(1)

Asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sisältyvät tehoaineet, joilla on ympäristön taikka ihmisten tai eläinten terveyden kannalta suotuisammat ominaisuudet. Kyseisiä tehoaineita sisältäville valmisteille voidaan siksi antaa lupa yksinkertaistetulla menettelyllä. Typpi sisältyy asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sillä rajoituksella, että sitä käytetään vain rajoitettuina määrinä käyttövalmiissa kanistereissa.

(2)

Typpi on hyväksytty käytettäväksi tehoaineena valmisteryhmään 18 (hyönteismyrkyt) kuuluvissa biosidivalmisteissa asetuksen (EU) N:o 528/2012 86 artiklan nojalla (2). Typestä koostuville biosidivalmisteille lupaehtojen mukaisesti käytettynä on myönnetty lupia useissa jäsenvaltioissa; valmisteet toimitetaan kaasupulloissa (3).

(3)

Typpeä voidaan tuottaa myös paikalla (in situ) ympäröivästä ilmasta. Paikalla tuotettu typpi ei nykyisin kuulu unionissa käytettäväksi hyväksyttyihin aineisiin, eikä se sisälly asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I eikä sitä ole lisätty komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 (4) liitteessä II olevaan luetteloon tehoaineista, jotka ovat mukana biosidivalmisteissa olevien vanhojen tehoaineiden tarkastusohjelmassa.

(4)

Alankomaat toimitti 9 päivänä heinäkuuta 2020 asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolle hakemuksen kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poikkeamiseksi ja pyysi, että sen sallittaisiin antaa lupa ympäröivästä ilmasta paikalla tuotetusta typestä koostuville biosidivalmisteille kulttuuriperinnön suojelemiseksi, jäljempänä ’hakemus’.

(5)

Monenlaiset haitalliset organismit hyönteisistä mikro-organismeihin voivat vahingoittaa kulttuuriperintöä. Tällaisten organismien esiintyminen voi johtaa asianomaisen kulttuuriesineen menettämiseen, ja lisäksi siitä aiheutuu riski kyseisten haitallisten organismien leviämisestä lähellä oleviin muihin kulttuuriesineisiin. Ilman asianmukaista käsittelyä esineille voisi aiheutua peruuttamatonta vahinkoa, mikä vaarantaisi vakavasti kulttuuriperinnön säilymisen.

(6)

Paikalla tuotettua typpeä käytetään luomaan pysyviin tai tilapäisiin suljettuihin käsittelytelttoihin tai -kammioihin kontrolloitu ilmakehä, jonka happipitoisuus on hyvin alhainen (anoksia), haitallisten organismien torjumiseksi kulttuuriperintöön kuuluvissa esineissä. Typpeä erotetaan ympäröivästä ilmasta ja pumpataan käsittelytelttaan tai -kammioon, jossa ilman typpipitoisuus nostetaan noin 99 prosenttiin, minkä seurauksena happi syrjäytyy lähes kokonaan. Käsittelyalueelle pumpattavan typen kosteus säädetään käsiteltävän esineen edellyttämälle tasolle. Haitalliset organismit eivät säily hengissä käsittelytelttaan tai -kammioon luoduissa olosuhteissa.

(7)

Alankomaiden toimittamien tietojen mukaan paikalla tuotetun typen käyttö näyttää olevan ainoa tehokas haitallisten organismien torjuntamenetelmä, jota voidaan käyttää kaikenlaisiin materiaaleihin ja materiaaliyhdistelmiin, joita kulttuurilaitosten hallussa olevissa esineissä esiintyy, ja joka ei vahingoita esineitä ja on vaikuttava kulttuuriperinnössä esiintyvien tuhoojien kaikissa kehitysvaiheissa.

(8)

Kuten hakemuksessa todetaan, kulttuuriperintölaitokset ovat Alankomaissa toteuttaneet yli 25 vuoden ajan integroidun tuhoojatorjunnan strategioita ottaen käyttöön vähätoksisia toimintatapoja ja luopumalla aiemmin käytettyjen erittäin toksisten aineiden käytöstä.

(9)

Anoksiaan perustuva menetelmä eli muunneltu tai kontrolloitu ilmakehä sisältyy standardiin EN 16790:2016 ”Conservation of cultural heritage – Integrated pest management (IPM) for protection of cultural heritage”, ja sen mukaan anoksian aikaansaamiseen käytetään yleisimmin typpeä.

(10)

Myös muita menetelmiä haitallisten organismien torjumiseksi on olemassa, esimerkiksi gammasäteilyn käyttö ja lämpösokkikäsittelyt (alhaisissa tai korkeissa lämpötiloissa). Lisäksi samaan tarkoitukseen on mahdollista käyttää biosidivalmisteita, jotka sisältävät muita tehoaineita. Alankomaiden mukaan kuitenkin kullakin noista menetelmistä on rajoituksensa sikäli, että tietyt materiaalit voivat vaurioitua käsittelyn aikana.

(11)

Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan lämpösokkikäsittelyt (jäädytys- tai lämpökäsittelyt) vaikuttavat moniin materiaaleihin epätoivotulla tavalla. Alhaisessa lämpötilassa tehtävät käsittelyt eivät sovellu esineisiin, joiden rakenne on kerrosmainen tai jotka on tehty anisotrooppisista materiaaleista, mikä johtuu eroista materiaalien lämpötilakertoimien välillä tai niiden eri suunnista ja johtaa jännitykseen ja kerroshalkeiluun (esimerkiksi maalaukset, viilutetut tai intarsiahuonekalut, musiikki-instrumentit), eikä esineisiin, jotka sisältävät öljyä, rasvaa tai vahaa, joka voi kiteytyä ja muodostaa valkoisia kukintoja esineiden pinnalle.

(12)

Korkeassa lämpötilassa tehtävät käsittelyt voivat aiheuttaa hartsien siirtymistä ja värimuutoksia puussa, lakkausten pehmenemistä ja muutoksia kosteuden jakautumisessa materiaaleissa. Tällaiset käsittelyt eivät sovellu esineisiin, joiden rakenne on kerrosmainen tai jotka on tehty anisotrooppisista materiaaleista (esimerkiksi maalaukset, viilutetut tai intarsiahuonekalut, musiikki-instrumentit), nahasta, materiaaleista, jotka pehmenevät, muuttavat muotoaan tai sulavat korkeissa lämpötiloissa (esimerkiksi maalit, lakat, muovia sisältävät yhdistelmätuotteet, vahat, hartsit, tietyt liimat), luonnonhistoriallisiin esineisiin eivätkä esineisiin, joita on aiemmin käsitelty biosidivalmisteilla, jotka sisältävät tiettyjä tehoaineita, kuten diklooridifenyylitrikloorietaania (DDT) tai lindaania, koska lämpö saa jäämät höyrystymään.

(13)

Kuten hakemuksessa todetaan, muita tehoaineita käytetään vain harvoin kulttuurilaitoksissa niiden vaarallisuuden vuoksi. Kyseisten tehoaineiden jäämiä voi vähitellen vapautua käsitellyistä esineistä ympäristöön, mikä aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle. Lisäksi kyseiset aineet voivat reagoida kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden materiaalien kanssa, mikä voi aiheuttaa sellaisia muutoksia, joita ei voida hyväksyä, kuten värinmuutoksia ja tahroja.

(14)

Hakemuksen mukaan gammasäteilyn käyttö voi aiheuttaa epätoivottuja reaktioita ja lisätä selluloosamateriaalien kuten paperin, valkuaispitoisten materiaalien kuten nahan sekä synteettisten polymeerien kuten muovin hajoamista. Lisäksi se edellyttää esineiden ja kokoelmien kuljettamista erityisiin laitoksiin käsittelyä varten.

(15)

Hakemuksessa olevien tietojen mukaan pulloissa toimitettavan typen käyttö ei ole kulttuurilaitoksille sopiva vaihtoehto, koska siihen liittyy käytännön hankaluuksia. Pulloihin mahtuva pieni määrä edellyttää säännöllisiä kuljetuksia ja erillisiä säilytystiloja. Pulloissa toimitettavan typen käyttö on lisäksi kulttuurilaitoksille hyvin kallista.

(16)

Hakemuksessa todetaan, että viime vuosikymmeninä monet kulttuurilaitokset ovat investoineet käsittelykammioiden rakentamiseen ja typpigeneraattoreiden hankintaan. Koska paikalla tuotettua typpeä hyödyntävä anoksiatekniikka on monikäyttöinen ja soveltuu kaikkien materiaalien käsittelyyn, sitä käytetään hyvin yleisesti kulttuuriperinnön säilyttämisessä.

(17)

Jos kulttuurilaitoksilta vaadittaisiin useiden menetelmien käyttöä haitallisten organismien torjumiseksi – joista kukin menetelmä soveltuu vain tietyille materiaaleille ja esineille – sen sijaan, että käytetään yhtä, jo käytössä olevaa ja kaikille materiaaleille soveltuvaa menetelmää, kulttuurilaitoksille aiheutuisi lisäkustannuksia, ja niiden olisi vaikeampi saavuttaa toteuttamiaan integroituja torjuntatoimia koskeva tavoite luopua vaarallisempien tehoaineiden käytöstä. Paikalla tuotettua typpeä hyödyntävää anoksiatekniikkaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden käytön lopettaminen tarkoittaisi lisäksi aiempien investointien menetystä.

(18)

Keskusteluja mahdollisesta asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 3 kohdan nojalla myönnettävästä paikalla tuotettua typpeä koskevasta poikkeuksesta käytiin biosidivalmisteista vastaavista toimivaltaisista viranomaisista muodostuvan komission asiantuntijaryhmän useissa kokouksissa (5) vuonna 2019.

(19)

Sen jälkeen, kun Itävalta ensimmäisenä pyysi vastaavaa poikkeuslupaa käyttää paikalla tuotetusta typestä koostuvia valmisteita, Euroopan kemikaalivirasto järjesti komission pyynnöstä poikkeushakemusta koskevan julkisen kuulemisen, jossa kaikki asianomaiset osapuolet saattoivat tuoda esiin näkemyksiään. Valtaosassa vastaanotetuista 1487 vastauksesta kannatettiin poikkeusta. Monet vastaajista toivat esiin käytettävissä olevien vaihtoehtoisten menetelmien haittapuolia: lämpökäsittelyt voivat vahingoittaa tiettyjä materiaaleja; muiden tehoaineiden käytöstä jää artefakteihin myrkyllisiä jäämiä, jotka vapautuvat vähitellen ympäristöön; pullotettua typpeä käytettäessä ei ole mahdollista kontrolloida käsittelyalueen suhteellista kosteutta, mikä on tarpeen tiettyjen materiaalien käsittelemiseksi.

(20)

Kaksi museoita ja kulttuuriperintökohteita edustavaa kansainvälistä organisaatiota – Kansainvälinen museoneuvosto ja Rakennusmuistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälinen neuvosto – on ilmaissut aikomuksensa jättää hakemus paikalla tuotetun typen sisällyttämisestä asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I, minkä jälkeen jäsenvaltiot voisivat antaa luvan paikalla tuotetusta typestä koostuville valmisteille ilman kyseisen asetuksen 55 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnettävää poikkeusta. Tällaisen hakemuksen arvioiminen ja aineen sisällyttäminen asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sekä valmisteita koskevien lupien saaminen vaatii kuitenkin aikaa.

(21)

Hakemuksesta käy ilmi, ettei sopivia vaihtoehtoja ole Alankomaissa saatavilla, koska kaikissa nykyisin käytettävissä olevissa vaihtoehtoisissa menetelmissä on epäkohtia: joko ne eivät sovellu kaikkien materiaalien käsittelyyn tai niihin liittyy käytännön hankaluuksia.

(22)

Kyseisten perustelujen pohjalta on aiheellista todeta, että paikalla tuotettu typpi on olennaisen tärkeää kulttuuriperinnön suojelemiseksi Alankomaissa ja että sopivia vaihtoehtoja ei ole saatavissa. Siksi Alankomaille olisi sallittava luvan antaminen paikalla tuotetusta typestä koostuvien biosidivalmisteiden asettamiseen saataville markkinoilla ja käyttöön kulttuuriperinnön suojelemiseksi.

(23)

Paikalla tuotetun typen mahdollinen sisällyttäminen asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I ja jäsenvaltioiden sen jälkeen paikalla tuotetusta typestä koostuville valmisteille antamat luvat vaativat aikaa. Sen vuoksi on aiheellista myöntää poikkeus ajanjaksoksi, jonka kuluessa asiaankuuluvat menettelyt voidaan saada päätökseen,