25.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/7

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1342/2008 mukaan pyyntiponnistusrajoitukset kohdennetaan pyyntiponnistusryhmiin, jotka määritellään mainitun asetuksen liitteessä I esitetyillä pyydysryhmillä ja maantieteellisten alueiden ryhmillä.

(2)

Yhteisen kalastuspolitiikan keskeisiä tavoitteita on lopettaa tuhlaava poisheittokäytäntö. Tietyissä pohjakalojen kalastuksissa, jotka kuuluvat nykyisin asetuksen (EY) N:o 1342/2008 mukaisen pyyntiponnistusjärjestelmän piiriin, aletaan soveltaa purkamisvelvoitetta, joka tulee voimaan asteittain vuodesta 2016 alkaen ja viimeistään vuonna 2019.

(3)

Koska purkamisvelvoite otetaan käyttöön, nykyiseen pyyntiponnistusjärjestelmään tarvitaan lisää joustavuutta, jotta kalastajat voivat käyttää valikoivampia pyydyksiä, joissa on suuremmat silmäkoot. Tässä yhteydessä vaikutti tarpeelliselta tarkistaa, onko pyyntiponnistusryhmien nykyinen rakenne edelleen kustannustehokas suojelutarpeisiin liittyvän hallintorasitteen kannalta.

(4)

Tämän vuoksi tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF) pyydettiin antamaan lausunto mahdollisuudesta yhdistää nykyiset puomitroolien BT1- ja BT2-pyydysryhmät, joita käytetään pyyntiponnistusryhmien määrittelemiseen. STECF katsoo (2), että jos BT1- ja BT2-pyydysryhmät yhdistetään, kalastuskuolevuuden riski kasvaa turskan osalta. Se katsoo myös, että uusi yhdistetty ryhmä olisi saaliiksi jäävien biologisten kantojen osalta heterogeenisempi kuin erilliset BT1- ja BT2-ryhmät. Se pitää kustannustehokkuuden paranemista epätodennäköisenä, koska turskan kalastuskuolevuuden mahdollisen kasvun vuoksi olisi toteutettava lisätoimenpiteitä. STECF katsoo kuitenkin myös, että ryhmien yhdistämisen ansiosta kalastajat voisivat kalastaa nykyistä valikoivammin. Pyydysryhmien yhdistäminen saattaisi vähentää punakampelan ja muiden kampelakalalajien tahattomia saaliita.

(5)

STECF toteaa myös, että BT1- ja BT2-pyydysten osuus Pohjanmerellä saatavasta turskan kokonaissaaliista on yhteisesti vain 5 prosenttia ja että ryhmien yhdistämisen mahdolliset vaikutukset turskan kuolevuuteen olisivat vähäiset.

(6)

Hiljattain komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/2324 (3) toteutetulla pohjatroolien ja nuottien TR-pyydysryhmien yhdistämisellä on ollut kielteisiä seurauksia niille jäsenvaltioille, jotka ovat siirtäneet säännöllisesti pyyntiponnistusta BT-ryhmistä TR2-ryhmään. BT-ryhmien yhdistäminen korjaa näitä kielteisiä vaikutuksia.

(7)

Yhdistäminen vähentää merkittävästi hallinnointikustannuksia, kun hallinnolliset kulut vähenevät sekä kansallisten viranomaisten että kalastajien osalta. Tämä johtuu erityisesti siitä, että monet kalastajat käyttävät useita pyydyksiä ja kuuluvat näin useaan pyyntiponnistusryhmään, ja tämän vuoksi pyyntiponnistusta jaettaessa tarvitaan monimutkaisia laskelmia.

(8)

ICESin lausunnon (4) mukaan Pohjanmeren turskakannan suojelutilanne ICES-suuralueella IV, ICES-alueella VIId ja ICES-alueen IIIa länsiosassa (Skagerrak) on parantunut huomattavasti.

(9)

Sen vuoksi ei ole aiheellista säilyttää erillisiä BT1- ja BT2-pyydysryhmiä seuraavilla alueilla: Skagerrak, se ICES-alueen IIIa osa, joka ei kuulu Skagerrakiin ja Kattegatiin; ICES-alue IV ja unionin vedet ICES-alueella IIa; ICES-alue VIId. Koska turskakantojen tilanne Kattegatissa, ICES-alueella VIIa, ICES-alueella VIa ja unionin vesillä ICES-alueella Vb on huono, pyydysryhmiä ei tulisi yhdistää kyseisillä alueilla.

(10)

Komissio seuraa tarkkaan BT1- ja BT2-pyydysryhmien yhdistämisestä turskan kalastuskuolevuuteen aiheutuvia vaikutuksia. Se muuttaa tarvittaessa pyydysryhmien rakennetta, jos turskan kalastuskuolevuus kasvaa poisheittämisen seurauksena.

(11)

Jotta komissio ja jäsenvaltiot voivat seurata tilanteen kehittymistä ilman hallinnollisia lisäkustannuksia, on aiheellista olla muuttamatta nykyistä raportointijärjestelmää.

(12)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1342/2008 olisi muutettava.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,