Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 51995PC0486

    Ehdotus neuvoston päätökseksi monivuotisesta ohjelmasta Euroopan yhteisön kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi tietoyhteiskunnassa

    /* KOM/95/486 lopull. - CNS 950263 */

    EYVL C 364, 4.12.1996, p. 5–10 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    51995PC0486

    Ehdotus neuvoston päätökseksi monivuotisesta ohjelmasta Euroopan yhteisön kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi tietoyhteiskunnassa

    Virallinen lehti nro C 364 , 04/12/1996 s. 0005


    Ehdotus neuvoston päätökseksi monivuotisesta ohjelmasta Euroopan yhteisön kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi tietoyhteiskunnassa (96/C 364/07) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(95) 486 lopull. - 95/0263(CNS)

    (Komission esittämä 2 päivänä lokakuuta 1996)

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 artiklan 3 kohdan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen,

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

    sekä katsoo, että

    tietoyhteiskunnan muotoutuminen avaa teollisuudelle uusia viestinnän ja kaupan näkymiä Euroopan ja maailman markkinoilla, joille on tyypillistä suuri kielten ja kulttuurin monimuotoisuus,

    teollisuuden on kehitettävä soveltuvia ja sopivia ratkaisuja kielirajojen ylittämiseksi, jotta se voisi täysimittaisesti hyötyä sisämarkkinoista ja säilyttää kilpailukykynsä maailman markkinoilla,

    on tarpeen rohkaista sellaisen teknologian, työkalujen ja menetelmien käyttöä, joilla pienennetään tiedonsiirron kustannuksia eri kielten välillä, ja samalla varmistaa käännösten laatu, erityisesti kirjallisten käännösten osalta, joissa vaaditaan erityisistä luovaa panosta,

    Korfulla 24 ja 25 päivänä kesäkuuta 1994 pitämässään kokouksessa Eurooppa-neuvosto painotti tietoyhteiskunnan kulttuuristen ja kielellisten tekijöiden tärkeyttä, ja Cannesissa 26 ja 27 päivänä heinäkuuta 1995 Eurooppa-neuvosto muistutti Euroopan yhteisön kielten monimuotoisuuden merkityksestä,

    tietoyhteiskunnan kehittyminen on omiaan laajentamaan kansalaisten tiedon saatavuutta ja muodostamaan harvinaislaatuisen mahdollisuuden hyödyntää yhteisön kulttuuri- ja kielellistä rikkautta ja monimuotoisuutta,

    kielipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan yhteisön oikeuden huomioon ottaen; nykyaikaisten kielenkäsittelyyn tarkoitettujen työkalujen kehittämisen ja käytön edistäminen on kuitenkin toiminta-ala, jolla yhteisön toimet ovat oikeutettuja huomattavien suurtuotannon etujen saavuttamiseksi edistämällä sopivaa yhteistyötä eri kielialueilla toimivien välillä; yhteisötason toimien on oltava yhteensopivia asetettujen tavoitteiden kanssa, ja niiden on rajoituttava aloille, jotka todennäköisesti tuottavat yhteisölle lisäarvoa,

    on yhteisön etujen mukaista tukea pyrkimyksiä luoda perusrakenteita, jotka kannustavat kielellisten välineiden ja palveluiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen tarvittavien yhteisten kielellisten voimavarojen luomista ja suosivat niiden käyttöä,

    yhteisön olisi myös saatava kielten alojen teollisuus toimimaan ja osallistuttava sen laajenemiselle suotuisan ympäristön luomiseen,

    on suotavaa rohkaista tieto- ja viestintäteknologiayrityksiä laatimaan standardeja, joissa otetaan huomioon kielellinen monimuotoisuus, ja sisällyttämään ne tuotteisiinsa ja sovelluksiinsa,

    yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden asianomaisten hallinnollisten elinten on tarpeen lujittaa yhteistyötään niiden toiminnalle tarpeellisten kielellisten työvälineiden kehittämis- ja käyttökustannusten vähentämiseksi,

    olisi sovitettava läheisesti yhteen tämän ohjelman mukaisesti toteutettavat toimet ja muiden yhteisön ohjelmien osana toteutettavat aloitteet, jotka edistävät monikielisen tietoyhteiskunnan saavuttamista, ja

    kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden oikeussubjektien ottaminen mukaan koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanoon yhteisön näitä järjestöjä koskevaa yleistä politiikkaa noudattaen voi tuoda mukanaan molemminpuolista hyötyä,

    ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Yhteisön ohjelma, jonka tarkoituksena on:

    a) rohkaista tiedonsiirron kustannuksia pienentävän teknologian, työkalujen ja menetelmien käyttöä kielten välillä ja monikielisten palveluiden kehittämistä,

    b) edistää kielten alojen teollisuuden laajentumista,

    c) tukea monikielisten palveluiden kehittämistä ja

    d) edistää Euroopan yhteisön kielellistä monimuotoisuutta maailmanlaajuisessa tietoyhteiskunnassa,

    hyväksytään tämän päätöksen voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 1998 väliseksi ajaksi.

    2 artikla

    Komissio on vastuussa seuraavien toimien toteuttamisesta liitteessä I lueteltujen toimintalinjojen ja liitteessä II määrättyjen ohjelman täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti:

    a) yhteisön kielellisten voimavarojen perusrakenteiden luomiseen tähtäävien toimien sekä alalla toimivien tukeminen,

    b) kieliteollisuuden toimintaan saattaminen ja laajentaminen edistämällä nykyaikaisen kieliteknologian ja -työkalujen käyttöä sekä niiden sisällyttämistä tietokonesovelluksiin,

    c) kehittyneiden kielityövälineiden käytön edistäminen yhteisön julkisella alalla.

    Mikään näistä toimista ei saisi olla päällekkäistä yhteisön tai kansallisten ohjelmien osana tehdyn työn kanssa.

    3 artikla

    1. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa määrärahat kullekin varainhoitovuodelle käytettävissä olevien varojen ja taloudellisten näkymien mukaisesti.

    2. Yhteisö osallistuu yleensä 50 prosentin osuudella sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joiden kulut jaetaan.

    4 artikla

    1. Komissio on vastuussa ohjelman täytäntöönpanosta.

    2. Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

    Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan. Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

    5 artikla

    Edellä 4 artiklan toisessa kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan:

    a) työohjelmaan, joka koskee liitteessä I määriteltyjen toimintalinjojen toteuttamista,

    b) ehdotuspyyntöjen sisältöön,

    c) ehdotettujen yhteisöstä rahoitettavien toimien valintaan, ja tämän rahoituksen määrän arviointiin kunkin toimen osalta, jos tämä määrä on vähintään 0,5 miljoonaa ecua,

    d) ohjelman tulosten arviointia koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin,

    e) liitteessä II määriteltyjen ohjelman toteuttamista koskevien menettelyjen mukauttamiseen,

    f) päätökseen sallia kansainvälisten järjestöjen sekä kolmansien maiden oikeussubjektien osallistuminen.

    6 artikla

    Ohjelman päätyttyä komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle arviointikertomuksen 2 artiklassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanolla saavutetuista tuloksista.

    7 artikla

    Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    LIITE I

    TOIMINTALINJAT

    1. Toimintalinja 1: Euroopan kielellisten voimavarojen perusrakenteiden luomisen tukeminen

    Kielelliset voimavarat kuten sanakirjat, terminologiatietopankit, kielioppikirjat, tekstikokoelmat ja äänitallenteet ovat välttämätöntä raaka-ainetta kielelliselle tutkimukselle, tietojärjestelmiin sisällytettävän kielen käsittelyvälineiden kehittämiselle ja käännöspalveluiden parantamiselle. Jäsenvaltiot, komissio ja tietyt yksityiset järjestöt ovat sijoittaneet jo merkittäviä summia erilaajuisten ja -tasoisten kielellisten voimavarojen tuottamiseen. Näiden voimavarojen käyttöä estää tällä hetkellä se, että ne ovat pääasiassa yksikielisiä ja niiden peruslaatuvaatimukset vaihtelevat toisinaan, mikä rajoittaa niiden jälleenkäyttöä. Lisäksi niitä on usein vaikea sovittaa paikallisoloihin. Tämän toimintalinjan tavoitteena on tukea pyrkimyksiä Euroopan monikielisten kielivoimavarojen perusrakenteiden luomiseksi.

    1.1 Komissio antaa tukensa Euroopan kielellisten voimavarojen järjestön (ELRA) toiminnan käynnistämiseksi, jonka tavoitteena on:

    - yhteisössä käytettävissä olevien kielellisten voimavarojen selvittäminen,

    - sellaisten rakenteiden perustaminen, jotka mahdollistavat voimavarojen jakelun yhteisön tasolla,

    - yhteisön standardien soveltamisen edistäminen niiden yhteensopivuuden varmistamiseksi ja niiden laatuvarmennuksen mahdollistamiseksi.

    1.2 Työ terminologian alalla käsittää monia toimintoja, joiden vaikutukset ovat tärkeitä kaupalle, tieteelle, kulttuurialalle, teknologialle ja yhteistön päätösten, direktiivien ja asetusten täytäntöönpanolle. Erittäin laaja joukko julkisia ja yksityisiä toimijoita tekee tätä työtä, ja heiltä puuttuu usein keinot sovittaa toimintansa yhteen muista jäsenvaltioista olevien virkaveljien kanssa.

    Komissio kannustaa eri jäsenvaltioiden asianomaisten järjestöjen välisen yhteistoiminnan aloittamista yhteisön politiikan tavoitteiden toteuttamiselle tärkeillä aloilla. Tämän vuoksi se osallistuu tarvittaessa asianomaisten järjestöjen välisen eurooppalaisen yhteistoiminnan aloittamiseen liittyvien kustannusten rahoittamiseen ja käsittelee erityisesti standardeja, tiedon levittämistä ja verkkojen muodostamista.

    1.3 Tietokonesovellusten kehittämiseen mukautettujen ja kaikki yhteisön kielet käsittävien leksikografisten tietopankkien ja äänitallenteiden käytettävyys on välttämätöntä eurooppalaisen kieliteollisuuden nousulle. Suurin osa Euroopassa tällä hetkellä käytössä olevista voimavaroista on yksikielisiä ja keskenään yhteensopimattomia, mikä tekee niiden käytön mahdottomaksi monikielisten välineiden tuotannossa. Komissio kannustaa myös tällä alueella eri jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen alan vaikuttajien välillä yhteensovitettujen sellaisten toimien aloittamista, jotka on tarkoitettu yhteensopivien ja yleisesti hyväksyttyjen standardien mukaisten leksikografisten voimavarojen kehittämiseen.

    1.4 Komissio valvoo näiden sen tukemien yhdistettyjen toimien asianmukaista liittymistä tällä alalla tehtyyn kansainväliseen työhön.

    2. Toimintalinja 2: Kieliteollisuuden toimintaan saattaminen ja kehittäminen

    Yksityisen alan tehtävänä on tuottaa ja pitää kaupan uusia välineitä, jotka helpottavat monikielisten tietokonesovellusten kehittämistä ja tiedonvälitystä kielten välillä. Euroopassa on käytettävissä vankka tieteellinen ja teknologinen perusta tällä alueella ja, sitä on vahvistettu yhteisön tutkimus- ja kehitysohjelmilla, erityisesti ohjelmilla, jotka liittyvät tieto- ja viestintäteknologiaan ja yleisesti kiinnostaviin telemaattisiin järjestelmiin. Euroopan markkinat ovat kuitenkin jäljessä kieliteknologian alalla tehdyn tutkimustyön saavutusten hyväksikäytössä. Olisi erityisesti pyrittävä uuden kielenkäsittelyteknologian saamiseksi markkinoille, erityisesti puiteohjelman ja erityisohjelmien tutkimustulosten jakelu- ja hyväksikäyttötoimien osana. Tässä ohjelmassa ehdotetut kaikki toimintalinjat edistävät kieliteollisuuden, kuten kieliteknologian ja käännösteollisuuden, laajenemisen kannalta suotuisaa ympäristöä. Tämän toimintalinjan tavoitteena on saada kieliteollisuus toimimaan kannustamalla teknologian siirtoa ja kysyntää rajoitetulla määrällä jaetuin kustannuksin toteuttuja näytehankkeita, jotka voisivat saada mukaansa avainaloja.

    2.1 Joillain teollisuuden aloilla on kokeiltu hallitun kielen käyttöä teknisten asiakirjojen ja käyttäjää tukevan tiedon laadinnan helpottamiseksi. Tämä lähestymistapa parantaa yleisesti asiakirjojen hallintaa ja tekee mahdolliseksi konekääntämisen tehokkaan käytön. Rajoitetussa joukossa kustannuksiltaan jaettuja hankkeita osoitetaan hallitun kielen käyttämisen sekä kirjoittamisen ja kääntämisen työkalujen kannattavuus toimivassa asiakirjojen hallintajärjestelmässä erilaisten teollisuuden ja liike-elämän ympäristöjen osalta.

    2.2 Multimediaohjelmistojen sovittamisella paikallisoloihin, puhutun ja kirjoitetun kielen kääntäminen mukaan lukien, on yhä enemmän kysyntää tietoyhteiskunnassa. Ammattitaidon kehittämiseksi ja paikallisoloihin sovittavan teollisuuden sekä multimediateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi annetaan pyyntö pienestä määrästä kustannuksiltaan jaettuja hankkeita, joilla esitellään paikallisoloihin sovittamisen menetelmien ja työkalujen käyttöä, sovittavan henkilöstön koulutusta sekä PK-yritysten kannalta erityisten merkittävien parasta menettelytapaa koskevien ohjeiden kehittämistä.

    2.3 Komissio edistää verkkojen muodostumista käännös- ja tulkkausteollisuudessa. Nämä tarjoavat pääsyn kehittyneisiin työkaluihin, kuten elektronisiin sanakirjoihin, parantavat logistiikkaa, tekevät yhdistämisen muihin toimintoihin mahdolliseksi ja yleisesti parantavat käännösmarkkinoiden toimivuutta. Ehdotuspyynnössä pyydetään Euroopan käännöshakemistopalveluiden määrittelyä ja toteutusta, avoimen käännösympäristön määrittelyä Euroopassa sekä yleiseurooppalaista etäkääntämisen ja etätulkkauksen esittelyä, johon osallistuvat käännösteollisuus ja kääntämisen ammattikunta.

    3. Toimintalinja 3: Kehittyneiden kielityövälineiden käytön edistäminen Euroopan julkisella alalla

    Kielellisten velvoitteidensa vuoksi Euroopan unionin toimielinten ja erityisesti komission on käytettävä huomattavia summia sellaisten kehittyneiden työvälineiden hankkimiseen ja kehittämiseen, joista on tullut korvaamattomia monikielisten käännösten ja aisiakirjojen kasvavan määrän tehokkaassa käsittelyssä. Päivittäisen käännöstoimintansa lisäksi toimielimet osallistuvat tärkeiden monikielisten kielivoimavarojen kehittämiseen yhteisön eri toiminta-alueilla. Yhtenäismarkkinoiden avaamisen ja sisärajojen poistamisen jälkeen tiedonsiirto moninkertaistuu eri jäsenvaltioiden hallintoelinten välillä. Ne tarvitsevat yhä useammin kehittyneitä kielityövälineitä helpottaakseen yhteydenpitoa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja vähentääkseen tämän yhteydenpidon kustannuksia. Euroopan unionin toimielinten monikielisyyden käsittelystä hankkiman kokemuksen siirtäminen jäsenvaltioiden hallinteolimille ja kunkin tuottamien kielivoimavarojen jakaminen voivat edistää suurtuotannon etujen luomista ja vähentää monikielisen viestinnän kustannuksia.

    Tämän toimintalinjan tavoitteena on rohkaista yhteistyötä jäsenvaltioiden hallintoelinten ja Euroopan unionin toimielinten välillä monikielisen viestinnän kustannusten pienentämiseksi Euroopan julkisella alalla erityisesti käyttämällä kehittyneitä kielityökaluja. Näin Euroopan toimielimet vaikuttaa voimakkaasti eurooppalaisen kieliteollisuuden kehittymiseen julkisella kysynnällä, joka perustuu yhteisiin standardeihin ja laatuvaatimustekijöihin.

    3.1 Pitkän aikavälin tavoitteena on sellaisten tehokkaiden monikielisyyden käsittelypalveluiden käytettävyys, jotka täyttävät toimielinten ja jäsenvaltioiden asianomaisten laitosten tarpeet. Tällä suositaan sellaisten perusrakenteiden luomista, joiden avulla voidaan käyttää yhteisesti hallintoelimissä ja Euroopan yhteisön toimielimissä käytössä olevia erilaisia kielellisiä voimavaroja tuhlaamatta nykyisiä toimintoja, ja voidaan kannustaa tulevan kehityksen lähentymistä. Tarjouspyyntöjä annetaan sellaisten työvälineiden ja järjestelmien kehittämisestä, joiden avulla voidaan säästää käännösaikaa helpottamalla jo käännettyjen tekstien tai asiakirjan osien sovittamista paikallisoloihin ja uudelleenkäyttöä sekä pääsyä terminologisiin tietopankkeihin. Erityisesti huomiota olisi kiinnitettävä työkaluille ja sovelluksille, jotka helpottavat tulkkaustyötä.

    3.2 Jatketaan tiettyjen jäsenvaltioiden kanssa jaetuin kustannuksin toteutettavaa yhteistyötä terminologisten työvälineiden ja olemassa olevien tietokoneavusteisten käännösjärjestelmien parantamiseksi ja laajennetaan sitä muihin kiinnostuneisiin jäsenvaltioihin.

    3.3 Pyritään erityisesti saattamaan yhteisön uusia virallisia kieliä koskevat kielelliset työvälineet samalle tasolle muiden kanssa.

    4. Liitännäistoimet

    Monikielisen tietoyhteiskunnan toteuttaminen edellyttää yhtenevien strategioiden luomista julkisilta viranomaisilta, kielellisiä voimavaroja ja työkaluja kehittäviltä yhdistyksiltä ja elimiltä, koekäyttäjiltä sekä tietojärjestelmiä tuottavilta ja levittäviltä tai kielen käsittelyn työkaluja, palveluita tai järjestelmiä tarjoavilta markkinoiden osapuolilta. Sen helpottamiseksi komissio toteuttaa seuraavat täydentävät toimet:

    - yhteistyön ja yhteensovittamisen järjestäminen tärkeimpien monikielisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen osallistuvien vaikuttajien välille;

    - ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa saavutetun edistymisen arviointi ja jäljellä olevien esteiden tunnistaminen;

    - käyttäjien kielellisiä tarpeita vastaavien teknisten standardien edistäminen;

    - myynninedistämistoimien ja käyttäjille suunnattujen tiedotuskampanjoiden aloittaminen sekä parhaiden käytäntöjen vaihdon tukeminen;

    - kolmansien maiden ja monikielisten kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavien hyödyllisten yhteistyömahdollisuuksien tutkiminen.

    LIITE II

    OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1. Komissio panee täytäntöön ohjelman liitteessä I annetun teknisen eritelmän mukaisesti.

    2. Tarvittaessa toimintalinjoja toteutetaan hankkeiden avulla, joiden kustannukset jaetaan lukuun ottamatta ainoastaan EU:n toimielimiä varten toteutettavia kehityshankkeita, joissa yhteisön osuus voi olla 100 prosenttia. Yhteisön rahoituksen osuus ei yleensä ole enemmän kuin 50 prosenttia hankkeen kustannuksista, ja tämä osuus vähenee sitä mukaa, kun hanke kypsyy markkinointivaiheeseen. Yliopistoille ja muille laitoksille, joilla ei ole kustannuslaskentajärjestelmää, korvataan 100 prosenttia lisäkustannuksista.

    3. Jaetuin kustannuksin toteutettavat hankkeet valitaan periaatteessa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistaviin ehdotuspyyntöihin perustuvan yleisen menettelyn mukaisesti. Tavoitteet määritellään työsuunnitelmissa, jotka on laadittu läheisessä yhteistyössä markkinatoimijoiden ja päätöksen 4 artiklassa tarkoitetun komitean kanssa.

    4. Saatuaan 4 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon komissio voi poikkeuksellisesti ottaa huomioon hanke-ehdotukset, joita ei ole pyydetty mutta jotka voisivat saada aikaan erityisen merkittävää kehitystä ohjelman tavoitteiden toteuttamisen kannalta ja joilta ei voida edellyttää tavalliseen ehdotuspyyntömenettelyyn osallistumista.

    5. Euroopan kielivoimavarojen perusrakenteiden luomiseksi toteutettaville toimille annettava tuki voi olla yhdistettyjen toimien muodossa, joilla sovitetaan yhteen monikielisten kielivoimavarojen kehittyminen erityisesti "yhdistettyjen verkostojen" avulla. Yhteisön osallistuminen voi käsittää 100 prosenttia yhdistämisen kustannuksista.

    6. Komission kokonaan rahoittamat hankkeet osana tutkimus- ja palvelusopimuksia pannaan täytäntöön tarjouspyyntökilpailulla komission varainhoitoa koskevien asetusten mukaisesti. Avoimuus varmistetaan julkaisemalla ja säännöllisesti levittämällä työohjelma ammatillisiin järjestöihin ja muihin asianomaisiin järjestöihin.

    7. Ohjelman täytäntöön panemiseksi komissio ryhtyy myös toimiin, jotka on laadittu ohjelman yleisten tavoitteiden ja kunkin toimintalinjan erityisten tavoitteiden mukaisesti. Näihin toimiin kuuluvat työryhmät, seminaarit, konferenssit, tutkimukset, julkaisut, tiedotuskampanjat, koulutuskurssit, osallistuminen yhteistyöhankkeisiin jäsenvalitioiden hallintoelinten, Euroopan unionin toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, apu kansallisille kielenseurantakeskuksille ja erityinen tuki kielellisten työvälineiden ja voimavarojen kehittämiselle niiden yhteisön kielten osalta, jotka sitä eniten tarvitsevat.

    Top