(1)

EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestö (COGECA);

(2)

Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF); sekä

(3)

Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liitto (Europêche), jotka

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 153–155 artiklan,

(2)

kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, vuoden 2007 yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus nro 188’ tai ’yleissopimus’,

(3)

kalastusalan työtä koskevan ILOn vuonna 2007 antaman suosituksen, jäljempänä ’suositus nro 199’,

(4)

työsuhdetta koskevan ILOn vuonna 2006 antaman suosituksen, jäljempänä ’suositus nro 198’,

(5)

ILOn hallintoneuvoston 309. istunnossaan 13–19 päivänä marraskuuta 2010 hyväksymät suuntaviivat satamavaltioiden tarkastajille, jotka suorittavat tarkastuksia kalastusalan työtä koskevan vuoden 2007 yleissopimuksen (nro 188) mukaisesti, jäljempänä ’satamavaltioiden tarkastajille annettavat suuntaviivat’,

(6)

jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan, Euroopan unionin edun vuoksi, kalastusalan työtä koskeva Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimus (yleissopimus nro 188) 7 päivänä kesäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/321/EU,

(7)

komission tiedonannon KOM(2011) 306 lopullinen, päivätty 31 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Direktiiviin 2003/88/EY sisältyvien merikalastusalusten työntekijöitä koskevien säännösten tarkastelu,

(1)

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kansainvälisen työkonferenssin 96. istunto hyväksyi kalastusalan työtä koskevan vuoden 2007 yleissopimuksen (yleissopimus nro 188) 14 päivänä kesäkuuta 2007.

(2)

Yleissopimus nro 188 hyväksyttiin 437:n äänestäessä puolesta, kahden äänestäessä vastaan ja 22:n pidättyessä äänestämästä. Kaikki Euroopan unionin nykyisten 27 jäsenvaltion, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, läsnä olleet hallitusten edustajat (53 ääntä), kaikki työntekijöiden edustajat (25 ääntä) ja kaikki työnantajien edustajat (22 ääntä) äänestivät yleissopimuksen hyväksymisen puolesta.

(3)

Globalisaatiolla on huomattava vaikutus kalastusalaan, ja kalastajien oikeuksia on edistettävä ja suojeltava.

(4)

ILOn mukaan kalastus on muihin ammatteihin verrattuna vaarallinen ammatti.

(5)

Yleissopimuksen nro 188 tarkoituksena on varmistaa vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat kalastusaluksilla olevien kalastajien ihmisarvoisia työoloja, palvelusuhteen ehtoja, asumista ja ruokaa, työturvallisuuden ja -terveyden suojelua, sairaanhoitoa ja sosiaaliturvaa.

(6)

Yleissopimuksessa nro 188 edellytetään, että ILOn jäsenvaltioiden on kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti lainkäyttövaltansa avulla valvottava lippunsa alla purjehtivia kalastusaluksia ja kehitettävä järjestelmä, jonka avulla varmistetaan yleissopimuksen vaatimusten noudattaminen.

(7)

SEUT-sopimuksen 155 artiklan 2 kohdassa määrätään, että Euroopan unionin, jäljempänä ’EU’, tasolla tehdyt sopimukset voidaan panna täytäntöön EU:n työmarkkinaosapuolten yhteisestä pyynnöstä neuvoston Euroopan komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä. Tämän vuoksi työmarkkinaosapuolet ovat päättäneet aloittaa neuvottelut SEUT-sopimuksen 153 artiklan asettamissa rajoissa yleissopimuksen nro 188 tiettyjen osien täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen tekemiseksi.

(8)

EU:n työmarkkinaosapuolet pitävät kyseistä aloitetta erittäin tärkeänä, jotta jäsenvaltioita kannustettaisiin ratifioimaan yleissopimus niin, että saataisiin aikaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja muualla maailmassa kalastajien työ- ja elinoloja kalastusaluksilla koskevissa asioissa.

(9)

EU:n työmarkkinaosapuolet pitävät sopimusta ensimmäisenä askeleena kalastusalan sosiaalisäännöstön kodifioinnin edistämiseksi.

(10)

Tiettyjä merikalastusalusten työntekijöiden työajan järjestämistä koskevia seikkoja säännellään tätä nykyä direktiivin 2003/88/EY 21 artiklan säännöksillä. Vaikkakin yleissopimuksen nro 188 13 ja 14 artikla kokonaisuudessaan tarjoavat kalastajille heikommantasoisen suojan kuin direktiivi, jotkin yleissopimuksen 14 artiklan määräykset tarjoavat korkeamman suojatason. Tästä syystä EU:n työmarkkinaosapuolet ovat sopineet mainittujen määräysten yhdistämisestä. Tuloksena on kaiken kaikkiaan parempi suoja. Kyseiset määräykset ovat: toimivaltaisen viranomaisen järjestämä kansallisten EU:n työmarkkinaosapuolten kuuleminen ennen suojan vähimmäistason vahvistamista, lisätavoitteena oleva väsymyksen rajoittaminen, korvaava lepoaika, jos vähimmäislepoaikoihin tai enimmäistyöaikoihin sallitaan poikkeuksia, ja parannettu suoja hätätilanteiden jälkeen.

(11)

Sairaanhoidon laatua, asuintiloja, ruokaa, elinoloja, vaarojen tai sairauden tapauksessa myönnettäviä korvauksia ja sosiaalista suojelua koskevien yleissopimuksen nro 188 määräysten olisi katsottava kuuluvan kalastajien työturvallisuuden ja -terveyden soveltamisalaan, kun otetaan huomioon kalastusaluksella tehtävän työn erityispiirteet, kuten maantieteellinen eristyneisyys, väsymys sekä tehtävän työn pääasiassa fyysinen luonne.

(12)

Yleissopimusta nro 188 sovelletaan kaikkiin kalastajiin, joilla tarkoitetaan sen 1 artiklan e alakohdassa ”jokaista henkilöä, joka työsuhteessa tai muutoin toimii tai työskentelee jossakin tehtävässä kalastusaluksella, myös niitä aluksella työskenteleviä henkilöitä, joiden palkka maksetaan saalisosuuden perusteella, lukuun ottamatta luotseja, merivoimien henkilökuntaa ja muita henkilöitä, jotka työskentelevät pysyvästi hallituksen palveluksessa, maissa työskenteleviä henkilöitä, jotka hoitavat työtehtäviä kalastusaluksella, sekä kalastuksen tarkkailijoita”. SEUT-sopimuksessa asetettujen rajoitusten vuoksi EU:n työmarkkinaosapuolilla ei ole valtaa hyväksyä tekstejä, jotka on tarkoitus panna täytäntöön neuvoston päätöksellä ja jotka vaikuttavat kalastajiin, jotka eivät työskentele työsopimuksen perusteella tai jotka eivät ole työsuhteessa. Erilaisten tai ei minkään standardien soveltaminen kyseisiin kalastajiin, kun he ovat samalla aluksella sellaisten kalastajien kanssa, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella tai jotka ovat työsuhteessa, voi vaikuttaa jälkimmäisten yleiseen työturvallisuuteen ja -terveyteen, elin- ja työolot mukaan luettuina. Niiden kalastajien suojelemiseksi, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella tai jotka ovat työsuhteessa, EU:n työmarkkinaosapuolet katsovat näin ollen olevan perusteltua, että tätä sopimusta sovelletaan niiden kalastajien, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella tai jotka ovat työsuhteessa, lisäksi myös kaikkiin muihin kalastajiin, jotka ovat samalla aluksella.

(13)

Asianmukainen väline tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten on SEUT-sopimuksen 288 artiklassa tarkoitettu direktiivi, joka velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jäsenvaltioita, mutta jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot,

(1)

ratifioimaan yleissopimuksen nro 188, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden yksimielisyys yleissopimuksen hyväksymisajankohtana ja koska yleissopimuksen ja tämän sopimuksen välillä on merkittäviä eroja soveltamisalan sekä katettujen alojen osalta.

(2)

kehittämään yleissopimuksen nro 188 41 artiklassa mainitun yhtenäisen voimassa olevan asiakirjan, joka on otettava käyttöön kaikkialla Euroopan unionissa.

(3)

kehittämään yleissopimuksen nro 188 soveltamisalaan kuuluvilla kalastusaluksilla suoritettavan satamavaltion tarkastuksen alalla yhdenmukaistetun strategian, joka on pantava täytäntöön kaikkialla Euroopan unionissa, satamavaltioiden tarkastajille annettavien suuntaviivojen perusteella,

a)

kalastustoiminnalla kalojen tai muiden meren elollisten luonnonvarojen pyyntiä tai pyyntiä ja käsittelyä;

b)

kaupallisella kalastuksella kaikkea kalastustoimintaa, lukuun ottamatta kotitarvekalastusta ja virkistyskalastusta;

c)

toimivaltaisella viranomaisella sitä jäsenvaltion nimeämää ministeriä, valtion virastoa tai muuta viranomaista, joka vastaa kyseisen määräyksen alaan liittyvien sääntöjen, määräysten tai muiden ohjeiden antamisesta ja täytäntöönpanosta;

d)

kuulemisella sitä, että toimivaltainen viranomainen kuulee asiaan kuuluvia työnantajia ja työntekijöitä edustavia järjestöjä ja erityisesti kalastusalusten omistajia ja kalastajia edustavia järjestöjä, jos niitä on olemassa;

e)

kalastusaluksen omistajalla tai omistajalla kalastusaluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, esimerkiksi laivanisäntää, edustajaa tai huoltovarustamoa, joka on ottanut vastuun aluksen toiminnasta ja joka on sen hyväksyessään sitoutunut vastaamaan tähän sopimukseen perustuvista kalastusaluksen omistajan velvollisuuksista ja vastuista riippumatta siitä, vastaako joistakin tehtävistä kalastusaluksen omistajan puolesta joku muu organisaatio tai henkilö;

f)

kalastajalla jokaista henkilöä, joka työsuhteessa tai muutoin toimii tai työskentelee jossakin tehtävässä kalastusaluksella 2 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta luotseja ja maissa työskentelevää henkilökuntaa, joka hoitaa laiturialueella työtehtäviä kalastusaluksella;

g)

kalastajan työsopimuksella työsopimusta ja sen ehtoja tai muuta vastaavaa sopimusta tai järjestelyä, jossa määritellään kalastajan elin- ja työoloja koskevat ehdot kalastusaluksella;

h)

kalastusaluksella tai aluksella omistusmuodosta riippumatta mitä tahansa jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröityä alusta tai venettä, jota käytetään tai jota on tarkoitus käyttää kaupalliseen kalastukseen;

i)

aluksen pituudella (L) 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta mitattuna kölin yläreunasta tai pituutta keulan etureunasta peräsintukin keskipisteeseen samalla vesiviivalla, jos tämä mitta on suurempi; aluksissa, joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, vesiviivan, jolla tämä pituus mitataan, tulee olla suunnitellun vesiviivan suuntainen;

j)

perpendikkelipituudella (LBP) keulaluotiviivan ja peräluotiviivan välistä etäisyyttä; keulaluotiviivan on osuttava yhteen keulan etureunan kanssa vesiviivalla, jolla pituus (L) mitataan; peräluotiviivan on osuttava yhteen peräsintukin keskipisteen kanssa samalla vesiviivalla;

k)

päälliköllä kalastajaa, joka on kalastusaluksen päällikkö;

l)

työnvälityspalvelulla henkilöä, yhtiötä, laitosta, edustajaa tai muuta yksityisen tai julkisen sektorin organisaatiota, joka kalastusaluksen omistajan puolesta ottaa työhön kalastajia tai välittää kalastusalusten omistajille kalastajia;

m)

yksityisellä työnvälitystoimistolla henkilöä, yhtiötä, laitosta, edustajaa tai muuta yksityisen sektorin organisaatiota, joka ottaa kalastajia työhön tai palkkaa heitä asettaakseen heidät kalastusalusten omistajien saataville, jotka osoittavat heille heidän tehtävänsä ja valvovat näiden tehtävien hoitamista.

a)

kaikkiin kaupallista kalastustoimintaa harjoittavilla kalastusaluksilla työsopimuksen perusteella työskenteleviin tai työsuhteessa jossakin tehtävässä toimiviin kalastajiin;

b)

kaikkiin muihin kalastajiin, jotka ovat samalla aluksella a alakohdassa tarkoitettujen kalastajien kanssa, jotta voidaan varmistaa yleisen turvallisuuden ja terveyden suojelu.

a)

järjestetään sellaista valvontaa, jolla voidaan varmistaa, että kalastajien työolosuhteet ovat mahdollisimman turvalliset ja terveelliset;

b)

kalastajia johdetaan siten, että otetaan huomioon turvallisuus ja terveys ja väsymyksen torjunta;

c)

aluksella edistetään tietoa turvallisuuteen ja terveyteen liittyvän koulutuksen merkityksestä laivatyössä; sekä

d)

merenkulun turvallisuuteen, vahdinpitoon ja hyvään merimiestapaan liittyvien standardien noudattaminen varmistetaan.

a)

kun se haittaa sellaista tietyille kalastajille tarkoitettua vahvistettua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan tietyn aikataulun mukaisesti; tai

b)

kun tietty tehtävä tai määrätty koulutusohjelma edellyttää, että kalastajat poikkeuksellisesti tekevät sen yöllä, ja viranomainen on kuulemisen jälkeen todennut, että työ ei vahingoita heidän terveyttään tai hyvinvointiaan.

a)

lääkärintarkastuksen sisältö;

b)

lääkärintodistuksen muoto ja sisältö;

c)

että lääkärintodistuksen voi antaa vain asianmukaisesti laillistettu lääkäri tai, jos kysymyksessä on ainoastaan näkökykyä koskeva todistus, pätevä henkilö, jonka antaman todistuksen toimivaltainen viranomainen hyväksyy; tällaisten henkilöiden on oltava lääkärinlausuntoja antaessaan ammatillisesti riippumattomia;

d)

lääkärintarkastuksen uusiminen ja lääkärintodistuksen voimassaoloaika;

e)

oikeus toiseen, sitovaan tarkastukseen, jonka tekee jäsenvaltion arvioijaksi nimittämä riippumaton lääkäri,

f)

muut asiaankuuluvat vaatimukset.

a)

että kalastajan lääkärintodistuksessa todetaan ainakin

b)

lääkärintodistus on voimassa enintään kaksi vuotta, paitsi jos kalastaja on alle 18-vuotias, jolloin se on voimassa enintään vuoden;

c)

jos todistuksen voimassaoloaika päättyy matkan aikana, todistus on voimassa kyseisen matkan loppuun asti.

a)

kyseinen vaihtoehto edistää tämän artiklan ja seuraavan 11 artiklan yleisen tavoitteen ja tarkoituksen täysimääräistä saavuttamista;

b)

sillä pannaan täytäntöön tämän artiklan 2 kohta; sekä

c)

sillä ei vaaranneta kalastajien turvallisuutta ja terveyttä.

1.

2.

a)

enimmäistyöaika, joka saa olla enintään

tai

b)

vähimmäislepoaika, jonka on oltava vähintään:

a)

säätää laeilla tai asetuksilla tai määrätä hallinnollisissa määräyksissä edellyttäen, että järjestetään kuuleminen ja että pyritään kannustamaan kaikkiin työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun soveltuviin muotoihin; tai

b)

määrätä työehtosopimuksissa tai työmarkkinaosapuolten välisissä sopimuksissa.

a)

jotka edellyttävät, että kalastajilla, jotka työskentelevät sen lipun alla purjehtivilla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyillä aluksilla, on kalastajan työsopimus, jonka he ymmärtävät ja joka on tämän sopimuksen määräysten mukainen; sekä

b)

joissa määritellään kalastajien työsopimuksien vähimmäissisältö tämän sopimuksen liitteen I mukaisesti.

a)

menettelyä, jolla varmistetaan, että kalastajalla on mahdollisuus perehtyä kalastajan työsopimukseen ja kysyä sen ehdoista ennen sopimuksen tekemistä;

b)

luetteloa, johon kirjataan kalastajien työsuhteet edellyttäen, että se on tarpeen; sekä

c)

menettelyä, jota noudatetaan kalastajan työsopimukseen perustuvia riitoja ratkaistaessa.

a)

kiellettävä yksityisiä työmarkkinapalveluja toimimasta siten tai käyttämästä sellaisia keinoja, järjestelmiä tai luetteloita, joiden avulla pyritään estämään tai vaikeuttamaan kalastajien mahdollisuuksia saada työtä; sekä

b)

edellytettävä, että kalastaja ei joudu osaksikaan vastuuseen yksityisistä työmarkkinapalveluista aiheutuvista välittömistä tai välillisistä maksuista.

a)

kalastusaluksen asuintilojen rakentamista tai muuttamista koskevien suunnitelmien hyväksymiseen;

b)

asuin- ja keittiötilojen ylläpitämiseen;

c)

tuuletukseen, lämmitykseen, ilmastointiin ja valaistukseen;

d)

liiallisen melun ja tärinän vähentämiseen;

e)

makuu-, ruokailu- ja muiden asuintilojen sijaintiin ja kokoon, rakennusmateriaaleihin, kalustukseen ja varusteluun;

f)

saniteettitiloihin, joihin luetaan käymälät ja peseytymistilat, sekä kylmän ja kuuman veden saatavuuteen; sekä

g)

menettelyyn, jota noudatetaan käsiteltäessä tämän sopimuksen määräysten vastaisia asuintiloja koskevia valituksia.

a)

aluksella tarjottava ruoka on ravitsevaa ja vastaa määrällisesti ja laadullisesti aluksen tarpeita;

b)

juomavesi on laadultaan tyydyttävää ja sitä on riittävästi; sekä

c)

kalastusaluksen omistaja vastaa kalastajille tarkoitetun ruoan ja juoman hankinnasta eikä kalastajilta edellytetä siitä maksua; kansallisten lakien ja määräysten mukaan voidaan aiheutuneet kustannukset kuitenkin periä takaisin toimintakustannuksina edellyttäen, että siinä työehtosopimuksessa, jota sovelletaan kalastajien palkkio-osuuksiin, tai kalastajien työsopimuksissa niin määrätään.

a)

olevilla kalastajilla on oikeus saada maissa sairaanhoitoa ja päästä välittömästi maihin, jos vakavan loukkaantumisen tai sairauden hoito sitä edellyttää;

b)

oleville kalastajille on kalastusaluksen omistajan järjestettävä terveydensuojelua ja sairaanhoitoa, kun he ovat

c)

olevilla kalastajilla on työhön liittyvän sairauden tai vamman sattuessa mahdollisuus saada asianmukaista sairaanhoitoa sen kansallisen lain, määräysten tai käytännön mukaisesti.

a)

niihin sovelletaan direktiivin 92/29/ETY sovellettavia säännöksiä ja jäljempänä olevan 28 artiklan määräyksiä, kun kalastaja on aluksella; ja

b)

ne sisältävät hoidon ja tarvittavan muun aineellisen tuen hoidon aikana, kun kalastaja on satamassa kalastajan sosiaaliturvasta vastaavan maan ulkopuolella.

a)

direktiivin 92/29/ETY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi se, mitä lääkkeitä ja lääkintälaitteita kalastusaluksella kuljetetaan, riippuu myös toiminta-alueesta;

b)

direktiivin 92/29/ETY 5 artiklan 3 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi kalastajien erityiskoulutuksessa on otettava huomioon myös aluksella työskentelevien kalastajien lukumäärä, toiminta-alue ja matkan pituus;

c)

direktiivin 92/29/ETY 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun oppaan on oltava sellaisella kielellä ja sellaisessa muodossa, että tämän artiklan b alakohdassa tarkoitetut koulutuksen saaneet kalastajat sen ymmärtävät;

d)

direktiivin 92/29/ETY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lääkärin antaman neuvonnan on oltava saatavilla myös satelliitin välityksellä ja että sen lipun alla purjehtivalla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyllä kalastusaluksella on tällaisen neuvonnan saamista varten oltava radio tai satelliittilähetin; sekä

e)

sen lipun alla purjehtivalla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyllä kalastusaluksella on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä lääkintäopas tai Kansainvälisen laivalääkintäoppaan (International Medical Guide for Ships) viimeisin painos.

a)

kalastajalle annetaan maksutta jäsenvaltion kansallisen lain ja käytännön mukaisesti 26 artiklan b alakohdassa ja edelleen 28 artiklassa määrättyä sairaanhoitoa; ja että

b)

kunnes kalastaja on palannut kotiin, kalastusaluksen omistajan on vastattava sairaanhoidosta johtuvista kustannuksista, joista kalastaja on vapautettu tämän artiklan a alakohdan nojalla, siltä osin kuin kalastajan sosiaaliturvasta vastuussa oleva maa ei kata kustannuksia sosiaaliturvajärjestelmästään; ja että

c)

kalastusaluksen omistajan on vastattava 26 artiklan c alakohdassa määrätystä sairaanhoidosta johtuvista kustannuksista siltä osin kuin kalastajan sosiaaliturvasta vastuussa oleva maa ei kata kustannuksia sosiaaliturvajärjestelmästään.

a)

järjestelmällä, joka perustuu kalastusaluksen omistajan vastuuseen; tai

b)

pakollisella vakuutus- tai työntekijöiden vakuutus- tai muulla järjestelmällä.

a)

työtapaturmien, ammattitautien ja työhön liittyvien riskien torjuntaa kalastusaluksilla samoin kuin riskinarviointia ja -hallintaa, koulutusta sekä aluksella oleville kalastajille tarkoitettuja ohjeita;

b)

kalastajille tarkoitettua koulutusta, joka liittyy käytettävien pyydyksien käsittelyyn ja aluksen kalastustapaan;

c)

kalastusalusten omistajien, kalastajien ja muiden asianosaisten velvoitteita kiinnittäen asianmukaisesti huomiota alle 18-vuotiaiden kalastajien turvallisuuteen ja terveyteen;

d)

sen lipun alla purjehtivilla tai rajoituksetta sen lainkäyttövallan alaisuuteen rekisteröidyillä kalastusaluksilla sattuvien tapaturmien raportointia ja tutkintaa; sekä

e)

työturvallisuutta ja -terveyttä käsittelevien yhteisten työsuojelukomiteoiden tai kuulemisen jälkeen muiden vastaavien elinten perustamista.

a)

kuulemisen jälkeen edellytettävä, että kalastusaluksen omistaja määrittelee menettelytavat, joiden avulla pyritään estämään aluksella sattuvia työtapaturmia, loukkaantumisia ja sairastumisia ja ottaa huomioon kyseisellä kalastusaluksella olevat erityiset vaaratekijät ja riskit kansallisten lakien, määräysten, työehtosopimusten ja käytännön edellyttämällä tavalla; sekä

b)

huolehdittava siitä, että kalastusalusten omistajat, päälliköt, kalastajat ja muut asiaankuuluvat henkilöt saavat asianmukaista koulutusmateriaalia ja että heitä asianmukaisesti opastetaan ja ohjataan kalastusalusten terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvien riskien hallinnassa ja arvioinnissa.

a)

että jokaisella aluksella olevalla kalastajalla on asianmukaiset henkilökohtaiset suojavaatteet ja -varusteet;

b)

että jokainen aluksella oleva kalastaja on suorittanut toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän perusturvallisuuskoulutuksen; sekä

c)

että kalastajat ennen työn aloittamista perehdytetään asiaankuuluvasti ja riittävästi aluksen laitteisiin ja niiden toimintaan sekä asianmukaisiin turvatoimiin.

a)

kalastajan sukunimi ja muut nimet, syntymäaika tai ikä ja syntymäpaikka;

b)

sopimuksen solmimisen ajankohta ja paikka;

c)

sen kalastusaluksen/ien nimi/et ja rekisterinumero/t, jolla/joilla kalastaja sitoutuu työskentelemään;

d)

työnantajan tai kalastusaluksen omistajan tai kalastajan kanssa sopimuksen tehneen muun osapuolen nimi;

e)

matka tai matkat, joita sopimus koskee edellyttäen, että ne voidaan määritellä sopimusta tehtäessä;

f)

kalastajan toimi;

g)

mahdollisuuksien mukaan paikka ja päivämäärä, jolloin kalastajan on ilmoittauduttava alukselle palvelukseen;

h)

kalastajan ruoka, ellei kansallisissa laeissa tai määräyksissä säädetä muusta järjestelystä;

i)

palkan tai osuuden määrä ja tapa, jolla se lasketaan siinä tapauksessa, että palkkio perustuu jako-osuuteen tai jos palkkio perustuu molempiin, palkan määrä ja jako-osuuden määrä sekä tapa, jonka avulla jälkimmäinen lasketaan sekä mahdollisesti sovittu vähimmäispalkka;

j)

sopimuksen päättymisajankohta ja muut ehdot kuten

k)

kalastajan palkallisen vuosiloman pituus tai mahdollinen peruste, jonka mukaan loma lasketaan;

l)

ne kalastajan terveydensuojeluun ja sosiaaliturvaan liittyvät etuudet, joista työnantaja, kalastusaluksen omistaja tai kalastajan kanssa sopimuksen tehnyt muu osapuoli (tai muut osapuolet) vastaa;

m)

kalastajan oikeus kotimatkaan;

n)

tarvittaessa viittaus työehtosopimukseen;

o)

vähimmäislepoajat siten kuin kansallisissa laeissa, määräyksissä tai muutoin on sovittu; sekä

p)

muut mahdolliset tiedot, joita kansalliset lait tai määräykset edellyttävät.

1.

Tätä liitettä sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 92/29/ETY ja direktiivin 93/103/EY soveltamista.

2.

Tässä liitteessä tarkoitetaan

3.

Seuraavia määräyksiä sovelletaan kaikkiin uusiin katettuihin kalastusaluksiin, ellei sopimuksen 3 artiklan mukaisista poikkeuksista muuta johdu. Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen soveltaa tämän liitteen vaatimuksia myös olemassa oleviin aluksiin katsoessaan sen olevan kohtuullista ja käytännössä mahdollista.

4.

Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen sallia, että tämän liitteen määräyksistä poiketaan silloin, kun on kysymys kalastusaluksista, jotka viipyvät tavallisesti merellä alle 24 tuntia edellyttäen, että kalastajat eivät asu aluksella sen ollessa satamassa. Toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin varmistettava, että tällaisilla aluksilla olevilla kalastajilla on asianmukaiset lepo-, ruokailu- ja saniteettitilat.

5.

Vaatimuksia, joita sovelletaan vähintään 24 metriä pitkiin aluksiin, voidaan soveltaa myös 15–24 metriä pitkiin aluksiin, jos toimivaltainen viranomainen kuulemisen jälkeen pitää sitä tarpeellisena ja mahdollisena.

6.

Kalastajille, jotka työskentelevät syöttöaluksilla, joissa ei ole asianmukaisia asuin- ja saniteettitiloja, on järjestettävä vastaavat tilat emoaluksella.

7.

Jäsenvaltiot voivat kuulemisen jälkeen laajentaa tämän liitteen melua, tärinää tuuletusta, lämmitystä, ilmastointia ja valaistusta koskevat vaatimukset koskemaan suljettuja tiloja ja varastotiloja edellyttäen, että se on tarpeellista eikä vaikeuta työtä tai huononna työoloja tai saaliin laatua.

8.

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että vasta rakennettu uusi alus tai alus, jolla miehistön asuintilat on uusittu, täyttää aina tämän liitteen vaatimukset. Toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava myös siitä, että alukset, joilla miehistön asuintiloja on merkittävästi muutettu ja alukset, jotka siirtyvät jäsenvaltion lipun alle, vastaavat tämän liitteen 3 kohdan vaatimuksia.

9.

Edellä 8 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa vähintään 24 metriä pitkien alusten asuintiloja koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat ja tiedot on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tai sen valtuuttamalle taholle hyväksyttäviksi.

10.

Siinä tapauksessa, että vähintään 24 metriä pitkän kalastusaluksen miehistön asuintilat uusitaan tai merkittävästi muutetaan, toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, vastaavatko asuintilat tämän sopimuksen vaatimuksia. Jos aluksen lippu vaihtuu jäsenvaltion lipuksi, toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko alus tämän liitteen 3 kohdan mukainen. Toimivaltainen viranomainen voi tehdä oman harkintansa mukaan miehistön asuintiloja koskevia ylimääräisiä tarkistuksia.

11.

Siinä tapauksessa, että alus vaihtaa lippua tai on rajoituksetta rekisteröity jäsenvaltion lainkäyttövallan alaisuuteen, siihen ei enää sovelleta vaihtoehtoisia vaatimuksia, jotka sen EU:hun kuulumattoman jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka lipun alla kyseinen alus aikaisemmin purjehti, on mahdollisesti hyväksynyt yleissopimuksen nro 188 liitteessä III olevan 15, 39, 47 tai 62 kohdan nojalla.

12.

Kaikissa asuintiloissa on oltava riittävä huonekorkeus. Toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä sellaisten tilojen vähimmäishuonekorkeus, joissa kalastajat saattavat joutua seisomaan pitempiä aikoja.

13

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla kaikissa asuintiloissa, joissa edellytetään täydellistä liikkumisvapautta, huonekorkeuden on oltava vähintään 200 senttimetriä.

14.

Makuuhytit ja kalavarastot ja konetilat eivät saa olla suorassa yhteydessä toistensa kanssa hätäuloskäyntejä lukuun ottamatta. Ellei erikseen toisin määrätä, on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä, että makuuhytit ovat suorassa yhteydessä keittiöihin, varastoihin, kuivatustiloihin tai yhteisiin saniteettitiloihin.

15.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla makuutilojen on oltava erillään lasti- ja konetiloista tai keittiöistä, varastoista, kuivatustiloista tai yhteisistä saniteettitiloista hätäuloskäyntejä lukuun ottamatta. Laipion sen osan, joka erottaa viimeksi mainitut tilat makuuhyteistä, samoin kuin ulkolaipioiden, on oltava huolellisesti rakennettuja teräksestä tai muusta asianmukaisesta veden- ja kaasunpitävästä materiaalista. Tämä määräys ei estä sitä, että kahdella hytillä on yhteiset saniteettitilat.

16.

Asuintilojen on oltava riittävästi eristettyjä; materiaalien, joita käytetään lattioissa, levyissä, liitoksissa, paneloinnissa ja sisälaipioissa on oltava tarkoituksen mukaisia ja edistettävä terveellistä ympäristöä. Kaikkien asuintilojen on oltava asianmukaisesti viemäröityjä.

17.

Kärpästen ja muiden hyönteisten pääsy kalastusalusten miehistön asuintiloihin on estettävä kaikin käytännössä mahdollisin toimenpitein ja erityisesti silloin, kun alukset toimivat alueilla, joilla on runsaasti moskiittoja.

18.

Kaikissa miehistön asuintiloissa on oltava hätäuloskäynti.

19.

Jäljempänä olevaa 20 kohtaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/10/EY ja direktiivin 2002/44/EY soveltamista.

20.

Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä standardeja, jotka koskevat asuintilojen melua ja tärinää, ja varmistettava, että kalastajia asianmukaisesti suojellaan melun ja tärinän vaikutuksilta sekä niistä johtuvan väsymyksen seurauksilta.

21.

Asuintiloissa on oltava ilmasto-olosuhteisiin nähden asianmukainen tuuletus. Tuuletusjärjestelmän on jatkuvasti pidettävä ilmanlaatu tyydyttävänä aina, kun kalastajat ovat aluksella.

22.

Tupakoimattomia henkilöitä on suojattava tupakansavulta tuuletusjärjestelmän tai muiden toimenpiteiden avulla.

23.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava asuintilojen tuuletusjärjestelmä, jota on voitava säätää siten, että tyydyttävä ilmanlaatu ja riittävä ilmanvaihto voidaan varmistaa kaikissa sää- ja ilmasto-olosuhteissa. Tuuletusjärjestelmän on oltava toiminnassa aina, kun kalastajat ovat aluksella.

24.

Asuintiloissa on oltava ilmasto-olosuhteiden edellyttämä riittävä lämmitys.

25.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava asianmukainen lämmitysjärjestelmä, joka tuottaa riittävästi lämpöä, paitsi jos kysymyksessä on kalastusalus, joka liikennöi pelkästään trooppisessa ilmastossa. Järjestelmän on tuotettava lämpöä kaikissa olosuhteissa tarpeen mukaan, ja sen on oltava toiminnassa silloin, kun kalastajat asuvat tai työskentelevät aluksella ja kun olosuhteet sitä edellyttävät.

26.

Vähintään 24 metriä pitkien alusten asuintilat, komentosilta, radiosähkötystilat ja mahdolliset keskitetyt konevalvontahuoneet on ilmastoitava, paitsi jos alus liikennöi säännöllisesti alueilla, jonka leudot ilmasto-olosuhteet eivät sitä edellytä.

27.

Kaikissa asuintiloissa on oltava riittävä valaistus.

28.

Asuintiloissa on mahdollisuuksien mukaan päivänvalon ohella oltava keinovalaistus. Jos makuutiloissa on päivänvalo, ne on voitava pimentää.

29.

Makuutiloissa on oltava normaali valaistus ja jokaisessa vuoteessa lukulamppu.

30.

Makuutiloissa on oltava hätävalaistus.

31.

Jos aluksen ruokailutiloissa, käytävissä ja muissa mahdollisissa tiloissa, joita käytetään tai voidaan käyttää hätäuloskäynteinä ei ole hätävalaistusta, ne on pidettävä yöllä aina valaistuina.

32.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla asuintilojen valaistuksen on noudatettava toimivaltaisen viranomaisen vahvistamia standardeja. Vähimmäisvaatimuksena on se, että kaikissa asuintilojen niissä osissa, joissa edellytetään liikkumisvapautta, normaalin näkökyvyn omaavan henkilön on pystyttävä lukemaan tavallista painettua sanomalehteä pilvettömänä päivänä.

33.

Makuuhytit on sijoitettava niin, että aluksen liikkeiden vaikutus ja voimistuminen voidaan mahdollisuuksien mukaan minimoida. Tällöin on otettava huomioon alustyyppi, sen mittasuhteet tai käyttötarkoitus. Makuutiloja ei kuitenkaan saa koskaan sijoittaa törmäyslaipion keulapuolelle.

34.

Makuutiloissa edellytetään, että henkilöä kohden laskettu lattiapinta-ala, johon ei sisälly makuupaikkojen ja lukittavien kaappien vaatima lattiapinta-ala, on sellainen, että aluksella olevien kalastajien käytettävissä oleva tila on riittävä ja viihtyisä ottaen huomioon aluksen käyttötarkoituksen.

35.

Aluksilla, joiden pituus on vähintään 24 metriä ja enintään 45 metriä, henkilöä kohden lasketun makuuhytin lattiapinta-alan, johon ei sisälly makuupaikkojen ja lukittavien kaappien vaatima lattiapinta-ala, on oltava vähintään 1,5 neliömetriä.

36.

Aluksilla, joiden pituus on vähintään 45 metriä, henkilöä kohden lasketun makuuhytin lattiapinta-alan, johon ei sisälly makuupaikkojen ja lukittavien kaappien vaatima lattiapinta-ala, on oltava vähintään 2 neliömetriä.

37.

Ellei toisin erikseen määrätä, yhdessä makuuhytissä saa olla enintään kuusi henkilöä.

38.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla yhdessä makuuhytissä saa olla enintään neljä henkilöä. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia, että tästä määräyksestä poiketaan erityisesti silloin, kun määräystä ei voida toteuttaa aluksen koon, tyypin tai käyttötarkoituksen vuoksi.

39.

Ellei toisin erikseen määrätä, päällystölle on varattava erillinen makuuhytti tai erilliset makuuhytit edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista.

40.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla päällystön makuuhyttien on mahdollisuuksien mukaan oltava yhden hengen hyttejä, joissa saa olla enintään kaksi makuupaikkaa. Toimivaltainen viranomainen voi sallia, että tästä määräyksestä poiketaan erityistapauksissa edellyttäen, ettei määräystä voida toteuttaa aluksen koon, tyypin tai käyttötarkoituksen vuoksi.

41.

Kutakin makuuhyttiä käyttävien henkilöiden sallittu enimmäismäärä on merkittävä helppotajuisesti ja kestävästi hyttiin paikalle, jossa se on helposti nähtävissä.

42.

Vuoteiden on oltava erillisiä ja riittävän suuria. Patjojen on oltava asianmukaista materiaalia. Kussakin vuoteessa on oltava paikallisvalaistus.

43.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla vuoteiden sisämittojen on oltava vähintään 198 x 80 senttimetriä.

44.

Makuuhytit on suunniteltava ja varustettava siten, että ne ovat kohtuullisen viihtyisiä ja helppoja pitää puhtaana. Niissä on oltava erilliset vuoteet, riittävän tilavat erilliset lukittavat kaapit vaatteiden ja muiden henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämistä varten sekä sopiva kirjoitusalusta.

45.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla makuuhyteissä on oltava kirjoituspöytä ja tuoli.

46.

Makuuhytit on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava ja varustettava siten, että ne mahdollistavat tarvittavan yksityisyyden miehille ja naisille.

47.

Ruokailutilat on sijoitettava mahdollisimman lähelle keittiötä, ei kuitenkaan koskaan törmäyslaipion keulapuolelle.

48.

Aluksissa on oltava niiden käyttötarkoitukseen sopivat ruokailutilat. Ellei toisin erikseen määrätä, ruokailutilojen on sijaittava erillään makuutiloista edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista.

49.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla ruokailutilojen on sijaittava erillään makuutiloista.

50.

Kaikkien ruokailutilojen on oltava riittävän tilavia kaikkia niitä henkilöitä ajatellen, jotka voivat käyttää tilaa samanaikaisesti.

51.

Aluksilla, joiden perpendikkelipituus on vähintään 15 metriä, kalastajien käytettävissä on aina oltava riittävän tilava jääkaappi sekä kuumien ja kylmien juomien valmistamiseen tarvittavat välineet.

52.

Kaikkien aluksella olevien henkilöiden käytettävissä on mahdollisuuksien mukaan oltava saniteettitila, jossa on käymälät, pesualtaat sekä ammeet tai suihkut edellyttäen, että heidän työnsä aluksella sitä vaatii. Tilojen on täytettävä terveyttä ja puhtautta koskevat vähimmäisvaatimukset ja kohtuulliset laatustandardit.

53.

Saniteettitilat on suunniteltava siten, että ne eivät likaa muita tiloja ja sallivat tietyn yksityisyyden.

54.

Aluksella on oltava riittävästi juoksevaa kylmää ja kuumaa makeata vettä niin, että kaikki aluksella olevat kalastajat ja muut henkilöt voivat huolehtia puhtaudestaan. Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen määritellä tarvittavan veden vähimmäismäärän.

55.

Jos aluksella on saniteettitilat, niiden tuuletus on järjestettävä muista asuintiloista erikseen suoraan ulkoilmaan.

56.

Kaikkien pintojen saniteettitiloissa on oltava sellaisia, että ne voidaan helposti ja tehokkaasti puhdistaa. Lattioiden on oltava materiaalia, joka estää liukastumista.

57.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava ainakin amme tai suihku tai molemmat, yksi käymälä ja yksi pesuallas enintään neljää sellaista kalastajaa kohden, joiden hyteissä ei ole saniteettitiloja.

58.

Ellei toisin erikseen määrätä, aluksella on oltava mahdollisuus vaatteiden pesemiseen ja kuivaamiseen. Tällöin on otettava huomioon aluksen kalastustapa.

59.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava asianmukaiset mahdollisuudet vaatteiden pesemiseen, kuivaamiseen ja silittämiseen.

60.

Vähintään 45 metriä pitkillä aluksilla on oltava asianmukaiset vaatteiden pesemistä, kuivaamista ja silittämistä varten tarkoitetut tilat, jotka on sijoitettu erilleen makuuhyteistä, ruokailutiloista ja käymälöistä ja joissa on asianmukainen tuuletus ja lämmitys sekä pyykkinarut tai muut vaatteiden kuivaamiseen tarvittavat välineet.

61.

Direktiivin 92/29/ETY vaatimusten lisäksi sairaalle tai loukkaantuneelle kalastajalle on tarvittaessa järjestettävä oma hytti.

62.

Direktiivin 92/29/ETY 2 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaatimuksen sijasta sovelletaan seuraavaa: Yli 500 bruttorekisteritonnin aluksessa, jolla työskentelee vähintään 15 kalastajaa ja joka tekee yli kolme vuorokautta kestävän merimatkan ja joka on yli 45 metriä pitkä, on miehistön koosta ja matkan kestosta riippumatta oltava erillinen sairashytti, jossa voidaan antaa sairaanhoitoa. Sairashytissä on oltava asianmukaiset varusteet, ja sen puhtaudesta on huolehdittava.

63.

Sadevarusteiden ja muiden henkilökohtaisten suojavarusteiden säilyttämistä varten tarkoitettujen tilojen on sijaittava sopivasti makuuhyttien ulkopuolella.

64.

Kaikille aluksella oleville kalastajille on järjestettävä asianmukaiset ruokailuvälineet, vuodevaatteet ja muut liinavaatteet. Liinavaatteista syntyvät kustannukset voidaan kuitenkin periä toimintakustannusten muodossa edellyttäen, että työehtosopimuksessa tai kalastajan työsopimuksessa niin määrätään.

65.

Vähintään 24 metriä pitkillä aluksilla kaikille aluksella oleville kalastajille on järjestettävä virkistykseen tarkoitetut tilat, mahdollisuudet ja palvelut. Tarvittaessa voidaan käyttää ruokailutiloja.

66.

Kaikilla aluksella olevilla kalastajilla on oltava asianmukainen mahdollisuus yhteydenpitoon edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista, kohtuullisen hintaista eikä lisää kalastusaluksen omistajan kokonaiskustannuksia.

67.

Ellei toisin erikseen määrätä, aluksella on oltava laitteet ruoan valmistamista varten erillisessä keittiötilassa edellyttäen, että se on käytännössä mahdollista.

68.

Ellei toisin erikseen määrätä, keittiön tai ruoan valmistukseen varatun tilan, jos erillistä keittiötä ei voida järjestää, on oltava tarkoitukseensa nähden riittävän tilava ja asianmukaisesti ylläpidetty sekä varustettu asianmukaisilla laitteilla ja tuuletusmahdollisuuksilla.

69.

Yli 24 metriä pitkillä aluksilla on oltava erillinen keittiö.

70.

Ruoanlaittoon tarkoitetut butaani- tai propaanikaasusäiliöt on pidettävä avotilassa kannella ja suojattava ulkopuolisilta iskuilta ja kuumuudelta.

71.

Elintarvikkeita varten on järjestettävä asianmukainen ja riittävä varasto, joka on kuiva, viileä ja hyvin tuuletettu siten, että varastojen pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ellei erikseen toisin määrätä, varastoimiseen voidaan käyttää jääkaappeja tai muita säilytystiloja, joissa on alhainen lämpötila edellyttäen, että se on mahdollista.

72.

Aluksilla, joiden perpendikkelipituus on vähintään 15 metriä, on oltava elintarvikkeita varten tarkoitettu varasto, jääkaappi ja muita säilytystiloja, joissa on alhainen lämpötila.

73.

Ruokaa ja juomavettä on varattava riittävästi ja otettava huomioon kalastajien määrä, matkan pituus ja luonne. Niiden on ravitsemusarvoltaan, laadultaan ja määrältään vastattava kalastajien tarpeita. Lisäksi on otettava huomioon heidän uskontonsa ja kulttuurinsa asettamat rajoitukset sekä vaihtelun tarve.

74.

Toimivaltainen viranomainen voi määritellä aluksella tarjottavan ruoan ja juomaveden laatua ja määrää koskevia vähimmäisvaatimuksia.

75.

Asuintilat on pidettävä puhtaina ja asuttavassa kunnossa eikä niissä saa säilyttää tai varastoida tavaroita, jotka eivät ole asukkaiden henkilökohtaista omaisuutta tai tarkoitettu takaamaan heidän turvallisuuttaan tai pelastautumistaan.

76.

Keittiötilat ja ruoan varastointitilat on pidettävä puhtaina ja siisteinä.

77.

Jätteet on säilytettävä suljetuissa säiliöissä, joissa on tiivis kansi. Tarvittaessa ne on siirrettävä pois tiloista, joissa käsitellään elintarvikkeita.

78.

79.

Toimivaltainen viranomainen voi kuulemisen jälkeen sallia, että tämän liitteen määräyksistä voidaan poiketa edellyttäen, ettei poikkeaminen johda huonompaan lopputulokseen kuin tämän liitteen määräysten soveltaminen niiden kalastajien osalta, joiden poikkeavat tavat johtuvat kulttuurista tai uskonnosta.