52003XR0006

Alueiden komitean päätöslauselma aiheesta "Euroopan komission työohjelma ja alueiden komitean tärkeimmät tavoitteet vuodeksi 2003"

(2003/C 128/09)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission lainsäädäntö- ja työohjelman vuodeksi 2003 (KOM (2002) 590 lopullinen),

ottaa huomioon työvaliokuntansa 13. syyskuuta 2002 hyväksymän AK:n toimintastrategian vuodeksi 2003 (R/CdR 232/2002 pt 7),

ottaa huomioon Kreikan EU-puheenjohtajuuskauden poliittiset painopistealat,

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston vuoden 2003 toimintaohjelmaksi (14944/02),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 5. joulukuuta 2002 pitämässään täysistunnossa hyväksymän päätöslauselman komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta 2003 (P5-TA-PROV(2002)592),

ottaa huomioon pöytäkirjan Euroopan komission ja alueiden komitean välisen yhteistyön muodoista (DI CdR 81/2001 rev. 2),

sekä katsoo, että muotoillessaan tärkeimpiä poliittisia tavoitteitaan AK pyrkii ottamaan täysimääräisesti huomioon EU:n muiden toimielinten painopistealat,

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat suurelta osin vastuussa EU:n politiikkojen täytäntöönpanosta,

katsoo, että jos paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua EU:n painopistealojen määrittelyyn, EU:n politiikkojen demokraattinen legitimiteetti lisääntyy,

hyväksyi 12. ja 13. helmikuuta 2003 pitämässään 48. täysistunnossa (helmikuun 13. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

Alueiden komitea

1. suhtautuu myönteisesti komission vuosittaisen työohjelmansa suunnittelun yhteydessä omaksumaan uudenlaiseen teemakohtaiseen ja strategiseen lähestymistapaan.

2. toistaa toiveensa päästä osallistumaan vuosittaisesta toimintastrategiasta ja työohjelmasta käytävään toimielintenväliseen vuoropuheluun.

3. suosittaa, että työohjelmaan sisältyvien nimikkeiden määrää vähennetään nykyisestä 580:sta priorisoimalla ja yhdistämällä niitä edelleen sekä laatimalla asiakirjoja uudestaan.

3 a. kannustaa komissiota toteuttamaan jo nyt Eurooppa-valmistelukunnan työryhmän esittämän läheisyysperiaatetta koskevan suosituksen, jonka mukaan kaikki läheisyysperiaatteeseen liittyvät lainsäädäntöehdotukset yksityiskohtaisine tietoineen kootaan yhteen asiakirjaan. Sen avulla voidaan laatia arvio läheisyysperiaatteen noudattamisesta. Tämän asiakirjan tulisi sisältää pohjatietoa läheisyysperiaatteen rahoitusvaikutuksesta sekä muista seurauksista - kun kyseessä on direktiivi - jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisyhteisöjen toimeenpanemiin sääntöihin.

Laajentuminen

4. kannattaa laajentumista koskevia komission keskeisiä aloitteita. Komitea on kuitenkin huolestunut siitä, etteivät komissio ja valtioiden keskushallinnot ota paikallis- ja alueviranomaisia riittävästi mukaan toimintaan. Tietoisuus laajentumisen merkityksestä niille on puutteellista.

5. toteaa pahoitellen, ettei komission työohjelmassa esitetä alueiden komitean kuulemista useimmissa laajentumiseen liittyvissä kysymyksissä.

6. suhtautuu myönteisesti siihen, että laajentumisen laadullista ulottuvuutta korostetaan. Komitea painottaa erityisesti Euroopan kansalaisuus -käsitteen kehittämisen tarvetta sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä.

7. kiinnittää huomiota siihen, että julkinen keskustelu valmisteilla olevasta laajentumisesta sekä mahdollisista tulevista laajentumisista on ennakkoedellytys sille, että kansalaiset tukevat laajentumista. Tämän takia komitea ehdottaa, että kansalaisille tiedottaminen ja heidän ottamisensa mukaan prosessiin sisällytetään laajentumisen keskeisiin tavoitteisiin. Lisäksi komitea kehottaa poliitikkoja kaikkialta Euroopasta ja kaikilta hallinnon tasoilta ryhtymään ponnisteluihin laajan yleisen keskustelun käynnistämiseksi laajentumisesta ja EU:n tulevista äärirajoista.

8. kehottaa komissiota ja ehdokasvaltioiden hallituksia lisäämään huomattavasti paikallis- ja aluehallinnon kuulemista ja sille tiedottamista liittymistä edeltävässä vaiheessa sekä osoittamaan prosessiin tarvittavat välineet.

9. korostaa paikallis- ja aluetason kapasiteetin lisäämisen merkitystä, sillä laajentumisen onnistuminen riippuu paljolti siitä, missä määrin paikallis- ja alueviranomaiset ovat valmentautuneet jäsenyyteen. Komitea kehottaa komissiota suunnittelemaan miten asia järjestetään sen jälkeen kun Phare-rahoitus vähitellen lakkautetaan.

10. kehottaa komissiota osoittamaan ehdokasmaiden yhteistyöhankkeisiin määrärahoja ja kiinnittämään erityistä huomiota hankkeisiin, joiden lähtökohtana ovat kokemustenvaihto ja valmiuksien tehostaminen. Komitea korostaa lisäksi, että yhteistyöhankkeita on kehitettävä niiden maiden kanssa, joista tulee Euroopan unionin laajennuttua sen naapurivaltioita. Etusija tulee suoda Eurooppa-Välimeri-kumppanuudelle sekä suhteille Länsi-Balkanin, Venäjän, Ukrainan ja Moldavian kanssa erityisesti arvioimalla laajentumisen taloudellisia ja kaupallisia vaikutuksia näihin valtioihin.

Vakaus ja turvallisuus

11. on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kyseessä on painopisteala, ja suhtautuu myönteisesti komission omaksumaan laaja-alaiseen turvallisuusnäkökulmaan. Komitea katsoo, että Euroopan yhdentyminen on osoittautunut kansalaisten kannalta parhaaksi mahdolliseksi tavaksi saavuttaa rauha, vakaus, hyvinvointi ja vapaus. AK toistaa siksi näkemyksensä, jonka mukaan ehdotettujen turvatoimien lisäksi kansalaisten elinympäristön turvallisuuteen vaikuttavat myös politiikan alat, joilla pyritään taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, koulutuksen ja kulttuurin levittämiseen, rehtiin kaupankäyntiin sekä kestävään kehitykseen.

12. ehdottaa lisäksi, että viime vuosina ja kuukausina tapahtuneiden luonnon- ja ympäristökatastrofien valossa ympäristönsuojelu tulee sisällyttää turvallisen elinympäristön luomiseen tähtääviin keskeisiin tavoitteisiin. Komitea suhtautuu myönteisesti tulevaan riskienhallintaa koskevaan integroituun strategiaan, jota voidaan pitää ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan.

13. huomauttaa, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen taustalla olevien periaatteiden tulee koskea samalla tavalla kaikkia.

14. muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat tärkeimpiä toimijoita varmistettaessa vakaus ja turvallisuus ja että vakauden ja turvallisuuden painottaminen uudella tavalla vaikuttaa merkittävästi paikallis- ja alueviranomaisiin. Komitea pahoittelee siksi, ettei komission työ- eikä neuvoston toimintaohjelmassa mainita paikallis- ja alueviranomaisten roolia millään tavalla. Komitea pyytää, että sitä kuullaan kaikissa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi Eurooppa-Välimeri-yhteistyö, tiedonanto rikollisuuden yleisestä ehkäisemisestä, eurooppalainen rajahallintajärjestelmä, petostenvastaiset toimenpiteet, huumeiden torjunta, suhteet unionin naapurimaihin sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikat.

15. suhtautuu myönteisesti kaikkeen yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan alalla saavutettuun edistykseen ja katsoo, että on olennaista laatia viipymättä yhteisiä toimintalinjoja. Komitea varoittaa kuitenkin tarkastelemasta asiaa pelkästään turvallisuuden kannalta.

Kestäväpohjainen ja osallisuutta edistävä talous

16. suosittaa komission työohjelman lukuun "Kestäväpohjainen ja osallisuutta edistävä talous" ja komission vuoden 2003 painopistealoihin liittyen, että jo nyt otetaan huomioon kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin vuonna 2004.

17. korostaa, että Lissabonin prosessissa edistyminen on ratkaisevan tärkeää yhtäältä taloudellisen alamäen jatkuessa ja toisaalta uusien jäsenvaltioiden liittyessä unioniin.

17 a. suhtautuu myönteisesti unionin työllisyysstrategiaa ja talouspolitiikan suuntaviivoja koskeviin uusiin koordinoituihin toimintatapoihin. Komitea katsoo, että Lissabonin strategiaa on vahvistettava huomattavasti vuodelle 2010 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea toteaa, että tarvittavia rakenneuudistuksia ei voida tehdä sosiaalista yhteenkuuluvuutta vaarantaen vaan niitä on täydennettävä huomattavilla sijoituksilla talouteen, sosiaalialaan ja koulutukseen. Tältä osin alueiden komitea katsoo, että vakaus- ja kasvusopimukseen on lisättävä täsmällisempiä arviointiperusteita, joissa otetaan huomioon viranomaisten tekemät sijoitukset, kuten infrastruktuurin kehittämisestä aiheutuneet kulut sekä ammatilliseen ja sosiaaliseen integraatioon tarkoitetut tuet.

18. huomauttaa, että Lissabonin strategia vaikuttaa paikallis- ja alueviranomaisiin, jotka ovat samalla vastuussa useiden ehdotettujen toimenpiteiden käytännön toteutuksesta, usein jopa pääasiallisina toimijoina. Komitea suosittaa siksi, että alueiden komitea kutsutaan kiinteästi mukaan politiikan muotoiluun tällä alalla.

19. katsoo, että talous- ja rahaliitossa olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota budjettipolitiikan ja rahapolitiikan väliseen yhteyteen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamiseen. Koska paikallis- ja alueviranomaiset ovat vastuussa useimmista julkisista menoista (eräissä maissa jopa suurimmasta osasta), tätä seikkaa olisi tarkasteltava myös hajautetun hallinnon näkökulmasta.

20. pyytää EU:ta, unionin jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia sekä työmarkkinaosapuolia solmimaan alueellisia työllisyyssopimuksia, parantamaan yksityisten yritysten, erityisesti pk-yritysten oikeudellista toimintaympäristöä sekä toteuttamaan sosiaaliturvajärjestelmissä tarvittavat muutokset. Tavoitteena on luoda sosiaalista vakautta, talouden tervettä kehitystä ja yleistä hyvinvointia edistävät olosuhteet.

21. suhtautuu myönteisesti siihen, että komission työ- ja neuvoston toimintaohjelmaan sisällytettyjen yhteiskunnallisten ja ympäristökysymysten mielletään olevan kiinteä osa taloutta pikemminkin kuin pelkkä kustannustekijä tai erillinen politiikanlohko.

22. korostaa sen merkitystä, että kansalaisten päivittäisen elämän kannalta merkittävät yleishyödylliset palvelut ovat kaikkien saatavilla, ja odottaa kiinnostuneena komission tulevaa yleishyödyllisiä palveluita koskevaa tiedonantoa. Komitea muistuttaa, että valtiontukea koskevien sääntöjen sekä kaupallisten ja ei-kaupallisten palvelujen määrittelyn (jälkimmäisistä ei neuvotella GATS-sopimuksen puitteissa) selventäminen on erityisen tärkeää alue- ja paikallisviranomaisille.

Muita AK:n painopistealoja

Perustuslakiasiat ja keskustelu unionin tulevaisuudesta

23. suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan unionin tulevaisuudesta käytävä keskustelu on näkyvästi esillä neuvoston toimintaohjelmassa. Komitea painottaa jälleen kerran tarvetta keskustella alue- ja paikallisviranomaisten roolista EU:ssa ja on siksi tyytyväinen, että valmistelukunta on ottanut kysymyksen asialistalleen.

24. on tyytyväinen siihen, että alue- ja paikallisviranomaisten rooli EU:ssa on nyt pysyvästi poliittisella asialistalla. Komitea katsoo, että on kehitettävä menetelmiä, joiden avulla paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua asianmukaisesti EU-politiikkojen laadintaan. Erityisesti on pidettävä mielessä, että ehdokasvaltioiden paikallis- ja aluehallinto on suhteellisen uusi käsite ja sen rakenteet kehittyvät jatkuvasti.

25. korostaa tarvetta lujittaa alueiden komitean institutionaalista roolia vastaamaan komitealle luonnollisesti kuuluvaa asemaa toissijaisuus-, suhteellisuus- ja kansalaisläheisyysperiaatteiden vartijana.

Viestintä- ja tiedotusstrategia

26. on vakuuttunut siitä, että kansojen todellinen yhdentyminen ei ole mahdollista, elleivät kansalaiset tunne hallitsevansa prosessia. Komitea katsoo, että koska kansalaiset näyttävät tuntevan EU:n entistä huonommin ja kannattavan sitä entistä vähemmän, on aika laatia kokonaisvaltainen Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategia. AK kehottaa poliitikkoja kaikilta hallinnon tasoilta ottamaan vastuulleen unionin toiminnasta käytävän keskustelun edistämisen.

27. huomauttaa, että paikallis- ja aluehallinnon edustajana AK:lla on hyvät mahdollisuudet pitää yhteyttä kansalaisiin. Komitea toivoo voivansa osallistua tiiviisti viestintä- ja tiedotusstrategian täytäntöönpanoon.

Aluepolitiikka

28. odottaa kiinnostuneena uuden koheesiopolitiikan muotoilemisesta ja tulevien painopistealojen määrittämisestä käytävää keskustelua. Koska AK:lla on laaja asiantuntemus poliittisissa, hallinnollisissa ja teknisissä kysymyksissä ja sen jäsenet tuntevat perusteellisesti paikallis- ja aluehallinnon, komitea olettaa olevansa johtoasemassa kyseisessä keskustelussa.

29. korostaa rakennerahastojen toiminnan yksinkertaistamisen, tehostamisen ja hajauttamisen tarvetta, sillä asia askarruttaa kansalaisia ja AK:ta erityisen paljon.

30. katsoo, että alueellisen koheesion käsite olisi huomioitava perussopimuksessa, koska se täydentää taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden periaatetta.

31. pitää erittäin tärkeänä tarvetta kehittää kaupunkialueita, maaseutua, saaria, vuoristoalueita ja syrjäisiä alueita tasapainoisesti, koordinoidusti ja kestävältä pohjalta. Komitea korostaa, että tulevan rakennepolitiikan puitteissa toteutettavan integroidun aluestrategian laatiminen sellaisia Euroopan unionin alueita varten, joiden alueelliset erityispiirteet lisäävät niiden ongelma-alttiutta, on erittäin vaikea ja haastava tehtävä.

32. katsoo, että aluesuunnittelua koskevia toimia olisi koordinoitava yhteisön tasolla poliittisesti ja lainsäädännöllisesti Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivojen (European Spatial Development Perspective, ESDP) puitteissa.

33. katsoo, että alueidenvälinen yhteistyö edistää integroitumista ja antaa aluepolitiikkaan todellista "yhteisön lisäarvoa".

34. kehottaa puheenjohtajaansa toimittamaan tämän päätöslauselman Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle, neuvoston nykyiselle ja tulevalle puheenjohtajavaltiolle Kreikalle ja Italialle sekä ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Bryssel 13. helmikuuta 2003.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Albert Bore