25.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 107/4

(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 248/2011 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa. Tulli perustui vahingon korjaavaan tasoon ja vaihteli 7,3 prosentista 13,8 prosenttiin.

(2)

Tukien vastaisen tutkimuksen ja polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen komissio muutti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 (3) alkuperäistä polkumyyntitullia niin, että se oli 0–19,9 prosenttia, ja otti käyttöön tasoitustullin, jonka suuruus oli 4,9–10,3 prosenttia.

(3)

Tulokseksi saadut yhdistetyt tasoitus- ja polkumyyntitullit arvotullien muodossa vaihtelivat näin ollen 4,9 prosentista 30,2 prosenttiin.

(4)

Julkaistuaan ilmoituksen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille.

(5)

Pyynnön esitti 14 päivänä joulukuuta 2015 European Glass Fibre Producers Association (APFE) sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia.

(6)

Pyyntö perustuu siihen, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(7)

Päätettyään, että tarkastelun vireillepanoa varten oli riittävästi näyttöä, komissio pani perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun 15 päivänä maaliskuuta 2016 (4).

(8)

Komissio kehotti toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen APFE:lle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se harkitsi Turkin käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio totesi myös, että sen käytettävissä olevien tietojen mukaan muita markkinataloudessa toimivia tuottajia saattaa olla esimerkiksi Egyptissä, Malesiassa ja Taiwanissa.

(10)

Komissio ilmoitti Egyptin, Japanin, Malesian, Taiwanin, Turkin ja Yhdysvaltojen viranomaisille tutkimuksen vireillepanosta ja pyysi tietoja tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuotannosta ja myynnistä näissä maissa. Tämän jälkeen myös kaikille näissä maissa tiedossa oleville tuottajille lähetettiin kyselylomakkeella varustetut kirjeet, joissa niitä pyydettiin toimimaan yhteistyössä tarkastelussa.

(11)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(13)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja erästä järjestöä toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan viranomaisia yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(14)

Viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottaja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio ehdotti aluksi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen vientiä harjoittavan tuottajan otosta, joka perustui viennin suurimpaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(15)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(16)

Piakkoin kyselylomakkeen vastaanottamisen jälkeen suurin kolmesta otokseen valitusta yrityksestä peruutti yhteistyönsä. Komissio korvasi sen vientimäärän perusteella seuraavaksi suurimmalla vientiä harjoittavalla tuottajalla.

(17)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perustana samankaltaisen tuotteen suurimpia myyntimääriä unionin markkinoilla.

(18)

Otokseen kuului kolme yritysryhmää, joiden tuotantolaitokset sijaitsivat Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Slovakiassa ja joiden osuus kokonaismyynnistä unionin markkinoilla oli noin 74 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei esitetty. Näin ollen komissio päätteli, että otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(19)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(20)

Kahdeksan tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja lupautui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen tuojan otoksen käyttäen perustana suurinta tuontimäärää unioniin suuntautuvassa tuonnissa. Kaikkia tiedossa olevia tuojia, joita asian tiedettiin koskevan, kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Huomautuksia ei esitetty.

(21)

Komissio lähetti kyselylomakkeita kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, kolmelle otokseen valitulle tuojalle, otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille sekä tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Egyptissä, Japanissa, Malesiassa, Taiwanissa, Turkissa ja Yhdysvalloissa.

(22)

Vastaukset saatiin kolmelta unionin tuottajalta, kahdelta tuojalta sekä kolmelta tuottajalta Japanissa, Malesiassa ja Turkissa. Yksikään otokseen valituista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toimittanut vastausta.

(23)

Komissio lähetti kyselylomakkeen myös 64:lle tiedossa olevalle käyttäjälle ja sai 19 vastausta.

(24)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(25)

Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(26)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(27)

Tarkasteltavana olevia tuotteita ovat Kiinasta peräisin olevat enintään 50 mm pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO-standardin 1887 mukaisesti), ja lasikuitufilamenteista valmistetut matot, poisluettuna lasivillasta valmistetut matot, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, ex 7019 12 00 (Taric-koodit 7019120021, 7019120022, 7019120023, 7019120025, 7019120039) ja 7019 31 00.

(28)

Tarkasteltavana oleva tuote on yleisimmin käytetty raaka-aine komposiittiteollisuudessa termoplastisten ja lämpökovettuvien hartsien lujittamiseksi. Tuloksena olevaa materiaalia (filamenttilasikuitulujitemateriaaleja) käytetään monilla tuotannonaloilla, esimerkkeinä kuljetusala (auto-, merenkulku-, ilmailu- ja avaruusala, sotilaskäyttö), sähkö-/elektroniikka-ala, tuulienergia, rakennukset ja rakennusala, tankit/putket ja kulutustavarat.

(29)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(30)

Komissio päätti näin ollen, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(31)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, esiintyikö tutkimuksen tekohetkellä polkumyyntiä ja olisiko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

(32)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella. Tätä varten komission oli valittava vertailumaa.

(33)

Komissio pyysi Egyptissä, Japanissa, Malesiassa, Taiwanissa, Turkissa ja Yhdysvalloissa toimivia samankaltaisen tuotteen tiedossa olevia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja vastaamalla vertailumaan tuottajille osoitettuun kyselylomakkeeseen, ja se sai vastauksia Japanissa, Malesiassa ja Turkissa toimivilta kolmelta tuottajalta (5).

(34)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen APFE toimitti huomautuksia, joissa kannatettiin Turkin valintaa vertailumaaksi.

(35)

Alkuperäisessä tutkimuksessa vuonna 2011 komissio käytti Turkkia vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinalle. Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio sai vain yhden vastauksen Turkista.

(36)

Valitessaan vertailumaata komissio otti asianmukaisesti huomioon kaikki sille valintahetkeen mennessä toimitetut luotettavat tiedot ja tarkasteli muun muassa kotimarkkinamyyntiä, markkinoiden kokoa ja kilpailuympäristöä kotimarkkinoilla.

(37)

Japanilaisen tuottajan kotimarkkinamyynti vastasi lähes täysin CN-koodien tasolla tuotelajeja, joita vietiin Kiinasta. Turkin tapauksessa vastaavuus oli alle 50 prosenttia. Malesiassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin vastaavuus oli niin vähäinen, että komission oli suljettava Malesia pois mahdollisten vertailumaiden joukosta.

(38)

Komissio arvioi Japanin samankaltaisen tuotteen markkinoiden olevan noin kolme kertaa suuremmat kuin Turkin markkinat. Komissio totesi, että Japanin markkinoilla on enemmän kilpailua: siellä toimi kuusi tiedossa olevaa paikallista tuottajaa, kun Turkissa oli vain yksi tiedossa oleva tuottaja. Japanissa samankaltaiseen tuotteeseen ei kohdistunut tuontitulleja, kun taas Turkissa oli voimassa 7 prosentin tuontitulli ja Kiinaan kohdistuvat 24,5–35,75 prosentin suuruiset polkumyynti- ja tasoitustullit.

(39)

Edellä olevat seikat huomioon ottaen komissio päätteli, että Japani on asianmukaisin vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(40)

Komissio ei saanut muita vertailumaata koskevia huomautuksia Japanin valinnan jälkeen.

(41)

Vertailumaan yhteistyössä toimineelta tuottajalta saatuja tietoja käytettiin perustana Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämisessä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(42)

Normaaliarvo määritettiin yhteistyössä toimineen japanilaisen tuottajan tavanomaisessa kaupankäynnissä käyttämien kotimarkkinahintojen perusteella.

(43)

Komissio ei saanut vastauksia kyselylomakkeeseen yhdeltäkään otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta Kiinassa. Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio ilmoitti perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan nojalla Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, että jos vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimi asianmukaisesti yhteistyössä, komissio voi tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Komissio toi myös esiin, että käytettävissä oleviin tietoihin perustuvat päätelmät saattavat olla vähemmän suosiollisia asianomaisten osapuolten kannalta. Tähän ei reagoitu mitenkään. Näin ollen komissio määritti vientihinnan Eurostatin tuontitilastojen (COMEXT) perusteella asianomaisten CN-koodien tasolla.

(44)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäis-, luotto- ja pakkauskustannusten huomioon ottamiseksi tehtiin 0–7 prosentin suuruisia oikaisuja.

(45)

Tutkimuksen aikana komissio vahvisti, että komission kyselylomakkeessa pyydettyjä tuotevalvontakoodeja ei voitu yhdistää Taric-koodeihin. Sen vuoksi komissio vertasi vientihintaa ja normaaliarvoa CN-koodien perusteella (7019 11 00 silvottujen säikeiden osalta, 7019 12 00 kiertämättömän langan osalta ja 7019 31 00 mattojen osalta).

(46)

Tällä perusteella komissio päätyi yli 70 prosentin suuruiseen polkumyyntimarginaaliin – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(47)

Yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan nojalla päätelmiensä tekemiseen tarkastelupyynnössä toimitettuja tietoja, muista riippumattomista lähteistä, kuten julkaistuista hintaluetteloista tai virallisista tuontitilastoista, saatavilla olevia tietoja, asianomaisilta osapuolilta tutkimuksen aikana saatuja tietoja ja aiempien tutkimusten aikana saatuja tietoja.

(48)

Voidakseen määrittää tuonnin mahdollisen kehityksen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, komissio analysoi käytettävissä olevia tietoja lasikuitutuotteiden kapasiteetista, tuotannosta ja kulutuksesta Kiinan kotimarkkinoilla sekä viennistä Kiinasta. Tietolähteenä käytettiin pääasiassa APFE:n toimittamia tietoja (6). Tiedot perustuivat kauppatilastoihin (tuonti/vienti) ja järjestön jäseniltä kerättyihin liiketoimintatietoihin. Komissio tarkasti tiedot vertaamalla niitä muista käytettävissä olevista riippumattomista lähteistä saatuihin tietoihin eikä todennut uutta näyttöä. Asianomaiset osapuolet eivät kiistäneet APFE:n toimittamia tietoja kapasiteetista.

(49)

Lasikuitujen kokonaistuotanto Kiinassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ylitti kotimaisen kulutuksen yli 700 tuhannella tonnilla, josta noin 90 prosenttia vietiin muihin kolmansiin maihin ja noin 10 prosenttia unioniin. Kiinan ylikapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli arvioitu noin 150 tuhanneksi tonniksi, mikä vastaa yli 15:tä prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta (ks. 68 kappale). Arvioiden perusteella ylikapasiteetti Kiinassa yli kaksinkertaistui vuonna 2016 noin 300 tuhanteen tonniin, mikä on 30 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta.

(50)

Tästä ylikapasiteetista ja kotimaisen kysynnän kasvun vuodeksi 2016 ennustetusta hidastumisesta huolimatta Kiinan lasikuidun tuottajat jatkoivat kapasiteetin lisäämistä Kiinassa ja muissa kolmansissa maissa ja suuntautuivat unionin markkinoille.

(51)

Kiinan ylikapasiteetin ja unionin kulutuksen vertaaminen antaa vahvistusta sille, että tuonti todennäköisesti lisääntyisi merkittävästi, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(52)

Voidakseen määrittää tuonnin mahdollisen kehityksen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, komissio analysoi unionin markkinoiden houkuttelevuutta hintojen osalta.

(53)

Komissio analysoi Kiinan vientitietoja CN-koodien tasolla (7) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinan lasikuitutuotteista eniten vietiin kiertämättömiä lankoja. Kiertämättömien lankojen vientimarkkinoista unionin markkinat olivat toiseksi suurimmat Yhdysvaltojen jälkeen. Hinnat olivat samansuuntaisia maailmanlaajuisesti, mutta ne olivat korkeimmat unionissa (1 USD/kg). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että hinta Yhdysvalloissa oli 0,99 USD/kg ja Malesiassa ja Intiassa vain 0,85 USD/kg (8). Unioniin suuntautuvan viennin hinnat olivat korkeimmat 10 suurimman vientimarkkina-alueen joukossa (9).

(54)

Silvottujen säikeiden Kiinan vientimarkkinoista unionin markkinat olivat viidenneksi suurimmat. Hinnat unionissa olivat merkittävästi korkeammat verrattuna suurimpiin vientimarkkinoihin (suuruusjärjestyksessä Yhdysvallat, Korea, Japani ja Intia).

(55)

Lasikuitumattojen osalta unionin markkinat olivat suurimmat, ja unioniin suuntautuvan viennin hinnat olivat houkuttelevimmat Kiinan suurimpien vientimarkkinoiden joukossa. Toiseksi eniten lasikuitumattoja vietiin Yhdysvaltojen markkinoille, joilla keskimääräinen hintataso oli hieman korkeampi. Muilla markkinoilla – Vietnamissa, Indonesiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa (suuruusjärjestyksessä) – hinta oli alempi tai merkittävästi alempi kuin unionissa.

(56)

Komission analyysi perustui tietoihin tullikoodien tasolla (CN-koodien tasolla). Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissiolla ei ollut tietoja tuotevalvontakoodien tasolla. Tiedot hinnoista tuotevalvontakoodien tasolla olisivat olleet tarkempia eivätkä ne olisi olleet alttiita mahdollisille epätarkkuuksille, jotka johtuvat suurista hintavaihteluista samassa tuoteryhmässä (esim. halkaisijaltaan erilaiset silvotut säikeet).

(57)

Rajoituksesta huolimatta käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että hinnat useimmilla muilla markkinoilla olivat alemmat kuin unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon unionin markkinoiden houkuttelevat hinnat, on todennäköistä, että merkittäviä määriä, jotka nykyisellään viedään muille markkinoille, suunnattaisiin takaisin unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Yli 600 tuhatta tonnia vietiin muille markkinoille, ja tämä määrä voitaisiin ainakin osittain suunnata takaisin unionin markkinoille (ks. 49 kappale).

(58)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden vahvistaa myös se, että kiinalaiset viejät ovat investoineet kolmansiin maihin, etenkin Egyptiin. Egyptiin asennettujen uunien arvioitu kapasiteetti oli 80 tuhatta tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen odotetaan saavuttavan 160 tuhatta tonnia vuoden 2017 loppuun mennessä ja 200 tuhatta tonnia vuoteen 2019 mennessä (10).

(59)

Kun otetaan huomioon unionin markkinoiden hintataso ja niiden merkitys Kiinan viennille, komissio voi päätellä, että unionin markkinat ovat kiinalaisten lasikuidun tuottajien kannalta houkuttelevat. On erittäin todennäköistä, että tuonti lisääntyy merkittävästi, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(60)

Komission vuoden 2014 tukien vastaisessa tutkimuksessa vahvistui, että Kiinassa on annettu useita kannustimia lasikuituteollisuudelle, mikä osoittaa Kiinan halukkuutta tukea lasikuituteollisuuden laajentumista ja sen asemaa maailmanmarkkinoilla. Sen vuoksi voidaan odottaa unionin markkinoille suuntautuvan viennin lisääntymistä, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(61)

Intia ulotti syyskuussa 2016 polkumyyntitullit koskemaan Kiinasta tulevan lasikuidun tuontia. Turkki ulotti polkumyyntitullit koskemaan tätä tuontia marraskuussa 2016. Polkumyyntitullien esiintyminen muilla markkinoilla vähentää niiden houkuttelevuutta kiinalaisten viejien kannalta.

(62)

Kiinan hinnoittelukäytännön osalta komissio pitää muissa kolmansissa maissa voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä lisäosoituksena kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittamista polkumyyntikäytännöistä.

(63)

Edellä esitetyn perustella komissio odottaa, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti palaisi suurina määrinä ja aiheuttaisi kasvavaa hintapainetta unionin markkinoilla, jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

(64)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti unionissa seitsemän tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(65)

Komissio määritti unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 652 tuhatta tonnia APFE:n toimittamien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella.

(66)

Kuten (18) kappaleessa todettiin, komissio valitsi otokseen tuotantolaitoksia kolmelta unionin tuottajalta, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaismyynnistä unionin markkinoilla on 74 prosenttia ja kokonaistuotannosta unionissa 68 prosenttia.

(67)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: i) unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla APFE:n toimittamien tietojen perusteella ja ii) tuonti kolmansista maista Eurostatista saatujen tietojen perusteella (COMEXT).

(68)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(69)

Unionin kulutus kehittyi voimakkaasti tarkastelujakson aikana. Kasvu merkitsee paluuta talouskriisiä edeltäneelle toimintatasolle. Kasvu sai pontta termoplastiikkaan liittyvän tuotannonalan vankasta kasvusta ja merkittävästi kasvaneesta kevyiden ja kestävien materiaalien kysynnästä.

(70)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(71)

Tuontimäärän kasvu vuosien 2012 ja 2014 välillä osoittaa vuonna 2011 käyttöön otetun alkuperäisen polkumyyntitullin vähäisen vaikutuksen. Toimenpiteiden tason korottaminen vuonna 2014 käänsi tämän suuntauksen yhdessä Yhdysvaltojen dollarin kurssimuutoksen kanssa. Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat noteeraavat hintansa Yhdysvaltain dollareissa, ja sen vahvistumisen vuoksi tuonnista tuli vähemmän houkuttelevaa unionin tuojien kannalta.

(72)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tilastojen perusteella.

(73)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat (euroa/tonni)

(74)

Tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen hinta laski 4 prosenttia vuosien 2012 ja 2014 välillä mutta kohosi sitten 31 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(75)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(76)

Otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja

(77)

Eurostatin CN-koodikohtaiset tuontitilastot, jotka on määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja oikaistu asianmukaisesti tuontitullien sekä tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(78)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuotannonalan hypoteettisesta liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(79)

Siitä huolimatta, että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kohosi vuonna 2015, alittavuuden tasoksi vahvistettiin 15 prosenttia.

(80)

Tuontimäärä muista kolmansista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus – muut maat

(81)

Unionin muita tärkeitä hankintalähteitä olivat Malesia, Egypti, Norja ja Turkki.

(82)

Muiden kolmansien maiden markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 21 prosentista 26 prosenttiin.

(83)

Merkittävintä tuonnin kasvu oli Egyptistä. Tarkastelujakson ensimmäisinä vuosina Egyptistä ei tullut lainkaan tuontia, mutta vuonna 2015 Egyptin – jonne yksi suuri Kiinassa toimiva tuottaja tekee jatkuvasti merkittäviä investointeja – markkinaosuus oli kasvanut 5 prosenttiin.

(84)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(85)

Tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti Malesiasta tulevan tuonnin hinnat ylittivät Kiinasta tulevan tuonnin hinnat CN-koodien vertailun perusteella. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Malesiasta tulevan tuonnin hinnat laskivat hieman, toisin kuin muista maista tulevan tuonnin hinnat.

(86)

Koska norjalainen tuottaja on etuyhteydessä yhteen unionin tuottajaan, Norjan hinnat ovat suureksi osaksi siirtohintoja etuyhteydessä olevien osapuolten välillä, eikä komissio näin ollen pidä niitä luotettavina merkityksellistä vertailua varten.

(87)

Keskimääräiset tilastohinnat eivät osoita tosiasiallisia hintoja, koska eri tuotelajien välillä on merkittäviä hintaeroja eikä tuotelajien valikoima ole tiedossa. Sen vuoksi muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnoista ei voida tehdä mitään päätelmiä.

(88)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Kuten 18 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(89)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(90)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksessa ja tarkastelupyynnössä sekä myöhemmissä kannanotoissa toimitettujen tietojen perusteella ja vertasi niitä mahdollisuuksien mukaan tilastoihin. Tiedot liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin.

(91)

Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella.

(92)

Indikaattoreiden laskemiseen käytettyjen tietojen havaittiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(93)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(94)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(95)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(96)

Vuodelle 2012 oli ominaista alhainen tuotantomäärä, alhainen kapasiteetti ja alhainen kapasiteetin käyttöaste. Seuraavina vuosina tuotanto kasvoi vähitellen ja reagoi positiivisesti kysynnän kasvamiseen. Vuoden 2012 jälkeen oli myös vähemmän uunien uudelleenrakentamista. Kaikki nämä tekijät yhdessä vaikuttivat positiivisesti sekä kapasiteetin että kapasiteetin käyttöasteen suotuisaan kehitykseen.

(97)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(98)

Myyntimäärä oli alhaisella tasolla vuonna 2012, jonka jälkeen kasvava kysyntä ajoi sitä vähitellen ylöspäin niin, että vuoteen 2015 mennessä kasvua oli 30 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna.

(99)

Vuoteen 2014 asti unionin tuotannonalan myynnin kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin unionin kulutuksen kehitys, koska markkinoilla oli Kiinasta unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tulevaa tuontia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus putosi 65:stä 63 prosenttiin vuosien 2012 ja 2014 välillä ja kasvoi 66 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sen jälkeen, kun toimenpiteitä oli korotettu vuonna 2014.

(100)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(101)

Työllisyys laski 5 prosenttia vuosien 2012 ja 2015 välillä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisesta positiivisesta kehityksestä huolimatta. Tuotannonalan rakenneuudistukset, sen pyrkimykset innovointiin ja tuotantoprosessien optimointiin sekä kasvanut kapasiteetin käyttöaste johtivat tuottavuuden merkittävään kohenemiseen tarkastelujaksolla.

(102)

Tutkimuksessa vahvistettiin polkumyyntimarginaaliksi yli 70 prosenttia. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien merkittävyyden vaikutus unionin tuotannonalaan lieveni sen jälkeen, kun toimenpiteitä korotettiin vuonna 2014. Unionin tuotannonala alkoi saada toimenpiteistä täysimääräisesti hyötyä vuonna 2015.

(103)

Voimassa olevat yhdistetyt toimenpiteet auttoivat vähentämään Kiinasta tulevaa tuontia ja antoivat unionin tuotannonalalle mahdollisuuden pitää yllä markkinaosuuttaan. Unionin tuotannonalan hinnat pysyivät kuitenkin alhaisina ja keskimäärin alle vuoden 2012 tason.

(104)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että unionin tuotannonala kykeni saamaan hyötyä voimassa olevista toimenpiteistä ja alkoi elpyä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien aiemman polkumyynnin aiheuttamasta vahingosta.

(105)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa

(106)

Keskimääräiset myyntihinnat eivät ole muuttuneet merkittävästi vuoden 2012 jälkeen, vaikkakin ne olivat hieman eli 3 prosenttia alemmat vuonna 2015 kuin vuonna 2012.

(107)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

(108)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat tarkastelujaksolla. Suuntausta voidaan selittää kasvaneella kapasiteetin käyttöasteella, joka vaikuttaa yksikkökohtaisten tuotantokustannusten alenemiseen tällä pääomavaltaisella alalla. Unionin tuotannonala sai etua myös raaka-aineiden ja energian alhaisista hinnoista.

(109)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(110)

Hieman kohonneet palkat ja yhden otokseen valitun tuottajan tehokkuusprojektista seuranneet matalapalkkaisten työntekijöiden irtisanomiset kohottivat keskimääräisiä työvoimakustannuksia työntekijää kohti.

(111)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Varastot (tonnia)

(112)

Loppuvarastot kasvoivat ensin hieman vuonna 2013 mutta pienenivät sitten tarkastelujakson aikana kasvavan kysynnän vuoksi.

(113)

Toimenpiteiden tason korottamisella vuonna 2014 oli osuutta varastojen pienenemiseen tarkastelujakson loppua kohti.

(114)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Kannattavuus

(115)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus alkoi tarkastelujakson aikana kohentua vähitellen ja muuttui positiiviseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(116)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Unionin tuottajien kassavirta oli negatiivinen vuosina 2012 ja 2013. Tilanne koheni vähitellen tarkastelujakson aikana, ja unionin tuottajien kassavirta muuttui positiiviseksi vuonna 2014.

(117)

Otokseen valittujen unionin tuottajien tekemät investoinnit noudattelivat kasvavaa suuntausta tarkastelujaksolla. Kasvu oli merkittävämpää lähestyttäessä vuotta 2015. Investointien pontimena olivat suureksi osaksi uunien uudelleenrakentamiset.

(118)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto kehittyi samankaltaisesti kannattavuuden kanssa. Investointien tuoton palautuminen on seurausta unionin tuotannonalan kohentuneesta taloudellisesta tilanteesta tarkastelujakson lopussa.

(119)

Unionin tuotannonalan heikko taloudellinen tulos vuosien 2012 ja 2014 välillä rajoitti sen kykyä hankkia pääomaa. Unionin tuotannonala vaatii merkittäviä pitkäaikaisia investointeja voidakseen rakentaa uuneja uudelleen säännöllisin väliajoin ja jatkaa toimintaansa.

(120)

Vuodelle 2012 oli ominaista alhainen kysyntä, alhainen kapasiteetti uunien uudelleenrakennuksen vuoksi, alhainen kapasiteetin käyttöaste, suuret varastot, aiemmasta polkumyynnistä aiheutuneet rakennemuutostoimet ja alentuneet hinnat, jotka kaikki yhdessä johtivat otokseen valittujen yritysten massiivisiin tappioihin ja ulosmenevään kassavirtaan.

(121)

Vuosien 2012 ja 2014 välillä kysynnän voimakas kehitys toimi pohjana myynnin kehitykselle, mikä näkyi kasvaneena tuotantona ja pienempinä varastoina. Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kasvoivat. Kiinteiden kustannusten parempi absorptio, kohentunut tuottavuus ja joidenkin merkittävien tuotantopanosten halpeneminen mahdollisti otokseen valittujen yritysten tuotantokustannusten merkittävän vähenemisen.

(122)

Vuonna 2011 käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet eivät kuitenkaan poistaneet täysin Kiinasta tulevan tuonnin hintojen alittavuutta, joka lisääntyi 46 prosenttia vuosien 2012 ja 2014 välillä. Tämä vaikeutti unionin tuotannonalan elpymistä.

(123)

Voidakseen säilyttää markkinaosuutensa unionin tuotannonalan oli kestettävä jatkuvat hinnanalennukset, ja se pääsi vaivoin kannattavuusrajalle vuonna 2014.

(124)

Sen jälkeen kun toimenpiteitä korotettiin vuonna 2014, unionin tuotannonalan markkinaosuus ja hinnat kääntyivät kasvuun. Unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset pienenivät edelleen tuotantomäärien kasvaessa, ja tämän ansiosta unionin tuotannonala sai 8,6 prosentin voiton tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaikki tulosindikaattorit, mukaan luettuna työpaikkojen luominen, kääntyivät positiivisiksi.

(125)

Kuten vuoden 2014 tutkimuksessa vahvistettiin, unionin tuotannonalalle aiheutui edelleen merkittävää vahinkoa koko syyskuun 2013. Polkumyyntituonnin ja tuetun tuonnin vahingollinen vaikutus jatkui vuonna 2014. Unionin tuotannonalan kannattavuus palasi ja uusia työpaikkoja luotiin vasta toimenpiteiden korottamisen jälkeen.

(126)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että sen jälkeen kun toimenpiteitä korotettiin vuonna 2014, unionin tuotannonala elpyi osittain aiemman polkumyynnin aiheuttamasta vahingosta, eikä sille aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(127)

Kiinalaisten tuottajien arvioitu käyttämätön kapasiteetti edusti merkittävää määrää unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 49 kappale). Vuonna 2016 käyttämätön kapasiteetti kaksinkertaistui vuoteen 2015 verrattuna. Tämän kasvavan suuntauksen vuoksi ja koska unionin markkinat ovat erittäin houkuttelevat (ks. 59 kappale), on todennäköistä, että Kiinasta alkaa jälleen tulla tuontia suuria määriä, jos toimenpiteet kumotaan.

(128)

Kuten 75 kappaleessa todettiin, Kiinasta tuleva tuonti alitti edelleen merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla siitäkin huolimatta, että euron ja dollarin vaihtokurssi kehittyi epäsuotuisasti.

(129)

Lasikuidun hintojen elpyminen on ollut vähäistä. Unionin tuotannonalan hinnat ovat pysyneet vuoden 2012 tasoa alempina, ja vuonna 2014 tehdyn toimenpiteiden korottamisen vaikutusta on heikentänyt Egyptistä tulevan tuonnin aiheuttama kasvava paine. Unionin kulutus on saavuttanut talouskriisiä edeltävän tason, ja sen kasvun odotetaan vähitellen heikkenevän.

(130)

Lasikuidun tuotanto on erittäin pääomavaltainen tuotannonala. Otokseen valitut tuottajat ovat investoineet tarkastelujaksolla 165 miljoonaa euroa tuotantokapasiteettiinsa. Samalla kaudella niiden operatiivinen kassavirta oli vain 5 miljoonaa euroa. Näistä syistä toimenpiteiden kumoaminen aiheuttaisi sellaisen riskitason ja taloudellisen paineen, joka edelleen heikentäisi näiden pitkän aikavälin investointien taloudellisia perusteita. Unionin tuotannonalan olisi pakko seisauttaa uunien toiminta. Tämä vaarantaisi sen olemassaolon. Lisäksi tuotannonalan kiinteiden kustannusten suuri osuus tekee siitä erittäin herkän tuotantomäärien vaihtelulle. Tämä tarkoittaa sitä, että suhteellisen pieni tuotannon väheneminen aiheuttaa suuria tappioita. Unionin tuotannonalan tilanteen hiljattainen koheneminen liittyy suureksi osaksi kiinteiden kustannusten parempaan absorptioon kasvaneen kapasiteetin käytön ansiosta, joka oli pääasiassa mahdollista voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi, etenkin vuoden 2014 jälkeen.

(131)

Unionin tuotannonalan tulokseen tarkastelujaksolla vaikuttivat myönteisesti myös ulkoiset tekijät, kuten energian ja raaka-aineiden hinnat, jotka olivat suhteellisen alhaiset. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on epätodennäköistä, että näiden tuotantopanosten hinnat pysyisivät näin alhaisella tasolla. Tuotantopanosten hinnan kohoamisella olisi negatiivista lisävaikutusta unionin tuotannonalan kannattavuuteen.

(132)

Unionin tuotannonalan tilanne on siis edelleen haavoittuva, vaikka se kohenikin vuonna 2015, ja sille ovat ominaisia sitkeästi alhaisina pysyttelevät hinnat, vaihtelevat tuotantokustannukset ja korkeat pääomavaatimukset. Tässä tilanteessa Kiinasta polkumyynnillä suurina määrinä tuleva tuonti, joka alittaa unionin tuotannonalan hinnat, heikentäisi todennäköisesti unionin tuotannonalan taloudellista tulosta.

(133)

Tällä perusteella komissio päätteli, että jos polkumyyntitoimenpiteet kumotaan ja tasoitustulli pysyy tasolla, joka on jo osoittautunut tehottomaksi unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tulevan tuonnin suurten määrien rajoittamisessa, vahingon toistuminen on todennäköistä.

(134)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, voisiko se selvästi todeta polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitämisen unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin toistumisen todennäköisyys on määritetty. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(135)

Unionin tuottajien yhteistyössä toimimisen aste tässä tutkimuksessa oli erittäin korkea.

(136)

Unionin tuotannonala on osoittanut, että sen toiminta on elinkelpoista, jos siihen ei kohdistu polkumyynnillä tulevan ja tuetun tuonnin aiheuttamaa epätervettä kilpailua, ja voimassa olevat toimenpiteet ovat antaneet tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä osittain aiemmasta vahingosta.

(137)

Toimenpiteiden poistaminen puolestaan johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman epäterveen kilpailun lisääntymiseen, mikä uhkaisi unionin tuottajien toiminnan jatkumista.

(138)

Sen vuoksi päätellään, että on unionin tuotannonalan edun mukaista pitää toimenpiteet voimassa.

(139)

Otantakyselyyn saatiin vastaus kahdeksalta etuyhteydettömältä tuojalta, kuten (20) kappaleessa todettiin. Otokseen valittiin kolme suurinta tuojaa, joista kaksi toimi yhteistyössä. Niiden osuus Kiinasta tulevasta tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 5 prosenttia. Tässä tutkimuksessa asianomaiseksi osapuoleksi rekisteröityneistä tuojista yksikään ei ilmaissut, oliko niiden kanta tarkastelun kohteena oleviin toimenpiteisiin myönteinen vai kielteinen.

(140)

Tuojilla ja kauppiailla on monia hankintalähteitä unionin sisällä ja sen ulkopuolella. Lisäksi tarkasteltavana oleva tuote on erittäin pitkälle standardoitu, ja sen hankintalähteitä voidaan vaihtaa helposti.

(141)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että polkumyyntitullin voimassaolon jatkamisella olisi vähäinen vaikutus tuojien tilanteeseen.

(142)

Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta käytetään useissa käyttötarkoituksissa, kuten kuljetusala (auto-, merenkulku-, ilmailu- ja avaruusala, sotilaskäyttö), sähkö-/elektroniikka-ala, tuulienergia, rakennukset ja rakennusala, tankit/putket ja kulutustavarat. Monenlaiset käyttäjät toimivat yhteistyössä.

(143)

Asianomaisiksi osapuoliksi rekisteröityneistä 64 käyttäjästä 19 vastasi komission kyselylomakkeeseen. Niiden osuus unionin kokonaiskulutuksesta on noin 10 prosenttia.

(144)

Toimenpiteiden voimassaolon jatkamista vastusti 14 yritystä, niiden voimassa pitämistä kannatti kolme yritystä ja kaksi pidättäytyi ottamasta kantaa. Yksi käyttäjien järjestö ilmoitti vastustavansa toimenpiteitä.

(145)

Useat käyttäjät ovat väittäneet, että voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi jatkojalostustuotteet ovat kilpailukyvyttömiä verrattuna Aasiassa tuotettuihin samoihin tuotteisiin. Ne väittivät myös, että ne eivät pysty absorboimaan vastaavaa kustannusten kohoamista tai siirtämään sitä asiakkaidensa maksettavaksi.

(146)

Kun toimenpiteitä korotettiin vuonna 2014, komissio korotti tarkasteltavana olevasta tuotteesta perityt tullit noin kaksinkertaisiksi alkuperäiseen polkumyyntitulliin nähden. Komissio oli arvioinut, että tällaisen korotuksen vaikutus ei ylitä yhtä prosenttiyksikköä käyttäjäteollisuuden kannattavuudesta, vaikkakin se myönsi, että jotkin teollisuuden alat altistuivat sille enemmän kuin toiset.

(147)

Asia vahvistettiin tässä tutkimuksessa. Yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamat tiedot osoittavat, että lasikuidun – sen alkuperästä riippumatta – kustannusten kohoaminen vuosien 2014 ja 2015 välillä vastaa 0,5:tä prosenttia niiden liikevaihdosta. Samaan aikaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvä liikevaihto, voitto ja työpaikat lisääntyivät. Vain kaksi yritystä raportoi liikevaihdon ja työpaikkojen vähenemisestä ja neljä yritystä voittojen vähenemisestä.

(148)

Jotkin käyttäjät väittivät myös, että unionin tuotannonalalla ei ole riittävästi tuotantokapasiteettia unionin kysynnän tyydyttämiseen, se ei ole kasvattamassa kapasiteettiaan eikä se ole kilpailukykyinen, koska sillä on vanhemmat laitteet ja korkeammat energia- ja työvoimakustannukset.

(149)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nämä väitteet eivät ole perusteltuja. Kuten edeltävissä kappaleissa on kuvattu, unionin tuotannonala teki merkittäviä investointeja, kohensi tuottavuuttaan ja lisäsi tuotantokapasiteettiaan pitkästä tappiokaudesta huolimatta, joka päättyi vuonna 2014 sen jälkeen, kun toimenpiteitä oli korotettu. Kapasiteetin kasvattaminen edelleen edellyttää pitkän aikavälin pääomasitoumuksia, jotka riippuvat tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämisestä, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat odottaa asianmukaisia tuottoja investoinneilleen.

(150)

Toimenpiteiden korottamisesta huolimatta vuosien 2014 ja 2015 välillä unionin kulutus kehittyi edelleen samaa tahtia kuin aiempina vuosina. Kiinalle vaihtoehtoisia toimituslähteitä ovat esimerkiksi Bahrain, Egypti, Japani, Malesia ja Yhdysvallat. Tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta jäi lähes koko ajan alle puoleen kolmansista maista tulevasta kokonaistuonnista, ja sen markkinaosuus oli enimmillään 17 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta vuonna 2014. Polkumyynnin ja tukien vastaisten tullien tarkoituksenahan ei ole lopettaa tuontia Kiinasta unioniin vaan varmistaa, että tuonti kilpailee tasapuolisin ehdoin muiden toimituslähteiden kanssa.

(151)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyyntitullin voimassaolon jatkamisella olisi vähäinen vaikutus käyttäjien tilanteeseen.

(152)

Toimenpiteiden kumoamisella olisi merkittävä negatiivinen vaikutus unionin tuottajiin.

(153)

Polkumyyntitullin voimassaolon jatkamisella olisi vähäinen vaikutus tuojiin, jotka suhtautuivat neutraalisti toimenpiteisiin.

(154)

Vaikka joidenkin käyttäjien toiminta on alttiina tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen kustannusten kohoamiselle, tutkimuksessa vahvistettiin, että toimenpiteillä on rajallinen vaikutus käyttäjäteollisuuden kokonaistulokseen.

(155)

Komissio päättelee, että tasapuolisesti tarkasteltuna ei ole mitään pakottavia syitä, jotka estäisivät Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkamisen.

(156)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella polkumyyntitoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Vain yksi asianomainen osapuoli, valituksen tekijä, otti yhteyttä päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja ilmoitti hyväksyvänsä komission päätelmät ja ehdotuksen polkumyyntitoimenpiteiden pitämisestä voimassa.

(157)

Edellä olevista näkökohdista seuraa, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 248/2011, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014, käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidettävä voimassa.

(158)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,