32022R2056

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - 2022/2056 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32022R2056

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2056, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuksen yleissopimusalueella sovellettavista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 520/2007 muuttamisesta

PE/36/2022/REV/1

EUVL L 276, 26.10.2022, p. 1–36 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2056/oj

Date of document:: 19/10/2022; Allekirj.pvm
Date of effect:: 15/11/2022; Voimaantulo Julk.pvm +20 Katso Art. 44
Date of signature:: 19/10/2022
Deadline:: 15/11/2027; Katso Art. 42.2
Date of end of validity:: No end date

Author:: Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto
Form:: Asetus

Procedure number:

2021/0103/COD

Link

European Parliament - Legislative observatory

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E043 - P2

Proposal:

52021PC0198 Adopted on: 19/10/2022

Link

Select all documents mentioning this document

Modifies:

Relation	Act	Comment	Subdivision concerned	From	To
Modifies	32007R0520	Kumoaminen/poisto	artikla 28	15/11/2022
Modifies	32007R0520	Kumoaminen/poisto	artikla 4 kohta 4	15/11/2022

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Directory code:

04.20.10.00 Kalastus / Ulkosuhteet / Monenväliset suhteet

HTML

PDF

Official Journal

26.10.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

L 276/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/2056,

annettu 19 päivänä lokakuuta 2022,

Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuksen yleissopimusalueella sovellettavista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 520/2007 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) säädetyn yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yhtenä tavoitteena on varmistaa sellainen elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntäminen, joka luo talouden, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden osalta kestävät olosuhteet.

(2)

Unioni on hyväksynyt neuvoston päätöksellä 98/392/EY (4)10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja ratifioinut neuvoston päätöksellä 98/414/EY (5) sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta; kyseiset sopimukset sisältävät meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia periaatteita ja sääntöjä. Unioni osallistuu kansainvälisillä vesillä ponnisteluihin kalakantojen säilyttämiseksi osana laajempia kansainvälisiä velvoitteitaan ja pyrkii vahvistamaan maailmanlaajuista valtamerten hallinnointia ja edistämään kestävää kalastuksenhoitoa.

(3)	Euroopan yhteisö hyväksyi neuvoston päätöksellä 2005/75/EY (6) liittymisensä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä ’yleissopimus’, jolla perustettiin Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissio (WCPFC).

(4)

WCPFC:llä on valtuudet tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä, jäljempänä ’säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet’ tai ’CMM’, vastuualueeseensa kuuluvien kalavarojen säilyttämisestä. Kyseiset päätökset on osoitettu ennen kaikkea yleissopimuksen sopimuspuolille, mutta ne sisältävät myös toimijoita (esimerkiksi kalastusalusten päälliköitä) koskevia velvoitteita.

(5)	Heti kun säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet ovat tulleet voimaan, ne sitovat kaikkia yleissopimuksen sopimuspuolia, myös unionia.

(6)

Vaikka asiaankuuluvat tärkeimmät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet pannaan täytäntöön vuosittain kalastusmahdollisuuksia koskevan asetuksen puitteissa, muita määräyksiä on viimeksi pantu täytäntöön neuvoston asetuksen (EY) N:o 520/2007 (7) V osaston nojalla. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että WCPFC:n hyväksymät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet saatetaan kokonaisuudessaan ja oikea-aikaisesti osaksi unionin oikeutta ja sen myötä pannaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti täytäntöön unionissa, jotta ne tuovat selkeyttä ja ennakoitavuutta unionin kalastusalusten käyttäjille.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaan unionin toimet kalastusalan kansainvälisissä järjestöissä perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, jotta voidaan varmistaa kalavarojen hoito YKP:n tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti varmistaa, että meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen on ekologisesti kestävää pitkällä aikavälillä siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään niillä tasoilla, luoda edellytykset taloudellisesti kannattavalle ja kilpailukykyiselle kalastusalan pyynti- ja jalostusteollisuudelle sekä maalla toteutettavalle kalastukseen liittyvälle toiminnalle ja parantaa kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden saatavuutta.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 (8) mukaisesti Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA) avustaa komission pyynnöstä unionia ja jäsenvaltioita niiden suhteissa kolmansiin maihin ja alueellisiin kansainvälisiin kalastusjärjestöihin, joiden jäsen unioni on. Kun se on tarpeen unionin velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi, EFCA koordinoi mainitun asetuksen mukaisesti komission pyynnöstä jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustoimia kansainvälisten valvonta- ja tarkastusohjelmien perusteella, joihin voi sisältyä WCPFC:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden yhteydessä toteutettavia ohjelmia. EFCA voi kehittää tätä varten yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä operatiivisia tarkastus- ja valvontaohjelmia laatimalla yhteiskäyttösuunnitelmia. Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä tässä asetuksessa säännöksiä, joiden mukaan komission nimeämä elin, joka on EFCA, kun komissio on sen nimennyt, vastaanottaa jäsenvaltioilta ja toimittaa WCPFC:n sihteeristölle valvontaa ja tarkastuksia koskevat tiedot, kuten merellä tehtyjen tarkastusten raportit ja WCPFC:n alueellisen tarkkailijaohjelman, jäljempänä ’ROP-ohjelma’ asiaankuuluvat ilmoitukset.

(9)

Koska säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä todennäköisesti muutetaan jälleen WCPFC:n tulevissa vuosikokouksissa ja jotta voidaan sisällyttää kyseiset säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet nopeasti unionin oikeuteen, parantaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja tukea jatkossakin kantojen pitkän aikavälin kestävää kalakantojen hoitoa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia: alusten seurantajärjestelmää, jäljempänä ’VMS-järjestelmä’, koskevat vaatimukset, tarkkailijakattavuuden prosenttiosuus ROP-ohjelmassa, tarkkailijoiden oikeudet ja velvollisuudet, alusten käyttäjien, päälliköiden ja miehistön oikeudet ja velvollisuudet, raportointimääräajat sekä liitteet I–VI, jotka koskevat lintuihin liittyviä lievennystoimenpiteitä, alusten merkintöjä ja muita teknisiä eritelmiä, WCPFC:n alusten seurantajärjestelmässä käytettävien automaattisten sijaintikommunikaattoreiden vähimmäisstandardeja, WCPFC:n jälleenlaivausilmoitusta ja haisiimojen kuvausta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(10)	Tässä asetuksessa tarkoitettu siirretty säädösvalta ei saisi vaikuttaa tulevien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä koskevien muutosten täytäntöönpanoon unionin oikeudessa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

(11)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (10) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on esittänyt virallisen näkemyksensä 14 päivänä kesäkuuta 2021. Tämän asetuksen yhteydessä käsiteltäviä henkilötietoja olisi käsiteltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (11) ja asetuksen (EU) 2018/1725 sovellettavien säännösten mukaisesti. Tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi henkilötietoja olisi säilytettävä kymmenen vuoden ajan. Jos kyseisiä henkilötietoja tarvitaan rikkomuksen, tarkastuksen tai oikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen jatkotoimia varten, kyseiset tiedot olisi voitava säilyttää yli kymmenen vuoden ja enintään 20 vuoden ajan.

(12)	Asetuksen (EY) N:o 520/2007 4 artiklan 4 kohta ja 28 artikla olisi kumottava, koska tällä asetuksella pannaan täytäntöön kaikki WCPFC:n toimenpiteet,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet, jotka liittyvät laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevan yleissopimuksen, johon unioni on liittynyt päätöksen 2005/75/EY nojalla, kattamalla alueella harjoitettavaan kyseisen yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien kalalajien kalastukseen.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan unionin kalastusaluksiin, jotka kalastavat yleissopimusalueella.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’yleissopimuksella’ laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaa yleissopimusta, sellaisena kuin se on ajoittain muutettuna;

2)	’yleissopimusalueella’ aluetta, johon yleissopimusta sovelletaan sen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

3)	’WCPFC:llä’ yleissopimuksella perustettua Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiota;

4)	’unionin kalastusaluksella’ mitä tahansa jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käytettäväksi kalastukseen, mukaan lukien tukialukset, rahtialukset ja mitkä tahansa muut alukset, jotka osallistuvat suoraan tällaiseen kalastukseen;

’kalastuksella’

a)	kalojen etsimistä, pyydystämistä, ottamista tai keräämistä;

b)	kalojen etsimisen, pyydystämisen, ottamisen tai keräämisen yrittämistä;

c)	muun sellaisen toiminnan harjoittamista, jonka voidaan kohtuudella olettaa johtavan kalojen paikallistamiseen, pyydystämiseen, ottamiseen tai keräämiseen mihin tahansa tarkoitukseen;

d)	kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien välineiden tai niihin liittyvien elektronisten laitteiden, kuten radiomajakoiden, asettamista, etsimistä tai takaisin keräämistä;

e)	mitä tahansa merellä tapahtuvaa toimintaa, jolla suoraan tuetaan tai valmistellaan jotakin a–d alakohdassa kuvattua toimintaa, jälleenlaivaus mukaan lukien; tai

f)	jonkin aluksen, kulkuneuvon, ilma-aluksen tai ilmatyynyaluksen käyttämistä johonkin a–d alakohdassa kuvattuun toimintaan lukuun ottamatta hätätapauksia, joissa on kyse miehistön terveydestä ja turvallisuudesta tai aluksen turvallisuudesta;

6)	’säilyttämis- ja hoitotoimenpiteillä’ tai ’CMM:llä’ WCPFC:n hyväksymiä sovellettavia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä;

7)	’kalastusmahdollisuuksilla’ kalastuskiintiöitä, jäsenvaltiolle myönnettyä pyyntiponnistusta tai kalastuskieltoaikoja, joista on säädetty yleissopimusalueella voimassa olevassa unionin säädöksessä;

’ihmisravinnoksi kelpaamattomalla’

muun muassa kalaa, joka on

i)	takertunut tai ruhjoutunut kurenuottaan;

ii)	vahingoittunut saalistavien haiden tai valaiden vuoksi; tai

iii)	kuollut ja pilaantunut verkossa silloin kun pyydyksen toimintahäiriö on estänyt paitsi normaalin verkonnoston ja saaliin keräämisen myös pyrkimykset päästää kala elävänä takaisin mereen; ja

sellaiseksi ei lueta kalaa

i)	jota pidetään koon, kaupan pidettävyyden tai lajikoostumuksen vuoksi epätoivottuna; tai

ii)	joka on pilaantunut tai saastunut kalastusaluksen miehistön teon tai laiminlyönnin takia;

’kalojen yhteenkokoamiseen käytettävällä välineellä’ tai ’FAD-välineellä’ minkä tahansa kokoista jo käytettyä tai vielä käyttämätöntä esinettä tai esineryhmää, joka on elävä tai eloton, mukaan lukien muttei kuitenkaan yksinomaan poiju, koho, liina, havas, muovi, bambu, tukki ja valashait, joka kelluu vedenpinnalla tai lähellä vedenpintaa ja jonka lähistölle kalat voivat tulla;

10)	’lähellä pintaa tapahtuvalla kalastuksella’ kalastusta, jossa suurin osa koukuista asetetaan alle 100 metrin syvyyteen;

11)	’rekisterillä’ WCPFC:n kalastusalusrekisteriä;

12)	’WIN-numerolla’ WCPFC:n tunnistenumeroa;

13)	’VMS-järjestelmällä’ alusten seurantajärjestelmää;

14)	’ROP-ohjelmalla’ alueellista tarkkailijaohjelmaa, jonka WCPFC on ottanut käyttöön kerätäkseen yleissopimusalueella todennettuja saalistietoja, muita tieteellisiä tietoja ja muuta kalastukseen liittyvää tietoa sekä seuratakseen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanoa;

15)	’paikannuspoijulla’ poijua, johon on selkeästi merkitty viitenumero poijun tunnistamista varten ja jossa on satelliitin avulla toimiva paikannusjärjestelmä poijun sijainnin seuraamiseksi;

16)	’tietopoijulla’ joko ajelehtivaa tai ankkuroitua kelluvaa laitetta, jota valtiolliset tai tunnustetut tieteelliset järjestöt tai yhteisöt käyttävät ympäristötietojen sähköiseen keruuseen ja mittaukseen muttei kalastustoiminnan tukemiseen;

17)	’WCPFC:n jälleenlaivausilmoituksella’ asiakirjaa, jossa on liitteessä IV esitetyt tiedot;

18)	’itäisellä aavalla merellä (Eastern High Seas Pocket)’ aavan meren aluetta, jota rajaavat lännessä Cookinsaarten talousvyöhyke, idässä Ranskan Polynesian talousvyöhyke ja pohjoisessa Kiribatin talousvyöhyke ja jonka maantieteelliset koordinaatit ja kartta esitetään liitteessä V;

19)	’paholaisrauskuilla’Mobulidae-heimon lajeja, mukaan lukien Manta- ja Mobula-sukujen rauskut;

20)	’automaattisella sijaintikommunikaattorilla’ lähes reaaliaikaisia satelliittipaikannuslähettimiä;

21)	’poisheitetyillä saaliilla’ saaliita, jotka päästetään takaisin mereen;

22)	’valtuutetulla tarkastajalla’ yleissopimuksen sopimuspuolen tarkastajaa, jonka henkilöllisyys on ilmoitettu WCPFC:lle;

23)	’valtuutetulla unionin tarkastajalla’ unionin tarkastajaa, jonka henkilöllisyys on ilmoitettu WCPFC:lle neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (12) 79 artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksytyllä säädöksellä.

4 artikla

Luvat

1. Jäsenvaltioiden on hallinnoitava kalastuslupien lukumäärää ja kalastuksen tasoa kalastusmahdollisuuksien mukaisesti.

2. Kussakin luvassa on mainittava sen saaneen unionin kalastusaluksen osalta seuraavat tiedot:

a)	alueet, lajit ja ajanjaksot, joiden osalta lupa on voimassa;

b)	toimet, joita unionin kalastusaluksella on lupa harjoittaa;

c)	unionin kalastusalusta koskeva kielto kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta toisen valtion lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla, paitsi tällaisen toisen valtion mahdollisesti vaatiman lisenssin tai luvan nojalla;

d)	vaatimus, jonka mukaan unionin kalastusaluksen on pidettävä aluksella tämän kohdan nojalla myönnetty lupa tai sen varmennettu jäljennös ja rannikkovaltion mahdollisesti myöntämä lisenssi tai lupa tai sen varmennettu jäljennös sekä voimassa oleva aluksen rekisteritodistus.

II LUKU

Säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet

5 artikla

Saaliin pitäminen aluksella trooppisen tonnikalan kurenuottakalastuksessa

1. Unionin kurenuotta-aluksen, joka kalastaa talousvyöhykkeellä ja aavalla merellä yleissopimusalueella, jota rajaavat leveyspiirit 20° N ja 20° S, on pidettävä aluksella kaikki isosilmätonnikalan, boniitin ja keltaevätonnikalan saaliit lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

jos aluksella ei ole riittävästi varastointikapasiteettia kaikkien kalastusmatkan viimeisellä vetokerralla pyydettyjen kalojen säilyttämiseen; tällöin kyseisellä viimeisellä vetokerralla pyydetyt ylimääräiset kalat voidaan siirtää toiselle kurenuotta-alukselle ja pitää ne siellä, jollei tämä ole kiellettyä sovellettavan lain nojalla;

b)	jos kala ei ole ihmisravinnoksi kelpaavaa; ja

c)	jos laitteistossa on vakava toimintahäiriö.

2. Jos unionin kalastusaluksen päällikkö katsoo, että kalaa ei pitäisi ottaa alukselle kalojen koon, kaupan pidettävyyden tai lajikoostumuksen vuoksi, kalat on päästettävä takaisin mereen ennen kuin verkko on kurottu kokonaan umpeen ja kun enintään puolet verkosta on nostettu.

3. Jos unionin kalastusaluksen päällikkö katsoo, että kalaa ei pitäisi ottaa alukselle, koska se on pyydetty kalastusmatkan viimeisellä vetokerralla eikä aluksella ole riittävästi varastointikapasiteettia kaikkien kyseisellä vetokerralla pyydettyjen kalojen säilyttämiseen, kala voidaan heittää pois, jos

a)	päällikkö ja miehistö pyrkivät mahdollisimman pian päästämään kalat elävinä takaisin mereen; ja

b)	poisheittämisen jälkeen kalaa ei pyydetä lisää, ennen kuin aluksella olevat kalat on purettu aluksesta tai jälleenlaivattu.

4. Kalaa voidaan heittää pois unionin kalastusalukselta vasta kun alueellisen tarkkailijaohjelman tarkkailija, jäljempänä ’ROP-tarkkailija’, on arvioinut poisheitettävien kalojen lajikoostumuksen.

5. Unionin kalastusaluksen päällikön on lähetettävä 48 tunnin kuluessa poisheittämisestä WCPFC:n sihteeristölle ja kopiona lippujäsenvaltiolle ja komissiolle seuraavat tiedot sisältävä raportti:

a)	unionin kalastusaluksen nimi, lippu ja WIN-numero sekä päällikön nimi ja kansalaisuus;

b)	lisenssin numero;

c)	aluksella olevan tarkkailijan nimi;

d)	poisheittämisen päivämäärä, kellonaika ja sijainti (leveysaste/pituusaste);

e)	nostokerran päivämäärä, kellonaika, sijainti (leveysaste/pituusaste) ja tyyppi (ajelehtiva FAD, ankkuroitu FAD, vapaasti uiva parvi jne.);

f)	syy kalojen poisheittämiselle, mukaan lukien lausunto niiden tilasta nostettaessa, jos kalat heitettiin pois, koska ne olivat ihmisravinnoksi kelpaamattomia;

g)	pois heitetyn kalan arvioitu paino ja lajikoostumus;

h)	asianomaisesta nostokerrasta aluksella pidetyn kalan arvioitu paino ja lajikoostumus;

i)	jos kalat heitettiin pois 3 kohdan mukaisesti, lausunto siitä, että kalaa ei pyydetä lisää ennen kuin aluksella olevat kalat on purettu aluksesta; ja

j)	muut unionin kalastusaluksen päällikön merkityksellisinä pitämät tiedot.

6. Unionin kalastusaluksen päällikön on annettava 5 kohdassa tarkoitetut tiedot aluksella olevalle ROP-tarkkailijalle samaan aikaan kun ne toimitetaan WCPFC:n sihteeristölle.

6 artikla

Seuranta ja valvonta trooppisen tonnikalan kurenuottakalastuksessa

1. Sen estämättä, mitä 26 artiklassa säädetään, aluksen sijainti on kalastusmahdollisuuksia koskevassa asetuksessa määriteltyinä FAD-välineiden kieltoaikoina ilmoitettava alusten seurantajärjestelmällä 30 minuutin välein.

2. Unionin kurenuotta-alus ei saa toimia käyttäen käsivälitteistä ilmoittamista FAD-välineiden kieltoaikoina.

3. Jos unionin kalastusaluksen VMS-sijaintitietojen automaattinen vastaanottaminen WCPFC:n sihteeristössä keskeytyy, alusta ei saa ohjata palaamaan satamaan ennen kuin WCPFC:n sihteeristö on toteuttanut kaikki kohtuulliset toimenpiteet palauttaakseen normaalin VMS-sijaintitietojen automaattisen vastaanottamisen.

4. Unionin kurenuotta-aluksella on oltava ROP-tarkkailija, jos se kalastaa leveyspiirien 20° N ja 20° S rajaamalla alueella

a)	aavalla merellä;

b)	aavalla merellä ja yhden tai useamman rannikkovaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä; tai

c)	kahden tai useamman rannikkovaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

7 artikla

FAD-välineet ja paikannuspoijut trooppisen tonnikalan kurenuottakalastuksessa

1. FAD-välineiden, joita aiotaan käyttää yleissopimusalueella tai jotka ajelehtivat sinne, suunnitteluominaisuuksien ja rakenteiden on oltava seuraavien eritelmien mukaiset:

a)	jos FAD-välineen kelluvan osan (litteä tai pyörörakenne) päällä on verkkokudosta, sen auki levitetyn silmän on oltava alle 7 cm ja verkkokudoksen on oltava hyvin kiedottu koko kelluvan osan ympärille niin, ettei FAD-välineen alapuolella roiku verkkoa välinettä käytettäessä;

jos käytetään verkkokudosta, sen auki levitetyn silmän on oltava alle 7 cm tai se on sidottava tiiviisti nipuiksi tai ”makkaroiksi”, joiden päissä on tarpeeksi painoa pitämään verkko suorana kaikissa vesikerroksissa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää painoilla varustettua paneelia, jossa verkon auki levitetty silmä on alle 7 cm tai jonka pinta on tiivis (esim. kangasta tai nylonia).

2. FAD-välineiden käyttökieltoaikoina, jotka unioni vahvistaa kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevissa säädöksissä, vetokertaa suorittavat unionin kurenuotta-alukset tai niiden pyydykset tai apualukset eivät saa olla yhden meripeninkulman sisällä FAD-välineestä.

3. Unionin kalastusaluksia ei saa käyttää kalojen yhteenkokoamiseen tai yhteenkoottujen kalojen siirtämiseen, ei myöskään käyttämällä vedenalaisia valoja ja kalanosista koostuvia mäskejä.

4. Unionin kalastusalus ei saa nostaa FAD-välineitä tai niihin liittyviä elektronisia laitteita FAD-välineiden käyttökieltoaikana, paitsi jos

a)	FAD-välineet tai niihin liittyvät elektroniset laitteet nostetaan ja pidetään aluksella kalojen aluksesta purkamiseen tai FAD-välineiden käyttökieltoajan päättymiseen asti; ja

b)	unionin kalastusalus ei suorita yhtään vetokertaa alukselle nostamista seuraavien seitsemän päivän aikana tai 50 meripeninkulman säteellä FAD-välineen nostokohdasta.

5. Sen lisäksi, mitä 4 kohdassa säädetään, unionin kalastusalukset eivät saa toimia yhteistyössä keskenään pyytääkseen yhteenkoottuja kaloja.

6. Unionin kalastusalus ei saa kieltoaikana suorittaa vetokertaa yhden meripeninkulman sisällä kohdasta, josta jokin toinen alus on nostanut FAD-välineen vetokertaa edeltävien 24 tunnin aikana, jos kyseisen FAD-välineen noston paikka ja aika on unionin kalastusaluksen päällikön tiedossa.

7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivat alukset, jotka toimivat rannikkovaltion vesillä, noudattavat FAD-välineiden hoitoa koskevaa kyseisen rannikkovaltion lainsäädäntöä, mukaan lukien FAD-välineiden seuranta.

8 artikla

Paikannuspoijut

Paikannuspoijut saa aktivoida ainoastaan kurenuotta-aluksilla.

9 artikla

Tietopoijut

1. On kiellettyä kalastaa yhden meripeninkulman sisällä tietopoijusta tai olla sen kanssa vuorovaikutuksessa. Kyseinen kielto koskee myös tietopoijun saartamista pyydyksillä, aluksen, minkä tahansa pyydyksen tai aluksen osan sitomista tai kiinnittämistä tietopoijuun tai sen kiinnityspaikkaan ja tietopoijun ankkuriköyden katkaisemista.

2. Jos unionin kalastusalus juuttuu kiinni tietopoijuun, kiinni juuttunut pyydys on poistettava siten, että pyritään kaikin tavoin välttämään tietopoijun vahingoittuminen.

3. Unionin kalastusaluksen päällikön on raportoitava lippujäsenvaltiolle kaikista juuttumistapauksista ja ilmoitettava juuttumisen päivämäärä, sijainti ja luonne sekä tietopoijussa olevat tunnistetiedot. Kyseisen lippujäsenvaltion on lähetettävä raportti viipymättä komissiolle.

4. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissiolle ilmoitetuissa ja sen hyväksymissä tieteellisissä tutkimusohjelmissa voidaan käyttää unionin kalastusaluksia yhden meripeninkulman sisällä tietopoijusta, kunhan alukset eivät ole niiden kanssa vuorovaikutuksessa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

10 artikla

Itäisen aavan meren (Eastern High Seas Pocket) muodostama erityinen kalastuksenhoitoalue

1. Itäisellä aavalla merellä (Eastern High Seas Pocket) toimivan unionin kalastusaluksen päällikön on raportoitava kalastusalushavainnoista lippujäsenvaltiolleen, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle ja WCPFC:n sihteeristölle. Raportoitavien tietojen on sisällettävä päivämäärä ja kellonaika (UTC), sijainti (leveys- ja pituusasteina), suuntima, merkinnät, nopeus (solmuina) ja alustyyppi. Kalastusaluksen on varmistettava, että tiedot lähetetään kuuden tunnin kuluessa havainnosta.

2. Viereisten rannikkovaltioiden tai -alueiden on saatava satelliittiseurantajärjestelmän tiedot jatkuvasti lähes reaaliaikaisesti.

11 artikla

Jälleenlaivaus

1. Kaikkien yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien laajasti vaeltavien lajien yleissopimusalueella tapahtuvat jälleenlaivaukset on toteutettava satamassa, ja kalastustuotteet on punnittava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 60 artiklan mukaisesti.

2. Jäsenvaltion on raportoitava komissiolle lippunsa alla purjehtivien alusten suorittamista jälleenlaivauksista, paitsi jos alusta käytetään rahtaus-, leasing- tai muun vastaavan mekanismin nojalla olennaisena osana rannikkovaltion kotimaista laivastoa yleissopimusalueella.

3. Kun unionin kalastusalus purkaa aluksesta yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista, yleissopimusalueella pyydetyistä laajasti vaeltavista kalakannoista peräisin olevia kalastustuotteita satamassa suoritettavan tai yleissopimusalueen ulkopuolella suoritettavan jälleenlaivauksen aikana, sen päällikön on täytettävä jokaisesta yleissopimusalueella pyydetyn saaliin jälleenlaivauksesta WCPFC:n jälleenlaivausilmoitus. WCPFC:n jälleenlaivausilmoitus on lähetettävä unionin kalastusaluksen lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

4. Kun unionin kalastusalus vastaanottaa alukselle yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista, yleissopimusalueella pyydetyistä laajasti vaeltavista kalakannoista peräisin olevia kalastustuotteita satamassa suoritettavan tai yleissopimusalueen ulkopuolella suoritettavan jälleenlaivauksen aikana, sen päällikön on täytettävä jokaisesta yleissopimusalueella pyydetyn saaliin jälleenlaivauksesta WCPFC:n jälleenlaivausilmoitus. WCPFC:n jälleenlaivausilmoitus on lähetettävä unionin kalastusaluksen lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

5. Lippujäsenvaltion on varmennettava kyseiset tiedot asetuksen (EY) N:o 1224/2009 109 artiklan mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan korjattava jälleenlaivaustoimiin osallistuvalta unionin kalastusalukselta saadut tiedot käyttäen kaikkia saatavilla olevia tietoja, kuten pyynti- ja pyyntiponnistustietoja, sijaintitietoja, tarkkailijoiden raportteja ja sataman seurantatietoja.

12 artikla

Jälleenlaivaus muun kuin sopimuspuolen aluksiin ja muun kuin sopimuspuolen aluksista

1. Unionin kalastusalus ei saa osallistua jälleenlaivaustoimiin alukseen tai aluksesta, joka purjehtii muun kuin sopimuspuolen lipun alla, paitsi jos WCPFC:n päätöksellä on annettu lupa asianomaiselle alukselle, joka voi olla esimerkiksi

a)	muun kuin sopimuspuolen rahtialus, joka on kirjattu rekisteriin; tai

b)	muun kuin sopimuspuolen kalastusalus, jolla on lupa kalastaa sopimuspuolen talousvyöhykkeellä WCPFC:n päätöksen mukaisesti.

2. Kun kyseessä on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tilanne, unionin rahtialuksen päällikön tai rahtaavan jäsenvaltion on lähetettävä WCPFC:n jälleenlaivausilmoitus lippujäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, ja on sovellettava 11 artiklan 5 kohtaa.

III LUKU

Meriympäristön lajien suojelu

13 artikla

Paholaisrauskut

1. On kiellettyä pyytää paholaisrauskua (Mobula-suku) kohdelajina kalastamalla tai laskemalla pyydys tarkoituksellisesti.

2. Myös paholaisrauskun osien tai kokonaisten ruhojen pitäminen aluksella, jälleenlaivaaminen, purkaminen aluksesta ja myyntiin tarjoaminen on kiellettyä.

3. Unionin kalastusalusten on varmistettava, että paholaisrauskut päästetään mahdollisuuksien mukaan nopeasti takaisin mereen elävinä ja vahingoittumattomina, ja tehtävä se tavalla, joka aiheuttaisi saaliiksi joutuneille yksilöille mahdollisimman vähän vahinkoa, ottaen samalla huomioon miehistön jäsenten turvallisuus.

4. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, jos paholaisrauskuja saadaan tahattomasti saaliiksi ja puretaan aluksesta osana kurenuotta-aluksen toimintaa, aluksen on purkamis- tai jälleenlaivauspaikassa luovutettava kaikki paholaisrauskut vastuuviranomaisille tai mahdollisuuksien mukaan heitettävä ne pois. Kyseisellä tavalla luovutettuja paholaisrauskuja ei saa myydä eikä niillä saa käydä vaihtokauppaa, mutta ne voidaan lahjoittaa kotitalouskäyttöön.

5. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetut saaliit on kirjattava kalastuspäiväkirjaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan mukaisesti. Raportoitavien tietojen on sisällettävä elinvoimaisuus vapaaksi päästettäessä (kuollut vai elävä).

14 artikla

Yleinen toimenpide haiden suojelemiseksi

Unionin pitkäsiima-alus, joka kalastaa kohdennetusti tonnikalaa ja purjekalaa, ei saa käyttää haisiimoina tunnettuja tapsisiimoja, jotka on kiinnitetty suoraan kohoon tai laskuköyteen ja joiden kuvaus on liitteessä VI.

15 artikla

Valkopilkkahait

1. On kiellettyä pitää kalastusaluksella, jälleenlaivata, varastoida aluksella, purkaa aluksesta tai tarjota myyntiin valkopilkkahaita (Carcharhinus longimanus) kokonaisena tai osina.

2. Kun saaliiksi saatu valkopilkkahai on ennen irrottamista tuotu lajin tunnistamisen helpottamiseksi aluksen viereen, se on päästettävä vapaaksi mahdollisimman pian niin, että sille aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa.

3. ROP-tarkkailijan on sallittava kerätä biologisia näytteitä valkopilkkahaista, jotka ovat kuolleita alukselle nostettaessa, edellyttäen, että näytteiden keruu on osa WCPFC:n tiedekomitean hyväksymää tutkimushanketta.

4. Valkopilkkahain tahattomat saaliit on kirjattava kalastuspäiväkirjaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan mukaisesti. Raportoitavien tietojen on sisällettävä elinvoimaisuus vapaaksi päästettäessä (kuollut vai elävä).

16 artikla

Valashait

1. Kurenuottaa ei saa käyttää, jos tonnikalaparvessa on valashai (Rhincodon typus) ja valashai havaitaan ennen vetokerran aloittamista.

2. Jos valashai on tahattomasti saarrettu kurenuottaverkkoon, unionin kalastusaluksen on

a)	huolehdittava siitä, että valashain turvallinen vapauttaminen varmistetaan kaikin kohtuullisin toimin; ja

ilmoitettava tapauksesta lippujäsenvaltion asianmukaiselle viranomaiselle, mukaan lukien tiedot valashaiden lukumäärästä, yksityiskohtaiset tiedot siitä miten, miksi ja missä kurenuottaan joutuminen tapahtui, toimenpiteet, jotka toteutettiin turvallisen takaisin mereen päästämisen varmistamiseksi, sekä arvio valashain elinvoimaisuudesta vapaaksi päästettäessä (mukaan lukien tieto siitä, onko se palautettu mereen elävänä mutta kuollut myöhemmin).

3. Valashain tahattomat saaliit on kirjattava kalastuspäiväkirjaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan mukaisesti. Raportoitavien tietojen on sisällettävä elinvoimaisuus vapaaksi päästettäessä (kuollut vai elävä).

17 artikla

Haukkahait

1. On kiellettyä pitää kalastusaluksella, jälleenlaivata, varastoida aluksella tai purkaa aluksesta haukkahaita (Carcharhinus falciformis) kokonaisena tai osina.

2. Kun saaliiksi saatu haukkahai on ennen irrottamista tuotu lajin tunnistamisen helpottamiseksi unionin kalastusaluksen viereen, se on päästettävä vapaaksi mahdollisimman pian niin, että sille aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa.

3. Haukkahain tahattomat saaliit on kirjattava kalastuspäiväkirjaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan mukaisesti. Raportoitavien tietojen on sisällettävä elinvoimaisuus vapaaksi päästettäessä (kuollut vai elävä).

4. Jäsenvaltion on arvioitava saaliiksi joutuneiden haukkahaiden takaisin mereen päästetyt määrät, mukaan lukien elinvoimaisuus takaisin mereen päästettäessä (kuollut vai elävä), ja toimitettava nämä tiedot komissiolle 38 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti; arvion on perustuttava tietoihin, jotka on saatu tarkkailijaohjelmista ja muilla tavoin, kuten kalastuspäiväkirjoista tai sähköisistä seurantajärjestelmistä.

5. ROP-tarkkailijan on sallittava kerätä biologisia näytteitä saaliiksi joutuneista haukkahaista, jotka ovat kuolleita alukselle nostettaessa, edellyttäen, että näytteiden keruu on osa WCPFC:n tiedekomitean hyväksymää tutkimushanketta.

18 artikla

Valaat

1. Kurenuottaa ei saa käyttää, jos tonnikalaparvessa on valas (Cetacea-osalahko) ja valas havaitaan ennen vetokerran aloittamista.

2. Jos valas on tahattomasti saarrettu kurenuottaverkkoon, unionin kalastusaluksen on huolehdittava siitä, että valaan turvallinen vapauttaminen varmistetaan kaikin kohtuullisin toimin. Tähän kuuluu, että verkon kelaaminen keskeytetään eikä kalastustoimia aloiteta uudelleen ennen kuin valas on vapautettu eikä ole vaarassa joutua uudelleen saaliiksi.

3. Valaiden tahattomat saaliit on kirjattava kalastuspäiväkirjaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan mukaisesti. Raportoitavien tietojen on sisällettävä elinvoimaisuus vapaaksi päästettäessä (kuollut vai elävä).

19 artikla

Merilintuihin liittyvät lievennystoimenpiteet

1. Unionin pitkäsiima-aluksen, joka kalastaa leveyspiirin 30° S eteläpuolella, on käytettävä joko

a)	vähintään kahta seuraavista lievennystoimenpiteestä: painoilla varustetut tapsit, yölaskut ja tori-siimat (lintujenkarkotussiimat); tai

b)	koukkusuojia.

2. Unionin pitkäsiima-aluksen, joka kalastaa leveyspiirien 25° S ja 30° S välillä, on käytettävä jotakin seuraavista lievennystoimenpiteistä: painoilla varustetut tapsit, tori-siimat tai koukkusuojat.

3. Unionin pitkäsiima-aluksen, jonka suurin pituus on vähintään 24 metriä ja joka kalastaa leveyspiirin 23° N pohjoispuolella, on käytettävä vähintään kahta liitteessä I olevassa taulukossa 1 esitetyistä lievennystoimenpiteistä, ja ainakin toisen niistä on oltava kyseisen taulukon sarakkeesta A.

4. Tori-siimoja voidaan käyttää ainoastaan liitteessä I esitettyjen eritelmien mukaisesti.

5. Tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet on kirjattava kalastuspäiväkirjaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan mukaisesti. Raportoitavien tietojen on sisällettävä elinvoimaisuus vapaaksi päästettäessä (kuollut vai elävä).

20 artikla

Kilpikonnat

1. Unionin kalastusaluksen on nostettava saaliiksi jäänyt tajuton tai passiivinen merikilpikonna (Cheloniidae-heimo) alukselle mahdollisimman nopeasti ja autettava sitä elpymään, myös elvyttämällä, ennen kuin se palautetaan veteen. Unionin kalastusalusten päälliköiden ja käyttäjien on varmistettava, että miehistö tuntee asianmukaiset lievennys- ja käsittelytekniikat ja käyttää niitä.

2. Unionin kurenuotta-aluksen on

a)	vältettävä merikilpikonnien joutumista saarroksiin kurenuottaan tai, jos merikilpikonna on tahattomasti saarrettu tai juuttunut kiinni, toteutettava käytännössä mahdolliset toimenpiteet vapauttaakseen kilpikonnan turvallisesti;

b)	vapautettava kaikki merikilpikonnat, joiden on havaittu takertuneen FAD-välineeseen tai pyydykseen;

silloin kun verkkoon on tarttunut merikilpikonna, varmistettava, että verkon kelaaminen lopetetaan heti, kun merikilpikonna nousee vedestä, ja että kilpikonna irrotetaan verkosta vahingoittamatta sitä ennen verkon kelaamisen jatkamista, ja siinä määrin kuin käytännössä mahdollista autettava kilpikonnaa elpymään, ennen kuin se palautetaan veteen;

d)	pidettävä aluksella ja käytettävä kilpikonnien käsittelyssä liippiä, jos se on tarkoituksenmukaista.

3. Unionin pitkäsiima-aluksen, joka kalastaa lähellä pintaa, on käytettävä ainakin yhtä seuraavista menetelmistä, joilla lievennetään merikilpikonnien saaliiksi joutumisen riskiä:

käytetään ainoastaan suuria pyörökoukkuja eli muodoltaan yleensä pyöreitä tai soikeita koukkuja, jotka on alun perin suunniteltu ja valmistettu niin, että koukun kärki on käännetty kohtisuoraan takaisin vartta kohti; koukun kärki saa olla taivutettuna varteen verrattuna sivusuunnassa enintään 10 astetta;

b)	käytetään syötteinä ainoastaan eväkaloja;

käytetään mitä tahansa muuta toimenpidettä, lieventämissuunnitelmaa tai toimea, joka on käynyt läpi WCPFC:n tiedekomitean ja WCPFC:n teknisen ja valvontakomitean tarkastelun, joka on WCPFC:n hyväksymä ja jolla saadaan pienennettyä vuorovaikutusta kilpikonnien kanssa (havaitut lukumäärät koukkua kohden) lähellä pintaa tapahtuvassa pitkäsiimakalastuksessa.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta lähellä pintaa tapahtuvaan pitkäsiimakalastukseen, jossa vuorovaikutusaste merikilpikonnien kanssa on alle 0,019 merikilpikonnaa (kaikki lajit yhteensä) tuhatta koukkua kohti edeltävien kolmen perättäisen vuoden aikana ja tarkkailijakattavuus on vähintään 10 prosenttia jokaisena kyseisistä kolmesta vuodesta.

21 artikla

Meren saastuminen

Unionin kalastusalus ei saa päästää mereen muovia, öljyä, polttoaineita tai öljypitoisia jäämiä, roskia, ruokajätettä, kotitalousjätettä, jätteenpolttouunin tuhkaa tai viemärijätettä. Kyseistä kieltoa ei sovelleta pyydyksiin tai kalastusta tukeviin välineisiin, kuten FAD-välineisiin, jotka lasketaan veteen kalastusta varten.

IV LUKU

Alusta koskevat vaatimukset ja rahtaaminen

22 artikla

Rekisteri

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että unionin kalastusalukset on merkitty rekisteriin tämän asetuksen mukaisesti.

2. Unionin kalastusaluksella, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei katsota olevan lupaa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa tai purkaa aluksesta laajasti vaeltavia kalakantoja yleissopimusalueella.

3. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki tosiseikat, joiden nojalla on perusteltua aihetta epäillä, että alus, jota ei ole merkitty rekisteriin, harjoittaa tai on harjoittanut laajasti vaeltavien kalakantojen kalastusta tai jälleenlaivausta yleissopimusalueella.

23 artikla

Alusta koskevien tietojen toimittaminen

1. Jokaisen lippujäsenvaltion on toimitettava komissiolle sähköisesti jokaisesta rekisteriin merkitystä unionin kalastusaluksesta seuraavat tiedot:

a)	unionin kalastusaluksen nimi, rekisterinumero, WIN-numero, aiemmat nimet (jos tiedossa) ja rekisteröintisatama;

b)	omistajan tai omistajien nimi ja osoite;

c)	päällikön nimi ja kansalaisuus;

d)	mahdolliset aiemmat lippuvaltiot;

e)	kansainvälinen radiokutsutunnus;

f)	aluksen viestintätyypit ja -numerot (Inmarsat-A-, -B- ja -C-numerot ja satelliittipuhelimen numero);

g)	värivalokuva aluksesta;

h)	aluksen rakennuspaikka ja -ajankohta;

i)	alustyyppi;

j)	miehistön tavanomainen vahvuus;

k)	kalastusmenetelmän tai -menetelmien tyyppi;

l)	pituus (täsmennetään tyyppi ja mittayksikkö);

m)	mallisivukorkeus (täsmennetään mittayksikkö);

n)	leveys (täsmennetään mittayksikkö);

o)	bruttorekisteritonnit (BRT) tai bruttovetoisuus (GT);

p)	pääkone(id)en teho (täsmennetään mittayksikkö);

q)	kapasiteetti, mukaan lukien pakastustyyppi ja -kapasiteetti, kalojen säilytystilojen lukumäärä ja vetoisuus sekä pakastustilojen vetoisuus (täsmennetään mittayksikkö);

r)	lippujäsenvaltion myöntämän luvan muoto ja numero, mukaan lukien alueet, lajit ja ajanjaksot, joiden osalta lupa on voimassa; sekä

s)	Kansainvälisen merenkulkujärjestön tai Lloydsin rekisterin antama numero.

2. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle muutoksista 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sekä rekisteriin lisätyistä tai rekisteristä poistetuista unionin kalastusaluksista 12 päivän kuluessa tällaisen muutoksen tekemisestä ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän päivää ennen kuin asianomainen alus aloittaa kalastustoiminnan yleissopimusalueella.

3. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tämän pyytämät tiedot rekisteriin merkityistä unionin kalastusaluksista seitsemän päivän kuluessa tällaisesta pyynnöstä.

4. Jäsenvaltion on toimitettava vuosittain ennen 1 päivää kesäkuuta komissiolle luettelo kaikista unionin kalastusaluksista, jotka ovat olleet merkittyinä rekisteriin edellisen kalenterivuoden aikana, sekä jokaisen aluksen osalta WIN-numero ja tieto siitä, onko alus kalastanut laajasti vaeltavia kalakantoja yleissopimusalueella asianomaisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ulkopuolella. Kyseinen tieto on ilmaistava tapauksen mukaan seuraavasti: alus a) on kalastanut, tai b) ei ole kalastanut.

5. Jäsenvaltion, joka käyttää aluksia rahtaus- tai leasing-sopimuksen tai vastaavan järjestelyn nojalla, minkä seurauksena tietojen ilmoittamista koskevia velvollisuuksia siirtyy osapuolelle, joka on muu kuin lippuvaltio, on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lippuvaltio voi noudattaa 4 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan.

6. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle täydelliset kalastusaluksen rekisteritiedot, jotka ovat CMM 2014-03:n liitteessä 1 esitettyjen rakennetta ja muotoa koskevien eritelmien mukaiset, sekä alusten valokuvat, jotka ovat CMM 2014-03:n liitteessä 2 esitettyjen eritelmien mukaiset.

7. Aluksen rekisteritiedot on toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa, joka on CMM 2014-03:n liitteessä 3 esitettyjen sähköistä toimitusmuotoa koskevien eritelmien mukainen.

24 artikla

Tankkaus

Jäsenvaltion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten suorittama tankkaus, vastaanottama tankkaus tai saama muu tuki tulee ainoastaan seuraavilta:

a)	sopimuspuolen lipun alla purjehtiva kalastusalus;

b)	muun kuin sopimuspuolen lipun alla purjehtiva kalastusalus, jos se on merkitty rekisteriin; tai

c)	muun kuin sopimuspuolen rahtaus- tai leasing-sopimuksen tai vastaavan järjestelyn nojalla ja säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä noudattaen käyttämä kalastusalus.

25 artikla

Kalastusalusten merkinnät ja tunnisteet

1. Yleissopimusalueella toimivat unionin kalastusalukset on merkittävä tunnistamista varten kansainvälisellä radiokutsutunnuksella (IRCS).

2. Unionin kalastusalusten on noudatettava liitteessä II esitettyjä merkintöjä ja muita teknisiä eritelmiä.

26 artikla

Alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS)

Yleissopimusalueella toimivien unionin kalastusalusten on käytettävä kahta seurantajärjestelmää:

a)	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan ja sen nojalla hyväksyttyjen säädösten mukaisesti perustettu alusten seurantajärjestelmä; ja

alusten seurantajärjestelmä, joka saa tiedot suoraan aavalla merellä yleissopimusalueella toimivilta unionin kalastusaluksilta, jota joko hallinnoi WCPFC tai joka raportoi Pacific Islands Fisheries Forum Agencylle ja jota varten jäsenvaltion on

i)	varmistettava, että sen aavalla merellä yleissopimusalueella toimivat kalastusalukset noudattavat WCPFC:n vahvistamia alusten seurantajärjestelmää koskevia vaatimuksia ja että niissä on automaattinen sijaintikommunikaattori, joka toimittaa tällaiset tiedot WCPFC:n määrittelemällä tavalla;

ii)	varmistettava, että sen kalastusaluksilla olevat VMS-laitteistot ovat liitteessä III esitettyjen, yleissopimusalueella kalastusalusten seurantaan sovellettavien vaatimusten, eritelmien ja menettelyjen mukaisia;

iii)	tehtävä yhteistyötä kansallisen seurantajärjestelmän ja aavalla merellä käytettävän alusten seurantajärjestelmän yhteensopivuuden varmistamiseksi;

iv)	varmistettava, että sen kalastusaluksille asennetut automaattiset sijaintikommunikaattorit ovat liitteessä III esitettyjen vähimmäisstandardien mukaisia;

v)	varmistettava, että sijaintitietojen lähetysväli on yleissopimusalueella pääsääntöisesti neljä tuntia (kuusi sijaintiraporttia päivässä);

vi)	varmistettava, että yleissopimusalueelta lähtenyt alus raportoi sijainnistaan kerran päivässä.

27 artikla

Alusten rahtaamiseen liittyvä ilmoitusjärjestelmä

1. Rahtaavan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista aluksista, joita on pidettävä rahdattuina, 20 päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään 96 tuntia ennen rahtausjärjestelyn nojalla tapahtuvan kalastustoiminnan aloittamista lähettämällä sähköisesti jokaisesta rahdatusta aluksesta seuraavat tiedot:

a)	kalastusaluksen nimi;

b)	WIN-numero;

c)	omistajan tai omistajien nimi ja osoite;

d)	rahtaajan nimi ja osoite;

e)	rahtausjärjestelyn kesto; ja

f)	kalastusaluksen lippuvaltio.

2. Kun komissio vastaanottaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, se ilmoittaa asiasta välittömästi WCPFC:n sihteeristölle.

3. Jokaisen rahtaavan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja lippuvaltiolle 20 päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään 96 tuntia ennen rahtausjärjestelyn nojalla tapahtuvan kalastustoiminnan aloittamista

a)	mahdolliset muut rahdatut alukset, mukaan lukien 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

b)	muutokset 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin rahdattujen alusten osalta; ja

c)	1 kohdan nojalla aiemmin ilmoitetun aluksen rahtauksen päättyminen.

4. Ainoastaan rekisteriin merkittyjä aluksia voi rahdata.

5. Jos alus on WCPFC:n LIS-alusluettelossa (laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta harjoittavien alusten luettelo) tai jonkin muun alueellisen kalastuksenhoitojärjestön LIS-luettelossa, sitä ei voi rahdata.

6. Rahdatuksi ilmoitetun aluksen saaliit ja pyyntiponnistukset on luettava rahtaavalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle. Rahtaavan jäsenvaltion on vuosittain ilmoitettava komissiolle rahdattujen alusten saaliit ja pyyntiponnistukset edelliseltä vuodelta.

7. Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta trooppisen tonnikalan kurenuottakalastuksessa, jossa saalis ja pyyntiponnistus on luettava lippuvaltiolle.

V LUKU

Alueellinen tarkkailijaohjelma

28 artikla

ROP-ohjelma

1. ROP-ohjelman tarkoituksena on kerätä yleissopimusalueella todennettuja saalistietoja, muita tieteellisiä tietoja ja muuta kalastukseen liittyvää tietoa sekä seurata säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanoa.

2. ROP-ohjelmaa sovelletaan aluksiin, jotka kalastavat

a)	ainoastaan aavalla merellä;

b)	aavalla merellä ja yhden tai useamman rannikkovaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä; ja

c)	kahden tai useamman rannikkovaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä.

3. Jäsenvaltion vastattava siitä, että WCPFC:n asettamaa tarkkailijakattavuuden astetta noudatetaan.

4. Jäsenvaltion on varmistettava, että leveyspiirien 20° N ja 20° S rajaamalla alueella ROP-tarkkailijakattavuus on vuosittain kurenuottakalastuksessa 100 prosenttia ja muussa kalastuksessa vähintään 5 prosenttia.

5. ROP-ohjelmassa toimivien tarkkailijoiden tehtäviin on kuuluttava saalistietojen ja muiden tieteellisten tietojen kerääminen, säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanon seuraaminen sekä muun WCPFC:n määrittelemän kalastukseen liittyvän tiedon kerääminen.

6. ROP-tarkastajien on kiinnitettävä huomiota kaikkiin käytäntöihin, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä, ja kerättävä tietoa niistä sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti.

7. Yleissopimusalueella kalastavan unionin kalastusaluksen on hyväksyttävä ROP-tarkkailija alukselle.

8. Jäsenvaltion on käytettävä tarkkailijoiden keräämiä tietoja mahdollisten noudattamatta jättämisten tutkinnassa ja tehtävä yhteistyötä tällaisten tietojen vaihtamiseksi, myös pyytämällä tarkkailijaraporttien jäljennöksiä ennakoivasti sekä vastaamalla tällaisiin pyyntöihin ja helpottamalla tällaisiin pyyntöihin vastaamista WCPFC:n standardien mukaisesti.

9. Tarkkailijalla on oikeus muun muassa

saada käyttöönsä kaikki aluksella olevat välineet ja laitteet, jotka tarkkailija katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien vapaa pääsy komentosillalle, aluksella olevien kalansaaliiden luo ja tiloihin, joita voidaan käyttää kalojen säilyttämiseen, jalostamiseen, punnitsemiseen tai varastointiin;

b)	tutkia vapaasti aluksen kirjanpitoa, mukaan lukien kalastuspäiväkirjat ja muut asiakirjat, tutkimuksia ja jäljennösten ottamista varten sekä kohtuullisessa määrin tutkia navigointilaitteita, merikarttoja ja radioita sekä muita kalastukseen liittyviä tietoja;

c)	saada käyttöönsä pyynnöstä viestintävälineet ja miehistöä työhön liittyvien tietojen merkitsemiseksi, lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi;

d)	saada käyttöönsä aluksella olevia muita välineitä, jotta tarkkailijan työ aluksella helpottuu, esimerkiksi tehokkaat kiikarit ja sähköiset viestintälaitteet;

e)	saada pääsy aluksen työskentelykannelle verkkoja ja siimaa nostettaessa sekä päästä (elävien tai kuolleiden) yksilöiden luo näytteiden keräämistä ja ottamista varten;

f)	saada ilmoitus vähintään 15 minuuttia ennen noston tai laskun aloittamista, jollei tarkkailija nimenomaisesti mainitse, ettei halua ilmoitusta;

g)	saada ruokaa, majoitus, lääkintäpalveluita ja saniteettitilat, jotka täyttävät kohtuulliset vaatimukset ja ovat aluksen päällystön tavallisesti käytettävissä olevia vastaavia;

h)	saada riittävät tilat aluksen komentosillalta tai muualta kirjallista työskentelyä varten sekä tarkkailutehtävien suorittamiseksi riittävä tila aluksen kannelta;

i)	voida suorittaa tehtävänsä vapaasti ilman, että häntä kohdellaan väkivaltaisesti, estetään, vastustetaan, viivästytetään, pelotellaan tai häiritään.

10. Tarkkailijan velvollisuutena on

a)	kyetä suorittamaan tässä asetuksessa ja sovellettavissa säilyttämis- ja hoitotoimenpiteissä esitetyt tehtävät;

b)	hyväksyä aluksen kalastustoimien ja aluksen omistajan suhteen sovitut salassapitosäännöt ja -menettelyt sekä noudattaa niitä;

c)	säilyttää riippumattomuus ja puolueettomuus aina suorittaessaan ROP-ohjelman mukaista tehtäväänsä;

d)	noudattaa ROP-ohjelman protokollaa, jota sovelletaan ROP-ohjelman tarkkailijoihin aluksella;

e)	noudattaa sen yleissopimuksessa määritellyn sopimuspuolen ja yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen lakeja ja asetuksia, jonka lainkäyttövaltaan alus kuuluu;

f)	ottaa huomioon aluksen henkilöstöhierarkia ja noudattaa yleisiä miehistön käyttäytymissääntöjä;

g)	suorittaa tehtävänsä puuttumatta aiheettomasti aluksen laillisiin toimiin ja ottaa asianmukaisella tavalla huomioon aluksen toimintaan liittyvät vaatimukset sekä olla sitä varten säännöllisesti yhteydessä aluksen päällikköön;

h)	tuntea aluksella hätätilanteissa sovellettavat menettelyt ja tietää pelastuslauttojen, sammuttimien ja ensiapupakkausten sijaintipaikat;

i)	olla säännöllisesti yhteydessä aluksen päällikköön tarkkailijan tehtävien ja muiden tarkkailijaan liittyvien seikkojen osalta;

j)	ottaa huomioon miehistön etniset perinteet ja aluksen lippuvaltion tavat;

k)	noudattaa tarkkailijoihin sovellettavaa toimintasäännöstöä;

l)	laatia ja toimittaa raportit nopeasti komissiolle WCPFC:n hyväksymiä menettelyjä noudattaen;

m)	olla puuttumatta aiheettomasti aluksen laillisiin toimiin, ottaa tehtäviään suorittaessaan asianmukaisella tavalla huomioon aluksen toimintaan liittyvät vaatimukset ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan minimoimaan yleissopimusalueella kalastavien alusten toiminnalle aiheutuvat keskeytykset.

29 artikla

Alusten käyttäjien, päälliköiden ja miehistön oikeudet ja velvollisuudet

1. Alusten käyttäjillä, päälliköillä ja miehistöllä on oikeus muun muassa

a)	saada hyvissä ajoin ennakkoilmoitus ROP-tarkkailijan sijoittamisesta alukselle;

b)	siihen, että tarkkailija noudattaa yleisiä käyttäytymissääntöjä, hierarkiaa sekä sovellettavia lakeja ja määräyksiä; ja

c)	mahdollisuuteen tarkastella ROP-tarkkailijan raporttia ja kommentoida sitä ja oikeus sisällyttää siihen tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan lisätietoja tai henkilökohtainen lausunto.

2. Kalastusaluksen käyttäjän, aluksen päällikkö mukaan lukien, velvollisuutena on

a)	hyväksyä alukselle jokainen ROP-tarkkailijaksi tunnistettu henkilö WCPFC:n sitä pyytäessä;

b)	ilmoittaa miehistölle ROP-tarkkailijan alukselle saapumisen ajankohdasta sekä miehistön oikeuksista ja velvollisuuksista ROP-tarkkailijan tullessa alukselle;

c)	auttaa ROP-tarkkailijaa nousemaan alukselle ja poistumaan alukselta turvallisesti sovitussa paikassa ja sovittuun aikaan;

d)	antaa ROP-tarkkailijalle ilmoitus vähintään 15 minuuttia ennen laskun tai alukselle noston aloittamista, jollei tarkkailija nimenomaisesti mainitse, ettei halua ilmoitusta;

e)	antaa ROP-tarkkailijan suorittaa kaikki tehtävänsä turvallisesti ja avustaa häntä tässä;

f)	antaa ROP-tarkkailijalle oikeus tutkia vapaasti aluksen kirjanpitoa, mukaan lukien kalastuspäiväkirjat ja muut asiakirjat, tutkimuksia ja jäljennösten ottamista varten;

g)	antaa ROP-tarkkailijalle kohtuullisessa määrin oikeus tutkia navigointilaitteita, merikarttoja ja radioita sekä muita kalastukseen liittyviä tietoja;

h)	antaa ROP-tarkkailijan käyttöön aluksella olevia muita välineitä, jotta tarkkailijan työ aluksella helpottuu, esimerkiksi tehokkaat kiikarit ja sähköiset viestintälaitteet;

i)	antaa ROP-tarkkailijan ottaa saaliista näytteitä ja varastoida niitä sekä avustaa häntä tässä;

tarjota aluksella olevalle ROP-tarkkailijalle ruoka, majoitus ja riittävät saniteettitilat – ilman että siitä koituu kustannuksia tarkkailijalle, ROP-tarkkailijan järjestäneelle taholle tai tarkkailijan järjestäneelle valtiolle – sekä lääkintäpalveluja, jotka täyttävät kohtuulliset vaatimukset ja ovat aluksen päällystön tavallisesti käytettävissä olevia vastaavia;

k)	tarjottava ROP-tarkkailijalle vakuutusturva tämän ollessa aluksella koko tarkkailijan aluksella viettämälle ajalle;

antaa ROP-tarkkailijan käyttöön kaikki aluksella olevat välineet ja laitteet, jotka tarkkailija katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien vapaa pääsy komentosillalle, aluksella olevien kalansaaliiden luo ja tiloihin, joita voidaan käyttää kalojen säilyttämiseen, jalostamiseen, punnitsemiseen tai varastointiin, sekä avustaa häntä tässä;

m)	varmistaa, että ROP-tarkkailijaa ei kohdella väkivaltaisesti, estetä, vastusteta, viivästytetä, pelotella tai häiritä, että tarkkailijan toimintaan ei sekaannuta tai vaikuteta ja että tarkkailijaa ei lahjota tai yritetä lahjoa;

n)	varmistaa, että ROP-tarkkailijaa ei pakoteta tai painosteta jättämään noudattamatta velvollisuuksiaan.

3. Kalastusaluksen miehistöllä on oikeus muun muassa

a)	siihen, että ROP-tarkkailija noudattaa yleisiä käyttäytymissääntöjä, hierarkiaa sekä sovellettavia lakeja ja määräyksiä;

b)	saada aluksen päälliköltä hyvissä ajoin ennakkoilmoitus ROP-tarkkailijan sijoittamisesta alukselle; ja

c)	yksityisyyteen miehistön omilla alueilla.

4. Kalastusaluksen miehistön velvollisuutena on

a)	olla estämättä tai viivästyttämästä ROP-tarkkailijan tehtäviä sekä olla pakottamatta tai painostamatta tarkkailijaa, jotta tämä jättäisi noudattamatta velvollisuuksiaan;

b)	noudattaa tätä asetusta, yleissopimuksen nojalla vahvistettuja säännöksiä ja menettelyjä sekä sen jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan alus kuuluu, vahvistamia ohjeita, määräyksiä ja edellytyksiä;

antaa tarkkailijan käyttöön tai avustaa tarkkailijaa ja tarjota tämän käyttöön kaikki aluksella olevat välineet ja laitteet, jotka tarkkailija katsoo tarpeellisiksi tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien vapaa pääsy komentosillalle, aluksella olevien kalansaaliiden luo ja tiloihin, joita voidaan käyttää kalojen säilyttämiseen, jalostamiseen, punnitsemiseen tai varastointiin;

d)	antaa ROP-tarkkailijan suorittaa kaikki tehtävänsä turvallisesti ja avustaa häntä tässä;

e)	antaa ROP-tarkkailijan ottaa saaliista näytteitä ja varastoida niitä sekä avustaa häntä tässä;

f)	noudattaa kalastusaluksen päällikön antamia ohjeita ROP-tarkkailijan tehtävien osalta.

30 artikla

Tarkkailijoiden turvallisuus

1. Jos ROP-tarkkailija katoaa tai hänen oletetaan pudonneen yli laidan, kalastusaluksen päällikön on

a)	lopetettava välittömästi kaikki kalastustoimet;

aloitettava välittömästi etsintä- ja pelastustoimet ja tehtävä etsintöjä vähintään 72 tunnin ajan, jollei lippujäsenvaltion ole ylivoimaisen esteen takia sallittava lippunsa alla purjehtivan aluksensa lopettaa etsintä- ja pelastustoimet, ennen kuin 72 tuntia on kulunut tai jollei lippujäsenvaltio määrää jatkamaan etsintää 72 tunnin määräajan päättymisen jälkeen;

c)	ilmoitettava asiasta välittömästi lippujäsenvaltiolle;

d)	ilmoitettava asiasta välittömästi muille lähistöllä oleville aluksille kaikkia käytettävissä olevia viestintävälineitä käyttäen;

e)	toimittava täydessä yhteistyössä kaikissa etsintä- ja pelastusoperaatioissa;

f)	riippumatta siitä, oliko etsintätoimi onnistunut vai ei, palautettava alus lisätutkimuksia varten lähimpään satamaan, josta lippujäsenvaltio ja tarkkailijan järjestänyt taho ovat sopineet;

g)	annettava tapauksesta raportti tarkkailijan järjestäneelle taholle ja asianomaisen tapauksen osalta asianmukaisille viranomaisille; ja

h)	toimittava täydessä yhteistyössä kaikissa virallisissa tutkimuksissa ja säilytettävä kaikki mahdolliset todisteet sekä kuolleen tai kadonneen tarkkailijan henkilökohtaiset tavarat ja majoitustilat koskemattomina.

2. Myös silloin, jos ROP-tarkkailija kuolee, on sovellettava 1 kohdan a, c ja h alakohtaa. Kalastusaluksen päällikön on lisäksi varmistettava, että ruumis säilytetään hyvin ruumiinavausta ja tutkimuksia varten.

3. Jos ROP-tarkkailija saa vakavan sairauden tai vamman, joka vaarantaa hänen terveytensä tai turvallisuutensa, kalastusaluksen päällikön on

a)	lopetettava välittömästi kalastustoimet;

b)	ilmoitettava asiasta välittömästi lippujäsenvaltiolle;

c)	huolehdittava tarkkailijasta sekä annettava aluksella saatavilla ja annettavissa olevaa sairaanhoitoa;

d)	helpotettava tarkkailijan alukselta poistumista ja kuljettamista tarvittavaa sairaanhoitoa tarjoavaan laitokseen niin pian kuin se on käytännössä mahdollista lippujäsenvaltion ohjeistamalla tavalla tai, jollei tällaista ohjeistusta ole, ROP-tarkkailijan järjestäneen tahon ohjeistamalla tavalla; ja

e)	toimittava täydessä yhteistyössä kaikissa virallisissa tutkimuksissa, jotka koskevat sairauden tai vamman syytä.

4. Lippujäsenvaltion on 1–3 kohdan soveltamiseksi varmistettava, että asiasta ilmoitetaan välittömästi asiaankuuluvalle meripelastuskeskukselle, ROP-tarkkailijan järjestäneelle taholle ja WCPFC:n sihteeristölle.

5. Jos on perusteltua syytä uskoa, että ROP-tarkkailijaa on kohdeltu väkivaltaisesti, peloteltu, uhkailtu tai häiritty siten, että hänen terveytensä tai turvallisuutensa vaarantuu, ja ROP-tarkkailija tai ROP-tarkkailijan järjestänyt taho ilmoittaa lippujäsenvaltiolle tarkkailijan toiveesta poistua kalastusalukselta, lippujäsenvaltion on varmistettava, että kalastusaluksen päällikkö

a)	ryhtyy välittömästi toimiin ROP-tarkkailijan turvallisuuden varmistamiseksi ja aluksella vallitsevan tilanteen helpottamiseksi ja ratkaisemiseksi;

b)	ilmoittaa mahdollisimman pian lippujäsenvaltiolle ja ROP-tarkkailijan järjestäneelle taholle tilanteesta, myös tarkkailijan tilasta ja sijainnista;

c)	helpottaa tarkkailijan turvallista alukselta poistumista tavalla ja paikassa, josta lippujäsenvaltio ja ROP-tarkkailijan järjestänyt taho ovat sopineet ja joka mahdollistaa kaiken tarvittavan sairaanhoidon; ja

d)	toimii täydessä yhteistyössä tapauksen kaikissa virallisissa tutkimuksissa.

6. Jos on perusteltua syytä uskoa, että ROP-tarkkailijaa on kohdeltu väkivaltaisesti, peloteltu, uhkailtu tai häiritty, mutta tarkkailijan poistaminen alukselta ei ole tarkkailijan eikä tarkkailijan järjestäneen tahon toiveen mukaista, lippujäsenvaltion on varmistettava, että kalastusaluksen päällikkö

a)	ryhtyy toimiin ROP-tarkkailijan turvallisuuden varmistamiseksi ja aluksella vallitsevan tilanteen helpottamiseksi ja ratkaisemiseksi mahdollisimman pian;

b)	ilmoittaa tilanteesta mahdollisimman pian lippujäsenvaltiolle ja ROP-tarkkailijan järjestäneelle taholle; ja

c)	toimii täydessä yhteistyössä tapauksen kaikissa virallisissa tutkimuksissa.

7. Jos ROP-tarkkailijan alukselta poistumisen jälkeen ROP-tarkkailijan järjestänyt taho havaitsee, että ROP-tarkkailijan kalastusaluksella olon aikana tapahtui mahdollinen rikkomus, jossa tarkkailijaa pahoinpideltiin tai häirittiin, ROP-tarkkailijan järjestäneen tahon on ilmoitettava asiasta kirjallisesti lippujäsenvaltiolle ja WCPFC:n sihteeristölle. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle saamastaan ilmoituksesta.

8. Kun lippujäsenvaltio on saanut 7 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, sen on

a)	tutkittava tapaus ROP-tarkkailijan järjestäneen tahon toimittamien tietojen perusteella ja ryhdyttävä tutkimuksen tulosten perusteella tarvittaviin toimiin;

b)	toimittava täydessä yhteistyössä ROP-tarkkailijan järjestäneen tahon suorittamassa tutkimuksessa, myös toimitettava tapausraportti ROP-tarkkailijan järjestäneelle taholle ja asiaankuuluville viranomaisille; ja

c)	ilmoitettava tarkkailijan järjestäneelle taholle ja WCPFC:n sihteeristölle sekä kopiona komissiolle tai sen nimeämälle elimelle tutkimuksensa tuloksista ja toteutetuista toimista.

9. Jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallisen tarkkailijan järjestänyt taho

a)	ilmoittaa välittömästi jäsenvaltiolle ROP-tarkkailijan kuolemasta, katoamisesta tai oletetusta putoamisesta yli laidan tarkkailutehtävien aikana;

b)	toimii täydessä yhteistyössä kaikissa etsintä- ja pelastusoperaatioissa;

c)	toimii täydessä yhteistyössä ROP-tarkkailijaan liittyvän tapauksen kaikissa virallisissa tutkimuksissa;

d)	helpottaa mahdollisimman pian ROP-tarkkailijan alukselta poistumista ja vaihtamista tilanteessa, johon liittyy kyseisen tarkkailijan vakava sairaus tai vamma;

e)	helpottaa ROP-tarkkailijan alukselta poistumista tilanteissa, joihin liittyy tarkkailijan pahoinpitelyä, pelottelua, uhkailua tai häirintää, jos kyseinen tarkkailija haluaa poistua alukselta mahdollisimman pian; ja

f)	toimittaa jäsenvaltiolle pyynnöstä jäljennöksen ROP-tarkkailijan raportista, joka koskee kyseisen tahon asianomaiseen ROP-tarkkailijaan liittyviä väitettyjä rikkomuksia.

10. Lippujäsenvaltion on varmistettava, että sen valtuutetut tarkastusalukset tekevät yhteistyötä kaikissa ROP-tarkkailijaan liittyvissä etsintä- ja pelastustoimissa.

VI LUKU

Alukselle nousu ja aluksen tarkastaminen

31 artikla

Unionin kalastusaluksen päällikön tehtävät tarkastuksen aikana

1. Rajoittamatta unionin kalastusaluksen päällikön velvollisuuksia asetuksen (EY) N:o 1224/2009 nojalla hyväksytyssä säädöksessä säädetyn tarkastuksen aikana unionin kalastusaluksen päällikön on alukselle nousun ja aluksen tarkastuksen aikana

a)	noudatettava kansainvälisesti hyväksyttyjä hyvän merimiestavan periaatteita valtuutettujen tarkastusalusten ja tarkastajien turvallisuudelle aiheutuvien riskien välttämiseksi;

b)	hyväksyttävä valtuutettujen tarkastajien nopea ja turvallinen nousu alukselle ja helpotettava sitä;

c)	toimittava yhteistyössä valtuutettujen tarkastajien kanssa ja avustettava WCPFC:n alukselle nousua ja tarkastamista koskevien menettelyjen mukaisesti tehtävässä alustarkastuksessa;

d)	olla estämättä tai viivästyttämättä aiheettomasti valtuutettuja tarkastajia näiden suorittaessa tehtäviään;

e)	sallittava valtuutettujen tarkastajien kommunikoida tarkastusaluksen miehistön ja viranomaisten sekä tarkastettavan kalastusaluksen viranomaisten kanssa;

f)	annettava valtuutetuille tarkastajille kohtuulliset tilat, jotka ovat aluksen päällystön tavallisesti käytettävissä olevia vastaavia, tapauksen mukaan myös ruokaa ja majoitus; ja

g)	helpotettava valtuutettujen tarkastajien turvallista poistumista.

2. Jos unionin kalastusaluksen päällikkö epää valtuutetulta tarkastajalta tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen mukaisen alukselle nousun ja tarkastustoiminnan, kyseisen päällikön on perusteltava kieltäytymisensä. Tarkastusaluksen viranomaisten on ilmoitettava päällikön kieltäytymisestä ja sen perusteluista välittömästi kalastusaluksen lippujäsenvaltion viranomaisille ja komissiolle tai sen nimeämälle elimelle. Komission on annettava ilmoitus välittömästi tiedoksi WCPFC:n sihteeristölle.

3. Kun kalastusaluksen lippujäsenvaltion viranomaiset saavat 2 kohdan mukaisesti tiedon kieltäytymisestä, niiden on määrättävä päällikkö hyväksymään alukselle nousu ja tarkastus, jollei alukselle nousua ja tarkastamista ole tarpeen lykätä yleisesti hyväksyttyjen meriturvallisuutta koskevien kansainvälisten määräysten, menettelyjen ja käytäntöjen vuoksi.

4. Jos päällikkö ei noudata 3 kohdan mukaisesti annettua määräystä, lippujäsenvaltion on keskeytettävä aluksen kalastusluvan voimassaolo ja määrättävä, että aluksen on palattava välittömästi satamaan. Lippujäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava tarkastusaluksen viranomaisille ja komissiolle tai sen nimeämälle elimelle toteuttamistaan toimista.

32 artikla

Menettely vakavissa rikkomustapauksissa

1. Kun asianomaisen kalastusaluksen lippujäsenvaltio on vastaanottanut sopimuspuolen valtuutetulta tarkastajalta 33 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen mahdollisesta vakavasta rikkomuksesta, sen on välittömästi

noudatettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (13) 43 artiklan mukaista tutkintavelvollisuuttaan ja toteutettava asianomaisen kalastusaluksen osalta täytäntöönpanon valvontatoimia, jos se on todisteiden nojalla perusteltua, sekä annettava tästä tieto valtuutetun tarkastajan viranomaisille, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle ja sen WCPFC:n sihteeristölle; tai

b)	valtuutettava valtuutetun tarkastajan viranomaiset saattamaan mahdollista rikkomusta koskeva tutkinta päätökseen ja annettava tieto komissiolle tai sen nimeämälle elimelle ja sen WCPFC:n sihteeristölle.

2. Unionin valtuutettujen tarkastajien on käsiteltävä tarkastusraportit asetuksen (EY) N:o 1224/2009 76 artiklan mukaisesti.

3. Jos kyseessä on 1 kohdan b alakohta, valtuutetun tarkastajan jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava valtuutetun tarkastajan keräämät todisteet ja oman tutkintansa tulokset kalastusaluksen lippuvaltion viranomaisille välittömästi tutkinnan päätyttyä. Kun kalastusaluksen lippujäsenvaltio on vastaanottanut 1 kohdan mukaisen ilmoituksen, sen on vastattava viipymättä ja joka tapauksessa kolmen työpäivän kuluessa.

33 artikla

Vakava rikkomus

1. Kaikkia seuraavia rikkomuksia pidetään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklassa tarkoitettuina vakavina rikkomuksina:

a)	kalastus ilman lippujäsenvaltion antamaa lisenssiä tai lupaa;

b)	saalistietoja ja saaliiseen liittyviä tietoja koskevan, tässä asetuksessa vahvistettujen raportointivaatimusten mukaisen riittävän kirjanpidon laiminlyönti tai tällaisten saalistietojen tai saaliiseen liittyvien tietojen ilmoittaminen huomattavasti virheellisinä;

c)	kalastaminen kalastuskieltoalueella;

d)	kalastaminen kalastuskieltoaikana;

e)	minkä tahansa sovellettavan säilyttämis- ja hoitotoimenpiteen ja tämän asetuksen vastainen lajien tarkoituksellinen pyynti tai pitäminen aluksella;

f)	kalastusmahdollisuuksiin liittyvien saalisrajojen tai kiintiöiden merkittävä rikkominen;

g)	kiellettyjen pyydysten käyttö;

h)	kalastusaluksen merkintöjen tai tunnistus- tai rekisteröintitietojen väärentäminen tai tarkoituksellinen peittäminen;

i)	rikkomuksen tutkinnan kannalta merkityksellisen todistusaineiston salaaminen, muuttaminen tai hävittäminen;

j)	useat rikkomukset, jotka yhdessä osoittavat vakavaa välinpitämättömyyttä voimassa olevia tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä kohtaan;

k)	alukselle nousun ja aluksen tarkastamisen epääminen;

l)	valtuutetun tarkastajan aiheeton estäminen tai viivästyttäminen;

m)	ROP-tarkkailijaan kohdistuva pelottelu tai fyysinen väkivalta;

n)	tarkoituksellinen puuttuminen aluksen seurantajärjestelmään tai sen toiminnan estäminen;

o)	kalastaminen unionin kalastusaluksella, jota ei ole merkitty rekisteriin;

p)	kalastaminen tietopoijun läheisyydessä tai tietopoijun ottaminen alukselle 9 artiklan 1 tai 2 kohdan vastaisesti.

2. Jos unionin kalastusaluksen on todettu osallistuneen vakavaan rikkomukseen, lippujäsenvaltion on peruutettava kyseisen aluksen lisenssi ja varmistettava, että kyseinen alus ei kalasta kyseisellä yleissopimusalueella ennen kuin lippujäsenvaltion rikkomuksen vuoksi asettamat seuraamukset on toteutettu.

34 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

1. Lippujäsenvaltion viranomaisten on suhtauduttava häirintään, jota sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset tai tällaisten alusten päällikkö tai miehistö on kohdistanut valtuutettuun tarkastajaan tai valtuutettuun tarkastusalukseen, samalla tavalla kuin mihin tahansa tällaiseen häirintään, joka tapahtuu lippujäsenvaltion yksinomaisen lainkäyttövallan piirissä.

2. Kun valtuutettu unionin tarkastaja toteuttaa toimia tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen täytäntöönpanemiseksi, hänen on osallistuttava tarkkailuun, jonka avulla pyritään tunnistamaan muiden kuin sopimuspuolten kalastusalukset ja kansallisuudettomilta vaikuttavat kalastusalukset, jotka harjoittavat kalastustoimintaa aavalla merellä yleissopimusalueella. Näin tunnistetuista aluksista on raportoitava välittömästi lippujäsenvaltiolle, komissiolle tai sen nimeämälle elimelle ja WCPFC:n sihteeristölle.

3. Jäsenvaltion on raportoitava 2 kohdassa tarkoitetuista muiden kuin sopimuspuolten kalastusaluksista komissiolle tai sen nimeämälle elimelle sekä asianomaisen aluksen lippuvaltiolle.

VII LUKU

Satamavaltion toimenpiteet

35 artikla

Satamavaltion toimenpiteet

Unionin kalastusaluksen päällikön on tehtävä yhteistyötä kaikkien sopimuspuolten satamaviranomaisten kanssa silloin kun satamavaltion toimenpiteitä pannaan täytäntöön yleissopimuksen ja tämän asetuksen nojalla.

36 artikla

Menettely epäiltäessä LIS-kalastusta

Kun jäsenvaltio vastaanottaa satamatarkastuksen jälkeen tarkastusraportin, jossa mainitaan olevan selkeitä perusteita uskoa, että sen lipun alla purjehtiva alus on harjoittanut LIS-kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa, jolla avustetaan LIS-kalastusta, asianomaisen jäsenvaltion on välittömästi tehtävä asiassa perusteellinen tutkinta asetuksen (EY) N:o 1005/2008 43 artiklan ja yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti.

VIII LUKU

Loppusäännökset

37 artikla

Ohjeet

1. Komissio antaa jäsenvaltioille, joilla on kalastusmahdollisuuksia WCPFC:n hallinnoimassa kalastuksessa, WCPFC:n hyväksymät ohjeet, jotka koskevat erityisesti

a)	paholaisrauskujen käsittelytapoja;

b)	valashaiden ja muiden haiden parhaita käsittelytapoja;

c)	merikilpikonnien käsittelyä; ja

d)	valaiden turvallista vapaaksi päästämistä.

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut ohjeet toimitetaan niiden lipun alla purjehtivien kyseistä kalastusta harjoittavien alusten päälliköille. Kyseisten päälliköiden on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet näiden ohjeiden soveltamiseksi.

38 artikla

Raportointi

1. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 20 päivänä huhtikuuta tieteelliset tiedot sovellettavien tieteellisiä tietoja koskevien WCPFC:n raportointivaatimusten mukaisesti ja viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä kesäkuuta säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisia WCPFC:n raportointivaatimuksia noudattava vuosiraportti, joka koskee tämän asetuksen täytäntöönpanoa, myös jäsenvaltion laivastolleen määräämiä tarkastuksia ja mahdollisia seuranta-, valvonta- ja noudattamistoimenpiteitä, jotka se on vahvistanut tällaisten tarkastusten noudattamisen varmistamiseksi.

2. Unionin alusten saaliit ja pyyntiponnistukset on ilmoitettava sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti seuraavien lajiryhmien osalta: valkotonnikala, isosilmätonnikala, boniitti, keltaevätonnikala, miekkakala, muut purjekalat sekä hait. Jokaisesta mainitusta lajista on esitettävä myös poisheitettyjä ja takaisin mereen palautettuja määriä koskevat arviot. Myös muista komission määrittelemistä lajeista on esitettävä saalisarviot.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun vuosiraporttiin on sisällyttävä erityisesti seuraavat:

a)	sivusaaliina raitamarliinia (Kajikia audax) saaneiden asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten pyytämät saalismäärät sekä niiden alusten lukumäärä ja saalismäärät, jotka kalastavat raitamarliinia yleissopimusalueella leveyspiirin 15° S eteläpuolella;

jokaisen asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan kalastusaluksen vuotuiset eteläisen Tyynenmeren valkotonnikalan (Thunnus alalunga) saalismäärät sekä niiden alusten lukumäärä, jotka kalastavat aktiivisesti eteläisen Tyynenmeren valkotonnikalaa yleissopimusalueella leveyspiirin 20° S eteläpuolella;

c)	tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen merikilpikonnien säilyttämisen osalta, mukaan lukien tiedot vuorovaikutuksesta merikilpikonnien kanssa yleissopimuksen nojalla hallinnoitavassa kalastuksessa;

d)	arvio haukkahaiden ja valkopilkkahaiden takaisin mereen päästetyistä määristä tarkkailijaohjelmista ja muulla tavoin saatujen tietojen perusteella, mukaan lukien elinvoimaisuus vapaaksi päästettäessä (kuollut vai elävä);

e)	11 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla vastaanotettujen ja komissiolle lähetettyjen WCPFC:n jälleenlaivausilmoitusten määrä;

f)	tapaukset, joissa valashai on joutunut asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten kurenuotan saartamaksi, mukaan lukien 16 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla vaaditut tiedot;

g)	tapaukset, joissa valas on joutunut niiden lipun alla purjehtivien alusten kurenuotan saartamaksi 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

h)	kaikki 11 artiklan soveltamisalaan kuuluvat jälleenlaivaustoimet CMM 2009-06:n liitteessä II esitettyjen ohjeiden mukaisesti;

vuosittain yleissopimuksen 25 artiklan 8 kohdan mukainen ilmoitus määräysten noudattamista koskevista toimenpiteistä, joita se on määrännyt tämän asetuksen väitettyjen rikkomusten vuoksi, mukaan lukien väitettyjen rikkomusten havainnoinnin johdosta asianomaisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiville kalastusaluksille toteutetut nousut ja niillä toteutetut tarkastukset sekä toteutetut menettelyt ja sovelletut seuraamukset.

4. Jäsenvaltion on ilmoitettava osana 1 kohdassa tarkoitettua vuosiraporttia komissiolle miekkakalaa kalastaneiden alusten kokonaismäärä ja miekkakalan (Xiphias gladius) kokonaissaalis seuraavien osalta:

a)	alukset, jotka purjehtivat asianomaisen jäsenvaltion lipun alla leveyspiirin 20° S eteläpuolella ja jotka ovat muita kuin rahtaus-, leasing- tai muun vastaavan mekanismin nojalla osana toisen sopimuspuolen kansallista kalastusta toimivia aluksia;

b)	rahtaus-, leasing- tai muun vastaavan mekanismin nojalla osana asianomaisen jäsenvaltion kansallista kalastusta toimivat alukset leveyspiirin 20° S eteläpuolella; ja

c)	muut alukset, jotka kalastavat asianomaisen jäsenvaltion vesillä leveyspiirin 20° S eteläpuolella.

5. Jäsenvaltion on raportoitava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle mahdollisimman pian myös sellaista kalastusalusta koskevasta havainnosta, joka vaikuttaa olevan kansallisuudeton ja joka saattaa kalastaa aavalla merellä yleissopimusalueella yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia lajeja.

39 artikla

WCPFC:n ilmoittamat väitetyt noudattamatta jättämiset

1. Jos komissio saa WCPFC:ltä tietoja, jotka viittaavat siihen, että jäsenvaltio tai sen lipun alla purjehtiva alus olisi jättänyt noudattamatta yleissopimusta tai säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, komissio toimittaa kyseiset tiedot välittömästi asianomaiselle jäsenvaltiolle.

2. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tai sen nimeämälle elimelle väitettyjen noudattamatta jättämisten tutkinnassa tehdyt havainnot ja tiedot mahdollisista toimista, jotka on toteutettu vaatimusten noudattamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, yhden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 1 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolta.

3. Komissio toimittaa 2 kohdassa tarkoitetut havainnot WCPFC:lle vähintään 60 päivää ennen WCPFC:n teknisen ja valvontakomitean kokousta.

40 artikla

Luottamuksellisuus ja tietosuoja

1. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 112 ja 113 artiklassa säädettyjen velvoitteiden lisäksi jäsenvaltioiden ja komission tai sen tämän asetuksen mukaisesti nimeämän elimen on varmistettava WCPFC:n sihteeristölle lähetettyjen ja sieltä vastaanotettujen sähköisten raporttien ja viestien luottamuksellinen käsittely.

2. Kaikkia tämän asetuksen nojalla kerättyjä, siirrettyjä ja tallennettuja henkilötietoja on käsiteltävä asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisesti.

3. Tämän asetuksen nojalla käsiteltyjä henkilötietoja ei saa säilyttää kymmentä vuotta pidempään, paitsi jos kyseisiä henkilötietoja tarvitaan mahdollistamaan rikkomuksen tai tarkastuksen jatkotoimet tai oikeudellista tai hallinnollista menettelyä varten. Kyseisissä tapauksissa henkilötietoja voidaan säilyttää 20 vuotta. Jos henkilötietoja säilytetään pidempään, tiedot on anonymisoitava.

41 artikla

Muutoksia koskeva menettely

1. Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta seuraavilta osin:

a)	23 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiolle toimitettavat alusta koskevat tiedot;

b)	26 artiklassa säädetyt alusten seurantajärjestelmää koskevat vaatimukset;

c)	tarkkailijaohjelman kattavuusprosentti 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa ROP-ohjelmassa;

d)	28 artiklan 9 ja 10 kohdassa tarkoitetut ROP-tarkkailijan oikeudet ja velvollisuudet;

e)	29 artiklassa tarkoitetut alusten käyttäjien, päälliköiden ja miehistön oikeudet ja velvollisuudet;

f)	38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua raportointivelvoitetta koskevat määräajat;

g)	liitteet I–VI.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu siirretty säädösvalta saa ehdottomasti koskea vain unionia sitovien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden muutosten saattamista osaksi unionin lainsäädäntöä tai niiden korvaamista.

42 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 15 päivästä marraskuuta 2022 viiden vuoden ajaksi 41 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 41 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 41 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

43 artikla

Asetuksen (EY) N:o 520/2007 muuttaminen

Kumotaan asetuksen (EY) N:o 520/2007 4 artiklan 4 kohta ja 28 artikla.

44 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 19 päivänä lokakuuta 2022.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BEK

(1) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 108.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. syyskuuta 2022 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 4. lokakuuta 2022.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4) Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

(5) Neuvoston päätös 98/414/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 1998, hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 14).

(6) Neuvoston päätös 2005/75/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön liittymisestä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa Länsi- ja Keski-Tyynellämerellä koskevaan yleissopimukseen (EUVL L 32, 4.2.2005, s. 1).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 520/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta (EUVL L 123, 12.5.2007, s. 3).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/473, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18).

(9) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(12) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(13) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

LIITE I

LINTUIHIN LIITTYVÄT LIEVENNYSTOIMENPITEET

Taulukko 1: Lievennystoimenpiteet

Sarake A	Sarake B
Lasku aluksen sivulta käyttäen lintusuojusta ja painoilla varustettuja tapseja (1)	Tori-siima (2)
Yölaskut mahdollisimman vähäisellä kannen valaistuksella	Siniseksi värjätyt syötit
Tori-siima	Syvälaskeva siimanlaskulaite
Painoilla varustetut tapsit	Kalanperkeiden mereen laskun hallinnointi
Koukkusuojat (3)

Eritelmät

Tori-siimat (leveyspiirin 25° S eteläpuoli)

Alukset, joiden suurin pituus ≥ 35 m

Käytettävä vähintään yhtä tori-siimaa. Aluksia kannustetaan käyttämään mahdollisuuksien mukaan toista tori-siimaa, kun lintuja on runsaasti tai kun ne ovat hyvin aktiivisia; molempia tori-siimoja on käytettävä yhtä aikaa niin, että niitä on yksi kummallakin puolella laskettavaa siimaa. Jos käytetään kahta tori-siimaa, syöteillä varustettuja koukkuja on käytettävä näiden kahden tori-siiman rajaamalla alueella.

ii)

On käytettävä tori-siimaa, jossa on pitkiä ja lyhyitä nauhoja. Nauhojen on oltava kirkkaan värisiä ja niitä on oltava pitkiä ja lyhyitä.

1)	Pitkät nauhat on sijoitettava enintään viiden metrin välein ja kiinnitettävä siimaan leikareilla, jotka estävät nauhojen kiertymisen siiman ympäri. On käytettävä riittävän pitkiä nauhoja, jotka ulottuvat merenpintaan tyynellä kelillä.

2)	Lyhyet nauhat (yli 1 metrin pituiset) on sijoitettava enintään yhden metrin välein.

iii)	Aluksen on käytettävä tori-siimaa, joka kulkee ilmassa vähintään 100 metrin pituudella. Sitä varten tori-siiman on oltava vähintään 200 metriä pitkä ja se on kiinnitettävä tori-tankoon > 7 metriä merenpinnan yläpuolella mahdollisimman lähellä perää.

iv)	Jos alus käyttää ainoastaan yhtä tori-siimaa, se on asetettava tuulen puolelle uppoavista syöteistä.

Alukset, joiden suurin pituus < 35 m

i)	On käytettävä tori-siimaa, jossa on joko pitkiä ja lyhyitä nauhoja tai vain lyhyitä nauhoja.

ii)

Nauhojen on oltava kirkkaan värisiä, ja on käytettävä pitkiä ja/tai lyhyitä (kuitenkin yli 1 metrin pituisia) nauhoja, joiden välien on oltava seuraavanlaiset:

1)	Pitkät nauhat on sijoitettava enintään 5 metrin välein tori-siiman ensimmäisten 75 metrin matkalla.

2)	Lyhyet nauhat on sijoitettava enintään yhden metrin välein.

iii)	Pitkät nauhat on kiinnitettävä siimaan leikareilla, jotka estävät nauhojen kiertymisen siiman ympäri. Kaikkien pitkien nauhojen on ulotuttava merenpintaan tyynellä kelillä. Nauhoja voidaan sotkeutumisen estämiseksi muokata ensimmäisten 15 metrin osalta.

iv)

Aluksen on käytettävä tori-siimaa, joka kulkee ilmassa vähintään 75 metrin pituudella. Sitä varten tori-siima on kiinnitettävä tori-tankoon > 6 metriä merenpinnan yläpuolella mahdollisimman lähellä perää. On luotava riittävä vastus, jotta siima kulkee ilmassa maksimaalisesti ja siima pysyy sivutuulessa suorana aluksen takana. Sotkeutumisen estämiseksi on parasta käyttää pitkää vedessä olevaa köysiosaa tai monofilamenttia.

v)	Jos käytetään kahta tori-siimaa, niitä on käytettävä selkäsiiman vastakkaisilla puolilla.

Tori-siimat (leveyspiirin 23° N pohjoispuoli)

Pitkä nauha

i)	Vähimmäispituus 100 metriä.

ii)	Kiinnitettävä alukseen vähintään 5 metriä vedenpinnan yläpuolelle aluksen perään tuulen puolelle kohtaan, jossa selkäsiima menee veteen.

iii)	Kiinnitettävä niin, että ilmassa kulkeva osa pysyy uppoavien syöteillä varustettujen koukkujen yläpuolella.

iv)	Nauhoja on oltava vähintään 5 metrin välein, niissä on oltava leikareita ja niiden on oltava riittävän pitkiä niin, että ne ovat mahdollisimman lähellä vedenpintaa.

v)	Jos käytetään kahta tori-siimaa (parittainen käyttö), niitä on käytettävä selkäsiiman vastakkaisilla puolilla.

Lyhyet nauhat (alukset, joiden suurin pituus ≥ 24 m)

i)	Kiinnitettävä alukseen vähintään 5 metriä vedenpinnan yläpuolelle aluksen perään tuulen puolelle kohtaan, jossa selkäsiima menee veteen.

ii)	Kiinnitettävä niin, että ilmassa kulkeva osa pysyy uppoavien syöteillä varustettujen koukkujen yläpuolella.

iii)	Nauhoja on oltava vähintään yhden metrin välein ja niiden on oltava vähintään 30 cm:n pituisia.

iv)	Jos käytetään kahta tori-siimaa (parittainen käyttö), niitä on käytettävä selkäsiiman vastakkaisilla puolilla.

Lyhyet nauhat (alukset, joiden suurin pituus < 24 m)

Tätä rakennetta tarkistetaan tieteellisten tietojen perusteella kolmen vuoden kuluessa täytäntöönpanopäivästä.

i)	Kiinnitettävä alukseen vähintään 5 metriä vedenpinnan yläpuolelle aluksen perään tuulen puolelle kohtaan, jossa selkäsiima menee veteen.

ii)	Kiinnitettävä niin, että ilmassa kulkeva osa pysyy uppoavien syöteillä varustettujen koukkujen yläpuolella.

iii)	Jos käytetään nauhoja, kannustetaan käyttämään vähintään 30 cm:n pituisia nauhoja vähintään yhden metrin välein.

iv)	Jos käytetään kahta tori-siimaa (parittainen käyttö), niitä on käytettävä selkäsiiman vastakkaisilla puolilla.

Lasku aluksen sivulta käyttäen lintusuojusta ja painoilla varustettuja tapseja

a)	Selkäsiima lasketaan paapuurin tai tyyrpuurin puolelta mahdollisimman kaukana perästä (vähintään 1 metri), ja jos käytetään selkäsiiman laskulaitetta, se on asennettava vähintään yhden metrin etäisyydelle perästä.

b)	Jos lähellä on merilintuja, selkäsiima on laskettava löysänä niin, että syöteillä varustetut koukut pysyvät veden pinnan alapuolella.

On käytettävä lintusuojusta:

i)	siimanlaskulaitteen takana oleva tanko vähintään 3 metriä;

ii)	vähintään kolme päänauhaa kiinnitettynä tangon yläpäähän viimeisten 2 metrin osuudelle;

iii)	päänauhan halkaisija vähintään 20 mm;

iv)	jokaisen päänauhan päähän kiinnitetyn sivunauhan on oltava niin pitkä, että se osuu veteen (tuulettomissa olosuhteissa) – halkaisija vähintään 10 mm.

Yölaskut

a)	Ei laskuja nauttisen aamu- ja iltahämärän välisellä ajalla.

b)	Nauttisen ilta- ja aamuhämärän tarkat ajat on merkitty Nautical Almanac -kalenterin taulukoihin asianomaisen leveysasteen, paikallisen ajan ja päivämäärän osalta.

c)	Kannen valaistuksen on oltava mahdollisimman vähäinen. Kannen mahdollisimman vähäinen valaistus ei saa olla vastoin turvallisuuden ja navigoinnin vähimmäisvaatimuksia.

Painoilla varustetut tapsit

Painoja koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)	yksi vähintään 40 gramman paino enintään 50 cm:n etäisyydellä koukusta;

b)	vähintään 45 gramman paino enintään 1 metrin etäisyydellä koukusta;

c)	vähintään 60 gramman paino enintään 3,5 metrin etäisyydellä koukusta; tai

d)	vähintään 98 gramman paino enintään 4 metrin etäisyydellä koukusta.

Koukkusuojat

Koukkusuojat suojaavat syöteillä varustettujen koukkujen kärjen ja väkäsen merilintujen hyökkäyksen estämiseksi siimaa laskettaessa. WCPFC:n kalastuksessa on hyväksytty seuraavat laitteet:

Hookpod-välineet, joilla on seuraavat ominaisuudet:

a)	laite suojaa koukun kärjen ja väkäsen siihen asti kun koukku laskeutuu vähintään 10 metrin syvyyteen tai on ollut veden alla vähintään 10 minuuttia;

b)	väline on tässä liitteessä täsmennettyjen painoilla varustettuja tapseja koskevien nykyisten vähimmäisvaatimusten mukainen; ja

c)	väline on suunniteltu niin, että se pysyy pyydyksessä eikä katoa.

Kalanperkeiden mereen laskun hallinnointi

a)	joko kalanperkeitä ei saa laskea mereen laskun tai noston aikana;

b)	tai sovelletaan strategista kalanperkeiden mereen laskua toisella puolella alusta kuin pyydyksen lasku/nosto, jotta lintuja saataisiin houkuteltua pois syöteillä varustettujen koukkujen luota.

Siniseksi värjätyt syötit

a)	Jos käytetään siniseksi värjättyjä syöttejä, niiden on oltava värjättäessä täysin sulaneita.

b)	WCPFC:n sihteeristö jakaa standardoidun värimallin.

c)	Kaikki syötit on värjättävä värimallin mukaiseksi.

Syvälaskeva siimanlaskulaite

a)	Siimanlaskulaitetta on käytettävä niin, että koukut laskeutuvat huomattavasti syvemmälle kuin ne laskeutuisivat ilman siimanlaskulaitetta ja niin että suurin osa koukuista laskeutuu vähintään 100 metriin.

(1) Silloin kun tehdään sarakkeessa A mainittu lasku aluksen sivulta käyttäen lintusuojusta ja painoilla varustettuja tapseja, kyseessä katsotaan olevan kaksi lievennystoimenpidettä.

(2) Jos sekä sarakkeesta A että sarakkeesta B valitaan tori-siima, tämä vastaa kahden tori-siiman samanaikaista käyttöä (parittainen käyttö).

(3) Koukkusuojia voidaan käyttää erillisenä toimenpiteenä.

LIITE II

KALASTUSALUSTEN MERKINNÄT JA MUUT TEKNISET ERITELMÄT

Unionin kalastusaluksessa on oltava englanninkielinen WIN-numero aina selvästi näkyvillä:

a)	aluksen rungossa tai kansirakenteessa paapuurin ja tyyrpuurin puolella. Aluksen käyttäjä voi asentaa aluksen kylkeen tai kansirakenteeseen kalustoa kaltevasti, jos kaltevuuskulma ei estä näkemästä merkintää toisesta aluksesta tai ilmasta;

b)	kannella lukuun ottamatta 3 kohdassa säädettyä tapausta. Jos kannella olevan merkinnän päälle asennetaan katos tai muu väliaikainen rakennelma, tunnistenumero on merkittävä myös siihen. Kyseiset merkinnät on tehtävä poikittaissuunnassa niin, että numeroiden tai kirjainten yläreuna on keulaa kohti.

WIN-numero on merkittävä

a)	niin korkealle vesirajasta kuin mahdollista aluksen molemmin puolin välttäen aluksen kyljen kaarevaa osaa keulassa ja perässä;

b)	niin, etteivät merkinnät jää pyydyksen peittoon sen ollessa varastoituna tai käytössä;

c)	niin, että merkinnät ovat kaukana valuma-aukoista tai mereenpäästöpaikoista, mukaan lukien alueet, jotka saattavat olla alttiita vahingoittumiselle tai värin muutokselle tietyn tyyppisten lajien saaliiden vuoksi; ja

d)	niin, että osa merkinnöistä ei ole vesirajan alapuolella.

Kannettomassa aluksessa ei tarvitse olla WIN-numeroa horisontaalisella pinnalla. Alusten käyttäjiä kannustetaan kuitenkin asentamaan WIN-numerolla varustettu levy, joka näkyy selvästi ilmasta.

Veneissä, apuveneissä ja lautoissa, joita pidetään aluksella kalastustoimia varten, on oltava sama WIN-numero kuin asianomaisessa aluksessa.

Kun unionin kalastusalus merkitsee WIN-numeron alukseensa, sen on noudatettava seuraavaa:

a)	käytetään pelkästään suuraakkosia ja numeroita;

b)	kirjainten ja numeroiden leveys on oikeassa suhteessa korkeuteen;

kirjainten ja numeroiden korkeus (k) on oikeassa suhteessa aluksen kokoon ja seuraavien vaatimusten mukainen:

jos WIN-numero merkitään runkoon, kansirakenteeseen ja/tai kaltevaan pintaan: kun aluksen suurin pituus (LOA) esitetään metreinä (m), kirjainten ja numeroiden korkeuden metreinä (m) on oltava vähintään 1,0 m (alukset, joiden pituus vähintään 25 m), 0,8 m (alukset, joiden pituus vähintään 20 mutta alle 25 m), 0,6 m (alukset, joiden pituus vähintään 15 mutta alle 20 m), 0,4 m (alukset, joiden pituus on vähintään 12 mutta alle 15 m), 0,3 m (alukset, joiden pituus vähintään 5 mutta alle 12 m), 0,1 m (alukset, joiden pituus alle 5 m);

ii)	jos WIN-numero merkitään kanteen: korkeuden on oltava vähintään 0,3 metriä kaikissa yli 5-metristen alusten luokissa;

d)	yhdysmerkin pituuden on oltava puolet kirjainten ja numeroiden korkeudesta;

e)	kaikkien kirjainten, numeroiden ja yhdysmerkkien välisen kauttaviivan leveyden on oltava k/6;

f)	kirjainten ja numeroiden välin on oltava enintään k/4 ja vähintään k/6;

g)	kun vierekkäin on kirjaimia, joissa on kenoviivoja, kirjaimien välin on oltava enintään k/8 ja vähintään k/10;

h)	WIN-numeron on oltava valkoinen mustalla taustalla tai musta valkoisella taustalla;

i)	taustan on muodostettava WIN-numeron ympärille reunus, jonka korkeus on vähintään k/6;

j)	on käytettävä hyvälaatuista venemaalia;

k)	kun käytetään retroheijastavia tai lämpöä tuottavia aineita, WIN-numeron on oltava näiden eritelmien mukainen; ja

l)	WIN-numero ja sen tausta on pidettävä aina hyvässä kunnossa.

LIITE III

WCPFC:N ALUSTEN SEURANTAJÄRJESTELMÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN AUTOMAATTISTEN SIJAINTIKOMMUNIKAATTOREIDEN (ALC) VÄHIMMÄISSTANDARDIT

Automaattisen sijaintikommunikaattorin on automaattisesti ja ilman aluksella toteutettavia toimia lähetettävä seuraavat tiedot:

i)	automattisen sijaintikommunikaattorin staattinen ainutkertainen tunniste;

ii)	aluksen kulloinenkin maantieteellinen sijainti (leveys- ja pituuspiiri); ja

iii)	aluksen ii alakohdassa tarkoitetun sijainnin vahvistamisen päivämäärä ja kellonaika (Greenwichin yleisaikana eli UTC-aikana ilmaistuna).

Edellä 1 kohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitettu tieto on saatava satelliittiperustaisesta sijaintijärjestelmästä.

Kalastusalukselle asennetun automaattisen sijaintikommunikaattorin on pystyttävä lähettämään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kerran tunnissa.

WCPFC:n on tavanomaisissa toimintaolosuhteissa saatava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot 90 minuutin kuluessa siitä, kun automaattinen sijaintikommunikaattori on ne generoinut.

Kalastusalukselle asennettu automaattinen sijaintikommunikaattori on suojattava niin, että 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen turvallisuus ja eheys säilyvät.

Automaattisessa sijaintikommunikaattorissa olevien tietojen on tavanomaisissa toimintaolosuhteissa säilyttävä turvallisesti, turvatusti ja integroidusti tallennettuina.

Kenelläkään muulla kuin seurantaviranomaisella ei saa kohtuudella olla mahdollisuutta muuttaa asianomaiselle viranomaiselle kuuluvia automaattisen sijaintikommunikaattorin tallentamia tietoja, mukaan lukien asianomaiselle viranomaiselle osoitettavan sijaintiraportin lähetystiheys.

Mikään automaattiseen sijaintikommunikaattoriin tai sen pääteohjelmistoon sisällytetty toiminto ei saa mahdollistaa luvatonta pääsyä automaattisen sijaintikommunikaattorin mihinkään osaan niin, että alusten seurantajärjestelmän toiminta voisi vaarantua.

Automaattinen sijaintikommunikaattori on asennettava alukseen valmistajan ohjeiden ja sovellettavien vaatimusten mukaisesti.

10.

Satellittinavigoinnin tavanomaisissa toimintaolosuhteissa lähetetystä datasta johdetut sijainnit on pystyttävä ilmoittamaan 100 neliömetrin tarkkuudella ilmaistuna etäisyyden neliöllisenä keskiarvona (DRMS) (eli 98 % sijainneista on oltava tällä vaihteluvälillä).

11.

Automaattisen sijaintikommunikaattorin ja/tai lähetyspalveluntarjoajan on pystyttävä tukemaan datan lähetystä useille eri vastaanottajille.

12.

Satelliittinavigointidekooderin ja -lähettimen on oltava täysin integroituja ja sijaittava samassa väärinkäytöltä suojatussa fyysisessä säilytystilassa.

13.

Jos automaattinen sijaintikommunikaattori ei toimi häiriön tai vian vuoksi, manuaalisen sijaintiraportin vakiomalli on seuraavanlainen:

a)	WIN-numero

b)	aluksen nimi

c)	Päivämäärä: pp/kk/vv

d)	Kellonaika: 24 tunnin muoto HH:MM (UTC)

e)	Leveyspiiri –DD-MM-SS (N/S)

f)	Pituuspiiri –DDD-MM-SS (E/W)

g)	Toiminta (Kalastus/Etsintä/Kuljetus/Jälleenlaivaus)

LIITE IV

WCPFC:N JÄLLEENLAIVAUSILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1.	Ainutkertainen asiakirjatunniste

2.	Kalastusaluksen nimi ja WIN-numero

3.	Rahtialuksen nimi ja WIN-numero

4.	Kalan pyyntiin käytetyt pyydykset

5.	Jälleenlaivattavan tuotteen määrä (1) (myös lajit ja tuotteen jalostusaste (2))

6.	Kalan tila (tuore tai jäädytetty)

7.	Jälleenlaivattavan sivutuotteen (3) määrä

8.	Laajasti vaeltavien kalakantojen saaliiden maantieteellinen sijainti (4)

9.	Jälleenlaivauksen päivämäärä ja paikka (5)

10.	Soveltuvissa tapauksessa WCPFC:n tarkkailijan nimi ja allekirjoitus

11.	Vastaanottavassa aluksessa jo olevan tuotteen määrä ja kyseisen tuotteen maantieteellinen alkuperä (6)

(1) Tonnikalat ja tonnikalojen lähilajit.

(2) Kokonainen; perattu, pää poistettu; perattu, pää ja pyrstö poistettu; perattu, kiduksineen; perattu, ilman kiduksia; perattu, ilman kiduksia ja pyrstö poistettu; hain evät.

(3) Muut kuin tonnikalat ja tonnikalojen lähilajit.

(4) Saaliin maantieteellisellä sijainnilla tarkoitetaan riittäviä tietoja sen määrittämiseksi, mikä osuus saaliista on pyydetty seuraavilla alueilla: aava meri, yleissopimusalueen ulkopuoliset alueet, talousvyöhykkeet (luetellaan erikseen). Saaliiden sijaintia ei vaadita vastaanottavalta alukselta.

(5) Jälleenlaivauspaikan sijainti on ilmoitettava leveys- ja pituusasteina desimaalin tarkkuudella lähimpään 0,1 asteeseen, ja sen lisäksi on ilmoitettava paikan kuvaus, kuten aavalla merellä, yleissopimusalueen ulkopuolella tai nimetyllä talousvyöhykkeellä.

(6) Tuotteen alkuperä on ilmoitettava alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen alueiden mukaan eriteltynä ja siihen on sisällyttävä tuotteen määrä kultakin eri alueelta.

LIITE V

Itäisen aavan meren (Eastern High Seas Pocket) koordinaatit ja kartta

PITUUSPIIRI	LEVEYSPIIRI
–155.495308	–11.375548
–155.498321	–11.391248
–155.375667	–11.6652
–155.144789	–12.031226
–155.087069	–12.286791
–155.011312	–12.527927
–154.988916	–12.541928
–155.011131	–12.528155
–155.4405	–12.58823
–155.8398	–12.7045
–156.3396	–12.96024
–156.748	–13.26971
–157.0805	–13.57845
–157.4277	–13.99567
–157.6434	–14.37697
–157.7986	–14.73752
–157.9131	–15.11709
–157.962	–15.46605
–158.039622	–15.653761
–158.122829	–15.877123
–158.127739	–15.869203
–158.231024	–15.803568
–158.36955	–15.745447
–158.496828	–15.694033
–158.661362	–15.634953
–158.821586	–15.583395
–159.026918	–15.539192
–159.190663	–15.503491
–159.372631	–15.472738
–159.548569	–15.453715
–159.736692	–15.448871
–159.90316	–15.449959
–160.083542	–15.463548
–160.226654	–15.480612
–160.365423	–15.495182
–160.451319	–15.514117
–160.406016	–15.448192
–160.316351	–15.338878
–160.217964	–15.213622
–160.156932	–15.110787
–160.074995	–14.978629
–160.011413	–14.890788
–159.926847	–14.750107
–159.87787	–14.621808
–159.79653	–14.407807
–159.75968	–14.275899
–159.711458	–14.113648
–159.682425	–13.98575
–159.655144	–13.863674
–159.621745	–13.726376
–159.619708	–13.634445
–159.616001	–13.561895
–159.614094	–13.509574
–159.561966	–13.476838
–159.464666	–13.417237
–159.323121	–13.349332
–159.212807	–13.287211
–159.104174	–13.209011
–158.983445	–13.143509
–158.882253	–13.049931
–158.744371	–12.94646
–158.649624	–12.872332
–158.560938	–12.795621
–158.495677	–12.723884
–158.424306	–12.639442
–158.333838	–12.548261
–158.2853	–12.45563
–158.071642	–12.43816
–157.8909	–12.42376
–157.747379	–12.436771
–157.631174	–12.428707
–157.4811	–12.39678
–157.229515	–12.356368
–157.039477	–12.306157
–156.868471	–12.243143
–156.665366	–12.174288
–156.495214	–12.106995
–156.3649	–12.01769
–156.25113	–11.967768
–156.113903	–11.894359
–156.012144	–11.844092
–155.895851	–11.761728
–155.77415	–11.66355
–155.688884	–11.572012
–155.593209	–11.478779
–155.495308	–11.375548

Selitykset:

1.	Itäinen aava meri (Eastern High Seas Pocket, E-HSP)

Aava meri

Kiribati

4.	Cookinsaaret

5.	Ranskan Polynesia

LIITE VI

HAISIIMAN PERIAATEKAAVIO

Selitykset:

1.	Pitkäsiima

Koho

Kohopaula

Haisiimat

5.	Selkäsiima

Tapsit

Top

All

Choose the experimental features you want to try