”7.   Malek REUBEN RIAK RENGU (alias: a) Malek Ruben)

Asema: Kenraaliluutnantti

Nimike: a) Logistiikasta vastaava yleisesikunnan apulaispäällikkö; b) Asevoimien apulaiskomentaja ja ylitarkastaja

Syntymäaika: 1.1.1960

Syntymäpaikka: Yei, Etelä-Sudan

Kansalaisuus: Etelä-Sudan

YK nimennyt: 13.7.2018

Lisätietoja: SPLA-ryhmän logistiikasta vastaavana yleisesikunnan apulaispäällikkönä Riak oli yksi Etelä-Sudanin hallituksen johtavista virkamiehistä, jotka suunnittelivat ja valvoivat vuoden 2015 hyökkäystä Unityn osavaltioon, joka johti laajamittaiseen tuhoon ja laajaan väestön siirtymiseen.

Lisätietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Malek Ruben Riak merkittiin luetteloon 13.7.2018 päätöslauselman 2206 (2015) 6 kohdan, 7(a) kohdan ja 8 kohdan nojalla ja päätöslauselmassa 2418 (2018) vahvistetun mukaisesti syynä ”Etelä-Sudanin rauhaa, turvallisuutta tai vakautta uhkaavat toimet tai politiikat”; ”toimet tai politiikat, joiden tarkoituksena tai tuloksena on ollut Etelä-Sudanin konfliktin laajentuminen tai jatkuminen …,”; ja toimiminen johtajana ”sellaisessa yhteisössä, joka on osallistunut tai jonka jäseniä on osallistunut 6 ja 7 kohdissa kuvattuihin toimiin, mukaan lukien Etelä-Sudanin hallitus, oppositio, puolisotilaalliset joukot tai muut vastaavat ryhmät” ja tämän päätöslauselman 14(e) kohdan nojalla ”seksuaalista väkivaltaa sisältävien tekojen suunnittelu, johtaminen tai toteutus Etelä-Sudanissa”.

Etelä-Sudania käsittelevän YK:n asiantuntijapaneelin tammikuun 2016 raportissa (S/2016/70) todetaan, että Riak oli osa johtavien turvallisuusvirkamiesten ryhmää, joka suunnitteli tammikuussa 2015 alkaneen hyökkäyksen SPLM-IO-ryhmää vastaan Unityn osavaltiossa sekä valvoi hyökkäyksen toteutusta vuoden 2015 huhtikuun lopusta. Etelä-Sudanin hallitus alkoi aseistaa Bul Nuerin nuoria vuoden 2015 alussa helpottaakseen nuorten osallistumista hyökkäykseen. Useimmilla Bul Nuerin nuorista oli jo käytössään AK-tyypin automaattikiväärit, mutta ammusten saatavuus oli keskeistä operaation jatkumiselle. Asiantuntijapaneeli on raportoinut todisteista, muun muassa sotilaslähteiden todistuksista, joiden mukaan SPLA-ryhmän päämajasta toimitettiin ammuksia nuorten ryhmille nimenomaan hyökkäystä varten. Riak oli SPLA-ryhmän logistiikasta vastaava yleisesikunnan apulaispäällikkö siihen aikaan. Operaatio johti kylien ja infrastruktuurin järjestelmälliseen tuhoamiseen, paikallisen väestön pakkosiirtoihin, siviilien umpimähkäiseen surmaamiseen ja kiduttamiseen, laajamittaiseen seksuaaliseen väkivaltaan, joka kohdistui myös vanhuksiin ja lapsiin, lasten kaappaamiseen ja värväämiseen sotilaiksi sekä laajaan väestön siirtymiseen. Suuri osa osavaltion keski- ja eteläosista tuhoutui, minkä jälkeen useat tiedotusvälineet ja humanitaariset järjestöt sekä YK:n Etelä-Sudanissa toteutettava operaatio (UNMISS) julkaisivat raportteja väärinkäytösten laajuudesta.

8.   Paul MALONG AWAN (alias: a) Paul Malong Awan Anei, b) Paul Malong, c) Bol Malong)

Asema: Kenraali

Nimike: a) entinen Sudanin kansan vapautusarmeijan (SPLA) yleisesikunnan päällikkö, b) entinen kuvernööri, Pohjoisen Bahr el-Ghazalin osavaltio

Syntymäaika: a) 1962, b) 4.12.1960, c) 12.4.1960

Syntymäpaikka: Malualkon, Etelä-Sudan

Kansalaisuus: a) Etelä-Sudan, b) Uganda

Passin numero: a) Etelä-Sudanin numero S00004370, b) Etelä-Sudanin numero D00001369, c) Sudanin numero 003606, d) Sudanin numero 00606, e) Sudanin numero B002606

YK nimennyt: 13.7.2018

Lisätietoja: SPLA-ryhmän yleisesikunnan päällikkönä Malong laajensi tai jatkoi Etelä-Sudanin konfliktia rikkomalla vihollisuuksien lopettamista koskevaa sopimusta ja vuoden 2015 sopimusta Etelä-Sudanin konfliktin ratkaisemiseksi (ARCSS). Tietojen mukaan hän johti pyrkimyksiä tappaa oppositiojohtaja Riek Machar. Hän määräsi SPLA-ryhmän yksiköt estämään humanitaaristen tarvikkeiden kuljetukset. Malongin toimiessa johtajana SPLA-ryhmä kohdisti hyökkäyksiä siviileihin, kouluihin ja sairaaloihin; toteutti siviilien pakkosiirtoja; toteutti tahdonvastaisia katoamisia; pidätti siviilejä mielivaltaisesti; ja toteutti kidutuksia ja raiskauksia. Hän pani liikekannalle puolisotilaalliset Mathiang Anyoor Dinka -heimojoukot, jotka käyttävät lapsisotilaita. Malongin toimiessa johtajana SPLA-ryhmänä rajoitti UNMISS:n, yhteisen seuranta- ja arviointikomission (JMEC) sekä tulitauon ja väliaikaisten turvajärjestelyjen valvontamekanismin (CTSAMM) pääsyä tapahtumapaikoille väärinkäytösten tutkimiseksi ja dokumentoimiseksi.

Lisätietoja, jotka on saatu pakotekomitean toimittamasta selostuksesta luetteloon merkitsemisen perustelemiseksi:

Paul Malong Awan merkittiin luetteloon 13.7.2018 päätöslauselman 2206 (2015) 6 kohdan, 7(a) kohdan, 7(b) kohdan, 7(c) kohdan, 7(d) kohdan, 7(f) kohdan ja 8 kohdan nojalla ja päätöslauselmassa 2418 (2018) vahvistetun mukaisesti, syynä ”toimet tai politiikat, joiden tarkoituksena tai tuloksena on ollut Etelä-Sudanin konfliktin laajentuminen tai jatkuminen tai sovinnonteon tai rauhanneuvottelujen tai -prosessien estäminen, vihollisuuksien lopettamista koskevan sopimuksen rikkominen mukaan luettuna”; ”toimet ja politiikat, jotka uhkaavat siirtymäkauden sopimuksia tai vahingoittavat Etelä-Sudanin poliittista prosessia”; ”siviileihin, mukaan lukien naisiin ja lapsiin, kohdistuneet iskut keinoina väkivalta (tappo, vammauttaminen, kidutus tai raiskaus tai muu seksuaalinen väkivalta mukaan lukien), kaappaaminen, tahdonvastainen katoaminen tai pakkosiirto tai iskut kouluihin, sairaaloihin, uskonnon harjoittamiseen käytettyihin tiloihin tai paikkoihin, joista siviiliväestö on hakenut suojaa, tai toimiminen tavalla, joka merkitsee vakavaa ihmisoikeusrikkomusta tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkausta”; ”sovellettavan ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisten toimien tai ihmisoikeusloukkausten suunnittelu, johtaminen tai toteutus Etelä-Sudanissa”; ”lasten käyttäminen aseellisissa ryhmissä tai joukoissa tai lasten värvääminen aseellisiin ryhmiin tai joukkoihin Etelä-Sudanin aseellisen konfliktin yhteydessä”; ”kansainvälisten rauhanturva-, diplomaatti- tai humanitaaristen operaatioiden toiminnan, IGADin valvonta- ja seurantamekanismi mukaan luettuna, tai humanitaarisen avun jakamisen tai sen saannin estäminen”; ja toimiminen johtajana ”sellaisessa yhteisössä, joka on osallistunut tai jonka jäseniä on osallistunut 6 ja 7 kohdissa kuvattuihin toimiin, mukaan lukien Etelä-Sudanin hallitus, oppositio, puolisotilaalliset joukot tai muut vastaavat ryhmät”.

Malong toimi SPLA-ryhmän yleisesikunnan päällikkönä 23.4.2014 alkaen vuoden 2017 toukokuuhun saakka. Aikaisemmassa asemassaan yleisesikunnan päällikkönä Malong laajensi tai jatkoi Etelä-Sudanin konfliktia rikkomalla vihollisuuksien lopettamista koskevaa sopimusta ja vuoden 2015 sopimusta Etelä-Sudanin konfliktin ratkaisemiseksi (ARCSS). Tietojen mukaan Malong johti pyrkimyksiä tappaa Etelä-Sudanin oppositiojohtaja Riek Machar vuoden 2016 elokuun alusta. Malong toimi tietoisesti presidentti Salva Kiirin määräysten vastaisesti ja määräsi 10.7.2016 tankkien, aseistettujen tiedusteluhelikoptereiden ja jalkaväen toteuttaman hyökkäyksen Macharin asuinpaikkaan ja oppositiossa olevan Sudanin kansan vapautusliikkeen (SPLM-IO) ”Jebel”-tukikohtaan. Malong valvoi henkilökohtaisesti SPLA-ryhmän päämajasta käsin pyrkimyksiä saada Machar kiinni. Vuoden 2016 elokuun alusta Malong halusi SPLA-ryhmän hyökkäävään heti kohteeseen, jossa Macharin epäiltiin oleilevan, ja ilmoitti SPLA:n komentajille, ettei Macharia saisi vangita elävänä. Tämän lisäksi on tietoja, joiden mukaan Malong määräsi vuoden 2016 alussa SPLA-ryhmän yksiköt estämään humanitaaristen tarvikkeiden kuljettamisen Niilin ylitse alueelle, jossa kymmenet tuhannet siviilit kärsivät nälästä, koska Malong väitti, että ruoka-apu ohjattaisiin siviileiltä puolisotilaallisille joukoille. Malongin määräysten seurauksena ruoka-avun kuljettaminen Niilin ylitse estettiin ainakin kahdeksi viikoksi.

Koko sen ajan, kun Malong on toiminut SPLA-ryhmän yleisesikunnan päällikkönä, hän on ollut vastuussa SPLA:n ja sen liittolaisten vakavista väärinkäytöksistä, muun muassa siviileihin kohdistuvista hyökkäyksistä, pakkosiirroista, tahdonvastaisista katoamisista, mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja raiskauksista. Malongin toimiessa johtajana SPLA-ryhmä toteutti hyökkäyksiä, joiden kohteena oli siviiliväestö ja joissa tahallisesti tapettiin aseistamattomia ja pakenevia siviileitä. Pelkästään Yein alueella YK dokumentoi heinäkuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä 114 siviilien surmaa, joista SPLA ja sen liittolaiset olivat vastuussa. SPLA-ryhmä hyökkäsi tahallisesti kouluihin ja sairaaloihin. Huhtikuussa 2017 Malongin väitetään määränneen SPLA-ryhmän poistamaan kaikki ihmiset, mukaan lukien siviilit, Waun ympärillä olevalta alueelta. Tietojen mukaan Malong ei hillinnyt SPLA-joukkojen siviilien surmaamista, ja henkilöiden, joiden epäiltiin piilottelevan kapinallisia, katsottiin olevan oikeutettuja kohteita.

Afrikan unionin Etelä-Sudania käsittelevän tutkimuskomission 15.10.2014 julkaistun raportin mukaan Malong oli vastuussa puolisotilaallisten Mathiang Anyoor Dinka -heimojoukkojen suuresta liikekannallepanosta; tulitauon ja väliaikaisten turvajärjestelyjen valvontamekanismi (CTSAMM) on dokumentoinut kyseisten joukkojen käyttävän lapsisotilaita.

Malongin toimiessa SPLA-ryhmän johtajana hallituksen joukot säännöllisesti rajoittivat YK:n Etelä-Sudanissa toteutettavan operaation (UNMISS), yhteisen seuranta- ja arviointikomission ja CTSAMM:n kulkua, kun ne yrittivät tutkia ja dokumentoida väärinkäytöksiä. Esimerkiksi 5.4.2017 YK:n ja CTSAMM:n yhteinen partio yritti päästä Pajokiin, mutta SPLA-ryhmän sotilaat käännyttivät sen takaisin.”