Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52009AG0001

    Neuvoston 17 päivänä joulukuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistama yhteinen kanta (EY) N:o 1/2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja sen liitteiden sisällön määrittämisestä (ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)

    EUVL C 33E, 10.2.2009, p. 1–29 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Date of document:
    17/12/2008
    Date of end of validity:
    16/09/2009; Liittyy 52006PC0007
    Author:
    Euroopan unionin neuvosto
    Form:
    Yhteinen kanta
    Additional information:
    COD 2006/0008
    Treaty:
    Euroopan yhteisön perustamissopimus
    Legal basis:
    Link
    Link
    Link
    Select all documents mentioning this document
    Earlier related instruments:
    Subsequent related instruments:
    Link
    Related document(s):

    10.2.2009   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    CE 33/1

    Neuvoston 17 päivänä joulukuuta 2008 vahvistama

    YHTEINEN KANTA (EY) N:o 1/2009,

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2009 antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja sen liitteiden sisällön määrittämisestä

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    (2009/C 33 E/01)

    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 308 artiklan,

    ottavat huomioon komission ehdotuksen,

    ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

    noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

    sekä katsovat seuraavaa:

    (1)

    Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 (3) säädetään, että asetuksen liitteiden II, X ja XI sisältö määritetään ennen asetuksen soveltamisen alkamispäivää.

    (2)

    Asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteitä I, III, IV, VI, VII, VIII ja IX olisi mukautettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon sekä niiden jäsenvaltioiden vaatimukset, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin asetuksen antamispäivän jälkeen, että tilanteen viimeaikainen kehittyminen muissa jäsenvaltioissa.

    (3)

    Asetuksen (EY) N:o 883/2004 56 artiklan 1 kohdan ja 83 artiklan mukaan tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamista koskevista erityissäännöksistä säädetään kyseisen asetuksen liitteessä XI. Liitteessä XI on tarkoitus ottaa huomioon jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien ominaispiirteet, jotta helpotetaan yhteensovittamissääntöjen soveltamista. Useat jäsenvaltiot ovat ehdottaneet sosiaaliturvalainsäädäntönsä soveltamista koskevia merkintöjä sisällytettäväksi tähän liitteeseen ja toimittaneet komissiolle oikeudelliset ja käytännön selvitykset lainsäädännöstään ja järjestelmistään.

    (4)

    Järkeistämis- ja yksinkertaistamistarpeen mukaisesti tarvitaan yhteinen lähestymistapa sen varmistamiseksi, että eri jäsenvaltioita koskevia merkintöjä, jotka ovat samanluonteisia ja joilla on sama tavoite, käsitellään periaatteessa samalla tavalla.

    (5)

    Koska asetuksen (EY) N:o 883/2004 tavoitteena on koordinoida sosiaaliturvalainsäädäntöä, jonka alalla jäsenvaltioilla on yksinomainen vastuu, asetukseen ei pitäisi sisällyttää merkintöjä, jotka eivät ole yhteensopivia sen tarkoituksen tai tavoitteen kanssa, eikä merkintöjä, joilla pyritään yksinomaan selkeyttämään kansallisen lainsäädännön tulkintaa.

    (6)

    Joissakin ehdotuksissa tuli esiin kysymyksiä, jotka ovat yhteisiä useille jäsenvaltioille; sen vuoksi on asianmukaista käsitellä näitä kysymyksiä yleisemmällä tasolla joko selkeyttämällä asetuksen (EY) N:o 883/2004 artiklaosaa tai jotakin sen liitteistä, jota näin ollen olisi muutettava vastaavasti, tai lisäämällä säännös asetuksen (EY) N:o 883/2004 89 artiklassa tarkoitettuun täytäntöönpanoasetukseen ennemminkin kuin sisällyttämällä samankaltaisia säännöksiä liitteeseen XI useiden jäsenvaltioiden osalta.

    (7)

    Asetuksen (EY) N:o 883/2004 28 artiklaa olisi muutettava sen soveltamisalan selkeyttämiseksi ja laajentamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että entisten rajatyöntekijöiden perheenjäsenet voivat myös käyttää mahdollisuutta jatkaa hoitoa vakuutetun entisessä työskentelymaassa tämän eläkkeelle siirtymisen jälkeen, paitsi jos jäsenvaltio, jossa rajatyöntekijä viimeksi harjoitti viimeistä toimintaansa, on mainittu liitteessä III.

    (8)

    Asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteiden johdonmukaisuuden vuoksi tiettyjä erityiskysymyksiä on myös asianmukaista käsitellä niiden tarkoituksen ja sisällön mukaan muissa kyseisen asetuksen liitteissä pikemminkin kuin liitteessä XI.

    (9)

    Jotkut jäsenvaltioita koskevat kohdat asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä VI on nyt katettu asetuksessa (EY) N:o 883/2004 tietyillä yleisillä säännöksillä. Näin ollen monet asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 olevan liitteen VI kohdat ovat tulleet tarpeettomiksi.

    (10)

    Jotta asetuksen (EY) N:o 883/2004 käyttö olisi kansalaisille helppoa, kun he pyytävät tietoja tai jättävät hakemuksia jäsenvaltioiden laitoksille, asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädäntöä koskevat viittaukset olisi tarpeen mukaan tehtävä myös alkuperäiskielellä mahdollisten väärinymmärrysten välttämiseksi.

    (11)

    Asetus (EY) N:o 883/2004 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

    (12)

    Asetuksessa (EY) N:o 883/2004 säädetään, että sitä sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulopäivästä. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen,

    OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetus (EY) N:o 883/2004 seuraavasti:

    1)

    Lisätään johdanto-osan 17 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

    ”17a)

    Heti kun henkilöön ryhdytään soveltamaan jonkin jäsenvaltion lainsäädäntöä tämän asetuksen II osaston nojalla, vakuuttamista ja etuusoikeutta koskevat edellytykset olisi määriteltävä toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä samalla yhteisön oikeutta noudattaen.”

    2)

    Lisätään johdanto-osan 18 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

    ”18a)

    Periaate, jonka mukaan sovelletaan vain yhtä lainsäädäntöä, on erittäin tärkeä, ja sitä olisi vahvistettava. Tämän ei pidä kuitenkaan tarkoittaa, että jonkin jäsenvaltion laitoksen tämän asetuksen mukaisesti tapahtuva etuuden myöntäminen, mihin kuuluu vakuutusmaksujen maksaminen tai vakuutussuoja etuudensaajaa varten, sinällään merkitsisi, että kyseisen jäsenvaltion lainsäädännöstä tulee asianomaiseen henkilöön sovellettava lainsäädäntö.”

    3)

    Lisätään 1 artiklaan seuraava kohta:

    ”va)

    ’luontoisetuuksilla’, tarkoitetaan:

    i)

    III osaston 1 lukua (sairausetuudet sekä äitiys- ja vastaavat isyysetuudet) sovellettaessa jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti myönnettäviä luontoisetuuksia, joita on tarkoitus toimittaa tai saattaa saataville tai joilla on tarkoitus maksaa suoraan tai korvata sairaanhoitopalvelujen ja hoitotuotteiden ja lisäpalvelujen kustannukset. Tähän kuuluvat pitkäaikaishoitoon liittyvät luontoisetuudet.

    ii)

    III osaston 2 lukua (työtapaturmat tai ammattitaudit) sovellettaessa kaikkia edellä i alakohdassa määriteltyjä luontoisetuuksia, jotka liittyvät työtapaturmaan tai ammattitautiin ja joista säädetään jäsenvaltioiden työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmissä.”

    4)

    Korvataan 3 artiklan 5 kohta seuraavasti:

    ”5.   Tätä asetusta ei sovelleta:

    a)

    lääkinnälliseen ja sosiaalihuoltoon eikä

    b)

    sellaisiin etuuksiin, joiden osalta jäsenvaltio ottaa vastuun henkilöihin kohdistuneista vahingoista ja antaa korvauksia, kuten etuuksiin sodan ja sotatoimien tai niiden seurauksien uhreille, rikoksen, salamurhan tai terroritekojen uhreille, jäsenvaltion viranomaisten tehtäviään hoitaessaan aiheuttamien vahinkojen uhreille tai uhreille, joille on aiheutunut vahinkoa poliittisista tai uskonnollisista syistä tai syntyperän vuoksi.”

    5)

    Korvataan 14 artiklan 4 kohta seuraavasti:

    ”4.   Jos jäsenvaltion lainsäädännössä oikeus vapaaehtoiseen vakuutukseen tai valinnaiseen jatkuvaan vakuutukseen edellyttää asumista kyseisessä jäsenvaltiossa tai aiempaa toimimista palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, 5 artiklan b alakohtaa sovelletaan vain henkilöihin, joihin joskus aiemmin on sovellettu kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen perusteella.”

    6)

    Korvataan 15 artiklassa ilmaus ”ylimääräiset toimihenkilöt” ilmauksella ”sopimussuhteiset toimihenkilöt”.

    7)

    Korvataan 18 artiklan 2 kohta seuraavasti:

    ”2.   Rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa.

    Jos toimivaltainen jäsenvaltio sisältyy liitteen III luetteloon, rajatyöntekijän perheenjäsenet, jotka asuvat samassa jäsenvaltiossa kuin rajatyöntekijä, ovat kuitenkin oikeutettuja luontoisetuuksiin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa ainoastaan 19 artiklan 1 kohdassa säädetyin ehdoin.

    Liitteessä III olevaa luetteloa tarkastellaan uudelleen viimeistään … (4) hallintotoimikunnan kertomuksen pohjalta. Komissio voi kyseisen kertomuksen pohjalta, tarpeen vaatiessa, tehdä ehdotuksen luettelon tarkistamisesta.”

    8)

    Korvataan 28 artiklan 1 kohta seuraavasti:

    ”1.   Iän tai työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jääneellä rajatyöntekijällä on sairastuessaan oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. ’Hoidon jatkamisella’ tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista koko sen keston ajan.

    Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin entisen rajatyöntekijän perheenjäseniin, paitsi jos jäsenvaltio, jossa rajatyöntekijä viimeksi harjoitti toimintaansa, on mainittu liitteessä III olevassa luettelossa.

    Liitteessä III olevaa luetteloa tarkastellaan uudelleen viimeistään … (4) hallintotoimikunnan kertomuksen pohjalta. Komissio voi kyseisen kertomuksen pohjalta, tarpeen vaatiessa, tehdä ehdotuksen luettelon tarkistamisesta.”

    9)

    Korvataan 36 artiklan 1 kohta seuraavasti:

    ”1.   Edellä 17 artiklaa, 18 artiklan 1 kohtaa, 19 artiklan 1 kohtaa sekä 20 artiklan 1 kohtaa on sovellettava myös työtapaturman tai ammattitaudin perusteella maksettaviin etuuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 ja 2a kohdan edullisempien säännöksien soveltamista.”

    10)

    Lisätään 36 artiklaan kohta seuraavasti:

    ”2a.   Toimivaltainen laitos ei voi kieltäytyä antamasta 20 artiklan 1 kohdassa säädettyä lupaa palkatulle työntekijälle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle, joka on joutunut työtapaturman uhriksi tai sairastunut ammattitautiin ja jolla on oikeus etuuksiin toimivaltaisen laitoksen kustannuksella, jos hänen tilansa edellyttämää hoitoa ei voida antaa asuinjäsenvaltion alueella lääketieteellisesti perusteltavissa olevan ajan kuluessa, kun otetaan huomioon hänen senhetkinen terveydentilansa ja sairauden todennäköinen kulku.”

    11)

    Korvataan 51 artiklan 3 kohta seuraavasti:

    ”3.   Jos jäsenvaltion lainsäädännön tai tietyn tämän jäsenvaltion järjestelmän mukaan etuuksia koskevan oikeuden saamiseksi, säilyttämiseksi tai takaisinsaamiseksi edellytetään, että asianomainen on vakuutettu riskin toteutumishetkellä, tämä edellytys katsotaan täyttyneeksi, jos kyseinen henkilö on aiemmin ollut vakuutettuna tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tai tietyssä tämän jäsenvaltion järjestelmässä ja on riskin toteutumishetkellä vakuutettuna toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti saman riskin varalta, tai muussa tapauksessa etuus myönnetään toisen jäsenvaltion samaa riskiä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jälkimmäinen edellytys katsotaan kuitenkin täyttyneeksi 57 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.”

    12)

    Korvataan 52 artiklan 4 kohta seuraavasti:

    ”4.   Jos 1 kohdan a alakohdan mukainen laskelma jossain jäsenvaltiossa johtaa aina siihen tulokseen, että itsenäinen etuus on vähintään yhtä suuri kuin 1 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu pro rata -etuus, toimivaltainen laitos luopuu pro rata -laskelmasta edellyttäen, että

    i)

    tällaiset tapaukset esitetään liitteessä VIII olevassa 1 osassa;

    ii)

    päällekkäisyyttä estäviä sääntöjä sisältävää 54 ja 55 artiklassa tarkoitettua lainsäädäntöä ei sovelleta, paitsi jos 55 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät; ja

    iii)

    57 artiklaa ei voida soveltaa toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneisiin kausiin kyseisen tapauksen erityisolosuhteiden vuoksi.”

    13)

    Lisätään 52 artiklaan kohta seuraavasti:

    ”5.   Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, pro rata -laskelmaa ei sovelleta järjestelmiin, joiden mukaisten etuuksien laskemisessa ajanjaksoilla ei ole merkitystä edellyttäen, että tällaiset järjestelmät on lueteltu liitteessä VIII olevassa 2 osassa. Tällaisissa tapauksissa asianomaisella henkilöllä on oikeus etuuteen, joka on laskettu asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.”

    14)

    Lisätään 56 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ilmaus ”tarvittaessa” ennen ilmausta ”asianomaisen jäsenvaltion osalta liitteessä XI säädettyjen menettelyjen mukaisesti”.

    15)

    Lisätään 56 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

    ”d)

    Siinä tapauksessa, että c alakohtaa ei voida soveltaa, koska jäsenvaltion lainsäädännön mukaan etuutta ei lasketa vakuutus- tai asumiskausien vaan muiden, ajasta riippumattomien tekijöiden perusteella, toimivaltainen laitos ottaa kunkin, toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneen vakuutus- tai asumiskauden osalta laskennassa huomioon karttuneen pääoman tai karttuneeksi katsotun pääoman määrän taikka minkä tahansa muun tekijän soveltamansa lainsäädännön mukaisesti jaettuna kyseisessä eläkejärjestelmässä käytetyillä vastaavilla kausien yksiköillä.”

    16)

    Lisätään 57 artiklaan kohta seuraavasti:

    ”4.   Tätä artiklaa ei sovelleta liitteessä VIII olevassa 2 osassa lueteltuihin järjestelmiin.”

    17)

    Korvataan 62 artiklan 3 kohdassa sana ”rajatyöntekijöiden” sanoilla ”työttömien henkilöiden”.

    18)

    Lisätään artikla seuraavasti:

    ”68 a artikla

    Etuuksien antaminen

    Siinä tapauksessa, että henkilö, jolle perhe-etuudet olisi annettava, ei käytä niitä perheenjäsentensä elättämiseen, toimivaltainen laitos täyttää lakisääteiset velvollisuutensa antamalla mainitut etuudet luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka tosiasiallisesti huolehtii perheenjäsenistä, heidän asuinjäsenvaltionsa laitoksen tai heidän asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten nimenneen laitoksen tai elimen pyynnöstä ja kautta.”

    19)

    Muutetaan 87 artikla seuraavasti:

    a)

    Korvataan 8 kohta seuraavasti:

    ”8.   Jos henkilöön sovelletaan tämän asetuksen mukaisesti jonkin muun kuin sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jota häneen sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 II osaston nojalla, häneen sovelletaan edelleen tätä lainsäädäntöä niin kauan kuin aikaisempi tilanne säilyy muuttumattomana ja joka tapauksessa enintään 10 vuotta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä, ellei henkilö pyydä tämän asetuksen nojalla sovellettavan lainsäädännön soveltamista. Pyyntö on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle laitokselle, jonka lainsäädäntöä sovelletaan tämän asetuksen nojalla, jotta asianomaiseen henkilöön sovelletaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä alkaen. Jos pyyntö esitetään tämän määräajan päätyttyä, asianomaiseen sovelletaan kyseistä lainsäädäntöä seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen.”

    b)

    Lisätään seuraava kohta:

    ”10a)   Viroa, Espanjaa, Italiaa, Liettuaa, Unkaria ja Alankomaita koskevat liitteessä III olevat merkinnät lakkaavat olemasta voimassa neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä”;

    20)

    Muutetaan liitteet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 89 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanoasetuksen voimaantulopäivästä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty

    Euroopan parlamentin puolesta

    Puhemies

    …

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    …

    (1)  EUVL C 161, 13.7.2007, s. 61.

    (2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 9. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 17. joulukuuta 2008 ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

    (3)  EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1. Oikaistu toisinto EUVL L 200, 7.6.2004, s. 1.

    (4)  Viisi vuotta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä.

    LIITE

    Muutokset asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteisiin

    A.

    Muutetaan liite I seuraavasti:

    1)

    I osassa (elatustuet):

    a)

    Korvataan otsake ”A: BELGIA” otsakkeella ”BELGIA”

    b)

    Lisätään kohdan ”BELGIA” jälkeen seuraava:

    ”BULGARIA

    Valtion maksamat perhelain 92 §:n mukaiset elatustuet”.

    c)

    Korvataan otsakkeet ”B. TANSKA” ja ”C. SAKSA” otsakkeilla ”TANSKA” ja ”SAKSA”.

    d)

    Lisätään kohdan ”SAKSA” jälkeen seuraavat:

    ”VIRO

    Elatustuesta 21 päivänä helmikuuta 2007 annetun lain mukaiset elatustuet;

    ESPANJA

    7 päivänä joulukuuta 2007 annetun kuninkaallisen asetuksen 1618/2007 mukaiset elatustuet”.

    e)

    Korvataan otsake ”D. RANSKA” otsakkeella ”RANSKA”.

    f)

    Lisätään otsakkeen ”RANSKA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat:

    ”LIETTUA

    Lasten elatusrahastosta annetun lain mukaisesti lasten elatusrahastosta suoritetut maksut;

    LUXEMBURG

    26 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa tarkoitetut elatustuet ja niiden takaisinperintä”.

    g)

    Muutetaan otsake ”E. ITÄVALTA” otsakkeeksi ”ITÄVALTA”;

    h)

    Lisätään otsakkeen ”ITÄVALTA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava:

    ”PUOLA

    Elatusapuun oikeutettujen henkilöiden avustuksista annetun lain mukaisesti elatusrahastosta maksetut etuudet”.

    i)

    Korvataan otsake ”F. PORTUGALI” otsakkeella ”PORTUGALI”.

    i)

    Lisätään otsakkeen ”PORTUGALI” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat:

    ”SLOVENIA

    Elatustuki Slovenian tasavallan takuu- ja toimeentulorahastosta 25 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain mukaisesti;

    SLOVAKIA

    Korvaava elatustuki elatustuesta annetun lain N:o 452/2004 Kok., sellaisena kuin se on muutettuna myöhemmillä säädöksillä, mukaisesti”.

    k)

    Korvataan otsakkeet ”G. SUOMI” ja ”H. RUOTSI” otsakkeilla ”SUOMI” ja ”RUOTSI”.

    2)

    II osassa (erityiset synnytys- ja adoptioavustukset):

    a)

    Korvataan otsake ”A: BELGIA” otsakkeella ”BELGIA”

    b)

    Lisätään otsakkeen ”BELGIA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat:

    ”BULGARIA

    Kertasuoritteinen äitiysavustus (laki lasten perheavustuksista)

    TŠEKIN TASAVALTA

    Syntymäavustus

    VIRO

    a)

    Syntymäavustus

    b)

    Adoptioavustus”.

    c)

    Korvataan otsakkeet ”B. ESPANJA” ja ”C. RANSKA” otsakkeilla ”ESPANJA” ja ”RANSKA”.

    d)

    Korvataan otsakkeen ”ESPANJA” alla oleva merkintä seuraavasti:

    ”ESPANJA

    Kertasuoritteiset syntymä- ja adoptioavustukset”.

    e)

    Lisätään otsakkeen ”RANSKA” alla olevaan merkintään seuraavat sanat:

    ”paitsi silloin, kun ne maksetaan henkilölle, johon sovelletaan edelleen Ranskan lainsäädäntöä 12 artiklan tai 16 artiklan nojalla”.

    f)

    Lisätään otsakkeen ”RANSKA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat:

    ”LATVIA

    a)

    Syntymäavustus

    b)

    Adoptioavustus

    LIETTUA

    Kertasuoritteinen lapsiavustus.”

    g)

    Korvataan otsake ”D. LUXEMBURG” otsakkeella ”LUXEMBURG”.

    h)

    Lisätään otsakkeen ”LUXEMBURG” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat:

    ”UNKARI

    Äitiysavustus

    PUOLA

    Kertasuoritteinen syntymäavustus (perhe-etuuslaki)

    ROMANIA

    a)

    Syntymäavustus

    b)

    Vauvanvaate- ja varustepakkaus vastasyntyneille

    SLOVENIA

    Syntymäavustus

    SLOVAKIA

    a)

    Syntymäavustus

    b)

    Syntymäavustuksen lisäosa.”

    i)

    Korvataan otsake ”E. SUOMI” otsakkeella ”SUOMI”.

    B.

    Korvataan liite II seuraavasti:

    ”LIITE II

    VOIMASSA PYSYVÄT SOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET, JOITA SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA SOVELLETAAN AINOASTAAN NIIDEN SOVELTAMISALAAN KUULUVIIN HENKILÖIHIN (8 artiklan 1 kohta)

    Yleistä

    Tässä liitteessä ei luetella sellaisia kahdenvälisten sopimusten määräyksiä, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka pysyvät voimassa jäsenvaltioiden välillä. Tähän kuuluvat sopimuksista johtuvat jäsenvaltioiden väliset velvoitteet, joissa on esimerkiksi määräyksiä jossakin kolmannessa maassa täyttyneiden vakuutuskausien yhteenlaskemisesta.

    Edelleen sovellettavat sosiaaliturvasopimusten määräykset

    BELGIA–SAKSA

    7 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn yleisen sopimuksen samana päivänä tehdyn päätöspöytäkirjan 3 ja 4 artikla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä marraskuuta 1960 tehdyssä lisäpöytäkirjassa (eräillä raja-alueilla ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja sen jälkeen täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen).

    BELGIA–LUXEMBURG

    Rajatyöntekijöiden sosiaaliturvasta 24 päivänä maaliskuuta 1994 tehty sopimus (täydentävä kiinteä korvaus).

    BULGARIA–SAKSA

    Sosiaaliturvasta 17 päivänä joulukuuta 1997 tehdyn sopimuksen 28 artiklan 1 kohdan b alakohta (Bulgarian ja entisen Saksan demokraattisen tasavallan välillä tehtyjen sopimusten pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996).

    BULGARIA–ITÄVALTA

    Sosiaaliturvasta 14 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyn sopimuksen 38 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan mainitun yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    BULGARIA–SLOVENIA

    Sosiaaliturvasta 18 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn sopimuksen 32 artiklan 2 kohta (ennen 31 päivää joulukuuta 1957 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen).

    TŠEKIN TASAVALTA–SAKSA

    Sosiaaliturvasta 27 päivänä heinäkuuta 2001 tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta (entisen Tšekkoslovakian tasavallan ja entisen Saksan demokraattisen tasavallan välillä tehdyn sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996; yhdessä sopimusvaltiossa täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen niiden henkilöiden osalta, jotka saivat 1 päivänä syyskuuta 2002 eläkettä näiden kausien perusteella toisessa sopimusvaltiossa ja asuivat samalla tämän alueella).

    TŠEKIN TASAVALTA–KYPROS

    Sosiaaliturvasta 19 päivänä tammikuuta 1999 tehdyn sopimuksen 32 artiklan 4 kohta (asiasta vuonna 1976 tehdyn sopimuksen mukaisesti täyttyneiden työskentelykausien laskemista koskevan toimivallan määrittäminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    TŠEKIN TASAVALTA–LUXEMBURG

    Sosiaaliturvasta 17 päivänä marraskuuta 2000 tehdyn sopimuksen 52 artiklan 8 kohta (poliittisten pakolaisten eläkevakuutuskausien huomioon ottaminen).

    TŠEKIN TASAVALTA–ITÄVALTA

    Sosiaaliturvasta 20 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyn sopimuksen 32 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    TŠEKIN TASAVALTA–SLOVAKIA

    Sosiaaliturvasta 29 päivänä lokakuuta 1992 tehdyn sopimuksen 12, 20 ja 33 artikla (12 artiklassa määritetään toimivalta myöntää perhe-eläke-etuuksia; 20 artiklassa määritetään toimivalta laskea ennen Tšekin ja Slovakian liittotasavallan hajoamispäivää täyttyneet vakuutuskaudet; 33 artiklassa määritetään toimivalta maksaa ennen Tšekin ja Slovakian liittotasavallan hajoamispäivää myönnetyt eläkkeet).

    TANSKA–SUOMI

    18 päivänä elokuuta 2003 tehdyn pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 7 artikla kotimatkasta asuinmaahan aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta silloin, kun asianomainen henkilö joutuu toisessa Pohjoismaassa oleskellessaan sairautensa vuoksi käyttämään kalliimpaa matkustustapaa kuin hän muutoin olisi käyttänyt.

    TANSKA–RUOTSI

    18 päivänä elokuuta 2003 tehdyn pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 7 artikla kotimatkasta asuinmaahan aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta silloin, kun asianomainen henkilö joutuu toisessa Pohjoismaassa oleskellessaan sairautensa vuoksi käyttämään kalliimpaa matkustustapaa kuin hän muutoin olisi käyttänyt.

    SAKSA–ESPANJA

    Sosiaaliturvasta 4 päivänä joulukuuta 1973 tehdyn sopimuksen 45 artiklan 2 kohta (diplomaatti- ja konsuliviranomaisten toimesta tapahtuva edustus).

    SAKSA–RANSKA

    a)

    10 päivänä heinäkuuta 1950 tehtyyn yleissopimukseen kyseisenä päivänä tehty lisäsopimus N:o 4, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1955 tehdyssä lisäsopimuksessa N:o 2 (1 päivän heinäkuuta 1940 ja 30 päivän kesäkuuta 1950 välisenä aikana täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen)

    b)

    Edellä mainitussa lisäsopimuksessa N:o 2 oleva I osasto (ennen 8 päivää toukokuuta 1945 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen).

    c)

    10 päivänä heinäkuuta 1950 tehtyyn yleiseen sopimukseen liittyvän, samana päivänä tehdyn yleispöytäkirjan 6, 7 ja 8 kohta (hallintojärjestelyt)

    d)

    20 päivänä joulukuuta 1963 tehdyn sopimuksen II, III ja IV osasto (sosiaaliturva Saarin alueella).

    SAKSA–LUXEMBURG

    11 päivänä heinäkuuta 1959 tehdyn sopimuksen 4, 5, 6 ja 7 artikla (vuoden 1940 syyskuun ja vuoden 1946 kesäkuun välisenä aikana täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen).

    SAKSA–UNKARI

    Sosiaaliturvasta 2 päivänä toukokuuta 1998 tehdyn sopimuksen 40 artiklan 1 kohdan b alakohta (entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Unkarin välillä tehdyn sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996).

    SAKSA–ALANKOMAAT

    29 päivänä maaliskuuta 1951 tehtyyn sopimukseen 21 päivänä joulukuuta 1956 tehdyn lisäsopimuksen N:o 4 2 ja 3 artikla (hollantilaisten työntekijöiden 13 päivän toukokuuta 1940 ja 1 päivän syyskuuta 1945 välisenä aikana saamien Saksan sosiaalivakuutusjärjestelmän mukaisten oikeuksien järjestäminen).

    SAKSA–ITÄVALTA

    a)

    Työttömyysvakuutuksista 19 päivänä heinäkuuta 1978 tehdyn sopimuksen 1 artiklan 5 kohtaa ja 8 artiklaa sekä kyseisen sopimuksen päätöspöytäkirjan 10 artiklaa (työttömyyskorvauksen myöntäminen rajatyöntekijöille edellisessä työskentelyvaltiossa) sovelletaan edelleen henkilöihin, jotka ovat työskennelleet rajatyöntekijöinä 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sitä ennen ja joutuneet työttömiksi ennen 1 päivää tammikuuta 2011.

    b)

    Sosiaaliturvasta 4 päivänä lokakuuta 1995 tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan g, h, i ja j alakohta (toimivallan määrittäminen asianomaisten valtioiden välillä aiempien vakuutustapausten ja täyttyneiden vakuutuskausien osalta); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    SAKSA–PUOLA

    a)

    Eläke- ja työtapaturmavakuutuksesta 9 päivänä lokakuuta 1975 tehty sopimus sosiaaliturvasta 8 päivänä joulukuuta 1990 tehdyn sopimuksen 27 artiklan 2–4 kohdassa määriteltyjen edellytysten ja soveltamisalan mukaisesti (oikeusaseman pitäminen voimassa vuoden 1975 sopimuksen nojalla niiden henkilöiden osalta, jotka ovat asettautuneet asumaan Saksan tai Puolan alueelle ennen 1 päivää tammikuuta 1991 ja asuvat siellä yhä).

    b)

    Sosiaaliturvasta 8 päivänä joulukuuta 1990 tehdyn sopimuksen 27 artiklan 5 kohta ja 28 artiklan 2 kohta (eläkeoikeuden pitäminen voimassa niiden eläkkeiden osalta, jotka maksetaan entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Puolan vuonna 1957 tekemän sopimuksen nojalla; entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Puolan välillä vuonna 1988 tehdyn sopimuksen mukaisesti puolalaisten työntekijöiden osalta täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen).

    SAKSA–ROMANIA

    Sosiaaliturvasta 8 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyn sopimuksen 28 artiklan 1 kohdan b alakohta (entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Romanian välillä tehdyn sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996).

    SAKSA–SLOVENIA

    Sosiaaliturvasta 24 päivänä syyskuuta 1997 tehdyn sopimuksen 42 artikla (ennen 1 päivää tammikuuta 1956 saatujen toisen sopimusvaltion sosiaaliturvajärjestelmän mukaisten oikeuksien järjestäminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    SAKSA–SLOVAKIA

    12 päivänä syyskuuta 2002 tehdyn sopimuksen 29 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta (entisen Tšekkoslovakian tasavallan ja entisen Saksan demokraattisen tasavallan välillä tehdyn sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996; yhdessä asianomaisista sopimusvaltioista täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen niiden henkilöiden osalta, jotka saivat 1 päivänä joulukuuta 2003 eläkettä näiden kausien perusteella toisesta sopimusvaltiosta ja asuivat samalla tämän alueella).

    SAKSA–YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

    a)

    Sosiaaliturvasta 20 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn sopimuksen 7 artiklan 5 ja 6 kohta (asevoimien palveluksessa oleviin siviileihin sovellettava lainsäädäntö).

    b)

    Työttömyysvakuutuksista 20 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn sopimuksen 5 artiklan 5 ja 6 kohta (asevoimien palveluksessa oleviin siviileihin sovellettava lainsäädäntö).

    IRLANTI–YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

    Sosiaaliturvasta 14 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn sopimuksen 19 artiklan 2 kohta (eräiden vammaisille myönnettävien etuuksien siirtäminen ja huomioon ottaminen).

    ESPANJA–PORTUGALI

    11 päivänä kesäkuuta 1969 tehdyn yleisen sopimuksen 22 artikla (työttömyysetuuksien maastavienti). Tämä kohta on voimassa kaksi vuotta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä.

    ITALIA–SLOVENIA

    a)

    Sopimus sosiaalivakuutusten vastavuoroisten velvoitteiden sääntelemisestä viitaten rauhansopimuksen liitteen XIV 7 kohtaan, tehty noottien vaihtona 5 päivänä helmikuuta 1959 (ennen 18 päivää joulukuuta 1954 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    b)

    Entistä Triesten vapaa-alueen B-vyöhykettä koskevan, 7 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyn sosiaaliturvasopimuksen 45 artiklan 3 kohta (ennen 5 päivää lokakuuta 1956 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    LUXEMBURG–PORTUGALI

    10 päivänä maaliskuuta 1997 tehty sopimus (yhdessä sopimusvaltiossa toimivien laitosten tekemien, sellaisten eläkkeenhakijoiden työkyvyttömyysastetta koskevien päätösten tunnustaminen, jotka hakevat toisen sopimusvaltion laitoksesta maksettavaa eläkettä).

    LUXEMBURG–SLOVAKIA

    Sosiaaliturvasta 23 päivänä toukokuuta 2002 tehdyn sopimuksen 50 artiklan 5 kohta (poliittisten pakolaisten eläkevakuutuskausien huomioon ottaminen).

    UNKARI–ITÄVALTA

    Sosiaaliturvasta 31 päivänä maaliskuuta 1999 tehdyn sopimuksen 36 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    UNKARI–SLOVENIA

    Sosiaaliturvasta 7 päivänä lokakuuta 1957 tehdyn sopimuksen 31 artikla (ennen 29 päivää toukokuuta 1956 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    UNKARI–SLOVAKIA

    Sosiaaliturvasta 30 päivänä tammikuuta 1959 tehdyn sopimuksen 34 artiklan 1 kohta (sopimuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaan ennen sopimuksen allekirjoittamispäivää myönnettyinä vakuutuskausina pidetään sen sopimusvaltion vakuutuskausia, jonka alueella etuuksiin oikeutetun henkilön asuinpaikka sijaitsi); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    ITÄVALTA–PUOLA

    Sosiaaliturvasta 7 päivänä syyskuuta 1998 tehdyn sopimuksen 33 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    ITÄVALTA–ROMANIA

    Sosiaaliturvasta 28 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn sopimuksen 37 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    ITÄVALTA–SLOVENIA

    Sosiaaliturvasta 10 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyn sopimuksen 37 artikla (ennen 1 päivää tammikuuta 1956 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    ITÄVALTA–SLOVAKIA

    Sosiaaliturvasta 21 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn sopimuksen 34 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä määräystä sovelletaan ainoastaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

    SUOMI–RUOTSI

    18 päivänä elokuuta 2003 tehdyn pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 7 artikla kotimatkasta asuinmaahan aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta silloin, kun asianomainen henkilö joutuu toisessa Pohjoismaassa oleskellessaan sairautensa vuoksi käyttämään kalliimpaa matkustustapaa kuin hän muutoin olisi käyttänyt.”

    C.

    Korvataan liite III seuraavasti:

    ”LIITE III

    Rajatyöntekijän perheenjäsenten luontoisetuuksia koskevien oikeuksien rajoittaminen (18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu)

    TANSKA

    VIRO (tämä merkintä on voimassa 87 artiklan 10 a kohdassa tarkoitetun kauden ajan)

    IRLANTI

    ESPANJA (tämä merkintä on voimassa 87 artiklan 10 a kohdassa tarkoitetun kauden ajan)

    ITALIA (tämä merkintä on voimassa 87 artiklan 10 a kohdassa tarkoitetun kauden ajan)

    LIETTUA (tämä merkintä on voimassa 87 artiklan 10 a kohdassa tarkoitetun kauden ajan)

    UNKARI (tämä merkintä on voimassa 87 artiklan 10 a kohdassa tarkoitetun kauden ajan)

    ALANKOMAAT (tämä merkintä on voimassa 87 artiklan 10 a kohdassa tarkoitetun kauden ajan)

    SUOMI

    RUOTSI

    YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA”

    D.

    Muutetaan liite IV seuraavasti:

    1)

    Lisätään kohdan ”BELGIA” jälkeen seuraavat kohdat:

    ”BULGARIA

    TŠEKIN TASAVALTA”.

    2)

    Poistetaan kohta ”ITALIA”.

    3)

    Lisätään kohdan ”RANSKA” jälkeen kohta ”KYPROS”.

    4)

    Lisätään kohdan ”LUXEMBURG” jälkeen seuraavat kohdat:

    ”UNKARI

    ALANKOMAAT”.

    5)

    Lisätään kohdan ”ITÄVALTA” jälkeen seuraavat kohdat:

    ”PUOLA

    SLOVENIA”.

    E.

    Muutetaan liite VI seuraavasti:

    1)

    Lisätään liitteen alkuun seuraavat kohdat:

    ”TŠEKIN TASAVALTA

    Täysi työkyvyttömyyseläke henkilöille, joiden täysi työkyvyttömyys ilmeni ennen kahdeksantoista vuoden ikää ja jotka eivät ole olleet vakuutettuina vaadittua aikaa (eläkevakuutuslain N:o 155/1995 Kok., 42 §).

    VIRO

    a)

    Ennen 1 päivää huhtikuuta 2000 valtionavustuksista annetun lain nojalla myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, jotka ovat voimassa valtion eläkevakuutuslain mukaisesti.

    b)

    Työkyvyttömyyden perusteella valtion eläkevakuutuslain nojalla myönnetyt valtion eläkkeet.

    c)

    Työkyvyttömyyseläkkeet, jotka on myönnetty puolustusvoimissa palvelusta annetun lain, poliisivoimissa palvelusta annetun lain, syyttäjänvirastolain, tuomarien asemasta annetun lain, Riigikogun jäsenten palkoista, eläkkeistä ja muista sosiaalivakuuksista annetun lain tai tasavallan presidentin virallisista etuuksista annetun lain nojalla.”.

    2)

    Korvataan otsakkeet ”A. KREIKKA” ja ”B. IRLANTI” otsakkeilla ”KREIKKA ja IRLANTI”.

    3)

    Siirretään otsakkeen ”IRLANTI” alla oleva merkintä otsakkeen ”KREIKKA” alla olevan merkinnän eteen ja korvataan se seuraavasti:

    Vuoden 2005 konsolidoidun sosiaaliturvalain (Social Welfare Consolidation Act 2005) 2 osan 17 luku.

    4)

    Lisätään otsakkeen ”KREIKKA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava:

    ”LATVIA

    Työkyvyttömyyseläkkeet (kolmas ryhmä) 1 päivänä tammikuuta 1996 annetun kansaneläkelain 16(1)(2) § mukaisesti.”.

    5)

    Korvataan otsake ”C. SUOMI” otsakkeella ”SUOMI” ja muutetaan vastaava merkintä seuraavasti:

    ”SUOMI

    Vammaisina syntyneille tai nuorena työkyvyttömiksi tulleille henkilöille myönnettävä kansaneläke (kansaneläkelaki 568/2007).

    Siirtymäsäännösten mukaisesti määräytyvät ja ennen 1 päivää tammikuuta 1994 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet (laki kansaneläkelain voimaanpanosta 569/2007).”

    6)

    Korvataan otsakkeet ”D. RUOTSI” ja ”E. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA” otsakkeilla ”RUOTSI” ja ”YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA”.

    F.

    Muutetaan liite VII seuraavasti:

    1.

    Poistetaan otsakkeilla ”BELGIA” ja ”RANSKA” varustetuista taulukoista Luxemburgiin viittaavat rivit.

    2.

    Poistetaan otsakkeella ”LUXEMBURG” varustettu taulukko.

    G.

    Korvataan liite VIII seuraavasti:

    ”LIITE VIII

    Tapaukset, joissa pro rata -laskelmasta luovutaan tai joissa sitä ei sovelleta (52 artiklan 4 kohta ja 52 artiklan 5 kohta)

    1 osa:

    Tapaukset, joissa pro rata -laskelmasta luovutaan 52 artiklan 4 kohdan nojalla

    TANSKA

    Kaikki sosiaalieläkelaissa tarkoitettuja eläkkeitä koskevat hakemukset, lukuun ottamatta liitteessä IX mainittuja eläkkeitä.

    IRLANTI

    Kaikki (siirtymä)kansaneläkettä, (maksuihin perustuvaa) kansaneläkettä ja (maksuihin perustuvaa) leskeneläkettä koskevat hakemukset.

    KYPROS

    Kaikki vanhuus-, työkyvyttömyys- ja leskeneläkkeitä koskevat hakemukset.

    LATVIA

    a)

    Kaikki työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat hakemukset (1 päivänä tammikuuta 1996 annettu laki valtion eläkkeistä).

    b)

    Kaikki perhe-eläkkeitä koskevat hakemukset (1 päivänä tammikuuta 1996 annettu laki valtion eläkkeistä; 1 päivänä heinäkuuta 2001 annettu laki valtion rahoittamista eläkkeistä).

    LIETTUA

    Kaikki perhe-eläkkeen perusmäärän perusteella laskettuja valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvia perhe-eläkkeitä koskevat hakemukset (laki valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista eläkkeistä).

    ALANKOMAAT

    Kaikki yleisestä vanhuuseläkevakuutuksesta annetun lain (AOW) mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevat hakemukset.

    ITÄVALTA

    a)

    Kaikki hakemukset, jotka koskevat yleisestä sosiaalivakuutuksesta 9 päivänä syyskuuta 1955 annetun lain (ASVG), elinkeinonharjoittajien sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annetun lain (GSVG), maatalousyrittäjien sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annetun lain (BSVG) ja itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalivakuutuksesta 30 päivänä marraskuuta 1978 annetun lain (FSVG) mukaisia etuuksia.

    b)

    Kaikki hakemukset, jotka koskevat 18 päivänä marraskuuta 2004 annetun yleisen eläkelain (APG) mukaisia eläketiliin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä.

    c)

    Kaikki hakemukset, jotka koskevat 18 päivänä marraskuuta 2004 annetun yleisen eläkelain (APG) mukaisia eläketiliin perustuvia perhe-eläkkeitä, jos ylimääräisiin vakuutuskuukausiin ei sovelleta etuuksien korotusta yleisen eläkelain (APG) 7(2) §:n nojalla.

    d)

    Itävallan alueellisten lääkäriliittojen (Landesärztekammer) työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, jotka perustuvat perusturvaan (perusetuus ja mikä tahansa lisäetuus taikka peruseläke).

    e)

    Pysyvästä ammatillisesta työkyvyttömyydestä maksettava tuki ja perhe-eläketuki Itävallan eläinlääkäriliiton eläkerahastosta.

    f)

    Kaikki hakemukset, jotka koskevat ammatillisia työkyvyttömyysetuuksia ja lesken- ja lapseneläkkeitä Itävallan asianajajaliittojen sosiaaliturvalaitosten sääntöjen osan A mukaisesti.

    PUOLA

    Kaikki työkyvyttömyyseläkkeitä, etuusperusteisen järjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä ja perhe-eläkkeitä koskevat hakemukset.

    PORTUGALI

    Kaikki työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkehakemukset, lukuun ottamatta tapauksia, joissa useamman kuin yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti täyttyneiden yhteenlaskettujen vakuutuskausien kesto on vähintään 21 kalenterivuotta, kansallisten vakuutuskausien kesto on enintään 20 vuotta, ja laskeminen tapahtuu 19 päivänä helmikuuta 2002 annetun säädöksen N:o 35/2002 11 pykälän mukaisesti.

    SLOVAKIA

    a)

    Kaikki sellaisia perhe-eläkkeitä (lesken- ja lapseneläke) koskevat hakemukset, jotka on laskettu ennen 1 päivää tammikuuta 2004 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti ja joiden määrä perustuu edunjättäjälle aiemmin maksettuun eläkkeeseen.

    b)

    Kaikki sellaisia eläkkeitä koskevat hakemukset, jotka on laskettu muutetun sosiaaliturvalain N:o 461/2003 Kok. nojalla.

    RUOTSI

    Kaikki vanhuuseläkkeenä maksettavaa takuueläkettä (laki 1998:702) ja lisäeläkkeenä maksettavaa vanhuuseläkettä (laki 1998:674) koskevat hakemukset.

    YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

    Kaikki vanhuuseläke-, lesken- ja kuolemantapausetuuksia koskevat hakemukset, lukuun ottamatta niitä, joiden osalta:

    a)

    6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkavan verovuoden aikana:

    i)

    asianomainen on täyttänyt Yhdistyneen kuningaskunnan ja jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön vakuutus-, työskentely- tai asumiskausia koskevat vaatimukset, yhtä (tai useampaa) verovuosista ei pidetä Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti huomioon otettavana vuotena;

    ii)

    Yhdistyneen kuningaskunnan voimassa olevan lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet 5 päivää heinäkuuta 1948 edeltävien kausien osalta otettaisiin huomioon asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa soveltamalla jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia vakuutus-, työskentely- ja asumiskausia.

    Kaikki hakemukset, jotka koskevat vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 44 §:n ja vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista (Pohjois-Irlanti) annetun lain (Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992) 44 §:n mukaista lisäeläkettä.

    2 osa:

    Tapaukset, joihin sovelletaan 52 artiklan 5 kohtaa

    BULGARIA

    Pakollisesta lisäeläkevakuutuksesta maksettavat vanhuuseläkkeet sosiaalivakuutuslain II osan II osaston mukaisesti.

    VIRO

    Pakollinen rahastoiva vanhuuseläkejärjestelmä.

    RANSKA

    Perus- tai täydentävät järjestelmät, joissa vanhuusetuudet lasketaan eläkepisteiden perusteella.

    LATVIA

    Vanhuuseläkkeet (1 päivänä tammikuuta 1996 annettu laki valtion eläkkeistä; 1 päivänä heinäkuuta 2001 annettu laki valtion rahoittamista eläkkeistä).

    UNKARI

    Yksityisten eläkerahastojen jäsenyyteen perustuvat eläke-etuudet.

    ITÄVALTA

    a)

    18 päivänä marraskuuta 2004 annetun yleisen eläkelain (APG) mukaiset eläketiliin perustuvat vanhuuseläkkeet.

    b)

    Itävallan apteekkialan yleisestä palkkarahastosta (Pharmazeutische Gehaltskasse für Österreich) 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun liittovaltion lain (Itävallan virallinen lehti BGBl I N:o 154) 41 §:n mukaiset pakolliset korvaukset.

    c)

    Itävallan alueellisten lääkäriliittojen vanhuus- ja varhaiseläkkeet, jotka perustuvat perusturvaan (perusetuus ja mikä tahansa lisäetuus taikka peruseläke), ja kaikki Itävallan alueellisten lääkäriliittojen eläke-etuudet, jotka perustuvat lisäturvaan (lisä- tai yksilöllinen eläke).

    d)

    Itävallan eläinlääkäriliiton eläkerahastosta maksettava vanhuusiän tuki.

    e)

    Itävallan asianajajayhdistysten sosiaaliturvalaitosten sääntöjen (osat A ja B) mukaiset etuudet, lukuun ottamatta työkyvyttömyydestä ja lesken- ja lapseneläkkeistä johtuvia etuuksia koskevia hakemuksia Itävallan asianajajaliittojen sosiaaliturvalaitosten sääntöjen mukaisesti (osa A).

    f)

    Arkkitehti- ja insinööriliiton sosiaaliturvalaitosten maksamat, Itävallan insinööriliitosta vuonna 1993 annetun lain (Ziviltechnikerkammergesetz) ja sosiaaliturvalaitosten sääntöjen mukaiset etuudet, lukuun ottamatta ammatillisen työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia ja viimeksi mainituista etuuksista johtuvia perhe-eläke-etuuksia.

    g)

    Liittovaltion tilintarkastaja- ja veroneuvojaliiton sosiaaliturvalaitoksen sääntöjen mukaiset etuudet Itävallan tilintarkastaja- ja veroneuvojaliitosta annetun lain (Wirtschaftstreuhandberufsgesetz) mukaisesti.

    PUOLA

    Maksuperusteisen järjestelmän mukaiset vanhuuseläkkeet.

    SLOVENIA

    Pakollisesta lisäeläkevakuutuksesta maksettava eläke.

    SLOVAKIA

    Pakollinen vanhuuseläkesäästäminen.

    RUOTSI

    Ansiosidonnainen eläke ja rahastoeläke (laki 1998:674).

    YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

    Portaittaiset eläke-etuudet, jotka maksetaan vuonna 1965 annetun vakuutuslain (National Insurance Act 1965) 36 ja 37 §:n mukaisesti ja vuonna 1966 annetun vakuutuslain (National Insurance Act — Northern Ireland) 35 ja 36 §:n mukaisesti.”

    H.

    Muutetaan liite IX seuraavasti:

    1)

    I osassa:

    a)

    Korvataan otsakkeet ”A. BELGIA”, ”B. ANSKA”, ”C. KREIKKA”, ”D. ESPANJA”, ”E. RANSKA”, ”F. IRLANTI”, ”G. ALANKOMAAT”, ”H. SUOMI” ja ”I. RUOTSI” vastaavasti otsakkeilla ”BELGIA”, ”TANSKA”, ”KREIKKA”, ”ESPANJA”, ”RANSKA”, ”IRLANTI”, ”ALANKOMAAT”, ”SUOMI” ja ”RUOTSI”

    b)

    Siirretään otsakkeen ”IRLANTI” alla oleva merkintä otsakkeen ”TANSKA” alla olevan merkinnän jälkeen ja ennen otsakkeen ”KREIKKA” alla olevaa merkintää.

    c)

    Lisätään otsakkeen ”RANSKA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava:

    ”LATVIA

    Työkyvyttömyyseläkkeet (kolmas ryhmä) 1 päivänä tammikuuta 1996 annetun kansaneläkelain 16(1)(2) §:n mukaisesti.”

    d)

    Lisätään otsakkeen ”ALANKOMAAT” alla olevaan merkintään seuraava:

    ”Työkyvyttömyyseläkkeestä 10 päivänä marraskuuta 2005 annettu laki (WIA)”;

    e)

    Korvataan otsakkeen ”SUOMI” alla oleva merkintä seuraavasti:

    ”Vammaisina syntyneille tai nuorena työkyvyttömiksi tulleille henkilöille myönnettävä kansaneläke (kansaneläkelaki 568/2007).

    Siirtymäsäännösten mukaisesti määräytyvät ja ennen 1 päivää tammikuuta 1994 myönnetyt kansaneläkkeet ja leskeneläkkeet (laki kansaneläkelain voimaanpanosta 569/2007).

    Lapseneläkkeen täydennysmäärä laskettaessa itsenäistä etuutta kansaneläkelain mukaisesti (kansaneläkelaki 568/2007).”

    f)

    Korvataan otsakkeen ”RUOTSI” alla oleva merkintä seuraavasti:

    ”Ruotsin ansiosidonnainen sairausetuus ja aktivointikorvaus (laki 1962:381).

    Ruotsin takuueläke ja takuukorvaus, joilla on korvattu ennen 1 päivää tammikuuta 1993 sovelletun kansaneläkelainsäädännön mukainen Ruotsin täysi kansaneläke, sekä kyseisestä ajankohdasta sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien siirtymäsäännösten mukaisesti myönnettävä täysi kansaneläke.”.

    2)

    II osassa:

    a)

    Korvataan otsakkeet ”A. SAKSA”, ”B. ESPANJA”, ”C. ITALIA”, ”D. LUXEMBURG”, ”E. SUOMI” JA ”F. RUOTSI” vastaavasti otsakkeilla ”SAKSA”, ”ESPANJA”, ”ITALIA”, ”LUXEMBURG”, ”SUOMI” JA ”RUOTSI”

    b)

    Lisätään otsakkeen ”ITALIA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat:

    ”LATVIA

    Oletettujen vakuutuskausien perusteella laskettu perhe-eläke (1 päivänä tammikuuta 1996 annetun kansaneläkelain 23(8) §)”.

    LIETTUA

    a)

    Valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat työkyvyttömyyseläkkeet, jotka maksetaan valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista eläkkeistä annetun lain mukaisesti.

    b)

    Valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat perhe- ja lapseneläkkeet, jotka on laskettu vainajan työkyvyttömyyseläkkeen perusteella valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista eläkkeistä annetun lain mukaisesti.

    c)

    Lisätään otsakkeen ”LUXEMBURG” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava:

    ”SLOVAKIA

    a)

    Slovakian työkyvyttömyyseläkkeet sekä niistä johdetut perhe-eläkkeet.

    b)

    Työkyvyttömyyseläke henkilölle, joka on vammautunut ollessaan vielä huollettava lapsi ja jonka kohdalla vakuutuskausivaatimuksen katsotaan kaikissa tapauksissa täyttyneen (sosiaalivakuutuksesta annettu laki N:o 461/2003 muutoksineen, 70(2) §, 72(3) § sekä 73(3) ja (4) §)”.

    3)

    III osassa:

    Korvataan merkintä ”Sosiaaliturvasta 15 päivänä kesäkuuta 1992 tehty pohjoismainen sopimus” seuraavasti: ”18 päivänä elokuuta 2003 tehty pohjoismainen sosiaaliturvasopimus.”.

    I.

    Korvataan liite X seuraavasti:

    ”LIITE X

    MAKSUIHIN PERUSTUMATTOMAT ERITYISET RAHAETUUDET (70 artiklan 2 kohdan c alakohta)

    BELGIA

    a)

    Tuloja korvaava tuki (27 päivänä helmikuuta 1987 annettu laki).

    b)

    Vanhuksille taattu toimeentulo (22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu laki).

    BULGARIA

    Vanhusten sosiaalieläke (sosiaalivakuutuslain 89 §).

    TŠEKIN TASAVALTA

    Sosiaaliavustus (sosiaalitukilaki N:o 117/1995 Sb.).

    TANSKA

    Eläkkeensaajien asumiskulut (laki yksilöllisestä asumistuesta, kodifioitu 29 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla lailla N:o 204).

    SAKSA

    a)

    Perustoimeentulotuki vanhuksille ja henkilöille, joiden ansiokyky on alentunut, sosiaalilain XII osan 4 luku.

    b)

    Työnhakijoiden perusturvaan liittyvät toimeentuloetuudet, paitsi jos kyseisten etuuksien osalta edellytykset väliaikaisen lisäosan myöntämiseksi työttömyysetuuden jälkeen täyttyvät (sosiaalilain II osan 24(1) §).

    VIRO

    a)

    Aikuiselle vammaiselle maksettava avustus (vammaisten sosiaalietuuksista 27 päivänä tammikuuta 1999 annettu laki).

    b)

    Valtion työttömyysavustus (työmarkkinapalveluista ja -tuesta 29 päivänä syyskuuta 2005 annettu laki).

    IRLANTI

    a)

    Työnhakijan tuki (konsolidoitu sosiaaliturvalaki — Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 2 luku).

    b)

    Kansaneläke (maksuihin perustumaton) (konsolidoitu sosiaaliturvalaki — Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 4 luku).

    c)

    Leskeneläkkeet (maksuihin perustumattomat) (konsolidoitu sosiaaliturvalaki — Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 6 luku).

    d)

    Työkyvyttömyysavustus (konsolidoitu sosiaaliturvalaki — Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 10 luku).

    e)

    Liikuntakyvyttömälle tarkoitettu avustus (terveydenhuoltolaki — Health Act, 1970, 61 §).

    f)

    Sokeaineläke (konsolidoitu sosiaaliturvalaki — Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 5 luku).

    KREIKKA

    Erityisetuudet vanhuksille (laki N:o 1296/82).

    ESPANJA

    a)

    Taattu vähimmäistoimeentulo (7 päivänä huhtikuuta 1982 annettu laki N:o 13/82).

    b)

    Vanhusten ja työhön kykenemättömien vammaisten avustamiseksi annetut rahaetuudet (24 päivänä heinäkuuta 1981 annettu kuninkaallinen asetus N:o 2620/81).

    c)

    i)

    Yleisen sosiaaliturvalain konsolidoidun tekstin (hyväksytty kuninkaallisella asetuksella N:o 1/1994 20 päivänä kesäkuuta 1994) 38(1) §:ssa tarkoitetut maksuihin perustumattomat työkyvyttömyyseläkkeet ja vanhuuseläkkeet; ja

    ii)

    edellä mainittuja eläkkeitä täydentävät etuudet autonomisten alueiden lainsäädännön mukaisesti, kun tämänkaltaisilla lisäetuuksilla taataan asianomaisen autonomisen alueen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen suhteutettu vähimmäistoimeentulo.

    d)

    Liikkuvuuden edistämiseksi ja kuljetuskustannusten korvaamiseksi tarkoitetut avustukset (7 päivänä huhtikuuta 1982 annettu laki N:o 13/1982).

    RANSKA

    a)

    Lisäavustukset:

    i)

    erityisinvaliditeettirahastosta; ja

    ii)

    vanhusten avustusrahastosta saatuihin oikeuksiin liittyen,

    (30 päivänä kesäkuuta 1956 annettu laki, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa).

    b)

    Vammaisten aikuisten avustus (30 päivänä kesäkuuta 1975 annettu laki, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa).

    c)

    Erityisavustus (10 päivänä heinäkuuta 1952 annettu laki, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa) saatuihin oikeuksiin liittyen.

    d)

    Vanhusten solidaarisuusavustus (24 päivänä kesäkuuta 2004 annettu asetus, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa) 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen.

    ITALIA

    a)

    Sosiaalieläkkeet toimeentuloa vailla oleville (30 päivänä huhtikuuta 1969 annettu laki N:o 153).

    b)

    Eläkkeet ja avustukset vammaisille tai työkyvyttömille siviilihenkilöille (30 päivänä maaliskuuta 1971 annettu laki N:o 118, 11 päivänä helmikuuta 1980 annettu laki N:o 18 ja 23 päivänä marraskuuta 1988 annettu laki N:o 508).

    c)

    Eläkkeet ja avustukset kuuroille ja mykille (26 päivänä toukokuuta 1970 annettu laki N:o 381 ja 23 päivänä marraskuuta 1988 annettu laki N:o 508).

    d)

    Eläkkeet ja avustukset sokeille siviilihenkilöille (27 päivänä toukokuuta 1970 annettu laki N:o 382 ja 23 päivänä marraskuuta 1988 annettu laki N:o 508).

    e)

    Vähimmäiseläkkeitä täydentävät etuudet (4 päivänä huhtikuuta 1952 annettu laki N:o 218, 11 päivänä marraskuuta 1983 annettu laki N:o 638 ja 29 päivänä joulukuuta 1990 annettu laki N:o 407).

    f)

    Vammaisavustuksia täydentävät etuudet (12 päivänä kesäkuuta 1984 annettu laki N:o 222).

    g)

    Sosiaaliavustus (8 päivänä elokuuta 1995 annettu laki N:o 335).

    h)

    Sosiaalinen korotus (29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain N:o 544 1(1) ja (12) § sekä myöhemmin tehdyt muutokset).

    KYPROS

    a)

    Sosiaalieläke (vuoden 1995 sosiaalieläkelaki 25(I)/95 sellaisena kuin se on muutettuna).

    b)

    Vakavasti liikuntavammaisten tuki (ministerineuvoston päätökset N:o 38210, tehty 16 päivänä lokakuuta 1992, N:o 41370, tehty 1 päivänä elokuuta 1994, N:o 46183, tehty 11 päivänä kesäkuuta 1997 ja N:o 53675, tehty 16 päivänä toukokuuta 2001).

    c)

    Sokeiden erityistuki (erityistukia koskeva vuoden 1996 laki 77(I)/96 sellaisena kuin se on muutettuna).

    LATVIA

    a)

    Valtion sosiaaliturvaetuus (valtion sosiaalietuuksista 1 päivänä tammikuuta 2003 annettu laki).

    b)

    Avustus liikuntarajoitteisten vammaisten kuljetuksista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi (valtion sosiaalietuuksista 1 päivänä tammikuuta 2003 annettu laki).

    LIETTUA

    a)

    Sosiaaliavustuseläke (valtion sosiaalietuuksista vuonna 2005 annetun lain 5 §).

    b)

    Erityisavustus (valtion sosiaalietuuksista vuonna 2005 annetun lain 15 §).

    c)

    Liikuntarajoitteisten vammaisten kuljetuskorvaus (kuljetuskorvauksista vuonna 2000 annetun lain 7 §).

    LUXEMBURG

    Vaikeavammaisten tulot (12 päivänä syyskuuta 2003 annetun lain 1(2) §), lukuun ottamatta vammaisiksi työntekijöiksi tunnustettuja henkilöitä, jotka toimivat yleisillä työmarkkinoilla tai suojatyössä.

    UNKARI

    a)

    Työkyvyttömyysetuus (ministerineuvoston asetus N:o 83/1987 (27.12) työkyvyttömyysetuuksista).

    b)

    Maksuihin perustumaton vanhuusavustus (sosiaalihallintoa ja sosiaalietuuksia koskeva vuoden 1993 laki III).

    c)

    Kuljetusavustus (fyysisesti vaikeavammaisten kuljetusavustuksia koskeva hallituksen asetus N:o 164/1995 (27.12)).

    MALTA

    a)

    Lisäavustus (vuoden 1987 sosiaaliturvalain 73 § (318 luku)).

    b)

    Ikään perustuva eläke (vuoden 1987 sosiaaliturvalaki (318 luku)).

    ALANKOMAAT

    a)

    Laki vammaisten nuorten työkyvyttömyysavustuksista, annettu 24 päivänä huhtikuuta 1997 (Wajong).

    b)

    Laki lisäetuuksista, annettu 6 päivänä marraskuuta 1986 (TW).

    ITÄVALTA

    Korvauslisä (yleisestä sosiaalivakuutuksesta 9 päivänä syykuuta 1955 annettu liittovaltion laki ASVG, elinkeinonharjoittajien sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annettu liittovaltion laki GSVG ja maanviljelijöiden sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annettu liittovaltion laki BSVG).

    PUOLA

    Sosiaalieläke (sosiaalieläkkeistä 27 päivänä kesäkuuta 2003 annettu laki).

    PORTUGALI

    a)

    Maksuihin perustumaton valtion vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke (13 päivänä lokakuuta 1980 annettu laintasoinen asetus N:o 464/80).

    b)

    Maksuihin perustumaton leskeneläke (11 päivänä marraskuuta 1981 annettu sääntelyasetus N:o 52/81).

    c)

    Vanhusten solidaarisuuslisä (29 päivänä joulukuuta 2005 annettu laintasoinen asetus N:o 232/2005, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä joulukuuta 2006 annetulla laintasoisella asetuksella N:o 236/2006).

    SLOVENIA

    a)

    Kansaneläke (23 päivänä joulukuuta 1999 annettu eläke- ja työkyvyttömyysvakuutuslaki).

    b)

    Eläkkeensaajien tulotuki (23 päivänä joulukuuta 1999 annettu eläke- ja työkyvyttömyysvakuutuslaki).

    c)

    Elatusapu (23 päivänä joulukuuta 1999 annettu eläke- ja työkyvyttömyysvakuutuslaki).

    SLOVAKIA

    a)

    Ennen 1 päivää tammikuuta 2004 tehty tarkistus ainoana tulolähteenä oleviin eläkkeisiin.

    b)

    Ennen 1 päivää tammikuuta 2004 myönnetty sosiaalieläke.

    SUOMI

    a)

    Eläkkeensaajien asumistuki (laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007).

    b)

    Työmarkkinatuki (työttömyysturvalaki 1290/2002).

    c)

    Maahanmuuttajien erityistuki (laki maahanmuuttajan erityistuesta 1192/2002).

    RUOTSI

    a)

    Eläkkeensaajien asumislisä (laki 2001:761).

    b)

    Vanhusten toimeentulotuki (laki 2001:853).

    YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

    a)

    Valtion eläkehyvitys (State Pension Credit Act 2002 ja State Pension Credit Act (Northern Ireland) 2002).

    b)

    Tulosidonnaiset työnhakutuet (Jobseekers Act 1995 ja Jobseekers (Northern Ireland) Order 1995).

    c)

    Toimeentulotuki (sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annettu laki — Social Security Contributions and Benefits Act 1992 ja sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista (Pohjois-Irlanti) annettu laki — Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992).

    d)

    Työkyvyttömyysavustuksen (DLA) liikkumiskykyyn perustuva osa (sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annettu laki — Social Security Contributions and Benefits Act 1992 ja sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista (Pohjois-Irlanti) annettu laki — Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992).”.

    J.

    Korvataan liite XI seuraavasti:

    ”LIITE XI

    ERITYISSÄÄNNÖKSET JÄSENVALTIOIDEN LAINSÄÄDÄNTÖJEN SOVELTAMISEKSI (51 artiklan 3 kohta, 56 artiklan 1 kohta ja 83 artikla)

    BELGIA

    Ei mitään.

    BULGARIA

    Bulgarian sairausvakuutuslain 33 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin henkilöihin, joiden osalta Bulgaria on toimivaltainen jäsenvaltio tämän asetuksen III osaston 1 luvun mukaisesti.

    TŠEKIN TASAVALTA

    Määriteltäessä perheenjäseniä 1 artiklan i alakohdan mukaisesti puolisoksi katsotaan myös rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rekisteröidystä parisuhteesta annetun Tšekin lain N:o 115/2006 Kok. mukaisesti.

    TANSKA

    1.

    a)

    Laskettaessa eläkettä sosiaalieläkelain (Lov om social pension) mukaisesti pidetään rajatyöntekijän tai Tanskaan kausityöhön tulleen työntekijän Tanskan lainsäädännön mukaan täyttyneitä palkkatyö- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia jälkeen elävän puolison osalta Tanskassa täyttyneinä asumiskausina niiltä osin kuin jälkeen elävä puoliso oli näiden kausien aikana avioliitossa edellä mainitun työntekijän kanssa ilman asumuseroa tai tosiasiallista eroa yhteensopimattomuuden vuoksi ja edellyttäen, että kyseisten kausien aikana puoliso asui toisen jäsenvaltion alueella. Tässä kohdassa ’kausityöllä’ tarkoitetaan työtä, joka on riippuvainen vuodenaikojen vaihtelusta ja toistuu automaattisesti joka vuosi.

    b)

    Laskettaessa eläkettä sosiaalieläkelain (Lov om social pension) mukaisesti sellaisten henkilöiden osalta, joihin ei sovelleta 1 kohdan a alakohtaa, pidetään Tanskan lainsäädännön mukaan ennen 1 päivää tammikuuta 1984 täyttyneitä palkkatyö- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia jälkeen elävän puolison osalta Tanskassa täyttyneinä asumiskausina niiltä osin kuin jälkeen elävä puoliso oli näiden kausien aikana avioliitossa kyseisen henkilön kanssa ilman asumuseroa tai tosiasiallista eroa yhteensopimattomuuden vuoksi ja edellyttäen, että kyseisten kausien aikana puoliso asui toisen jäsenvaltion alueella.

    c)

    Edellä olevien a ja b alakohdan mukaisesti huomioon otettavia kausia ei oteta huomioon, jos ne ovat päällekkäisiä sellaisten kausien kanssa, jotka on otettu huomioon laskettaessa asianomaisen henkilön eläkettä toisen jäsenvaltion pakollista vakuutusta koskevan lainsäädännön mukaan, tai sellaisten kausien kanssa, joiden aikana asianomainen henkilö sai eläkettä tällaisen lainsäädännön mukaan. Nämä kaudet otetaan kuitenkin huomioon, jos mainitun eläkkeen vuotuinen määrä on vähemmän kuin puolet sosiaalieläkkeen perusmäärästä.

    2.

    a)

    Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 6 artiklassa säädetään, henkilöillä, jotka eivät ole harjoittaneet ansiotoimintaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, on oikeus Tanskan sosiaalieläkkeeseen vain, jos he ovat olleet tai ovat aiemmin olleet pysyviä asukkaita Tanskassa vähintään kolme vuotta ottaen huomioon Tanskan lainsäädännön mukaiset ikärajoitukset. Jollei tämän asetuksen 4 artiklasta muuta johdu, 7 artiklaa ei sovelleta Tanskan sosiaalieläkkeeseen, johon tällaiset henkilöt ovat saaneet oikeuden.

    b)

    Edellä mainittuja säännöksiä ei sovelleta Tanskan sosiaalieläkeoikeuksiin sellaisten henkilöiden perheenjäsenten osalta, jotka harjoittavat tai ovat harjoittaneet Tanskassa ansiotoimintaa, eikä opiskelijoiden tai heidän perheenjäsentensä osalta.

    3.

    Joustaviin työjärjestelyihin (ledighedsydelse) (10 päivänä kesäkuuta 1997 annettu laki nro 455) hyväksyttyjen työttömien henkilöiden tilapäinen etuus kuuluu tämän asetuksen III osaston 6 lukuun. Toiseen jäsenvaltioon lähteviin työttömiin sovelletaan 64 ja 65 artiklaa silloin, kun tällä jäsenvaltiolla on samanlaiset työllisyysjärjestelmät samaan ryhmään kuuluville henkilöille.

    4.

    Jos Tanskan sosiaalieläkkeen saajalla on myös oikeus toisen jäsenvaltion myöntämään perhe-eläkkeeseen, näitä eläkkeitä pidetään Tanskan lainsäädäntöä sovellettaessa asetuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina samanlaisina etuuksina edellyttäen kuitenkin, että se henkilö, jonka vakuutus- tai asumiskausia käytetään perusteena perhe-eläkkeen laskemisessa, oli saanut oikeuden Tanskan sosiaalieläkkeeseen.

    SAKSA

    1.

    Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdassa ja sosiaalilain VI osan (Sozialgesetzbuch VI) 5(4)(1) §:ssä säädetään, henkilö, joka saa täyttä vanhuuseläkettä toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, voi hakea pakollista vakuutusta Saksan eläkevakuutusjärjestelmästä.

    2.

    Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdassa ja sosiaalilain VI osan (Sozialgesetzbuch VI) 7(1) ja (3) §:ssä säädetään, henkilö, joka kuuluu pakolliseen vakuutusjärjestelmään toisessa jäsenvaltiossa tai saa vanhuuseläkettä toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, voi liittyä Saksan vapaaehtoiseen vakuutusjärjestelmään.

    3.

    Myönnettäessä sosiaalilain V osan (SGB V) 47(1) §:n, sosiaalilain VII osan (SGB VII) 47(1) §:n ja Reichsversicherungsordnung -säännöstön 200(2) §:n nojalla rahaetuuksia vakuutetuille henkilöille, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, Saksan vakuutusjärjestelmissä lasketaan etuuksien arvioinnissa käytettävä nettopalkka ikään kuin vakuutettu asuisi Saksassa, jollei vakuutettu pyydä arviointia tosiasiallisesti saamansa nettopalkan perusteella.

    4.

    Muiden jäsenvaltioiden kansalaiset, joiden asuinpaikka tai tavanomainen asunto on Saksan ulkopuolella ja jotka täyttävät Saksan eläkevakuutusjärjestelmän yleiset edellytykset, voivat maksaa vapaaehtoisia vakuutusmaksuja vain, jos he ovat aiemmin olleet vapaaehtoisesti tai pakollisesti vakuutettuina Saksan eläkevakuutusjärjestelmässä; tämä koskee myös valtiottomia henkilöitä ja pakolaisia, joiden asuinpaikka tai tavanomainen asunto on jossain toisessa jäsenvaltiossa.

    5.

    Sosiaalilain VI osan (Sozialgesetzbuch VI) 253 §:n mukainen vakiokausi (pauschale Anrechnungszeit) määritetään ottaen huomioon vain Saksan kaudet.

    6.

    Tapauksissa, joissa eläkkeen uudelleenlaskentaan sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 1991 voimassa ollutta Saksan eläkelainsäädäntöä, sovelletaan ainoastaan Saksan lainsäädäntöä hyvitettäessä Saksan korvaavia aikoja (Ersatzzeiten).

    7.

    Saksan lainsäädäntöä työtapaturmista ja ammattitaudeista, jotka korvataan ulkomaisia eläkkeitä koskevan lain mukaisesti, sekä sellaisten vakuutuskausien perusteella myönnettävistä etuuksista, jotka voidaan hyvittää ulkomaisia eläkkeitä koskevan lain mukaisesti alueilla, jotka mainitaan siirtymään joutuneiden ja pakolaisasiain lain (Bundesvertriebenengesetz) 1(2)(3) §:ssä, sovelletaan edelleen tämän asetuksen soveltamisalan rajoissa sen estämättä, mitä ulkomaisia eläkkeitä koskevan lain (Fremdrentengesetz) 2 §:ssä säädetään.

    8.

    Tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetun teoreettisen määrän laskemiseksi vapaiden ammattien eläkejärjestelmissä toimivaltainen laitos ottaa perusteeksi jokaisen jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneen vakuutusvuoden osalta keskimääräisen vuosittaisen eläkeoikeuden, joka on hankittu toimivaltaisen laitoksen jäsenyyden aikana vakuutusmaksuja maksamalla.

    VIRO

    Vanhempainetuuksia laskettaessa katsotaan muissa jäsenvaltioissa kuin Virossa täyttyneiden työskentelykausien perustuvan määrään, joka vastaa niiden kanssa yhteen laskettavien, Virossa täyttyneiden työskentelykausien aikana maksettua keskimääräistä sosiaaliveroa. Jos henkilö on viitevuotena työskennellyt pelkästään muissa jäsenvaltioissa, etuuden laskentaperusteena käytetään sitä keskimääräistä sosiaaliveroa, joka on maksettu Virossa viitevuoden ja äitiysloman välisenä aikana.

    IRLANTI

    1.

    Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 21 artiklan 2 kohdassa ja 62 artiklassa säädetään, laskettaessa vakuutetun määrättyjä hyväksyttäviä viikkoansioita Irlannin lainsäädännön mukaisten sairaus- tai työttömyysetuuksien myöntämistä varten otetaan vakuutetun jokaiselta työviikolta, jona hän on jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ollut palkkatyössä asiaankuuluvana määrättynä vuonna, huomioon määrä, joka vastaa palkkatyöntekijöiden keskimääräistä viikkoansiota tuona määrättynä vuonna.

    2.

    Sovellettaessa asetuksen 46 artiklaa, jos asianomainen henkilö on kykenemätön tekemään työtä ja se johtaa työkyvyttömyyteen, kun häneen sovelletaan toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä, Irlanti ottaa vuonna 2005 annetun konsolidoidun sosiaaliturvalain (Social Welfare Consolidation Act 2005) 118(1)(a) §:n mukaisesti huomioon kaikki kaudet, joiden aikana häntä olisi pidetty tuota työhön kykenemättömyyttä seuranneen työkyvyttömyyden osalta Irlannin lainsäädännön mukaan kykenemättömänä työskentelemään.

    KREIKKA

    1.

    Lakia N:o 1469/84, joka koskee Kreikan kansalaisten ja kreikkalaista alkuperää olevien ulkomaiden kansalaisten vapaaehtoista liittymistä eläkevakuutusjärjestelmään, sovelletaan muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, valtiottomiin henkilöihin ja pakolaisiin, jos kyseiset henkilöt ovat asuin- tai oleskelupaikastaan riippumatta aikaisemmin kuuluneet pakollisesti tai vapaaehtoisesti Kreikan eläkevakuutusjärjestelmään.

    2.

    Sen estämättä, mitä asetuksen 5 artiklan a alakohdassa ja lain 1140/1981 34 §:ssä säädetään, henkilö, joka saa eläkettä työtapaturman tai ammattitaudin perusteella toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, voi hakea pakollista vakuutusta OGA:n soveltaman lainsäädännön mukaisesti sikäli kuin hän harjoittaa kyseisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa.

    ESPANJA

    1.

    Asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa sovellettaessa vuodet, joina työntekijä ei ole eläkkeeseen oikeuttavassa iässä tai pakollisessa eläkeiässä siten kuin niistä säädetään valtion eläkkeensaajia koskevan lain (Ley de Clases Pasivas del Estado) konsolidoidun tekstin 31(4) §:ssä, otetaan huomioon tosiasiallisina valtion palvelusvuosina ainoastaan, jos sen tapahtuman ajankohtana, jonka perusteella työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeet maksetaan, etuudensaaja kuului Espanjan virkamiesten erityisjärjestelmään tai harjoitti kyseisessä järjestelmässä tähän rinnastettavaa toimintaa, tai jos eläkkeen perustana olevan tapahtuman ajankohtana etuudensaaja harjoitti toimintaa, joka olisi edellyttänyt asianomaisen henkilön kuulumista valtion virkamiesten, asevoimien tai oikeuslaitoksen erityisjärjestelmään, jos toimintaa olisi harjoitettu Espanjassa.

    2.

    a)

    Asetuksen 56 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla Espanjan teoreettinen etuus lasketaan niiden tosiasiallisten vakuutusmaksujen perusteella, jotka henkilö on maksanut vuosina, jotka edelsivät välittömästi viimeistä maksua Espanjan sosiaaliturvajärjestelmään. Jos eläkkeen perusmäärää laskettaessa on otettava huomioon muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisia vakuutus- ja/tai asumiskausia, kyseisten kausien osalta käytetään Espanjan vakuutusmaksuperustaa, joka on ajallisesti lähimpänä viitekausia, ottaen huomioon kuluttajahintaindeksin kehitys.

    b)

    Saatua eläkkeen määrää korotetaan lisien määrällä ja rahanarvon muutoksilla, jotka lasketaan kutakin seuraava vuotta kohti samanluonteisten eläkkeiden osalta.

    3.

    Toisissa jäsenvaltioissa täyttyneitä kausia, jotka on laskettava virkamiesten, asevoimien ja oikeushallinnon erityisjärjestelmän mukaan, käsitellään asetuksen 56 artiklaa sovellettaessa samalla tavalla kuin ajallisesti viimeisimpiä Espanjassa valtion virkamiehenä täyttyneitä kausia.

    4.

    Yleisen sosiaaliturvalain toisessa siirtymäsäännöksessä (Disposición Transitoria Segunda de la Ley General de la Seguridad Social) tarkoitettuja ikään perustuvia lisiä sovelletaan kaikkiin asetuksen etuudensaajiin, jotka ovat maksaneet Espanjan lainsäädännön mukaisia vakuutusmaksuja ennen 1 päivää tammikuuta 1967. Tämän asetuksen 5 artiklaa soveltaen ei ole mahdollista yksinomaan tässä yhteydessä rinnastaa toisessa jäsenvaltiossa ennen mainittua päivämäärää hyvitettyjä vakuutuskausia Espanjassa maksettuihin vakuutusmaksuihin. Päivä, joka vastaa 1 päivää tammikuuta 1967 on merimiesten erityisjärjestelmässä (Régimen Especial de Trabajadores del Mar) 1 päivä elokuuta 1970 ja hiilikaivosalan sosiaaliturvan erityisjärjestelmässä (Régimen Especial de la Seguridad Social para la Minería del Carbón) 1 päivä huhtikuuta 1969.

    RANSKA

    1.

    Muiden jäsenvaltioiden kansalaiset, joiden asuinpaikka tai tavanomainen asunto on Ranskan ulkopuolella ja jotka täyttävät Ranskan eläkevakuutusjärjestelmän yleiset edellytykset, voivat maksaa vapaaehtoisia vakuutusmaksuja järjestelmään vain, jos he ovat aiemmin olleet vapaaehtoisesti tai pakollisesti vakuutettuina Ranskan eläkevakuutusjärjestelmässä; tämä koskee myös valtiottomia henkilöitä ja pakolaisia, joiden asuinpaikka tai tavanomainen asunto on jossain toisessa jäsenvaltiossa.

    2.

    Henkilöille, jotka saavat Ranskassa luontoisetuuksia asetuksen 17, 24 tai 26 artiklan perusteella ja jotka asuvat Ranskan Haut-Rhinin, Bas-Rhinin tai Mosellen departementeissa, toisen jäsenvaltion laitoksen puolesta myönnettyihin luontoisetuuksiin, joiden kustannuksista tämä laitos vastaa, kuuluvat Alsace-Mosellen yleisestä sairausvakuutusjärjestelmästä ja pakollisesta täydentävästä paikallisesta sairausvakuutusjärjestelmästä myönnetyt etuudet.

    3.

    Tämän asetuksen III osaston 5 lukua sovellettaessa nykyisiin tai entisiin palkattuihin työntekijöihin tai itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettava Ranskan lainsäädäntö kattaa sekä vanhuuseläkevakuutuksen perusjärjestelmän tai -järjestelmät että lisäeläkejärjestelmän tai -järjestelmät, joihin asianomainen henkilö on kuulunut.

    ITALIA

    Ei mitään.

    KYPROS

    Sovellettaessa tämän asetuksen 6, 51 ja 61 artiklan säännöksiä 6 päivänä lokakuuta 1980 voimassa olleen tai sen jälkeen jatkuvan kauden osalta vakuutusviikko määritellään Kyproksen lainsäädännössä jakamalla tietyn kauden vakuutusmaksuperustan muodostavat kokonaisansiot kyseisenä vakuutusmaksuvuotena sovellettavalla vakuutusmaksuperustan muodostavien perusansioiden viikoittaisella määrällä edellyttäen, että näin määrätty viikkojen lukumäärä ei ylitä kyseisen kauden kalenteriviikkojen lukumäärää.

    LATVIA

    Ei mitään.

    LIETTUA

    Ei mitään.

    LUXEMBURG

    Ei mitään.

    UNKARI

    Ei mitään.

    MALTA

    Erityissäännökset virkamiesten osalta

    a)

    Yksinomaan sovellettaessa tämän asetuksen 49 ja 60 artiklaa puolustusvoimalain (Maltan lakien 220 luku), poliisilain (Maltan lakien 164 luku) ja vankeinhoitolain (Maltan lakien 260 luku) mukaisessa palveluksessa olevia henkilöitä pidetään virkamiehinä.

    b)

    Edellä mainittujen lakien ja eläkeasetuksen (Maltan lakien 93 luku) nojalla maksettavia eläkkeitä pidetään yksinomaan asetuksen 1 artiklan e alakohtaa sovellettaessa ’virkamiesten erityisjärjestelminä’.

    ALANKOMAAT

    1.

    Hoitovakuutus

    a)

    Kun kyse on oikeudesta luontoisetuuksiin Alankomaiden lainsäädännön mukaan, tämän asetuksen III osaston 1 ja 2 luvun säännöksiä täytäntöön pantaessa luontoisetuuksiin oikeutetuilla henkilöillä tarkoitetaan:

    i)

    henkilöitä, joiden on hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) 2 §:n mukaisesti otettava vakuutus hoitovakuutuslaitoksesta, ja

    ii)

    sikäli kuin nämä eivät kuulu i alakohdan soveltamisalaan, palveluksessa olevan sotilashenkilöstön perheenjäseniä, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, ja henkilöitä, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa ja joilla on asetuksen mukaisesti oikeus terveydenhoitoon asuinvaltiossaan Alankomaiden vastatessa kustannuksista.

    b)

    Edellä 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden on hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) säännösten mukaisesti otettava vakuutus hoitovakuutuslaitoksesta, ja 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden on rekisteröidyttävä hoitovakuutusvirastossa (College voor zorgverzekeringen).

    c)

    Edellä a alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) ja erityissairaanhoitokuluja koskevan yleisen lain (Algemene Wet Bijzondere Ziektekosten) säännöksiä, jotka koskevat velvollisuutta suorittaa maksuja. Perheenjäsenten kohdalla maksut peritään siltä, johon perusteella oikeus terveydenhoitoon on syntynyt, lukuun ottamatta sotilashenkilöstön perheenjäseniä, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa ja joilta maksut peritään suoraan.

    d)

    Hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) säännöksiä, jotka koskevat viivästynyttä vakuutuksen ottamista, sovelletaan tarvittavin muutoksin, kun kyseessä on 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden viivästynyt rekisteröityminen hoitovakuutusvirastossa (College voor zorgverzekeringen).

    e)

    Alankomaissa asuvilla tai siellä tilapäisesti oleskelevilla henkilöillä, joilla on muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden lainsäädäntöön perustuva oikeus luontoisetuuksiin, on oikeus vastaaviin luontoisetuuksiin kuin Alankomaissa vakuutetuilla on asuin- tai oleskelupaikan laitoksen tarjoaman turvan mukaisesti, ottaen huomioon hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) 11(1), (2) ja (3) § ja 19(1) §, samoin kuin oikeus erityissairaanhoitokuluja koskevan yleisen lain (Algemene Wet Bijzondere Ziektekosten) mukaisiin luontoisetuuksiin.

    f)

    Sovellettaessa tämän asetuksen 23–30 artiklaa pidetään seuraavia etuuksia (tämän asetuksen III osaston 4 ja 5 luvun mukaisten eläkkeiden lisäksi) Alankomaiden lainsäädännön mukaan maksettavina eläkkeinä:

    —

    eläkkeet, jotka on myönnetty virkamiesten ja heidän jälkeensä elävien eläkkeistä 6 päivänä tammikuuta 1966 annetun lain mukaisesti (Algemene burgerlijke pensioenwet) (Alankomaiden virkamieseläkelaki)

    —

    eläkkeet, jotka on myönnetty sotilashenkilöiden ja heidän jälkeensä elävien eläkkeistä 6 päivänä lokakuuta 1966 annetun lain mukaisesti (Algemene militaire pensioenwet) (sotilaseläkelaki)

    —

    työkyvyttömyysetuudet, jotka on myönnetty sotilaiden työkyvyttömyysetuuksista 7 päivänä kesäkuuta 1972 annetun lain mukaisesti (Wetarbeidsongeschiktheidsvoorziening militairen) (laki sotilaiden työkyvyttömyysetuuksista)

    —

    eläkkeet, jotka on myönnetty Alankomaiden rautatieyhtiön (NV Nederlandse spoorwegen) työntekijöiden ja heidän jälkeensä elävien eläkkeistä 15 päivänä helmikuuta 1967 annetun lain mukaisesti (Spoorwegpensioenwet) (rautatie-eläkelaki)

    —

    eläkkeet, jotka on myönnetty työskentelyedellytyksistä Alankomaiden rautatieyhtiössä annetun asetuksen mukaan (Reglement Dienstvoorwaarden Nederlandse Spoorwegen)

    —

    etuudet, jotka annetaan henkilöille, jotka ovat jääneet eläkkeelle ennen eläkkeellejääntiin oikeuttavaa 65 vuoden ikää sellaisen eläkkeen perusteella, jonka tarkoituksena on tarjota aiemmin työssä olleille henkilöille vanhuusiän tuloturva, tai etuudet, jotka annetaan poistuttaessa ennenaikaisesti työmarkkinoilta valtion perustaman tai työmarkkinasopimuksella perustetun vähintään 55-vuotiaille tarkoitetun järjestelmän mukaisesti

    —

    etuudet, jotka annetaan sotilashenkilöstöön kuuluville ja virkamiehille henkilöstön vähentämistä, työn luonteen vuoksi ikäsyistä tapahtuvaa irtisanomista ja varhaiseläkkeelle siirtymistä koskevan järjestelyn mukaisesti.

    g)

    Sovellettaessa tämän asetuksen III osaston 1 ja 2 lukua on korvaushakemuksettomalta kaudelta maksettavaa palautusta, joka myönnetään Alankomaiden järjestelmän mukaan terveydenhoitopalvelujen vähäisen käytön perusteella, pidettävä sairauden perusteella myönnettävänä rahaetuutena.

    2.

    Alankomaiden yleisen vanhuuseläkelain (Algemene Ouderdomswet — AOW) soveltaminen

    a)

    Alankomaiden yleisen vanhuuseläkelain (Algemene Ouderdomswet — AOW) 13(1) §:ssä tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 1 päivää tammikuuta 1957 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana etuudensaaja, joka ei täytä edellytyksiä kyseisten vuosien käsittelemiseksi vakuutuskausina,

    —

    asui Alankomaissa ikävuosina 15–65, tai

    —

    asui toisessa jäsenvaltiossa mutta työskenteli Alankomaissa Alankomaihin sijoittautuneen työnantajan palveluksessa, tai

    —

    työskenteli toisessa jäsenvaltiossa kausina, joita pidetään vakuutuskausina Alankomaiden sosiaaliturvajärjestelmässä.

    Poiketen siitä, mitä AOW:n 7 §:ssä säädetään, henkilöillä, jotka asuivat tai työskentelivät Alankomaissa edellä mainittujen edellytysten mukaisesti vain ennen 1 päivää tammikuuta 1957, katsotaan myös olevan oikeus eläkkeeseen.

    b)

    AOW:n 13(1) §:ssä tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 2 päivää elokuuta 1989 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana 15–65-vuotias henkilö, joka on tai oli naimisissa, ei ollut vakuutettuna edellä mainitun lainsäädännön mukaisesti ja asui muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden alueella, jos nämä kalenterivuodet ovat päällekkäisiä vakuutuskausien kanssa, jotka ovat täyttyneet kyseisen lainsäädännön mukaisesti henkilön puolison osalta, tai kalenterivuosien kanssa, jotka otetaan huomioon 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, edellyttäen että avioliitto oli voimassa tuona aikana.

    Poiketen siitä, mitä AOW:n 7 §:ssä säädetään, tällä henkilöllä katsotaan olevan oikeus eläkkeeseen.

    c)

    AOW:n 13(2) §:ssä tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 1 päivää tammikuuta 1957 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana eläkkeensaajan puoliso, joka ei täytä edellytyksiä kyseisten vuosien käsittelemiseksi vakuutuskausina,

    —

    asui Alankomaissa ikävuosina 15–65, tai

    —

    asui toisessa jäsenvaltiossa mutta työskenteli Alankomaissa Alankomaihin sijoittautuneen työnantajan palveluksessa, tai

    —

    työskenteli toisessa jäsenvaltiossa kausina, joita pidetään vakuutuskausina Alankomaiden sosiaaliturvajärjestelmässä.

    d)

    AOW:n 13(2) §:ssä tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 2 päivää elokuuta 1989 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana 15–65-vuotias eläkkeensaajan puoliso asui muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden alueella eikä ollut vakuutettuna edellä mainitun lainsäädännön mukaisesti, jos nämä kalenterivuodet ovat päällekkäisiä vakuutuskausien kanssa, jotka ovat täyttyneet kyseisen lainsäädännön mukaisesti eläkkeensaajan osalta, tai kalenterivuosien kanssa, jotka otetaan huomioon 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, edellyttäen että avioliitto oli voimassa tuona aikana.

    e)

    Edellä olevia 2 kohdan a, b, c ja d alakohtaa ei sovelleta kausiin, jotka ovat päällekkäisiä

    —

    kausien kanssa, jotka voidaan ottaa huomioon laskettaessa eläkeoikeuksia muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden vanhuusvakuutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti, tai

    —

    kausien kanssa, joiden osalta asianomainen henkilö on saanut vanhuuseläkettä kyseisen lainsäädännön mukaisesti.

    Toisen jäsenvaltion järjestelmän mukaisia vapaaehtoisen vakuutuksen kausia ei oteta huomioon tätä säännöstä sovellettaessa.

    f)

    Edellä olevia 2 kohdan a, b, c ja d alakohtaa sovelletaan vain, jos asianomainen henkilö on asunut yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa kuusi vuotta 59 ikävuoden jälkeen, ja vain sen ajan, jona hän asuu jossakin näistä jäsenvaltioista.

    g)

    Poiketen siitä, mitä AOW:n IV luvussa säädetään, kaikille muussa jäsenvaltiossa kuin Alankomaissa asuville henkilöille, joiden puolisolla on kyseisen lainsäädännön mukainen pakollinen vakuutus, annetaan lupa ottaa vapaaehtoinen vakuutus kyseisen lainsäädännön mukaisesti kausiksi, joiden aikana puolisolla on pakollinen vakuutus.

    Tämä luvan voimassaolo ei pääty, jos puolison pakollinen vakuutus päättyy hänen kuolemansa johdosta ja jos jälkeen elävä saa eläkettä vain yleisen perhe-eläkelain (Algemene nabestaandenwet) mukaisesti.

    Kaikissa tapauksissa vapaaehtoista vakuutusta koskevan luvan voimassaolo päättyy päivänä, jona henkilö täyttää 65 vuotta.

    Vapaaehtoiseen vakuutukseen maksettava vakuutusmaksu vahvistetaan niiden AOW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat vapaaehtoiseen vakuutukseen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä. Jos vapaaehtoinen vakuutus kuitenkin seuraa 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutuskautta, maksu vahvistetaan niiden AOW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat pakolliseen vakuutukseen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä, ja huomioon otettavat tulot katsotaan saaduiksi Alankomaissa.

    h)

    Edellä olevassa 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä kenellekään, joka on vakuutettuna toisen jäsenvaltion eläkkeitä tai perhe-etuuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti.

    i)

    Kaikkien, jotka haluavat ottaa 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen, on haettava sitä sosiaalivakuutuspankista (Sociale Verzekeringsbank) vuoden kuluessa siitä päivämäärästä, jona osallistumista koskevat edellytykset täyttyivät.

    3.

    Alankomaiden yleisen perhe-eläkevakuutusta koskevan lain (Algemene nabestaandenwet — ANW) soveltaminen

    a)

    Jos jälkeen elävä puoliso on oikeutettu yleisen perhe-eläkelain (Algemene nabestaandenwet — ANW) mukaiseen perhe-eläkkeeseen tämän asetuksen 51 artiklan 3 kohdan nojalla, eläke lasketaan asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

    Sovellettaessa näitä säännöksiä myös 1 päivää lokakuuta 1959 edeltäviä vakuutuskausia pidetään Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti täyttyneinä vakuutuskausina, jos kyseisten kausien aikana yli 15-vuotias vakuutettu:

    —

    asui Alankomaissa, tai

    —

    asui toisessa jäsenvaltiossa mutta työskenteli Alankomaissa Alankomaihin sijoittautuneen työnantajan palveluksessa, tai

    —

    työskenteli toisessa jäsenvaltiossa kausina, joita pidetään vakuutuskausina Alankomaiden sosiaaliturvajärjestelmässä.

    b)

    Edellä olevan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti huomioon otettavia kausia ei oteta huomioon, jos ne ovat päällekkäisiä sellaisten pakollisten vakuutuksen kausien kanssa, jotka ovat täyttyneet toisen jäsenvaltion perhe-eläkkeitä koskevan lainsäädännön mukaan.

    c)

    Sovellettaessa asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohtaa vain 15 ikävuoden jälkeen täyttyneet Alankomaiden lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet otetaan huomioon vakuutuskausina.

    d)

    Poiketen siitä, mitä ANW:n 63 a(1) §:ssä säädetään, muussa jäsenvaltiossa kuin Alankomaissa asuvalle henkilölle, jonka puoliso on pakollisesti vakuutettuna ANW:n mukaisesti, annetaan lupa ottaa vapaaehtoinen vakuutus kyseisen lainsäädännön mukaisesti, edellyttäen että tällainen vakuutus on alkanut jo tämän asetuksen soveltamispäivänä, mutta vain niitä kausia varten, joiden aikana puoliso on pakollisesti vakuutettu.

    Luvan voimassaolo päättyy päivänä, jona puolison ANW:n mukainen pakollinen vakuutus päättyy, ellei puolison pakollinen vakuutus pääty hänen kuolemansa johdosta ja jos jälkeen elävä saa eläkettä vain ANW:n mukaisesti.

    Kaikissa tapauksissa lupa vapaaehtoisen vakuutuksen osalta päättyy päivänä, jona henkilö täyttää 65 vuotta.

    Vapaaehtoiseen vakuutukseen maksettava vakuutusmaksu vahvistetaan niiden ANW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat vapaaehtoiseen vakuutukseen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä. Jos vapaaehtoinen vakuutus kuitenkin seuraa 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutuskautta, maksu vahvistetaan niiden ANW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat pakolliseen vakuutukseen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä, ja huomioon otettavat tulot katsotaan saaduiksi Alankomaissa.

    4.

    Työkyvyttömyyttä koskevan Alankomaiden lainsäädännön soveltaminen

    a)

    Jos tämän asetuksen 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti asianomaisella henkilöllä on oikeus Alankomaiden työkyvyttömyysetuuteen, tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä etuuden laskemiseksi määritetään:

    i)

    jos henkilö ennen työhön kykenemättömyyden ilmenemistä oli viimeksi palkkatyössä tämän asetuksen 1 artiklan a alakohdan mukaisesti:

    —

    työkyvyttömyysvakuutuslain (Wet op arbeidsongeschiktheidsverzekering — WAO) säännösten mukaisesti, jos työhön kykenemättömyys ilmeni ennen 1 päivää tammikuuta 2004, tai

    —

    työkyvyttömyysasteen mukaan määräytyvää työkyvyttömyyttä koskevan lain (Wet Werk en inkomen naar arbeidsvermogen — WIA) säännösten mukaisesti, jos työhön kykenemättömyys ilmeni 1 päivänä tammikuuta 2004; tai sen jälkeen

    ii)

    jos henkilö ennen työhön kykenemättömyyden ilmenemistä toimi viimeksi itsenäisenä ammatinharjoittajana tämän asetuksen 1 artiklan b alakohdan mukaisesti, itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutuslain (Wet arbeidsongeschiktheidsverzekering zelfstandigen — WAZ) säännösten mukaisesti, jos työhön kykenemättömyys ilmeni ennen 1 päivää elokuuta 2004.

    b)

    Laskiessaan etuuksia WAO:n, WIA:n tai WAZ:n mukaisesti Alankomaiden laitokset ottavat huomioon:

    —

    palkkatyön kaudet ja sellaisina käsiteltävät kaudet, jotka ovat täyttyneet Alankomaissa ennen 1 päivää heinäkuuta 1967;

    —

    WAO:n mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet;

    —

    henkilön vakuutuskaudet, jotka ovat täyttyneet 15 ikävuoden jälkeen yleisen työkyvyttömyyslain (Algemene Arbeidsongeschiktheidswet — AAW) mukaisesti, kunhan nämä eivät ole päällekkäisiä WAO:n mukaisesti täyttyneiden vakuutuskausien kanssa;

    —

    WAZ:n mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet;

    —

    WIA:n mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet.

    ITÄVALTA

    1.

    Hankittaessa eläkevakuutuskausia pidetään toisen jäsenvaltion koulussa tai vastaavassa oppilaitoksessa olemista vastaavana kuin koulussa tai oppilaitoksessa olemista yleisen sosiaalivakuutuslain (Allgemeines Sozialversicherungsgesetz — ASVG) 227(1)(1) §:n ja 228(1)(3) §:n, elinkeinonharjoittajien sosiaalivakuutuslain (Gewerbliches Sozialversicherungsgesetz — GSVG) 116(7) §:n sekä maanviljelijöiden sosiaalivakuutuslain (Bauern-Sozialversicherungsgesetz — BSVG) 107(7) §:n mukaisesti, jos henkilöön on sovellettu jossakin vaiheessa Itävallan lainsäädäntöä sillä perusteella, että hän on toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, ja ASVG:n 227(3) §:ssä, GSVG:n 116(9) §:ssä ja BSGV:n 107(9) §:ssä säädetyt erityiset maksut tällaisten koulutuskausien hankkimiseksi on maksettu.

    2.

    Laskettaessa tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pro rata -etuutta Itävallan lainsäädännön mukaisia maksujen erityiskorotuksia lisävakuutusta ja kaivostyöntekijöiden lisäetuutta varten ei oteta huomioon. Näissä tapauksissa ilman kyseisiä maksuja laskettuun pro rata -etuuteen lisätään tarvittaessa vähentämättömät maksujen erityiskorotukset lisävakuutusta ja kaivostyöntekijöiden lisäetuutta varten.

    3.

    Jos tämän asetuksen 6 artiklan nojalla Itävallan eläkevakuutusjärjestelmän mukaisia korvaavia jaksoja on täyttynyt mutta niitä ei voida käyttää laskentaperusteena yleisen sosiaalivakuutuslain (Allgemeines Sozialversicherungsgesetz — ASVG) 238 ja 239 §:n, elinkeinonharjoittajien sosiaalivakuutuslain (Gewerbliches Sozialversicherungsgesetz — GSVG) 122 ja 123 §:n sekä maanviljelijöiden sosiaalivakuutuslain (Bauern-Sozialversicherungsgesetz — BSVG) 113 ja 114 §:n mukaisesti, käytetään lastenhoitokausia koskevaa laskentaperustetta ASVG:n 239 §:n, GSVG:n 123 §:n ja BSVG:n 114 §:n mukaisesti.

    PUOLA

    Ei mitään.

    PORTUGAL

    Ei mitään.

    ROMANIA

    Ei mitään.

    SLOVENIA

    Ei mitään.

    SLOVAKIA

    Ei mitään.

    SUOMI

    1.

    Suomen kansaneläkettä koskevan oikeuden määrittämiseksi ja määrän laskemiseksi tämän asetuksen 52–54 artiklan mukaisesti toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla ansaittuja eläkkeitä käsitellään samalla tavalla kuin Suomen lainsäädännön nojalla ansaittuja eläkkeitä.

    2.

    Sovellettaessa tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa Suomen työeläkelainsäädännön mukaisen tulevan ajan ansioiden laskemiseksi silloin, kun henkilö on työskennellyt palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana osan Suomen lainsäädännön mukaista tarkasteluaikaa toisessa jäsenvaltiossa ja hänelle on täyttynyt siihen perustuvia eläkevakuutuskausia, tulevan ajan ansioiden on katsottava vastaavan summaa, jonka henkilö on ansainnut tarkasteluaikana Suomessa ja joka jaetaan Suomessa tarkasteluaikana täyttyneiden vakuutuskuukausien lukumäärällä.

    RUOTSI

    1.

    Jos vanhempainlomaraha maksetaan tämän asetuksen 67 artiklan mukaisesti perheenjäsenelle, joka ei ole työssä, maksetun vanhempainlomarahan määrä vastaa perusmäärää tai alinta määrää.

    2.

    Laskettaessa yleisen vakuutuslain (Lag (1962:381) om allmän försäkring) 4 luvun 6 §:n mukaisesti vanhempainlomarahaa henkilöille, joilla on oikeus työskentelyyn perustuvaan vanhempainlomarahaan, sovelletaan seuraavaa:

    Sellaisen vanhemman kohdalla, jonka sairausetuuksia kerryttävät tulot lasketaan Ruotsissa harjoitetusta ansiotyöstä saatujen tulojen perusteella, vaatimus siitä, että henkilöllä on oltava vähimmäistason ylittävä sairausvakuutus vähintään 240 peräkkäisen päivän ajan ennen lapsen syntymää, täyttyy, jos mainitun jakson aikana vanhemmalla oli jossakin toisessa jäsenvaltiossa ansiotyöstä tuloja, jotka vastaavat vähimmäistasoa korkeampaa vakuutusta.

    3.

    Tämän asetuksen säännöksiä vakuutus- ja asumiskausien yhteenlaskemisesta ei sovelleta Ruotsin lainsäädännön siirtymäsäännöksiin, jotka koskevat sellaisten vuonna 1937 tai ennen sitä syntyneiden henkilöiden oikeutta takuueläkkeeseen, jotka ovat asuneet Ruotsissa tietyn ajan ennen eläkkeen hakemista (laki 2000:789).

    4.

    Laskettaessa tuloja laskennallista ansiosidonnaista sairauskorvausta ja ansiosidonnaista aktivointikorvausta varten yleisen vakuutuslain (Lag (1962:381] om allmän försäkring) 8 luvun mukaisesti sovelletaan seuraavaa:

    a)

    jos vakuutettu on viitekaudella kuulunut palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana myös yhden tai useamman muun jäsenvaltion lainsäädännön piiriin, kyseisistä jäsenvaltioista saatujen tulojen katsotaan vastaavan vakuutetun Ruotsissa viitekautena saamia keskimääräisiä bruttotuloja siten, että Ruotsissa saadut tulot jaetaan niiden ansaintavuosien lukumäärällä;

    b)

    jos etuudet lasketaan tämän asetuksen 46 artiklan mukaisesti eivätkä henkilöt ole vakuutettuja Ruotsissa, viitekausi määritetään edellä mainitun lain 8 luvun 2 ja 8 §:n mukaisesti ikään kuin asianomainen henkilö olisi vakuutettu Ruotsissa. Ellei asianomaisella henkilöllä ole kyseiseltä kaudelta ansiosidonnaisista vanhuuseläkkeistä annetun lain (1998:674) mukaisia eläkettä kerryttäviä tuloja, viitekauden voidaan katsoa alkavan aiemmasta ajankohdasta, jolloin vakuutetulla oli Ruotsissa harjoitetusta ansiotoiminnasta saatuja tuloja.

    5.

    a)

    Laskettaessa eläkkeen laskennallista tulopohjaa ansiosidonnaista perhe-eläkettä varten (laki 2000:461), jos Ruotsin lainsäädännön mukainen vaatimus siitä, että henkilöllä on ollut eläkeoikeus vähintään kolmena kalenterivuonna vakuutetun kuolemaa välittömästi edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana (viitekausi), ei täyty, huomioon otetaan myös muissa jäsenvaltioissa täyttyneet vakuutuskaudet ikään kuin ne olisivat täyttyneet Ruotsissa. Muissa jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien katsotaan perustuvan Ruotsin keskimääräiseen eläkekarttumaan. Jos asianomaiselle henkilölle on karttunut eläkettä Ruotsista vain yhden vuoden ajalta, kaikkien toisessa jäsenvaltiossa täyttyneiden vakuutuskausien katsotaan olevaan määrältään samoja

    b)

    Laskettaessa laskennallisia eläkepisteitä 1 päivänä tammikuuta 2003 tai sen jälkeen sattuneeseen kuolemantapaukseen liittyvää leskeneläkettä varten, jos Ruotsin lainsäädännön mukainen vaatimus siitä, että eläkepisteitä on kertynyt vähintään kahtena vuonna vakuutetun kuolemaa välittömästi edeltäneiden neljän vuoden aikana (viitekausi), ei täyty, mutta viitekauden aikana vakuutuskausia on täyttynyt toisessa jäsenvaltiossa, kyseisten vuosien katsotaan perustuvan samaan eläkepistemäärään kuin Ruotsissa vietetyn vuoden.

    YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

    1.

    Kun Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan henkilöllä voi olla oikeus vanhuuseläkkeeseen, jos

    a)

    entisen puolison maksut otetaan huomioon ikään kuin ne olisivat tämän henkilön omia maksuja taikka tai

    b)

    tämän henkilön puoliso tai entinen puoliso täyttää asianmukaiset maksuedellytykset, jolloin kaikissa tapauksissa edellytetään, että puoliso tai entinen puoliso toimii tai oli toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, johon oli sovellettu kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädäntöä, sovelletaan tämän asetuksen III osaston 5 luvun säännöksiä määritettäessä oikeutta etuuteen Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan. Tässä tapauksessa kyseisessä 5 luvussa tehtyjä viittauksia ’vakuutuskausiin’ pidetään viittauksina vakuutuskausiin, jotka ovat täyttyneet

    i)

    puolison tai entisen puolison osalta, jos hakemuksen tekee:

    —

    avioliitossa oleva nainen; tai

    —

    henkilö, jonka avioliitto on päättynyt muutoin kuin puolison kuoleman vuoksi; tai

    ii)

    entisen puolison osalta, jos hakemuksen tekee:

    —

    leskeksi jäänyt mies, joka välittömästi ennen eläkeikää ei ole oikeutettu leskeksi jääneen vanhemman avustukseen, tai

    —

    leskeksi jäänyt nainen, joka välittömästi ennen eläkeikää ei ole oikeutettu leskeksi jääneen äidin etuuteen, leskeksi jääneen vanhemman avustukseen tai leskeneläkkeeseen tai joka on oikeutettu vain ikään suhteutettuun leskeneläkkeeseen, joka on laskettu tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti; tässä yhteydessä ’ikään suhteutetulla leskeneläkkeellä’ tarkoitetaan leskeneläkettä, jota maksetaan alennettu määrä vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 39(4) §:n mukaisesti.

    2.

    Sovellettaessa tämän asetuksen 6 artiklaa säännöksiin, jotka koskevat oikeutta hoitoavustuksiin, hoitajan avustukseen ja työkyvyttömyysavustukseen, työskentely-, itsenäisen ammatinharjoittamisen tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet muun jäsenvaltion kuin Yhdistyneen kuningaskunnan alueella, otetaan huomioon siinä määrin kuin on tarpeellista, jotta vaadittavia Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelun kausia koskevat edellytykset täyttyvät, ennen päivää, jolloin oikeus kyseessä olevaan etuuteen syntyi.

    3.

    Sovellettaessa tämän asetuksen 7 artiklaa Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön nojalla etuutta saavan henkilön, joka oleskelee toisen jäsenvaltion alueella, katsotaan kyseisen oleskelun ajan asuvan tuon toisen jäsenvaltion alueella, jos kyseessä ovat työkyvyttömyyden tai vanhuuden perusteella taikka jälkeen eläville maksettavat rahaetuudet, työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät eläkkeet sekä kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset.

    4.

    Jos asianomaiseen henkilöön sovelletaan toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä silloin, kun hänestä tulee työhön kykenemättömyyden seurauksena työkyvytön, Yhdistynyt kuningaskunta ottaa tämän asetuksen 46 artiklaa sovellettaessa huomioon vuoden 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 30A(5) §:ssä tarkoitetulla tavalla kaikki ne kaudet, jolloin asianomainen henkilö on kyseisen työhön kykenemättömyyden perusteella saanut

    i)

    sairausajalta maksettavia rahaetuuksia tai niiden sijasta palkkaa tai

    ii)

    tämän asetuksen III osaston 4 ja 5 luvussa tarkoitettuja etuuksia, jotka on myönnetty kyseisestä työhön kykenemättömyydestä johtuneen työkyvyttömyyden perusteella toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ikään kuin ne olisivat lyhyitä työkyvyttömyyskausia, joilta on maksettu etuuksia vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 30A(1)–(4) §:n mukaisesti.

    Sovellettaessa tätä säännöstä huomioon otetaan vain kaudet, joiden aikana henkilö olisi ollut kykenemätön työhön Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan.

    5.

    1)

    Laskettaessa ansiotekijää, kun määritetään oikeutta etuuksiin Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan, kunkin palkkatyössä toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan toimitun työviikon osalta, joka alkoi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti asianomaisen tuloverotusvuoden aikana, asianomaisen henkilön katsotaan maksaneen maksuja ansiotyöntekijänä (’employed earner’) tai maksaneen vakuutusmaksuja sellaisten ansioiden perusteella, jotka vastaavat kahta kolmasosaa kyseisen vuoden ylemmästä ansiorajasta.

    2)

    Sovellettaessa tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohtaa

    a)

    jos jonakin 6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkaneena tuloverotusvuonna palkkatyössä toimivalle henkilölle on kertynyt vakuutus-, työskentely- tai asumiskausia yksinomaan muussa jäsenvaltiossa kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 5 alakohdan 1 alakohdan soveltamisesta seuraa, että kyseinen vuosi lasketaan vaatimukset täyttäväksi vuodeksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, hänen katsotaan olleen vakuutettuna 52 viikkoa kyseisenä vuonna kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa;

    b)

    jos mitään 6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkanutta tuloverotusvuotta ei lasketa vaatimukset täyttäväksi vuodeksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan sovellettaessa tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, kaikki kyseisenä vuonna kertyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet jätetään ottamatta huomioon.

    3)

    Muutettaessa ansiotekijä vakuutuskausiksi jaetaan kyseisenä Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisena tuloverotusvuonna saavutettu ansiotekijä tämän vuoden alemmalla ansiorajalla. Tulos ilmaistaan kokonaislukuna, eikä mitään jäljelle jääviä osia oteta huomioon. Näin lasketun luvun katsotaan osoittavan niiden vakuutusviikkojen määrän, jotka ovat täyttyneet Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan kyseisen vuoden aikana edellyttäen, että tällainen luku ei ole suurempi kuin niiden viikkojen määrä, joiden aikana asianomainen henkilö kyseisenä vuonna kuului tämän lainsäädännön piiriin.”

    NEUVOSTON PERUSTELUT

    I   JOHDANTO

    Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 29.4.2004 asetuksen (EY) N:o 883/2004 (1) sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (jäljempänä ’perusasetus’), jolla on tarkoitus korvata asetus (ETY) N:o 1408/71 (2).

    Perusasetuksen liitteissä on yksittäisiä jäsenvaltioita koskevia säännöksiä. Eräiden liitteiden sisältöä ei ollut vielä määritetty, kun asetus annettiin. Perusasetuksessa säädetään sen vuoksi, että tyhjiksi jätettyjen liitteiden II (voimassa pysyvät sopimusten määräykset), X (maksuihin perustumattomat erityiset rahaetuudet) ja XI (erityissäännökset jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen soveltamiseksi) sisältö olisi määritettävä ennen asetuksen soveltamisen alkamispäivää.

    Lisäksi joitakin liitteitä oli mukautettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon niiden jäsenvaltioiden vaatimukset, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin asetuksen antamispäivän jälkeen, sekä muissa jäsenvaltioissa tapahtuneet muutokset.

    Tätä varten komissio toimitti kaksi asetusehdotusta 24.1.2006 ja 3.7.2007:

    —

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja liitteen XI sisällön määrittämisestä

    —

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteiden muuttamisesta.

    Ehdotukset perustuvat EY:n perustamissopimuksen 42 ja 308 artiklaan.

    Euroopan parlamentti antoi perustamissopimuksen 251 artiklaa noudattaen 9.7.2008 ensimmäisessä käsittelyssä yhden lausunnon, joka sisälsi 77 tarkistusta ehdotukseen asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja liitteen XI sisällön määrittämisestä (3). Se katsoi toiseen ehdotukseen liittyvän menettelyn rauenneen, koska ehdotuksen sisältöä käsiteltiin osana ensimmäiseen ehdotukseen liittyvää menettelyä.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 26.10.2006 (4).

    Komissio esitti muutetut ehdotuksensa 15. lokakuuta 2008. Muutetuissa ehdotuksissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin tarkistus 1 ja hyväksytään kahden alkuperäisen ehdotuksen yhdistäminen yhdeksi tekstiksi. Komissio hyväksyi kaikki Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset.

    EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto vahvisti yksimielisesti yhteisen kantansa 17.12.2008. Myös yhteinen kanta koskee molempia alkuperäisiä ehdotuksia, jotka on yhdistetty yhdeksi tekstiksi.

    II   TAVOITE

    Täytäntöönpanoasetusta koskevassa ehdotuksessa annetaan horisontaalisia sääntöjä, kun taas liitteen XI sisällön määrittämistä koskevassa asetusehdotuksessa annetaan täydentäviä säännöksiä, jotka liittyvät eri jäsenvaltioiden lainsäädännölle ominaisiin näkökohtiin, jotta voidaan varmistaa perusasetuksen kitkaton soveltaminen kyseisissä jäsenvaltioissa. Yleisen yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti ehdotuksessa on vähemmän kohtia kuin voimassa olevan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 vastaavassa liitteessä VI.

    Asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteet II ja X, jotka jätettiin tyhjiksi, sisältävät vastaavia säännöksiä kuin asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteet III ja II a. Muissa tällä ehdotuksella muutettavissa liitteissä on jo säännöksiä usean jäsenvaltion osalta, mutta liitteitä on täydennettävä EU:hun 29.4.2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden ottamiseksi huomioon. Myös osassa näistä liitteistä on vastaavia säännöksiä kuin asetuksessa (ETY) N:o 1408/71. Liitteessä I oleva 1 osa (elatustuet) ja liitteet III ja IV (terveydenhuoltoetuuksia koskevia erityissääntöjä) koskevat kuitenkin pelkästään asetusta (EY) N:o 883/2004.

    III   YHTEISEN KANNAN ERITTELY

    1.   Yleisiä huomautuksia:

    a)   Komission muutettu ehdotus

    Euroopan parlamentti esitti 77 tarkistusta komission ehdotukseen. Kaikki nämä tarkistukset otettiin huomioon komission muutetuissa ehdotuksissa kokonaan, osittain tai uudelleen muotoiltuna (tarkistukset 1–5, 7–11, 13–24 ja 26–78 rev).

    b)   Neuvoston yhteinen kanta

    Neuvosto saattoi hyväksyä 70 tarkistusta 77:stä komission muutettuun ehdotukseen kokonaan tai osittain sisällytetystä tarkistuksesta eli tarkistukset 1–5, 7, 8, 10, 13–19, 21, 22 ja 25–77.

    Neuvosto ei kuitenkaan pitänyt suositeltavana tarkistusten 6, 11, 12, 20, 23, 24 ja 78 rev ottamista mukaan. Neuvosto oli sisällön osalta samaa mieltä luontoisetuuksien määritelmää koskevasta tarkistuksesta 9, mutta katsoi, että määritelmää olisi vielä selkeytettävä (yhteisen kannan 1 artiklan 3 kohdan va alakohta).

    2.   Neuvoston kanta tarkistukseen 20 ja muihin siihen liittyviin tarkistuksiin

    Kyseessä on rajatyöntekijän perheenjäsenten oikeus saada hoitoa työntekijän työskentelyjäsenvaltiossa samoin edellytyksin kuin asianomainen rajatyöntekijä.

    Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaan ”rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, ellei kyseinen jäsenvaltio sisälly liitteen III luetteloon”. Perusasetuksen liitteessä III luetellaan seitsemän jäsenvaltiota, jotka rajoittavat rajatyöntekijän perheenjäsenten oikeuksia luontoisetuuksiin.

    Euroopan parlamentin tarkistuksessa 20 (johon tarkistukset 6, 11 ja 12 läheisesti liittyvät) todetaan, että perusasetuksen 87 artiklaan olisi lisättävä uusi 10a kohta, jossa säädettäisiin, että ”liite III kumotaan viiden vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen alkamispäivästä”.

    Neuvosto ei onnistunut pääsemään yksimielisyyteen tästä tarkistuksesta, jota viisi valtuuskuntaa vastusti. Nämä valtuuskunnat katsovat periaatteen vuoksi, että perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan säännöstä ei pitäisi vaarantaa erityisesti siksi, että uuden asetuksen soveltamisesta ei ole vielä kokemusta. Ne korostavat, että asetuksen (EY) N:o 883/2004 kohdalla omaksuttua herkkää välitysratkaisua, jonka syntymisessä parlamentilla oli merkittävä osuus, ei pitäisi muuttaa. Ennen enempien toimenpiteiden toteuttamista ne pitäisivät parempana olla ulottamatta rajatyöntekijöiden perheenjäsenten hoidonsaantioikeuksia laajemmalle kuin mitä asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 säädetään, koska niiden näkemyksen mukaan tässä vaiheessa olisi ennenaikaista tehdä päätös liitteen III kumoamisesta viiden vuoden kuluttua.

    Toisaalta kaikki muut valtuuskunnat voivat hyväksyä tämän tarkistuksen kompromissina. Lisäksi kuuden yhteisen kannan liitteessä III luetellun jäsenvaltion valtuuskunnat omaksuivat vielä joustavamman asenteen, sillä ne saattoivat hyväksyä sen, että liite III kumotaan neljän vuoden kuluttua. Italian valtuuskunta, joka ei voinut hyväksyä tarkistusta 24, koska se pitää välttämättömänä Italian mainitsemista liitteessä III, omaksui kompromissiasenteen tarkistukseen 20 ja hyväksyi, että sitä koskevan liitekohdan voimassaoloaika rajataan neljään vuoteen.

    Tämän tilanteen huomioon ottaen ja koska tämä kysymys on Euroopan parlamentille tärkeä, päästiin lopulta yksimielisesti kompromissiin, jonka mukaan:

    —

    Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohta ja 28 artiklan 1 kohta muutettaisiin siten, että niissä säädettäisiin, että liitettä III tarkasteltaisiin uudelleen viiden vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamisesta, ja

    —

    Perusasetuksen 87 artiklaan lisättäisiin uusi 10a kohta, jossa säädettäisiin, että joitakin jäsenvaltioita koskevien liitteen III kohtien voimassaoloaika rajoitettaisiin neljään vuoteen.

    Neuvoston näkemyksen mukaan tämä on sekä realistinen että tasapainoinen ratkaisu, joka on selkeästi Euroopan parlamentin kannan suuntainen. Se toivoo parlamentin voivan hyväksyä ratkaisun.

    3.   Neuvoston kanta tarkistukseen 23

    Tarkistus 23 koskee perusasetuksen liitettä II (Voimassa pysyvät sopimusten määräykset, joita soveltuvissa tapauksissa sovelletaan ainoastaan niiden soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin). Parlamentti on lisännyt liitteen kohtaan 36. Portugali — Yhdistynyt kuningaskunta viittauksen 15 päivänä marraskuuta 1978 tehdyn sairaanhoitoa koskevan pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohtaan, joka sisältyy jo neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteeseen III.

    Pöytäkirjaa ei mainita neuvoston yhteisen kannan liitteessä II, koska asianomaiset kaksi jäsenvaltiota ovat ilmoittaneet päättäneensä olla soveltamatta tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohtaa 1.9.2008 alkaen.

    4.   Neuvoston kanta tarkistukseen 78 rev

    Tarkistuksella 78 rev pyritään muun muassa säilyttämään Italiaa koskeva kohta perusasetuksen liitteessä IV, jonka mukaan liitteessä luetellut jäsenvaltiot antavat lisäoikeuksia toimivaltaiseen jäsenvaltioon palaaville eläkkeensaajille (perusasetuksen 27 artiklan 2 kohta). Yksimielisyyden pohjalta toimiva neuvosto ei voinut hyväksyä tätä tarkistusta tämän kohdan osalta.

    Perusasetuksen antamisen jälkeen Italian toimivaltaiset viranomaiset tarkistivat kantaansa ja ovat mieluummin myöntämättä eläkkeensaajille lisäoikeuksia toistaiseksi. Tässä uudessa tilanteessa komissio ehdotti alkuperäisessä ehdotuksessaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteiden muuttamisesta, että Italia olisi poistettava liitteestä IV. Italian valtuuskunta voisi hyväksyä komission ehdotuksen.

    Komissio on hyväksynyt neuvoston vahvistaman yhteisen kannan.

    5.   Yksittäiset huomautukset

    Neuvosto katsoi, että komission ehdotukseen on tehtävä seuraavat muutokset:

    —

    Perusasetuksen 15 artikla: perusasetuksen 15 artikla: yhteisessä kannassa ilmaus ”ylimääräiset toimihenkilöt” on henkilöstösääntöjen mukaisesti korvattu ilmauksella ”sopimussuhteiset toimihenkilöt”;

    —

    Perusasetuksen 36 artiklan 1 kohta: neuvoston mielestä on tarpeen säätää, että 17 artiklaa, 18 artiklan 1 kohtaa, 19 artiklan 1 kohtaa sekä 20 artiklan 1 kohtaa on sovellettava myös työtapaturman tai ammattitaudin perusteella maksettaviin etuuksiin;

    —

    lisäksi neuvosto katsoi, että perusasetuksen 36 artiklaan olisi lisättävä uusi 2a kohta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelyä koskevan komission asetusehdotuksen 33 artiklassa esitetyn periaatteen sisällyttämiseksi asetukseen;

    —

    Perusasetuksen 87 artiklan 8 kohta: neuvosto katsoi, että 87 artiklan nykyinen 8 kohta on korvattava uudella kohdalla, jossa määritetään enimmäisaika, jona henkilöön sovelletaan muun jäsenvaltion kuin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 II osaston mukaisesti määritellyn jäsenvaltion lainsäädäntöä.

    IV   PÄÄTELMÄ

    Neuvosto pitää myönteisenä yhteistyöhenkeä, joka Euroopan parlamentissa vallitsi tämän täydentävää lainsäädäntöä edustavan huomattavan ehdotuksen ensimmäisen käsittelyn aikana ja jonka ansiosta toimielimet pystyivät varsin merkittävästi vähentämään mahdollisesti erimielisyyttä aiheuttavia kohtia.

    Neuvosto pitää erityisesti arvossa Euroopan parlamentin aloitetta yhdistää ehdotus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 880/2004 muuttamiseksi ja liitteen XI sisällön määrittämiseksi sekä ehdotus kyseisen asetuksen liitteiden muuttamiseksi.

    Neuvoston näkemyksen mukaan yhteisessä kannassa otetaan pitkälti huomioon parlamenttia askarruttaneet kysymykset.

    Se odottaa mielenkiinnolla tämän rakentavan keskustelun jatkamista Euroopan parlamentin kanssa, jotta tästä täydentävästä säädöksestä päästäisiin lopulliseen sopimukseen mahdollisimman pian, koska kaikkein tärkeintä on, että sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen nykyaikaistamista ja yksinkertaistamista koskevia uusia sääntöjä aletaan pian soveltaa kokonaisuudessaan.

    (1)  EUVL L 166, 30.4.2004, oikaisu EUVL L 200, 7.6.2004, s. 1.

    (2)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä, EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1992/2006 (EUVL L 392, 30.12.2006, s. 1).

    (3)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

    (4)  EUVL C 161, 13.7.2007, s. 61.

    Top