettu ennen [...] päivää [...]kuuta [...] [the date referred to in Article 43(2)].

42 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2000/9/EY [...] päivästä [...]kuuta [...] [the date referred to in Article 43(2)].

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä X olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

43 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

1)           Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2)           Sitä sovelletaan [kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta].

3)           Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 22–38 artiklaa sovelletaan [kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 106, 3.5.2000, s. 21.

[2]               COM(2013) 471 final.

[3]               EUVL L 316, 14.11.2012.

[4]               Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuotteiden markkinavalvonnasta ja neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 1999/5/EY, 2000/9/EY, 2000/14/EY, 2001/95/EY, 2004/108/EY, 2006/42/EY, 2006/95/EY, 2007/23/EY, 2008/57/EY, 2009/48/EY, 2009/105/EY, 2009/142/EY ja 2011/65/EU, asetuksen (EU) N:o 305/2011, asetuksen (EY) N:o 764/2008 ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 muuttamisesta. COM(2013) 75 final.

[5]               EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

[6]               EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

[7]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, KOM(2011) 206 lopullinen.

[8]               Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, KOM(2011) 123 lopullinen, 16.3.2011.

[9]               EYVL L 213, 7.9.1995, s. 1.

[10]             EUVL C […], […], s. […].

[11]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/9/EY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000, henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista (EYVL L 106, 3.5.2000, s. 21).

[12]             EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.

[13]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

[14]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).

[15]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

[16]             EUVL L [….].

[17]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

[18]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/16/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1995, jäsenvaltioiden hissejä koskevan lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 213, 7.9.1995, s. 1).

LIITE I

OSAJÄRJESTELMÄT

Köysilaitteisto muodostuu infrastruktuurista ja jäljempänä luetelluista osajärjestelmistä, joista jokaisen osalta on noudatettava käyttöä ja kunnossapitoa koskevia vaatimuksia:

1.         Köydet ja niiden kiinnikkeet.

2.         Käyttölaitteistot ja jarrut.

3.         Mekaaniset laitteet:

3.1.      Köysien kiristyslaitteet.

3.2.      Asemien mekaaniset laitteet.

3.3.      Linjarakenteiden mekaaniset laitteet.

4.         Kuljetuslaitteet:

4.1.      Kori-, tuoli- ja vetolaitteet.

4.2.      Ripustukset:

4.3.      Käyttömekanismi.

4.4.      Köysien liitännät.

5.         Sähkötekniset laitteet.

5.1.      Ohjaus-, valvonta- ja turvalaitteet.

5.2.      Viestintä- ja tiedotuslaitteet.

5.3.      Ukkosenjohtimet.

6.         Pelastuslaitteet:

6.1.      Kiinteät pelastuslaitteet.

6.2.      Liikkuvat pelastuslaitteet.

LIITE II

OLENNAISET VAATIMUKSET

1. Tarkoitus

Tässä liitteessä määritellään köysiratalaitteistojen suunnittelua, toteuttamista ja käyttöönottoa koskevat olennaiset vaatimukset, mukaan luettuina niiden kunnossapitoa ja käyttöä koskevat vaatimukset.

2. Yleiset vaatimukset

2.1. Ihmisten turvallisuus

Käyttäjien, työntekijöiden ja kolmansien osapuolten turvallisuus on perusvaatimus köysiratalaitteistojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.

2.2. Turvallisuutta koskevat periaatteet

Köysiratalaitteistojen suunnittelussa, käytössä ja huollossa on noudatettava seuraavia periaatteita tässä luetellussa järjestyksessä:

– vaarat on kokonaan vältettävä tai, jos ne eivät ole kokonaan vältettävissä, ne on rajoitettava suunnittelu- ja rakennusvaiheessa toteutettavilla toimenpiteillä,

– on määritettävä ja toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sellaisilta vaaroilta suojautumiseksi, joita ei voida välttää suunnittelu- ja rakennusvaiheessa toteutettavilla toimenpiteillä,

– sellaisten vaarojen varalta, joita ei voida täysin välttää ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitetuilla säännöksillä ja toimenpiteillä, on määritettävä varotoimet, joista on tiedotettava.

2.3. Ulkoisten seikkojen huomioon ottaminen

Köysiratalaitteistot on suunniteltava ja toteutettava siten, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ottaen huomioon köysiratalaitteiston tyyppi, sijaintipaikan maaston fyysiset ominaisuudet, ympäristö ja ilmasto- ja sääolosuhteet sekä lähistöllä maassa ja ilmassa olevat rakennelmat ja esteet.

2.4. Mitoitus

Köysiratalaitteisto, osajärjestelmät ja kaikki sen turvakomponentit on mitoitettava, suunniteltava ja toteutettava hyvää teknistä käytäntöä noudattaen siten, että ne kestävät riittävän varmasti kaikkea ennakoitavissa olevaa, myös käyttöön liittymätöntä rasitusta ottaen asianmukaisesti huomioon erityisesti ulkopuoliset vaikutukset, dynaaminen kuormitus ja materiaalin väsyminen; tämä koskee erityisesti raaka-ainevalintoja.

2.5. Kokoaminen ja asennus

2.5.1. Köysiratalaitteisto, osajärjestelmät ja kaikki turvakomponentit on suunniteltava ja toteutettava siten, että niiden kokoaminen ja asennus voidaan suorittaa turvallisesti.

2.5.2. Turvakomponentit on suunniteltava siten, että asennusvirheet tehdään mahdottomiksi joko komponenttien rakenteen tai asianmukaisten merkintöjen ansiosta.

2.6. Köysiratalaitteiston toimintavarmuus

2.6.1. Turvakomponentit on suunniteltava ja toteutettava  ja niitä on voitava käyttää siten, että niiden oma toimintavarmuus ja/tai liitteessä III tarkoitetun turva-analyysin mukainen köysiratalaitteiston turvallisuus on aina taattu riittävällä turvamarginaalilla joka tekee niiden pettämisen hyvin epätodennäköiseksi.

2.6.2. Köysiratalaitteisto on suunniteltava ja toteutettava siten, että jos sen toiminnan aikana jokin vaikka vain epäsuorasti turvallisuuteen vaikuttava komponentti pettää, aiheellinen toimenpide toteutetaan ajoissa.

2.6.3. Edellä 2.6.1 ja 2.6.2 kohdassa tarkoitetun toimintavarmuuden on oltava voimassa jokaisen komponentin määräaikaistarkastusten välisen ajan. Käyttöohjeeseen on merkittävä selvästi turvakomponenttien määräaikaistarkastusten aikavälit.

2.6.4. Köysiratalaitteeseen varaosiksi asennettavien turvakomponenttien on täytettävä tämän asetuksen olennaiset vaatimukset sekä edellytykset, jotka koskevat niiden yhteentoimivuutta köysiratalaitteistojen muiden osien kanssa.

2.6.5. On toteutettava toimenpiteet, jotta kuljetettavien henkilöiden ja työntekijöiden turvallisuus ei vaarannu köysiratalaitteistossa syttyvän tulipalon vuoksi.

2.6.6. On toteutettava erityiset toimenpiteet köysiratalaitteiston ja henkilöiden suojaamiseksi salamaniskun seurauksilta.

2.7. Turvalaitteet

2.7.1. Turvalaitteen on mahdollisuuksien mukaan havaittava köysiratalaitteistossa ilmenevät viat, jotka voivat vaarantaa turvallisuuden, annettava niistä ilmoitus ja käsiteltävä ne. Sama koskee turvallisuuden mahdollisesti vaarantavia tavallisesti ennakoitavissa olevia ulkopuolisia tapahtumia.

2.7.2. Köysiratalaitteiston toiminta on aina voitava keskeyttää käsitoimisesti.

2.7.3. Köysiratalaitteisto on voitava käynnistää uudelleen turvalaitteen aiheuttaman toimintakatkon jälkeen vasta sen jälkeen, kun tilanteen edellyttämät toimenpiteet on toteutettu.

2.8. Kunnossapitoa koskevat vaatimukset

Köysiratalaitteisto on suunniteltava ja toteutettava siten, että sekä määräaikaiset että erityiset kunnossapito- ja korjaustyöt voidaan suorittaa turvallisesti.

2.9. Ympäristöhaitat

Köysiratalaitteisto on suunniteltava ja toteutettava siten, että pakokaasuista, melusta tai tärinästä johtuvat sisäiset tai ulkoiset haitat eivät ylitä säädettyjä raja-arvoja.

3. Infrastruktuuria koskevat vaatimukset

3.1. Linjan sijoitus, nopeus, kuljetusvälineiden välinen etäisyys

3.1.1. Köysiratalaitteisto on suunniteltava niin, että sitä voidaan käyttää turvallisesti ottaen huomioon maaston ominaisuudet ja ympäristö, ilmasto- ja sääolosuhteet sekä mahdolliset lähistöllä maassa tai ilmassa olevat rakennelmat ja esteet aiheuttamatta häiriöitä tai vaaraa käyttö- tai huolto-olosuhteissa tai henkilöiden pelastusoperaatioiden yhteydessä.

3.1.2. Kuljetusvälineiden, vetolaitteiden, nousuratojen, köysien jne. sekä mahdollisesti lähistöllä maassa tai ilmassa olevien käyttöä haittaavien rakennelmien ja esteiden välillä on oltava riittävästi tilaa sekä sivusuunnassa että pystytasossa; tässä on otettava huomioon köysien ja kuljetusvälineiden tai vetolaitteiden pysty-, pitkittäis- tai sivusuuntaiset liikkeet ennakoitavissa olevissa kaikkein epäsuotuisimmissa käyttöolosuhteissa.

3.1.3. Määritettäessä kuljetusvälineiden kulkuradan enimmäisetäisyyttä maasta on otettava huomioon köysiratalaitteiston ja kuljetusvälineiden tyyppi sekä pelastusmenettelyt. Avointen vaunujen osalta on lisäksi otettava huomioon putoamisvaara ja kuljetusvälineiden ja maanpinnan väliseen etäisyyteen liittyvät psykologiset näkökohdat.

3.1.4. Kuljetusvälineiden tai vetolaitteiden suurin nopeus, niiden välinen vähimmäisetäisyys sekä kiihdytys- ja jarrutusarvot on valittava niin, että henkilöiden turvallisuus ja köysiratalaitteiston käytön turvallisuus on taattu.

3.2. Asemat ja linjarakenteet

3.2.1. Asemat ja linjarakenteet on suunniteltava, rakennettava ja varustettava niin, että niiden kestävyys varmistetaan. Niiden on mahdollistettava köysien ja kuljetusvälineiden tai vetolaitteiden turvallinen ohjaus, ja niitä on voitava huoltaa turvallisesti kaikissa mahdollisissa käyttöolosuhteissa.

3.2.2. Köysiratalaitteiston lähtö- ja poistumisalueet on tehtävä sellaisiksi, että kuljetusvälineiden, vetolaitteiden ja henkilöiden liikkuminen on turvallista. Kuljetusvälineiden ja vetolaitteiden on voitava liikkua asemilla aiheuttamatta vaaraa henkilöille, kun otetaan huomioon heidän mahdollinen aktiivinen toimintansa kuljetusvälineiden ja vetolaitteiden liikkumisen suhteen.

4. Köysiä, käyttölaitteita ja jarruja sekä mekaanisia laitteita ja sähkölaitteistoja koskevat vaatimukset

4.1. Köydet ja niiden kannattimet

4.1.1. Köysien osalta on toteutettava kaikki tekniikan uusimman kehityksen tason mukaiset toimenpiteet, jotta

– vältetään köyden ja sen kiinnityksen rikkoutuminen,

– varmistetaan köyden äärikuormitusarvot,

– varmistetaan köysien turvallinen asentaminen kannattimille ja estetään niiden suistuminen pois paikaltaan,

– mahdollistetaan köysien valvonta.

4.1.2. Jos köysien suistumisvaaraa ei voida täysin estää, on toteutettava toimenpiteet, jotta suistumistapauksessa köydet saadaan kiinni ja laitteisto voidaan pysäyttää aiheuttamatta vaaraa henkilöille.

4.2. Mekaaniset laitteet

4.2.1. Käyttölaitteet

Köysiratalaitteiston käyttölaitteiston teho ja käyttömahdollisuudet on sovitettava erilaisiin käyttöjärjestelmiin ja -tapoihin.

4.2.2. Varakäyttölaitteet

Köysiratalaitteistossa on oltava varakäyttölaitteisto, jonka käyttövoima on päälaitteistosta riippumaton. Varakäyttölaitteistoa ei kuitenkaan tarvita, jos turvallisuusanalyysi osoittaa, että käyttäjät voivat poistua helposti, nopeasti ja turvallisesti kuljetusvälineistä ja erityisesti vetolaitteista, vaikka varakäyttölaitteistoa ei olekaan.

4.2.3. Jarrujärjestelmä

4.2.3.1. Köysiratalaitteiston ja/tai kuljetusvälineiden pysäyttäminen on oltava hätätilanteessa aina mahdollista myös silloin, kun käytön aikana sallitut vetopyörän kuormitus- ja pito-olosuhteet ovat mahdollisimman epäedulliset. Jarrutusmatkan on oltava niin lyhyt kuin köysiratalaitteiston turvallisuus vaatii.

4.2.3.2. Hidastusarvojen on oltava sopivissa rajoissa henkilöiden turvallisuuden ja kuljetusvälineiden, köysien ja köysiratalaitteiston muiden osien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

4.2.3.3. Kaikissa köysiratalaitteistoissa on oltava kaksi tai useampia jarrujärjestelmiä, joista kullakin köysiratalaitteisto voidaan pysäyttää ja jotka on yhteensovitettu niin, että ne korvaavat automaattisesti toiminnassa olevan järjestelmän heti, kun sen teho ei enää riitä. Vetoköyden viimeisen jarrujärjestelmän on vaikutettava suoraan vetopyörään. Näitä säännöksiä ei sovelleta vetohisseihin.

4.2.3.4. Köysiratalaitteistossa on oltava tehokkaat lukituslaitteet, joilla estetään laitteen väärään aikaan tapahtuva uudelleenkäynnistyminen.

4.3. Ohjauslaitteet

Ohjauslaitteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ovat turvalliset ja luotettavat ja kestävät tavanomaista käyttörasitusta ja ulkoisia vaikutuksia, kuten kosteutta, äärilämpötiloja tai sähkömagneettisia häiriöitä, eivätkä aiheuta vaaratilanteita edes käyttövirheen sattuessa.

4.4. Viestintälaitteet

Laitteiston käyttöhenkilöstön on voitava olla toisiinsa yhteydessä koko ajan asianmukaisten laitteiden avulla, ja heidän on voitava antaa käyttäjille ohjeita hätätilanteessa.

5. Kuljetusvälineet ja vetolaitteet

5.1. Kuljetusvälineet ja/tai vetolaitteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että kukaan ei voi ennakoitavissa olevissa olosuhteissa pudota tai joutua muulla tavoin vaaraan.

5.2. Kuljetusvälineiden tai vetolaitteiden kiinnitykset on mitoitettava ja toteutettava siten, että ne eivät

–  vahingoita köyttä, tai

– pääse luiskahtamaan paikaltaan, paitsi jos luiskahtaminen ei vaikuta kuljetusvälineen, vetolaitteen tai laitteiston turvallisuuteen

epäsuotuisimmissakaan olosuhteissa.

5.3. Kuljetusvälineen (vaunut, korit) ovet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan sulkea ja lukita. Kuljetusvälineen lattia ja seinät on mitoitettava ja toteutettava siten, että ne kestävät kaikissa olosuhteissa paineen ja käyttäjistä johtuvan kuormituksen.

5.4. Jos kuljetusvälineen kuljettajan läsnäoloa edellytetään toimintaturvallisuuden kannalta, kuljetusväline on varustettava siten, että kuljettaja voi suorittaa tehtävänsä.

5.5. Kuljetusvälineet ja/tai vetolaitteet sekä erityisesti niiden kannatinmekanismit on suunniteltava ja tehtävä siten, että varmistetaan niitä asianomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti huoltavien työntekijöiden turvallisuus.

5.6. Irrottuvilla köysipuristimilla varustettujen kuljetusvälineiden osalta on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käyttäjiä vaarantamatta pysäytetään ennen niiden lähtöä kuljetusvälineet, jotka ovat kiinnittyneet köyteen virheellisellä tavalla, ja niiden saapumishetkellä kuljetusvälineet, joiden kiinnittyminen ei ole irronnut, ja että estetään kulkuneuvon mahdollinen putoaminen.

5.7. Raiteilla kulkevat kuljetusvälineet, ja jos köysiratalaitteiston tyyppi mahdollistaa sen, kahden köyden varassa kulkevien köysiriippuratojen korivaunut on varustettava rataan vaikuttavalla automaattisella jarrulaitteella, jos vetoköyden katkeamismahdollisuutta ei voida kohtuudella sulkea pois.

5.8. Jos kuljetusvälineen suistumisvaaraa ei ole voitu välttää muilla toimenpiteillä, kuljetusväline on varustettava suistumissuojalla, jolla kuljetusväline voidaan pysäyttää ihmisiä vaarantamatta.

6. Käyttäjille tarkoitetut laitteet

Pääsy lähtöalueelle ja poistuminen poistumisalueelta sekä käyttäjien laitteisiin nousu ja niistä poistuminen on järjestettävä kuljetusvälineiden liikkuminen ja pysähtyminen huomioon ottaen siten, että henkilöiden turvallisuus erityisesti paikoissa, joissa on vaara pudota, on varmistettu.

Lasten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden on voitava käyttää köysiratalaitteistoa turvallisesti, jos köysiratalaitteisto on tarkoitettu myös kyseisten henkilöiden kuljettamiseen.

7. Käyttöä koskevat vaatimukset

7.1. Turvallisuus

7.1.1. On toteutettava kaikki tekniset toimenpiteet ja muut järjestelyt sen varmistamiseksi, että köysiratalaitteistoa käytetään sen käyttötarkoituksen mukaisesti sen teknisiä ominaisuuksia ja tarkennettuja käyttöehtoja vastaavalla tavalla ja että sen turvallista käyttöä ja kunnossapitoa koskevia ohjeita noudatetaan. Käyttöohjeet ja vastaavat merkinnät on laadittava käyttäjien helposti ymmärtämällä, sen jäsenvaltion määräämällä kielellä, jonka alueelle köysiratalaitteisto rakennetaan.

7.1.2. Köysiratalaitteiston käytöstä vastaavalla henkilöstöllä on oltava käytössään asianmukaiset työvälineet ja heidän on oltava tähän tehtävään päteviä.

7.2. Turvallisuus silloin kun köysiratalaitteistossa ilmenee pysähtymiseen johtavia toimintahäiriöitä

Köysiratalaitteiston sellaisen pysähtymiseen johtavan toimintahäiriön varalta, jota ei pystytä pikaisesti korjaamaan, on otettava käyttöön tekniset järjestelyt ja muut toimenpiteet käyttäjien saamiseksi turvaan köysiratalaitteiston tyypin ja ympäristön mukaan määritellyssä ajassa.

7.3. Muita turvallisuutta koskevia erityisjärjestelyjä

7.3.1. Ohjaamot ja ohjaajien työtilat

Köysiratalaitteiston liikkuvat osat, joihin päästään tavallisesti asemilta, on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että vaaratilanteet voidaan välttää, tai jos tällainen vaaratilanne esiintyy, niihin on asennettava turvalaitteet, jotka estävät vaaraa aiheuttavien osien koskettamisen. Näiden laitteiden on oltava sellaisia, että niitä ei voida helposti irrottaa tai saattaa toimintakyvyttömiksi.

7.3.2. Putoamisvaara

Työtilat ja muut työskentelyalueet, myös ainoastaan satunnaisesti käytettävät tilat, sekä niihin pääsy on suunniteltava ja rakennettava siten, että niissä työskentelevät tai oleskelevat henkilöt eivät ole vaarassa pudota. Jos rakenteet eivät ole riittäviä, työtilat on lisäksi varustettava putoamisen estävien henkilönsuojainten kiinnityspisteillä.

LIITE III

TURVALLISUUSANALYYSI

Turvallisuusanalyysissä, joka 8 artiklan mukaan vaaditaan kaikkien köysiratalaitteistojen osalta, on otettava huomioon kaikki suunnitellut käyttötavat. Analyysi on suoritettava hyväksytyn tai vakiintuneen menetelmän mukaisesti, ja tällöin on otettava huomioon tekniikan uusimman kehityksen taso ja kyseisen köysiratalaitteiston monimutkaisuus. Analyysin avulla on lisäksi varmistettava, että köysiratalaitteiston suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon paikallinen ympäristö ja kaikkein epäsuotuisimmat käyttöolosuhteet, jotta varmistetaan riittävä turvallisuustaso.

Turvallisuusanalyysin on katettava myös turvalaitteet ja niiden vaikutukset köysiratalaitteistoon sekä turvalaitteisiin liittyvät osajärjestelmät, joiden toiminnan tarkoituksena on, että

– ne pystyvät joko heti häiriön tai vian ilmetessä reagoimaan ja jäämään turvallisuuden takaavaan tilaan, alempaan toimintatilaan tai pakkopysäytystilaan,

– niitä ei käytetä, mutta niitä valvotaan, tai

– ne on suunniteltu siten, että niiden toimintahäiriöiden todennäköisyys voidaan arvioida, ja ne ovat tasoltaan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa mainitut edellytykset täyttävien turvalaitteiden veroisia.

Turvallisuusanalyysiä on käytettävä riskien ja vaarallisten tilanteiden luettelointiin 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun turvakomponenttien luettelon laatimiseen. Turvallisuusanalyysin tuloksista on esitettävä yhteenveto turvallisuusselvityksessä.

LIITE IV

OSAJÄRJESTELMIEN JA TURVAKOMPONENTTIEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT: MODUULI B: EU-TYYPPITARKASTUS – TUOTANTOTYYPPI

1. EU-tyyppitarkastus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa ilmoitettu laitos tutkii osajärjestelmän tai turvakomponentin teknisen suunnittelun sekä varmistaa ja vakuuttaa, että se täyttää tämän asetuksen vaatimukset.

2. EU-tyyppitarkastus toteutetaan osajärjestelmän tai turvakomponentin teknisen suunnittelun asianmukaisuuden arviointina 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen ja niitä tukevan aineiston tarkastelun perusteella sekä aiottua tuotantoa edustavan valmiin osajärjestelmän tai turvakomponentin näytekappaleen (tuotantotyyppi) tarkastuksena.

3. Valmistajan on tehtävä EU-tyyppitarkastusta koskeva hakemus yhdelle valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava seuraavat:

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen,

(b) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle,

(c) osajärjestelmää ja/tai turvakomponenttia koskevat tekniset asiakirjat liitteen IX mukaisesti,

(d) suunniteltua osajärjestelmää tai turvakomponenttia edustava näytekappale tai yksityiskohtaiset tiedot paikasta, jossa se voidaan tarkastaa. Ilmoitettu laitos voi pyytää lisää näytekappaleita, jos ne ovat tarpeen testausohjelman suorittamiseksi.

4. Ilmoitetun laitoksen on

4.1. tutkittava tekniset asiakirjat ja niitä tukeva aineisto osajärjestelmän tai turvakomponentin teknisen suunnittelun asianmukaisuuden arvioimiseksi;

4.2. varmennettava, että näytekappale (näytekappaleet) on valmistettu teknisten asiakirjojen mukaisesti, sekä yksilöitävä ne osat, jotka on suunniteltu asiaa koskevien yhdenmukaistettujen standardien ja teknisten eritelmien sovellettavien säännösten mukaisesti, samoin kuin osat, joiden suunnittelussa ei ole noudatettu kyseisten standardien asiaa koskevia määräyksiä;

4.3. tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, että kun valmistaja on soveltanut asiaankuuluvien yhdenmukaistettujen standardien eritelmiä, niitä on sovellettu oikein;

4.4. tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, että kun valmistaja on päättänyt soveltaa asiaankuuluvissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä annettuja ratkaisuja, niitä on sovellettu oikein;

4.5. tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, täyttävätkö valmistajan soveltamat ratkaisut tämän asetuksen vastaavat olennaiset vaatimukset silloin, kun asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä esitettyjä ratkaisuja ei ole sovellettu;

4.6. sovittava valmistajan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja testit tehdään.

5. Ilmoitetun laitoksen on laadittava arviointiraportti, johon kirjataan 1.4 kohdan mukaisesti toteutetut toimet ja niiden tulokset. Ilmoitettu laitos voi julkistaa raportin sisällön joko kokonaan tai osittain ainoastaan valmistajan suostumuksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen velvoitteita ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia kohtaan.

6. Jos tyyppi täyttää tämän asetuksen vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava valmistajalle EU-tyyppitarkastustodistus. Todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksessa tehdyt päätelmät, mahdolliset todistuksen voimassaoloa koskevat edellytykset sekä (osajärjestelmän tai turvakomponentin) hyväksytyn tyypin tunnistamiseen tarvittavat tiedot ja tarvittaessa kuvaus sen toiminnasta. Todistukseen voidaan liittää yksi tai useampia liitteitä.

Todistuksessa ja sen liitteissä on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta voidaan arvioida, ovatko valmistetut osajärjestelmät ja turvakomponentit tarkastetun tyypin mukaisia, ja jotta käytön aikainen valvonta on mahdollista.

Todistuksen voimassaoloaika on enintään 30 vuotta sen myöntämispäivästä. Jos tyyppi ei täytä tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia, ilmoitetun laitoksen on kieltäydyttävä antamasta EU-tyyppitarkastustodistusta ja ilmoitettava siitä hakijalle sekä esitettävä yksityiskohtaiset perustelut todistuksen epäämiselle.

7. Ilmoitetun laitoksen on arvioinneissaan pysyttävä ajan tasalla yleisesti tunnustetussa kehityksen tasossa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista, jotka viittaavat siihen, että hyväksytty tyyppi ei ehkä enää vastaa tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia, ja määritettävä, edellyttävätkö tällaiset muutokset lisätutkimuksia. Jos näin on, ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

Valmistajan on ilmoitettava EU-tyyppitarkastustodistusta koskevia teknisiä asiakirjoja hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn tyyppiin tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa siihen, onko osajärjestelmä tai turvakomponentti tämän asetuksen olennaisten vaatimusten mukainen, tai todistuksen voimassaoloa koskeviin edellytyksiin.

Ilmoitetun laitoksen on tutkittava muutokset ja ilmoitettava valmistajalle, onko EU-tyyppitarkastustodistus edelleen voimassa vai tarvitaanko lisätutkimuksia, -tarkastuksia tai -testejä. Ilmoitettu laitos tarpeen mukaan täydentää alkuperäistä EU-tyyppitarkastustodistusta lisäyksellä tai pyytää esittämään uuden EU-tyyppitarkastusta koskevan hakemuksen.

8. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omille ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen ja muille ilmoitetuille laitoksille EU-tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä, jotka se on antanut.

Ilmoitetun laitoksen, joka kieltäytyy antamasta EU-tyyppitarkastustodistusta tai peruuttaa kokonaan tai toistaiseksi EU-tyyppitarkastustodistuksen taikka muuten rajoittaa EU-tyyppitarkastustodistusta, on ilmoitettava siitä ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen ja muille ilmoitetuille laitoksille sekä perusteltava päätöksensä.

Komissio, jäsenvaltiot ja muut ilmoitetut laitokset voivat pyynnöstä saada jäljennöksen EU-tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Komissio ja jäsenvaltiot voivat pyynnöstä saada jäljennöksen teknisistä asiakirjoista ja ilmoitetun laitoksen suorittamien tutkimusten tuloksista. Ilmoitetun laitoksen on säilytettävä jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksesta, sen liitteistä ja lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista, valmistajan toimittamat asiakirjat mukaan luettuina, todistuksen voimassaolon päättymiseen saakka.

9. Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksesta, sen liitteistä ja lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille.

10. Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää 7 ja 9 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

LIITE V

OSAJÄRJESTELMIEN JA TURVAKOMPONENTTIEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT: MODUULI D: TUOTANTOPROSESSIN LAADUNVARMISTUKSEEN PERUSTUVA TYYPINMUKAISUUS

1. Tuotantoprosessin laadunvarmistukseen perustuva tyypinmukaisuus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa valmistaja täyttää 2.2 ja 2.5 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseiset osajärjestelmät tai turvakomponentit ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

2. Valmistus

Valmistajan on sovellettava 2.3 kohdassa määritettyä hyväksyttyä laatujärjestelmää asianomaisten osajärjestelmien tai turvakomponenttien tuotannossa, tuotteiden lopputarkastuksessa ja testauksessa, ja sen on oltava 2.4 kohdassa tarkoitetun valvonnan alainen.

3. Laatujärjestelmä

3.1. Valmistajan on toimitettava laatujärjestelmänsä arviointia koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen;

(b) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle;

(c) kaikki asiaankuuluvat tiedot moduulin B mukaisesti hyväksytyistä osajärjestelmistä tai turvakomponenteista;

(d) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

(e) hyväksyttyä tyyppiä koskevat tekniset asiakirjat sekä jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksista;

(f) yksityiskohtaiset tiedot paikasta, jossa osajärjestelmä tai turvakomponentti valmistetaan.

3.2. Laatujärjestelmän avulla on varmistettava, että osajärjestelmät tai turvakomponentit ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvattujen tyyppien ja niihin sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

Kaikki valmistajan hyväksymät perusedellytykset, vaatimukset ja määräykset on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi ohjelmiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen avulla on voitava tulkita yhdenmukaisesti laatuohjelmia, -suunnitelmia, -käsikirjoja ja -tallenteita.

Niissä on erityisesti oltava riittävä kuvaus seuraavista:

(a) laatutavoitteet ja organisaation rakenne sekä johdon vastuualueet ja toimivalta tuotteiden laadun osalta,

(b) vastaavat valmistusta, laadunvalvontaa ja laadunvarmistusta koskevat menetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita aiotaan käyttää,

(c) ennen valmistusta, valmistuksen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä niiden suoritustiheys,

(d) laatupöytäkirjat, kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset;

(e) keinot, joilla valvotaan tuotteilta vaaditun laadun toteutumista ja laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta.

3.3. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä ratkaistakseen, täyttääkö se 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on oletettava, että laatujärjestelmän osat, joissa noudatetaan asiaa koskevan yhdenmukaistetun standardin ja/tai teknisen eritelmän käyttöönottamiseksi annetun kansallisen standardin vastaavia eritelmiä, ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Auditointiin on sisällyttävä tarkastuskäynti tiloihin, joissa osajärjestelmät tai turvakomponentit valmistetaan, tarkastetaan ja testataan.

Auditointiryhmällä on oltava kokemusta laadunhallintajärjestelmistä, ja lisäksi ryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen köysiratalaitteistoalan sekä osajärjestelmä- tai turvakomponenttiteknologian arvioimisesta ja joka tuntee sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset. Auditointiin on sisällyttävä arviointikäynti valmistajan tiloihin. Auditointiryhmän on tarkastettava 3.1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat sen varmistamiseksi, että valmistaja kykenee yksilöimään tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset ja suorittamaan tarvittavat tutkimukset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että osajärjestelmät tai turvakomponentit ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä auditoinnin päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

3.4. Valmistaja sitoutuu täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana.

3.5. Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi.

Sen on ilmoitettava arvioinnin tuloksista valmistajalle. Jos on tarpeen suorittaa uusi arviointi, sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla oleva valvonta

4.1. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä aiheutuvat velvoitteensa asianmukaisesti.

4.2. Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle arviointitarkoituksia varten pääsy tuotanto-, tarkastus-, testaus- ja varastotiloihin sekä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti

(a) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

(b) laatupöytäkirjat, kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset.

4.3. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin ja vähintään kerran kahdessa vuodessa auditointeja varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja toimitettava auditointikertomus valmistajalle.

4.4. Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luo. Näiden käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää tuotetestejä laatujärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava valmistajalle kertomus käynnistä sekä testausseloste, jos testejä on suoritettu.

5. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

5.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä sekä 3.1 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin osajärjestelmiin tai turvakomponentteihin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset. Valmistaja voi ilmoitetun laitoksen suostumuksella ja sen vastuulla kiinnittää ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron osajärjestelmiin tai turvakomponentteihin valmistusprosessin aikana.

5.2. Valmistajan on laadittava kullekin osajärjestelmälle tai turvakomponentille kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä osajärjestelmä- tai turvakomponenttimalli, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

6. Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille,

(a) edellä 3.1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat;

(b) edellä 3.5 kohdassa tarkoitettu muutos, sellaisena kuin se on hyväksytty;

(c) edellä 3.5, 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja kertomukset.

7. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omille ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen peruutetuista laatujärjestelmien hyväksynnöistä ja annettava laatujärjestelmien arviointeja koskevat tiedot säännöllisesti tai pyynnöstä omien ilmoittamisesta vastaavien viranomaistensa saataville.

Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on evännyt, peruuttanut toistaiseksi tai kokonaan tai joita se on muutoin rajoittanut, ja esitettävä päätöksensä perustelut.

8. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja valmistajan vastuulla 3.1, 3.5, 5 ja 6 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

LIITE VI

OSAJÄRJESTELMIEN JA TURVAKOMPONENTTIEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT: MODUULI F: LAITE- TAI VARUSTEKOHTAISEEN TARKASTUKSEEN PERUSTUVA TYYPINMUKAISUUS

1. Osajärjestelmän tai turvakomponentin tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa valmistaja täyttää 3.2, 3.5.1 ja 3.6 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseessä olevat osajärjestelmät tai turvakomponentit, joihin on sovellettu 3.3 kohdan säännöksiä, ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

2. Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että valmistetut osajärjestelmät tai turvakomponentit ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun hyväksytyn tyypin ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

3. Tarkastus

3.1. Valmistajan on toimitettava osajärjestelmän tai turvakomponentin tarkastusta koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen;

(b) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle;

(c) kaikki asiaankuuluvat tiedot moduulin B mukaisesti hyväksytyistä osajärjestelmistä tai turvakomponenteista;

(d) hyväksyttyä tyyppiä koskevat tekniset asiakirjat sekä jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksista;

(e) yksityiskohtaiset tiedot paikasta, jossa osajärjestelmä tai turvakomponentti (valmistetaan) voidaan tarkastaa.

3.2       Ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit tarkastaakseen, että osajärjestelmät tai turvakomponentit ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun hyväksytyn tyypin ja asiaa koskevien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

Tarkastukset ja testit, joiden tarkoituksena on tarkastaa, ovatko osajärjestelmät tai turvakomponentit asiaa koskevien vaatimusten mukaisia, tehdään valmistajan valinnan mukaan joko tarkastamalla ja testaamalla jokainen osajärjestelmä tai turvakomponentti 4 kohdassa määrätyllä tavalla tai tarkastamalla ja testaamalla osajärjestelmät tai turvakomponentit tilastollisin perustein 5 kohdassa määrätyllä tavalla.

4. Jokaisen osajärjestelmän tai turvakomponentin vaatimustenmukaisuuden tarkastus ja testaus

4.1. Jokainen osajärjestelmä tai turvakomponentti on tarkastettava erikseen, ja aiheelliset, yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt tai niitä vastaavat testit on suoritettava sen tarkastamiseksi, että osajärjestelmä tai turvakomponentti on EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun hyväksytyn tyypin ja tämän asetuksen asianomaisten vaatimusten mukainen.

Jos tällaista yhdenmukaistettua standardia ei ole, kyseisen ilmoitetun laitoksen on päätettävä toteutettavista tarkoituksenmukaisista testeistä.

4.2. Ilmoitetun laitoksen on myönnettävä tehtyjen tarkastusten ja testien perusteella vaatimustenmukaisuustodistus ja kiinnitettävä tai kiinnitytettävä omalla vastuullaan tunnusnumeronsa jokaiseen hyväksyttyyn osajärjestelmään tai turvakomponenttiin.

Valmistajan on pidettävä vaatimustenmukaisuustodistukset kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastusta varten 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille.

5. Vaatimustenmukaisuuden tilastollinen tarkastus

5.1. Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan jokaisen tuotetun erän tasalaatuisuus, ja esitettävä osajärjestelmät tai turvakomponentit tarkastusta varten tasalaatuisina erinä.

5.2. Jokaisesta erästä on otettava satunnaisotos tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti. Kaikki otoksen muodostavat osajärjestelmät tai turvakomponentit on tutkittava yksitellen, ja tarvittavat, sovellettavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä määritellyt tai vastaavat testit on suoritettava sen tarkastamiseksi, että ne ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun hyväksytyn tyypin ja tämän asetuksen sovellettavien vaatimusten mukaisia, sen määrittämiseksi, hyväksytäänkö vai hylätäänkö erä. Jos tällaista yhdenmukaistettua standardia ei ole, kyseisen ilmoitetun laitoksen on päätettävä toteutettavista tarkoituksenmukaisista testeistä.

5.3. Jos erä hyväksytään, erän kaikki osajärjestelmät tai turvakomponentit katsotaan hyväksytyiksi lukuun ottamatta niitä otokseen sisältyviä osajärjestelmiä tai turvakomponentteja, jotka eivät läpäisseet testejä.

Ilmoitetun laitoksen on myönnettävä tehtyjen tarkastusten ja testien perusteella vaatimustenmukaisuustodistus ja kiinnitettävä tai kiinnitytettävä omalla vastuullaan tunnusnumeronsa jokaiseen hyväksyttyyn osajärjestelmään tai turvakomponenttiin.

Valmistajan on pidettävä vaatimustenmukaisuustodistukset kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille.

5.4. Jos erä hylätään, ilmoitetun laitoksen tai toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta kyseisen erän markkinoille saattaminen estetään. Jos eriä hylätään toistuvasti, ilmoitettu laitos voi keskeyttää tilastollisen tarkastuksen ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

6. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

6.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä sekä 3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin osajärjestelmiin tai turvakomponentteihin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset.

6.2. Valmistajan on laadittava kullekin osajärjestelmälle tai turvakomponentille kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä osajärjestelmä tai turvakomponentti, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on asetettava saataville pyynnöstä.

Myös valmistaja voi 3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen suostumuksella ja sen vastuulla kiinnittää ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron osajärjestelmiin tai turvakomponentteihin.

7. Valmistaja voi ilmoitetun laitoksen suostumuksella ja sen vastuulla kiinnittää ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron osajärjestelmiin tai turvakomponentteihin valmistusprosessin aikana.

8. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja tämän vastuulla 2 ja 5.1 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

LIITE VII

OSAJÄRJESTELMIEN JA TURVAKOMPONENTTIEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT: MODUULI G: YKSIKKÖKOHTAISEEN TARKASTUKSEEN PERUSTUVA VAATIMUSTENMUKAISUUS

1. Yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus on vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jossa valmistaja täyttää 4.2, 4.3 ja 4.5 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseinen osajärjestelmä tai turvakomponentti, johon on sovellettu 4.4 kohdan säännöksiä, on tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

2. Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että suunnittelu- ja valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että osajärjestelmä tai turvakomponentti on sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

3. Tarkastus

3.1. Valmistajan on toimitettava osajärjestelmän tai turvakomponentin yksikkökohtaista tarkastusta koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen;

(b) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle;

(c) osajärjestelmää tai turvakomponenttia koskevat tekniset asiakirjat liitteen IX mukaisesti;

(d) yksityiskohtaiset tiedot paikasta, jossa osajärjestelmä tai turvakomponentti (valmistetaan) voidaan tarkastaa.

3.2.      Ilmoitetun laitoksen on tutkittava osajärjestelmää tai turvakomponenttia koskevat tekniset asiakirjat ja tehtävä tai teetettävä asianomaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä yksilöidyt tarkastukset ja testit tai vastaavat testit sen tarkastamiseksi, että osajärjestelmä tai turvakomponentti on sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Jos tällaista yhdenmukaistettua standardia ja/tai teknistä eritelmää ei ole, kyseisen ilmoitetun laitoksen on päätettävä toteutettavista tarkoituksenmukaisista testeistä.

Ilmoitetun laitoksen on myönnettävä tehtyjen tarkastusten ja testien perusteella vaatimustenmukaisuustodistus ja kiinnitettävä tai kiinnitytettävä omalla vastuullaan tunnusnumeronsa jokaiseen hyväksyttyyn osajärjestelmään tai turvakomponenttiin.

Jos ilmoitettu laitos kieltäytyy antamasta vaatimustenmukaisuustodistusta, sen on esitettävä yksityiskohtaiset perustelut todistuksen epäämiselle ja ilmoitettava, mitkä tarvittavat korjaavat toimenpiteet on toteutettava.

Jos valmistaja tekee kyseisen osajärjestelmän tai turvakomponentin yksikkökohtaista tarkastusta koskevan uuden hakemuksen, hakemus on tehtävä samalle ilmoitetulle laitokselle.

Ilmoitetun laitoksen on pyynnöstä toimitettava komissiolle ja jäsenvaltioille jäljennös vaatimustenmukaisuustodistuksesta.

Valmistajan on pidettävä tekniset asiakirjat ja jäljennös vaatimustenmukaisuustodistuksesta kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille.

4. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

4.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä sekä 4 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero jokaiseen osajärjestelmään tai turvakomponenttiin, joka täyttää sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

4.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä osajärjestelmä tai turvakomponentti, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

5. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja tämän vastuulla 3.1 ja 4 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

LIITE VIII

OSAJÄRJESTELMIEN JA TURVAKOMPONENTTIEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT: MODUULI H: TÄYDELLISEEN LAADUNVARMISTUKSEEN PERUSTUVA VAATIMUSTENMUKAISUUS

1.         Täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus on vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jossa valmistaja täyttää 2 ja 5 kohdassa säädetyt velvoitteet ja varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseiset osajärjestelmät tai turvakomponentit täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

2. Valmistus

Valmistajan on käytettävä 3 kohdan mukaista hyväksyttyä laatujärjestelmää osajärjestelmien tai turvakomponenttien suunnittelussa, valmistuksessa sekä lopputarkastuksessa ja testauksessa, ja valmistajan on oltava 4 kohdassa tarkoitetun valvonnan alainen.

3. Laatujärjestelmä

3.1. Valmistajan on tehtävä kyseessä olevien osajärjestelmien tai turvakomponenttien osalta käyttämänsä laatujärjestelmän arviointia koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen;

(b) kaikki tarvittavat tiedot valmistettavista osajärjestelmistä tai turvakomponenteista;

(c) kaikki liitteen IX mukaiset tekniset asiakirjat yhdestä kunkin valmistettavaksi tarkoitetun osajärjestelmä- tai turvakomponenttiluokan edustavasta tyypistä;

(d) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

(e) yksityiskohtaiset tiedot tiloista, joissa osajärjestelmät tai turvakomponentit suunnitellaan, valmistetaan, tarkastetaan ja testataan;

(f) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle.

3.2. Laatujärjestelmän avulla on varmistettava, että osajärjestelmä tai turvakomponentti on siihen sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

Kaikki valmistajan hyväksymät perusedellytykset, vaatimukset ja määräykset on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi ohjelmiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen avulla on voitava tulkita yhdenmukaisesti laatuohjelmia, -suunnitelmia, -käsikirjoja ja -tallenteita.

Niissä on erityisesti oltava riittävä kuvaus seuraavista:

(a) laatutavoitteet ja organisaation rakenne sekä johdon vastuualueet ja toimivalta osajärjestelmien ja turvakomponenttien suunnittelun ja laadun osalta;

(b) sovellettavat tekniset suunnittelueritelmät, standardit mukaan luettuina, ja jos asiaa koskevia yhdenmukaistettuja standardeja ei noudateta kaikilta osin, käytettävät keinot, joilla varmistetaan, että tämän asetuksen olennaiset vaatimukset täyttyvät;

(c) suunnittelun valvonta- ja tarkastustekniikat, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään osajärjestelmien tai turvakomponenttien suunnittelussa;

(d) vastaavat valmistusta, laadunvalvontaa ja laadunvarmistusta koskevat menetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita aiotaan käyttää;

(e) ennen valmistusta, valmistuksen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä niiden suoritustiheys;

(f) laatupöytäkirjat, kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset;

(g) keinot, joilla valvotaan tuotteilta ja suunnittelulta vaaditun laadun toteutumista sekä laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta.

3.3. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä ratkaistakseen, täyttääkö se 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on oletettava, että laatujärjestelmän osat, joissa noudatetaan asiaa koskevan yhdenmukaistetun standardin ja/tai teknisen eritelmän käyttöönottamiseksi annetun kansallisen standardin vastaavia eritelmiä, ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Auditointiin on sisällyttävä arviointikäynti tiloihin, joissa osajärjestelmät tai turvakomponentit suunnitellaan, valmistetaan, tarkastetaan ja testataan.

Auditointiryhmällä on oltava kokemusta laadunhallintajärjestelmistä, ja lisäksi ryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen köysiratalaitteistoalan sekä osajärjestelmä- tai turvakomponenttiteknologian arvioimisesta ja joka tuntee sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

Auditointiryhmän on tarkastettava 3.1 kohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat sen varmistamiseksi, että valmistaja kykenee yksilöimään sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset ja suorittamaan tarvittavat tutkimukset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että osajärjestelmät tai turvakomponentit ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle tai tämän valtuutetulle edustajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä auditoinnin päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

3.4. Valmistaja sitoutuu täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana.

3.5       Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi.

Sen on ilmoitettava arvioinnin tuloksista valmistajalle. Jos on tarpeen suorittaa uusi arviointi, sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä arvioinnin päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla oleva valvonta

4.1. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä aiheutuvat velvoitteensa asianmukaisesti.

4.2. Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle arviointitarkoituksia varten pääsy suunnittelu-, tuotanto-, tarkastus-, testaus- ja varastotiloihin sekä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti

(a) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

(b) suunnittelua koskevaan laatujärjestelmän osaan liittyvät laatupöytäkirjat, kuten tutkimusten, laskelmien ja testien tulokset;

(c) valmistusta koskevaan laatujärjestelmän osaan liittyvät laatupöytäkirjat, kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot ja asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset.

4.3. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin auditointeja varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja toimitettava auditointikertomus valmistajalle. Näitä määräaikaisia auditointeja on tehtävä sellaisin aikavälein, että täydellinen uudelleenarviointi suoritetaan joka kolmas vuosi.

4.4. Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luo.

Näiden käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää tuotetestejä laatujärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava valmistajalle kertomus käynnistä sekä testausseloste, jos testejä on suoritettu.

5.         CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

5.1.      Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä sekä 3.1 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin osajärjestelmiin tai turvakomponentteihin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja jotka täyttävät tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset.

Valmistaja voi ilmoitetun laitoksen suostumuksella ja sen vastuulla kiinnittää ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron osajärjestelmiin tai turvakomponentteihin valmistusprosessin aikana.

5.2.      Valmistajan on laadittava kullekin osajärjestelmälle tai turvakomponentille kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja pidettävä jäljennös siitä kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä osajärjestelmä tai turvakomponentti, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

6. Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla 30 vuoden ajan sen jälkeen, kun osajärjestelmä tai turvakomponentti on saatettu markkinoille,

(a) edellä 3.1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat;

(b) edellä 3.1 kohdassa tarkoitetut laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

(c) edellä 3.5 kohdassa tarkoitettuja muutoksia koskevat asiakirjat, sellaisina kuin ne on hyväksytty;

(d) edellä 3.3, 3.5, 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja kertomukset.

7. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omille ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen myönnetyistä ja peruutetuista laatujärjestelmien hyväksynnöistä, ja sen on annettava säännöllisesti tai pyynnöstä omien ilmoittamisesta vastaavien viranomaistensa saataville luettelo laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka on evätty tai peruutettu toistaiseksi tai joita on muutoin rajoitettu.

Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on evännyt tai peruuttanut toistaiseksi tai kokonaan, ja sen on pyynnöstä ilmoitettava laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on antanut.

8.         Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja valmistajan vastuulla 3.1, 3.5, 5 ja 6 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

LIITE IX

OSAJÄRJESTELMIÄ JA TURVAKOMPONENTTEJA KOSKEVAT TEKNISET ASIAKIRJAT

(1) Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko osajärjestelmä tai turvakomponentti tämän asetuksen sovellettavien vaatimusten mukainen, ja niihin on sisällyttävä asianmukainen analyysi ja arviointi riskeistä. Teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä sovellettavat vaatimukset, ja niiden on katettava osajärjestelmän tai turvakomponentin suunnittelu, valmistus ja toiminta siinä määrin kuin se on olennaista vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kannalta.

(2) Teknisten asiakirjojen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

(a) osajärjestelmän tai turvakomponentin yleiskuvaus,

(b) komponenttien, osakokoonpanojen, kytkentöjen jne. suunnittelu- ja valmistuspiirustukset ja -kaaviot sekä kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät näitä piirustuksia ja kaavioita sekä osajärjestelmän tai turvakomponentin toimintaa,

(c) luettelo kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja/tai muista teknisistä eritelmistä, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sekä kuvaus ratkaisuista, jotka on tehty tämän asetuksen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, mikäli näitä yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu. Jos yhdenmukaistettuja standardeja on sovellettu osittain, teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä sovelletut osat;

(d) suunnittelun asianmukaisuutta tukeva aineisto, mukaan luettuina valmistajan tekemien tai teettämien suunnittelulaskelmien, -tarkastusten tai -testien tulokset ja niihin liittyvät selosteet;

(e) jäljennös osajärjestelmän tai turvakomponentin ohjeista;

(f) osajärjestelmien osalta jäljennös osajärjestelmään liitettyjen turvakomponenttien EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksista.

LIITE X

OSAJÄRJESTELMIÄ JA TURVAKOMPONENTTEJA KOSKEVA EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

(1) EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on oltava osajärjestelmän tai turvakomponentin mukana. Vakuutus on laadittava samalla kielellä tai samoilla kielillä kuin liitteessä II olevassa 7.1.1 kohdassa tarkoitettu ohjekirja.

(2) EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on oltava seuraavat:

(a) Osajärjestelmän/turvakomponentin malli (tuote-, erä-, tyyppi- tai sarjanumero).

(b) Valmistajan tai tapauksen mukaan valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

(c) Tämä vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu valmistajan yksinomaisella vastuulla:

(d) Vakuutuksen kohde (jäljitettävyyden mahdollistava osajärjestelmän tai turvakomponentin tunniste. Tähän voi sisältyä kuva, kun se on tarpeen osajärjestelmän tai turvakomponentin tunnistusta varten):

– osajärjestelmän tai turvakomponentin kuvaus (tyyppi jne.);

– vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jota on sovellettu;

– vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaneen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite;

– viittaus EU-tyyppitarkastustodistukseen sekä yksityiskohtaiset tiedot siitä, mukaan luettuina sen päiväys sekä soveltuvissa tapauksissa sen voimassaolon kesto ja ehdot;

– kaikki asian kannalta merkitykselliset komponenttia koskevat kuvaukset, erityisesti käyttöedellytykset

(e) Edellä kuvattu vakuutuksen kohde on asiaa koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen: ……………. (viittaus muihin sovellettuihin unionin säädöksiin):

(f) Viittaukset niihin asiaankuuluviin yhdenmukaistettuihin standardeihin, joita on käytetty, tai viittaukset eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu:

(g) Ilmoitettu laitos/ilmoitetut laitokset … (nimi, osoite, numero) suoritti/suorittivat … (toimenpiteen kuvaus) ... ja antoi/antoivat todistuksen/todistukset: …

(h) - sitä henkilöä koskevat tiedot, joka on valtuutettu tekemään oikeudellisia sitoumuksia valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan puolesta.

(i) Lisätietoja:

.... puolesta allekirjoittanut …………………….

(antamispaikka ja -päivämäärä):

(nimi, tehtävä) (allekirjoitus):

LIITE XI

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 2000/9/EY || Tämä asetus

___ || 1 artikla

1 artiklan 1 kohta || 2 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta || 3 artiklan 1 kohta

1 artiklan 3 kohta || 3 artiklan 7–9 kohta

1 artiklan 4 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta || ___

1 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta || 8 artiklan 3 kohta

1 artiklan 5 kohta || 3 artiklan 1 ja 3–6 kohta

2 artikla || ___

3 artikla || 6 artikla

___ || 3 artiklan 10–27 kohta

4 artikla || 8 artikla

5 artiklan 1 kohta || 4 artiklan 1 ja 2 kohta

5 artiklan 2 kohta || 3 artikla

6 artikla || 7 artikla

7 artikla || ___ artikla

8 artikla || 4 artiklan 1 ja 2 kohta

9 artikla || 4 artiklan 1 ja 2 kohta

10 artikla || ___

11 artiklan 1 kohta || 9 artiklan 1 kohta

11 artiklan 2 kohta || 4 artiklan 2 kohta

11 artiklan 3 kohta || ___

11 artiklan 4 kohta || ___

11 artiklan 5 kohta || ___

11 artiklan 6 kohta || ___

11 artiklan 7 kohta || ___

___ || 11 artikla

___ || 12 artikla

___ || 13 artikla

___ || 14 artikla

___ || 15 artikla

___ || 16 artikla

12 artikla || 9 artiklan 4 kohta

13 artikla || 10 artiklan 1 kohta

14 artikla || ___ artikla

15 artikla || 10 artiklan 2 kohta

16 artikla || ___

___ || 17 artikla

___ || 18 artikla

___ || 19 artikla

___ || 20 artikla

___ || 21 artikla

___ || 22 artikla

___ || 23 artikla

___ || 24 artikla

___ || 25 artikla

___ || 26 artikla

___ || 27 artikla

___ || 28 artikla

___ || 29 artikla

___ || 30 artikla

___ || 31 artikla

___ || 32 artikla

___ || 33 artikla

___ || 34 artikla

___ || 35 artikla

___ || 36 artikla

___ || 37 artikla

___ || 38 artikla

17 artikla || 39 artikla

18 artikla || ___

19 artikla || ___

20 artikla || ___

21 artikla || ___

22 artikla || ___

23 artikla || ___

___ || 40 artikla

___ || 41 artikla

___ || 42 artikla

___ || 43 artikla

Liite I || Liite I

Liite II || Liite II

Liite III || Liite III

Liite IV || Liite IX

Liite V || Liitteet IV–VIII

Liite VI || Liite IX

Liite VII || Liitteet IV–VIII

Liite VIII || __

Liite IX || __

__ || Liite X