52002PC0235

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (komission esittämä EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti)

2000/0117 (COD)

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta

1. Tausta

Ehdotus toimitettu neuvostolle ja Euroopan parlamentille (KOM(2000)276 lopullinen - 2000/0117/COD) perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdan mukaisesti: 11.7.2000

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto: 26.4.2001

Alueiden komitean lausunto: 13.12.2000

Euroopan parlamentin lausunto - ensimmäinen käsittely: 17.1.2002

2. Komission ehdotuksen tarkoitus

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista koskevalla direktiivillä pyritään kolmeen tavoitteeseen: aihetta koskevan oikeudellisen kehyksen nykyaikaistamiseen, yksinkertaistamiseen ja suurempaan joustavuuteen. Nykyaikaistamisessa otetaan huomioon uusi tekniikka ja talouden tilanteen muuttuminen, direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen toimintojen parhaillaan käynnissä oleva vapauttaminen mukaan luettuna. Yksinkertaistamista tarvitaan, jotta käyttäjät ymmärtäisivät paremmin nykyistä lainsäädäntöä ja näin ollen hankintasopimukset tehtäisiin aihetta koskevia säännöksiä ja periaatteita kaikilta osin noudattaen ja osapuolet (hankintayksiköt ja toimittajat) tietäisivät paremmin omat oikeutensa. Menettelyjen on puolestaan oltava joustavia, jotta ne vastaisivat hankintayksikköjen ja taloudellisten toimijoiden tarpeita.

3. Komission lausunto parlamentin tarkistuksista

Komissio on hyväksynyt kokonaisuudessaan tai osittain ja tarvittaessa uudelleen muotoiltuna 47 tarkistusta Euroopan parlamentin tekemistä 83 tarkistuksesta.

***

3.1. Komission kokonaisuudessaan hyväksymät tai ainoastaan muodollisista syistä uudelleen muotoillut tarkistukset. (tarkistukset 111, 7, 8, 67, 68 ja 69)

Tarkistuksella 111 lisätään johdanto-osaan uusi perustelukappale, jossa painotetaan, että direktiivi ei estä hankintayksikköä määräämästä tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi. Komissio hyväksyy tämän tarkistuksen painottamalla, että se muotoillaan siten, että EY:n perustamissopimuksen (30 artiklan) säännökset tulevat otetuiksi huomioon:

Johdanto-osan 2 c kappale: "(2 c) Tämä direktiivi ei millään tavoin estä hankintayksikköä määräämästä toimista tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi erityisesti kestävä kehitys huomioon ottaen edellyttäen, että nämä toimenpiteet eivät ole syrjiviä eivätkä ristiriidassa julkisten hankintojen alan markkinoiden avaamistavoitteen tai perustamissopimuksen kanssa."

Tarkistuksella 7 muutetaan johdanto-osan 34 kappaletta sen selkeyttämiseksi, että hankintayksikön on otettava huomioon muihin kuin sen esittämiin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksikön asettamat vaatimukset vastaavalla tavalla, ja että hankintayksiköiden on perusteltava päätös, jossa todetaan, ettei tarjous ole vastaava.

On tarpeen yhdistää tarkistus 7 muihin samaa problematiikkaa koskeviin tarkistuksiin - katso huomautuksia, jotka koskevat tarkistuksia 35, 36, 38, 40, 95 ja 99/118.

Tarkistuksella 8 muutetaan johdanto-osan 42 kappaletta. Siinä lisätään insinöörien suorittamat palvelut niiden esimerkkipalveluiden joukkoon, joista perittäviä palkkioita koskee kansallinen lainsäädäntö, jonka soveltamiseen ei saa puuttua.

Tarkistuksilla 67, 68 ja 69 poistetaan hyvin seikkaperäiset säännökset niistä yksityiskohtaisista säännöistä, joilla täsmennetään kunkin sovellettavan kriteerin painotus taloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi. Näiden kolmen kohdan poistaminen voidaan hyväksyä painotusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi.

***

3.2. Tarkistukset, jotka komissio hyväksyy osittain tai sisällöltään uudelleen muotoiltuina (tarkistukset 89/96, 4, 33, 9, 70, 35, 36, 38, 40, 95, 99/118, 64, 18, 57, 109, 60, 43, 47, 13, 16, 21, 22, 26, 27, 29, 30, 117, 51, 53, 56, 66, 75, 76, 78, 79, 80, 81, 82, 83, 85 ja 86)

Tarkistuksilla 89/96 lisätään johdanto-osaan uusi perustelukappale, jonka tarkoituksena on korostaa ympäristönsuojelua koskevan yhteisön politiikan sisällyttämistä julkisia hankintoja koskevaan menettelyyn. Perustamissopimuksen 6 artiklassa edellytetään ympäristönsuojelun sisällyttämistä muihin politiikan aloihin: tämä merkitsee sitä, että ympäristöpolitiikka ja julkisia hankintoja koskeva politiikka sovitetaan yhteen. Komissio katsoo näin ollen, että hankintayksikköjen on saatava hankkia "vihreitä" tuotteita tai palveluja parhaimmalla hinta-laatu-suhteella. Komissio hyväksyy tarkistuksen muotoiltuna uudelleen seuraavasti:

Johdanto-osan 2 b kappale: "2 b Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 6 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä kyseisen perustamissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.

Tässä direktiivissä selvennetään siis, kuinka hankintayksiköt voivat edistää ympäristön suojelua ja kestävää kehitystä, ja taataan samalla hankintayksiköille mahdollisuus saada sopimuksilleen paras hinta-laatu-suhde."

*

Tarkistuksella 4 lisätään uusi johdanto-osan kappale, jonka tarkoituksena on täsmentää, että hankintayksiköt voivat vaatia hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaalipoliittisten tavoitteiden edistämiseen, edellyttäen, että nämä ehdot ovat yhteensopivat yhteisön oikeuden kanssa. Jotta varmistettaisiin yhtenäisyys kahden julkisia hankintoja koskevan direktiivin välillä, olisi tämä mahdollisuus laajennettava koskemaan myös ehtoja, joiden tarkoituksena on suojella ympäristöä. [1]

[1] Katso tarkistus 10, jonka Euroopan parlamentti on tehnyt ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta.

Tarkistuksella 33 muutetaan 33 artiklan kolmatta kohtaa, ja muutoksella on tarkoitus täsmentää, että hankinnan toteuttamiselle asetettavat ehdot voivat liittyä sosiaalipoliittisten tavoitteiden edistämiseen; lisäksi sen tarkoituksena on vahvistaa entisestään yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden noudattamista silloin, kun hankintayksiköt asettavat hankinnan toteuttamiselle erityisiä ehtoja. Itse asiassa tässä tarkistuksessa täsmennetään omana säännöksenään se, mikä jo sisältyy 9 artiklaan, jonka soveltamisala on yleinen.

Komissio sisällyttää siten tarkistukset 4 ja 33 ehdotukseensa seuraavasti:

Johdanto-osan 32 kappale: "(32) Hankintasopimuksen toteuttamiselle asetetut ehdot ovat direktiivin mukaisia, kun ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä ja kun ne mainitaan tarjouskilpailukutsuna käytettävässä ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa. Niillä voidaan pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla ja erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua sekä asettaa velvoitteita sovellettavaksi sopimusten täytäntöönpanossa, kuten pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamista koskevia toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön perustavanlaatuisten sopimusten säännösten sisällön noudattamista olettaen, ettei niitä ole pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä sellaisen vammaisten tietyn vähimmäismäärän palvelukseen ottamista, joka ylittää kansallisen lainsäädännön vaatimukset."

"37 a artikla

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

Hankintayksiköt voivat asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja edellyttäen, että ehdot ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia ja ne on ilmoitettu tarjouskilpailukutsuna käytetyssä ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa. Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdoissa voidaan käsitellä erityisesti sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia."

*

Tarkistuksella 9 lisätään uusi johdanto-osan 42 a kappale, jonka tarkoituksena on täsmentää, että hankintayksiköt voivat hylätä poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset, joissa ei noudateta sosiaalialan lainsäädäntöä. Tämä mahdollisuus sisältyy jo nykyiseen lainsäädäntöön, joten se on vain ilmaistava selvästi.

Tarkistuksella 70 muutetaan poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskevaa 55 artiklaa vaihtamalla ilmaus "suoritteeseen nähden" ilmaukseen "tavarahankintaan, palveluhankintaan tai urakkaan nähden". Perustelusta (että tätä säännöstä on sovellettava myös tavarahankintoihin ja urakoihin eikä ainoastaan palveluihin) ilmenee selvästi, että tarkistus perustuu väärinkäsitykseen, joka johtuu käännösongelmasta. Säännöstä sovelletaan todellakin näihin kolmeen sopimustyyppiin. Jotta yhdenmukaisuus perusdirektiivin kanssa säilyisi ja jotta vältettäisiin myöhemmät tulkintaerot, nykyisen lainsäädännön ranskankielistä versiota ei pidä muuttaa, koska siitä ilmenee riittävän selvästi, että säännöstä sovelletaan näihin kolmeen sopimustyyppiin. Olisi lisäksi varmistettava, että tämä pätee yhtälailla kaikkiin kielitoisintoihin [2].

[2] Englanninkielisessä toisinnossa on näin ollen käytettävä ilmaisua "goods, works or services".

Komissio sisällyttää tarkistukset 9 ja 70 ehdotukseensa seuraavasti:

"55 artikla

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

1. Jos tiettyä hankintasopimusta varten jätetyt tarjoukset vaikuttavat suoritteeseen nähden poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksikön on, ennen kuin se voi hylätä tarjoukset, pyydettävä kirjallisesti tarkemmat tiedot tarpeellisiksi katsomistaan tarjouksen pääkohdista.

Tällaisia tietoja voivat olla erityisesti:

a) tuotteiden valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisuus;

b) valitut tekniset ratkaisut ja/tai poikkeuksellisen edulliset, tarjoajaa suosivat tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen edellytykset;

c) tarjoajan ehdottamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden omintakeisuus;

c a) niiden säännösten noudattaminen, jotka koskevat työsuojelua ja työoloja ja jotka ovat voimassa siinä paikassa, jossa suorite on tarkoitus toteuttaa;

d) tarjoajan mahdollisesti saama valtiontuki.

2. Hankintayksikkö tarkistaa tarjouksen pääkohdat tarjoajaa kuullen ja ottaen huomioon toimitetut perustelut.

3. Hankintayksikkö, joka toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen johdosta, voi hylätä tarjouksen pelkästään tällä perusteella vain siinä tapauksessa, että se on kuullut tarjoajaa eikä tämä ole voinut osoittaa hankintayksikön vahvistamassa aiheellisessa määräajassa, että kyseinen tuki on laillisesti myönnetty. Hankintayksikkö, joka hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, ilmoittaa siitä komissiolle."

*

Tarkistukset 35, 36, 38, 40, 95 ja 99/118 liittyvät 34 artiklaan, joka koskee teknisiä eritelmiä.

Tarkistuksen 35 mukaan tekniset eritelmät voidaan myös laatia tuotteen elinkaarensa aikana aiheuttamien ympäristövaikutusten perusteella. Komissio on samaa mieltä tästä lähestymistavasta.

Tarkistuksella 36 otetaan käyttöön uusi määritelmä "vastaava standardi" niitä tapauksia varten, joissa päinvastoin on kyse tarjouksesta, joka takaa vastaavan ratkaisun. Vaikka tarkistuksen ymmärretäänkin käsittelevän vastaavia ratkaisuja, kustannusten sisällyttämistä vastaavan ratkaisun määritelmään ei voida hyväksyä, koska hinta on otettava huomioon siinä vaiheessa, kun tarjouksia arvioidaan sopimuksen myöntämisperusteiden perusteella, eikä sitä voida käyttää poissulkemaan muihin ratkaisuihin perustuvia tarjouksia sillä perusteella, että ne eivät olisi hankintayksikön asettamien teknisten eritelmien mukaisia.

Tarkistuksilla 99/118 muutetaan 34 artiklaa sen selventämiseksi, että hankintayksikkö ei voi hylätä tarjousta, jos tarjouksentekijä on osoittanut sille, että tarjous on sopimuksen vaatimuksia vastaava.

Tarkistuksessa 38 täsmennetään toisaalta, että tunnustetun elimen tekemää testejä koskevaa kertomusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena todisteena, ja toisaalta, että hankintayksikön, joka hylkää tarjouksen sillä perusteella, ettei se ole vaatimuksia vastaava, kuuluu perustella kyseinen päätös ja välittää taloudellisille toimijoille pyynnöstä perustelut vastaavuuden puuttumisesta. Velvoite perustelujen välittämisestä on otettu yleisesti huomioon 48 artiklan 2 kohdassa.

Tarkistuksen 40 tarkoituksena on sallia poikkeustapauksissa viittaus erityisiin valmistusmenetelmiin tai tiettyyn valmistajaan tai toimittajaan.

Mahdollisuus viitata erityiseen valmistusmenetelmään voidaan hyväksyä sillä edellytyksellä, että seurauksena ei ole sopimuksen varaaminen tietylle toimittajalle.

Tarkistuksella 95 muutetaan liitettä XX, ja tarkoituksena on muuttaa teknisten eritelmien määritelmää lisäämällä siihen ympäristövaikutuksen huomioon ottaminen, käyttöohjeet sekä tuotantoprosessit tai -menetelmät.

Tässä tarkistuksen osassa säädöstä selkiytetään komission 4.7.2001 antaman tiedonannon mukaisesti, joka koskee julkisia hankintoja ja ympäristöä [3], ja tarkistus voidaan siten hyväksyä uudelleen muotoiltuna.

[3] "Komission tulkitseva tiedonanto julkisiin hankintoihin sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstä ja mahdollisuuksista ottaa ympäristönäkökohdat huomioon julkisissa hankinnoissa", KOM(2001)274 lopullinen, EYVL C 333, 29. marraskuuta 2001, s. 13-26.

Lisäksi tarkistuksen mukaan ehdotukseen lisätään kaikille sopivan suunnittelun periaatteen vaatimukset (mukaan lukien vammaisten huomioonottaminen).

Kun otetaan huomioon myös tarkistus 7, josta on kyse edellä 3.1 kohdassa, komissio sisällyttää ehdotukseensa tarkistukset 35, 36, 38, 40, 95 ja 99/118 johdanto-osan 34 kappaleeseen, 34 artiklaan, 48 artiklan 2 kohtaan ja liitteeseen XX muotoiltuina uudelleen seuraavasti:

Johdanto-osan 34 kappale: "(34) Julkisten hankintayksiköiden laatimien teknisten eritelmien on oltava sellaisia, että julkiset hankinnat ovat avoimia kilpailulle; siksi on oltava mahdollisuus esittää tarjouksia, jotka perustuvat moniin erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Teknisiä eritelmiä on näin ollen voitava laatia toisaalta suorituskyvyn ja toimintaa koskevien vaatimusten perusteella, mutta toisaalta, jos viitataan eurooppalaiseen standardiin - tai jos sellaista ei ole, kansalliseen standardiin - hankintayksiköiden on harkittava vastaaviin ratkaisuihin perustuvia tarjouksia, jotka vastaavat hankintayksiköiden asettamia vaatimuksia ja ovat turvallisuuden kannalta vastaavia. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajat voivat esittää minkä tahansa tyyppisiä todisteita. Jos hankintayksiköt katsovat, että vastaavuutta ei tietyssä tapauksessa ole, on niiden voitava perustella asiaa koskeva päätöksensä.

Hankintayksiköt, jotka haluavat määritellä ympäristövaatimuksia tietyn hankinnan teknisissä eritelmissä, voivat vahvistaa tiettyjen tuote- tai palveluryhmien ympäristöystävällisyyden ja/tai -vaikutukset. Ne voivat käyttää tai olla käyttämättä eritelmiä, jotka ovat soveltuvia tarvittavien hankintojen tai suoritteiden määrittelyyn sellaisina kuin ne on määritelty ympäristömerkeissä, esimerkiksi Euroopan ympäristömerkissä, (moni)kansallisissa ympäristömerkeissä tai muissa ympäristömerkeissä, tai näiden eritelmien osia. Tämä mahdollisuus voidaan kuitenkin sallia vain, jos merkkiä koskevat vaatimukset kehitetään ja hyväksytään tieteellisiin tutkimuksiin perustuvien tietojen pohjalta prosessissa, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja jos merkki on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä."

"34 artikla

Tekniset eritelmät

1. Liitteessä XX olevassa 1 kohdassa määriteltyjen teknisten eritelmien on oltava hankintaa koskevissa asiakirjoissa, kuten hankintasopimusta koskevassa ilmoituksessa, tarjouseritelmässä tai täydennysasiakirjoissa.

2. Teknisten eritelmien on taattava tarjoajille yhdenvertaiset mahdollisuudet esittää tarjous, eivätkä ne saa perusteettomasti haitata julkisten hankintojen avaamista kilpailulle.

3. Rajoittamatta oikeudellisesti sitovien teknisten sääntöjen soveltamista, mikäli ne ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava:

a) joko viittaamalla liitteessä XX määriteltyihin eritelmiin ja tässä luetellussa tärkeysjärjestyksessä kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitteisiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin, kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden tuottamiseen liittyviin teknisiin eritelmiin. Jokaiseen viittaukseen liitetään ilmaisu "tai vastaava".

b) tai suorituskykyjen tai toiminnallisten vaatimusten perusteella; näihin voi sisältyä ympäristöominaisuuksia. Teknisten eritelmien on oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät määrittelemään hankintasopimuksen kohteen ja jotta hankintayksiköt pystyvät tekemään kyseisen hankintasopimuksen.

c) tai b alakohdassa tarkoitettujen suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella viittaamalla näiden vaatimusten tai suorituskyvyn vaatimustenmukaisuusolettamana a alakohdassa mainittuihin eritelmiin.

d) tai viittaamalla a alakohdan eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja b alakohdan suorituskykyyn tai toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

4. Kun hankintayksiköt käyttävät mahdollisuutta viitata 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin, ne eivät saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut tuotteet ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin yksiköt ovat viitanneet, jos tarjoaja osoittaa tarjouksessaan millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla ja hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla, että sen ehdottamat ratkaisut täyttävät vastaavalla tavalla teknisissä eritelmissä määritetyt vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana tapana voidaan pitää esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja tai tunnustetun elimen laatimaa testausraporttia.

5. Kun hankintayksiköt käyttävät 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta asettaa eritelmät suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, ne eivät saa hylätä tarjousta tuotteista, palveluista tai rakennusurakoista, jotka ovat kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viitteen mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia, joita yksiköt ovat vaatineet.

Tarjoajan on osoitettava tarjouksessaan millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla ja hankintayksikköä tyydytyttävällä tavalla, että standardin mukainen tuote, palvelu tai urakka täyttää hankintayksikön toiminnalliset tai suorituskykyä koskevat vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana tapana voidaan pitää esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja tai tunnustetun elimen laatimaa testausraporttia.

5 a. Vahvistaessaan suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia koskevia ympäristöominaisuuksia hankintayksikkö voi käyttää eurooppalaisissa ympäristömerkeissä, (moni)kansallisissa ympäristömerkeissä tai muissa ympäristömerkeissä määriteltyjä yksityiskohtaisia eritelmiä tai niiden osia, jos ne ovat soveltuvia sopimuksen kohteena olevien hankintojen tai suoritteiden ominaisuuksien määrittelyyn, jos merkkiä koskevat vaatimukset kehitetään tieteellisen tiedon pohjalta ja ympäristömerkit hyväksytään prosessissa, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja jos merkki on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä.

Hankintayksiköt voivat ilmoittaa, että ympäristömerkillä varustettujen tuotteiden tai palvelujen oletetaan täyttävän tarjouspyyntöasiakirjassa määritellyt tekniset eritelmät; niiden on hyväksyttävä kaikki muut tämän osoittamiseen soveltuvat tavat, kuten valmistajan tekniset asiakirjat tai tunnustetun elimen laatima testausraportti.

6. Tässä artiklassa tarkoitetaan "tunnustetuilla elimillä" testaus- ja kalibrointilaboratorioita ja tarkastus- ja sertifiointielimiä, jotka noudattavat sovellettavia eurooppalaisia standardeja.

Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muissa jäsenvaltioissa olevien tunnustettujen elinten antamat todistukset.

7. Teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää tai erityistä menetelmää eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin tai tyyppiin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta vaikuttaisi hyödyttävästi tai poissulkevasti tiettyihin yrityksiin tai tiettyihin tuotteisiin, paitsi jos tämä on perusteltua hankintasopimuksen kohteen vuoksi. Tällainen maininta tai viittaus on sallittu poikkeuksellisesti silloin, kun hankintasopimuksen kohdetta ei voida selostaa tarpeeksi tarkalla ja kaikille asianomaisille täysin selvällä kuvauksella 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Tällaiseen mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaus "tai vastaava"."

"48 artikla

Kelpuuttamista hakeneille, ehdokkaille ja tarjoajille tiedottaminen

1. ...

2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava mahdollisimman pian jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle, joka sitä pyytää, seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus tai tarjous on hylätty, sekä jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle valitun tarjouksen ominaisuudet ja edut sekä tarjouskilpailun voittajan nimi tai puitesopimuksen osapuolet. Määräaika ei missään tapauksessa saa ylittää 15:tä päivää asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

Hankintayksiköt voivat kuitenkin päättää, että tiettyjä hankintasopimuksen myöntämistä tai puitesopimuksen tekemistä koskevia, ensimmäisessä alakohdassa mainittuja tietoja ei anneta, jos niiden julkistaminen olisi lain soveltamisen esteenä tai olisi muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi julkisten tai yksityisten taloudellisten toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja, mukaan luettuna sopimuspuoleksi valitun taloudellisen toimijan edut, tai voisi haitata taloudellisten toimijoiden välistä rehellistä kilpailua.

3. ...

4. ...

5. ... "

"LIITE XX

TIETTYJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) 'teknisellä eritelmällä' julkisten palvelu- tai tavarahankintasopimusten osalta eritelmää, jolla asiakirjassa määritellään tuotteelta tai palvelulta vaadittavat ominaisuudet, kuten laatutasot, ympäristöominaisuuksien tasot, kaikille sopivan suunnittelun periaatteen vaatimukset (mukaan lukien vammaisten huomioonottaminen), tuotteen käyttö, sen turvallisuus tai sen mitat, mukaan lukien sellaiset tuotteeseen liittyvät seikat kuin nimi, jolla tuotetta myydään, nimikkeistö, symbolit, testaus ja testausmenetelmät, pakkaus ja pakkausmerkinnät, käyttöohjeet, tuotantoprosessit ja -menetelmät sekä menettelyt, joilla tuotteen vaatimustenmukaisuus arvioidaan;

b) 'teknisillä eritelmillä' julkisten urakkasopimusten osalta kaikkia teknisiä määräyksiä, jotka sisältyvät erityisesti tarjouspyyntöasiakirjoihin ja joissa määritellään materiaalilta, tuotteelta tai hankinnalta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, tuote tai hankinta kuvauksen perusteella täyttää hankintayksikön tarkoittaman käytön vaatimukset. Näihin ominaisuuksiin sisältyvät ympäristöominaisuuksien tasot, kaikille sopivan suunnittelun periaatteen vaatimukset (mukaan lukien vammaisten huomioonottaminen), vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tasot, käyttöön soveltuvuus, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta, nimikkeistöä, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta ja pakkausmerkintöjä, käyttöohjeita sekä tuotantoprosesseja ja -menetelmiä. Ne sisältävät myös sääntöjä, jotka koskevat rakennusurakoiden suunnittelua ja hinnoittelua, testausta, tarkastusta ja hyväksymistä sekä rakennusmenetelmiä tai -tekniikkaa ja muita teknisiä edellytyksiä, jotka hankintayksikkö voi yleisten tai erityisten määräysten nojalla asettaa valmiille rakennusurakalle ja siihen kuuluville materiaaleille tai osille;

2. 'standardilla': tunnustetun standardointielimen toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen seuraavista luokista:

- 'kansainvälinen standardi': kansainvälisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön

- 'eurooppalainen standardi': eurooppalaisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön

- 'kansallinen standardi': kansallisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön;

3. 'eurooppalaisella teknisellä hyväksymisellä': tuotteen kelpoisuudesta annettua myönteistä teknistä lausuntoa, joka perustuu rakennustyössä sovellettavien olennaisten vaatimusten täyttymiseen ottaen huomioon tuotteen perusominaisuudet ja sen nimenomaiset käyttö- ja soveltamisolosuhteet. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän myöntää jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten hyväksymä laitos.

4. 'yhteisillä teknisillä eritelmillä': Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistuja, jäsenvaltioiden kesken sovittua menettelyä noudattaen laadittuja teknisiä eritelmiä.

5. 'teknisellä viitteellä': Euroopan standardointielinten laatimia asiakirjoja, jotka ovat muita kuin virallisia standardeja ja jotka laaditaan markkinoiden kehittymiseen mukautettuja menettelyjä noudattaen.

Tarkistuksella 64 lisätään uusi 53 a artikla, jossa todetaan, että jos hankintayksikkö vaatii todistusta, joka liittyy ympäristöasioiden hallintajärjestelmään, sen on hyväksyttävä EMAS-todistukset, kansainvälisten standardien mukaiset todistukset sekä kaikki muut vastaavat todistukset. Tietyissä soveltuvissa tapauksissa - esimerkiksi kun on kyse kyvystä ottaa ekosysteemi huomioon julkista rakennusurakkaa toteutettaessa [4] - ympäristöasioiden hallintajärjestelmä voi olla todiste teknisestä suorituskyvystä. Näitä tapauksia varten on hyödyllistä säätää mahdollisista todistuskeinoista sekä vastaavuuden tunnustamisesta siten, että taataan, että sopimuksia ei varata pelkästään tiettyjen todistusten haltijoille. Tässä tarkistuksessa toistetaan sisällöltään 51 artiklan 2 kohdan säännökset, jotka koskevat laadunvarmistustodistuksia. Kun tämä yhtäläisyys otetaan huomioon, tämä tarkistus voidaan sisällyttää 51 artiklaan ja muotoilla uudelleen, jotta taataan vastaavuus kahden säännöksen välillä. Komissio sisällyttää siten tarkistuksen 64 ehdotukseensa seuraavasti:

[4] Vrt. edellä mainittu tulkitseva tiedonanto.

Johdanto-osan 39 a kappale: "(39 a) Soveltuvissa tapauksissa, joissa rakennusurakan ja/tai palvelujen luonteen perusteella voidaan soveltaa ympäristöasioiden hallintatoimenpiteitä tai hallintajärjestelmiä, tällaisten toimenpiteiden tai järjestelmien soveltamista voidaan edellyttää. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät, riippumatta siitä, onko ne rekisteröity yhteisön sääntöjen mukaisesti (EMAS-säännöt), voivat olla osoituksena taloudellisen toimijan teknisestä suorituskyvystä hankintasopimuksen toteuttamisessa. Lisäksi kuvaus niistä toimenpiteistä, joita taloudellinen toimija soveltaa taatakseen saman ympäristönsuojelun tason, on hyväksyttävä vaihtoehtoiseksi todistuskeinoksi rekisteröityjen ympäristöasioiden hallintajärjestelmien ohella."

"51 artikla

Vastavuoroinen tunnustaminen hallinnollisten, teknisten ja rahoitusta koskevien ehtojen sekä todistusten, testauksen ja selvitysten osalta

1. ...

2. Jos hankintayksiköt vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen laadun-varmistusstandardien vaatimukset, niiden on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka varmentamista koskevia eurooppalaisia standardisarjoja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muiden jäsenvaltioiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden suorittamisesta.

3. Rakennusurakoita ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta ja ainoastaan soveltuvissa tapauksissa hankintayksiköt voivat vaatia ilmoitusta niistä ympäristöasioiden hallintaa koskevista toimenpiteistä, joita taloudellinen toimija voi soveltaa sopimusta toteutettaessa. Näissä tapauksissa, jos hankintayksiköt vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien standardien vaatimukset, niiden on viitattava yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin perustuviin ympäristöasioiden hallintaa koskeviin standardeihin, jotka yhteisön oikeutta tai varmentamista koskevia eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muiden jäsenvaltioiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien ympäristöasioiden hallintaa koskevien toimenpiteiden suorittamisesta."

*

Tarkistuksen 18 tarkoituksena on antaa ryhmittymiin kuuluville taloudellisille toimijoille mahdollisuus esittää yhteenlaskettu suorituskykynsä valintaa varten, ja tämä koskee seuraavia osa-alueita: pätevyys harjoittaa ammattitoimintaa, taloudellinen ja rahoituksellinen suorituskyky ja taloudellinen ja/tai ammatillinen suorituskyky. Mahdollisesti edellytettävää alan kokemuksen kestoa ei kuitenkaan voida yhdistää. Lisäksi tarkistuksen mukaan ryhmittymän johtajalta voidaan edellyttää vähimmäisvaatimusten täyttämistä.

Tarkistus on johdonmukainen oikeuskäytännön kanssa. Jokaiselta ryhmittymän jäseneltä on kuitenkin voitava edellyttää pätevyyttä harjoittaa ammattitoimintaa sen mukaisesti, mitä toimintaa näiden henkilöiden odotetaan harjoittavan sopimusta toteutettaessa. Mitä tulee vähimmäisvaatimuksiin, joiden täyttämistä hankintayksikkö voi edellyttää ryhmittymän johtajalta, on varmistettava, että sanaa "vähimmäinen" tulkitaan siten, että hankintayksikölle taataan, että ainakin yhdellä ryhmittymään osallistuvalla on tarvittava taitotieto sopimuksen toteuttamiseksi.

Tämä problematiikka voi ilmetä eri yhteyksissä (niin kelpuuttamisjärjestelmässä kuin avoimissa menettelyissä, rajoitetuissa menettelyissä tai neuvottelumenettelyissä, jotka sisältävät ennalta toteutetun kilpailuttamisen, ja kussakin tapauksessa voi olla kyse niin varsinaisista taloudellisten toimijoiden ryhmittymistä kuin yksin esiintyvistä taloudellisista toimijoista, jotka kuitenkin haluavat esittää arvioitavaksi muiden yksiköiden, kuten niiden hallinnassa olevien yritysten, alihankkijoiden jne. suorituskyvyn). Tämä on siten otettava huomioon muotoiltaessa uudelleen 52 ja 53 artikla.

Tässä uudelleen muotoilussa on myös otettava huomioon tarkistukset 57 ja 109, joissa, tekemättä eroa pakollisten poissulkemisperusteiden ja valinnaisten perusteiden välillä, tehdään kaikista klassisen direktiiviehdotuksen 46 artiklan mukaisista poissulkemisperusteista pakollisia niin kelpuuttamisjärjestelmän hallinnassa kuin osallistujien valinnassa avoimissa, rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä, jotka sisältävät ennalta toteutetun kilpailuttamisen.

Mitä tulee klassisen direktiivin 46 artiklan 2 kohdan mukaisten valinnaisten perusteiden soveltamiseen (konkurssi, vakava virhe ammattitoiminnassa jne.), olisi nämä tarkistukset muotoiltava uudelleen, jotta näiden poissulkemisperusteiden valinnainen luonne säilyy.

Mitä tulee klassisen direktiivin 46 artiklan 1 kohdan mukaisiin pakollisiin poissulkemisperusteisiin (tuomittu lainvoimaisella päätöksellä tietyistä vakavista rikkomuksista, kuten osallistumisesta rikollisjärjestön toimintaan), voidaan näiden säännösten soveltamisalaa laajentaa tapauksiin, joissa hankintaviranomaiset tekevät erityisaloja koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia, varsinkin kun on tavallista, että sama hankintaviranomainen toimii niin "erityisaloilla" kuin "klassisilla aloilla".

Sitä vastoin niiden hankintayksiköiden osalta, jotka eivät ole viranomaisia (eli julkiset yritykset ja yksityiset yritykset, jotka toimivat erityis- tai yksinoikeuksien nojalla), tällaista velvoitetta soveltaa kyseisiä poissulkemisperusteita ei voida hyväksyä, koska näiden velvoitteiden noudattaminen muiden yksiköiden kuin viranomaisten toimesta edellyttäisi välttämättä, että näillä yksiköillä olisi mahdollisuus käyttää rikosrekistereistä saatavia tietoja, mikä voisi aiheuttaa vakavia tietosuojaongelmia. Lisäksi on otettava huomioon, että nämä tiedot voivat koskea kilpailevia yrityksiä.

Tarkistuksella 60 on tarkoitus lisätä luettelo valinnaisista poissulkemisperusteista 53 artiklaan, joka koskee osallistujien valintaa avoimiin, rajoitettuihin tai neuvottelumenettelyihin, jotka sisältävät ennalta toteutetun kilpailuttamisen. Tarkistusta ei voida sisällyttää ehdotukseen sellaisenaan, koska osa tapauksista aiheuttaisi perusteettomia eroja klassisessa direktiivissä tarkoitettujen tapausten kanssa (esimerkiksi luettelo sisältää mahdollisuuden poissulkemiseen "ympäristörikoksen" perusteella, kun taas tätä mahdollisuutta ei ole nimenomaisesti mainittu klassisen direktiivin 46 artiklan 2 kohdassa). Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus näiden kahden direktiivin välillä, olisi tämä tarkistus otettava huomioon sisällöltään viittaamalla klassisen direktiivin 46 artiklan 2 kohtaan.

Siinä määrin kuin edellä on selvitetty, komissio voi siis sisällyttää tarkistukset 18, 57, 109 ja 60 ehdotuksensa 52 artiklaan (uudelleen muokattu) ja 53 artiklaan, jotka muotoillaan seuraavasti:

"52 artikla

Kelpuuttamisjärjestelmät

1. Hankintayksiköt voivat halutessaan luoda taloudellisten toimijoiden kelpuuttamisjärjestelmän sekä soveltaa sitä.

Hankintayksiköiden, jotka luovat kelpuuttamisjärjestelmän tai soveltavat sitä, on huolehdittava, että taloudelliset toimijat voivat milloin tahansa hakea kelpuutusta.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyssä järjestelmässä voi olla eri kelpoisuusasteita.

Sitä on sovellettava hankintayksikön laatimia puolueettomia perusteita ja sääntöjä noudattaen.

Jos näihin perusteisiin ja sääntöihin sisältyy teknisiä eritelmiä, sovelletaan 34 artiklan säännöksiä. Perusteet ja säännöt voidaan tarpeen mukaan saattaa ajan tasalle.

2 a. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamisen perusteisiin ja sääntöihin voivat sisältyä [julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta] annetun direktiivin ../../EY 46 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet.

Jos hankintayksikkö on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu viranomainen, näihin perusteisiin ja sääntöihin sisältyvät direktiivin ../../EY 46 artiklan 1 kohdassa luetellut pakolliset poissulkemisperusteet.

2 b. Jos edellä 2 kohdassa tarkoitetut kelpuuttamisen perusteet ja säännöt sisältävät vaatimuksia, jotka koskevat taloudellisen toimijan taloudellista ja rahoituksellista suorituskykyä, tämä voi tarvittaessa esittää arvioitavaksi muiden yksiköiden suorituskyvyn, riippumatta niiden siteiden oikeudellisesta luonteesta, jotka yhdistävät toimijan kyseisiin yksiköihin. Taloudellisen toimijan on tässä tapauksessa todistettava hankintayksikölle, että nämä resurssit ovat sen käytettävissä kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaoloaikana, esimerkiksi esittämällä kyseisten yksiköiden tätä asiaa koskevan sitoumuksen.

Samoin edellytyksin 10 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi esittää arvioitavaksi ryhmittymään osallistuvien tai muiden yksiköiden suorituskyvyn.

2 c. Jos edellä 2 kohdassa tarkoitetut kelpuuttamisen perusteet ja säännöt sisältävät vaatimuksia, jotka koskevat taloudellisen toimijan teknistä ja/tai ammatillista suorituskykyä, tämä voi tarvittaessa esittää arvioitavaksi muiden yksiköiden suorituskyvyn, riippumatta niiden siteiden oikeudellisesta luonteesta, jotka yhdistävät toimijan kyseisiin yksiköihin. Taloudellisen toimijan on tässä tapauksessa todistettava hankintayksikölle, että nämä resurssit ovat sen käytettävissä kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaoloaikana, esimerkiksi esittämällä kyseisten yksiköiden sitoumuksen siitä, että ne antavat tarvittavat resurssit taloudellisen toimijan käyttöön.

Samoin edellytyksin 10 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi esittää arvioitavaksi ryhmittymään osallistuvien tai muiden yksiköiden suorituskyvyn.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut kelpuuttamisen perusteet ja säännöt on pyynnöstä toimitettava niistä kiinnostuneille taloudellisille toimijoille. Ajan tasalle saatetut kelpuuttamisen perusteet ja säännöt on toimitettava asiasta kiinnostuneille taloudellisille toimijoille.

Jos hankintayksikkö katsoo tiettyjen kolmansien yksiköiden tai laitosten kelpuuttamisjärjestelmän vastaavan sen vaatimuksia, sen on toimitettava näiden kolmansien yksiköiden tai laitosten nimet niistä kiinnostuneille taloudellisille toimijoille.

4. Kelpuutetuista taloudellisista toimijoista on pidettävä luetteloa. Luettelo voidaan jakaa luokkiin niiden hankintasopimustyyppien mukaan, joiden toteuttamista kelpuuttaminen koskee.

5. Kun tarjouskilpailukutsu on esitetty ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, rajoitetun menettelyn tarjoajat tai neuvottelumenettelyyn osallistujat on valittava kyseisen järjestelmän mukaisesti kelpuutetuista ehdokkaista."

"53 artikla

Laadulliset valintaperusteet

1. Avoimessa menettelyssä valintaperusteita vahvistaessaan hankintayksiköiden on noudatettava objektiivisia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava niistä kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla.

2. Rajoitetussa hankintamenettelyssä tai neuvottelumenettelyssä ehdokkaita valitessaan hankintayksiköiden on noudatettava laatimiaan objektiivisia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava niistä kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla.

3. Rajoitetuissa menettelyissä tai neuvottelumenettelyissä perusteiden syynä voi olla hankintayksikön objektiivinen tarve vähentää ehdokkaiden lukumäärä tasolle, joka on välttämätön hankintamenettelyn erityisten ominaisuuksien ja sen toteuttamiseen tarvittavien keinojen tasapainon saavuttamiseksi. Valittujen ehdokkaiden määrässä on kuitenkin otettava huomioon tarve varmistaa riittävä kilpailu.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin voivat sisältyä [julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta] annetun direktiivin ../../EY 46 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet.

Jos hankintayksikkö on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu viranomainen, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin sisältyvät direktiivin ../../EY 46 artiklan 1 kohdassa luetellut pakolliset poissulkemisperusteet.

5. Jos edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut perusteet sisältävät vaatimuksia, jotka koskevat taloudellisen toimijan taloudellista ja rahoituksellista suorituskykyä, tämä voi tarvittaessa ja tietyn hankinnan osalta esittää arvioitavaksi muiden yksiköiden suorituskyvyn, riippumatta niiden siteiden oikeudellisesta luonteesta, jotka yhdistävät toimijan kyseisiin yksiköihin. Taloudellisen toimijan on tässä tapauksessa todistettava hankintayksikölle, että tarvittavat resurssit ovat sen käytettävissä, esimerkiksi esittämällä kyseisten yksiköiden tätä asiaa koskevan sitoumuksen.

Samoin edellytyksin 10 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi esittää arvioitavaksi ryhmittymään osallistuvien tai muiden yksiköiden suorituskyvyn.

6. Jos edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut perusteet sisältävät vaatimuksia, jotka koskevat taloudellisen toimijan teknistä ja/tai ammatillista suorituskykyä, tämä voi tarvittaessa ja tietyn hankinnan osalta esittää arvioitavaksi muiden yksiköiden suorituskyvyn, riippumatta niiden siteiden oikeudellisesta luonteesta, jotka yhdistävät toimijan kyseisiin yksiköihin. Taloudellisen toimijan on tässä tapauksessa todistettava hankintayksikölle, että tarvittavat resurssit ovat sen käytettävissä sopimuksen toteuttamiseen, esimerkiksi esittämällä kyseisten yksiköiden sitoumuksen siitä, että ne antavat tarvittavat resurssit taloudellisen toimijan käyttöön.

Samoin edellytyksin 10 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi esittää arvioitavaksi ryhmittymään osallistuvien tai muiden yksiköiden suorituskyvyn."

*

Tarkistuksella 43 muutetaan 38 artiklan otsikkoa lisäämällä siihen viittaus ympäristönsuojeluun liittyviin velvoitteisiin. Tämän seurauksena yksiköt voivat osoittaa viranomaiset, joilta toimijat voivat saada tietoja asiaan liittyvistä, urakoiden tai palvelujen suorituspaikassa voimassa olevista velvoitteista.

Vaikka esitetty otsikon muuttaminen tällä tarkistuksella ei vastaakaan säännöksen sisältöä sen vuoksi, että kyseisen artiklan sisältöä muuttavat tarkistukset hylättiin, se voidaan kuitenkin hyväksyä sisällöltään, koska 38 artiklan sisältöä on muutettava perusteettomien erojen välttämiseksi tämän säännöksen ja klassisen direktiivin säännösten välillä (27 artikla), sellaisina kuin ne ovat muutettuina (katso perusdirektiivin tarkistus 50).

Tarkistuksella 47 lisätään 41 artiklan 1 kohtaan uusi alakohta, jonka tarkoituksena on lisätä avoimuutta sen suhteen, mitä tietoja taloudellisille toimijoille on annettava sosiaalilainsäädännöstä johtuvista velvoitteista 38 artiklan mukaisesti. Vaikka tarkistus olisi edellyttänyt 38 artiklaa koskevien (hylättyjen) tarkistusten hyväksymistä, voidaan kuitenkin hyväksyä periaate, jonka mukaan sopimusta toteutettaessa noudatettavaksi tulevien säädösten on oltava taloudellisten toimijoiden tiedossa, jotta nämä voivat ottaa ne huomioon tarjouksien valmisteluvaiheessa. Näitä tietoja ei kuitenkaan voida rajoittaa ainoastaan sosiaalilainsäädännöstä johtuviin velvoitteisiin, koska muiden alojen lainsäädäntö (ympäristöä tai verotusta koskeva lainsäädäntö) - mainitaan 38 artiklassa - on myös otettava huomioon. Näitä tietoja voi kuitenkin olla niin paljon, ettei niitä voida sisällyttää ilmoituksiin, kun kilpailuttaminen tapahtuu kausittaisella ennakkoilmoituksella tai kelpuuttamisjärjestelmän olemassaoloa koskevalla ilmoituksella, jotka voivat koskea suurta määrää yksittäisiä hankintoja ja jotka sen lisäksi voidaan julkaista niin aikaisin (joskus vuoden tai enemmän) ennen yksittäisen hankinnan käynnistämistä, että tiedot voivat vanhentua. Tämän vuoksi on suotavaa rajoittaa velvoitetta ilmoittaa näitä tietoja hankinnoissa, joiden kilpailuttamistapa on hankintailmoitus. Jos näin ei ole, tarvittava avoimuus varmistuu kuitenkin, koska yksittäisiä hankintasopimuksia koskevissa tarjouseritelmissä on oltava tarvittavat ohjeet, jotta taloudelliset toimijat voivat saada asianmukaiset ja ajantasaiset tiedot.

Komissio voi sisällyttää tarkistuksen 43 ja tarkistuksen 47 ehdotukseensa 38 artiklan 1 kohtaan ja liitteeseen XII seuraavasti uudelleen muotoiltuina:

"38 artikla

Verotukseen, ympäristönsuojeluun ja työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvoitteet

1. Hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjassa, miltä viranomaiselta tai viranomaisilta ehdokkaat tai tarjoajat voivat saada tarvittavat tiedot verotuksesta, ympäristönsuojelusta ja niistä työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvistä velvoitteista, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella tai paikkakunnalla, jolla suoritteet on määrä toteuttaa, ja joita sovelletaan hankintasopimusta toteutettaessa suoritettaviin rakennustöihin tai tarjottaviin palveluihin."

"LIITE XII

HANKINTASOPIMUSTA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

A. AVOIMET MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

1 a. Jos kyseessä on julkinen rakennusurakka, tavarahankinta, johon kuuluu kokoamis- ja asennustöitä, tai palveluhankinta: niiden yksiköiden nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero sekä sähköpostiosoite, joilta voidaan saada tarvittavat tiedot verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskevista säännöksistä, joita sovelletaan suoritteen toteutuspaikassa.

...

B. RAJOITETUT MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

1 a. Jos kyseessä on julkinen rakennusurakka, tavarahankinta, johon kuuluu kokoamis- ja asennustöitä, tai palveluhankinta: niiden yksiköiden nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero sekä sähköpostiosoite, joilta voidaan saada tarvittavat tiedot verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskevista säännöksistä, joita sovelletaan suoritteen toteutuspaikassa.

...

C. NEUVOTTELUMENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

1 a. Jos kyseessä on julkinen rakennusurakka, tavarahankinta, johon kuuluu kokoamis- ja asennustöitä, tai palveluhankinta: niiden yksiköiden nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero sekä sähköpostiosoite, joilta voidaan saada tarvittavat tiedot verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskevista säännöksistä, joita sovelletaan suoritteen toteutuspaikassa.

... "

*

Tarkistus 13 liittyy tarkistukseen 16. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että postialan hankintaviranomaiset, jotka nyt kuuluvat klassisen direktiivin soveltamisalaan, kuuluisivatkin alakohtaisen direktiivin joustavampien sääntöjen soveltamisalaan, jotta voitaisiin ottaa huomioon kyseisellä alalla käynnissä oleva vapauttaminen.

Tarkistuksella 13 lisättäisiin siten viittaus postipalveluihin tämän direktiivin soveltamisalan määritelmään, niin hankintaviranomaisten kuin julkisten yritysten ja yksityisten yritysten osalta, jotka harjoittavat jotakin postipalvelua erityis- tai yksinoikeuksien nojalla.

Tarkistuksessa 16 olevan 2 kohdan mukaan direktiiviä ei sovelleta postipalveluihin, joita muut tahot voivat tarjota joko rajoituksitta tai toimilupamenettelyn perusteella. Mitä tulee 3 kohtaan, siitä on vaikea esittää yhteenvetoa, koska eri kieliversiot eroavat toisistaan huomattavasti. Sen perusteella, mikä näyttäisi yhdistävän useimpia versioita, 3 kohdassa täydennetään tarkistusta siten, että sen mukaan direktiiviä ei sovellettaisi sellaisiin hankintasopimuksiin, joita postipalvelua harjoittavat yksiköt (joita ei ole suljettu pois 2 kohdan nojalla) tekevät omaa toimintaa varten, jos muut yksiköt voivat tarjota samalla alueella kaikkia postipalveluita olennaisesti samoin ehdoin ilman, että on kyse pelkästään taloudellisesti vähäpätöisestä toiminnasta.

Komissio voi hyväksyä periaatteen, jonka mukaan postiala voidaan rinnastaa muihin tässä direktiivissä tarkoitettuihin toiminnan muotoihin. Itse asiassa on kyse alasta, jolle on ominaista se, että toimintaa harjoittavat niin julkiset kuin yksityiset yksiköt verkon välityksellä ja usein monopoli- tai oligopolitilanteessa. Lisäksi yhteisön postipalvelujen avaaminen kilpailulle jatkuu. Siirron yhteydessä olisi varmistettava, että tarkoitettujen toimintojen määritelmään kuuluvat kaikki suoraan tai epäsuorasti perinteisiin postipalveluihin liittyvät toiminnot, ja myös, että määritelmä ei ole avoin valtakirja sellaisten toimintojen siirtoon, jotka eivät liity suoraan eivätkä epäsuorasti perinteisiin postipalveluihin. Tähän pyrittäessä yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/67/EY [5] olevat määritelmät ovat hyvä lähtökohta. On myös huomattava, että tarkistuksen 16 osittainen huomioon ottaminen 5 a artiklassa tekee tarkistuksessa 13 olevat 2 artiklan 2 kohtaan ehdotetut muutokset tarpeettomiksi ilman, että tämä muuttaa sisältöä.

[5] EYVL L 15, 21.1.1998, s.14.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksessa 16 ehdotettuja poikkeuksia, koska sen 2 kohta on ristiriidassa komission ehdotuksen yleisen lähestymistavan kanssa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että soveltamisalan ulkopuolelle jättämiseen on vain yksi mekanismi, jota sovelletaan samoin edellytyksin kaikkiin tässä direktiivissä tarkoitettuihin toimintoihin. Ajatusta, jonka mukaan toimijat voidaan niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta jättää soveltamisalan ulkopuolelle silloin, kun käynnissä oleva vapauttaminen on edennyt riittävän pitkälle, voidaan kuitenkin kannattaa. Katso tarkistusta 117 koskevia huomioita niiden muutosten osalta, joilla 29 artiklan soveltamisalaan lisätään viranomaiset, jotka harjoittavat vapautettua toimintaa. Tämän vuoksi johdanto-osan 14 kappale on poistettu. Olisi myös huomattava, että tekstin tiiviydellä varmistetaan, että nämä säännöt eivät koske postialalla toimivia yksityisiä yksiköitä muuta kuin siltä osin, kuin ne harjoittavat tarkoitettua toimintaa erityis- tai yksinoikeuksin. Mitä tulee 3 kohtaan, sitä ei voida hyväksyä ehdotetussa muodossa, koska sen soveltaminen näyttäisi liittyvän ainoastaan sellaiseen tilanteeseen, jossa toiset yksiköt voisivat tarjota postipalveluja taloudellisesti merkittävässä määrin. Olisi kuitenkin korostettava, että nykyisiä poikkeuksia, myös 20 artiklan mukaista poikkeusta, joka koskee hankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai vuokraus kolmannelle, sovelletaan myös postialaan.

Komissio voi siten hyväksyä tarkistusten 13 ja 16 sisällön seuraavasti:

Otsake: "EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta"

Johdanto-osan 2 kappale: "(2) Nämä tavoitteet edellyttävät myös vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien hankintayksiköiden noudattamien hankintamenettelyjen yhteensovittamista, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen 14, 28 ja 49 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 97 artiklan välittömiin seurauksiin, toisin sanoen yhdenvertaisen kohtelun periaatteisiin, joihin myös syrjimättömyyden periaate kuuluu, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, suhteellisuusperiaatteeseen, avoimuuden periaatteeseen sekä hankintojen avaamiseen kilpailulle. Yhteensovittamisen avulla on mainittuja periaatteita noudattaen luotava hyvien kauppatapojen kehys ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus."

Johdanto-osan 2 a kappale: "(2 a) Kun otetaan huomioon postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkaminen ja se seikka, että näitä palveluja tarjoavat verkon kautta niin viranomaiset, julkiset yritykset kuin muut yritykset, olisi säädettävä, että postipalveluja tarjoavien hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin sovelletaan sääntöjä, jotka, samalla kuin ne varmistavat johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitettujen periaatteiden soveltamisen, luovat kehyksen hyville kauppatavoille ja sallivat suuremman joustavuuden kuin julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/00/EY säännökset, odotettaessa sitä, että vapauttamisprosessissa on edetty sellaiselle tasolle, jolla tätä varten säädetyn yleisen mekanismin mukainen poikkeus on mahdollinen. Tarkoitettujen toimintojen määrittelemiseksi olisi otettava huomioon ja samalla mukautettava tämän direktiivin tarkoituksiin säännökset, jotka sisältyvät yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 97/67/EY [6], sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi ... annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä .../.../EY [7]."

[6] EYVL L 15, 21.1.1998, s.14.

[7] EYVL L ..., ...

Johdanto-osan 8 kappale: "(8) Tarve varmistaa hankintojen todellinen avaaminen sekä hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen soveltaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla edellyttää kyseisten yksiköiden määrittelyä muun kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksiköiden yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. On myös varmistettava perustamissopimuksen 295 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa."

Johdanto-osan 14 kappale: "(14) : poistettu."

"5 a artikla

Postipalveluja koskevat säännökset

1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota peruspostipalveluja, muita postipalveluja tai postipalveluihin liittyviä liitännäispalveluja.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY [8], sellaisena kuin se on muutettuna direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi ... annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä .../.../EY [9], soveltamista:

[8] EYVL L 15, 21.1.1998, s.14.

[9] EYVL L ..., ...

a) 'postilähetyksellä' kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät joko kaupallista arvoa omaavaa tai sitä vailla olevaa tavaraa, lähetyksen painosta riippumatta. Lisäksi postilähetyksiin katsotaan kuuluviksi muita lähetysmuotoja, kuten suoramainontaposti, jossa ei ole osoitetta;

b) 'peruspostipalveluilla' palveluja, jotka on varattu tai jotka voidaan varata direktiivin 97/67/EY 7 artiklan nojalla ja joihin kuuluu postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu;

c) 'muilla postipalveluilla' muita kuin b alakohdassa tarkoitettuja palveluja, joihin kuuluu postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu; ja

d) 'postipalveluihin liittyvillä liitännäispalveluilla' seuraavilla aloilla tarjottavia palveluja:

- postipalvelujen hallintapalvelut (niin lähetystä edeltävät palvelut kuin lähetyksen jälkeiset palvelut, kuten postinkäsittelypalvelut eli "mailroom management"); ja

- lisäarvopalvelut, jotka liittyvät sähköpostiin (mukaan luettuna koodattujen asiakirjojen varmennettu siirto sähköisesti);

- rahoituspalvelut; ja

- logistiikkapalvelut,

jos näitä palveluja tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös b tai c alakohdassa tarkoitettuja postipalveluja."

"LIITE V a

POSTIPALVELUJEN ALAN HANKINTAYKSIKÖT

BELGIA

De Post/La Poste

TANSKA

Post Danmark

SAKSA

Deutsche Post AG

KREIKKA

ELTA

ESPANJA

Correos y Telégrafos, S.A.

RANSKA

La Poste

IRLANTI

An Post

ITALIA

Poste Italiane SpA

LUXEMBURG

Entreprise des Postes et Télécommunications Luxembourg

ALANKOMAAT

TNT Post Groep (TPG)

ITÄVALTA

Östereichische Post AG

PORTUGALI

CTT - Correios de Portugal

SUOMI

Soumen Posti OYJ

RUOTSI

Posten Sverige AB

Posten Logistik AB

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Consignia plc "

Luetteloa täydennettävä

"LIITE X

Luettelo 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta lainsäädännöstä

G a POSTIPALVELUJEN ALAN HANKINTAYKSIKÖT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä [10]

[10] EYVL L 15, 21.1.1998, s.14. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi ... annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä .../.../EY (EYVL L ...).

*

Tarkistuksilla 21 ja 22 muutetaan 19 artiklaa, joka koskee palveluja koskevien hankintasopimusten arvon laskemiseen käytettäviä menetelmiä.

Tarkistuksen 21 tarkoituksena on ottaa huomioon vakuutusmaksut sekä muut verrannolliset korvaukset, kun on kyse vakuutuspalveluja koskevien hankintasopimusten arvon laskemisesta.

Tämä tarkistus on oikeutettu suoritteen tyypin ja korvaustavan perusteella.

Tarkistuksella 22 on tarkoitus nimenomaisesti säännellä määräämättömäksi ajaksi tehtyjen, automaattista jatkumista koskevan lausekkeen sisältävien hankintasopimusten arvon laskemista.

Tarkistuksella pyritään välttämään sopimuksen perusteeton osittaminen, jonka tarkoituksena olisi välttää direktiivissä asetettujen velvoitteiden noudattamista: tarkistuksella on siten kannatettava tavoite. On kuitenkin vältettävä sopimusten uusimista, joka vähentää kilpailua.

Helpottaakseen sopimukseen pääsemistä lainsäädäntään osallistuvien toimielinten välillä komissio arvioi, että olisi yhdistettävä laskentamenetelmiä koskevat neljä artiklaa - yleiset säännöt sisältävä 16 artikla, rakennusurakkasopimuksia koskeva 17 artikla, tavaroita koskevia hankintasopimuksia koskeva 18 artikla ja palveluja koskevia hankintasopimuksia koskeva 19 artikla. Komissio sisällyttää siten tarkistukset 21 ja 22 ehdotukseensa seuraavasti:

"16 artikla

Hankintasopimusten ja puitesopimusten ennakoidun arvon laskentamenetelmät

1. Hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintayksikön arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Tässä laskelmassa otetaan huomioon arvioitu kokonaismäärä, mukaan luettuna mahdolliset optiot sekä mahdolliset sopimuksen automaattiset jatkumiset.

Jos hankintayksikön on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkkioita tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa sopimuksen ennakoitua arvoa.

2. Hankintayksiköt eivät saa tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi jakaa osiin rakennusurakkahanketta tai suunniteltua hankintaa, jolla on tarkoitus hankkia tietty määrä tavaraa ja/tai palveluja, tai soveltaa hankintasopimuksen arvon laskentaan erityismenetelmiä.

3. Puitesopimuksen arvon laskentaperusteena on käytettävä suurinta mahdollista kyseiselle kaudelle suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua yhteisarvoa ilman arvonlisäveroa.

4. Hankintayksiköiden on 15 artiklan soveltamiseksi sisällytettävä rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten ennakoituun arvoon rakennusurakan arvo sekä kaikkien niiden tavaroiden tai palvelujen arvo, jotka ovat välttämättömiä kyseisen rakennusurakan toteuttamiseksi ja jotka hankintayksiköt saattavat urakoitsijan saataville.

5. Sellaisten tavaroiden tai palvelujen arvoa, jotka eivät ole välttämättömiä tietyn rakennusurakan toteuttamiseksi, ei saa lisätä kyseisen rakennusurakan arvoon siinä tarkoituksessa, että näitä tavaroita tai palveluja koskevat hankinnat jäisivät tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

6. Jos tavarahankinta, palvelu tai urakka on jaettu useaan osaan, kaikkien näiden osien arvioitu yhteisarvo on otettava huomioon. Jos osien yhteisarvo on vähintään 15 artiklassa säädetty kynnysarvo, mainitun artiklan säännöksiä on sovellettava kaikkiin osiin.

Rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa hankintayksiköt voivat kuitenkin poiketa 15 artiklan soveltamisesta niiden osien osalta, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 1 miljoonaa euroa, jos näiden osien yhteisarvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

7. Jos tavarat tai palvelut hankitaan tietyn ajan kuluessa tekemällä useita hankintasopimuksia yhden tai useamman tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan kanssa tai tekemällä uudistettavia hankintasopimuksia, hankintasopimuksen arvon määritysperusteena on käytettävä:

a) viimeksi kuluneen varainhoitovuoden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten hankintasopimusten kokonaisarvoa, mahdollisuuksien mukaan oikaistuna seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten mukaisesti;

b)

8. Sekä palveluja että tavaroita koskevan hankintasopimuksen ennakoidun arvon määritysperusteena on käytettävä palvelujen ja tavaroiden kokonaisarvoa niiden osuuksista riippumatta. Laskentaan on sisällytettävä kokoamis- ja asennustöiden arvo.

9. Jos tavaranhankintasopimus koskee leasing-toimintaa, vuokrausta tai osamaksukauppaa, hankintasopimuksen arvon määritysperusteena on käytettävä:

a) määräaikaisten, enintään 12 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta ennakoitua hankintasopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai enemmän kuin 12 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta kokonaisarvoa, johon sisältyy ennakoitu jäännösarvo;

b) määräämättömäksi ajaksi tehtyjen hankintasopimusten tai hankintasopimusten, joiden voimassaoloa ei voida määrittää, osalta neljän ensimmäisen vuoden aikana erääntyvien maksuerien ennakoitua kokonaisarvoa.

10. Rahoituspalveluja koskevien hankintasopimusten ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon:

a) vakuutuspalveluista maksettavat vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset,

b) pankkipalveluista ja muista rahoituspalveluista maksettavat maksut, palkkiot, korot ja muut korvaukset,

c) suunnittelua sisältävistä hankintasopimuksista maksettavat maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset.

11. Jos palveluja koskevista hankintasopimuksista ei käy ilmi kokonaishintaa, hankintasopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) määräaikaisten, enintään 48 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta voimassaolon aikaista kokonaisarvoa,

b) määräämättömäksi ajaksi tehtyjen tai yli 48 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta neljän ensimmäisen vuoden aikana erääntyvien maksuerien ennakoitua kokonaisarvoa.

*

Tarkistuksilla 26 ja 27 muutetaan 26 artiklan otsikkoa ja 1 kohtaa. Artikla koskee mahdollisuutta tehdä palveluja koskevia hankintasopimuksia sidossuhteessa olevan yrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa.

Näiden tarkistusten tarkoituksena on ensinnäkin laajentaa säännös koskemaan tavaroita ja rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia.

Toiseksi niissä tehdään seuraavat poikkeukset niiden hankintasopimusten osalta, jotka tehdään seuraavien toimijoiden kanssa:

1) hankintayksikköön sidossuhteessa oleva yritys tai

2) yhteisyritys, jonka eri hankintayksiköt ovat perustaneet tässä direktiivissä tarkoitettuja toimintoja varten.

Näissä kahdessa tapauksessa tarkistuksen tarkoituksena on alentaa vaadittavaa osuutta liikevaihdosta 50 prosenttiin. Lisäksi tarkistuksen mukaan tämä edellytys voi täyttyä myös alle kolme vuotta toiminnassa olleiden yritysten osalta, jos on odotettavissa, että vaadittu liikevaihtotavoite saavutetaan ensimmäisten kolmen vuoden kuluttua.

Tarkistukseen sisältyy myös poikkeuksia niiden hankintasopimusten osalta, jotka yhteisyritys tekee:

3) sellaisen hankintayksikön kanssa, joka on yksi sen perustajista tai

4) sellaisen yrityksen kanssa, joka on sidoksissa yhteen tällaiseen hankintayksikköön.

Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa muita ehtoja ei esitetä.

Säännöksen laajentamista koskemaan rakennusurakoita ja tavaroita ei voida hyväksyä, koska se asettaisi ilman pätevää perustetta kyseenalaiseksi yhteisön säännöstön jättämällä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle hankintasopimuksia, jotka siihen nykyisin kuuluvat. Lisäksi tämän laajennuksen mahdollinen hyväksyminen voisi aiheuttaa kilpailun vääristymistä, koska tietyille yrityksille varattaisiin mahdollisuus hankkia viitteeksi tuloja ja kokemusta, joita nämä samat yritykset voisivat esittää kilpailuttamisen yhteydessä - muiden hankintayksiköiden toimesta - vastaavissa hankintasopimuksissa sellaisten kilpailevien yritysten vahingoksi, joilla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia vastaavia tuloja ja kokemusta.

Samoin perustein ei myöskään voida hyväksyä poikkeukseen vaadittavan liikevaihdon määrän alentamista 80 prosentista 50 prosenttiin eikä myöskään kaikkien ehtojen poistamista tapauksessa, jossa hankintasopimuksen tekee yhteisyritys sellaisen yrityksen kanssa, joka on sidossuhteessa yhteen yhteisyrityksen perustaneista hankintayksiköistä (tapaus nro 4).

Sitä vastoin voidaan uudelleen muotoiltuna hyväksyä periaate, jonka mukaan varataan mahdollisuus tehdä hankintasopimuksia sidossuhteessa olevien yritysten kanssa niiden kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Hankintayksiköille annettava mahdollisuus tehdä hankintasopimuksia yhteisyrityksen kanssa (tapaus nro 2) seuraa säännöksen logiikkaa, ja voidaan siten hyväksyä. Tapauksista 1 ja 3 on jo säädetty voimassa olevassa lainsäädännössä, eivätkä ne siten aiheuta ongelmia sisällöltään.

Komissio sisällyttää siten tarkistukset 26 ja 27 ehdotukseensa seuraavasti:

Johdanto-osan 28 kappale: "(28) Soveltamisen ulkopuolelle olisi jätettävä tietyt sellaisen sidossuhteessa olevan yrityksen kanssa tehdyt palveluja koskevat hankintasopimukset, jonka pääasiallisena palvelutoimintana on palvelujen suorittaminen ryhmälle, johon se kuuluu, eikä palvelujen pitäminen kaupan markkinoilla. Samoin olisi soveltamisen ulkopuolelle jätettävä tietyt hankintayksikön sellaisen yhteisyrityksen kanssa tekemät palveluja koskevat hankintasopimukset, jonka useat hankintayksiköt ovat muodostaneet tässä direktiivissä tarkoitettujen toimintojen toteuttamista varten ja johon hankintayksikkö kuuluu."

"26 artikla

Sidossuhteessa olevan yrityksen, yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät palveluja koskevat hankintasopimukset

1. Tässä artiklassa 'sidossuhteessa olevalla yrityksellä' tarkoitetaan yritystä, jonka vuosittaiset tilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksikön tilinpäätösten kanssa seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY [11] vaatimusten mukaisesti tai tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien yksiköiden ollessa kyseessä yritystä, johon hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määräysvaltaa taikka joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikköön tai joka on hankintayksikkönä toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.

[11] EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 90/605/ETY (EYVL L 317, 16.11.1990, s. 60).

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jotka:

a) hankintayksikkö tekee sidossuhteessa olevan yrityksen kanssa;

b) useista hankintayksiköistä koostuva, 3-6 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittava yhteisyritys tekee johonkin näistä hankintayksiköistä sidossuhteessa olevan yrityksen kanssa,

jos vähintään 80 prosenttia tämän yrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta yrityksille, joihin se on sidossuhteessa.

Jos sidossuhteessa olevan yrityksen perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys osoittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun liikevaihdon toteutumisen todennäköiseksi, muun muassa esittämällä tietoja toiminnasta.

Jos useampi kuin yksi hankintayksikköön sidossuhteessa oleva yritys tarjoaa samaa palvelua tai vastaavia palveluja, on otettava huomioon näiden yritysten suorittamista palveluista muodostuva kokonaisliikevaihto.

3. Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jotka:

a) useista hankintayksiköistä koostuva, 3-6 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittava yhteisyritys tekee jonkin näihin hankintayksiköihin kuuluvan hankintayksikön kanssa,

b) hankintayksikkö tekee sellaisen yhteisyrityksen kanssa, johon se kuuluu.

4. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä seuraavat 2 ja 3 kohdan säännösten soveltamiseen liittyvät tiedot:

a) asianomaisten yritysten tai yhteisyritysten nimet;

b) kyseisten palveluja koskevien hankintasopimusten luonne ja arvo,

c) komission tarpeellisina pitämät tiedot sen osoittamiseksi, että hankintayksikön ja sopimuspuoleksi valitun yrityksen tai yhteisyrityksen väliset suhteet täyttävät tämän artiklan vaatimukset."

*

Tarkistuksella 29 muutetaan 27 artiklan 1 kohtaa, ja sen tarkoituksena on ottaa uudelleen käyttöön nykyisessä direktiivissä oleva poikkeus, joka koskee hankintasopimuksia energian tuottamiseksi tarkoitetun energian tai polttoaineen hankkimiseksi, jos niiden tekijöinä ovat energiasektorilla laajassa merkityksessä toimivat hankintayksiköt (sähkön, kaasun tai lämmön tuotanto, kuljetus tai jakelu sekä öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintä ja talteenotto). Tekstiä olisi kuitenkin muutettava teknisesti uudelleen korvaamalla liitteisiin tehdyt viittaukset, jotka merkitsevät viittausta hankintayksiköihin, viittauksella artikloihin, joissa määritellään asiaankuuluvat toiminnot.

Tarkistuksella 30 on tarkoitus varmistaa, että 1 kohdassa säädettyyn poikkeukseen mahdollisesti tehtävä muutos tehdään yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin kanssa. Koska kaikki tämän säännöksen muuttamista koskevat mahdolliset ehdotukset on käsiteltävä perustamissopimuksessa määrätyssä yhteispäätösmenettelyssä ja koska komissiolla on aina mahdollisuus saattaa säännös kahden lainsäätäjän uudelleen käsiteltäväksi esittämällä asianmukaiset ja perustellut ehdotukset, tarkistus voidaan, vaikka sitä ei nimenomaisesti toistetakaan, hyväksyä sisällöltään poistamalla 27 artiklan 2 kohta.

Komissio sisällyttää tarkistukset 29 ja 30 seuraavasti 27 artiklaan:

"27 artikla

Tiettyjen hankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset veden hankkimiseksi tai energian tuottamiseksi tarkoitetun energian tai polttoaineen toimittamiseksi

Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a) veden hankkimiseksi tehtäviin hankintasopimuksiin, jos niiden tekijöinä ovat 4 artiklassa tarkoitettua toimintaa harjoittavat hankintayksiköt;

b) energian tuottamiseksi tarkoitetun energian tai polttoaineen toimittamiseksi tehtäviin hankintasopimuksiin, jos niiden tekijöinä ovat 3 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 3 kohdassa tai 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavat hankintayksiköt."

*

Tarkistuksella 117 on tarkoitus lisätä ehdotukseen hankintayksiköille annettava mahdollisuus pyytää itse 29 artiklan mukaisen poikkeusta koskevan menettelyn avaamista. Komissio voi hyväksyä tämän mahdollisuuden. Kun tarkistus 117 sisällytetään ehdotukseen, voidaan myös ottaa huomioon tarkistuksen 31 taustalla oleva huoli siitä, että 29 artiklan mukaisten päätösten tekemiseen käytettävä menettely olisi liian monimutkainen ja pitkä. Näin ollen tarkistus 117 voidaan sisällyttää ehdotukseen seuraavasti:

Johdanto-osan 14 kappale: "(14): poistettu.""29 artikla

Yleinen järjestelmä suoran kilpailun kohteena olevan toiminnan poissulkemiseksi

1. Edellä 3-6 artiklassa tarkoitetun palvelun suorittamiseksi tarkoitettuihin hankintasopimuksiin ei sovelleta tätä direktiiviä, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa toiminta toteutetaan, toimintaan kohdistuu suora kilpailu markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.

2. Edellä 1 kohdassa sen määrittämiseksi, kohdistuuko toimintaan suora kilpailu, on käytettävä perusteina esimerkiksi kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaispiirteitä, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen olemassaoloa, hintaa tai useamman kuin yhden tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan todellista tai mahdollista olemassaoloa.

3. Edellä 1 kohdassa markkinoille pääsyä ei pidetä rajoitettuna, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä X mainitun yhteisön lainsäädännön säännökset ja soveltaa niitä.

Jos vapaata pääsyä markkinoille ei voida arvioida ensimmäisen alakohdan perusteella, poikkeusta pyytävän jäsenvaltion tai hankintayksikön on osoitettava, että kyseisille markkinoille pääsy on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti vapaata.

4. Edellä olevaan 1 kohtaan perustuvan poikkeuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden tai hankintayksiköiden on pyydettävä komissiolta poikkeusta koskevaa päätöstä. Jos pyynnön esittäjä on hankintayksikkö, komissio ilmoittaa asiasta viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Asianomaisen jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi 2 ja 3 kohta huomioon ottaen kaikki aiheelliset seikat ja erityisesti kaikki lait, asetukset, hallinnolliset määräykset ja sopimukset, jotka koskevat 1 kohdassa mainittujen edellytysten täyttymistä.

Komissio voi myös omasta aloitteestaan päättää käynnistää menettelyn poikkeusta koskevan päätöksen tekemiseksi.

Komissio tekee päätöksen tämän artiklan mukaisesta hakemuksesta 65 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä työpäivästä, joka seuraa sitä päivää, jona komissio on vastaanottanut poikkeusta koskevan hakemuksen. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa kerran yhdellä, kahdella tai kolmella kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti silloin, kun hakemuksessa tai siihen liitetyissä asiakirjoissa olevat tiedot ovat epätäydellisiä tai epätarkkoja tai kun esitetyissä tiedoissa tapahtuu olennaisia muutoksia.

Jos komissio ei ole tehnyt määräajan kuluessa poikkeusta koskevaa päätöstä, 1 kohtaa katsotaan sovellettavan.

Komissio hyväksyy tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 65 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen."

*

Tarkistuksessa 51 täsmennetään, että hankintayksikön velvollisuus säilyttää sille toimitettujen tietojen luottamuksellisuus ja koskemattomuus kattaa menettelyn kaikki vaiheet: tallentamisen, käsittelyn ja säilyttämisen.

Ehdotetut täsmennykset sisällytetään asiaankuuluviin ehdotuksen säännöksiin uudelleen muotoiltuina, jotta erilaisten sähköisten toimitusmuotojen vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon.

Komissio sisällyttää tarkistuksen 51 ehdotukseen muuttamalla 47 artiklaa seuraavasti:

"47 artikla

Tiedottamiseen sovellettavat säännöt

1. Kaikki tässä osassa mainitut ilmoitukset ja tiedonvaihto voidaan toimittaa hankintayksikön valinnan mukaan kirjeitse, telekopiolla, 4 ja 5 kohdan mukaisessa sähköisessä muodossa, puhelimitse 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja siinä tarkoitettujen edellytysten mukaisesti tai useammalla mainituista välineistä.

2. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti saatavilla eivätkä ne näin ollen saa rajoittaa taloudellisten toimijoiden mahdollisuutta osallistua hankintasopimusten tekomenettelyyn.

3. Tiedottamisessa ja tiedonvaihdossa sekä tietojen tallentamisessa varmistetaan, että tietojen koskemattomuus sekä tarjousten ja osallistumishakemusten luottamuksellisuus säilyvät ja että hankintaviranomaiset saavat tietää tarjousten ja osallistumishakemusten sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

4. Sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja niiden teknisten vaatimusten on oltava syrjimättömiä, kohtuullisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa.

5. Tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten käytettävissä. Lisäksi tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on oltava liitteen XXII vaatimusten mukaisia.

b) Jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa kyseisiin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa.

c) Tarjoajien tai ehdokkaiden on sitouduttava toimittamaan sellaiset 51 artiklan 2 kohdan ja 52 ja 53 artiklan mukaisesti vaaditut asiakirjat, todistukset, vakuutukset ja ilmoitukset, joita ei ole saatavilla sähköisessä muodossa, ennen tarjousten tai osallistumishakemusten esittämiselle asetetun määräajan päättymistä.

6. Osallistumishakemusten toimittamiseen sovellettavat säännöt:

a) Julkisia hankintamenettelyjä koskevat osallistumishakemukset voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse.

b) Silloin kun osallistumishakemus tehdään puhelimitse, asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä.

c) Hankintayksiköt voivat vaatia, että telekopiona lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, jos tämä on tarpeen laillista toteamista varten. Hankintayksiköiden on tässä tapauksessa ilmoitettava tarjouskilpailukutsuna käytettävässä ilmoituksessa tai 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä kyseisestä vaatimuksesta ja määräajasta, jonka kuluessa vahvistus on toimitettava."

*

Tarkistuksessa 53 muutetaan 48 artiklan 4 kohtaa lisäämällä siihen kahden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kelpuuttamisessa hylätyille taloudellisille toimijoille on ilmoitettava hylkäämispäätös ja hylkäämisen perusteet. Nykyisessä säännöksessä ei ole määräaikaa. Määräajan periaate voi siten olla hyödyllinen. Kahden kuukauden enimmäismääräaika saattaisi kuitenkin olla kohtuuttoman pitkä, kun otetaan huomioon kansalliset määräajat muutoksenhaulle. Koska ongelmia aiheutuu siitä, ettei ole asetettu määräaikaa hylkäämispäätöksen ilmoittamiseen sen kohteena oleville taloudellisille toimijoille, komissio voi sisällyttää tarkistuksen ehdotukseensa seuraavasti:

"48 artikla

Kelpuuttamista hakeneille, ehdokkaille ja tarjoajille tiedottaminen

1. Hankintayksiköiden on ilmoitettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viidentoista päivän kuluessa ja pyydettäessä kirjallisesti hankintamenettelyyn osallistuville taloudellisille toimijoille päätökset, jotka koskevat puitesopimuksen tai hankintasopimuksen tekemistä, mukaan lukien seikat, joiden perusteella ne ovat päättäneet olla tekemättä puitesopimusta tai tarjouskilpailun kohteena ollutta sopimusta taikka päättäneet aloittaa menettelyn uudelleen.

2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava mahdollisimman pian jokaiselle hylätylle ehdokkaalle tai tarjoajalle, joka sitä pyytää, seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus tai tarjous on hylätty, sekä jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle valitun tarjouksen ominaisuudet ja edut sekä tarjouskilpailun voittajan nimi tai puitesopimuksen osapuolet. Määräaika ei missään tapauksessa saa ylittää 15:tä päivää asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

Hankintayksiköt voivat kuitenkin päättää, että tiettyjä hankintasopimuksen myöntämistä tai puitesopimuksen tekemistä koskevia, ensimmäisessä alakohdassa mainittuja tietoja ei anneta, jos niiden julkistaminen olisi lain soveltamisen esteenä tai olisi muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi julkisten tai yksityisten taloudellisten toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja, mukaan luettuna sopimuspuoleksi valitun taloudellisen toimijan edut, tai voisi haitata taloudellisten toimijoiden välistä rehellistä kilpailua.

3. Kelpuuttamisjärjestelmän laatineiden ja sitä soveltavien hankintayksiköiden on kohtuullisen ajan kuluessa annettava hakijoille tiedoksi päätöksensä näiden kelpuuttamisesta.

Jos kelpuuttamispäätöksen tekeminen kestää yli kuusi kuukautta kelpuuttamishakemuksen jättämisestä, hankintayksikön on ilmoitettava hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä perusteet pidemmälle päätöksentekoajalle sekä päivä, johon mennessä hakemus joko hyväksytään tai hylätään.

4. Kelpuuttamisessa hylätyille hakijoille on ilmoitettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 päivän kuluessa hylkäämispäätös ja hylkäämisen syyt. Näiden on perustuttava 52 artiklan 2 kohdassa mainittuihin kelpuuttamisperusteisiin.

5. Kelpuuttamisjärjestelmän laatineet ja sitä soveltavat hankintayksiköt voivat peruuttaa taloudellisen toimijan kelpuuttamisen ainoastaan 52 artiklan 2 kohdassa mainittuihin perusteisiin liittyvistä syistä. Aikomuksesta peruuttaa kelpoisuus sekä aiotun toimenpiteen perusteesta tai perusteista on ilmoitettava kirjallisesti taloudelliselle toimijalle. Tämä ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 päivää ennen sitä päivää, jona kelpuutuksen on tarkoitus päättyä."

*

Tarkistuksella 56 muutetaan 50 artiklaa, jossa kuvataan menettelyn kulkua, ja tarkoituksena on sisällyttää siihen velvoite varmistaa, että tarjoajat tai ehdokkaat noudattavat ympäristö-, sosiaali- ja verolainsäädännössä asetettuja velvoitteita 38 artiklan mukaisesti. Samoin kuin äänestyksessä hylätyillä tarkistuksilla, myös tällä tarkistuksella tarkoitetaan lähinnä tapauksia, joissa sosiaalilainsäädäntöä ei ole noudatettu. Tarkistus olisi siten edellyttänyt 38 artiklaa koskevien (hylättyjen) tarkistusten hyväksymistä.

Pitää kuitenkin paikkansa, että työlainsäädännön noudattamatta jättäminen voi olla perusteluna näkökannoille, joiden mukaan on mahdollista sulkea pois tarjoajia komission ehdottamien säännösten nojalla ilman, että säännöksessä on tarpeen mainita nimenomaisesti tämänkaltaista tapausta; se voi myös olla perusteluna poissulkemiselle, jonka syynä on klassisen direktiivin 46 artiklan 2 kohdan mukainen "vakava virhe ammattitoiminnassa", johon hankintayksiköt voivat nimenomaisesti viitata (katso edellä tarkistuksia 57, 109 ja 60 koskevat huomiot). Komissio selvitti 15. lokakuuta 2001 antamassaan tiedonannossa mahdollisuuksista ottaa sosiaaliset näkökohdat huomioon julkisissa hankinnoissa [12], missä määrin voimassa oleva lainsäädäntö kattaa mainitunkaltaiset tapaukset. Tämä koskee myös nyt käsillä olevaa ehdotusta; niinpä asian selventäminen voidaan hyväksyä. Komissio voi siten sisällyttää tarkistuksen 56 ehdotukseensa seuraavasti:

[12] "Komission tulkitseva tiedonanto julkisiin hankintoihin sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstä ja mahdollisuuksista ottaa sosiaaliset näkökohdat huomioon julkisissa hankinnoissa", KOM(2001)566 lopullinen, EYVL C 333, 29. marraskuuta 2001, s. 13-26.

Johdanto-osan 32 a kappale: "(32 a) Julkisia hankintoja koskevaa sopimusta täytäntöönpantaessa sovelletaan sosiaali- ja työturvallisuusalan voimassa olevia sekä kansallisia että yhteisön säädöksiä, sääntöjä ja työehtosopimuksia edellyttäen, että kyseiset säännöt sekä niiden soveltaminen ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Rajat ylittävissä tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa julkisia hankintoja koskevan sopimuksen panemiseksi täytäntöön, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY [13] esitetään edellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava kyseisten lähetettyjen työntekijöiden osalta. Kyseisten velvoitteiden noudattamatta jättämistä voidaan pitää sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä riippuen vakana virheenä tai taloudellisen toimijan ammatinharjoittamiseen liittyvänä lainvastaisena tekona."

[13] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1-6.

*

Tarkistuksella 66 on tarkoitus ensinnäkin poistaa hankintayksiköiden velvollisuus ilmoittaa taloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemansa kunkin perusteen suhteellinen painotus. Tarkistuksessa tämä korvataan yksinkertaisella ilmoituksella perusteiden tärkeysjärjestyksestä.

Painotusta edellyttävän säännöksen lisääminen on olennainen osa ehdotusta, ja sen tarkoituksena on estää käytännössä todettu tiettyjä toimijoita suosiva manipulointi, ja antaa kaikille tarjoajille mahdollisuus saada kohtuullisesti tietoja yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa "SIAC" [14] esittämien periaatteiden mukaisesti. Perusteiden suhteellisen painotuksen ilmoittaminen etukäteen on keskeistä.

[14] Tuomio asiassa C-19/00, 18.10.2001, Kok. 2001, s. I-7725.

Lisäksi tarkistuksen 66 tarkoituksena on yksinkertaistaa tapaa, jolla taloudellisille toimijoille ilmoitetaan kukin peruste.

Komissio voi sisällyttää ehdotukseensa osittain tarkistuksen 66 johdanto-osan kappaleisiin 40 ja 41, jotka on yhdistetty, sekä 54 artiklan 2 kohtaan:

Johdanto-osan 40 kappale: "(40) Myös hankintasopimuksen myöntämisessä on käytettävä puolueettomia perusteita, joilla varmistetaan avoimuusperiaatteen, syrjimättömyyden periaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen ja joilla taataan, että tarjous arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa. Tämän vuoksi on syytä hyväksyä ainoastaan kaksi hankintasopimuksen myöntämisperustetta: alhaisin hinta ja taloudellisesti edullisin tarjous.

Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamisen takaamiseksi hankintasopimuksen myöntämisen yhteydessä on syytä kodifioida velvollisuus varmistua riittävästä avoimuudesta, jotta kaikki tarjoajat voivat saada kohtuullisesti tiedot valituista perusteista taloudellisesti edullisimman tarjouksen tunnistamiseksi. Näin ollen hankintayksiköiden on ilmoitettava kunkin perusteen suhteellinen painotus hyvissä ajoin, jotta taloudelliset toimijat olisivat siitä tietoisia tarjouksiaan laatiessaan. Pelkkä perusteiden tärkeysjärjestykseen asettaminen ei ole riittävä. Perusteiden esittäminen tärkeysjärjestyksessä kuitenkin riittää, jos erityisissä tapauksissa painottaminen ei ole mahdollista erityisesti sopimuksen kohteen vuoksi."

"54 artikla

Hankintasopimuksen tekoperusteet

1. ...

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa hankintayksikkö täsmentää taloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemansa kunkin perusteen suhteellisen painotuksen.

Painotus voidaan ilmaista määrittämällä äärirajoiltaan kohtuullinen suuruusluokka.

Jos painottaminen ei poikkeuksellisesti ole mahdollista erityisesti sopimuksen kohteen vuoksi, hankintayksikkö ilmoittaa sovellettavien perusteiden tärkeysjärjestyksen.

Suhteellinen painotus tai tärkeysjärjestys ilmoitetaan tarjouskilpailukutsuna käytettävässä ilmoituksessa, 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, tarjouksen esittämispyynnössä tai neuvottelukutsussa tai tarjouspyyntöasiakirjassa."

*

Tarkistuksessa 75 täsmennetään, että hankintayksikön velvollisuus säilyttää sille toimitettujen tietojen luottamuksellisuus ja koskemattomuus kattaa menettelyn kaikki vaiheet: tallentamisen, käsittelyn ja säilyttämisen.

Ehdotetut täsmennykset sisällytetään asiaankuuluviin ehdotuksen säännöksiin uudelleen muotoiltuina, jotta erilaisten sähköisten toimitusmuotojen vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon. Komissio sisällyttää tarkistuksen ehdotukseensa seuraavasti:

"62 artikla

Viestintätavat

1. Kaikkiin suunnittelukilpailuihin liittyviin ilmoituksiin sovelletaan 47 artiklan 1, 2 ja 4 kohtaa.

2. Tiedottamisessa, tiedonvaihdossa ja tietojen tallentamisessa varmistetaan, että kaikkien kilpailuun osallistujien toimittamien tietojen koskemattomuus ja luottamuksellisuus säilyy ja että tuomaristo saa tietää suunnitelmien ja hankkeiden sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

3. Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten käytettävissä. Lisäksi suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on oltava liitteen XXII vaatimusten mukaisia.

b) Jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa kyseisiin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa."

*

Tarkistuksella 76, joka koskee erityisesti Saksan tilannetta, otettaisiin käyttöön oikeusolettama, jonka mukaan hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintään ja talteenottoon saisi vapaasti ryhtyä siinä tapauksessa, että jäsenvaltio olisi vapaaehtoisesti säätänyt hiilivetyihin liittyviä lupia koskevan direktiivin (94/22/EY) [15] soveltamisesta hiilialaan. Tämä tarkistus liittyy 29 artiklan mukaiseen yleiseen poissulkemisjärjestelmään.

[15] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1994, hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä, EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

Sellaisen oikeusolettaman käyttöönotto, joka liittyy yhteisön direktiivin vapaaehtoiseen soveltamiseen yli sen varsinaisen soveltamisalan, aiheuttaa vakavia ongelmia oikeusvarmuuden kannalta, eikä siinä oteta huomioon eroja hiilivetyalan ja hiilen ja muut kiinteät polttoaineet kattavan alan välillä. Tällaista vapaaehtoista soveltamista ei kuitenkaan voida jättää huomioon ottamatta. Komissio sisällyttää siten tarkistuksen 76 ehdotuksen johdanto-osan 13 kappaleeseen seuraavasti muutettuna:

Johdanto-osan 13 kappale: "(13) Toimintaan kohdistuva suora kilpailu on arvioitava puolueettomin perustein ja asianomaisen alan erityispiirteet huomioon ottaen. Tietyn alan tai sen osan vapauttamisesta annetun asianmukaisen yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen katsotaan olevan riittävä osoitus vapaasta pääsystä kyseisille markkinoille. Tämä asianmukainen lainsäädäntö eritellään liitteessä, jonka komissio voi saattaa ajan tasalle. Jos markkinoille pääsyä ei ole vapautettu yhteisön lainsäädännön nojalla, jäsenvaltioiden on osoitettava, että markkinoille pääsy on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti vapaata. Tietyn alan vapauttamista koskevan direktiivin vapaaehtoinen soveltaminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti toiseen alaan on seikka, joka on otettava huomioon 29 artiklan soveltamiseksi."

*

Tarkistuksissa 78, 79 ja 80 asetetaan hankintailmoituksella kilpailutettavien avointen, rajoitettujen ja neuvottelumenettelyjen osalta hankintayksiköille velvoite sisällyttää hankintasopimusta koskevaan ilmoitukseen hankintasopimuksen myöntämisessä toimivaltaisten muutoksenhakuelinten yhteystiedot.

Avoimuuden lisääminen tällä alueella on suotavaa.

Komissio sisällyttää siten tarkistukset 78, 79 ja 80 ehdotukseensa seuraavasti:

"LIITE XII

HANKINTASOPIMUSTA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

A - AVOIMET MENETTELYT

...

19 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

...

B. RAJOITETUT MENETTELYT

...

17 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

...

C. NEUVOTTELUMENETTELYT

...

18 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

...".

*

Tarkistukset 81 ja 82 koskevat hankintasopimuksia, joissa kilpailuttaminen tapahtuu ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta ja kausittaisella ennakkoilmoituksella, ja näissä tarkistuksissa asetetaan hankintayksiköille velvoite sisällyttää näihin ilmoituksiin hankintasopimuksen myöntämisessä toimivaltaisten muutoksenhakuelinten yhteystiedot. Kausittaisten ennakkoilmoitusten osalta olisi kuitenkin rajoitettava tämä uusi avoimuusvelvoite koskemaan niitä tapauksia, joissa kausittaista ennakkoilmoitusta käytetään tarjouskilpailukutsuna tai joissa sen perusteella voidaan lyhentää hakemusten tai tarjousten vastaanottamiselle asetettuja määräaikoja. Jos ilmoitus ei täytä näitä tehtäviä, muutoksenhakutietojen ilmoittamisvelvollisuuden ei voida osoittaa tuovan lisäarvoa.

Tarkistuksessa 83 lisätään sama velvoite tehtyjä hankintasopimuksia koskevan ilmoituksen osalta.

Avoimuuden lisääminen tällä alueella on suotavaa.

Komissio sisällyttää siten tarkistukset 81, 82 ja 83 ehdotukseensa seuraavasti:

"LIITE XIII

ILMOITUKSEEN KELPUUTTAMISJÄRJESTELMÄN OLEMASSAOLOSTA SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

...

6 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

..."

"LIITE XIV

KAUSITTAISEEN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I. KAIKISSA TAPAUKSISSA TÄYTETTÄVÄT KOHDAT

...

II. TIEDOT, JOTKA ON EHDOTTOMASTI TOIMITETTAVA SILLOIN, KUN ILMOITUSTA KÄYTETÄÄN TARJOUSKILPAILUKUTSUNA TAI KUN SEN PERUSTEELLA VOIDAAN LYHENTÄÄ HAKEMUSTEN TAI TARJOUSTEN VASTAANOTTAMISELLE ASETETTUJA MÄÄRÄAIKOJA

...

14 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

... "

"LIITE XV

TEHTYJÄ HANKINTASOPIMUKSIA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I. Tiedot, jotka on tarkoitettu julkaistaviksi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä [16]

[16] Kohtien 6, 9 ja 11 tietoja pidetään tietoina, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi, jos hankintayksikkö katsoo, että niiden julkaiseminen vahingoittaisi arkaluonteista kaupallista etua.

...

11 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

12. Vapaaehtoisesti annettavat tiedot:

...

"

Tarkistukset 85 ja 86 koskevat suunnittelukilpailua koskevia ilmoituksia ja suunnittelukilpailun tuloksia koskevia ilmoituksia, ja näissä tarkistuksissa asetetaan hankintayksiköille velvoite sisällyttää näihin ilmoituksiin hankintasopimuksen myöntämisessä toimivaltaisten muutoksenhakuelinten yhteystiedot.

Avoimuuden lisääminen tällä alueella on suotavaa.

Komissio sisällyttää siten tarkistukset 85 ja 86 ehdotukseensa seuraavasti:

"LIITE XVII

SUUNNITTELUKILPAILUA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

...

13 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

..."

"LIITE XVIII

SUUNNITTELUKILPAILUN TULOKSIA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

...

8 a. Muutoksenhakumenettelystä ja tarvittaessa välitysmenettelystä vastaavan elimen nimi ja osoite. Tarkat tiedot muutoksenhakupyyntöjen jättämisen määräajasta.

... "

***

3.3. Tarkistukset, joita komissio ei hyväksynyt (tarkistukset 1, 5, 6, 123, 124, 10, 11, 106, 14, 19, 23, 25, 28, 31, 32, 91-98, 100, 120, 45, 48, 49, 50, 103, 52, 54, 55, 58, 61, 62, 125, 71, 73, 74, 77, 84 ja 88)

Tarkistuksessa 1 esitetään direktiivin tavoitteisiin lisättäväksi tavoitetta "taata luotettavien yleisen edun mukaisten palvelujen korkea taso kohtuullisin hinnoin". Tätä tarkistusta ei voida hyväksyä, koska direktiivillä pyritään koordinoimaan ainoastaan hankintamenettelyjä eikä siis eri jäsenvaltioiden tarjoamien yleishyödyllisten palveluiden tasoa.

Tarkistuksella 5 muutetaan johdanto-osan 8 kappaletta, johon lisätään virke: "Vesi-, energia- ja liikennealoja säädellään tällä direktiivillä, koska näillä aloilla palveluja tarjoavat sekä julkiset että yksityiset yksiköt."

On eittämättä totta, että direktiivin piiriin kuuluvia toimintoja harjoittavat sekä julkiset että yksityiset yksiköt. Hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun säädöksen antamisperustetta ei kuitenkaan voida rajata siihen, että kyseistä säädöstä sovelletaan kaikkiin yksiköihin niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta. Itse asiassa hankintamenettelyjä koskevien säädösten antaminen liittyy sisämarkkinoiden toteuttamiseen näillä aloilla, joille on tyypillistä sekä julkisten että yksityisten yksiköiden toiminta verkoston kautta usein monopoli tai oligopolitilanteessa ja joilla voi vielä olla esteitä sisämarkkinoiden hyvälle toiminnalle. Se että näillä aloilla toimii sekä julkisia että yksityisiä yksiköitä ei ole perusta säädöksen antamiselle, mutta sen vuoksi direktiivin soveltamisala on määritettävä toisin kuin pelkästään viittaamalla yksiköiden oikeudelliseen asemaan.

Tarkistuksella 6 pyritään perustelemaan 26 artiklassa (sidossuhteessa oleva yritys), sellaisena kuin se on muutettuna, annetun poikkeuksen laajentaminen tavarahankintoihin ja rakennusurakoihin. Tällainen laajentaminen ei ole mahdollista jäljempänä tarkistusten 26 ja 27 kohdalla esitetyistä syistä.

Tarkistuksilla 123 ja 124 pyritään muuttamaan "puitesopimuksen" käsitettä [17] 1 artiklan määritelmissä ja 13 artiklassa, jossa säädetään sen käytöstä. Näitä tarkistuksia ei voida hyväksyä: yhtäältä ne aiheuttaisivat perusteettomasti merkittävän eron kahden julkisia hankintoja koskevan direktiivin välille (tiukasti alakohtaisen direktiivin määritelmään perustuva puitesopimuksen - accord-cadre - määritelmä on itse asiassa tarkoitus ottaa käyttöön klassisessa direktiivissä) ja toisaalta ne veisivät hankintayksiköiltä käyttökelpoisen välineen.

[17] Alkuperäisen kielitoisinnon (DE) ja 8 muun kielitoisinnon mukaisesti. Italiankielinen toisinto on kuitenkin muuttumaton. Suomeksi ei ilmeisesti ole mahdollista erottaa näitä kahta käsitettä.

Tarkistus 10 koskee puitesopimuksia [18] käännös- ja tulkkauspalveluiden alalla.

[18] On kuitenkin huomattava, että alkuperäinen kielitoisinto (IT) viittaa käsitteeseen 'accords-cadre' ja yhdeksän muuta kielitoisintoa käsitteeseen 'contrats-cadre'. Suomeksi ei ilmeisesti ole mahdollista erottaa näitä kahta käsitettä.

Myöskään tätä muutosta ei voida hyväksyä. Hankintayksiköt, joiden on hankittava käännös- ja tulkkauspalveluita, voivat tarvita joustavuutta siinä kuin muutkin hankintayksiköt. Lisäksi ei ole mitään perustetta soveltaa tähän luokkaan kuuluvien, liitteessä XVIB tarkoitettujen palveluiden hankintamenettelyihin tai puitesopimuksiin muita yksityiskohtaisia menettelysääntöjä kuin niitä, joita sovelletaan mainitussa liitteessä tarkoitettuihin muihinkin palveluihin.

Tarkistuksella 11 muutetaan "suunnittelukilpailun" määritelmää rajaamalla käsite kilpailuihin, joissa annetaan palkinto. Näin halutaan tehdä pakolliseksi palkintojen antaminen kilpailuun osallistujille.

Osallistujille myönnettävien palkintojen tekemistä pakolliseksi voidaan perustella, kun kyseessä on hanke, johon liittyy todellisia kustannuksia. Tällaisia ovat esim. rakennusurakoita taikka kaupunki- tai maisemasuunnittelua koskevat kilpailut. On kuitenkin huomattava, että kilpailuja voidaan järjestää myös muista aiheista, joissa pakollinen palkintojen myöntäminen ei olisi perusteltua. Lisäksi tarkistuksessa ehdotettu määritelmä, jolla määrätään käytettäväksi kilpailuja, joissa annetaan palkinto, ei ole sopiva tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tällainen määritelmä ei itse asiassa estäisi sellaisten kilpailujen järjestämistä, joissa ei myönnetä palkintoja, vaan se ainoastaan sulkisi ne direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Tarkistuksessa 106 pyritään parantamaan oikeusvarmuutta yhteisten hankintayksiköiden osalta. Monet jäsenvaltiot ovatkin jo perustaneet tällaisia yksiköitä, ja tarkistuksessa lisätään "yhteinen hankintayksikkö" hankintaviranomaisten luetteloon. Tämän vuoksi tarkistuksessa lisätään viittaus tällaisiin yhteisiin hankintayksiköihin ja muutetaan toisen alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa (eli ensimmäistä niistä ehdoista, joilla määritellään 'julkisoikeudellinen laitos') poistamalla sanat "ja joka ei harjoita teollista tai kaupallista toimintaa".

Tarkistus ei ole mahdollinen useista syistä:

- 'julkisoikeudellisen laitoksen' määritelmän muuttaminen lisäisi perusteettoman eron näiden kahden direktiivin välille, koska klassista direktiiviä koskevat tarkistukset 126 ja 172, jotka koskevat vastaavaa muutosta julkisoikeudellisen laitoksen määritelmään, päädyttiin hylkäämään kohta kohdalta -äänestyksessä. Tarkistuksen tämä osa aiheuttaisi myös erittäin merkittävää oikeudellista epävarmuutta 'viranomaisen' ja erityisesti 'julkisoikeudellisen laitoksen' ja 'julkisen yrityksen' määritelmän osalta. Tätä oikeudellista epävarmuutta lisäisi entisestään se, että tiettyjä sääntöjä sovellettaisiin 'viranomaisiin' mutta ei 'julkisiin yrityksiin' ja päinvastoin

- yhteisten hankintayksiköiden sisällyttämisellä hankintaviranomaisiin ei ole mitään oikeudellista vaikutusta, koska hankintayksiköiden ja yhteisten hankintayksiköiden välisiä suhteita ei säädellä millään soveltuvilla oikeudellisilla puitteilla

- yhteiset hankintayksiköt, joista komissiolla on tietoa, eivät harjoita mitään tässä direktiivissä tarkoitettuja toimintoja eivätkä ne siten kuuluu sen säännösten piiriin

- lukuun ottamatta tätä tarkistusta, jonka perustelut osoittavat, että se on suunnattu lähinnä klassisella direktiivillä säänneltyihin tapauksiin, Euroopan parlamentin tai neuvoston keskusteluissa ei ole ilmennyt todellista tarvetta tähän direktiiviin sisällytettäville tätä aihetta koskeville säännöksille.

Tarkistuksella 14 hylätään komission ehdottamat erityis- ja yksinoikeuksia koskevat muutokset, mikä tarkoittaisi palaamista nykyiseen oikeudelliseen tilanteeseen.

Erityis- ja yksinoikeuksien määritelmän muutos on tarpeellinen, jotta se voitaisiin yhdenmukaistaa muiden samaa käsitettä koskevien yhteisön lainsäädännössä (esim. tietyissä televiestintädirektiiveissä ja "avoimuusdirektiivissä" [19]) annettujen määritelmien kanssa ja koska käytännön kokemus on osoittanut nykyisen määritelmän liian väljäksi. Komission mielestä paluu nykyiseen oikeudelliseen tilanteeseen ei siis ole toivottavaa.

[19] Komission direktiivi 2000/52/EY, annettu 26. heinäkuuta 2000, jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta annetun komission direktiivin 80/723/ETY muuttamisesta, EYVL L 193, 29.7.2000, s. 75-78.

Tarkistuksella 19 otettaisiin artiklaosaan uusi säännös, jossa korostetaan, että direktiivi ei estä hankintayksiköitä määräämästä tai toteuttamasta toimia, jotka ovat tarpeen yleisten etujen, kuten järjestyksen, turvallisuuden, terveyden tai ihmisten, eläinten tai kasvien elämän suojaamiseksi.

Tämä tarkistus, jonka sisältö on olennaisilta osin sama kuin tarkistuksen 111, on tarpeeton, koska komissio on hyväksynyt viimeksi mainitun tarkistuksen.

Tarkistuksella 23 annettaisiin komissiolle mahdollisuus pyytää jäsenvaltioilta lisätietoja tietyistä sopimuksista voidakseen määrittää, sovelletaanko niihin 22 artiklassa tarkoitettua direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä, joka koskee salaisia sopimuksia. Tarkistus on tarpeeton ja saattaisi mm. johtaa vastakkaiseen johtopäätelmään niiden säännösten osalta, joissa tällaista mahdollisuutta ei mainita, ja voisi näin ollen asettaa kyseenalaiseksi komission mahdollisuuden esittää tällaisia kysymyksiä jäsenvaltioille 10 artiklan tai perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisesti.

Tarkistuksella 25 laajennetaan tavarahankintasopimuksiin ja rakennusurakoihin poikkeus, joka koskee ainoastaan palveluhankintasopimuksia. Tätä artiklassa 25 tarkoitetun poikkeuksen laajentamista ei voida hyväksyä, sillä se sulkisi direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sopimuksia, jotka nyt kuuluvat siihen, ja näin ollen asettaisi ilman pätevää syytä kyseenalaiseksi yhteisön säännöstön.

Tarkistus 28, jolla muutetaan 26 artiklan 3 kohdan b alakohta on välitöntä seurausta tarkistuksissa 26 ja 27 ehdotetusta laajennuksesta, jonka mukaan 26 artiklan 1 kohdan mukainen ainoastaan palveluja koskeva poikkeus laajennettaisiin koskemaan tavarahankintoja ja rakennusurakoita. Koska komissio ei voi hyväksyä tätä osaa tarkistuksista 26 ja 27, sama koskee myös tarkistusta 28.

Tarkistuksella 31 muutetaan 29 artiklassa säädettyä yleistä poissulkemisjärjestelmää supistamalla poissulkemiselle asetettujen ehtojen sisältöä. Edellytykseksi jää, että kyseistä toimintaa ei ole rajoitettu, ja tähän lisätään toteamus, jonka mukaan pääsyä toimintaan ei pidetä rajoitettuna, jos jäsenvaltio on ottanut kansallisen lainsäädännön osaksi näiden toimintojen vapauttamista koskevan yhteisön lainsäädännön säännökset ja soveltaa niitä. Lisäksi tarkistuksella poistettaisiin komission päätöksellä todettava vapauttaminen, mikä tekisi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisen tarpeettomaksi.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistusta, koska siitä puuttuu täysin oikeusvarmuus sekä kyseisten hankintayksiköiden että talouden toimijoiden osalta. Päättäessään soveltaa - tai varsinkin päättäessään olla soveltamatta - julkisia hankintoja koskevia sääntöjä hankintayksiköt voisivat joutua lukemattomien riita-asioiden osapuoleksi, ja talouden toimijat eivät enää tunnistaisi oikeudellisia puitteita, joissa ne toimivat suhteissaan hankintayksiköihin. Tämän lisäksi seurauksena saattaisi olla kilpailun vääristymiä, jos arviot tietyn alan vapauttamisesta ovat erilaisia - esimerkiksi alan vakiintuneiden toimijoiden ja alalla tulleiden uusien yritysten keskuudessa. Tämä koskee ennen kaikkea tapauksia, joissa kyseistä toimintaa ei ole vapautettu yhteisön lainsäädännöllä.

Tarkistusta on mahdoton hyväksyä myös siksi, että sillä poistettaisiin ehto, jonka mukaan vapaa pääsy markkinoille on toiminut ja kyseiset markkinat ovat täysin avautuneet kilpailulle. Kun kyseessä ovat verkon kautta tarjottavat palvelut, on itse asiassa yleistä, että vapauttamislainsäädännön antamisen ja vapauttamisen käytännön vaikutusten välillä on tietty viive. On myös täysin mahdollista, että joissakin tapauksissa markkinoiden vakiintuneet toimijat ovat pitkään nauttineet sellaisista eduista, että muiden toimijoiden tulo markkinoille on pitkään mahdollista vain teoriassa.

Tarkistuksella 32 muutetaan velvoitteeksi komission alkuperäisen ehdotuksen 33 artiklassa tarkoitettu hankintayksiköiden mahdollisuus vaatia tarjoajilta tietoja suunnitellusta alihankinnasta ja palataan nykyiseen käytäntöön.

Tarkistuksella muutetaan pakolliseksi myös työsuojelua ja työoloja koskevien ehtojen asettaminen. Tarkistuksella myös lisätään ympäristönsuojelua koskevia ehtoja.

Ensiksi mainittua seikkaa koskevat samat huomiot kuin jäljempänä tarkistuksen 120 toista kohtaa.

Tarkistuksen toinen osa on tarpeeton, koska mahdollisuus asettaa ympäristönsuojelua koskevia ehtoja on ilmaistu muualla ehdotuksessa (ks. tarkistuksia 3 ja 33 koskevat huomiot) ja sosiaali- ja työlainsäädännön noudattamista koskeva velvoite toistetaan uudessa johdanto-osan 32 a kappaleessa, joka mainitaan tarkistusta 56 koskevissa huomioissa. Näin ollen velvoite sellaisten ehtojen asettamiseksi, jotka ulottuvat lainsäädännöstä tai työehtosopimuksista johtuvia velvoitteita pidemmälle, ei ole tarpeellinen.

Tarkistuksilla 91-98 sisällytetään ympäristömerkit ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmät niihin välineisiin, joihin voidaan viitata teknisissä eritelmissä. Tarkistuksissa myös asetetaan etusijalle eurooppalaiset ympäristömerkit.

Eurooppalaisten ympäristömerkkien asettaminen etusijalle ei ole mahdollista, koska nämä merkit eivät korvaa kansallisia tai monikansallisia merkkejä. Viittaus ympäristöasioiden hallintajärjestelmään ei ole mahdollinen, koska kyseessä ei ole tuotetta tai palvelua kuvaava tekninen erittely. Sitä vastoin jos hankintayksikkö asettaa ympäristöominaisuuksia koskevia vaatimuksia, se voi käyttää eurooppalaisen, kansallisten tai minkä tahansa muun ympäristömerkin kriteerejä, jos tällainen merkki on suunniteltu yhdessä kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa ja se on saatavilla (ks. edellä tarkistusten 35, 36, 38, 40, 95, 99 ja 118 käsittely).

Tarkistus 100 koskee keinoja, joilla talouden toimijat voivat osoittaa hankintayksikölle, että niiden ehdottamat tekniset ratkaisut ovat esitettyjä ratkaisuja vastaavia. Tarkistuksella poistetaan kaikki yksiselitteiset viittaukset muihin keinoihin kuin puolueettoman kolmannen osapuolen tekemiä testejä koskevaan raporttiin, jonka hankkiminen voi osoittautua kalliiksi.

Vaikka tarkistus onkin monitulkintainen siltä osin, että sen mukaan tällaista raporttia "voidaan" pitää tarkoituksenmukaisena keinona, se jättää vakavia epäilyksiä siitä, ovatko muut keinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, hyväksyttävissä. Tarkistus onkin ristiriidassa selkeyttämistavoitteen kanssa, joka tukee komission ehdotusta, ja jos tarkistuksella todellakin pyrittiin sulkemaan pois muut keinot, se on tämän tavoitteen vastainen.

*

Tarkistuksella 120 pyritään

1) varmistamaan, että hankintayksikkö ei voi "rajoittaa määrällisesti yritysten vapautta järjestää oma tuotantonsa"

2) velvoittamaan hankintayksikkö pyytämään tarjoajalta ilmoitus siitä, minkä osan sopimuksesta tämä aikoo teettää alihankintana, sekä alihankkijoiden nimet

3) velvoittamaan hankintayksiköt kieltämään alihankinta yrityksiltä, jotka ovat perusdirektiivin 46 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa "ja/tai yrityksiltä, jotka eivät täytä kyseisen direktiivin 47, 48 ja 49 artiklassa säädettyjä vaatimuksia"

4) kieltämään alihankinta, joka koskee "henkisiä palveluja, lukuun ottamatta käännös- ja tulkkauspalveluja sekä hallintopalveluja ja vastaavia".

Komissio ei voi hyväksyä tätä tarkistusta seuraavista syistä:

1) Jos taloudellinen toimija voi osoittaa, että sillä on käytössään muiden yksiköiden kapasiteettia, esim. alihankintasopimuksen ansioista, sillä on oikeuskäytännön mukaan mahdollisuus hyödyntää tätä valintaa tehtäessä. Mikään nykyisessä lainsäädännössä ei sitä vastoin estä hankintayksikköä kieltämästä (myöhempää) alihankintaa sopimuksen toteuttamisvaiheessa.

2) Tämän velvoitteen mukaisesti tarjousten tekijöiden olisi ilmoitettava tarjouksessaan sekä alihankintana tehtävä osuus että valitut alihankkijat. Tämän määrääminen yhteisön tasolla vaikuttaa liialliselta, koska vastuu sopimuksen toteuttamisesta on aina tarjouskilpailun voittajalla. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa säädettävä velvoitteesta, joka koskee alihankkijoiden nimeämistä.

3) Mitä tulee viranomaisten hankintayksiköinä tekemiin hankintasopimuksiin, mahdollisuus alihankkijoiden poissulkemiseen vaikuttaa oikeutetulta tietyissä rikkomuksista (järjestäytynyt rikollisuus / korruptio / Euroopan yhteisön taloudellisen edun vastainen petos, vrt. perusdirektiivin 46 artiklan 1 kohta) tuomittujen yritysten tai henkilöiden osalta tai muista syistä (työoikeuden noudattamatta jättäminen, vrt. mainitun artiklan 2 kohta); sen soveltamiseen liittyy kuitenkin ongelmia. Se edellyttää itse asiassa ennalta tapahtuvaa alihankkijoiden tutkimista ja valvontaa (vrt. kohta 2), mikä pitkittäisi tarjouskilpailumenettelyä kohtuuttomasti.

Se voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon toissijaisuusperiaatteen mukaisesti (jäsenvaltion mahdollisesti säätämä velvoite).

Mitä tulee muiden hankintayksiköiden kuin viranomaisten tekemiin hankintasopimuksiin, tällaisen velvoitteen soveltaminen olisi käytännössä mahdotonta, minkä lisäksi edellä tarkistusten 57 ja 109 yhteydessä on mainittu ongelmat, jotka liittyvät perusdirektiivin 46 artiklan 1 kohdassa lueteltujen poissulkemisperusteiden pakolliseen soveltamiseen.

Mahdollinen velvoite alihankkijoiden poissulkemiseksi muissa tapauksissa (työoikeuden noudattamatta jättäminen, vrt. mainitun artiklan 2 kohta) saattaa olla mahdollinen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti (jäsenvaltion mahdollisesti säätämä velvoite), mutta siihen liittyisi samoja vaikeuksia kuin tapaukseen, jossa hankintayksikkö on viranomainen.

Klassisen direktiivin 48 ja 49 artiklassa tarkoitetun taloudellisen, rahoituksellisen, teknisen ja ammatillisen suorituskyvyn osalta kohdan 3 soveltaminen merkitsisi, että alihankkijoilta edellytettäisiin vastaavaa suorituskykyä kuin pääsopimuspuoleltakin, mikä sulkisi pk-yritykset perusteettomasti sopimusten ulkopuolelle. Näitä seikkoja ei siis voida ottaa huomioon, eritoten sen vuoksi, että hankintayksiköillä ei ole mitään velvollisuutta sisällyttää tällaisia perusteita niihin sääntöihin tai perusteisiin, joiden mukaisesti pääsopimuspuolet valitaan tai joiden mukaisesti kelpuuttamisjärjestelmää hallitaan.

Klassisen direktiivin 47 artiklan osalta tarkistuksessa ehdotetaan, että alihankkijoihin sovellettaisiin tiukempia vaatimuksia kuin ehdokkaisiin ja tarjoajiin (viimeksi mainittujen osalta hankintayksiköillä ei ole velvollisuutta sisällyttää tällaisia vaatimuksia niihin sääntöihin tai perusteisiin, joita sovelletaan ehdokkaiden tai tarjoajien valintaan tai kelpuuttamisjärjestelmän hallintaan, eikä vaatia tällaisia tietoja, vaikka alihankkijoiden kohdalla näin olisi tehtävä järjestelmällisesti). Kun osallistujien valintaa tai kelpuuttamisjärjestelmän hallintaa koskevat säännöt ja perusteet sen sallivat, klassisen direktiivin 47 artiklaa voidaan kuitenkin jo nyt soveltaa alihankkijoihin, jos tarjoaja tukeutuu resursseihin, jotka alihankkija asettaa sen käyttöön (tuomio "Holst Italia" [20]).

[20] Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 2. joulukuuta 1999, Holst Italia SpA vastaan Comune di Cagliari, Ruhrwasser AG International Water Managementin osallistuessa asian käsittelyyn, asia C-176/98, Kok. 1999, s. I-08607.

4) Tällainen yleinen kielto ei vaikuta perustellulta: hankintayksiköt, jotka eivät ole asianomaisia osapuolia, voivat jo nyt halutessaan kieltää alihankinnan hankintasopimuksen toteuttamista koskevien ehtojen avulla. Tämä koskee kaikkia hankintatyyppejä, ei ainoastaan tiettyjen palveluiden hankintaa. Samoin perustein niiden on myös voitava vapaasti sallia alihankinta.

*

Tarkistuksella 45 pyritään laajentamaan mahdollisuuksia hankintasopimusten tekemiseen tutkimusta tai kehittämistä varten ilman kilpailua, sillä muutoksella poistetaan nykyisessä lainsäädännössä annetut ehdot, joiden mukaan tällaisia sopimuksia ei voida tehdä "taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi taikka tutkimus- ja kehittämiskustannusten korvaamiseksi, ja tällaisen hankintasopimuksen tekeminen ei rajoita myöhempien, erityisesti näitä tarkoituksia varten tehtävien hankintojen kilpailuttamista".

Poistamalla nämä ehdot tarkistus sulkisi säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset sopimukset, jotka nykyisin kuuluvat direktiivin alaan, jolloin se asettaisi kyseenalaiseksi yhteisön säännöstön. Lisäksi on mahdollista, että tarkistus loisi pitkiksi ajoiksi suljettuja markkinoita, koska tämän poikkeuksen soveltamisen jälkeen voitaisiin helposti soveltaa muuta, teknisiin syihin (kuten yhteentoimivuuteen) perustuvaa poikkeusta, jotta sopimuksia voitaisiin edelleen myöntää alkuperäisen tutkimussopimuksen saaneelle taholle. Tarkistusta ei siis voida hyväksyä.

*

Tarkistuksella 48 lisätään vaatimus, jonka mukaan mahdolliset "muut hankintamenettelyyn osallistumisen erityiset edellytykset", jotka on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjassa tai neuvottelukutsussa, kun on kyse rajoitetusta menettelystä tai neuvottelumenettelystä, eivät "perusteettomasti syrji tarjoajia".

Tämän tarkistuksen tavoite on yhdenmukainen direktiiviehdotuksen kanssa. Lisäys on kuitenkin tarpeeton, sillä se kuuluu jo yleisesti noudatettavia periaatteita käsittelevän 9 artiklan alaan.

*

Tarkistuksella 49 pyritään estämään se, että hankintayksikkö voisi valita viestintä- ja tietojenvaihtotavan, jolla kaikki sopimuksen tekomenettelyyn tai kelpuuttamisjärjestelmän hallintaan liittyvät ilmoitukset on tehtävä.

Tämän tarkistuksen seurauksena hankintayksikön olisi otettava tarjoukset vastaan missä tahansa viestintämuodossa, riippumatta siitä, onko yksiköllä tähän tarvittavat välineet. Tarkistus on siis hylättävä.

Tarkistuksessa 50 määrätään hylättäväksi sähköisessä muodossa jätetyt tarjoukset, joihin ei liity direktiivin 1999/93/EY mukaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta ja tarjouksen sisällön luotettavaa salausta.

Tällä muutoksella toistetaan nykytilanne sähköisten allekirjoitusten osalta. Alan tekninen kehitys on kuitenkin nopeaa. Tämä tarkistus pakottaisi muuttamaan direktiiviä aina tekniikan kehittyessä. Sähköistä allekirjoitusta koskevia takeita voidaan saada sähköisiä allekirjoituksia koskevista kansallisista säädöksistä (jolloin vältetään tekstin lisämuutokset yhteisön lainsäädännön mahdollisesti muuttuessa). Toisaalta salaus ei ole välttämätöntä, koska myös muilla keinoin voidaan ilman salausta varmistaa tarjoustietojen koskemattomuus. Pakollinen salaus aiheuttaisi lisäksi sekä hankkijalle että tarjoajalle lisäkustannuksia. Tätä tarkistusta ei näin ollen voida hyväksyä.

Tarkistuksella 103 pyritään määräämään, että olisi käytettävä valtuutetun kolmannen osapuolen antamaa todistusta, jolla osoitetaan, että tarjoajien toimittamien tietojen luottamuksellisuus voidaan turvata.

On huomattava, että yhteisön politiikkana on ollut, että minkään akkreditointijärjestelmän käyttämistä ei tehdä pakolliseksi, koska vaarana on toiminnan vääristyminen ja jäsenvaltioiden välisten erojen kasvaminen.

*

Tarkistuksella 52 täsmennetään, että hankintayksiköiden on enintään kahden kuukauden kuluessa annettava hakijoille tiedoksi päätöksensä näiden kelpuuttamisesta.

Tarkistuksessa esitettyä vaatimusta, jonka mukaan hankintayksiköiden olisi arvioitava kelpuuttamista koskeva hakemus kahden kuukauden kuluessa, ei voida hyväksyä, koska kelpuuttamisjärjestelmät on otettu tämän direktiivin piiriin mm. siksi, että voitaisiin ottaa huomioon tapaukset, joissa hankintayksiköiden tarpeet koskevat erittäin monimutkaisia teollisia laitteita (esim. rautateiden liikkuva kalusto), jonka tekninen arviointi voi edellyttää pitkiä kokeita, analyyseja jne. Jos toisaalta tarkistuksella pyritään vain varmistamaan, että talouden toimijoille toimitetaan tieto kahden kuukauden kuluessa, se on tarpeeton, koska toisessa alakohdassa säädetään jo nyt seuraavaa: "Jos kelpuuttamispäätöksen tekeminen kestää yli kuusi kuukautta kelpuuttamishakemuksen jättämisestä, hankintayksikön on ilmoitettava hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä perusteet pidemmälle päätöksentekoajalle sekä päivä, johon mennessä hakemus joko hyväksytään tai hylätään."

*

Tarkistuksella 54 pyritään pidentämään neljästä kuudeksi vuodeksi se aika, jonka hankintayksiköiden on säilytettävä tiedot hankintasopimuksesta.

Kyseinen säännös on annettu, "jotta hankintayksikkö voi tänä aikana antaa tarvittavat tiedot komissiolle tämän pyynnöstä." Valitusten käsittelyä koskevien sääntöjen ja hyvää hallintotapaa koskevien toimintasääntöjen valossa tällainen pidennys vaikuttaa kohtuuttomalta, kun samalla otetaan huomioon sangen merkittävät kustannukset, joita tämä vaatimus aiheuttaisi hankintayksiköille (ennen kaikkea arkistointikustannuksina). On huomattava, että jäsenvaltiot voivat vapaasti säätää pidemmästä säilytysajasta, jos tämä osoittautuu tarpeelliseksi talouden toimijoiden oikeuksien suojelun kannalta (tai tämän ajan yhdenmukaistamiseksi esim. vanhenemista koskevien kansallisten säädösten kanssa).

*

Tarkistuksella 55 pyritään luomaan hankintayksikön päätöksiä koskeva muutoksenhakujärjestelmä ja varmistamaan, että se on avoin työntekijöille ja heidän edustajilleen.

Julkisia hankintoja koskevasta muutoksenhausta on jo erityisdirektiivi (erityisaloille direktiivi 92/13/ETY eikä siis direktiivi 89/665/ETY). Lisäksi työntekijöillä ja heidän edustajillaan on jo muutoksenhakumahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa noudatettavan sosiaalioikeuden osalta. Työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevassa direktiivissä (96/71/ETY) säädetään erityisesti tällaisia työntekijöitä koskevista muutoksenhakukeinoista. Näitä kahta muutoksenhakujärjestelmää ei voida yhdistää. Oikeudellinen valiokunta hylkäsi vastaavan tarkistuksen (41 a artikla), jota ei siis esitetty perusaloja koskevaan direktiiviin. Tämän seurauksena näihin kahteen direktiiviin tulisi perusteettomia eroja, jos tässä käsiteltävä tarkistus hyväksyttäisiin.

*

Tarkistuksella 58 pyritään ottamaan käyttöön sääntö, jonka mukaan alakohtaiset säännökset ovat ristiriitatilanteessa etusijalla julkisia hankintoja koskeviin säännöksiin nähden.

Perustelujen mukaan tarkistus kohdistuisi ennen kaikkea rautatiealaan (ehdotus rautateiden, maanteiden ja sisävesien henkilöliikennettä koskevaksi asetukseksi [21]).

[21] EYVL C 365, 19.12.2000, s. 169.

Ehdotus on hylättävä koska se on ristiriidassa komission toimintatavan kanssa asetusehdotuksen puitteissa. Tämän toimintatavan mukaisesti alakohtaiset säännökset eivät rajoita yleisiä, kaikkiin julkisiin hankintoihin sovellettavia säännöksiä, sillä alakohtaisilla säännöksillä ei voida antaa menettelysääntöjä sellaisille markkinoille, joilla kilpailu on pakollista julkisia hankintoja koskevien direktiivien yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti. Tarkistus toisi lisäksi perusteettomia eroja näihin kahteen direktiiviin, koska vastaavaa tarkistusta ei ole esitetty klassiseen direktiiviin, mikä saattaisi aiheuttaa vastaavan ongelman.

*

Tarkistuksella 61 tehtäisiin klassisen direktiivin puitteissa säädetystä järjestelmästä, jossa on hyväksyttyjen taloudellisten toimijoiden virallisia luetteloita, myös hankintayksiköihin sovellettava.

On huomattava, että mikään ei estä hankintayksikköä hyväksymästä todistusta tällaiseen luetteloon kuulumisesta suorituskyvyn osoitukseksi. Toisaalta on myös huomattava, että myös klassisen direktiivin osalta on hyväksyttävä muutkin todistuskeinot. Tarkistus on ristiriidassa myös tämän direktiivin yleisen lähestymistavan kanssa. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa yhteisön oikeuden perusperiaatteet edellyttävät samoja sääntöjä, direktiivissä säädetään klassista direktiiviä joustavammista säännöistä, jotta voitaisiin ottaa huomioon sen soveltamisala, jolle kuuluu sekä julkisia että yksityisiä yrityksiä.

*

Tarkistuksella 62 on tarkoitus rajoittaa osallistujien valintaa koskevia perusteita ja sääntöjä siten, että ne eivät rajoita mahdollisia toteuttamisehtoja.

Toteuttamisehdot ovat nimensä mukaisesti ehtoja, joilla säädellään sopimuksen täytäntöönpanoa, eivätkä ne siis ole valintaperusteita eivätkä myöntämisperusteita, mikä on vahvistettu myös oikeuskäytännössä. Koska mitään vastaavaa tarkistusta ei ole ehdotettu klassiseen direktiiviin, tämän tarkistuksen hyväksyminen toisi lisäksi kyseisten kahden direktiivin välille eron, joka on mahdotonta hyväksyä.

*

Tarkistuksella 125, niiltä osin kuin se koskee myöntämisperustetta, jonka mukaan valitaan "taloudellisesti edullisin tarjous", pyritään

1) poistamaan tarkennus, jonka mukaan kyseessä on "hankintayksikön kannalta" taloudellisesti edullisin tarjous

2) tarkentamaan, että ympäristöä koskeviin perusteisiin voivat sisältyä "tuotantomenetelmät"

3) lisäämään "yhtäläisen kohtelun politiikkaa" koskeva peruste

Kohta 1): jos poistetaan ilmaus "hankintayksikön kannalta", huomioon voitaisiin ottaa sangen erilaisia tekijöitä, jotka eivät ole aina mitattavissa ja jotka liittyvät mahdolliseen "yhteiskunnalliseen" hyötyyn hyvinkin laajasti ymmärrettynä. Tällaiset myöntämisperusteet eivät täytä tehtäväänsä, joka on tarjouksen perusominaisuuksien arviointi hankkijan kannalta parhaimman laatu/hintasuhteen määrittämiseksi. Tällainen muutos mullistaisi julkisia hankintoja koskeville direktiiveille asetetun tavoitteen ja alistaisi tämän lainsäädännön alakohtaisen politiikan välineeksi, jolloin lisäksi yhdenvertainen kohtelu vaarantuisi vakavasti.

Kohta 2): sopimuksen myöntämisvaihe ei ole sopiva vähemmän saastuttavan menetelmän valitsemiseen. Vähemmän saastuttavia tuotantomenetelmiä voidaan edellyttää teknisissä eritelmissä annettavissa sopimuksen kohteen määrittelyissä. Nämä laaditaan silloin, kun hankkija päättää vähiten saastuttavasta hankinnasta. Jos hankkija haluaa vertailla eri vaihtoehtoja ja arvioida enemmän tai vähemmän saastuttavien ratkaisujen etuja ja kustannuksia, se voi sallia eri vaihtoehtojen esittämisen tai vaatia tätä.

Kohta 3): julkisten hankintojen yhteydessä käsitteellä yhdenvertainen kohtelu on erityismerkitys (kaikkien ehdokkaiden / tarjoajien kohteleminen samalla tavoin), mutta tarkistuksen tavoitteena näyttää olevan perustamissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettu syrjinnän torjuminen. Jos kyseessä on yrityspolitiikkaan eikä tarjouksen ominaisuuksiin viittaava peruste, se ei voi olla myöntämisperuste. Yritykseen liittyvien perusteiden ottaminen mukaan johtaisi tiettyjen yritysten suosimiseen sopimuksen myöntämisvaiheessa sellaisten tekijöiden perusteella, jotka eivät ole mitattavissa, vaikka näiden yritysten tarjoukset eivät edes olisi laatu/hintasuhteeltaan hankkijan kannalta edullisimpia.

*

Tarkistus 71 käsittelee 57 artiklaa. Tätä säännöstä sovelletaan nyt ainoastaan palvelusopimuksiin, ja se koskee vaikeuksia, joita Euroopan taloudellisilla toimijoilla voi olla pääsyssä kolmansien maiden palvelumarkkinoille. Säännöksen mukaan komission on pyrittävä ratkaisemaan ongelmat, jotka liittyvät pääsyyn kolmansien maiden markkinoille. Tarkistuksella yhtäältä laajennettaisiin nykyisten säännösten soveltamista kolmeen sopimustyyppiin ja toisaalta laajennettaisiin toimintavelvoitetta tiettyihin tapauksiin, joissa kolmannet maat eivät noudata kansainvälisen työjärjestön tiettyjä yleissopimuksia.

Nykyisten toimintavelvoitteiden laajentaminen tavarahankintasopimuksiin ja rakennusurakoihin ei ole perusteltua. Näiden sopimusten osalta on käytettävissä muita välineitä, joko tässä direktiivissä (ks. esim. 56 artikla) tai kahden- tai monenkeskisten neuvotteluiden tai sopimusten puitteissa. Tarkistuksen tämä osa ei siis ole hyväksyttävissä.

Mitä tulee uuteen toimintamahdollisuuteen, julkisia hankintoja koskeva direktiivi ei ole väline, jolla voitaisiin ottaa käyttöön komissiota koskeva velvoite valvoa kansainvälisen työoikeuden noudattamista kolmansissa maissa.

*

Tarkistuksella 73 poistetaan 62 artiklan 1 kohdasta se virkkeen osa, josta käy selvästi ilmi, että tarjouskilpailussa käytettävän viestintätavan valitsee hankintayksikkö.

Jos tämä virkkeen osa puuttuu, teksti antaa osallistujille mahdollisuuden itse valita viestintäkeino, mikä johtaisi tarkistuksen 49 kohdalla käsiteltyihin seurauksiin.

*

Tarkistuksella 74 lisätään 62 artiklaan uusi 1 a alakohta, jonka mukaan on käytettävä kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta ja tarjouksen sisällön luotettavaa salausta, jos hankkeet tai suunnitelmat toimitetaan sähköisessä muodossa palveluja koskevaan suunnittelukilpailuun.

Ks. perustelut tarkistuksen 50 hylkäämiselle ja 62 artiklan muutettu teksti (tarkistus 75).

*

Tarkistuksella 77 lisättäisiin oikeusolettamus vapaasta pääsystä rautatiealalle, jos yhteisön rautateiden kehittämisestä annettu direktiivi 91/440/ETY [22] on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sitä sovelletaan asianmukaisesti. Tarkistus liittyy 29 artiklassa tarkoitettuun yleiseen poissulkemisjärjestelmään.

[22] EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25.

Tarkistusta ei voida hyväksyä, koska direktiivi 91/440/ETY ei ole varsinainen vapauttamista koskeva direktiivi.

*

Tarkistuksella 84 pyritään sulkemaan pankkipalvelut täysin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Tätä muutosta ei voida hyväksyä, koska se sulkisi soveltamisalan ulkopuolelle sopimuksia, jotka nyt kuuluvat direktiivin piiriin, ja asettaisi näin kyseenalaiseksi yhteisön säännöstön. Perustelut, joita usein annetaan tämän poissulkemisen tueksi (menettelyjen soveltaminen ei ole mahdollista vaihtokurssien muutosten vuoksi) eivät ole päteviä; itse asiassa direktiivi tarjoaa välineitä (kelpuuttamisjärjestelmien käyttö, puitesopimukset, sähköiset välineet), jotka voivat täyttää näiden julkisten hankintojen tarpeet.

Tarkistuksella 88 lisätään uusi liite, jossa on luettelo kansainvälisistä työoloja koskevista yleissopimuksista ja joka on tarkoitettu tarkistuksen 71 soveltamista varten.

Koska tämä liite on tarkoitettu ainoastaan 57 artiklaan ehdotettua tarkistusta 71 varten ja koska tarkistusta 71 ei voida edellä mainituista syistä hyväksyä, myös tarkistus 88 on samoista syistä hylättävä.

3.4. Muutettu ehdotus

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio muuttaa ehdotustaan edellä esitettyä vastaavasti.