32018R0540

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
Delegoitu asetus - 2018/540 - EN - EUR-Lex

Document 32018R0540

Help

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/540, annettu 23 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

C/2017/7834

EUVL L 90, 6.4.2018, p. 38–58 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 22/06/2022; Implisiittinen kumoaja 32022R0869

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2018/540/oj

Date of document:: 23/11/2017; Hyväksymispäivä
Date of effect:: 26/04/2018; Voimaantulo Julk.pvm +20 Katso Art. 2
Date of end of validity:: 22/06/2022; Implisiittinen kumoaja 32022R0869

Author:: Euroopan komissio, Energian pääosasto
Responsible body:: ENER
Form:: Delegoitu asetus

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

32013R0347 - A03P4

Link

Select all documents mentioning this document

Modifies:

Relation	Act	Comment	Subdivision concerned	From	To
Modifies	32013R0347	Korvaus	liite VII	26/04/2018

Modified by:

Relation	Act	Comment	Subdivision concerned	From	To
Implicitly repealed by	32022R0869			23/06/2022

Instruments cited:

32016R0089

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Directory code:

12.10.00.00 Energia / Yleiset periaatteet ja ohjelmat
13.60.00.00 Teollisuuspolitiikka ja sisämarkkinat / Euroopan laajuiset verkot

HTML

PDF

Official Journal

6.4.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/38

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/540,

annettu 23 päivänä marraskuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistetaan puitteet tarvittavien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelylle, suunnittelulle ja toteutukselle, jotta voidaan toteuttaa yhdeksän strategista maantieteellistä energiainfrastruktuurien ensisijaista käytävää sähkön, kaasun ja öljyn aloilla ja kolme unionin laajuista energiainfrastruktuurien ensisijaista aihealuetta älykkäitä verkkoja, sähkönsiirron valtaväyliä ja hiilidioksidin siirtoverkkoja varten.

(2)	Asetuksen (EU) N:o 347/2013 nojalla komissiolla on valta vahvistaa unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista, jäljempänä ’unionin luettelo’.

(3)	Alueelliset ryhmät ovat arvioineet unionin luetteloon ehdotetut hankkeet, ja ne täyttävät asetuksen (EU) N:o 347/2013 4 artiklassa säädetyt edellytykset.

(4)

Alueelliset ryhmät hyväksyivät yhteistä etua koskevien hankkeiden alueellisten luettelojen luonnokset teknisen tason kokouksissa. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) annettua 10 päivänä lokakuuta 2017 puoltavat lausunnot arviointiperusteiden ja kustannus-hyötyanalyysin johdonmukaisesta soveltamisesta eri alueilla alueellisten ryhmien päätöksentekoelimet hyväksyivät alueelliset luettelot 17 päivänä lokakuuta 2017. Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti kaikille ehdotetuille hankkeille saatiin ennen alueellisten luettelojen hyväksymistä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

(5)	Unionin luetteloon ehdotetuista hankkeista kuultiin asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat sekä kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt.

(6)	Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi lueteltava strategisen Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin painopisteiden mukaan järjestyksessä, joka esitetään asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä I. Hankkeita ei aseteta unionin luettelossa tärkeysjärjestykseen.

(7)	Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi luetteloitava joko yksittäisinä hankkeina tai osana useiden hankkeiden ryhmää, koska ne ovat itsenäisiä tai (mahdollisesti) keskenään kilpailevia hankkeita.

(8)	Unionin luettelo vahvistetaan joka toinen vuosi, minkä vuoksi komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/89 (2) vahvistettu unionin luettelo ei ole enää voimassa ja olisi korvattava.

(9)	Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 347/2013 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 2017

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/89, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (EUVL L 19, 27.1.2016, s. 1).

LIITE

Korvataan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII seuraavasti:

”

LIITE VII

UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (’UNIONIN LUETTELO’) 3 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETTU

A. UNIONIN LUETTELON LAATIMISESSA SOVELLETUT PERIAATTEET

1) Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmät

Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä etua koskevat hankkeet on ryhmitelty seuraavan tyyppisiin ryhmiin:

toisistaan riippuvaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet.” Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi;

mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista.” Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin; ja

keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista.” Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden tapauksessa, ja siksi ainoastaan yksi yhteistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa.

Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

2) Sähköasemien ja kompressoriasemien käsittely

Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kaasun osalta kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä etua koskevaa hanketta, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Sähköasemat, muuttaja-asemat ja kompressoriasemat katsotaan yksittäisiksi hankkeiksi ja mainitaan erikseen unionin luettelossa, jos niiden maantieteellinen sijainti poikkeaa siirtojohdosta tai -putkesta. Niihin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

3) Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, ja hankkeet, joista on tullut osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita

Useita asetuksella (EU) N:o 1391/2013 ja asetuksella (EU) 2016/89 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainittuja hankkeita ei enää pidetä yhteistä etua koskevina hankkeina yhdestä tai useammasta seuraavista syistä:

—	hanke on jo otettu tai on määrä ottaa käyttöön lähitulevaisuudessa, minkä vuoksi se ei voisi hyötyä asetuksen (EU) N:o 347/2013 säännöksistä;

—	uusien tietojen mukaan hanke ei täytä yleisiä perusteita;

—	hankkeen toteuttaja ei ole esittänyt sitä valittavaksi uudelleen unionin luetteloon; tai

—	hanke sijoitettiin tärkeysjärjestyksessä muita ehdotettuja hankkeita alemmalle sijalle.

Nämä hankkeet (lukuun ottamatta käyttöön otettuja hankkeita) voidaan ottaa huomioon valittaessa hankkeita seuraavaan unionin luetteloon, jos syitä niiden pois jättämiselle ei enää ole.

Tällaiset hankkeet eivät ole yhteistä etua koskevia hankkeita, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla tässä liitteessä olevassa C osassa ”Hankkeina, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi”.

Lisäksi joistakin asetuksella (EU) N:o 1391/2013 ja asetuksella (EU) 2016/89 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainituista hankkeista on niiden täytäntöönpanon aikana tullut erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita (tai hankeryhmiä).

Tällaisia hankkeita ei enää katsota itsenäisiksi yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla liitteessä VII olevassa C osassa ”Hankkeina, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita”.

4) Määritelmä ”Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä”

”Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä” ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka kuuluvat johonkin ensisijaiseen sähkökäytävään ja sähkönsiirron valtaväylien ensisijaiseen aihealueeseen.

B. UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA

1) Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

Nro

Määritelmä

1.1

Hankeryhmä Belgia–Yhdistynyt kuningaskunta (tunnetaan nykyisin nimellä NEMO-hanke), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.1.1

Rajayhdysjohto Gezelle (BE)–Richborough'n (UK) lähistö

1.1.2

Sisäinen siirtojohto Richborough'n lähistö–Canterbury (UK)

1.3

Hankeryhmä Tanska-Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.3.1

Rajayhdysjohto Endrup (DK)–Niebüll (DE)

1.3.2

Sisäinen siirtojohto Niebüll–Brunsbüttel (DE)

1.4

Hankeryhmä Tanska-Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.4.1

Rajayhdysjohto Kassø (DK)–Audorf (DE)

1.4.2

Sisäinen siirtojohto Audorf–Hamburg/Nord (DE)

1.4.3

Sisäinen siirtojohto Hamburg/Nord–Dollern (DE)

1.6

Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR)–Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Celtic Interconnector”)

1.7

Hankeryhmä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.7.1

Rajayhdysjohto Cotentin (FR)–Exeterin (UK) lähistö (tunnetaan nykyisin nimellä ”FAB”)

1.7.2

Rajayhdysjohto Tourbe (FR)–Chilling (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”IFA2”)

1.7.3

Rajayhdysjohto Coquelles (FR)–Folkestone (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”ElecLink”)

1.7.4

Rajayhdysjohto Le Havre (FR)–Lovedean (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”AQUIND”)

1.7.5

Rajayhdysjohto Dunkerquen (FR) lähistö–Kingsnorthin (UK) lähistö (tunnetaan nykyisin nimellä ”Gridlink”)

1.8

Hankeryhmä Saksa–Norja (tunnetaan nykyisin nimellä ”NordLink”)

1.8.1

Rajayhdysjohto Wilster (DE)–Tonstad (NO)

1.8.2

Sisäisten siirtojohtojen parannukset Etelä-Norjassa

1.9

1.9.1

Irlanti–Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Wexford (IE)–Pembroke, Wales (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Greenlink”)

1.10

Hankeryhmä Yhdistynyt kuningaskunta–Norja -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.10.1

Rajayhdysjohto Blythe (UK)–Kvilldal (NO) (tunnetaan nykyisin nimellä ”North Sea Link”)

1.10.2

Rajayhdysjohto Peterhead (UK)–Simadalen (NO) (tunnetaan nykyisin nimellä ”NorthConnect”)

1.12

Sähkön varastointilaitosten hankeryhmä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.12.1

Paineilmavarasto–Larne

1.12.2

Paineilmavarasto–Cheshire

1.12. 3

Paineilmavarasto–Middlewich (tunnetaan nykyisin nimellä ”CARES”)

1.12.4

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi–Cruachan II

1.12.5

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi–Coire Glas

1.13

Islanti–Yhdistynyt kuningaskunta -yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”Ice Link”)

1.14

Rajayhdysjohto Revsing (DK)–Bicker Fen (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Viking Link”)

1.15

Rajayhdysjohto Antwerpenin (BE) alue–Kemsleyn (UK) lähistö

1.16

Rajayhdysjohto Alankomaat–Yhdistynyt kuningaskunta

1.17

Paineilmavarasto–Zuidwending (NL)

1.18

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön offshore-varastointilaitos–Belgia (tunnetaan nykyisin nimellä ”iLand”)

2) Ensisijainen käytävä–Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Nro

Määritelmä

2.2

2.2.1

Ensimmäinen rajayhdysjohto Lixhe (BE)–Oberzier (DE) (tunnetaan nykyisin nimellä ”ALEGrO”)

2.2.4

Toinen rajayhdysjohto Belgia–Saksa

2.4

Yhteenliitäntä välillä Codrongianos (IT), Lucciana (Korsika, FR) ja Suvereto (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä ”SACOI 3”)

2.5

2.5.1

Rajayhdysjohto Grande Ile (FR)–Piossasco (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Savoie–Piemont”)

2.7

Rajayhdysjohto Aquitaine (FR)–Baskimaa (ES) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Biscay Gulf”)

2.9

Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nykyisin nimellä ”Ultranet”)

2.10

Sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel-Grοβgartach ja Wilster–Grafenrheinfeld (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nykyisin nimellä ”Suedlink”)

2.13

Hankeryhmä Irlanti–Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohdot, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.13.1

Rajayhdysjohto Woodland (IE)–Turleenan (UK)

2.13.2

Rajayhdysjohto Srananagh (IE)–Turleenan (UK)

2.14

Rajayhdysjohto Thusis/Sils (CH) ja Verderio Inferiore (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Greenconnector”)

2.15

2.15.1

Rajayhdysjohto Airolo (CH)–Baggio (IT)

2.16

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.16.1

Sisäinen siirtojohto Pedralva–Sobrado (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Pedralva–Alfena (PT)

2.16.3

Sisäinen siirtojohto Vieira do Minho–Ribeira de Pena–Feira (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Frades B–Ribeira de Pena–Feira (PT)

2.17

Portugali–Espanja-rajayhdysjohto väleillä Beariz–Fontefría (ES), Fontefría (ES)–Ponte de Lima (PT) (aiemmin Vila Fria / Viana do Castelo) ja Ponte de Lima–Vila Nova de Famalicão (PT) (aiemmin Vila do Conde) (PT), mukaan lukien sähköasemat Bearizissa (ES), Fontefríassa (ES) ja Ponte de Limassa (PT)

2.18

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen–Kaunertal, Tiroli (AT)

2.23

Sisäiset siirtojohdot Belgian pohjoisrajalla välillä Zandvliet–Lillo-Liefkenshoek (BE) ja välillä Liefkenshoek–Mercator, mukaan lukien sähköasema Lillossa (BE) (tunnetaan nykyisin nimellä ”BRABO II + III”)

2.24

Belgian sisäinen läntinen runkoverkko välillä Horta–Mercator (BE)

2.27

2.27.1

Rajayhdysjohto Aragón (ES)–Pyrénées-Atlantiques (FR)

2.27.2

Rajayhdysjohto Navarra (ES)–Landes (FR)

2.28

2.28.1

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi Mont-Negre (ES)

2.28.2

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi–Navaleo (ES)

2.28.3

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi–Girones & Raïmats (ES)

3) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Nro

Määritelmä

3.1

Hankeryhmä Itävalta–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.1.1

Rajayhdysjohto St. Peter (AT)–Isar (DE)

3.1.2

Sisäinen siirtojohto St. Peter–Tauern (AT)

3.1.4

Sisäinen siirtojohto Westtirol–Zell-Ziller (AT)

3.2

3.2.2

Sisäinen siirtojohto Lienz–Obersielach (AT)

3.4

Rajayhdysjohto Wurmlach (AT)–Somplago (IT)

3.7

Hankeryhmä Bulgaria–Kreikka välillä Maritsa East 1–N. Santa ja tarvittavat sisäiset vahvistukset Bulgariassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.7.1

Rajayhdysjohto Maritsa East 1 (BG)–N. Santa (EL)

3.7.2

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1–Plovdiv (BG)

3.7.3

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1–Maritsa East 3 (BG)

3.7.4

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1–Burgas (BG)

3.8

Hankeryhmä Bulgaria–Romania – kapasiteetin lisääminen (tunnetaan nykyisin nimellä ”Black Sea Corridor”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.8.1

Sisäinen siirtojohto Dobrudja–Burgas (BG)

3.8.4

Sisäinen siirtojohto Cernavoda–Stalpu (RO)

3.8.5

Sisäinen siirtojohto Gutinas–Smardan (RO)

3.9

3.9.1

Rajayhdysjohto Žerjavenec (HR) / Hévíz (HU)–Cirkovce (SI)

3.10

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nykyisin nimellä ”EUROASIA Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL)–Kofinou (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY)–Korakia, Kreeta (EL)

3.10.3

Sisäinen siirtojohto välillä Korakia, Kreeta ja Attikan alue (EL)

3.11

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Tšekissä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.11.1

Sisäinen siirtojohto Vernerov–Vitkov (CZ)

3.11.2

Sisäinen siirtojohto Vitkov–Prestice (CZ)

3.11.3

Sisäinen siirtojohto Prestice–Kocin (CZ)

3.11.4

Sisäinen siirtojohto Kocin–Mirovka (CZ)

3.11.5

Sisäinen siirtojohto Mirovka–linja V413 (CZ)

3.12

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Baijeri sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi

3.14

Sisäiset parannukset Puolassa (osa hankeryhmää, joka tunnetaan nykyisin nimellä ”GerPol Power Bridge”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.14.2

Sisäinen siirtojohto Krajnik–Baczyna (PL)

3.14.3

Sisäinen siirtojohto Mikułowa–Świebodzice (PL)

3.14.4

Sisäinen siirtojohto Baczyna–Plewiska (PL)

3.16

3.16.1

Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Gabčikovo (SK)–Gönyű (HU) ja Veľký Ďur (SK)

3.17

Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Sajóvánka (HU)–Rimavská Sobota (SK)

3.21

Rajayhdysjohto Salgareda (IT)–Divača–Bericevon alue (SI)

3.22

Hankeryhmä Romania–Serbia (tunnetaan nykyisin nimellä ”Mid Continental East Corridor”) ja Italia–Montenegro, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.22.1

Rajayhdysjohto Resita (RO)–Pancevo (RS)

3.22.2

Sisäinen siirtojohto Portile de Fier–Resita (RO)

3.22.3

Sisäinen siirtojohto Resita–Timisoara/Sacalaz (RO)

3.22.4

Sisäinen siirtojohto Arad–Timisoara/Sacalaz (RO)

3.22.5

Rajayhdysjohto Villanova (IT)–Lastva (ME)

3.23

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi–Yadenitsa (BG)

3.24

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Amfilochia (EL)

3.27

Rajayhdysjohto Sisilia (IT)–Tunisia (TU) (tunnetaan nykyisin nimellä ”ELMED”)

4) Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Nro

Määritelmä

4.1

Tanska–Saksa-rajayhdysjohto välillä Ishøj/ Bjæverskov (DK)–Bentwisch (DE) offshore-tuulipuistojen Kriegers Flak (DK) ja Baltic 1 ja 2 (DE) kautta (tunnetaan nykyisin nimellä ”Kriegers Flak Combined Grid Solution”)

4.2

Hankeryhmä Viro–Latvia välillä Kilingi-Nõmme–Riika (tunnetaan nykyisin nimellä ”kolmas rajayhdysjohto”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.2.1

Rajayhdysjohto Kilingi-Nõmme (EE)–Riian CHP2-sähköasema (LV)

4.2.2

Sisäinen siirtojohto Harku–Sindi (EE)

4.2.3

Sisäinen siirtojohto Riika CHP 2–Riika HPP (LV)

4.4

4.4.1

Sisäinen siirtojohto Ventspils–Tume–Imanta (LV)

4.4.2

Sisäinen siirtojohto Ekhyddan–Nybro/Hemsjö (SE)

4.5

4.5.2

Sisäinen siirtojohto Stanisławów–Ostrołęka (PL)

4.6

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Viro

4.7

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen – Kruonis (LT)

4.8

Baltian maiden sähköjärjestelmän integroiminen ja synkronointi eurooppalaisten verkkojen kanssa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.8.1

Rajayhdysjohto Tartto (EE)–Valmiera (LV)

4.8.2

Sisäinen siirtojohto Balti–Tartto (EE)

4.8.3

Rajayhdysjohto Tsirguliina (EE)–Valmiera (LV)

4.8.4

Sisäinen siirtojohto Eesti–Tsirguliina (EE)

4.8.5

Sisäinen siirtojohto sähköasemalta Liettuassa valtion rajalle (LT)

4.8.7

Sisäinen siirtojohto Paide–Sindi (EE)

4.8.8

Sisäinen siirtojohto Vilnius–Neris (LT)

4.8.9

Baltian maiden sähköjärjestelmän synkronointiin eurooppalaisten verkkojen kanssa liittyvät infrastruktuurinäkökohdat

4.10

Hankeryhmä Suomi–Ruotsi (tunnetaan nykyisin nimellä ”kolmas rajayhdysjohto Suomi–Ruotsi”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.10.1

Rajayhdysjohto Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä

4.10.2

Sisäinen siirtojohto Keminmaa–Pyhänselkä (FI)

5) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)

Nro

Määritelmä

5.1

5.1.1

Fyysinen vastakkaisvirtaus Moffatin yhteenliitäntäpisteessä (IE/UK)

5.1.2

SNIP-putkijohdon (Skotlannista Pohjois-Irlantiin) parantaminen, jotta se voi ottaa vastaan fyysisen vastakkaisvirtauksen välillä Ballylumford–Twynholm

5.1.3

Islandmageen maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen kehittäminen Larnessa (Pohjois-Irlanti)

5.3

Shannonin LNG-terminaali ja putkijohto (IE)

5.4

5.4. 1

Yhteenliitäntä ES-PT (3. yhteenliitäntä) – 1. vaihe

5.4.2

Yhteenliitäntä ES-PT (3. yhteenliitäntä) – 2. vaihe

5.5

5.5.1

Eteläinen kauttakulkuverkko, Pyreneiden itäosa (tunnetaan nykyisin nimellä ”STEP”)

5.5.2

Itäisen Espanja–Ranska-akselin kaasuverkko – yhteenliitäntäpiste Iberian niemimaan ja Ranskan välillä, mukaan lukien St-Avit'n, Palleaun and St. Martin de Craun kompressoriasemat (tunnetaan nykyisin nimellä ”Midcat”)

5.10

Vastakkaisvirtausyhteys TENP-putkijohdossa Saksassa

5.11

Vastakkaisvirtausyhteys Italian ja Sveitsin välillä Passo Griesin yhteenliitäntäpisteessä

5.19

Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon – kaasuputki Italiaan Gelassa

5.21

Mukauttaminen pienlämpöarvoisesta suurlämpöarvoiseen kaasuun Ranskassa ja Belgiassa

6) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)

Nro

Määritelmä

6.2

Yhteenliitäntä Puolan, Slovakian, Tšekin ja Unkarin välillä ja siihen liittyvät sisäiset parannukset, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.2.1

Puolan ja Slovakian välinen yhteenliitäntä

6.2.2

Pohjoisen ja etelän välinen kaasukäytävä Itä-Puolassa

6.2.10

Puolan ja Tšekin välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”Stork II”)

6.2.11

Pohjoisen ja etelän välinen kaasukäytävä Länsi-Puolassa

6.2.12

Putkijohto Tvrdonice–Libhošť, mukaan lukien Břeclavin kompressoriaseman parannukset (CZ),

ja seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.2.13

Slovakian ja Unkarin välisen yhteenliitännän siirtokapasiteetin lisääminen

6.2.14

Slovakian ja Unkarin välisen yhteenliitännän kapasiteetin lisäämisen edellyttämät Unkarin siirtoverkon parannukset välillä Vecsés–Városföld

6.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Itävallan ja Tšekin välinen kaksisuuntainen yhteenliitäntä (BACI) välillä Baumgarten (AT)–Reinthal (CZ/AT)–Brečlav (CZ) kapasiteettiin 6,57 mrd. kuutiometriä/vuosi (1)

6.5

Hankeryhmä – Krkin LNG-terminaali ja putkijohdot/siirtoputket Unkariin ja maan ulkopuolelle, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.5.1

Krkin (HR) LNG-terminaalin kehittäminen 2,6 mrd. kuutiometriin/vuosi – Vaihe I ja putkijohto Omišalj–Zlobin (HR)

6.5.5

”Kompressoriasema 1” Kroatian kaasunsiirtoverkossa

6.5.6

Krkin (HR) LNG-terminaalin laajentaminen yli 2,6 mrd. kuutiometriin/vuosi – Vaihe II ja siirtoputket välillä Zlobin–Bosiljevo–Sisak–Kozarac–Slobodnica (HR)

6.8

Hankeryhmä – Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä ja tarvittavat vahvistukset Bulgariassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.8.1

Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”IGB”) välillä Komotini (EL)–Stara Zagora (BG) ja kompressoriasema Kipissä (EL)

6.8.2

Bulgarian siirtoverkon kunnostaminen, uudenaikaistaminen ja laajentaminen

6.9

6.9.1

LNG-terminaali Pohjois-Kreikassa.

6.10

Yhteistä etua koskeva hanke – Bulgarian ja Serbian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”IBS”)

6.20

Hankeryhmä varastointikapasiteetin lisäämiseksi Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.2

Chirenin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen laajentaminen (BG)

6.20.3

Etelä-Kavalan maanalainen kaasunvarastointilaitos ja mittaus- ja säätöasema (EL)

ja yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.4

Depomuresin varasto Romaniassa

6.20.6

Sarmaselin maanalainen kaasunvarastointilaitos Romaniassa

6.23

Unkarin ja Slovenian välinen yhteenliitäntä (Nagykanizsa–Tornyiszentmiklós (HU)–Lendava (SI) – Kidričevo)

6.24

Hankeryhmä kapasiteetin lisäämiseksi vaiheittain kaksisuuntaisella Bulgaria–Romania–Unkari–Itävalta-siirtokäytävällä (tunnetaan nykyisin nimellä ”ROHUAT/BRUA”), ensimmäisessä vaiheessa 1,75 miljardiin kuutiometriin ja toisessa vaiheessa 4,4 miljardiin kuutiometriin vuodessa ja mukaan lukien uudet resurssit Mustaltamereltä toisessa ja/tai kolmannessa vaiheessa:

6.24.1

ROHUAT/BRUA – 1. vaihe, mukaan lukien

—	Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, ensimmäinen vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema

—	siirtokapasiteetin kehittäminen Romaniassa Podișorista Recasiin, mukaan lukien uusi kaasuputki, mittausasema ja kolme uutta kompressoriasemaa Podisorissa, Bibestissa ja Jupassa

—	kompressoriasema GCA Mosonmagyarovar (kehittäminen Itävallan puolella)

6.24.4

ROHUAT/BRUA – 2. vaihe, mukaan lukien

—	Városföld-Ercsi-Győr-putkijohto (HU)

—	Ercsi–Százhalombatta-putkijohto (HU)

—	Városföldin kompressoriasema (HU)

—	siirtokapasiteetin laajentaminen Romaniassa Recasista Horiaan Unkariin päin 4,4 miljardiin kuutiometriin/vuosi ja Podisorin, Bibestin and Jupan kompressoriasemien laajentaminen

—	Mustanmeren rannikko – Podișorin (RO) putkijohto Mustanmeren kaasun siirtoa varten

—	Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, toinen vaihe, Csanádpalotan tai Algyőn kompressoriasema (HU)

6.24.10

ROHUAT/BRUA – 3. vaihe, mukaan lukien

—	Romanian siirtoverkon parannukset välillä Onesti–Isaccea ja vastakkaisvirtaus Isacceassa

—	Romanian siirtoverkon paranukset välillä Onesti–Nadlac

—	Romanian siirtoverkon laajentaminen kaasun siirtämiseksi Mustanmeren rannikolta

6.25

Hankeryhmä – infrastruktuuri uusille kaasutoimituksille Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueelle saannin monipuolistamiseksi, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet, kehitetty koordinoidulla ja tehokkaalla tavalla:

6.25.1

Putkiverkko Bulgariasta Romanian ja Unkarin kautta Slovakiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ”Eastring”)

6.25.4

Infrastruktuuri, joka mahdollistaa Bulgarian kaasukaupan keskuksen kehittämisen

6.26

6.26.1

Hankeryhmä Kroatia–Slovenia–Itävalta Rogatecissa, mukaan lukien

—	Kroatia–Slovenia-yhteenliitäntä (Lučko–Zabok–Rogatec)

—	Kidričevon kompressoriasema, parannusten 2. vaihe (SI)

—	Kompressoriasemat 2 ja 3 Kroatian kaasunsiirtoverkossa

—	GCA 2015/08: otto/syöttö Murfeld (AT)

—	Murfeld/Ceršak-yhteenliitännän parannukset (AT/SI)

—	Rogatecin yhteenliitännän parannukset

7) Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)

Nro

Määritelmä

7.1

Yhteistä etua koskeva hanke – Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 10 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä Azerbaidžanin, Georgian ja Turkin halki EU:n markkinoille Kreikan ja Italian kautta, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.1.1

Kaasuputki Turkmenistanista ja Azerbaidžanista Georgian ja Turkin kautta EU:hun (tunnetaan nykyisin seuraavien hankkeiden yhdistelmänä: ”Trans-Caspian Gas Pipeline” (TCP), ”South-Caucasus Pipeline FutureExpansion” (SCPFX) ja ”Trans Anatolia Natural Gas Pipeline” (TANAP))

7.1.3

Kaasuputki Kreikasta Albanian ja Adrianmeren kautta Italiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ”Trans-Adriatic Pipeline” (TAP)), mukaan lukien mittaus- ja säätöasema ja kompressoriasema Nea Messimvriassa

7.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Infrastruktuurihankeryhmä uusille kaasutoimituksille itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä, mukaan lukien

7.3.1

Kaasuputki itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä Kreetan kautta Manner-Kreikkaan (tunnetaan nykyisin nimellä ”EastMed Pipeline”), mukaan lukien mittaus- ja säätöasema Megalopolissa,

ja seuraavat siitä johtuvat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.3.3

Offshore-kaasuputki Kreikasta Italiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ”Poseidon Pipeline”)

7.3.4

Pohjois-eteläsuuntaisen sisäisen siirtokapasiteetin parantaminen Italiassa (tunnetaan nykyisin nimellä ”Adriatica Line”)

7.5

Kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Kyproksella (tunnetaan nykyisin nimellä ”Cyprus Gas2EU”)

8) Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)

Nro

Määritelmä

8.1

8.1.1

Viron ja Suomen välinen rajayhdysputki (tunnetaan nykyisin nimellä ”Balticconnector”)

8.2

Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen infrastruktuurin parantamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.2.1

Latvian ja Liettuan välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.2

Viron ja Latvian välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.4

Inčukalnsin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen parantaminen (LV)

8.3

Infrastruktuurihankeryhmä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.3.1

Yhteenliitännän Nybro–Puola/Tanska parantaminen

8.3.2

Puolan ja Tanskan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”Baltic Pipe”)

8.5

Puolan ja Liettuan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”GIPL”)

8.6

Göteborgin LNG-terminaali Ruotsissa

8.7

Świnoujścien LNG-terminaalin kapasiteetin lisääminen Puolassa

9) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)

Nro

Määritelmä

9.1

Adamowo–Brody-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää JSC Uktransnaftan käsittelylaitoksen Brodyssa (Ukraina) Adamowon varastointilaitokseen (Puola)

9.2

Bratislava–Schwechat-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää Schwechatin (Itävalta) ja Bratislavan (Slovakia)

9.4

Litvinov (Tšekki)–Spergau (Saksa) -putkijohto: Družba-raakaöljyputken laajentaminen TRM Spergaun jalostamoon

9.5

Hankeryhmä – Pommerin putkijohto (Puola), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

9.5.1.

Öljyterminaalin rakentaminen Gdańskiin (vaihe II)

9.5.2.

Pommerin putkijohdon laajentaminen: putkijohdon rinnakkaisputki

9.6

TAL Plus: TAL-putkijohdon kapasiteetin lisääminen välillä Trieste (Italia) – Ingolstadt (Saksa)

10) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Nro	Määritelmä
10.3	SINCRO.GRID (Slovenia, Kroatia) – Synergisten, kypsien teknologiapohjaisten ratkaisujen innovatiivinen integroiminen Slovenian ja Kroatian sähköjärjestelmien toimintavarmuuden lisäämiseksi samanaikaisesti
10.4	ACON (Tšekki, Slovakia) – ACON-hankkeen (Again COnnected Networks) päätavoitteena on edistää Tšekin ja Slovakian sähkömarkkinoiden integraatiota
10.5	ALPGRID (Itävalta, Italia) – Synergisten, kypsien teknologiapohjaisten ratkaisujen innovatiivinen integroiminen Italian ja Itävallan alueellisten sähköjärjestelmien toiminnallisen tehokkuuden lisäämiseksi samanaikaisesti
10.6	Älykkäät rajat -aloite (Ranska, Saksa) – Älykkäät rajat -aloite toimii kytköksenä Ranskan ja Saksan suunnittelemille toimintalinjoille, joilla tuetaan niiden kaupunkeja ja alueita energiakäännestrategioissa ja Euroopan markkinaintegraatiossa

11) Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät

Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä

Nro

Määritelmä

Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

1.1

1.1.1

Rajayhdysjohto Gezelle (BE)–Richborough'n (UK) lähistö

1.3

Hankeryhmä Tanska-Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.3.1

Rajayhdysjohto Endrup (DK)–Niebüll (DE)

1.3.2

Sisäinen siirtojohto Niebüll–Brunsbüttel (DE)

1.4

Hankeryhmä Tanska-Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.4.1

Rajayhdysjohto Kassø (DK)–Audorf (DE)

1.4.2

Sisäinen siirtojohto Audorf–Hamburg/Nord (DE)

1.4.3

Sisäinen siirtojohto Hamburg/Nord–Dollern (DE)

1.6

Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR)–Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Celtic Interconnector”)

1.7

Hankeryhmä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.7.1

Rajayhdysjohto Cotentin (FR)–Exeterin (UK) lähistö (tunnetaan nykyisin nimellä ”FAB”)

1.7.2

Rajayhdysjohto Tourbe (FR)–Chilling (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”IFA2”)

1.7.3

Rajayhdysjohto Coquelles (FR)–Folkestone (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”ElecLink”)

1.7.4

Rajayhdysjohto Le Havre (FR)–Lovedean (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”AQUIND”)

1.7.5

Rajayhdysjohto Dunkerquen (FR) lähistö–Kingsnorthin (UK) lähistö (tunnetaan nykyisin nimellä ”Gridlink”)

1.8

Hankeryhmä Saksa–Norja (tunnetaan nykyisin nimellä ”NordLink”)

1.8.1

Rajayhdysjohto Wilster (DE)–Tonstad (NO)

1.8.2

Sisäisten siirtojohtojen parannukset Etelä-Norjassa

1.10

Hankeryhmä Yhdistynyt kuningaskunta–Norja -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.10.1

Rajayhdysjohto Blythe (UK)–Kvilldal (NO) (tunnetaan nykyisin nimellä ”North Sea Link”)

1.10.2

Rajayhdysjohto Peterhead (UK)–Simadalen (NO) (tunnetaan nykyisin nimellä ”NorthConnect”)

1.13

Islanti–Yhdistynyt kuningaskunta -yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ”Ice Link”)

1.14

Rajayhdysjohto Revsing (DK)–Bicker Fen (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Viking Link”)

1.15

Rajayhdysjohto Antwerpenin (BE) alue–Kemsleyn (UK) lähistö

1.16

Rajayhdysjohto Alankomaat–Yhdistynyt kuningaskunta

Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

2.2

2.2.1

Ensimmäinen rajayhdysjohto Lixhe (BE)–Oberzier (DE) (tunnetaan nykyisin nimellä ”ALEGrO”)

2.2.4

Toinen rajayhdysjohto Belgia–Saksa

2.4

Yhteenliitäntä välillä Codrongianos (IT), Lucciana (Korsika, FR) ja Suvereto (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä ”SACOI 3”)

2.5

2.5.1

Rajayhdysjohto Grande Ile (FR)–Piossasco (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Savoie–Piemont”)

2.7

Rajayhdysjohto Aquitaine (FR)–Baskimaa (ES) (tunnetaan nykyisin nimellä ”Biscay Gulf”)

2.9

Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nykyisin nimellä ”Ultranet”)

2.10

Sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel–Grοβgartach ja Wilster–Grafenrheinfeld (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nykyisin nimellä ”Suedlink”)

2.13

Hankeryhmä Irlanti–Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohdot, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.13.1

Rajayhdysjohto Woodland (IE)–Turleenan (UK)

2.13.2

Rajayhdysjohto Srananagh (IE)–Turleenan (UK)

Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

3.10

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nykyisin nimellä ”EUROASIA Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL)–Kofinou (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY)–Korakia, Kreeta (EL)

3.10.3

Sisäinen siirtojohto välillä Korakia, Kreeta ja Attikan alue (EL)

3.12

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Baijeri sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi

3.27

Rajayhdysjohto Sisilia (IT)–Tunisia (TU) (tunnetaan nykyisin nimellä ”ELMED”)

Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

4.1

Tanska–Saksa-rajayhdysjohto Tolstrup Gaarde (DK)–Bentwisch (DE) offshore-tuulipuistojen Kriegers Flak (DK) ja Baltic 1 ja 2 (DE) kautta (tunnetaan nykyisin nimellä ”Kriegers Flak Combined Grid Solution”)

12) Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Nro	Määritelmä
12.1	Teesside CO2 Hub – hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihanke (Yhdistynyt kuningaskunta, myöhemmissä vaiheissa Alankomaat, Belgia, Saksa).
12.2	CO2 Sapling – liikenne- ja infrastruktuurihanke (Yhdistynyt kuningaskunta, myöhemmissä vaiheissa Alankomaat, Norja)
12.3	The Rotterdam Nucleus (Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta)
12.4	Hiilidioksidin rajatylittävät siirtoyhteydet päästöjen lähteiltä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa ja Norjan varastointipaikkaan

C. ”HANKKEET, JOITA EI ENÄÄ KATSOTA YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIKSI HANKKEIKSI” JA ”HANKKEET, JOTKA OVAT NYT EROTTAMATON OSA MUITA YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIA HANKKEITA”

1) Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

1.1.3

1.2

1.5

1.9.2

1.9.3

1.9.4

1.9.5

1.9.6

1.11.1

1.11.2

1.11.3

1.11.4

2) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

2.2.2

2.2.3

2.3.1

2.3.2

2.5.2

2.6

2.8

2.11.1

2.11.2

2.11.3

2.12

2.15.2

2.15.3

2.15.4

2.16.2

2.19

2.20

2.21

2.22

2.25.1

2.25.2

2.26

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
2.1	3.1.4

3) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

3.1.3

3.2.1

3.2.3

3.3

3.5.1

3.5.2

3.6.1

3.6.2

3.8.2

3.8.3

3.8.6

3.9.2

3.9.3

3.9.4

3.13

3.14.1

3.15.1

3.15.2

3.16.2

3.16.3

3.18.1

3.18.2

3.19.2

3.19.3

3.20.1

3.20.2

3.25

3.26

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
3.19.1	3.22.5

4) Ensisijainen käytävä – Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

4.5.1

4.5.3

4.5.4

4.5.5

4.8.6

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
4.3	4.8.9
4.9	4.8.9

5) Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

5.2

5.6

5.7.1

5.7.2

5.9

5.12

5.13

5.14

5.15.1

5.15.2

5.15.3

5.15.4

5.15.5

5.16

5.17.1

5.17.2

5.18

5.20

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
5.8.1	5.5.2
5.8.2	5.5.2

6) Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

6.3

6.5.3

6.5.4

6.7

6.8.3

6.9.2

6.9.3

6.11

6.12

6.16

6.17

6.19

6.20.1

6.20.5

6.21

6.22.1

6.22.2

6.25.2

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
6.1.1	6.2.10
6.1.2	6.2.11
6.1.3	6.2.11
6.1.4	6.2.11
6.1.5	6.2.11
6.1.6	6.2.11
6.1.7	6.2.11
6.1.8	6.2.2
6.1.9	6.2.11
6.1.10	6.2.2
6.1.11	6.2.2
6.1.12	6.2.12
6.2.3	6.2.2
6.2.4	6.2.2
6.2.5	6.2.2
6.2.6	6.2.2
6.2.7	6.2.2
6.2.8	6.2.2
6.2.9	6.2.2
6.5.2	6.5.6
6.6	6.26.1
6.8.4	6.25.4
6.13.1	6.24.4
6.13.2	6.24.4
6.13.3	6.24.4
6.14	6.24.1
6.15.1	6.24.10
6.15.2	6.24.10
6.18	7.3.4
6.24.2	6.24.1
6.24.3	6.24.1
6.24.5	6.24.4
6.24.6	6.24.4
6.24.7	6.24.4
6.24.8	6.24.4
6.24.9	6.24.4
6.25.3	6.24.10
6.26.2	6.26.1
6.26.3	6.26.1
6.26.4	6.26.1
6.26.5	6.26.1
6.26.6	6.26.1

7) Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

7.1.2

7.1.5

7.1.7

7.2.1

7.2.2

7.2.3

7.4.1

7.4.2

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita
Hankkeen alkuperäinen nro	Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan
7.1.6	7.1.3
7.1.4	7.3.3
7.3.2	7.5