LIITE

”GRAVES”

AOP-FR-A1012-AM01

Hakemuksen jättämispäivä: 7.3.2016

ERITELMÄN MUUTOSPYYNTÖ

1.   Muutokseen sovellettavat säännöt

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artikla – Muu kuin vähäinen muutos

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

2.1   Maantieteellinen alue

Muutetaan eritelmän 1 luvun IV kohdan 1 alakohta seuraavasti:

—

Lisätään kunnan nimen ”Virelade” jälkeen seuraava: ”sekä Coimèresin kunnan alueen se osa, joka vastaa jaksoa A ”Herrères” kiinteistörekisterin ensimmäisellä sivulla (vuoden 1934 tarkistettu kartta) (vahvistettu vastaavan maarekisterikartan sivujen ajantasaista digitaalista tietokantaa (”plan minute de conservation”) 5. marraskuuta 2010)”. Tämän muutoksen tavoitteena on sisällyttää maantieteelliseen alueeseen osa Coimèresin kunnan alueesta. Tämän tekee perustelluksi se, että viinintuotannossa on kyseisellä alueella pitkään käytetty samanlaisia viiniköynnöksen kasvatustapoja kuin viereisillä nimityksen ”Graves” soveltamisalaan kuuluvilla viinitarhoilla ja kyseisen alueen sijainti on hyvin samankaltainen maisemallisesti sekä topografian, hydrologian, geologian ja pedologian kannalta. Tämä Coimèresin kunnan osa sijaitsee maantieteellisesti aivan SAN-nimityksen ”Graves” maantieteellisen alueen vieressä. Hakemus Coimèresin kunnan sisällyttämisestä maantieteelliseen alueeseen tehtiin vuonna 1938 heti sen jälkeen, kun nimitys oli tunnustettu kansallisesti, sillä eräs toimija ilmoitti jo tuolloin tästä poisjätöstä. Vaikka tämän jälkeen kansallisella tasolla on tehty peräkkäisiä myönteisiä päätöksiä kyseisen kunnan sisällyttämisestä nimityksen maantieteelliseen alueeseen, päätöstä ei ole koskaan sisällytetty virallisiin teksteihin. Lisäämällä tämä kunta maantieteelliseen alueeseen pyritään nyt vain korjaamaan tämä kauan sitten tapahtunut poisjättö.

—

poistetaan kunnat ”Martignas-sur-Jalle” ja ”Saint-Jean-d’Illac”. Tämän muutokset tarkoituksena on poistaa maantieteellisestä alueesta Martignas-sur-Jallen ja Saint-Jean-d’Illac’n kunnat, sillä niiden alueella ei enää harjoiteta viininviljelyä, ei enää kasvateta viiniköynnöksiä eikä ole SAN-nimitystä vastaavia lohkoja.

Tämän vuoksi muutetaan yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa.

2.2   Rajattu viljelyalue

Muutetaan eritelmän 1 luvun IV kohdan 2 alakohta seuraavasti: lisätään ensimmäisen virkkeen loppuun ilmaisu: ”sekä pysyvän komitean 4. syyskuuta 2013 pidetyssä kokouksessa kansallisen komitean valtuutuksesta”. Tämän muutoksen tavoitteena on lisätä päivämäärä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen muutoksen. Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen tarkistetun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen määrittämistä maantieteellisellä tuotantoalueella.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.3   Yhteys alkuperään

Korvataan eritelmän I luvun X kohdan 1 alakohdassa luku ”43” luvulla ”42”. Tämä muutos tehdään, koska maantieteellisen alueen kuntien lukumäärää on tarkistettava sen vuoksi, että kaksi kuntaa eli Martignas-sur-Jalle ja Saint-Jean-d’Illac on poistettu maantieteellisestä alueesta ja osa Coimèresin kunnan alueesta on lisätty siihen.

Tämän vuoksi muutetaan yhtenäisen asiakirjan 8 kohtaa.

Tämän seurauksena muutetaan myös yhtenäisen asiakirjan 8 kohdassa olevaa tiivistettyä kuvausta yhteyksistä. Tässä yhteydessä on otettu myös huomioon e-Ambrosia-sovelluksen sallima enimmäismerkkimäärä.

2.4   Muut muutokset

Yhtenäistä asiakirjaa on tämän uuden muutoshakemuksen yhteydessä tarkistettu e-Ambrosia-sovelluksessa esitettyjen uusien tallennussääntöjen mukaisesti.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi

Graves

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Kuohumaton punaviini

Punaviinit valmistetaan tasapainoisella tavalla eri viiniköynnöslajikkeista. Cabernet sauvignon N tuo aromeja ja rakennetta, Merlot N antaa tuoksua ja notkeutta. Niitä täydentävät Cabernet franc N, Petit-verdot N, Malbec N ja Carménère N. Nuorissa viineissä on usein punaisten marjojen aromeja sekä mausteisia ja paahteisia sävyjä. Nämä viinit ovat elegantteja, ja niissä on rakennetta. Ne ovat hienoja ja aromaattisia. Ne kypsyvät harmonisesti, ja niiden bukeessa voi olla hienostuneen savuisia vivahteita. Vuosikerrasta ja alkuperästä riippuen ne ovat parhaimmillaan 5–10 vuoden ikäisinä.

Luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus 11 %.

Kokonaisalkoholipitoisuus väkevöinnin jälkeen 13,5 tilavuusprosenttia.

Malolaktinen käyminen on punaviinien osalta pakollista.

Omenahappopitoisuus on enintään 0,30 g/l.

Käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 3 g/l.

Kuiva kuohumaton valkoviini

Valkoviinit ovat elegantteja ja runsaita. Ne valmistetaan Sémillon B -lajikkeesta, ja niissä on yleensä kukkaisia sävyjä ja luontaista rasvaisuutta, joka ei kuitenkaan sulje pois tuoreutta. Kun mukaan lisätään Sauvignon B -lajike, joka tuo eloisuutta ja ilmeikkyyttä, ja Muscadelle B -lajike, joka antaa hieman myskimäisiä sävyjä, viineissä on usein kukkaisia ja sitrushedelmäisiä aromeja sekä joskus eksoottisia tai mentolimaisia vivahteita. Joskus viinejä jälkikäsitellään tynnyreissä, minkä ansiosta viineihin tulee rikkautta ja monimuotoisuutta muutaman kypsytysvuoden jälkeen.

Luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus 10,5 %.

Kokonaisalkoholipitoisuus väkevöinnin jälkeen 13 tilavuusprosenttia.

Käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 4 g/l.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus	Milliekvivalentteina litrassa
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	13,27
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

Mainitsematta jätetyt parametrit koskevat analyyttisia ominaisuuksia, ja ne vahvistetaan voimassa olevassa lainsäädännössä.

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.    Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Tiheys ja etäisyys

Viljelykäytäntö

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 5 000 köynnöstä hehtaarilla. Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava alle 0,80 metriä.

Viiniköynnösten leikkuuta koskevat säännöt

Viljelykäytäntö

Viiniköynnökset on leikattava viimeistään lehtien auettua (vaihe 9 Lorenzin asteikolla). Viiniköynnökset leikataan seuraavilla tekniikoilla siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua:

—	matalaleikkaus (eli kannusleikkaus) tai pitkä juoksijaleikkaus,

—	kaksirunkoinen matalaleikkaus tai nelihaarainen viuhkaleikkaus.

Kastelu

Viljelykäytäntö

Viiniköynnöksiä saa kastella kasvukaudella vain pitkään jatkuvan kuivuuden aikana, jos kuivuus häiritsee köynnöksen fysiologista kehitystä ja rypäleen kypsymistä.

Väkevöinti

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Pelkistävät väkevöimismenetelmät ovat punaviineillä sallittuja, kunhan väkevöimisaste on enintään 15 prosenttia.

Viinin kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen punaviineillä enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

Viinin kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen valkoviineillä enintään 13 tilavuusprosenttia.

b.    Enimmäistuotto

Punaviini

65 hehtolitraa hehtaarilta

Valkoviini

68 hehtolitraa hehtaarilta

6.   Rajattu alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja jälkikäsiteltävä seuraavien Gironden departementin kuntien alueella: Arbanats, Ayguemorte-les-Graves, Beautiran, Bègles, La Brède, Budos, Cabanac-et-Villagrains, Cadaujac, Canéjan, Castres-Gironde, Cérons, Cestas, Eysines, Gradignan, Guillos, Le Haillan, Illats, Isle-Saint-Georges, Landiras, Langon, Léogeats, Léognan, Martillac, Mazères, Mérignac, Pessac, Podensac, Portets, Pujols-sur-Ciron, Roaillan, Saint-Médard-d’Eyrans, Saint-Michel-de-Rieufret, Saint-Morillon, Saint-Pardon-de-Conques, Saint-Pierre-de-Mons, Saint-Selve, Saucats, Talence, Toulenne, Villenave-d’Ornon, Virelade sekä Coimèresin kunnan alueen se osa, joka vastaa jaksoa A ”Herrères” kiinteistörekisterin ensimmäisellä sivulla (vuoden 1934 tarkistettu kartta) (vahvistettu vastaavan maarekisterikartan sivujen ajantasaista digitaalista tietokantaa (”plan minute de conservation”) 5. marraskuuta 2010).

7.   Pääasialliset viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Cabernet-Sauvignon N

Cabernet franc N

Cot N

Carménère N

Muscadelle B

Merlot N

Sémillon B

Sauvignon gris G

Sauvignon B

Petit Verdot N

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Suojatun alkuperänimityksen ”Graves” maantieteellinen alue on noin 10 kilometriä leveä vyöhyke Garonnejoen vasemmalla puolella alkaen Bordeaux’n pohjoispuolelta ja päättyen Langonin kaakkoispuolelle.

Kuten alkuperänimityksen nimi jo kertoo (sanalla ”graves” tarkoitetaan Gironden maaperää), maaperä muodostuu pienemmistä ja suuremmista kivistä, enemmän tai vähemmän karkeasta sorasta sekä liejun- ja savensekaisesta hiekasta. Alla on joskus kalkkikiveä mutta enimmäkseen pelkkää hiekkaa, rautapalsia (rautapitoista hiekkakiveä) tai savea. Maantieteellinen alue kattaa 42 kuntaa Gironden departementissa.

Maaperä on pitkän ja monimutkaisen geologisen historian tuotosta ja kiinteässä yhteydessä Garonnejoen syntyyn, jokiuoman muutoksiin ja peräkkäisiin ensimmäisen kvartäärikauden jäätiköihin. Noiden ajanjaksojen kuluessa Pyreneiden jäätiköt syövyttivät laaksoja ja tuottivat kiviainesta, jonka joet sitten kuljettivat aina Bordeaux’n alueelle saakka. Näistä peräkkäisistä kerrostumista on jäljellä vain jäänteitä kaikenkokoisina ja -tyyppisinä soraharjanteina.

Alueen maaperälle on luonteenomaista huomattava läpäisevyys, joka johtuu siitä, että soraa ja kiviä on niin paljon. Vaikka tällä alueella ei tuoteta yksinomaan nimityksen ”Graves” rypäleitä, tämä erinomainen maaperä antaa nimitykselle rungon ja on erittäin hyvän laadun symboli. Vesitalous on rinteillä hyvää, joten pintavedet virtaavat pois. Vesien poisvirtausta edistää myös Garonnejoen pienten sivujokien muodostama laaja hydrografinen verkko. Tällaisella maaperällä viiniköynnöksen vedensaanti on tarkkaan säänneltyä.

Viinitarhat hyötyvät erityisestä ja suotuisasta ilmastosta. Mäntymetsillä on tärkeä rooli lämpötilan säätelijänä, sillä ne suojelevat viinitarhoja lännestä tulevalta huonolta säältä. Helteiltä ja liialliselta kosteudelta viinitarhoja suojaavat Garonnejoen läheisyyden mukanaan tuoma ilmastus ja luontainen ilmanvaihto. Valtameren vaikutus puolestaan suojaa viinitarhoja kevään halloilta. Viinitarhat sijaitsevat joen ja mäntymetsien välillä, loivilla rinteillä, joilla kirkkaat ja kiillottuneet kivet heijastavat valoa viinirypäleiden pintaan.

Gravesin alue on Bordeaux’n alueen parhaiden valko- ja punaviinien synnyinseutua ja vielä nykyäänkin käytettyjen viininvalmistusmenetelmien alkukoti. Viiniköynnökset kasvavat valtamerellisessä ilmastossa, ja niitä on täytynyt jo 1600- ja 1700-luvuilta lähtien tukea tukikeppien ja myöhemmin yleistyvien säleikköjen avulla. Köynnöksiä on leikattava ankaralla kädellä, jotta sato jakautuu hyvin ja lehtiä on riittävästi mahdollistamaan fotosynteesi ja rypäleiden optimaalinen kypsyminen.

Lohkoille on luonteenomaista veden luontainen poisvirtaaminen, ja rypäleiden tuotantoon tarkoitettu rajattu viljelyalue luokittelee lohkot joko sen mukaan, miten hyvin vesi poistuu, tai sen mukaan, miten lohkot ovat sijoittuneet harjanteelle tai rinteelle. Tässä yhteydessä noudatetaan tarkistetun alkuperänimityksen ”Graves” määrittävässä 4. maaliskuuta 1937 annetussa asetuksessa jo kuvailtuja käytäntöjä. Mukaan ei hyväksytä sellaisia maantieteellisiä ja topografisia sijainteja, joilla on keväisin hallaa sen vuoksi, että ne sijaitsevat kaukana Garonnejoesta tai keskellä metsää (kylmien ilmavirtausten kierto estyy).

Tarkasti rajatuilla lohkoilla paikalliset rypälelajikkeet pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Rypälelajikkeet on valittu vuosisatojen kuluessa siitä syystä, että ne soveltuvat hyvin säilytykseen ja vanhentamiseen, mikä on yhteydessä tarpeeseen kuljettaa näitä tuotteita pitkiä matkoja.

Vaikka alkuperänimityksen rypäleiden viljelyssä käytetty maaperä on kivistä, lämmintä ja vähäravinteista, mikä luonnostaan rajoittaa punaviinien tuotantoa, maaperä mahdollistaa kuitenkin lajikkeiden Cabernet-sauvignon N ja Merlot optimaalisen kypsymisen. Tässä on apuna myös se, että lähellä sijaitseva Garonnejoki säätelee lämpötiloja. Tämän ansiosta viinien rakenne on hyvä. Viinejä on jälkikäsiteltävä, jotta ne kypsyisivät ja tulisivat parhaimmilleen ennen kaupanpitoa.

Jos maa on hiekkaisempaa tai sijaitsee savisella alustalla, se soveltuu paremmin alkuperänimityksen valkoviinien tuotantoon. Valkoviinit valmistetaan lähinnä Sauvignon B- ja Sémillon B -lajikkeista, joiden tuoma raikkaus yhdistyy hienostuneisuuteen sekä kukkaisiin ja hedelmäisiin vivahteisiin.

Jotta saataisiin riittävä sato mutta köynnökset eivät joutuisi kantamaan liikaa rypäleitä, vähimmäisistutustiheys on korkea, jotta rypäleet kypsyvät hyvin ja olisivat optimaalisen tiheässä.

Alkuperänimityksen ”Graves” kansainväliseen maineeseen ovat vaikuttaneet ainutlaatuiset maantieteelliset ja pedologiset olosuhteet ja lähellä sijaitseva Bordeaux’n satama, jossa perinteisesti on käyty näiden viinien vilkasta kansainvälistä kauppaa.

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus

Välittömässä läheisyydessä sijaitsevana alueena ovat seuraavat kunnat Gironden departementissa viiniyttämistä, valmistusta ja jälkikäsittelyä koskevan poikkeuksen mukaisesti: Barsac, Béguey, Bieujac, Bommes, Cadillac, Castets-en-Dorthe, Fargues, Langoiran, Loupiac, Le Pian-sur-Garonne, Preignac, Rions, Saint-Loubert, Saint-Maixant, Saint-Pierre-d’Aurillac, Sainte-Croix-du-Mont ja Sauternes.

Suurempi maantieteellinen yksikkö

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset

Edellytyksen kuvaus

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen alue ”Vin de Graves”. Tämä laajempi maantieteellinen alue voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.

10.   Linkki eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-d60d4526-0d0e-4eec-811f-73176ca92985