52003AE1401

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Alankomaiden kuningaskunnan aloite neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamisesta"(1)

(2004/C 32/18)

Neuvosto päätti 27. marraskuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta "Alankomaiden kuningaskunnan aloite neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamisesta".

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. lokakuuta 2003. Esittelijä oli Daniel Retureau.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 29. ja 30. lokakuuta 2003 pitämässään 403. täysistunnossa (lokakuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 63 ääntä puolesta, 11 vastaan, ja 7 pidättyi äänestämästä.

1. Säädösehdotus

1.1. Alankomaiden kuningaskunta teki aloitteen(2), jonka tarkoituksena on muuttaa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001 (jäljempänä "asetus (EY) N:o 44/2001") erästä säännöstä. Asetus (EY) N:o 44/2001 tuli voimaan 1.3.2002, ja se sisältää yhtenäiset säännöt samaa aihealuetta koskevan ns. Bryssel I -sopimuksen (jäljempänä Brysselin sopimus) soveltamisesta. Brysselin sopimus on kuitenkin voimassa Tanskan kuningaskuntaan nähden. Vuonna 1998 tehty Luganon sopimus on voimassa eräisiin kolmansiin maihin nähden.

1.1.1. Muutosehdotuksessa esitetään, että asetukseen (EY) N:o 44/2001 lisättäisiin poikkeussäännös, joka koskisi tuomioistuimen toimivaltaa rajatyöntekijöiden työsuhteisiin liittyvissä asioissa.

1.1.2. Säädösehdotuksen oikeusperustana on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 61 artiklan c kohta ja 67 artiklan 1 kohta. Näissä artikloissa sekä 65 artiklassa, johon 61 artiklassa viitataan, käsitellään neuvoston toimivaltaa sekä sen jäsenten aloiteoikeutta tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevissa asioissa. Aloiteoikeus on rinnakkainen komission aloiteoikeuden kanssa, mutta ajallisesti rajoitettu siten, että aloite on tehtävä Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa seuraavan viiden vuoden aikana. Nizzan sopimuksen tultua voimaan komission aloiteoikeudesta tulee yksinomainen, ja neuvoston jäsenet voivat ainoastaan esittää pyyntöjä ehdotuksen tekemisestä.

1.2. Asetuksen (EY) N:o 44/2001 20 artiklassa säädetään tuomioistuimen toimivaltaa koskevista säännöistä työsopimukseen liittyvän kanteen osalta, jonka työnantaja on nostanut sellaista työntekijää vastaan, jonka kotipaikka on toisessa jäsenvaltioissa. Työntekijän kotipaikan tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan tällaisen kanteen.

1.2.1. Kyseessä on yleinen oikeuspaikkaa koskeva sääntö, jota sovelletaan kaikkiin asetuksen perusteella nostettuihin kanteisiin; sopimuksessa määrätään kuitenkin tietyistä poikkeuksista, jotka on lueteltu tyhjentävästi.

1.3. Muutosehdotuksen tavoitteena on muuttaa tätä toimivaltasääntöä, kun on kyse tilanteesta, jossa työsopimus päätetään työnantajan aloitteesta tuomioistuimen määräyksellä. Tällöin työnantaja vaatii, että tuomioistuin käsittelee irtisanomisasian ja määrää etenkin taloudellisista seuraamuksista. Työsopimuksen päättäminen tuomioistuimen määräyksellä lienee mahdollinen menettely eräissä jäsenvaltioissa, ja ehdotuksen tekijöiden mukaan tiettyjen suojeltujen työntekijöiden osalta työsopimuksen päättäminen tuomioistuimen määräyksellä on Alankomaissa jopa pakollista.

1.3.1. Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on antaa työnantajalle mahdollisuus nostaa kanne sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee, eikä kannetta periaatteessa tarvitsisi enää nostaa työntekijän kotipaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tästä yksipuolisesta valintamahdollisuudesta on ehdotuksen mukaan hyötyä molemmille osapuolille.

2. Yleistä

2.1. Ehdotuksesta on hyötyä pääasiassa työnantajalle, jolla olisi sen perusteella mahdollisuus valita työsopimuksen täyttämispaikan tuomioistuin vastaajan kotipaikan tuomioistuimen sijasta. Näin ollen vastaajalta evättäisiin hänen oikeutensa valita toimivaltainen tuomioistuin (vastaajan kotipaikan tai sen paikan tuomioistuin, jossa vastaaja työskentelee ja jossa työnantajalla on kotipaikka).

2.2. Kyseessä on poikkeus toimivaltaa koskeviin periaatteisiin, jotka näyttävät vakiintuneen asetuksessa (EY) N:o 44/2001 ja joiden tarkoituksena on heikomman osapuolen suojeleminen sopimuksissa, joissa sopimusosapuolet ovat taloudellisesti tai teknisen ja ammatillisen osaamisen suhteen epätasa-arvoisessa asemassa (työnantajat/työntekijät, kauppiaat/kuluttajat, vakuutuksenantajat/vakuutuksenottajat). Komitea suhtautui myönteisesti asetuksen antamiseen 1.3.2000 antamassaan lausunnossa(3).

2.3. Vaikka sosiaaliturva on nimenomaisesti suljettu pois Brysselin sopimuksen ja asetuksen (EY) N:o 44/2001 aineellisesta soveltamisalasta, työoikeus sisältyy siihen huolimatta siitä, että sitä on vaikea pitää yksityisoikeuteen kuuluvana oikeudenalana.

2.3.1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, joka on toimivaltainen tulkitsemaan Brysselin sopimusta, ratkaisi oikeuskäytännössään, että työsopimus sisältyy implisiittisesti Brysselin sopimuksen soveltamisalaan, vaikkei tästä ollut mainintaa sopimuksen ensimmäisessä versiossa. Brysselin sopimusta on tarkistettu kaksi kertaa, ja työsopimus on sisällytetty sopimuksen soveltamisalaan näiden tarkistusten nojalla.

2.3.2. Työsopimuksia koskevat poikkeukset yleisestä sopimusoikeudesta ja tuomioistuimen toimivallasta johtuvat loogisesti siitä, että työoikeus on aivan erityinen oikeudenala.

2.3.3. Useat pakottavat oikeussäännöt vaikuttavat voimakkaasti työoikeuteen. Suurimmassa osassa jäsenvaltioita työntekijöiden ja heidän edustajiensa suojelua koskevat tavoitteet ilmenevät siten, että julkinen valta puuttuu työsopimuksen tekemistä, työntekoa ja työsopimuksen päättämistä koskeviin edellytyksiin (työsuojelu, työsopimuksen tiettyjen ehtojen sääntely, pakolliset tai kielletyt sopimusehdot, tiettyjen työtekijäryhmien vahvistettu suoja, ammattikohtainen työolosuhteiden ja -sopimusten sääntely laissa tai ammattialakohtaisissa, kansallisissa taikka alueellisissa työehtosopimuksissa). Suojelua koskevat tavoitteet tulevat esiin myös niin, että sopimusvapauteen on tehty lukuisia poikkeuksia.

2.3.4. Ponnisteluissa yhteisön sopimusoikeuden luomiseksi työsopimukset on sivuutettu, koska niiden katsotaan olevan liiaksi sidottuja kunkin maan sosiaalisiin ja oikeudellisiin käytäntöihin. Työsopimukset ovat myös liiaksi alisteisia oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyville arviointiperusteille tai muille oikeudellisille tai tosiasiallisille seikoille. Unionin laajentumisen jälkeen tilanne on vielä monitahoisempi ja moniulotteisempi.

2.3.5. Yhteisön työoikeus kehittyy myös jatkuvasti, ja tämä vaikuttaa työsopimusten sisältöön. Tavoitteena on yhdenmukaistaminen, joka myötävaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen sisämarkkinoilla, tasa-arvon periaatteen toteutumiseen sekä nais- ja miespuolisten työntekijöiden korkeatasoiseen suojeluun.

2.4. Se, että tuomioistuin voi käsitellä irtisanomisen työnantajan vaatimuksesta, on mitä ilmeisemmin erityistapaus suurimmassa osassa Euroopan maita, joko siksi, ettei siitä säädetä kansallisessa lainsäädännössä, tai siksi, että se on käytännössä poikkeuksellinen menettely. Voidaan perustellusti kysyä, onko tarkoituksenmukaista muuttaa asetukseen (EY) N:o 44/2001 sisältyvää perustavanlaatuista menettelysääntöä sellaisia kanteita silmällä pitäen, jotka ovat ilmeisen harvinaisia.

2.4.1. Vaikka tuomioistuin voi tietyissä tilanteissa purkaa yksityis- tai kauppaoikeudellisia sopimuksia, jos jompikumpi sopimusosapuoli katsoo, ettei toinen osapuoli täytä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan, ja jos riitaa ei sovita tai ratkaista välimiesmenettelyssä, tämä ei yleensä koske työsopimuksia. Työsopimukset päättyvät määräaikaisten työsopimusten osalta sopimuksessa määritellyn ajan kuluttua tai yleensä toisen sopimuspuolen tahdonilmaisulla, ja tällöin noudatetaan työsopimuksen ehtoja sekä kyseeseen tulevia säädöksiä. Mikäli toisen sopimuspuoli on syyllistynyt vakavaan virheeseen, työsopimus puretaan toisen sopimuspuolen aloitteesta mahdollisesti siten, että tuomioistuin tutkii purkuperusteen ja sopimuksen purkamisen taloudelliset seuraamukset, jos asia riitautetaan.

2.4.2. Työsopimuksen päättäminen tuomioistuinteitse on poikkeuksellista; näin tapahtuu silloin, kun jotain tavanomaista edellytystä sopimuksen purkamiselle tai päättämiselle ei ole, erityisesti siinä tapauksessa, että ei ole olemassa irtisanomismenettelyä, jonka työantaja voisi panna vireille työntekijän tekemän virheen tai taloudellisten perusteiden johdosta. Eräiden suojattujen työntekijöiden irtisanomiseen sovelletaan suojakautena erityissääntöjä, jotka vaihtelevat maittain. Vain harvassa valtiossa työnantajalla on velvollisuus nostaa kanne suojatun työntekijän (työntekijöiden edustajan) irtisanomiseksi tuomioistuimen päätöksellä; ainoastaan Alankomaat mainitaan ehdotuksessa.

2.5. Asetuksen (EY) N:o 44/2001 alueellista toimivaltaa koskevien sääntöjen mukaan kantajan on nostettava kanne vastaajan kotipaikan toimivaltaisessa tuomioistuimessa, koska oikeuspaikkalauseke ei ole työsopimuksissa sallittu. Tällainen lauseke on sallittu vasta sen jälkeen, kun riita on jo syntynyt ja työsopimuksen purkamista koskeva menettely on vireillä. Tässä tapauksessa sopimusosapuolten on sovittava asiasta. Lauseke voidaan kuitenkin sisällyttää sopimukseen tietyin edellytyksin, pääasiallisesti silloin, jos työntekijän kotipaikka sijaitsee kolmannessa maassa.

2.5.1. Kun työnantaja on päättänyt nostaa kanteen työsopimuksen purkamiseksi tuomioistuimen päätöksellä, mikään ei estä työantajaa sopimasta työntekijän kanssa toimivaltaisesta tuomioistuimesta asetuksen (EY) N:o 44/2001 mukaisin edellytyksin. Mikään ei estä tekemästä tällaista sopimista, jos se vaikuttaa molemmista sopimuspuolista edulliselta tietyssä tilanteessa, etenkin rajatyöntekijöiden työsopimusten osalta.

2.6. Neuvostolle esitetyn ehdotuksen mukaan työnantaja voisi kuitenkin valita tuomioistuimen, jossa se nostaa kanteen. Tällä voi mahdollisesti olla vakavia seurauksia työntekijälle, jota irtisanomismenettely tuomioistuimessa koskee ja jonka on voitava esittää puolustuksensa parhaalla mahdollisella tavalla kantajaa vastaan. Ehdotuksella poikettaisiin merkittävästi asetuksen (EY) N:o 44/2001 yleisistä menettelyllisistä periaatteista. Tämä loukkaisi vastaajan puolustautumisoikeuksia, mikäli työntekijä ei riidan synnyttyä hyväksy oikeuspaikkalauseketta eli sen paikan tuomioistuinta, jossa hän työskentelee tai jossa työsopimus on tehty, vaan pitää parempana kotipaikkansa tuomioistuinta kun se sijaitsee jäsenvaltiossa, johon asetuksen säännöksiä sovelletaan.

2.7. Ainoastaan siinä tapauksessa, että vastaajalla ei ole kotipaikkaa valtiossa, jossa asetusta sovelletaan, eikä oikeuspaikkalausekkeesta ole sovittu, työnantajan kotipaikan tuomioistuin voi harjoittaa toimivaltaansa, kun kanne on siellä laillisesti nostettu. Tällöin se soveltaa oman valtionsa oikeussääntöjä.

2.8. Komitean mielestä ei näin ollen ole olemassa pakottava syytä yleistää poikkeusta yksinomaan yhden sopimuspuolen hyväksi, sillä asetuksessa (EY) N:o 44/2001 asetetaan yleisperiaate, joka mahdollistaa siitä poikkeamisen yhteisestä sopimuksesta siinä vaiheessa, kun riita on syntynyt. Tässä poikkeuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon tilanteet, joissa asian käsittely sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa työntekijä työskentelee, on molempien sopimuspuolten edun mukaista.

2.9. Kun otetaan huomioon työvoiman liikkuvuus sisämarkkinoilla, komitea katsoo, että mikäli lainsäätäjä hyväksyy ehdotuksen, tällä olisi seuraavia vaikutuksia:

a) Ehdotuksen perusteella muissa jäsenvaltioissa tunnustettaisiin päätös ja sovellettaisiin sitä, vaikka se olisi tehty sellaisen menettelyn perusteella, joka on työoikeudessa suhteellisen harvinainen jopa niissä maissa, joissa se on sallittu.

b) Ehdotus voisi loukata puolustautumisoikeuksia sekä niitä periaatteita, joilla suojataan heikompaa sopimuspuolta tietyissä sopimuksissa.

c) Ehdotus voisi olla ristiriidassa eräiden maiden oikeusjärjestyksen perusteita koskevien sosiaalisten periaatteiden kanssa, mikäli kyseessä on erityistä suojaa nauttivien työntekijöiden irtisanominen tai irtisanomisperusteet, joita ei voida hyväksyä niiden tuomioistuimissa. Tällöin päätöstä ei voitaisi näissä maissa tunnustaa tai panna täytäntöön, koska asiaan voidaan soveltaa Brysselin sopimuksen määräystä, jonka mukaan vastaanottava valtio voi vedota oikeusjärjestyksen perusteita koskeviin periaatteisiinsa kieltäytyessään ulkomaisen tuomion täytäntöönpanosta.

d) Ehdotuksen perusteella suhtauduttaisiin epäluuloisesti toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten tuomioistuinten kykyihin tuntea ja soveltaa sopimusoikeutta, mikä on yksi ehdotuksen tueksi esitetyistä syistä.

3. Päätelmä

Komitean mielestä Alankomaiden kuningaskunnan ehdotusta ei pitäisi hyväksyä oikeusvarmuuteen ja yleisten menettelyllisten periaatteiden noudattamiseen liittyvistä syistä.

Bryssel 29. lokakuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) EYVL C 311, 14.12.2002, s. 16.

(2) EYVL C 311, 14.12.2002, s. 16.

(3) EYVL C 117, 26.6.2000.

LIITE

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon

Seuraava muutosehdotus hylättiin, mutta se sai tuekseen yli neljänneksen annetuista äänistä.

Kohta 3

Korvataan seuraavalla tekstillä:

"Alankomaiden kuningaskunnan aloitetta ei voida ottaa käsiteltäväksi, koska sillä ei ole enää oikeusperustaa EY:n perustamissopimuksessa. Komitea suosittaa, että komissio tutkii asian ja ottaa tässä huomioon komitean huomiot."

Perustelu

Koska Nizzan sopimuksella EY:n perustamissopimuksen 67 artiklaan lisättiin 5 kohta, jäsenvaltioille viiden vuoden siirtymäkaudeksi Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen myönnetty aloiteoikeus lakkasi Nizzan sopimuksen tullessa voimaan. Näin ollen Alankomaiden aloitteella ei ole oikeusperustaa, eikä sitä siksi tule ottaa käsiteltäväksi.

Komitean huomiot tulisi toimittaa komissiolle tutkittaviksi.

Äänestystulos

Puolesta: 21, vastaan: 54, pidättyi äänestämästä: 2.