This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0913
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS Together towards competitive and resource-efficient urban mobility
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne
/* COM/2013/0913 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne /* COM/2013/0913 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN
KOMITEALLE Tavoitteena kilpailukykyinen ja
resurssitehokas kaupunkiliikenne 1. Johdanto Euroopan kaupungit[1] – joissa asuu 70
prosenttia EU:n väestöstä ja joissa tuotetaan yli 80 prosenttia EU:n BKT:stä –
liittää toisiinsa yksi maailman parhaista liikennejärjestelmistä. Kaupunkien
sisäinen liikenne on kuitenkin yhä hankalampaa ja tehottomampaa.
Kaupunkiliikenne perustuu edelleen vankasti tavanomaisia polttoaineita
käyttävään yksityisautoiluun. Kestävämpien kaupunkiliikennemuotojen käyttöön
siirtyminen etenee hyvin hitaasti. Monet Euroopan kaupungit kärsivät jatkuvista
liikenneruuhkista, joiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 80 miljardin euron
kustannukset[2].
Kaupunkialueilla syntyy myös suuri osa
liikenteen aiheuttamista hiilidioksidin kokonaispäästöistä: noin 23 prosenttia.
Kaupunkien on ponnisteltava nykyistä enemmän suuntauksen kääntämiseksi
päinvastaiseksi ja komission valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan
liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja
resurssitehokasta liikennejärjestelmää"[3]
(jäljempänä "liikenteen valkoinen kirja 2011") peräänkuulutetun
kasvihuonekaasujen 60 prosentin vähennystavoitteen saavuttamiseksi.
Väestötiheyden ja lyhyiden matkojen suuren osuuden vuoksi kaupungeissa on
paremmat mahdollisuudet siirtyä vähähiiliseen liikenteeseen kuin
liikennejärjestelmässä kokonaisuutena, koska niissä voidaan kehittää
jalankulkua, pyöräilyä ja julkista liikennettä – ja vaihtoehtoisia
polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ensimarkkinoita. Kansalaisia pyritään suojelemaan ilman
epäpuhtauksilta ja hiukkasilta ilmanlaatua koskevalla EU:n lainsäädännöllä[4] ja tieliikenteen
ajoneuvojen yhä tiukemmilla päästöstandardeilla. Kuitenkin käytännöllisesti
katsoen kaikkien jäsenvaltioiden kaupungeissa on edelleen vaikeuksia noudattaa
lainsäädännön vaatimuksia. Tieliikennekuolemien määrä on EU:ssa erittäin
korkea: vuonna 2012 tieliikenteessä kuoli noin 28 000 ihmistä. Euroopan
tieliikennekuolemista 38 prosenttia tapahtuu kaupunkialueilla, joilla
haavoittuvassa asemassa olevat tienkäyttäjät, kuten jalankulkijat, ovat
erityisen alttiina onnettomuuksille. Tieliikennekuolemien määrän vähentämisessä
on kaupunkialueilla edistytty keskimääräistä hitaammin. Eurobarometri-tutkimuksessa[5] tarkasteltiin
kaupunkiliikenteeseen kohdistuvia asenteita. Valtaosa kansalaisista pitää
kaupunkiliikenteen ruuhkia, kustannuksia ja haitallisia ympäristö- ja
terveysvaikutuksia merkittävinä ongelmina. Useimmat vastaajat suhtautuivat
melko pessimistisesti mahdollisuuksiin parantaa asuinkaupunkiensa
liikennetilannetta. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että EU:n sisällä
on huomattavia eroavuuksia: kaupunkiliikenteen kehityserot kasvavat muutamien
edistyneiden kaupunkien ja jälkeen jäävän enemmistön välillä. Älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun
Eurooppa 2020 -strategiassa[6]
korostetaan nykyistä modernimman ja kestävämmän eurooppalaisen
liikennejärjestelmän tärkeyttä unionin tulevalle kehitykselle ja painotetaan
tarvetta käsitellä liikenteen kaupunkiulottuvuutta. On
päästävä uudelle tasolle. Tämän
tiedonannon tarkoituksena on lisätä Euroopan kaupungeille annettavaa tukea
kaupunkiliikenteen haasteiden ratkaisemiseksi. Kaupunkiliikenteen kysymyksiin
on suhtauduttava uudella tavalla, jotta Euroopan kaupunkialueiden kehitys
saataisiin nykyistä kestävämmälle uralle ja jotta kilpailukykyistä ja
resurssitehokasta eurooppalaista liikennejärjestelmää koskevat EU:n tavoitteet
saavutettaisiin. Yhtä
tärkeää on yhtenäistää pirstaleisia lähestymistapoja ja kehittää
innovatiivisten kaupunkiliikenteen ratkaisujen sisämarkkinat ratkaisemalla
esimerkiksi yhteisiin standardeihin ja eritelmiin sekä yhteisiin hankintoihin
liittyviä kysymyksiä. Tiedonannossa
esitetään, kuinka komissio lujittamaan kestävään kaupunkiliikenteeseen
liittyviä toimiaan, joilla EU:n toimet tuovat lisäarvoa. Lisäksi komissio
kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan entistä määrätietoisempia ja paremmin
koordinoituja toimia. 2. Toteutetaan kestävä
kaupunkiliikenne yhdessä Kaupunkiliikenteen muuttaminen edellyttää
koordinoitua toimintaa päättäjiltä ja toimivaltaisilta viranomaisilta kaikilla
hallinnon tasoilla. EU:n tason toimilla on edistettävä yhteisiä
ponnisteluja. Komission vuonna 2009 julkaisema
kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma[7]
sai vahvan tuen Euroopan parlamentilta[8],
Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta[9],
alueiden komitealta[10]
ja jäsenvaltioilta[11]
sekä sidosryhmiltä eri puolilta unionia. Toimintasuunnitelman 20 aloitetta
pantiin onnistuneesti täytäntöön vuoteen 2012 mennessä. Tästä syystä komissio käynnisti
toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan riippumattoman arvioinnin[12] sekä julkisen
kuulemisen[13],
joilla halutaan selvittää, miten asiassa edetään. Sidosryhmät vahvistivat EU:n
tason tuesta saatavan lisäarvon ja korostivat, että EU:n toimet soveltuvat
ainoastaan kaupunkiliikenteestä koko unionissa käytävän laajan keskustelun
varmistamiseen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon helpottamiseen,
tutkimustulosten ja innovaatioiden edistämiseen ja kaupunkiliikennehankkeiden
rahalliseen tukemiseen erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla. Ne
korostivat myös yhteistyön tärkeyttä tietyissä aiheissa kuten
kaupunkiliikenteen suunnittelussa, älykkäiden liikennejärjestelmäratkaisujen
(ITS) tai liikenteensäätelytoimien käyttöönotossa ja tieliikenneturvallisuuden
alalla. Jäsenvaltiot saatava mukaan EU:n laajuisiin
toimiin kaupunkiliikenteen alalla. Komission
aloitteita ei voida ulottaa kaikkiin tuhansiin eri kaupunkeihin eri puolilla
Eurooppaa, eikä niillä voida onnistuneesti yksilöidä esteitä ja poistaa niitä
paremman ja kestävämmän kaupunkiliikenteen tieltä eri puolilla unionia. Jotta Euroopan tasolla kehitettyjä konsepteja ja
välineitä voitaisiin ottaa käyttöön tehokkaasti ja laajalti, niitä olisi mukautettava
kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteisiin ja edistettävä aktiivisesti
kansallisella ja aluetasolla. 3. Kestävän kaupunkiliikenteen
suunnitelmat Kaupunkiliikenteen suunnittelun alalla syntyy
uusia lähestymistapoja, kun paikallisviranomaiset yrittävät irtautua
perinteisestä putkinäköisyydestä ja kehittää strategioita, jotka voivat
stimuloida siirtymistä puhtaampiin ja kestävämpiin tapoihin liikkua (kuten
jalankulku, pyöräily[14],
julkinen liikenne) ja uusia henkilöauton käyttöön ja omistamiseen liittyviä
tapoja. Monissa EU:n kaupungeissa on kokeiltu innovatiivisia kaupunkiliikenteen
ratkaisuja ja kokemuksia niistä on jaettu kaupunkien verkostojen kautta. Komissio on aktiivisesti tukenut kestävän
kaupunkiliikenteen suunnittelua jo useita vuosia. EU:n rahoittamilla
aloitteilla on tuotu yhteen sidosryhmiä ja asiantuntijoita analysoimaan
nykyisiä lähestymistapoja, keskustelemaan ongelma-alueista ja yksilöimään
parhaita suunnittelukäytäntöjä. Komission tuella[15] esimerkiksi
kehitettiin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien[16] laatimista ja
toteutusta koskevat suuntaviivat. Suuntaviivat antavat paikallisviranomaisille
konkreettisia ehdotuksia siitä, miten panna täytäntöön kaupunkiliikenteen
strategioita, jotka perustuvat kattavaan nykytilan analyysiin ja selkeään
näkemykseen kyseisen kaupunkialueen kestävästä kehittämisestä. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien
konseptissa tarkastellaan koko kaupunkialueen toimivuutta ja ehdotetaan, että
kaupunkiliikennettä parantavat toimet sisällytetään laajempaan kaupunki- ja
aluestrategiaan. Tästä syystä tällaiset suunnitelmat olisi laadittava
yhteistyössä eri politiikanalojen ja sektorien (liikenne, maankäyttö- ja
aluesuunnittelu[17],
ympäristö, talouskehitys, sosiaalipolitiikka, terveys, tieturvallisuus jne.)
kesken, hallinnon eri tasoilla ja naapurialueiden – sekä maaseutu- että
kaupunkialueiden – viranomaisten kanssa. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien on
määrä edistää kaupunkiliikenteen eri liikennemuotojen tasapainoista kehitystä
ja parantaa niiden integrointia. Tässä suunnittelukonseptissa painotetaan, että
kaupunkiliikenteessä on pääasiassa kyse ihmisistä. Siinä korostetaan
kansalaisten ja sidosryhmien osallistumista ja ajetaan muutoksia ihmisten
liikkumistapoihin. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat
auttavat kaupunkeja tehostamaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin ja
palvelujen käyttöä ja toteuttamaan kaupunkiliikenteeseen liittyviä
toimenpiteitä kustannustehokkaalla tavalla. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien
konsepti on yleistynyt huomattavasti viime vuosina, ja komissio jatkaa tukeaan
konseptin kehittämiselle ja edistämiselle tulevaisuudessa. Jotta kuitenkin voitaisiin varmistaa, että
parhaita kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelukäytänteitä otetaan laajalti
käyttöön, konseptia olisi mukautettava kunkin jäsenvaltion erityisvaatimuksiin
ja olemassa oleviin suunnittelukäytänteisiin ja edistettävä aktiivisesti
kansallisella tasolla. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin
toimenpiteisiin varmistaakseen olosuhteet, joissa paikallisviranomaisten on
mahdollista toteuttaa paikallisia kaupunkiliikenteen strategioita
onnistuneesti. Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi harkittava seuraavia toimia: ·
kaupunkiliikenteen nykyisen suorituskyvyn ja sen
tulevan kehityksen arviointi alueellaan ottaen huomioon myös EU:n politiikan
keskeiset tavoitteet ·
sellaisen lähestymistavan kehittäminen
kaupunkiliikenteeseen, jolla varmistetaan koordinoidut ja toisiaan tukevat
toimet kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla ·
sen varmistaminen, että kestävän kaupunkiliikenteen
suunnitelmat laaditaan ja toteutetaan kaupunkialueilla ja että ne on yhdistetty
isompaan kaupunki- tai aluekehitysstrategiaan ·
paikallissuunnitteluviranomaisten käytettävissä
olevien teknisten, toimintapoliittisten, oikeudellisten, taloudellisten ja
muiden välineiden tarkistaminen ja tarvittaessa muuttaminen ·
tarvittaessa toimenpiteet lähestymistapojen
hajanaisuuden välttämiseksi, jotta varmistetaan kaupunkiliikenteen
toimenpiteiden jatkuvuus ja yhteensopivuus ja turvataan siten sisämarkkinoiden
toimintaa. Komissio puolestaan aikoo ·
perustaa vuonna 2014 kestävän kaupunkiliikenteen
suunnitelmien eurooppalaisen foorumin, jonka kautta koordinoidaan EU:n toimia
konseptin ja välineiden kehittämiseksi edelleen ja joka toimii keskitettynä
palvelupisteenä, sekä laajentaa nykyistä nettisivustoa (www.mobilityplans.eu) virtuaaliseksi tieto- ja
pätevyyskeskukseksi. ·
tukea kansallisia, alueellisia ja
paikallisviranomaisia kehittämään ja toteuttamaan kestävän kaupunkiliikenteen
suunnitelmia, myös rahoitusvälineiden avulla. 4. Julkisen ja yksityisen
sektorin toiminnan koordinointi Liikennealalla järjestelmän parantaminen
edellyttää julkishallinnon toimijoilta yhteisiä ponnistuksia kaikilla hallinnon
tasoilla sekä yksityissektorin osallistumista seuraavilla vuonna 2011
julkaistussa liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa esitetyillä aloilla: Kaupunkilogistiikan lisätoimet Kaupunkien toimivuus riippuu
kaupunkilogistiikan onnistuneisuudesta: kaupunkilogistiikka on osa alueellisia,
kansallisia ja kansainvälisiä toimitusketjuja ja muodostaa huomattavan osuuden
kaupunkiliikenteestä. Tällaisten ketjujen odotetaan lisääntyvän, mikä nostaa
niiden entisestään korkeita ulkoisia kustannuksia. Logistiikan tarpeet jätetään
kuitenkin usein huomioimatta kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkialueiden
hallinnassa. Kaupunkilogistiikkatoimintoja ja -palveluja on
mahdollista parantaa merkittävästi, ja sidonnaisajoneuvot, kuten
postinjakeluautot ja jäterekat, soveltuvat hyvin uudentyyppisten ajoneuvojen ja
vaihtoehtoisten polttoaineiden varhaiseen käyttöönottoon öljyriippuvuuden ja
päästöjen vähentämiseksi. Seuraavassa hahmotellut toimenpiteet sekä vuonna 2011
julkaistussa liikenteen alan valkoisessa kirjassa esitetyt aloitteet (esim.
puhdasta energiaa liikenteen alalle koskeva aloite) auttavat osaltaan
saavuttamaan asetetun tavoitteen, joka on kaupunkilogistiikan vapauttaminen CO2-päästöistä
lähes kokonaan Euroopan suurimmissa kaupunkikeskuksissa vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden ja kaupunkien viranomaisten on
luotava puitteet (esimerkiksi jakelualueet, liikenteensäätelytoimet,
noudattamisen valvonta jne.), jotta varmistettaisiin uusiin teknologioihin ja
ratkaisuihin tehtävien yksityisen sektorin investointien kannattavuus. Niiden
on myös helpotettava toimijoiden välistä yhteistyötä, luotava paikallistasolle
riittävästi kapasiteettia, edistettävä parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa,
varmistettava älykkäisiin liikennejärjestelmiin perustuvien paikallisten
logistiikkaratkaisujen yhteentoimivuus ja huolehdittava siitä, että
kaupunkilogistiikka on kansallisten prioriteettien mukaista. Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi harkittava seuraavia toimia: ·
sen varmistaminen, että kaupunkilogistiikkaan
kiinnitetään kansallisella tasolla asianmukaista huomiota kaupunkiliikenteen ja
kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien osalta; ·
yhteistyö-, tietojenvaihto-, koulutus- jne.
foorumien luominen kaikille kaupunkien logistiikkaketjujen toimijoille. Komissio puolestaan aikoo ·
parantaa kaupunkilogistiikan parhaiden käytäntöjen
levittämistä ja käyttöönottoa (2014); ·
valmistella asiantuntijoiden kanssa
ohjeasiakirjoja, jotka antavat käytännön apua logistiikan tehokkuuden
parantamiseksi kaupungeissa (esimerkiksi kehittämällä jakelu- ja huoltosuunnitelmia
ja kaupunkilogistiikan asemaa liikenteensäätelytoimien osalta jne.
(2014-2016)); ·
helpottaa puhtaiden ajoneuvojen hankintaa
kaupunkilogistiikan tarpeisiin tarkastelemalla uudelleen puhtaita ajoneuvoja
koskevan portaalin[18]
soveltamisalaa (2015–2016); Ehdotettua lähestymistapaa kuvataan
yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa “A
call to action on urban logistics”. Kaupunkiliikenteen säätelytoimien ja
tienkäyttömaksujen järkeistäminen Kaupunkikeskusten saavutettavuuden
parantaminen edellyttää tilankäyttövalintojen tekemistä kaupunkialueilla.
Lastaus- ja lastinpurkualueet, linja-autokaistat, autot, pysäköinti,
jalankulkuväylät ja pyörätiet kilpailevat kaupunkien tiealueista[19], ja kaupunkien on
hallittava tätä kilpailevaa kysyntää paikallisten prioriteettien ja
olosuhteiden mukaisesti. Ajoneuvojen liikkumista säätelemällä voidaan optimoida
kaupunkiliikennettä, parantaa kaupunkien ilmanlaatua ja edistää tavoitetta
poistaa tavanomaisia polttoaineita käyttävät autot kaupungeista vuoteen 2050
mennessä. Näitä kysymyksiä ratkotaan Euroopassa erittäin
vaihtelevin tavoin, minkä vuoksi erityyppisiä liikenteensäätelytoimia ja niiden
kustannuksia ja vaikutuksia olisi tarpeen ymmärtää nykyistä paremmin. Erilaiset säännöt ja vaatimukset sekä
rajallinen tietämys eri järjestelmien noudattamistavoista uhkaavat pirstoa
sisämarkkinoita ja luoda uusia esteitä ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle.
Täysin yhdenmukaistettua eurooppalaista lähestymistapaa ei pidetä
asianmukaisena, sillä on ratkaisevan tärkeää, että tällaiset järjestelmät
räätälöidään kullakin kaupunkialueella vallitsevan tilanteen mukaan.
Ohjeelliset suuntaviivat voisivat kuitenkin auttaa kaupunkeja ja jäsenvaltioita
hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia, ja niiden avulla voitaisiin
tarvittaessa yhtenäistää lähestymistapaa esimerkiksi ajoneuvoluokkiin,
liikennemerkkeihin, tiedotukseen, noudattamisen valvontaan, poikkeuksiin ja
hinnoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Tämä tekisi järjestelmien ymmärtämisen
ja noudattamisen käyttäjille helpommaksi mutta jättäisi kaupungeille
mahdollisuuden mukauttaa järjestelmät joustavasti paikallisiin olosuhteisiin. Järjestelmien täytäntöönpanossa olisi lisäksi
noudatettava sääntöjen avoimuutta, jotta vältettäisiin satunnaisten tai
ulkomaisten käyttäjien syrjintä. Yhtenäisempi lähestymistapa esimerkiksi
järjestelmiä koskevaan tiedonvaihtoon auttaisi matkasuunnittelussa, ja
älykkäiden liikennejärjestelmäratkaisujen käyttö järjestelmien toteutuksessa
alentaisi kaupungeille ja käyttäjille koituvia kustannuksia ja parantaisi
sääntöjen noudattamista. Jäsenvaltioiden olisi harkittava seuraavia toimia: ·
nykyisten ja suunniteltujen kaupunkiliikenteen
säätelytoimien perusteellinen tarkastelu; ·
sellaisten puitteiden luominen, joissa
paikallisviranomaisten on mahdollista suunnitella, panna täytäntöön ja arvioida
liikenteensäätelyjärjestelmiä, kaupunkien tienkäyttömaksut mukaan luettuina; Komissio puolestaan aikoo ·
edistää tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja
asiantuntijoiden välillä eri puolilla unionia sovelletuista kaupunkiliikenteen
säätelytoimista, mukaan luettuina niiden käsitepohja, käytännön toteutus,
tuloksellisuus ja vaikutukset; ·
laatia sidosryhmien kanssa ohjeelliset
suuntaviivat, joilla autetaan kaupunkeja panemaan tuloksellisesti täytäntöön
liikenteensäätelyjärjestelmiä. Ehdotettua lähestymistapaa kuvataan
yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa “A
call for smarter urban vehicle access regulations”. Älykkäiden kaupunkiliikennejärjestelmien
koordinoitu käyttöönotto Älyteknologiat ja erityisesti älykkäät
liikennejärjestelmät ovat merkittäviä apuvälineitä kaupunkien
liikennesuunnittelussa. Niillä voidaan tukea toimintapoliittisten tavoitteiden
saavuttamista ja hallinnoida konkreettisia liikennetoimintoja. Ne auttavat myös
loppukäyttäjiä tarjoamalla heille perusteltuja liikennevaihtoehtoja. Älykkäät liikennejärjestelmät auttavat
erityisesti optimoimaan olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä eri tavoin,
kuten liikenteenohjaustietojen, matkasuunnitelmien, älykkäiden
matkalippujärjestelmien tai yhteistyöjärjestelmien (ml. ajoneuvojen välisten ja
ajonevojen ja infrastruktuurin välisten viestintäjärjestelmien) kautta. Niiden
avulla voidaan parantaa maantieverkkojen ja julkisen liikenteen verkkojen
hallinnan koordinointia ja helpottaa kaupunkilogistiikka- ja
liikennerajoitusjärjestelmien käyttöönottoa. Älykkäiden
liikennejärjestelmäratkaisujen yhdenmukaisuuden ja yhteentoimivuuden
varmistamiseksi Euroopassa älykkäitä kaupunkiliikennejärjestelmiä käsittelevä
asiantuntijaryhmä[20] kehitti joukon suuntaviivoja tärkeimpien
älykkäiden kaupunkiliikennejärjestelmien käyttöönottoa varten[21].. Tämän
osalta on yksilöity sekä parhaita käytäntöjä että älykkäiden
kaupunkiliikennejärjestelmien standardointitarpeita. Tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, jotta
kaupunkialueilla voitaisiin hyödyntää älykkäiden liikennejärjestelmäratkaisujen
koko potentiaali, ja samalla on tarpeen varmistaa tällaisten järjestelmien
kustannustehokas, jatkuva ja sujuva käyttöönotto kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioiden olisi harkittava seuraavia toimia: ·
edellä mainittuja suuntaviivoja käytetään niiden
taajamissa olennaisten liikennejärjestelmäsovellusten käyttöönotossa; ·
luodaan asianmukaiset yhteyspinnat kaupunkien ja
kaupunkienvälisten liikenneverkkojen välille; ·
perustetaan yhteentoimivat multimodaaliset
tietokannat, joihin kerätään kaikki kaupunkiliikennettä koskevat tiedot. Komissio puolestaan aikoo ·
jatkaa työtään liikenne- ja matkatietojen
saatavuutta koskevan nykyisen lainsäädännön täydentämiseksi; ·
laatia tosiaikaisia liikennetietoja ja
multimodaalisia tietopalveluja koskevat eritelmät älykkäistä
liikennejärjestelmistä annetun direktiivin[22]
puitteissa; ·
helpottaa ajoneuvojen välisten ja ajoneuvon ja
infrastruktuurin välisten viestintäjärjestelmien käyttöönottoa kaupunkialueilla. Ehdotettua lähestymistapaa kuvataan
yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa “Mobilising
Intelligent Transport Systems for EU cities”. Kaupunkiliikenteen turvallisuus Noin 11 000 ihmistä kuolee
tieliikenteessä EU:n kaupunkialueilla joka vuosi[23]. Suurin osa kuolemaan
johtavista ja vakavista maantieliikenneonnettomuuksista, joissa on mukana haavoittuvassa
asemassa olevia tienkäyttäjiä, tapahtuu kaupunkialueilla. Noin kaksi
kolmasosaa jalankulkijan kuolemaan johtavista onnettomuuksista tapahtuu
kaupunkialueella, ja kaupunkialueilla tapahtuvissa onnettomuuksissa
menehtyneistä 50 prosenttia on jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Viime
vuosikymmenen aikana jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä laski vain 39
prosenttia, kun autoilijoiden liikennekuolemat vähenivät samana aikana 49
prosenttia[24]. Tämän vuoksi tarvitaan lisätoimia, joilla
edistetään kaupunkien liikenneturvallisuutta ja suojellaan erityisesti
haavoittuvassa asemassa olevia tienkäyttäjiä kuolemaan ja vakaviin vammoihin
johtavilta tilanteilta. Jäsenvaltioiden olisi harkittava seuraavia toimia: ·
sen varmistaminen, että kestävän kaupunkiliikenteen
suunnitelmissa otetaan huomioon tieliikenteen turvallisuusnäkökohdat
horisontaalisena kysymyksenä kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa,
kaupunki-infrastruktuurin turvallisuus erityisesti haavoittuvassa asemassa
olevien tienkäyttäjien kannalta, nykyaikaisen teknologian käyttö
tieliikenneturvallisuuden parantamisessa, liikennesääntöjen noudattamisen
valvonta, tieturvallisuuskoulutus jne.; ·
liikenneturvallisuusindikaattoreita koskevan
mahdollisimman yksityiskohtaisen tiedon asianmukainen kerääminen ja
paikallisviranomaisten kannustaminen käyttämään tällaisia tietoja paikallisiin
analyyseihin ja tieliikenneturvallisuuden suunnitteluun. Komissio aikoo vuosina 2014–2015 ·
koota ja levittää esimerkkejä
tieliikenneturvallisuuden suunnittelussa noudatetuista hyvistä käytännöistä; ·
analysoida toimenpiteitä, joiden avulla voidaan
vähentää vakavien loukkaantumisten määrää tieliikenneonnettomuuksissa
kaupunkialueilla. Ehdotettua lähestymistapaa
kuvataan yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden
valmisteluasiakirjassa “Targeted action on urban road safety”. 5. EU:n tuen lisääminen Kokemusten vaihto, parhaiden
käytänteiden esittely ja yhteistyön edistäminen Kokemusten vaihdon, parhaiden käytänteiden
esittelyn ja kaikkialla unionissa tehdyn yhteistyön on arvo kiistaton. Komissio
aikoo lisätä tukeaan asiaan liittyville toimille. Kaupunkiliikenteen
seurantakeskus Vuoden 2009
kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelman myötä komissio perusti
kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen, joka on ELTIS-verkkosivulla[25] toimiva
verkkopalveluportaali. Portaali on keskitetty palvelupiste, jonka kautta voi
vaihtaa tietoja ja kokemuksia tai keskustella kaupunkiliikenteeseen ja
-liikkuvuuteen liittyvistä kysymyksistä. Komissio aikoo
laajentaa portaalia kehittämällä olemassa olevaa liikkuvuussuunnitelmiin
liittyvää Mobility Plans -portaalia[26]
kattavaksi tieto- ja osaamiskeskukseksi, joka kokoaa tietoja kaupunkien
liikennesuunnittelusta kaikkialta EU:sta. Mobility Plans -portaali
sisällytetään ELTIS-sivustoon. Lisäksi perustetaan
eurooppalainen foorumi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia varten. Foorumi
tukee konseptin ja paikallisten suunnitteluviranomaisten konseptin
täytäntöönpanossa tarvitsemien välineiden jatkokehitystä koordinoimalla kaikkia
komission tukemia toimintoja tällä alalla[27]
ja edistämällä laajempaa tietojen ja kokemusten vaihtoa. URBACT – Kestävän
kaupunkikehityksen hyvien käytäntöjen vaihto URBACT[28] on – Euroopan
alueellisen yhteistyön ohjelmasta rahoitusta saava – eurooppalainen vaihto- ja
oppimisohjelma, joka edistää kestävää kaupunkikehitystä. Sen avulla kaupungit
voivat yhdessä kehittää uusia ja kestäviä käytännön ratkaisuja, joissa
yhdistetään taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet.
URBACT III tukee seuraavallakin ohjelmakaudellaan vaihtoa ja valmiuksien
kehittämistä eurooppalaisten kaupunkien välillä. Tiedot, tilastot ja kaupunkiliikenteen
tulostaulu Muun muassa kaupunkiliikennetietojen ja
-tilastojen keräämistä koskevan "Collection of European Data and
Statistics in the Field of Urban Mobility"-tutkimuksen[29] pohjalta komissio
aikoo tarkastella, miten voitaisiin parantaa sellaisten tietojen ja tilastojen
laatua ja saatavuutta, joita tarvitaan kaupunkiliikennejärjestelmien
toiminnassa ja päätöksenteossa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja
EU:n tasolla. Komissio jatkaa tukeaan erityisesti
kaupunkiliikenteen tulostaulun kehittämiseen määrittelemällä yhdenmukaistetut
indikaattorit, joiden perusteella voidaan verrata edistymistä kaupunkialueilla
kaikkialla EU:ssa[30].
Komissio hyödyntää EcoMobility Shift[31]
ja Conduit[32]-hankkeiden
kaltaisissa aloitteissa jo tehtyä työtä. Kaupunkiliikennettä käsittelevä jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä Komissio perustaa liikkuvuutta kaupungeissa ja kaupunkiliikennettä
käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän edistääkseen tietojenvaihtoa
siitä, kuinka kansallisia ja EU:n politiikkoja liikkuvuuden ja
kaupunkiliikenteen alalla voidaan tehostaa ja koordinoida paremmin. Lisäksi voidaan perustaa yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa
työryhmiä, joissa keskustellaan yksityiskohtaisemmin erityiskysymyksistä, kuten
kaupunkiliikenteen säätelytoimista, kaupunkilogistiikasta, älykkäistä
liikennejärjestelmistä tai kaupunkiliikenteen tulostaulusta. Tutkimus- ja
innovaatiotoiminnan keskittäminen ratkaisujen tuottamiseen kaupunkiliikenteen
haasteisiin Euroopan unioni tukenut pääasiassa tutkimuksen
puiteohjelmien kautta kaupunkiliikenteeseen liittyvää tutkimusta ja innovointia
jo useita vuosia. Tämä tuki on merkittävällä tavalla helpottanut uusien
teknologioiden ja liikkuvuuskonseptien saattamista käyttöönottovaiheeseen. Komission Civitas-aloitteesta on kymmenen
vuotta käynnistämisensä jälkeen tullut innovoinnin moottori kaupunkiliikenteen
alalla, ja se on tehnyt Euroopan kaupungeista innovointiprosessin keskeisiä
toimijoita. Sen puitteissa on toteutettu noin 700 demonstrointia yli 60:ssa
Euroopan kaupungissa, ja siitä on tehty perusteelliset vaikutusten ja
prosessien arvioinnit. Civitas-verkostoon kuuluu nykyisin yli 200 kaupunkia, ja
se kattaa käytännöllisesti katsoen kaikki jäsenvaltiot. Civitas tunnetaan
lähestulkoon brändinä sekä kaupunkiliikenteen muutoksen ja liikenneparadigmojen
että eurooppalaisen kumppanuuden alalla. CIVITAS 2020 Komissio aikoo käynnistää virkistetyn CIVITAS 2020-aloitteen osana
Horisontti 2020 -ohjelmaa[33],
joka on unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosiksi 2014-2020.
Erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman vuosia 2014 ja 2015 koskevassa
työohjelmassa edistetään innovatiivista politiikkaa ja teknologiaa, joita
tarvitaan parannettaessa liikkuvuuden kilpailukykyä ja resurssitehokkuutta
kaupungeissa. Civitas-aloitteesta tuetaan jatkossakin
paikallisia kumppanuuksia, joissa pannaan täytäntöön ja testataan todellisissa
olosuhteissa uusia lähestymistapoja esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
kaupunkien ruuhkautumisen estäminen, tavanomaisia polttoaineita käyttävien
ajoneuvojen määrän vähentäminen ja tavaraliikenteen vaikutusten ja kustannusten
alentaminen kaupungeissa sekä paikallisviranomaisten valmiuksien vahvistaminen
niiden laatiessa ja toteuttaessa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia. Toinen strateginen aloite Euroopan
innovaatiopolitiikan alalla, innovaatiokumppanuus ”älykkäät kaupungit ja
älykkäät yhteisöt”, käynnistettiin vuonna 2012[34].
Sen tavoitteena on nopeuttaa sellaisten innovaatioiden laajamittaista
käyttöönottoa, joissa energian tuotanto, jakelu ja käyttö, liikkuvuus ja
liikenne sekä tieto- ja viestintäteknologia yhdistyvät tiiviisti toisiinsa.
Tämä aloite edistää osaltaan EU:n ilmastotoimien tavoitteiden saavuttamista
parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden
käyttöä sekä vähentämällä energian kulutusta, päästöjä, huonoa ilmanlaatua ja
ruuhkia. Älykkäät kaupungit ja älykkäät yhteisöt — eurooppalainen
innovaatiokumppanuus Kumppanuuden tavoitteena on poistaa pullonkaulat älykkäiden
kaupunkiratkaisujen laajamittaiselta käyttöönotolta. Kumppanuudessa
kiinnitetään erityistä huomiota tärkeimpiin ns. mahdollistajiin, kuten
hallinnointiin ja rahoitukseen (julkiset hankinnat mukaan luettuina). Älykkäät
kaupungit -aloitteella pyritään helpottamaan teollisuuden, Euroopan kaupunkien
ja muiden osapuolten strategisia kumppanuuksia, joissa kehitetään tulevaisuuden
kaupunkijärjestelmiä ja -infrastruktuureja ja levitetään älykkäiden
kaupunkiratkaisujen käyttöönottoa mahdollisimman laajalle. Aloitteella
edistetään tiiviimpää yhteistyötä eri aloilla, kuten liikenne-, energia- sekä
tieto- ja viestintäteknologioiden alalla. Vaikka paikalliset
viranomaiset, yritykset, tutkimusorganisaatiot ja kansalaisjärjestöt
toteuttavat todennäköisesti valtaosan kumppanuusaloitteen toimista, EU:n
rahoitustukea on saatavilla Horisontti 2020 -puiteohjelmasta. Lisäksi ajoneuvojen energiatehokkuutta ja
vaihtoehtoista käyttövoimaa koskeva tuleva eurooppalainen vihreiden ajoneuvojen
aloite lujittaa kehystä, josta tuetaan puhtaiden, turvallisten ja tehokkaiden
ajoneuvojen kehittämistä kaupunkien raide- ja tieliikenteeseen. Innovatiivisten ratkaisujen tuominen markkinoille Innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan merkittävästi
parantaa kaupunkiliikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä. Mutta on erittäin
tärkeää varmistaa, että lupaavista teknologioista kehitetään valmiita
tuotteita, jotka voidaan tuoda markkinoille menestyksekkäästi. Komission ja
jäsenvaltioiden tulisi edistää innovatiivisten kaupunkiliikenneratkaisujen
sisämarkkinoiden syntyä esimerkiksi kehittämällä yhteiset standardit ja
tekniset eritelmät tai helpottamalla yhteisiä ja puhtaan teknologian
hankintoja. Kohdennettu
rahoitustuki Euroopan rakenne- ja investointirahastot Rakennerahastot ovat tällä hetkellä tärkein
yksittäinen EU-rahoituslähde kaupunkiliikenne- ja liikkuvuushankkeille. Puhtaan
kaupunkiliikenteen alalle on vuosina 2007–2013 varattu noin 8 miljardia euroa[35]. Tämä rahoitustuki on unionin vähemmän
kehittyneillä alueilla auttanut parantamaan kaupunkialueiden saavutettavuutta,
kaventamaan eri kehitysasteella olevien kehittyneiden alueiden välisiä eroja ja
siten lisäämään alueellista yhteenkuuluvuutta. Tästä syystä on tärkeää kartoittaa, miten EU:n
rakenne- ja investointirahastoja voitaisiin parhaiten hyödyntää liikennealan ja
siihen liittyvien toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen vuosina 2014–2020[36]. Rakenne- ja investointirahastoja olisi
käytettävä nykyistä järjestelmällisemmin integroitujen
toimenpidekokonaisuuksien rahoittamiseen siellä, missä kaupungit ovat laatineet
integroituja paikallisen liikenteen suunnitelmia, kuten kestävän kaupunkiliikenteen
suunnitelmia, ja yksilöineet niihin soveltuvat toimet. Euroopan rakenne- ja koheesiorahastoista
voidaan tukea kaupunkiliikenteen alan toimenpiteitä, jos ne edistävät hiilen
vähentämiseen liittyviä tavoitteita[37].
Kaupunkiliikenteen toimenpiteitä voidaan rahoittaa myös osana kokonaisvaltaista
kaupunkien kestävän kehityksen strategiaa, jolla puututaan kaupungeissa
vaikuttaviin talouden, ympäristön, ilmaston, väestön ja yhteiskunnan
haasteisiin kaupunkialueilla[38].
Erityisesti alueellisten strategioiden
täytäntöönpanossa suositellaan käytettäväksi uutta yhdennettyjen alueellisten
investointien välinettä. Tuetun liikennejärjestelmän laaja käyttöönotto olisi
varmistettava kaikissa kaupunkiliikkuvuuden alan investoinneissa. Rakennerahastot keskittyivät suuriin
hankkeisiin kaudella 2007–2013, joten ne ovat hyödyttäneet lähinnä suur- ja
pääkaupunkeja. Euroopan alueilla on kuitenkin paljon pieniä ja keskisuuria
kaupunkeja, ja kaupunkiliikkuvuuden alan investoinneissa on otettava huomioon
kaikenkokoiset kaupungit. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen pitäisi
luoda mahdollisuuksia valmiuksien parantamiselle, koulutukselle, tekniselle
avulle ja kattavien ja paikallisten liikkuvuusstrategioiden ja -suunnitelmien
laatimiselle. Komissio tekee jäsenvaltioiden toimivaltaisten
viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että Euroopan
rakenne- ja investointirahastojen varoja käytetään parhaalla mahdollisella
tavalla paikallistason toiveiden toteuttamiseksi ja EU:n poliittisten
tavoitteiden saavuttamiseksi. On myös huolehdittava siitä, että tuettavat
ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T) Kaupunkisolmukohdat ovat kattavan Euroopan
laajuisen liikenneverkon rakentamisessa keskeisiä tekijöitä. Eurooppalaisten
kaupunkien toimet ovat ratkaisevia TEN-T-politiikan tavoitteiden
saavuttamiselle. Komission ehdotuksessa unionin suuntaviivoiksi[39] tunnustetaankin, että
olisi ”käsiteltävä kattavan verkon kehittämistä kaupunkisolmukohdissa, sillä
tällaiset solmukohdat ovat Euroopan laajuisessa liikenneverkossa liikkuvien
henkilöiden ja tavaroiden lähtö- tai määräpaikkoja (”viimeinen kilometri”) sekä
paikkoja, joissa kuljetusvälinettä vaihdetaan saman liikennemuodon sisällä tai
eri liikennemuotojen välillä”. Suuntaviivojen 36 artiklassa yksilöidään
kattavan verkon kaupunkisolmukohtien kehittämisen painopisteet Verkkojen
Eurooppa -välineen kautta[40].
EU:n rahoitustukea on näin ollen saatavilla yhteisen edun mukaisille
kaupunkialueiden hankkeille, kuten kansallisiin tai kansainvälisiin
toimitusketjuihin liittyvien kaupunkilogistiikan toimien parantamiselle. Kansainvälinen yhteistyö Kaupungistumisen kestävyys on laajalti
tunnustettu 21. vuosisadan maailmanlaajuiseksi haasteeksi. Valtion- ja
hallitusten päämiesten vuonna 2012 pitämässä Yhdistyneiden kansakuntien
kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) tunnustettiin kestävän liikenteen
merkitys talouskasvulle ja kaupunkialueiden kestävälle kehitykselle ja oltiin
yksimielisiä tarpeesta edistää poliittisessa päätöksenteossa kansallisella,
alueellisella ja paikallistasolla yhdennettyä lähestymistapaa, jossa
liikennepalveluilla ja -järjestelmillä edistetään kestävää kehitystä[41]. Komissio lisää yhteistyötoimissa erityisesti
kehittyvien alueiden kanssa ponnistelujaan tukeakseen kestävän liikkuvuuden
politiikkaa kaupungeissa. Tavoitteena on valmistella pohjaa eurooppalaisen
asiantuntemuksen ja teknologian viennille muun muassa päästöjen vähentämisen ja
energiatehokkuuden ja liikenneturvallisuuden parantamisen alalla. Lisäksi on määrä hyödyntää nykyisiä
EU-kumppanuuksia tärkeimpien kumppanimaiden kanssa (esim. EuroMed-maat,
Brasilia, Singapore, tai Kiina). 6. Päätelmät Onnistunut siirtyminen kohti kestävämpää
liikkuvuutta on edelleen suuri haaste kaupungeille kaikkialla unionissa.
Paikallisviranomaiset tarvitsevat tukea voidakseen puuttua kielteisiin talous-,
ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksiin, joita nykypäivän kaupunkiliikenteen
malleihin liittyy. Sen vuoksi on tarpeen, että kaupunkiliikenne
on edelleen merkittävällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla. Komission ja
jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tukeaan paikallisviranomaisille, jotta
kaupungit kaikkialla unionissa voivat saada aikaan merkittävää edistystä
pyrkimyksissään parantaa kaupunkiliikenteen kilpailukykyä ja resurssitehokkuutta. Tämän tiedonannon
tarkoituksena on houkutella toimiin kaikilla hallintotasoilla: komissio
tiivistää tukeaan aloilla, joilla EU:n toimilla on selkeää lisäarvoa, ja
jäsenvaltioita kannustetaan luomaan oikeanlaiset puitteet, joissa
paikallisviranomaiset voivat laatia ja toteuttaa yhdennettyjä, kattavia
strategioita liikkuvuuden parantamiseksi ja lisäämiseksi kaupungeissa.
Tiivistääkseen tietojenvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden välillä komissio
ehdottaa perustavansa kaupunkiliikenneasioita käsittelevän jäsenvaltioiden
asiantuntijoiden ryhmän. Komissio suosittelee joukkoa eri tasoilla
toteutettavia konkreettisia toimenpiteitä useissa eri aihepiireissä, kuten
kaupunkilogistiikka, kaupunkiliikenteen säätelytoimet, tieto- ja
viestintäratkaisujen käyttöönotto ja tieturvallisuus. Komissio myös seuraa
niiden jatkotoimia. Tässä tiedonannossa
esitettyjen toimien tarkoituksena on pohjustaa siirtymistä yhdessä kohti
kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikkuvuutta kaupungeissa. [1] Katso myös raportti "Huomispäivän kaupungit",
Euroopan komissio, 2011. [2] Ruuhkien kokonaiskustannukset, katso SEC(2011) 358
final. [3] COM(2011)144 final. [4] Katso erityisesti ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21
päivänä toukokuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2008/50/EY (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1). [5] Special Eurobarometer 406 (2013). [6] COM(2010)2020 final [7] KOM(2009) 490 lopullinen. [8] Euroopan parlamentin päätöslauselma, 9. heinäkuuta 2008,
2008/2041(INI). [9] Lausunto aiheesta kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma,
27. toukokuuta 2010, TEN/414. [10] Lausunto aiheesta kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma,
27. elokuuta 2010, T2010/C 232/5. [11] Kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmaa koskevat neuvoston
päätelmät, 24. kesäkuuta 2010; www.ec.europa.eu/transport/themes/urban/urban_mobility/doc/2010_06_24_apum_council_conclusions.pdf
[12] Review of the Action Plan on Urban Mobility-
raportti, 2013. ec.europa.eu/transport/themes/urban/studies/urban_en.htm [13] EU:n liikennepolitiikan kaupunkiulottuvuutta koskevan
julkisen kuulemisen "The urban dimension of the EU transport policy"
tulokset, 2013, www.ec.europa.eu/transport/themes/urban/studies/urban_en.htm. [14] Erityisesti jalankulun ja pyöräilyn lisääminen vähentää
huomattavasti liikkuvuuden ja liikenteen ulkoisia haittavaikutuksia, ja niiden
lisäarvona on aktiivisemman elämäntavan edistäminen ja sen myötä tulevat
terveysedut. Asiaan liittyviä kysymyksiä käsitellään myös aktiivisena ja
terveenä ikääntymiseen liittyvässä eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm?section=active-healthy-ageing [15] Urban Mobility Observatory - www.eltis.org. [16] Guidelines – Developing and Implementing a
Sustainable Urban Mobility Plan, Euroopan komissio, 2013. [17] Tämä heijastelee asianmukaisen kaupunkisuunnittelun
tärkeyttä kaupunkiliikenteen tarpeen vähentämiseksi (esimerkiksi
kaupunkialueiden leviämisen välttämiseksi). [18] www.cleanvehicle.eu
[19] Julkisesta tilasta puolestaan kilpailevat tiealuetarve ja
tarve käyttää tilaa vapaa-ajan toimintoihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen
(leikkikentät, puistot jne.). [20] http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=2520
[21] europa.eu/transport/themes/its/road/action_plan/its_for_urban_areas_en.htm [22] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU,
annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden
liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden
liikennemuotojen rajapintojen puitteista, 3 a ja 3 b artikla (EUVL L
207, 6.8.2010, s. 1). [23] CARE-tietokanta tieliikenneonnettomuuksista EU:ssa. [24] Ks. ed. [25] www.eltis.org [26] www.mobilityplans.eu [27] Esimerkiksi ENDURANCE, QUEST, ADVANCE -hankkeet. [28] www.urbact.eu [29] Study on Harmonised Collection of European Data and
Statistics in the Field of Urban Mobility; MOVE/B4/196-2/2010 (2013). [30] Koska kaupunkiliikenne kuuluu suurimmaksi osaksi
taakanjakopäätöksen eikä EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin,
kaupunkiliikenteen CO2-päästöjen vertailuarvojen laatimisella
voitaisiin mahdollisesti auttaa jäsenvaltioita vähentämään päästöjään. [31] www.ecomobility-shift.org/index.php/en/
[32] www.polisnetwork.eu/eu-projects/eu-projects-2/conduits-city-pool
[33] http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm
[34] www.ec.europa.eu/eip/smartcities/
[35] Nykyisellä ohjelmointikaudella 9,63 prosenttia Euroopan
aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston varoista on kohdennettu
kaupunkiliikenteen ja puhtaan kaupunkiliikenteen edistämiseen (luokat 25 + 52);
tiedot INFOVIEW-tietokannasta (heinäkuu 2013). [36] Ks. EAKR-asetus ja erityisesti sen 5 ja 7 artikla. [37] Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen 5
artiklan 4 kohdan e alakohta – Investoinnin prioriteetit: vähähiilisten
strategioiden edistäminen kaikilla alueilla, erityisesti kaupunkialueilla, mukaan
luettuina kestävän multimodaalisen kaupunkiliikkuvuuden edistäminen ja
asiaankuuluvien mukautustoimenpiteiden vaikutusten lieventäminen. [38] Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen 7
artikla. [39] KOM(2011) 650 lopullinen/2 – 2011/0294 COD. [40] ec.europa.eu/transport/themes/infrastructure/connecting_en.htm [41] Yhdistyneiden
kansakuntien päätöslauselma 66/288 "The future we want" http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/66/288&Lanh=E