This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52001PC0417
Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council amending Council Directive 83/477/EEC on the protection of workers from the risks related to exposure to asbestos at work
Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun neuvoston direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta
Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun neuvoston direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta
/* KOM/2001/0417 lopull. - COD 2001/0165 */
EYVL C 304E, 30.10.2001, p. 179–183
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun neuvoston direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta /* KOM/2001/0417 lopull. - COD 2001/0165 */
Virallinen lehti nro 304 E , 30/10/2001 s. 0179 - 0183
Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun neuvoston direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta (komission esittämä) PERUSTELUT 1. JOHDANTO Asbesti on erittäin vaarallinen aine, joka voi aiheuttaa sille altistuneille henkilöille vakavia sairauksia (keuhkofibroosia, keuhkopussin sidekudosmuodostusta, keuhkosyöpää, keuhkopussin ja vatsakalvon syöpää). Asbestia esiintyy yhä useilla työpaikoilla ja useissa eri muodoissa. Aikana, jolloin asbestin käyttö oli huomattavasti yleisempää, neuvosto antoi komission ehdotuksesta vuonna 1983 direktiivin 83/477/ETY [1] työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä. Direktiiviä ajantasaistettiin ja muutettiin sittemmin direktiiveillä 91/382/ETY [2] ja 98/24/EY [3]. [1] EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25. [2] EYVL L 206, 29.7.1991, s. 16. [3] EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11. a) Yleinen asiayhteys - Kun komissio oli tarkastellut direktiivin 83/477/ETY täytäntöönpanoa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja kuullut jäsenvaltioita, se antoi syyskuussa 1996 asiaa koskevan tiedonannon. [4] [4] KOM(96) 426 lopullinen, 5.9.1996. Komissio totesi tuolloin, että yhteisön lainsäädännössä säädetyt toimenpiteet ovat edelleen aiheellisia tarkasteltaessa asbestille altistuneiden työntekijöiden suojelua kokonaisuutena. Työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annettu neuvoston direktiivi 90/394/ETY, jossa säädetään paikoin jopa tiukemmista suojelutoimenpiteistä, täydentää osuvasti joitakin asbestidirektiivin kohtia. Tämän vuoksi direktiiviä 83/477/ETY oli komission mukaan tarpeen tarkastella perusteellisesti uudelleen vasta sitten, kun asbestipitoisten tuotteiden markkinoille saattamista koskevassa politiikassa on tapahtunut huomattava muutos eli jos yhteisön tasolla päätetään laajentaa asbestin käytön kieltoa. Tässä tapauksessa direktiivissä voitaisiin sitten keskittyä niihin erityisiin ja vähäisiin tilanteisiin, joissa työntekijät yhä ovat vaarassa altistua asbestille. - Neuvosto kirjasi tiedoksi edellä mainitun komission tiedonannon vuonna 1997 ja hyväksyi vuonna 1998 työntekijöiden asbestialtistusta koskevat päätelmät. [5] [5] EYVL C 142, 7.5.1998, s. 1. Rajoittamatta toimenpiteitä, joita saatetaan toteuttaa krysotiiliasbestin markkinoille saattamisen ja käytön osalta ja jotka on ehkä otettava huomioon, neuvosto kehotti komissiota tekemään ehdotuksia direktiivin 83/477/ETY muuttamiseksi pohtimalla erityisesti seuraavien toimien hyviä puolia: - suojelutoimenpiteiden kohdistaminen henkilöihin, jotka ovat tällä hetkellä kaikkein riskialtteimpia; - sen varmistaminen, että riskien arvioinnissa otetaan riittävällä tavalla huomioon erilaiset vaarat töissä, joissa asbestialtistus kuuluu työn luonteeseen, ja töissä, joissa asbestialtistus on satunnaista; - sen korostaminen, että asbestialtistuksen ehkäiseminen tai minimointi voidaan varmistaa erilaisin toimenpitein; - altistumisrajojen sekä ilmassa esiintyvien asbestikuitujen arviointimenetelmän tarkistaminen. - Talous- ja sosiaalikomitea päätti vuonna 1997 laatia lausunnon asbestista. Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus -jaosto esitti alustavan kantansa asiasta. Talous- ja sosiaalikomitea antoi lopullisen lausuntonsa [6] maaliskuussa 1999. Lausunnossa esitettiin useita ehdotuksia toimista, joita Euroopan unioni voisi toteuttaa. [6] EYVL C 138, 18.5.1999, s. 24 Vaikka lausunnossa tuettiin vankasti kaikenlaisen asbestin käyttöönoton kieltämistä kokonaisuudessaan, komitea korosti neuvoston päätelmien tavoin olevansa huolissaan ammattiryhmistä, jotka ovat nykyisin kaikkein riskialtteimpia. Komitean mukaan korjaus-, ylläpito-, kunnostus-, purku- ja asbestinpoistotöissä työskentelevät henkilöt altistuvat usein asbestille. Altistuminen on sattumanvaraista ja odottamatonta ja asbestimateriaali usein vaurioitunutta. Komitea kehotti näistä syistä komissiota tarkastelemaan uudelleen työntekijöiden suojelua koskevaa lainsäädäntöä ja ryhtymään uusiin toimenpiteisiin vähentääkseen vaaroja, joille työntekijät altistuvat. Komitean mielestä komission olisi muun muassa ehdotettava tiukempia altistumisen raja-arvoja ja tarjottava koulutusta ja tiedotusta. - Huhtikuussa 1999 järjestettiin kokous talous- ja sosiaalikomitean lausunnon valmistelijan ja komission toimivaltaisten yksiköiden välillä. Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunta [7] totesi tukevansa talous- ja sosiaalikomitean lähestymistapaa. Valiokunnan mielestä asiasta oli kuitenkin vielä keskusteltava perusteellisesti. [7] Työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan kokous 22.4.1999. - Komissio antoi heinäkuussa 1999 - vuosien keskustelun jälkeen - direktiivin 1999/77/EY [8] tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden (asbesti) markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY liitteen I mukauttamisesta tekniikan kehitykseen kuudennen kerran. [8] EYVL L 207, 6.8.1999, s. 18. Kyseisessä neuvoston direktiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/77/EY kielletään krysotiilin (asbestityyppi, jonka käyttöä ei aiemmin ollut kielletty) ja niiden tuotteiden, joihin sitä on tarkoituksella lisätty, markkinoille saattaminen ja käyttö 1.1.2005 lähtien. Direktiivissä myönnetään poikkeus ainoastaan elektrolyysilaitteiden kalvoille. Komissio tarkastelee tätä poikkeusta uudelleen 1.1.2008 mennessä. Lisäksi on huomattava, että jäsenvaltiot eivät saa 27.8.1999 (komission direktiivin 1999/77/EY voimaantulopäivä) ja 31.12.2004 välisenä aikana enää sallia alueellaan krysotiiliasbestin uusien sovellusten käyttöönottoa. b) Yhteisön toimenpiteen perustelut Neuvoston direktiivi 83/477/ETY on tärkeä lähtökohta lähennettäessä asbestille altistuneiden työntekijöiden suojanormeja. Tästä direktiivistä ja muista ympäristö- ja sisämarkkinadirektiiveistä huolimatta työperäinen asbestialtistus on edelleen todellinen ongelma. Työntekijöiden asbestialtistus oli yleistä vuosina 1945-1980, joten tiukimmillakaan toimenpiteillä ei voida enää estää tuolloisesta asbestialtistuksesta johtuvien lukuisten sairauksien puhkeamista lähivuosina. Nykyisten säännösten vahvistaminen kuitenkin edistäisi sairauksien ennaltaehkäisyä vastaisuudessa. Yhteisönlaajuista asbestin käyttöönoton kieltoa sovelletaan nyt myös krysotiiliin, joka oli ollut ainoa kiellon ulkopuolinen asbestityyppi. Vaikka käyttöönoton kieltoa sovelletaan täysimääräisesti vasta vuoden 2005 alussa, on selvää, että ehkäisytoimenpiteet on vastedes kohdistettava todellisiin altistumistilanteisiin. Rakennusten purku-, ylläpito- ja korjaustyöt sekä sähkö- ja putkityöt ovat vastedes tilanteita, joissa työntekijät voivat sattumanvaraisesti altistua asbestille. Tämän vuoksi on toteutettava suojatoimenpiteitä, jotka ovat samankaltaisia kaikissa jäsenvaltioissa. Direktiivin 83/477/ETY uudistaminen - jota useat yhteisön toimielimet ovat jo tarkastelleet - tarjoaisi mahdollisuuden vastata näihin tarpeisiin. Ennaltaehkäisyä ja työntekijöiden suojelemista koskevat toimenpiteet saataisiin täten mukautetuiksi tekniikan ja tieteen kehitykseen. Uudistamiseen olisi liityttävä myös muita toimenpiteitä. Erityisesti olisi annettava tietoa turvallisimmista asbestin korvaavista materiaaleista sekä niiden käyttöön liittyvistä vaaroista. Tämä toiminta on tärkeää myös Euroopan unionin laajentumisen kannalta, sillä useissa ehdokasmaissa työntekijöiden asbestialtistumisen terveysvaikutukset ovat yhä merkittäviä. Direktiivin uudistaminen helpottaa alaa koskevien uusien toimenpiteiden laatimista sekä parempien ennaltaehkäisystrategioiden kehittämistä. c) Toissijaisuus Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska vain yhteisön toimella voidaan varmistaa kaikissa jäsenvaltioissa työntekijöiden vähimmäistasoinen suojelu asbestialtistumiseen liittyviltä vaaroilta. Tällaisella toimella voidaan myös välttää kilpailun vääristyminen, koska ehkäistään työtekijöiden suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten soveltaminen eri tavalla eri jäsenvaltioissa. Lisäksi ehdotuksella lisätään joustavuutta työllistymisessä valtioiden rajojen yli, koska työntekijöille taataan turvallisuuden ja terveyden suojelun vähimmäistaso kaikissa jäsenvaltioissa. Samaten työnantajat voivat olla varmoja siitä, että tuotantokustannukset eivät vääristy siksi, että terveyden ja turvallisuuden suojelun taso työpaikalla vaihtelee. d) Suhteellisuus Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Muutetut terveyttä ja turvallisuutta koskevat säännökset täyttävät hyväksyttävän vähimmäistason vaatimukset aiheuttamatta tarpeetonta rasitusta työnantajille. Säännöksillä ei myöskään rajoiteta pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä. 2. Direktiivin 83/477/ETY muutosehdotuksen keskeiset erityispiirteet a) Soveltamisala Neuvoston direktiivi 89/391/ETY [9] toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä koskee kaikkia yksityisiä ja julkisia toimialoja. Direktiivin hyväksymisestä seuraa, että kaikissa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevissa säädösteksteissä on noudatettava samoja periaatteita. Tästä syystä meri- ja lentoliikenteen jättämisestä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on luovuttava, jotta kaikille työntekijöille varmistetaan samantasoinen suojelu. [9] EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1 b) Erityyppisten asbestikuitujen määritelmä Kyseisten kuitujen selkeän määritelmän varmistamiseksi kuidut määritellään uudelleen mineralogisesti tai niiden Chemical Abstract Service (CAS) -numeron avulla. c) Rajoitettua altistumista koskevien säännösten yksinkertaistaminen Alkuperäisessä direktiivissä pyrittiin rajoittamaan mahdollisimman vähiin byrokraattisimmat (4-16 artikla) ja eniten taloudellista vaikutusta omaavat (7 ja 13 artikla, 14 artiklan 2 kohta sekä 15 artikla) säännökset niissä tapauksissa, joissa työntekijöiden altistuminen asbestille oli selvästi altistumisen raja-arvoja vähäisempää. Tästä syystä päädyttiin vaihtoehtoon, jonka mukaan toimintatasoksi vahvistettiin huomattavasti alhaisempi taso (¼ kuiduille vahvistetusta raja-arvosta muiden kuin krokidoliitin osalta). Samaa ratkaisua käytettiin, kun direktiiviä 91/382/ETY muutettiin ensimmäisen kerran. Tässä tekstissä ehdotetun raja-arvon mukainen teoreettinen toimintataso on niin alhainen, että sen mittaaminen on vaikeaa ehdotetuilla näytteenotto- ja luentamenetelmillä. Tästä syystä ehdotetaan, että alkuperäisessä direktiivissä esitetty toimintataso korvataan viittauksella erityisiin työskentelyolosuhteisiin, joissa työntekijöiden altistuminen työssä voidaan katsoa vähäiseksi ehdotetun raja-arvon kannalta. d) Hengitysilman asbestipitoisuuden mittaaminen Koska työpaikkailman kuitupitoisuuden mittausmenetelmät ovat edistyneet ja jotta mittaustulosten vertailukelpoisuutta voidaan parantaa, tässä tekstissä esitetään ensisijaisesti valittavaksi Maailman terveysjärjestön suosittelema näytteenotto- ja kuitujen laskentamenetelmä. [10] [10] Determination of airborne fibre number concentrations. A recommended method, by phase-contrast optical microscopy (membrane filter method), WHO, Geneva 1997 (ISBN 92 4 154496 1). Tämän menetelmän etuina ovat muun muassa vaihekontrastimikroskoopin käyttö ja kuitujen tunnusmerkistön huomioon ottaminen. Lisäksi ehdotetaan, että tietyissä selkeästi tunnistettavissa olosuhteissa ilman kuitupitoisuutta ei tarvitse tarkastaa. Näin vältytään aiheuttamasta tarpeetonta rasitetta työnantajalle. Kyseiseen artiklaan sisältyy yksinkertaistettuna alkuperäisen direktiivin liitteen I asiaa koskevat säännökset; liite I ei enää sisälly esitykseen. e) Työntekijöiden altistuksen raja-arvo Vaikka tieteellisesti onkin osoitettu, että asbestin fibrogeeniset ja karsinogeeniset ominaisuudet riippuvat kulloisestakin kuitutyypistä, tässä ehdotuksessa esitetään vain yhtä työntekijöiden altistuksen raja-arvoa eikä kahta kuten alkuperäisessä direktiivissä. Tähän on kaksi syytä. Amfiboliasbestit on poistettu Euroopan markkinoilta jo useita vuosia sitten, joten työntekijät altistuvat lähes pelkästään krysotiilille (paitsi joissain harvoissa poikkeustapauksissa, joissa käsitellään läpimitaltaan suuria aiemmin asennettuja kuitusementtiputkia). Toiseksi nykyisessä tekstissä esitetyllä menetelmällä hengitysilman kuitupitoisuuden mittaamiseksi on vaikea mitata pitoisuuksia, jotka ovat alempia kuin 0,1 kuitua/ml. Tällaisia arvoja edellytetään amfiboliasbestien osalta, joiden katsotaan olevan muita asbesteja vaarallisempia ihmisten terveyden kannalta. Ehdotettu raja on huomattavasti alhaisempi kuin aiemmat (0,6 kuitua/ml krysotiilin ja 0,3 kuitua/ml muiden asbestien osalta). f) Asbestin tunnistaminen rakennuksissa Työntekijät altistuvat asbestille nykyisen ennen muuta purku- ja kunnossapitotehtävissä varsinkin, jos ei ole tiedossa, että rakenteissa on käytetty asbestia tai sitä sisältävää materiaalia. Ehdotuksessa on tästä syystä asetettu työnantajalle velvoite selvittää aina ennen purku- tai kunnossapitotöihin ryhtymistä, onko rakenteissa käytetty asbestia sisältävää materiaalia. Työnantajien on tehtävä selvitys yhteistyössä kiinteistön omistajien ja vuokralaisten kanssa. g) Yritysten vastuu Asbestin poistaminen on tunnetusti työntekijöiden terveyttä eniten vaarantavia toimia. Jos asbesti ei ole rapautunut, sitä ei tulisikaan poistaa, koska asbestin poistaminen voi altistaa vaaralle enemmän kuin sen jättäminen paikoilleen. Poistotöissä on myös otettava huomioon, ettei asbestia saa levittää toimitilojen/-paikan ulkopuolelle. Näkökohta sisältyy työhygienian hyviin toimintatapoihin ja näin ollen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Jos asbesti kuitenkin poistetaan, poistossa on huolehdittava parhaasta mahdollisesta turvallisuudesta ja siitä, että asbestin poistavalla yrityksellä on asianmukainen pätevyys ja välineistö. Ehdotuksessa asetetaan tällaisille yrityksille velvoite osoittaa täyttävänsä nämä edellytykset, ja tarvittaessa voidaan soveltaa kansallista sertifiointimenettelyä. h) Työntekijöiden kouluttaminen Työntekijöiden kouluttamista on aina pidetty työterveyttä- ja turvallisuutta koskevan politiikan perustekijänä. Tätä seikkaa korostetaan kaikissa asiasta annetuissa yhteisön direktiiveissä. Asbestialtistumisen vaaran erityisluonteen ja merkittävyyden vuoksi ehdotuksessa on luettelo, joka ei ole välttämättä tyhjentävä, seikoista, jotka on otettava huomioon työntekijöille annettavassa koulutuksessa ennen heidän mahdollista altistumistaan hengitysilmassa olevalle asbestipölylle. i) Luettelot ja terveystiedot Puitedirektiivin mukaan työnantajan tai tämän lopettaessa toimintansa toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä altistumisluetteloita ja työntekijän terveystietoja 30 vuoden ajan. Koska asbestin aiheuttamien syöpäsairauksien kehittymisaika on pitkä ja koska on varmistettava yhdenmukaisuus työperäisten syöpätautien ehkäisystä annetun yhteisön muun lainsäädännön ja erityisesti neuvoston direktiivin 90/394/ETY [11] kanssa, ehdotuksessa pidennetään edellä mainittujen asiakirjojen säilytysaikaa 40 vuoteen. [11] EYVL L 196, 26.7.1990, s. 1 j) Käytännön suosituksia työntekijöiden kliiniseksi seurannaksi Asbestille altistuneiden työntekijöiden terveydentilan seurannasta on keskusteltu paljon kymmenen viime vuoden aikana sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Erityisesti on käsitelty seurannan hyödyllisyyttä asbestille altistumisen aiheuttamien sairauksien ja erityisesti syöpäsairauksien ehkäisyssä ja varhaisessa toteamisessa. Terveydentilan seurannan merkitystä asbestiperäisten sairauksien ehkäisemisessä ei pidä kuitenkaan aliarvioida sen rajoituksista huolimatta. Direktiivin 83/477/ETY liitettä, jossa esitetään käytännön ehdotuksia tällaisen seurannan järjestämiseksi, on tästä syystä ehdotuksessa muutettu vastaamaan paremmin nykyistä diagnostiikkaa. 3. Kuuleminen Talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa on kuultava Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. 2001/0165 (COD) Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun neuvoston direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta (ETAn kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan työmarkkinaosapuolia ja työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavaa komiteaa, [12] [12] EYVL C ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, [13] [13] EYVL C ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon, [14] [14] EYVL C. noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä, [15] [15] EYVL C 340, 10.11.1997, s. 1. sekä katsovat seuraavaa: (1) Neuvoston 7 päivänä huhtikuuta 1998 tekemissä päätelmissä [16] työntekijöiden suojelemisesta asbestialtistuksen vaaroilta kehotetaan komissiota tekemään ehdotuksia direktiivin 83/477/ETY [17] muuttamisesta, erityisesti koska on syytä kohdistaa suojelutoimet kaikkein altistuneimpiin henkilöihin. [16] EYVL C 142, 7.5.1998, s.1. [17] EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/24/EY (EYVL L 131, 5.5.1998, s.11). (2) Talous- ja sosiaalikomitea pyytää asbestia koskevassa lausunnossaan [18] komissiota ryhtymään uusiin toimenpiteisiin työntekijöihin kohdistuvien vaarojen vähentämiseksi. [18] EYVL C 138, 18.5.1999, s. 24. (3) Neuvoston direktiivissä 76/769/ETY, [19] sellaisena kuin se on vuonna 1999 muutettuna komission direktiivillä 99/77/EY, [20] säädetty krysotiiliasbestin markkinoille saattamisen ja käytön kieltäminen 1 päivästä tammikuuta 2005 lähtien auttaa vähentämään työntekijöiden asbestialtistusta merkittävästi. [19] EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/77/EY (EYVL L 207, 6.8.1999, s. 18). [20] EYVL L 207, 6.8.1999, s. 18. (4) Kaikkia työntekijöitä on suojeltava asbestialtistukseen liittyviltä vaaroilta, ja siksi merenkulku- ja ilmailualaa koskevat poikkeukset on kumottava. (5) Kyseisten kuitujen selkeän määritelmän varmistamiseksi kuidut määritellään uudelleen mineralogisesti ja Chemical Abstract Service (CAS) -numeron osalta. (6) Asbestialtistusta aiheuttavien toimien rajoittaminen auttaa erittäin merkittävästi ehkäisemään asbestialtistukseen liittyviä sairauksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asbestin markkinointia ja käyttöä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista. (7) Asbestialtistusta aiheuttavien toimien ilmoitusjärjestelmä on mukautettava uusiin työskentelytilanteisiin. (8) Ottaen huomioon uusin tekninen tietämys on määriteltävä paremmin ilman asbestipitoisuuden määrittämiseksi tehtävässä näytteenotossa käytettävät menetelmät sekä kuitujen laskentamenetelmät. (9) Vaikka vielä ei ole kyettykään määrittämään altistuskynnystä, jota vähäisempi asbestialtistus ei aiheuta syöpävaaraa, on suotavaa alentaa asbestin työperäisen altistuksen raja-arvoja. (10) Rakennuksista vastuussa olevia henkilöitä on vaadittava ennen asbestin poistotöiden aloittamista kartoittamaan asbestin esiintyminen tai oletettu esiintyminen rakennuksissa ja laitteissa sekä välittämään tiedot muille henkilöille, jotka saattavat altistua rakennuksen käytön, sen ylläpidon tai muun siellä tapahtuvan toiminnan yhteydessä. (11) On varmistettava, että asbestin purku- ja poistotöitä tekevät yritykset, jotka tuntevat kaikki työntekijöiden suojelemiseksi toteutettavat varotoimet. (12) Asbestille altistuvien tai mahdollisesti altistuvien työntekijöiden erityiskoulutus olisi varmistettava, jotta voidaan auttaa merkittävästi vähentämään altistukseen liittyviä vaaroja. (13) Direktiivissä 83/477/ETY säädettyjen altistus- ja terveystietojen sisältö olisi yhdenmukaistettava työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 28 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/394/ETY [21] (kuudes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) tarkoitettujen tietojen kanssa. [21] EYVL L 196, 26.7.1990, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/38/EY (EYVL L 138, 1.6.1999, s. 66). (14) On suotavaa saattaa altistuneiden työntekijöiden kliinistä seurantaa koskevat käytännön suositukset ajan tasalle uusimman lääketieteellisen tietämyksen perusteella, jotta asbestiin liittyvät sairaudet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. (15) Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on direktiivin 83/477/ETY tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen ja aiheellista muuttaa kyseistä direktiiviä ehdotetulla tavalla. Perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti muutokset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. (16) Tässä direktiivissä esitettävillä muutoksilla toteutetaan osaltaan käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta. (17) Muutokset on rajattu mahdollisimman vähäisiksi, jotta pienten ja keskisuurten yritysten perustamiselle ja kehittämiselle ei aseteta tarpeetonta rasitusta. (18) Päätöksen 74/325/ETY [22] mukaisesti komission on kuultava työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavaa komiteaa tehdessään kyseiseen alaan liittyviä ehdotuksia. [22] EYVL L 185, 9.7.1974, s. 15. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla. (19) Direktiivi 83/477/ETY olisi siksi muutettava vastaavasti, OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Direktiivi 83/477/ETY muutetaan seuraavasti: 1) Poistetaan 1 artiklan 2 kohta. 2) Korvataan 2 artikla seuraavasti: "2 artikla Tässä direktiivissä 'asbestilla' tarkoitetaan seuraavia kuitumaisia silikaatteja: - asbestimuotoinen aktinoliitti, CAS No 77536-66-4* - asbestimuotoinen grüneriitti (amosiitti) CAS No 12172-73-5* - asbestimuotoinen antofylliitti, CAS No 77536-67-5* - krysotiili, CAS No 12001-29-5* - krokidoliitti, CAS No 12001-28-4* - asbestimuotoinen tremoliitti, CAS No 77536-68-6*. * Chemical Abstract Servicen (CAS) luettelonumero." 3) Korvataan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti: "3. Edellyttäen että työntekijöiden kokonaisaltistusaika ei ylitä kahta tuntia yhdenkään seitsemän vuorokauden ajanjakson aikana ja että 2 kohdassa edellytetyn riskien arvioinnin perusteella on selvää, ettei asbestialtistuksen raja-arvoja ylitetä, 4, 15 ja 16 artiklaa ei sovelleta, kun työ käsittää jonkin seuraavista toimista: a) tehdään asbestilla päällystämistä, asbestilla eristämistä tai asbestieristyslevyn asentamista b) tehdään ilman mittauksia, hyväksyntätarkastuksia tai kerätään irtonäytteitä sen selvittämiseksi, onko materiaali asbestia". 4) Muutetaan 4 artikla seuraavasti: a) Korvataan 2 kohta seuraavasti: "2. Työnantajan on tehtävä ilmoitus jäsenvaltion vastuussa olevalle viranomaiselle kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti. Ilmoitukseen tulee sisältyä ainakin lyhyt kuvaus seuraavista asioista: a) työskentelypaikan sijainti b) käytetyn tai käsitellyn asbestin laatu ja määrä c) kysymyksessä olevat toiminnot ja prosessit d) valmistettavat tuotteet. Kun asbestia poistetaan, ilmoitukseen on myös sisällyttävä tiedot ajankohdasta, jolloin asbestinpoistotyöt tosiasiallisesti tehdään, sekä tiedot toimenpiteistä, joilla työhön osallistuvien työntekijöiden asbestialtistusta rajoitetaan. Ilmoitus on tehtävä ennen asbestinpurkutöiden aloittamista." b) Korvataan 4 kohta seuraavasti: "4. Aina kun työolosuhteissa tapahtuu muutos, joka voi johtaa muuttuneeseen altistukseen asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle, on tehtävä uusi ilmoitus." 5) Korvataan 6 artikla seuraavasti: "6 artikla Kaikissa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa toimissa työntekijöiden altistuminen asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle työpaikalla on pidettävä mahdollisimman vähäisenä ja joka tapauksessa alle 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon erityisesti seuraavin toimenpitein: 1. Asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle altistuvien tai todennäköisesti altistuvien työntekijöiden lukumäärä on pidettävä mahdollisimman pienenä. 2. Työprosessit on periaatteessa suunniteltava siten, että vältetään asbestipölyn vapautuminen ilmaan. 3. Kaikki tilat ja laitteet, joissa asbestia käsitellään, on voitava puhdistaa ja pitää kunnossa säännöllisesti ja tehokkaasti. 4. Asbesti tai asbestipitoiset materiaalit, joista vapautuu pölyä, on säilytettävä ja kuljetettava asianmukaisissa tiiviisti suljetuissa pakkauksissa. 5. Jätteet on kerättävä ja poistettava työpaikalta mahdollisimman nopeasti asianmukaisissa tiivisti suljetuissa pakkauksissa, joiden merkinnöistä käy ilmi, että ne sisältävät asbestia. Tätä toimenpidettä ei sovelleta kaivannaistoimintaan. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu jäte on tämän jälkeen käsiteltävä neuvoston direktiivin 91/689/ETY* mukaisesti. * EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20." 6) Korvataan 7 artikla seuraavasti: "7 artikla 1. Työpaikkailman asbestikuitupitoisuus on mitattava säännöllisesti riskien alustavan arvioinnin tulosten perusteella ja 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon noudattamiseksi. 2. Näytteiden on edustettava työntekijän henkilökohtaista altistusta asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle. 3. Näytteenotto tehdään sen jälkeen, kun työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan on kuultu yrityksissä. 4. Näytteenoton tekemisestä huolehtivat henkilöt, joilla on siihen sopiva pätevyys. Näytteet on tämän jälkeen analysoitava laboratorioissa, joissa on välineet niiden analysoimiseen ja joilla on edellytykset käyttää tarpeellisia tunnistamiskeinoja. 5. Näytteenoton keston on oltava sellainen, että edustava altistus voidaan määrittää kahdeksan tunnin vertailuajalle (yksi työvuoro) mittauksilla tai aikapainotetulla laskennalla. 6. Kuitulaskenta on tehtävä mieluiten vaihekontrastimikroskoopilla WHO:n (Maailman terveysjärjestön) vuonna 1997 suosittelemaa menetelmää [23] käyttäen. [23] Determination of airborne fibre number concentrations. A recommended method, by phase-contrast optical microscopy (membrane filter method), WHO, Geneva 1997 (1SBN 92 4 154496 1). Asbestin mittaamiseksi ilmasta siten, kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetaan, otetaan huomioon vain kuidut, joiden pituus on enemmän kuin 5 mikrometriä ja pituus/leveys-suhde suurempi kuin 3:1." 7) Korvataan 8 artikla seuraavasti: "8 artikla Työnantajien on varmistettava, ettei yksikään työntekijä altistu ilman asbestipitoisuudelle, joka kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona ylittää 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä." 8) Poistetaan 9 artiklan 1 kohta. 9) Muutetaan 10 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: Jos 8 artiklassa vahvistettu raja-arvo ylittyy, on ensin selvitettävä syyt raja-arvon ylittymiselle, ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti." b) Korvataan 3 kohta seuraavasti: "3. Kun altistusta ei voida vähentää muilla keinoin ja henkilökohtaisten hengityssuojainten käyttäminen osoittautuu tarpeelliseksi, niiden käyttäminen ei saa olla pysyvä ratkaisu, ja se on rajoitettava kunkin työntekijän osalta vain välttämättömimpään." 10) Lisätään 10 a artikla seuraavasti: "10 a artikla Ennen purku- tai kunnossapitotöiden aloittamista työtiloista vastuussa olevien työnantajien on, tarvittaessa hankkimalla tietoa tilojen omistajilta, ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin mahdollisten asbestipitoisten materiaalien tunnistamiseksi. Jos vallitsee pieninkin epäilys asbestin esiintymisestä materiaalissa tai rakenteessa, on noudatettava asbestinpurkutöitä koskevia sääntöjä ja menettelyitä." 11) Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Kun kyseessä on tietynlainen toiminta, kuten purku- tai poistotyö, jossa 8 kohdassa vahvistettu raja-arvo todennäköisesti ylittyy huolimatta teknisistä ehkäisytoimenpiteistä ilman asbestipitoisuuden rajoittamiseksi, työnantajan on määrättävä erityisesti seuraavat toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden suojelu heidän osallistuessaan toimintaa: a) työntekijät on varustettava sopivilla hengitys- ja muilla henkilösuojaimilla, joita täytyy käyttää b) näkyviin on asetettava varoituksia, joista ilmenee, että 8 artiklassa asetettu raja-arvo todennäköisesti ylittyy c) asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista peräisin olevan pölyn leviäminen tilan/toimipaikan ulkopuolelle on estettävä." 12) Korvataan 12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti: "2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelmassa on määrättävä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi työpaikalla. Suunnitelmassa on erityisesti mainittava, että - asbesti ja/tai asbestipitoiset tuotteet poistetaan ennen kuin purkumenetelmiä käytetään - tarpeen mukaan on saatavissa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja henkilösuojaimia." 13) Lisätään 12 a artikla seuraavasti: "12 a artikla 1. Työnantajien tulee tarjota asianmukaista koulutusta kaikille työntekijöille, jotka altistuvat tai mahdollisesti altistuvat asbestipitoisille pölylle. Koulutusta on tarjottava säännöllisesti, ja sen on oltava työntekijöille maksutonta. 2. Koulutuskurssien tulee olla helposti ymmärrettäviä, ja niillä tulee tiedottaa työntekijöille muun muassa a) asbestin ominaisuuksista ja sen terveysvaikutuksista, myös tupakoinnin synergiavaikutuksesta, b) sentyyppisistä tuotteista ja materiaaleista, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia, c) toimista, joissa voi altistua asbestille, ja ennaltaehkäisevien toimien merkityksestä altistuksen minimoinnissa, d) turvallisista työtavoista, valvonnasta ja suojavälineistä e) hengityssuojainten asianmukaisesta tarkoituksesta, valinnasta, rajoituksista ja oikeasta käytöstä, f) hätämenettelyistä g) dekontaminaatiomenettelyistä h) jätteiden käsittelystä i) terveystarkastusvaatimuksista. 3. Käytännön ohjeet asbestinpoistoon osallistuvien työntekijöiden kouluttamiseksi kehitetään yhteisön tasolla." 14) Lisätään 12 b artikla seuraavasti: "12 b artikla Jotta yritykset voivat tehdä asbestin purku- tai poistotöitä, niiden on esitettävä todisteita pätevyydestään alalla. " 15) Korvataan 14 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti: "b) jos tulokset ylittävät 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon, asiantilasta ja siihen johtaneista syistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti asianomaisille työntekijöille ja heidän edustajilleen yrityksessä tai laitoksessa, ja työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan yrityksessä tai laitoksessa kuullaan toteutettavien toimenpiteiden osalta tai - hätätapauksessa - heille tiedotetaan jo toteutetuista toimenpiteistä." 16) Korvataan 16 artiklan 2 kohta seuraavasti: "2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua luetteloa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja terveystietoja on säilytettävä vähintään 40 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen kansallisen lain ja/tai käytännön mukaisesti." 17) Lisätään 16 artiklaan 3 kohta seuraavasti: "3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on asetettava vastuussa olevien viranomaisten saataville kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti siinä tapauksessa, että yrityksen toiminta päättyy". 18) Poistetaan liite I. 19) Korvataan liitteessä II oleva 3 kohta seuraavasti: "3. Työntekijöiden terveystarkastukset tulee tehdä työterveyshuollon periaatteiden ja käytännön mukaisesti; niihin tulee sisältyä seuraavat toimet: - työntekijän terveyteen ja palvelussuhteeseen liittyvien tietojen jatkuva tallentaminen - henkilökohtainen haastattelu - keuhkojen kliininen tutkiminen - hengityselinten toiminnan tutkimus (hengitystilavuuden ja hengitysvirtauksen määrän mittaaminen). Lääkärin ja/tai terveyden valvonnasta vastaavan viranomaisen olisi päätettävä jatkotutkimuksista, kuten ysköksen sytologisesta tutkimisesta ja rintakehän röntgenkuvauksesta tai tietokonetomografiasta, kussakin yksittäisessä tapauksessa uusimman käytettävissä olevan työterveyteen liittyvän tietämyksen perusteella". 2 artikla 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamiseen tarpeelliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle. 3 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä [...]. Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja VAIKUTUSTEN ARVIOINTILOMAKE EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYKSIIN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSIIN) Ehdotuksen nimi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä, annetun direktiivin 83/477/ETY muuttamisesta Asiakirjan viitenumero .................. 1. Ehdotus Miksi yhteisön lainsäädäntö on tarpeen tällä alalla ja mitkä ovat sen päätavoitteet toissijaisuusperiaatteen huomioon ottaen- Työntekijöiden suojelemisesta asbestilta on säädetty neuvoston direktiivissä 83/477/ETY, [24] jota on päivitetty ja muutettu neuvoston direktiiveillä 91/382/ETY [25] ja 98/24/EY [26] *. [24] EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25 [25] EYVL L 206, 29.7.1991, s. 16 [26] EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11 Neuvosto, [27] talous- ja sosiaalikomitea [28] ja Euroopan parlamentti [29] ovat vuosina 1998-1999 useaan otteeseen muistuttaneet tarpeesta kohdistaa suojelutoimet asbestille nykyään eniten altistuviin työntekijöihin, jotta asbestialtistumisen taso voidaan minimoida. [27] EYVL C 142, 7.5.1998, s. 1. [28] EYVL C 138, 18.5.1999, s. 24. [29] Työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan kokous 22.4.1999. Tällä hetkellä asbestipitoisia tuotteita on hyvin vähän 1970- ja 1980-lukuihin verrattuna, ja tuotteet sisältävät ainoastaan valkoista eli krysotiiliasbestia, koska muiden asbestityyppien käyttö on kielletty. Tilanne paranee entisestään viimeistään 1. tammikuuta 2005, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava komission direktiivi 1999/77/EY [30] osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivissä kielletään krysotiilin ja niiden tuotteiden, joihin sitä on tarkoituksella lisätty, markkinoille saattaminen ja käyttö. Direktiivissä myönnetään poikkeus ainoastaan elektrolyysilaitteiden kalvoille, joita voidaan käyttää 1.1.2008 saakka. [30] EYVL L 207, 6.8.1999, s. 18. Tällä hetkellä asbestille altistuvat eniten ammattiryhmät, jotka voivat joutua kosketuksiin asbestin kanssa korjaus-, ylläpito-, kunnostus- ja purkutöiden yhteydessä. Näissä olosuhteissa asbestialtistus on usein odottamatonta. Ylläpito- ja purkutöiden ollessa kyseessä riskien arvioinnissa on arvioitava huolellisesti vaurioitumattoman asbestin poistamisen edut ja haitat tai jätettävä asbesti paikoilleen. Näissä toimissa merkittävä altistuminen asbestikuiduille onki yleisempää ja suojatoimenpiteiden on oltava tehokkaampia. Useimmissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa sovelletaan jo neuvoston direktiiviä 83/477/ETY tiukempaa lainsäädäntöä. Tämä koskee varsinkin työperäisen altistuksen raja-arvoja. Sama pätee myös asbestipitoisten tuotteiden markkinoille saattamiseen ja käytön kieltämiseen; kieltoa sovellettiin useimmissa jäsenvaltioissa jo ennen direktiivin 1999/77/EY voimaantuloa. Työntekijöiden asbestialtistus oli yleistä vuosina 1945-1980, joten tiukimmillakaan ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ei voida enää estää tuolloisesta asbestialtistuksesta johtuvien lukuisten sairauksien puhkeamista lähivuosina. (Tämä koskee erityisesti vatsakalvon syöpää, jonka osalta asbestialtistuksen ja sairauden puhkeamisen välinen aika on toisinaan yli 30 vuotta.) Nykyisten säännösten vahvistaminen kuitenkin kiistatta edistäisi sairauksien ennaltaehkäisyä vastaisuudessa. Direktiiviin 83/477/ETY ehdotetuissa muutoksissa otetaan huomioon alan parempi tieteellinen tieto ja tekninen kehitys sekä riskialtteimpien ryhmien muuttuva työympäristö. Tämä toiminta on tärkeää myös Euroopan unionin laajentumisen kannalta, sillä useissa ehdokasmaissa asbestialtistumisen vaikutukset työntekijöiden terveyteen ovat yhä huomattavia. Direktiivin uudistamisen ansiosta on helpompi laatia uusia toimia tällä alalla ja kehittää entistä parempaa ennaltaehkäisypolitiikkaa. Kuten perustelujen johdannossa esitettiin, ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Vain yhteisön tason toiminnalla varmistetaan kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja unionin laajenemisen kynnyksellä vertailukelpoinen työntekijöiden suojelu vaaroilta, jotka liittyvät altistumiseen asbestin kaltaiselle erityisen vaaralliselle aineelle. 2. Vaikutukset yrityksiin a) Mihin ja keihin ehdotus vaikuttaa- - Minkä alan yrityksiin- Asbestikuitujen jatkuvan markkinoilta poistumisen myötä asiakirjojen ja asbestin kieltämiseen liittyvien toimien yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan yksilöidä kaksi teollisuudenalaa: - asbestisementtituotteiden valmistus, jota on nykyisin 15 tuotantolaitoksessa Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa; Espanjan osuus on 68 prosenttia kokonaistuotannosta, - jalostavat teollisuudenalat, joissa valmistetaan erityisiä jarrulaitteita, levyjä korkealämpöuuneihin, erityissuojakuoria ja tiivisteitä sekä elektrolyysisuodattimia. Näiden kahden alan lisäksi, joiden toiminta vähenee ajan myötä ja lopulta lakkaa kehitettäessä uusia asbestin kaikilla sen muilla käyttöalueilla korvaavia tuotteita, rakennusalalla (mukaan lukien laivanrakennus ja rautatiet) asbestin kanssa joudutaan jatkuvasti tekemisiin huollettaessa ja purettaessa asbestia sisältäviä rakenteita. - Minkä kokoiset yritykset- Suurimpia ovat yleensä yritykset, jotka kuuluvat asbestisementtiä valmistaviin ja asbestia jalostaviin teollisuudenaloihin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella asbestisementtimateriaaleja valmistavien yritysten työntekijöitä, joihin ehdotus vaikuttaa välittömästi, on noin 2 500. Sen sijaan rakennusalalla ja julkisissa töissä toimivia yrityksiä on pidettävä pieninä ja keskisuurina yrityksinä. Työmaat ovat väliaikaisia, liikkuvia ja niillä työskentelee vain vähän työntekijöitä (vähemmän kuin 10). Kun otetaan huomioon, että työt asbestin poistamiseksi eri rakenteista, kuten rakennuksista ja laivoista, lisääntyvät jäsenvaltioissa parhaillaan asbestialtistumiseen liittyvien vaarojen paremman tuntemuksen vuoksi, niiden työnantajien lukumäärä, joihin ehdotuksen vaikutukset kohdistuvat välittömimmin, ei ole määritettävissä (ehkä noin 80 000-100 000). - Mitkä maantieteelliset alueet- Kuten edellä esitettiin, asianomaiset alueet voidaan yksilöidä asbestisementtituotteita valmistavan teollisuuden (Espanja, Portugali ja Kreikka) osalta. Jalostavien teollisuudenalojen sekä rakennusalan ja julkisissa töiden osalta ei voida osoittaa mitään erityistä aluetta. b) Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotusta- Ehdotetuilla muutoksilla direktiiviin 83/477/ETY pyritään ennen muuta kohdistamaan työnantajien huomio työntekijöihin, jotka ovat eniten alttiina vaaralle, ja suositeltaviin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Näin ollen ehdotetuissa muutoksissa on jäljempänä seuraavan yksityiskohtaisen kuvauksen mukaisesti kyse työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua varten jo varattujen henkilöresurssien ja varojen kohdentamisesta uudelleen. Lukuun ottamatta 8 artiklaa ja altistumisen raja-arvojen alentamista ehdotetut muutokset eivät ole omiaan aiheuttamaan lisäkustannuksia, koska kyse on vain aiempien direktiivien sellaisten säännösten toistamisesta, jotka jo velvoittavat työnantajia. Sen sijaan muutoksilla on tarkoitus parantaa kaikkien näiden säännösten näkyvyyttä sisällyttämällä ne yhteen säädökseen. Altistumisen raja-arvon alentaminen (8 artikla) saattaa vaatia yrityksiltä eniten toimia. Tässä ehdotuksessa esitetystä altistumisen raja-arvon alentamisesta saattaa koitua rajallisia lisäkustannuksia, jotka liittyvät työpisteiden tekniseen valvontaan ja niiden kehittämiseen sekä mahdollisesti tarvittavien uusien henkilösuojainten hankintaan. On kuitenkin otettava huomioon, että direktiivin 83/477/ETY hyväksymisajankohdan jälkeen yrityksillä on ollut runsaasti aikaa ottaa käyttöön sellaiset tekniset perusrakenteet, joiden avulla kyetään sopeutumaan asbestikuitujen määrän rajoittamiseen työpaikalla. Vaikka ehdotuksessa viitataankin WHO:n (Maailman terveysjärjestön) vuonna 1997 suosittelemaan menetelmään, ehdotuksen mukaan voidaan edelleen soveltaa direktiivissä 83/477/ETY [31] kuvattua mittausmenetelmää, jossa tutkimus tehdään optisella vaihekontrastimikroskoopilla. Näin ollen yrityksille ei aiheudu mitään käytännön lisävelvoitetta. [31] Determination of airborne fibre number concentrations. A recommended method, by phase-contrast optical microscopy (membrane filter method), WHO, Geneva 1997 (1SBN 92 4 154496 1). On myös merkittävää, että ehdotuksen mukaan asbesti tai asbestipitoinen materiaali on tunnistettava (10 a artikla) rakennuksissa tai muissa rakenteissa ennen purku- ja kunnossapitotöiden aloittamista. Myös tällöin kyse on vain siitä, että riskien arviointi kohdistetaan paremmin yhteen erityiseen seikkaan. Tällainen riskien arviointi on työnantajan velvollisuus ja perustuu työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaan yhteisön lainsäädäntökokonaisuuteen. Edellä sanottu pätee myös työntekijöiden koulutukseen (12 a artikla). Ehdotuksessa direktiivin muuttamiseksi rajoitutaan ilmaisemaan selvästi säännöksen sisältö ja sen edellyttämä menettelytapa. Tällainen säännös sisältyy kaikkiin työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin direktiiveihin olennaisena osana ennaltaehkäisyä. Työntekijöitä koskevien luetteloiden ja terveystietojen säilytysaikaa (16 artikla) pidennetään ehdotuksessa 30 vuodesta 40 vuoteen; näin asbestille altistumista koskevat säännökset yhdenmukaistetaan direktiiviin 90/394/ETY sisältyvien muita syöpää aiheuttavia aineita koskevien säännösten kanssa. Tämä on aiheellista, koska asbestille altistumisen ja vatsakalvon syövän ilmenemisen välillä kuluu pitkä aika. Tämän syöpätyypin ennuste on kaikkein huonoin asbestin aiheuttamista syöpätyypeistä. c) Mitä taloudellisia vaikutuksia ehdotuksella todennäköisesti on- - työllisyyteen Ehdotuksella ei ole välittömiä vaikutuksia alan työllisyyteen. - investointeihin Ehdotuksella ei ole välittömiä vaikutuksia alalle tehtäviin investointeihin. - yritysten kilpailukykyyn Ehdotuksella ei ole välitöntä vaikutusta eurooppalaisen teollisuuden lyhyen tai pitkän aikavälin kilpailukykyyn. d) Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pk-yritysten erityinen asema (esim. alhaisemmat tai erilaiset vaatimukset)- Ehdotuksessa ei ole esitetty pk-yrityksiä koskevia poikkeuksia tai toimenpiteitä. Se kohdistuu kuitenkin pääasiallisesti pieniin yrityksiin. 3. Kuuleminen Luettelo järjestöistä, joita on kuultu ehdotuksen osalta ja jotka ovat ilmoittaneet kantansa Ehdotuksesta on järjestetty kolmivaiheinen kuuleminen: (1) Epävirallinen jäsenvaltioiden edustajien kuuleminen (kolme kokousta marraskuun 1998 ja kesäkuun 1999 välisenä aikana), joiden perusteella sovittiin pääasiallisista toiminnan suuntaviivoista, jotta voidaan vastata paremmin neuvoston 7 päivänä huhtikuuta 1998 tekemiin päätelmiin. (2) Perustamissopimuksen 138 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen kaksivaiheinen työmarkkinaosapuolten kuuleminen (vaiheet päättyivät elokuussa 2000 ja huhtikuussa 2001). Kuullut järjestöt ovat ne 43 järjestöä, jotka on lueteltu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämistä koskevan komission tiedonannon [32]liitteessä. [32] KOM (98) 322 lopullinen, 20.5.1998. (3) Työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavan komitean kuuleminen, joka saatiin päätökseen 19.12.2000 pidetyssä täysistunnossa. Kaikki kuullut osapuolet olivat jokseenkin yksimielisiä niistä keskeisistä seikoista, jotka on otettava huomioon tarkistettaessa direktiiviä toimenpiteiden kohdistamiseksi nykyisin eniten altistuviin työntekijöihin. Näitä seikkoja ovat erityisesti asbestin esiintymisen tutkiminen, valistaminen, asianomaisten työntekijöiden kouluttaminen ja heille tiedottaminen, asbestia koskevien suuntaviivojen laadinta, työperäisen altistumisen raja-arvojen laskeminen myöhemmässä vaiheessa sekä yhtenäinen menetelmä ilmassa esiintyvien asbestikuitujen määrän mittaamista varten. Komissio tiedusteli työmarkkinaosapuolten halukkuutta käynnistää neuvotteluprosessi kuulemisasiakirjassa kuvatun ehdotuksen pohjalta perustamissopimuksen 138 artiklan 4 kohdan ja 139 artiklan mukaisesti. Työmarkkinaosapuolet ilmaisivat kantanaan, että Euroopan komission lainsäädäntöaloite on perusteltu ja se tulisi viedä päätökseen.