52013DC0455

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lukkiutumista vastaan: avoimien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien rakentaminen hyödyntämällä aikaisempaa paremmin standardeja julkisissa hankinnoissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1.           Johdanto

Monet organisaatiot ovat ”lukkiutuneet” tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmiinsä, koska yksityiskohtaista tietoa järjestelmän toiminnasta on ainoastaan sen toimittajalla eli kun organisaation on tarpeen ostaa uusia komponentteja tai lisenssejä, niitä on saatavilla ainoastaan kyseiseltä toimittajalta. Tällainen kilpailun puuttuminen nostaa hintoja: pelkästään julkisella sektorilla tuhlautuu tämän vuoksi tarpeettomasti noin 1,1 miljardia euroa vuodessa[1].

Kilpailijat voisivat tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja, jos standardeja käytettäisiin hyväksi nykyistä paremmin. Se vähentäisi yhteen toimittajaan lukkiutumista ja lisäisi kilpailua, mikä puolestaan laskisi hintoja ja mahdollisesti parantaisi laatua. Tämä perustuu siihen, että standardeilla määritellään teknologian keskeinen osatekijä ja luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille tieto- ja viestintätekniikan (TVT) toimittajille[2]. Kun yhä useammat voivat osallistua standardeihin perustuvia järjestelmiä koskeviin tarjouskilpailuihin, kilpailu ja valinnanvara lisääntyvät.

Lukkiutuminen määriteltiin ongelmaksi Euroopan digitaalistrategiassa[3], jonka toiminnossa 23 sitoudutaan antamaan ohjeistusta TVT-standardoinnin ja julkisten hankintojen välisestä yhteydestä, jotta viranomaiset voisivat käyttää standardeja tehokkuuden edistämiseen ja lukkiutumisen vähentämiseen. Tätä tarkoitusta varten tähän tiedonantoon on liitetty käytännön opas standardien paremmasta käytöstä hankinnoissa erityisesti julkisella sektorilla.

2.           Lukkiutumisen ongelma TVT-järjestelmien yhteydessä

Viranomaiset tekevät tieto- ja viestintätekniikan toimittajien kanssa sopimuksia TVT-tuotteen tai ‑palvelun käyttämisestä tietyn ajan. Lukkiutumista on tapahtunut silloin, kun viranomainen ei voi sopimusajan päätyttyä helposti vaihtaa toimittajaa, koska järjestelmästä ei ole saatavilla kaikkia sellaisia tietoja, joita toinen toimittaja tarvitsisi voidakseen tehdä siitä sopimuksen.

Euroopan unionin julkisista hankinnoista vastaavien viranomaisten keskuudessa tehtiin vuonna 2011 kyselytutkimus[4], jäljempänä ’vuoden 2011 kysely’, johon vastanneista 244 hankintaviranomaisesta vähintään 40 prosenttia katsoi, että käytössä olevan TVT-ratkaisun vaihtaminen tulisi liian kalliiksi, sillä se edellyttäisi monien muiden sellaisten järjestelmien vaihtamista, joissa käytetään sen järjestelmän dataa, joka haluttaisiin vaihtaa. Vastanneista 25 prosenttia arveli, että TVT-ratkaisujen vaihtaminen ei olisi mahdollista. Nämä vastaajat pelkäsivät, että järjestelmissä olevat tiedot eivät olisi siirrettävissä.

Lukkiutumistilanteeseen liittyy yleensä sellainen piirre, että lukkiutumisen aiheuttaneeseen TVT-järjestelmään liittyvän seuraavan sopimuksen hankinta-asiakirjat sisältävät viittauksia kyseisen järjestelmän tuotenimeen. Ostajien on käytettävä tuotenimiä, koska järjestelmää koskevien tietojen puuttumisen vuoksi sitä ei voi riittävän tarkasti kuvailla millään muulla tavalla.

Monissa tutkimuksissa[5] onkin todettu, että tuotenimiä käytetään hankinta-asiakirjoissa hyvin paljon. Tuotenimiviittauksia sisältävien tarjouspyyntöjen osuus on tutkimuksessa käytetystä otoksesta riippuen 16–36 prosenttia. Lisäksi enemmistö vuoden 2011 kyselyn 244 vastaajasta käyttää tarjouspyynnöissä tuotenimiä: 23 prosenttia ilmoitti tekevänsä niin aina tai usein ja vain vähän alle 40 prosenttia ainoastaan toisinaan.

Unionin hankintasääntöjen[6] mukaan teknisten eritelmien on kuitenkin mahdollistettava talouden toimijoiden tasavertaiset osallistumismahdollisuudet hankintamenettelyyn, eivätkä ne saa luoda perusteettomia esteitä julkisten hankintojen avaamiselle kilpailulle. Viittaaminen tuotenimiin on sallittua ainoastaan poikkeuksellisesti silloin, jos sopimuksen kohdetta ei voi muulla unionin lainsäädännön mukaisella tavalla kuvata riittävän tarkasti ja ymmärrettävästi. Tällaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

Tuotenimien käyttö hankinta-asiakirjoissa rajoittaa kilpailun kyseisen tuotteen toimittajiin ja johtaa tosiasialliseen monopoliin siihen liittyvine hintavaikutuksineen. Lisäksi TVT-järjestelmän ja sen kehittämisen tapauksessa riippuvuus yhdestä ainoasta myyjästä voi johtaa hankaluuksiin toiminnan jatkuvuudessa, sillä riskinä on, että myyjä voikin lopettaa järjestelmän tai sen joidenkin toimintojen tukemisen. Tällaisen riippuvuuden vuoksi voidaan myös menettää tilaisuuksia innovointiin ja tehostamiseen, erityisesti jos myyjä ei kykene säilyttämään järjestelmän kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Komission tekemässä tutkimuksessa[7] todettiin, että avoimilla tarjousmenettelyillä voidaan tehokkaasti houkutella mukaan useampia osallistujia ja että tarjoajien lukumäärän kaksinkertaistuminen alensi sopimuksen hintaa 9 prosentilla.

EU:ssa arvioidaan käytettävän tieto- ja viestintätekniikan alan julkisiin hankintoihin 78 miljardia euroa[8], ja 16 prosentissa hankinnoissa käytetään viittauksia tuotenimiin. Tämä sekä tarjoajien suuremman määrän kustannuksia alentava vaikutus huomioon ottaen on arvioitu, että viranomaisilta tuhlautuu tarpeettomasti noin 1,1 miljardia euroa vuodessa[9] sen vuoksi, että tuotenimien mainitseminen rajoittaa tarjoajien määrää.

3.           Standardeihin perustuvat TVT-järjestelmät vs. valmistajakohtaiset TVT-järjestelmät

Standardeihin perustuvien TVT-järjestelmien käyttäminen valmistajakohtaisen tekniikan sijasta auttaa avaamaan julkisten hankintojen rajoittavia käytäntöjä, sillä standardit tuovat järjestelmän olennaiset tiedot kaikkien saataville, jolloin järjestelmän muut mahdolliset toimittajat voivat pitää yllä tai kehittää sitä kilpailukykyisemmin ehdoin ja edellytyksin.

Taloudellisten näkökohtien lisäksi standardeihin perustuviin TVT-järjestelmiin siirtymiseen liittyy muita merkittäviä etuja viranomaisille. Tämä on tunnustettu myös sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa[10].

3.1.        Yhteydet kansalaisiin – tehokkuushyödyt ja valinnanvapaus

Koska standardit koostuvat eritelmistä, jotka kaikki asianomaiset voivat saada tietoonsa, eri valmistajien tuotteet ja palvelut voivat olla yhteentoimivia, mikä helpottaa ja tehostaa yhden julkisen järjestelmän liittämistä toiseen tietojen vaihtoa varten[11]. Tämän ansiosta kansalaisten tarvitsee esimerkiksi toimittaa tiedot vain yhden kerran mille tahansa julkishallinnon elimelle. Kun näitä tietoja tarvitaan muussa yhteydessä, ne ovat saatavissa ja uudelleen käytettävissä automaattisesti, jolloin kansalaisten ja viranomaisten kanssakäyminen tehostuu paikallisella ja alueellisella sekä valtion ja Euroopan tasolla. Tämäntasoisen yhteentoimivuuden saavuttaminen muiden kuin standardeihin perustuvien järjestelmien välillä olisi merkittävästi kalliimpaa ja monimutkaisempaa.

Jos standardeihin perustuvien tuotteiden sijasta käytetään valmistajakohtaisia tuotteita, kansalaisten pääsyä järjestelmiin voi rajoittaa se, että kanssakäyminen viranomaisten kanssa edellyttää saman tuotteen käyttömahdollisuutta[12]. Jos viranomaiset käyttävät standardeihin perustuvia tuotteita, kansalaiset voivat käyttää myös toista samojen standardien mukaista tuotetta.

3.2.        Kanssakäyminen toisten viranomaisten kanssa

Komission tiedonannossa ”Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus”[13] esitetyt eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet ja Euroopan yhteentoimivuusstrategia ovat tiukasti sidoksissa standardeihin perustuvien TVT-järjestelmien käyttöön. Yhteentoimivuus on edellytys sähköisen hallinnon rajatylittäville palveluille, joita kansalaiset ja yritykset tarvitsevat, kun on kyse matkustamisesta, työskentelystä, opiskelusta tai yritystoiminnan harjoittamisesta EU:ssa ja jotka tukevat yhtä Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteista. Kun viranomaiset ottavat käyttöön standardeihin perustuvia vaihtoehtoja, valtioiden rajat ylittävien tarpeellisten palvelujen kehittäminen helpottuu.

3.3.        Lisää innovaatioita

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetussa direktiivissä[14] säädetään, että julkisen sektorin elinten hallussa olevien asiakirjojen uudelleenkäytön ollessa sallittua jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että nämä asiakirjat ovat saatavilla sähköisessä muodossa[15], jos se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista.

Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi digitaaliset kartat, säätieteellinen, oikeudellinen ja liikennettä koskeva ynnä muu data sekä TVT-järjestelmien sovellusliittymät (API). Tällöin yritykset ja kansalaiset voivat kehittää viranomaisten käytössä olevan datan ja järjestelmien pohjalta uusia sovelluksia koko yhteiskunnan käyttöön, auttaa edistämään kasvua ja työpaikkojen syntymistä sekä osallistua julkisen sektorin innovointiin.

Jos tällaista dataa on saatavilla yhteisiä standardeita vastaavissa muodoissa, se auttaa merkittävästi sovellusten kehittäjiä varmistamaan, että sovelluksissa pystytään käyttämään useilta eri viranomaisilta saatua dataa ja että kansalaiset voivat käyttää tällaisia sovelluksia kaikkialla Euroopassa.

Lisäksi standardeihin perustuva TVT-järjestelmä voi helpommin kehittyä ja tuottaa tulevaisuudessa palveluja, joita viranomaisten odotetaan tarjoavan kansalaisille tehokkaasti ja innovatiivisesti. Standardit tarjoavat edellytykset, joiden pohjalta kuka tahansa tieto- ja viestintätekniikkaa tunteva voi kehittää järjestelmään lisäominaisuuksia tai siirtää dataa järjestelmästä toiseen ja siten lisätä käyttömahdollisuuksia.

3.4.        Tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen toimittajien kustannusten aleneminen

Lukkiutuminen vaikuttaa myös TVT-järjestelmien toimittajiin. Vuoden 2011 kysely osoitti, että myös suurin osa TVT-järjestelmien toimittajista kannattaisi avoimempia hankintoja standardien perusteella, koska se avaisi markkinat kaikille toimittajille ja siten lisäisi kilpailua tieto- ja viestintätekniikan markkinoilla EU:ssa. On kuitenkin selvää, että eräiden määräävässä asemassa olevien toimittajien myyntinäkymiä voisi haitata se, että uudet toimijat voivat kilpailla tehokkaammin.

Vaikka standardeihin perustuvista hankintamenettelyistä koituu etuja useimmille TVT-järjestelmien toimittajille, standardien käyttöönotosta ja käytöstä tuotteissa ja palveluissa aiheutuu myös kustannuksia. Niitä on syytä verrata tuotteiden ja palvelujen ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuviin tavanomaisiin kustannuksiin. Viranomaisten ja TVT-järjestelmien toimittajien keskuudessa tehtiin vuonna 2012 kysely[16], jäljempänä ’vuoden 2012 kysely’, jonka perusteella näyttäisi siltä, että 30 prosenttia sidosryhmistä olettaa mahdollisten kustannuslisäysten olevan merkittävämpiä lyhyellä aikavälillä (edellyttäen, että viranomaiset noudattavat soveltamiensa standardien suhteen pitkän aikavälin johdonmukaisuutta). Vastaajista 41 prosenttia kuitenkin arveli ratkaisujen pitkän aikavälin kustannusten laskevan, mikä tarkoittaisi, että myös TVT-ratkaisujen toimittajat hyötyisivät pienemmistä kustannuksista ja markkinoille pääsyn parantumisesta.

Standardeihin perustuvat TVT-järjestelmät auttavat lisäämään yhteentoimivuutta, innovointia ja kilpailua, alentamaan kustannuksia ja parantamaan yhteyksiä kansalaisiin. Ne luovat perustan avoimille, joustaville ja yhteistoiminnallisille sähköisen hallinnon uuden sukupolven palveluille Euroopan kansalaisten ja yritysten valtaistamiseksi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2011–2015 mukaisesti.

4.           Standardeihin perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hankintaopas

Teoriassa standardeihin perustuvien TVT-järjestelmien hankkiminen tulevaisuudessa näyttää helpolta. Uusia lisenssejä ja komponentteja hankittaessa on vain viitattava standardeihin. Käytännössä merkittävä määrä vuoden 2011 kyselyyn vastanneista hankintaviranomaisista ilmoitti kuitenkin kohdanneensa vaikeuksia käyttäessään standardeja TVT-hankinnoissa, ja vähän alle 50 prosenttia vastaajista ilmoitti asiantuntemuksen puutteen haittaavan päätöksentekoa siitä, mitkä standardit ovat tiettyjen TVT-tarpeiden kannalta merkittäviä ja tarkoituksenmukaisia. Sen vuoksi on tärkeää auttaa hankintaviranomaisia voittamaan nämä käytännön vaikeudet, jotta ne voivat käyttää standardeja asianmukaisesti.

Joissakin jäsenvaltioissa (kuten Ranska, Italia, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ruotsi, Espanja ja Tanska[17]) kannustetaan nykyisin standardien käyttöön julkisissa TVT-hankinnoissa. Näissä valtioissa viranomaisille on annettu käytännön ohjeistusta, joka koostuu eri tilanteisiin suositeltavien standardien luetteloista, hankintaoppaista ja hankinta-asiakirjoissa käytettäväksi tarkoitetuista tekstipohjista. Näistä hyvistä käytänteistä huolimatta ainoastaan 25 prosentilla vuoden 2012 kyselyyn vastanneista oli saatavillaan tällaisia ohjeita. Näyttäisi siis siltä, että ohjeistusta on tarpeen kehittää, jotta sillä saavutettaisiin yhä useampia julkisista hankinnoista vastaavia.

Euroopan komissio on yksilöinyt niitä pääasiallisia vaikeuksia, joita viranomaiset kohtaavat TVT-hankintojen yhteydessä, sekä kerännyt eräiden sellaisten jäsenvaltioiden parhaita käytänteitä, jotka työskentelevät aktiivisesti vaikeuksien voittamiseksi. Nämä parhaat käytänteet muodostavat perustan tähän tiedonantoon liitetylle standardipohjaisen tieto- ja viestintätekniikan hankintoja koskevalle oppaalle Guide for the procurement of standards-based ICT, Elements of Good Practice, jäljempänä ’opas’.

Oppaassa annetaan neuvoja seuraavista:

· Sellaisen TVT-strategian kehittäminen, joka sisältää maassa, alueella tai sovellusalalla noudatettavat pääperiaatteet TVT-järjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamiseksi ja tehokkaan palvelun tarjoamiseksi kansalaisille ja muille tahoille, jotka toimivat yhdessä viranomaisten kanssa.

· Standardien metodologinen, tasavertainen ja läpinäkyvä arviointi, joka auttaa valitsemaan TVT-strategian tukemiseen soveltuvat standardit ja välttämään lukkiutumista. Tämä on jatkuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että kun uusia ja parempia standardeja tulee saataville, ne otetaan käyttöön aikaisemmin valittujen sijasta.

· Parhaat tavat yksilöidä viranomaisen TVT-tarpeet ja arvioida niitä mahdollisia TVT-järjestelmiä, joilla nämä tarpeet voidaan täyttää, mukaan luettuina käyttäjien vaatimukset.

· Pitkän aikavälin rahoitussuunnittelu siten, että voidaan välttää korkeammat alkukustannukset yritettäessä päästä eroon lukkiutumisesta.

· Toimiminen markkinoilla, jotta viranomaiset voivat saada käsityksen markkinoiden tarjonnasta ja markkinat puolestaan ymmärtää viranomaisten tulevia tarpeita.

· Sellaisen käytännöllisen ja käyttövalmiin ohjeistuksen (luettelo suositelluista standardeista tietyille TVT-sovelluksille, valmiita tekstipohjia käytettäväksi hankinta-asiakirjoissa, koulutus) laatiminen, joka auttaa viranomaisia kirjoittamaan hankinta-asiakirjat siten, että niissä viitataan oikeisiin standardeihin oikeassa tilanteessa ja oikealla tavalla.

Oppaassa annetaan myös esimerkkejä parhaista käytänteistä ja resursseista, joita hankintaviranomaiset voivat käyttää ohjeiden noudattamiseksi. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka voivat olla osallisina tieto- ja viestintätekniikan julkisissa hankinnoissa, mukaan luettuina hankintaviranomaiset, julkisen sektorin tietohallintojohtajat ja viranomaisia avustavat TVT-asiantuntijat.

Oppaassa tehdään selväksi, että yksittäiset hankintaviranomaiset eivät yksinään pysty ratkaisemaan lukkiutumisen ongelmaa eivätkä varmistamaan standardien käytön lisäämistä ja parantamista ja järjestelmien yhteentoimivuutta vaan niiden on oltava osa yleistä pitkän aikavälin suunnitelmaa asianmukaisilla alakohtaisilla ja organisatorisilla tasoilla, jotta TVT-järjestelmien tehokas yhteentoimivuus voidaan turvata.

5.           Muita aloitteita

EU:ssa on monia muitakin aloitteita, joilla edistetään standardien käyttöä:

· Euroopan komission ehdotuksessa direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta[18] todetaan, että eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden toimeksiantoon M/376[19] perustuvan työn pohjalta vahvistetaan yhdenmukaistettu standardi.

· Sähköisen hallinnon laajamittaiset pilottihankkeet, joita on toteutettu EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa osana tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmaa ja joissa suositetaan sovelluskohtaisia standardeja esimerkiksi julkisten hankintojen sähköisille järjestelmille[20] ja sähköiselle tunnistautumiselle[21].

· Sähköisen laskutuksen[22] sidosryhmäfoorumin työskentely Euroopan yhtenäisen maksualueen yhteydessä.

· Standardien ja spesifikaatioiden yhteiset arviointimenetelmät (CAMSS)[23], joita on kehitetty ISA-ohjelmassa (yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille[24]), tarjoavat puitteet yhteentoimivuuden standardien ja spesifikaatioiden arvioinnille ja tulosten jakamiselle. Oppaassa kannustetaan käyttämään CAMMS-menetelmiä standardien arvioinnissa.

· ISA-ohjelmaan liittyy myös kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden seurantakeskus (NIFO)[25], joka seuraa yhteentoimivuuden edistämistä Euroopassa. Se keskittyy kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden analysointiin, mitä voidaan pitää tärkeänä perustana minkä tahansa julkisen organisaation TVT-strategialle, kuten oppaassakin suositellaan.

· Lisäksi eurooppalaista standardointijärjestelmää[26] on viime aikoina uudistettu siten, että nyt hankintaviranomaiset voivat hankinta-asiakirjojen teknisissä eritelmissä viitata TVT-eritelmiin, joita on laadittu sellaisilla foorumeilla ja sellaisissa yhteenliittymissä, jotka komissio määrittelee kuultuaan erityisesti tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevää eurooppalaista sidosryhmäfoorumia, kun aikaisemmin oli mahdollista viitata ainoastaan kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointijärjestöjen tuottamiin standardeihin tai spesifikaatioihin.

6.           Entä jos standardeja ei ole saatavilla?

Voi olla, ettei kaikille uusille sovelluksille, joita julkisorganisaatioiden on kehitettävä merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden käsittelemiseksi, ole saatavilla tarvittavia standardeja. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi laadukkaan ja kohtuuhintaisen terveydenhoidon varmistaminen ikääntyvälle väestölle tai ilmastonmuutoksen torjunta. Näissä tapauksissa viranomaiset voisivat esimerkiksi toteuttaa muiden julkisia hankintoja tekevien kanssa yhteisiä esikaupallisia hankintoja. Tällä tarkoitetaan sellaisten T&K-palvelujen hankkimista[27], joissa julkinen sektori jakaa uraa uurtavan tutkimuksen ja kehittämisen riskit ja hyödyt teollisuuden kanssa. Tällä tavoin hankintojen tekijät voivat ohjata teollisuutta vastaamaan tarpeisiinsa ja pystyvät vertailemaan eri toimittajien kilpailevien ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia (suunnittelun, prototyyppien ja testauksen avulla) sitoutumatta laajoihin sopimuksiin yhden ainoan toimittajan kanssa. Toimittajia voidaan myös pyytää osallistumaan standardointielinten työskentelyyn vahvistettaessa standardeja, jotka liittyvät esikaupallisen hankkeen T&K-tuloksiin. Eurooppalainen pilvipalvelukumppanuus[28] on yksi esimerkki esikaupallisesta hankinnasta, jonka yhteydessä kehitetään standardeja.

7.           Standardeihin perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hankinnat: tulevat toimet

Euroopan komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia käyttämään opasta TVT-järjestelmiin lukkiutumisen vähentämiseksi, sillä tällä tavoin voidaan edistää kilpailua Euroopassa ja tukea Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä, myös turvaamalla julkisen datan ja tiedon parempi saatavuus ja käyttö. Euroopan komissiokin käyttää opasta parantaakseen standardien käyttöä omissa TVT-järjestelmissään ja kehottaa EU:n muita toimielimiä seuraamaan tätä esimerkkiä.

On odotettavissa, että ajan mittaan sekä jäsenvaltiot että Euroopan komissio ja muut EU:n toimielimet kehittävät oppaasta kohdennetumpia versioita, jotka vastaavat niiden omia TVT-strategioita ja tiettyjen standardien käyttöä. Tällainen iteratiivinen lähestymistapa tuottaa todennäköisesti kustannussäästöjä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia innovointiin ja kilpailuun.

Oppaan aikaisemmasta versiosta järjestetty kuuleminen[29] osoitti, että suurin osa vastaajista piti parhaiden käytänteiden jakamista arvokkaana. Tämä koski sekä niitä vastaajia, joilla on nykyisin tällaisia parhaita käytänteitä saatavillaan, että myös niitä, joilla tällaisia ei ole. Yli 90 prosenttia kummankin ryhmän vastaajista (71 prosenttia koko otoksesta) ilmoitti pitävänsä parhaiden käytänteiden jakamista hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä.

Parhaiden käytänteiden jakamisen helpottamiseksi Euroopan komissio tukee tätä aloitetta järjestämällä tapaamisia sidosryhmien (viranomaisten, TVT-teollisuuden, standardointijärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan) kanssa sekä julkisella parhaiden käytänteiden verkkosivustolla. Jakamalla säännöllisesti kokemuksiaan julkishallinnon organisaatiot voivat oppia toisiltaan, omaksua uusia parhaita käytänteitä, käsitellä ongelmia yhdessä ja ehdottaa yhteisiä ratkaisuja. Tällaisella parhaiden käytänteiden jakamisella varmistetaan, että eri jäsenvaltioissa tehdyt valinnat sopivat yhteen siten, että hajaantuneisuus vähenee ja tosiasiallisten digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen helpottuu.

Lisäksi komissio raportoi prosessin tuloksista erityisesti

· antamalla asiaankuuluvaa tietoa viranomaisten TVT-hankintamenettelyistä, standardien käytön arvioinnista TVT-hankinnoissa, käytännön opastuksen laatimisesta, liiketoiminnan pitkän aikavälin analyyseista ja rahoitussuunnittelusta,

· tarkastelemalla hankintamenettelyä ja raportoimalla siitä, missä on onnistuttu ja mitä voisi parantaa parhaisiin käytänteisiin kannustamiseksi tulevaisuudessa.

Näitä tietoja ja niihin liittyvää dataa voidaan täydentää tilastotiedoilla viittauksista tuotenimiin tarjouskilpailuissa, tiedoilla julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin osallistuneiden toimittajien lukumäärästä ja arvioilla TVT-hankintojen taloudellisista näkökohdista.

Edellä kuvailluilla toimilla on saavutettavissa avoimempia standardeihin perustuvia TVT-järjestelmiä, joiden avulla pitäisi voida kehittää sellaisia aikaisempaa tehokkaampia julkisia TVT-palveluja, jotka voivat kehittyä tulevaisuuden tarpeiden mukaan ja mukautua niihin. Tieto- ja viestintätekniikkateollisuus saa mahdollisuuksia kilpailla tarjoamalla viranomaisille taloudellisimpia vaihtoehtoja ja uusia innovatiivisia palveluja.

[1]               Tätä summaa valotetaan tarkemmin 2 jaksossa.

[2]               Ghosh, R.A (2005) An economic basis for open standards FLOSSPOLS project, http://flosspols.org/deliverables/FLOSSPOLS-D04-openstandards-v6.pdf.

[3]               Digitaalistrategian toiminnossa 23 sitoudutaan antamaan ”ohjeistusta TVT-standardoinnin ja julkisten hankintojen välisestä yhteydestä, jotta viranomaiset voisivat käyttää standardeja tehokkuuden edistämiseen ja yhteen toimittajaan sitoutumisen vähentämiseen” KOM/2010/0245, saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52010DC0245R(01):FI:NOT. Lisätietoja toiminnosta 23 on osoitteessa http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/pillar-ii-interoperability-standards/action-23-provide-guidance-ict-standardisation-and-public.

[4]               http://cordis.europa.eu/fp7/ict/ssai/docs/study-action23/study44-survey1results.pdf.

[5]               Esimerkiksi R.A. Ghosh (2005), An Economic Basis for Open Standards, Maastricht, FLOSSPOLS project, http://flosspols.org/deliverables/FLOSSPOLS-D04-openstandards-v6.pdf; Paapst, M. Affirmative action in procurement for open standards and FLOSS. International Free and Open Software Law Review Vol.2 No 2 s. 184-185, ks. http://www.ifosslr.org/ifosslr/article/view/41, Open Forum Europe, (2011); OFE Procurement Monitoring Report: EU Member States practice of referring to specific trademarks when procuring for Computer Software Packages and Information Systems between the months of February and April 2010 (toukokuu), s. 6, ks. http://www.openforumeurope.org/openprocurement/open-procurement-library/Report_2010.pdf. .

[6]               Direktiivi 2004/18/EY, EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114–240.

[7]               Estimating the Benefits from the Procurement Directives. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/modernising_rules/estimating-benefits-procurement-directives_en.pdf.

[8]               Luku perustuu siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus käytti tietotekniikan hankintoihin 18 miljardia euroa vuonna 2010, sekä tutkimuksiin, jotka osoittavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan osuus EU:n julkisista tietotekniikkamenoista on 23 prosenttia. Tämä ristiintarkastettiin käyttäen tietotekniikan alan CPV-koodien perusteella laaditusta julkisen sektorin TVT-hankintoja koskevasta MAPPS-tietokannasta saatua arviota, joka on 54 miljardia euroa (mikä on todennäköisesti todellista lukua alhaisempi, sillä ainoastaan tietyn kynnysarvon ylittävät sopimukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä eikä kaikkia tietotekniikkaan liittyviä hankintoja ole luokiteltu CPV-koodeilla).

[9]               Jos tarjoajien määrä kaksinkertaistuisi 16 prosentissa hankinnoista sen vuoksi, että niissä ei enää viitata tuotenimiin (tämä on pienin luku alaviitteessä 5 tarkoitetuissa tutkimuksissa), säästöä kertyisi 9 prosenttia 16 prosentista 78 miljardista eurosta vuosittain eli 1,1 miljardia euroa vuodessa.

[10]             KOM(2010) 743, saatavilla osoitteessa            http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0743:FIN:FI:PDF; ks. myös http://ec.europa.eu/digital-agenda/node/165.

[11]             Ghosh, R.A (2005) An economic basis for open standards FLOSSPOLS project, http://flosspols.org/deliverables/FLOSSPOLS-D04-openstandards-v6.pdf. Hesser, Czaya ja Riemer (2007) Development of standards W. Hesserin (Ed) teoksessa Standardisation in Companies and Markets, s. 123-169, Hampuri: Helmut-Schmidt-Universität.

[12]             http://www.epractice.eu/files/European%20Journal%20epractice%20Volume%2012_6.pdf.

[13]             KOM(2010) 744,   http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0744:FIN:FI:PDF.

[14]             Direktiivi 2003/98/EY, EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90-96,                ja ehdotetut ajantasaistukset: http://ec.europa.eu/information_society/policy/psi/index_en.htm.

[15]             Ehdotuksessaan direktiiviksi direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta komissio on ehdottanut sanojen ”sähköisessä muodossa” korvaamista sanoilla ”koneellisesti luettavassa muodossa ja yhdessä niitä koskevien metatietojen kanssa”. KOM(2011) 877 lopullinen.

[16]             http://cordis.europa.eu/fp7/ict/ssai/docs/study-action23/study44-survey2results.pdf.

[17]             http://cordis.europa.eu/fp7/ict/ssai/docs/study-action23/d2-finalreport-29feb2012.pdf.

[18]             COM(2012) 721, ks.              http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0721:FIN:FI:PDF              ja http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/proposal-directive-european-parliament-and-council-accessibility-public-sector-bodies-websites.

[19]             http://www.mandate376.eu/.

[20]             http://www.peppol.eu/.

[21]             https://www.eid-stork.eu/.

[22]             http://ec.europa.eu/internal_market/payments/einvoicing/index_en.htm.

[23]             https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/mwikis/idabc-camss/.

[24]             http://ec.europa.eu/isa/index_en.htm.

[25]             http://ec.europa.eu/isa/actions/04-accompanying-measures/4-2-3action_en.htm.

[26]             Asetus (EU) N:o 1025/2012, EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12–33 ja http://ec.europa.eu/enterprise/policies/european-standards/standardisation-policy/index_en.htm.

[27]             Esikaupalliset hankinnat määritellään asiakirjassa KOM(2007)799 ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SEC(2007) 1668.

[28]             COM(2012) 0529, s. 13 (avaintoimi 3),               http://eur-lex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!DocNumber&lg     =FI&type_doc=   COMfinal&an_doc=2012&nu_doc=529          ja             http://ec.europa.eu/information_society/activities/cloudcomputing/europeancloudpartnership/index_en.htm.

[29]             http://cordis.europa.eu/fp7/ict/ssai/docs/study-action23/study44-survey2results.pdf.