8.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 322/21

(1)

Perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti tehdyn polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 926/2009 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa. Alkuperäiset toimenpiteet perustuivat päätelmään vahingon uhkasta, ja ne kumottiin unionin yleisen tuomioistuimen tuomiolla (3) siltä osin, kun kyseessä oli Hubei Xinyegang Steel Co. Ltd:n tuottamien tuotteiden vienti. Tuomiota koskeva muutoksenhaku on parhaillaan käsiteltävänä unionin tuomioistuimessa (4).

(2)

Toimenpiteet otettiin käyttöön seuraavien arvotullien muodossa: 17,7 prosenttia yritykselle Shandong Luxing Steel Pipe Co. Ltd, 27,2 prosenttia muille yhteistyössä toimiville yrityksille ja 39,2 prosenttia kaikille muille yrityksille.

(3)

Tällä hetkellä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on voimassa Venäjältä ja Ukrainasta tulevien saumattomien putkien tuonnissa (5). Kroatian vastaiset polkumyyntitoimenpiteet päätettiin 26 päivänä kesäkuuta 2012 (6).

(4)

Julkaistuaan ilmoituksen (7) polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

(5)

Pyynnön esitti Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia saumattomien putkien koko tuotannosta unionissa.

(6)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(7)

Komissio pani toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille 3 päivänä lokakuuta 2014 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Se julkaisi ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (8).

(8)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä.

(9)

Komissio ilmoitti myös Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, oleville tuottajille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan. Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se harkitsi Yhdysvaltojen käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(10)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksensa tarkastelun vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi.

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen, ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Otos valittiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaisen tuotteen unionissa myytyjen määrien perusteella, niin että varmistettiin maantieteellinen jakauma. Otokseen valittiin kuusi yritystä, jotka toimivat Tšekissä, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Romaniassa ja Slovakiassa ja joiden osuus unionissa etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvasta kokonaismyynnistä oli noin 55 prosenttia. Huomautuksia ei esitetty, ja näin ollen alustavasti valitut yritykset sisältyivät lopulliseen otokseen.

(13)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(14)

Koska vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot toimitti vain neljä etuyhteydetöntä tuojaa, otanta ei ollut tarpeen. Näistä neljästä etuyhteydettömästä tuojasta kuitenkin vain yksi toimi yhteistyössä tutkimuksessa ja toimitti vastauksen lähetettyyn kyselylomakkeeseen.

(15)

Koska Kiinassa toimii ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(16)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(17)

Koska vain kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti komissiolle pyydetyt tiedot, otantaa ei pidetty tarpeellisena.

(18)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista.

(19)

Kyselylomakkeita lähetettiin niille kolmelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jotka ilmoittautuivat otantamenettelyn yhteydessä, kuudelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, neljälle etuyhteydettömälle tuojalle, jotka ilmoittautuivat otantamenettelyn yhteydessä, ja seitsemälle käyttäjälle. Kuudessa mahdollisessa vertailumaassa eli Argentiinassa, Brasiliassa, Japanissa, Meksikossa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa, yksilöitiin 22 tuottajaa, joille lähetettiin kyselylomake.

(20)

Vastauksia kyselylomakkeeseen saatiin yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kolmelta vertailumaan tuottajalta Yhdysvalloista, kuudelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, yhdeltä tuojalta ja kolmelta käyttäjältä.

(21)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(22)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2013 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2011 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(23)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella lopulliset polkumyyntitoimenpiteet oli tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta. Ainoastaan pyynnön esittäjä toimitti huomautuksia ilmoittamisen jälkeen.

(24)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin 1 kappaleessa tarkoitetussa alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta peräisin olevat raudasta tai teräksestä valmistetut poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset saumattomat putket, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 mm ja joiden hiiliekvivalenttiarvo on IIW-instituutin (International Institute of Welding) kaavan ja kemiallisen analyysin mukaan enintään 0,86 (9) ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7304 19 10, ex 7304 19 30, ex 7304 23 00, ex 7304 29 10, ex 7304 29 30, ex 7304 31 20, ex 7304 31 80, ex 7304 39 10, ex 7304 39 52, ex 7304 39 58, ex 7304 39 92, ex 7304 39 93, ex 7304 51 81, ex 7304 51 89, ex 7304 59 10, ex 7304 59 92 ja ex 7304 59 93.

(25)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

(26)

Komission päätelmänä oli, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(27)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä ja johtaisiko voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(28)

Kuten edellä todettiin, tutkimuksen vireillepanon jälkeen ilmoittautui kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joille toimitettiin kyselylomake. Niiltä saatiin kuitenkin vain yksi vastaus. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Kiinasta unioniin tulevasta tuonnista oli yli 25 prosenttia, ja sen tuonnin katsottiin edustavan Kiinasta unioniin tulevaa kaikkea tuontia. Sen vuoksi jäljempänä esitetyt polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat tältä yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta saatuihin tietoihin.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella. Tätä varten oli valittava markkinataloutta toteuttava kolmas maa, jäljempänä ’vertailumaa’.

(30)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille vireillepanoilmoituksessa, että se suunnitteli Yhdysvaltojen käyttämistä mahdollisena vertailumaana, kuten alkuperäisessäkin tutkimuksessa, ja kehotti osapuolia toimittamaan huomautuksia asiasta. Huomautuksia ei esitetty.

(31)

Komissio otti kuitenkin yhteyttä joihinkin muihinkin mahdollisiin vertailumaihin (Argentiina, Brasilia, Intia, Japani, Korean tasavalta, Meksiko, Venäjän federaatio ja Ukraina) ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä ja toimittamaan tietoja.

(32)

Kolme tuottajaa Yhdysvalloista toimi yhteistyössä ja toimitti kyselyvastauksen.

(33)

Yhdysvaltojen markkinoilla havaittiin olevan paljon kilpailua, useat tuottajat myyvät kotimarkkinoilla ja tuontimäärät ovat merkittävät (Kiinaa vastaan voimassa olevista polkumyyntitulleista huolimatta). Yhdysvaltojen markkinoilla myydyt määrät olivat huomattavia, ja ne ovat verrattavissa Kiinan markkinoihin myös tuotevalikoiman osalta. Lisäksi vertailumaan yhteistyössä toimivien tuottajien käyttämien raaka-aineiden ja tuotantoprosessien havaittiin olevan samanlaisia kuin Kiinan markkinoilla. Sen vuoksi ja kun otetaan huomioon yhteistyöhön suostuminen, Yhdysvaltoja pidettiin asianmukaisena vertailumaana perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(34)

Yhteistyössä toimineilta yhdysvaltalaisilta tuottajilta saatuja tietoja käytettiin perustana määritettäessä normaaliarvoa Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille.

(35)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin, oliko yhdysvaltalaisten yhteistyössä toimineiden tuottajien kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kotimarkkinamyynnin katsotaan olevan edustavaa, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tällä perusteella kotimarkkinamyynti Yhdysvalloissa oli edustavaa.

(36)

Komissio tutki lisäksi, voidaanko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tutkimus tehtiin määrittämällä kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuneen kannattavan myynnin osuus. Tapauksissa, joissa tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynti tapahtui riittävässä määrin ja tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo perustui tosiasialliseen kotimarkkinahintaan, joka laskettiin kyseisen tuotelajin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen koko kotimarkkinamyynnin painotettuna keskiarvona.

(37)

Niille tuotelajeille, joiden kohdalla yli 80 prosenttia kotimarkkinoiden myynnistä ylitti kustannukset ja joiden painotettu keskimääräinen myyntihinta oli sama tai suurempi kuin yksikkökohtainen tuotantokustannus, normaaliarvo määritettiin tuotelajeittain kyseisen lajin koko myynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(38)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä ainoastaan kyseisen tuotelajin kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(39)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vienti unioniin suuntautui suoraan riippumattomille asiakkaille. Vientihinnaksi määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevasta unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(40)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, vientihintaa ja normaaliarvoa oikaistiin hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus- (kotimaan ja merirahdin) ja vakuutuskustannusten sekä pankkimaksujen ja palkkioiden huomioon ottamiseksi.

(41)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vertailumaassa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. Tällä perusteella yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – oli 158,3 prosenttia.

(42)

Komissio tutki, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä tutkittiin seuraavia tekijöitä: muihin kohteisiin suuntautuneen viennin hinta, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(43)

Kiinan vientitilastojen tietokannan mukaan saumattomien putkien vienti Kiinasta maailmanlaajuisesti (124 maata unioni pois lukien) oli 4,6 miljoonaa tonnia vuonna 2013. Hinnat olivat 400–4 500 euroa/tonni. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 68 000 tonnia ja keskimääräinen hinta oli alle 700 euroa/tonni (Eurostatin tietojen perusteella). Komissio katsoi, että näinkin huomattavat erot hinnoissa eivät anna mahdollisuutta tehdä merkityksellisiä päätelmiä Kiinan vientihinnoittelusta muissa kolmansissa maissa. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan kolmansien maiden markkinoille (Chile, Iran, Korea, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Turkki) suuntautuneen viennin keskimääräinen hinta oli alempi kuin sen unioniin suuntautuneen viennin hinta. Lisäksi kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan joillekin merkittäville vientimarkkinoille, kuten unioniin, Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Kolumbiaan, Meksikoon, Brasiliaan, Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Kazakstaniin, viemiin määriin ja sen näillä markkinoilla veloittamiin hintoihin vaikuttavat voimassa olevat toimenpiteet, kuten polkumyyntitullit tai suojatoimenpiteet.

(44)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinan tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Tarkastuskäynnin aikana kerätyt julkisesti saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että tuotantokapasiteetti on 32 miljoonaa tonnia (10). Pyynnön esittäjän toimittamat tiedot viittaavat vieläkin suurempiin tuotantokapasiteettitasoihin, jopa 43 miljoonaan tonniin. Molemmat lähteet vahvistavat, että alkuperäisen tutkimuksen jälkeen kiinalaisten tuottajien tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi, ainakin 60 prosenttia.

(45)

Kaikkien kerättyjen tietojen mukaan Kiinan tuotannonalalla on ylikapasiteettia. Siitä ei esitetty mitään tietoja, että kotimainen kulutus Kiinassa kasvaisi tulevina vuosina riittävässä määrin, jotta se kattaisi Kiinan nykyisen ylikapasiteetin.

(46)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että tuotanto Kiinassa oli 30 miljoonan tonnin luokkaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä tarkoittaa vähintään 2 miljoonan tonnin ylikapasiteettia. Kyseinen ylikapasiteetti on yli 100 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi sitä pidettiin merkittävänä. Kiinassa on näin ollen käytettävissä merkittävä käyttämätön tuotantokapasiteetti, joka todennäköisesti käytetään lisäämään vientimäärää unionin markkinoille, jos toimenpiteet eivät ole voimassa, kun otetaan huomioon päätelmät, jotka koskevat unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja kotimaan markkinoiden vaikeuksia ottaa nämä määrät käyttöön.

(47)

Eurostatin mukaan tuonti Kiinasta unioniin väheni ensin yli 78 000 tonnista (2011) yli 47 000 tonniin (2012) ja lisääntyi sitten lähes 68 000 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuonnin väheneminen vuonna 2012 tapahtui samaan aikaan kuin kysynnän supistuminen unionin markkinoilla. Vaikka kysynnän supistuminen jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tuonnin määrä kasvoi, mikä näkyi Kiinasta tulevan tuonnin kasvaneena markkinaosuutena, joka oli 3,6 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(48)

Kuten 41 kappaleessa todettiin, tuonti Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtui polkumyynnillä, vaikka toimenpiteet olivat voimassa. Vahvistettu polkumyyntimarginaali oli jopa huomattavasti korkeampi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa todettu polkumyyntimarginaali. Jos tuonti tapahtui toimenpiteiden voimassa ollessa edelleen polkumyynnillä, ei ole mitään syytä uskoa, että ilman toimenpiteitä Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohoaisivat, saati sitten tasolle, joka olisi riittävä polkumyynnin poistamiseksi.

(49)

Kuten 43 kappaleessa mainittiin, kiinalaisten saumattomien putkien tuontiin monilla kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien merkittävillä vientimarkkinoilla voimassa olevat toimenpiteet rajoittavat suuresti kiinalaisen viennin laajentumista tai jatkamista näille markkinoille. Samalla vahvistettiin, että yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientihinta unioniin oli korkeampi kuin sen vientihinta kolmansille markkinoille, mikä viittaisi siihen, että unionin markkinat ovat houkuttelevat voimassa olevista tulleista huolimatta. Lisäksi osoitettiin, että unionin markkinat ovat avoimet ottamaan vastaan merkittävän osan Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia, joka mitä todennäköisimmin suunnattaisiin unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät olisi voimassa.

(50)

Lisäksi ennen voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2009 Kiinan vienti unioniin oli 542 840 tonnia mikä on lähes kahdeksan kertaa niin paljon kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa, että unionin markkinat ovat houkuttelevat Kiinasta tulevan tuonnin kannalta markkinoiden koon osalta ja että unionin markkinoilla on kapasiteettia ottaa vastaan lisääntyneet tuontimäärät Kiinasta. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat estäneet kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia lisäämästä myyntimääriään unioniin, mutta ne todennäköisesti lisääntyvät jälleen, jos toimenpiteiden annetaan raueta, etenkin kun otetaan huomioon edellä kuvattu Kiinassa käytettävissä oleva merkittävä käyttämätön kapasiteetti.

(51)

Vaikka kulutus Kiinan markkinoilla olisikin kasvanut huomattavasti alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, on silti epätodennäköistä, että kotimarkkinat pystyisivät ottamaan vastaan kiinalaisten tuottajien merkittävän käyttämättömän tuotantokapasiteetin (ks. 45 kappale).

(52)

Jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat näin ollen lisäävät todennäköisesti merkittävästi vientiään unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla.

(53)

Tutkimuksessa osoitettiin, että kiinalaisten saumattomien putkien myynti unioniin tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon Kiinan merkittävä käyttämätön kapasiteetti (joka ylitti unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla), kiinalaiseen tuontiin sovellettavat toimenpiteet muilla kolmansien maiden markkinoilla ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, komission päätelmänä oli, että polkumyynnin jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(54)

Unionin tuotannonalalla ei tapahtunut mitään merkittäviä rakenteellisia muutoksia alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti noin 20 tiedossa olevaa tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(55)

Unionin kokonaistuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määritettiin yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta kerättyjen tietojen ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella.

(56)

Unionin tuottajien suuren lukumäärän vuoksi otokseen valittiin kuusi unionin tuottajaa, kuten 12 kappaleessa todettiin. Otosta pidettiin unionin tuotannonalaa edustavana, ja otokseen kuuluvien tuottajien osuus unionin kokonaismyynnistä oli 60 prosenttia.

(57)

Komissio määritteli unionin kulutuksen seuraavien perusteella: i) unionin tuotannonalan myynnin määrä unionin markkinoilla pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan ja ii) tuonti kolmansista maista unionin markkinoille Eurostatin tilastojen perusteella. Pyynnön esittäjä keräsi ja koosti 16 unionin tuottajan myyntitiedot ja arvioi muiden tiedot.

(58)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(59)

Unionin kulutus pieneni tarkastelujaksolla 19 prosenttia. Tarkemmin sanottuna tarkastelun kohteena olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen unionin markkinat pienenivät jatkuvasti vuoteen 2013 asti (22 %), minkä jälkeen ne kohentuivat hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (3,4 %).

(60)

Unionin kulutuksen laskevaa suuntausta selittää pääasiassa kysynnän supistuminen rakennus-, tuotanto- ja sähköntuotantosektoreilla, joilla kysyntä ei elpynyt kriisiä eli vuotta 2009 edeltäville tasoille.

(61)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin väheni tarkastelujaksolla 13 prosenttia eli vuoden 2011 tasolta noin 78 000 tonnista 68 000 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuontimäärä Kiinasta putosi merkittävästi vuonna 2012 (40 %) ja kasvoi vakaasti sen jälkeen (18 % vuodesta 2012 vuoteen 2013 ja sen jälkeen 22 % vuodesta 2013 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle).

(62)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin väheni pienemmässä määrin kuin unionin kulutus, minkä tuloksena kiinalaisen tuonnin markkinaosuus kasvoi hieman vuoden 2011 tasolta 3,3 prosentista 3,6 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Täsmällisemmin ottaen markkinaosuus putosi 2,3 prosenttiin vuonna 2012, minkä jälkeen se kasvoi 3 prosenttiin vuonna 2013 ja 3,6 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(63)

Seuraavassa taulukossa esitetään Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta:

Taulukko 3

Tuontihinnat

(64)

Vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta putosi 14 prosenttia: vuonna 2011 tuontihinta oli 801 euroa/tonni mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 692 euroa/tonni. Tarkemmin sanottuna Kiinasta tulevan tuonnin hinta kohosi 3 prosenttia vuonna 2012 ja sen jälkeen laski yli 16 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan keskimääräinen tuontihinta oli samaa luokkaa kuin keskimääräiset tuontihinnat Eurostatin tilastojen mukaan, ja se noudatteli samaa suuntausta koko tarkastelujakson ajan.

(65)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia: otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittama painotettu keskimääräinen myyntihinta oikaistuna noudettuna lähettäjältä -tasolle sekä asianomaisesta maasta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettu keskimääräinen hinta, joka on määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) yhteistyössä toimivan kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan todennettujen tietojen perusteella.

(66)

Hinnan alittavuuden laskemisessa käytettiin tietoja, jotka saatiin kaikilta otokseen valituilta unionin tuottajilta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta. Vertailusta ilmeni, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan myyntihinnoista oli 28,4 prosenttia. Jos tästä vähennetään yhteistyössä toimineeseen kiinalaiseen tuottajaan sovellettava 17,7 prosentin polkumyyntitulli, alittavuuden marginaali olisi 39,2 prosenttia.

(67)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti muista kolmansista maista

(68)

Ukrainasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujaksolla 34 prosenttia niin, että se oli 59 656 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta tuontimäärä Japanista väheni 59 prosenttia (21 426 tonnia), Venäjältä 58 prosenttia (7 977 tonnia) ja Valko-Venäjältä 12 prosenttia (29 600 tonnia). Tuontimäärä muista kolmansista maista lisääntyi 31 prosenttia eli 43 230 tonnista 56 509 tonniin. Jos tarkastellaan markkinaosuutta, Ukrainan ja muiden kolmansien maiden osuus unionin markkinoista oli noin 3 prosenttia ja Japanin 1 prosentti ja Valko-Venäjän 2 prosenttia. Venäjän markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli marginaalinen, 0,4 prosenttia.

(69)

Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevan tuonnin hinnat olivat laskusuunnassa koko tarkastelujakson ajan, kun taas Japanista ja muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat kasvusuunnassa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saumattomien putkien tuontihinta Valko-Venäjältä ja Ukrainasta oli noin 780 euroa/tonni, kun se Japanin osalta oli noin 2 330 euroa/tonni ja muiden kolmansien maiden osalta 1 327 euroa/tonni. Venäjältä tulevan tuonnin hinta oli noin 900 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevien saumattomien putkien tuontiin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä.

(70)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(71)

Vahinkoanalyysiä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudellisia indikaattoreita pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella; näihin tietoihin sisältyy 16:een unionin tuottajaan liittyviä tietoja ja arviot muista (ks. 57 kappale), ja tiedot koskevat kaikkia tiedossa olevia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittuja unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella.

(72)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(73)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja pääoman saanti.

(74)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(75)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni 10 prosenttia tarkastelujaksolla eli vuoden 2011 tasolta 3 746 432 tonnista 3 361 226 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkemmin sanottuna se väheni ensin 12 prosenttia vuoteen 2013 asti ja lisääntyi sitten marginaalisesti 2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(76)

Tuotantokapasiteetti pysytteli jokseenkin vakaana tarkastelujaksolla ja oli noin 5 miljoonaa tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(77)

Tuotantomäärän laskun ja vakaan tuotantokapasiteetin seurauksena kapasiteetin käyttöaste kehittyi samansuuntaisesti tuotantomäärän kanssa, eli se laski 65 prosenttiin vuoteen 2013 asti ja sitten parani hieman 67 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan kapasiteetin käyttöaste laski vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 73 prosentista 67 prosenttiin.

(78)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(79)

Taulukossa 6 esitetty unionin tuotannonalan myynnin kokonaismäärä sisältää etuyhteydettömille ja etuyhteydessä oleville asiakkaille suuntautuneen myynnin, joka oli tapahtunut tavanomaisin markkinaehdoin.

(80)

Unionin tuotannonalan kokonaismyynti unionin markkinoilla väheni 20 prosenttia tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan myynti putosi vähitellen 22 prosenttia vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen se koheni hieman niin, että se oli yli 1,6 miljoonaa tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan myynnin väheneminen on pääasiassa seurausta saumattomien putkien kysynnän supistumisesta unionissa (ks. 60 kappale). Tämän seurauksena unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 2 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla niin, että sen markkinaosuus oli 87 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(81)

Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 19 prosenttia ja unionin tuotannonalan myynti laski 20 prosenttia, mikä näkyi 2 prosenttiyksikön markkinaosuuden menetyksenä.

(82)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(83)

Unionin tuotannonalan työllisyys väheni 2 prosenttia tarkastelujaksolla, ja työntekijöitä oli 20 768 tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(84)

Tuottavuus väheni 9 prosenttia tarkastelujaksolla, koska unionin työllisyys supistui hitaammin kuin unionin tuotanto. Tavanomaisissa taloudellisissa olosuhteissa unionin tuotannonalalta kestää kauemmin mukautua kysynnän supistumiseen, minkä vuoksi tuotannon vähenemisen ja työntekijöiden määrän vähentämisen välillä on yleensä viive.

(85)

Kiinalle määritetty polkumyyntimarginaali oli huomattavasti vähimmäistasoa korkeampi, ja Kiinasta tuleva tuonti pysyi vähäisenä tarkastelujakson aikana. Tutkimuksessa vahvistettiin, että saumattomien putkien tuonti Kiinasta jatkui unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla ja että unionin tuotannonalan tilanne heikkeni merkittävästi, kuten 99–102 kappaleessa päätellään.

(86)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset myyntihinnat

(87)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkökohtainen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski 10 prosenttia tarkastelujaksolla niin, että se oli 1 170 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnan laskua voidaan pitää seurauksena unionin tuotannonalan pyrkimyksistä leikata kustannuksia ja myös alhaisin hinnoin Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta.

(88)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset putosivat tarkastelujaksolla 10 prosenttia eli 1 257 eurosta/tonni (vuonna 2011) 1 128 euroon/tonni (tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso). Tuotantokustannusten leikkauksia selittävät pääasiassa tehokkaammat tuotantoprosessit ja laitteet.

(89)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(90)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pysyivät suhteellisen vakaina tarkastelujaksolla, ja sen aikana tapahtui marginaalinen 1 prosentin lasku. Keskimääräiset työvoimakustannukset laskivat 1 prosentin vuonna 2012, nousivat sen jälkeen 0,5 prosenttia ja laskivat jälleen 1 prosentin.

(91)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(92)

Kaiken kaikkiaan loppuvarastot kasvoivat tarkastelujaksolla 6 prosenttia. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 loppuvarastot pienenivät tuotantomäärän laskun ja vientimyynnin määrän kasvun seurauksena. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 varastot kasvoivat, kun unionin tuotannonalan kokonaismyynti väheni. Vuodesta 2013 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle loppuvarastot pienenivät jälleen pääasiassa sen vuoksi, että unionin tuotannonalan myynti sekä unionin markkinoilla että niiden ulkopuolella lisääntyi.

(93)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tällä tuotannonalalla tuotanto tapahtuu pääasiassa asiakkaiden lyhyen aikavälin tilausten perusteella, minkä vuoksi varastot edustavat suhteellisen pientä prosenttiosuutta tuotannosta. Loppuvarastot prosentteina tuotannosta noudattelivat loppuvarastojen suuntausta ja kasvoivat hieman vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 3,9 prosentista 4,6 prosenttiin pääasiassa siksi, että unionin kokonaismyynti väheni. Tarkemmin ottaen ne pienenivät 0,3 prosenttiyksikköä vuosien 2011 ja 2012 välillä ja kasvoivat sitten 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2013 edellä 92 kappaleessa selitetyistä syistä.

(94)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(95)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus vaihteli vuosittain markkinaolosuhteiden mukaan ja kaiken kaikkiaan kasvoi tarkastelujaksolla 2,9 prosentista 3,6 prosenttiin pääasiassa myydyn tuotevalikoiman ansiosta, eli unionin tuotannonala myi enemmän tuotteita suhteellisesti suuremmalla voittomarginaalilla. Unionin tuotannonalan kannattavuus kasvoi 5,7 prosenttiin vuonna 2012, putosi sen jälkeen 1,7 prosenttiin vuonna 2013 ja kasvoi jälleen 3,6 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(96)

Nettokassavirta on unionin tuotannonalan kyky rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kasvoi yli nelinkertaiseksi tarkastelujaksolla. Sen merkittävää kasvua selittävät pääasiassa muutokset käyttöpääomassa.

(97)

Investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla marginaalisesti, 3 prosenttia. Ne edustavat pääasiassa investointeja, jotka ovat tarpeen tuotantolaitteiden korvaamiseksi.

(98)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Samankaltaisen tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyvä investointien tuotto lisääntyi 3,7 prosentista 7,6 prosenttiin tarkastelujaksolla. Voiton tavoin investointien tuoton suuntaus oli vaihteleva, sillä ensin se kasvoi 8,2 prosenttiin vuonna 2012, putosi sen jälkeen 5,9 prosenttiin vuonna 2013 ja kasvoi jälleen 7,6 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(99)

Useat indikaattorit, erityisesti taloudelliset indikaattorit, paranivat tarkastelujaksolla. Kannattavuus kasvoi marginaalisesti 2,9 prosentista 3,6 prosenttiin, mikä on hieman alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn 3 prosentin tavoitevoiton yläpuolella. Investointien tuotto parani 3,7 prosentista 7,6 prosenttiin ja kassavirta yli nelinkertaistui. Tämä kehitys vaikuttaisi osoittavan, että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet olivat toimivia, koska unionin tuotannonalaa suojattiin Kiinasta peräisin olevien saumattomien putkien polkumyyntituonnin mahdollisilta vahingollisilta vaikutuksilta.

(100)

Toisaalta jotkin tärkeimmistä vahinkoindikaattoreista, etenkin makrotaloudelliset indikaattorit, kehittyivät edelleen negatiivisesti tarkastelujaksolla. Tuotantomäärä laski 10 prosenttia, myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa väheni 20 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste laski 67 prosenttiin ja unionin markkinaosuus väheni 2 prosenttiyksikköä ja työllisyys 2 prosenttia. Saumattomien putkien kysynnän vähentyessä unionin tuotannonala tuotti ja myi vähemmän unionin markkinoilla, minkä seurauksena kapasiteetin käyttöaste oli suhteellisen alhainen, ja tämä vaikutti negatiivisesti unionin tuotannonalan kiinteisiin kustannuksiin. On syytä huomata, että kapasiteetin käyttöaste putosi merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen tasolta: se oli 90 prosenttia alkuperäisessä tutkimuksessa ja 67 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(101)

Unionin tuotannonalan tilanne oli näin ollen vaihteleva. Joidenkin tärkeimpien vahinkoindikaattoreiden, kuten myynnin, tuotantomäärän ja markkinaosuuden, suuntaus oli negatiivinen tarkastelujaksolla. Samanaikaisesti muiden tekijöiden, kuten kannattavuuden, investointien tuoton ja kassavirran, suuntaukset olivat positiivisia samalla kaudella. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että näistä joidenkin vahinkotekijöiden osalta havaituista positiivisista suuntauksista huolimatta unionin tuotannonala oli kaiken kaikkiaan tilanteessa, jossa se ei kyennyt selviytymään Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin suuresta määrästä. Tärkeämpää on, että unionin tuotannonalan tilanne yleisesti osoitti merkittävää heikkenemistä verrattuna alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksoon. Näin ollen vaikka unionin tuotannonalan toiminta oli kannattavaa tarkastelujaksolla, voittotasot olivat paljon alemmat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa (3,6 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja 15,4 % alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla) ja vaihtelivat myös merkittävästi vuosittain saumattomien putkien markkinaolosuhteiden mukaan (esim. 5,7 % vuonna 2012, 1,7 % vuonna 2013 ja 3,6 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(102)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa eikä siihen kohdistunut perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua vahingon uhkaa pääasiassa siksi, että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet suojasivat sitä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vahingollisilta vaikutuksilta. Unionin tuotannonalan tilanne kuitenkin heikkeni huomattavasti verrattuna alkuperäiseen tutkimukseen: sen voittotasot olivat epävakaat ja kapasiteetin käyttöasteet alhaisia.

(103)

Unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten 99–102 kappaleessa pääteltiin, mutta sen tilanne heikkeni merkittävästi alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna. Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 41 kappale), ja on erittäin todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta (ks. 53 kappale).

(104)

Alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin perusasetuksen 3 artiklan 9 kohdan mukainen vahingon uhka. Tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että vahingon uhkan toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tämä tehtiin seuraavien tekijöiden arvioinnin perusteella: a) polkumyyntituonnin määrän todennäköinen kehitys, b) viejien käytettävissä oleva kapasiteetti, c) kiinalaisen tuonnin hinnat ja lisätuonnin todennäköinen kysyntä sekä d) varastojen taso.

(105)

Kiinasta unioniin tuleva saumattomien putkien tuonti oli 542 840 tonnia alkuperäisessä tutkimuksessa, ja se putosi 68 000 tonniin (eli kahdeksasosaan) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten 50 kappaleessa todettiin. On todennäköistä, että Kiinasta tuleva saumattomien putkien polkumyyntituonti voisi saavuttaa alhaisten hintojen ansiosta alkuperäisen tutkimuksen tason (542 840 tonnia), jos toimenpiteiden annetaan raueta. Saumattomien putkien kysynnän pienentyessä unionissa (3,2 miljoonasta tonnista alkuperäisen tutkimuksen aikana 1,9 miljoonaan tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin todennäköinen lisääntyminen todennäköisesti tarkoittaisi Kiinan markkinaosuuden kasvamista nykyisestä 3,6 prosentista noin 30 prosenttiin. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että unionin asiakkaat voivat vaihtaa suhteellisen helposti lyhyen aikavälin tilauksensa unionin tuottajilta kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti unionin tuottajiin, koska vähäiset tilaukset tarkoittavat alhaisia tuotantotasoja ja näin ollen työskentelyä taloudellisesti kestämättömillä kapasiteetin käyttöasteilla. Edellä esitetyistä syistä ja ottaen huomioon, että saumattomien putkien tuotantokapasiteetti Kiinassa on lisääntynyt merkittävästi (noin 60 %) alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, on todennäköistä, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva saumattomien putkien tuonti täyttää välittömästi unionin markkinat ja saa merkittävän markkinaosuuden unionin tuotannonalan kustannuksella, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(106)

Kiinan saumattomien putkien käyttämättömäksi kokonaiskapasiteetiksi arvioitiin noin 2 miljoonaa tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 46 kappale). Tämä ylittää saumattomien putkien kokonaiskulutuksen unionissa samana ajanjaksona. Sen vuoksi Kiina pystyisi viemään merkittäviä lisämääriä unionin markkinoille. Lisäksi Kanadassa, Yhdysvalloissa, Kolumbiassa, Meksikossa ja Brasiliassa on voimassa kiinalaisiin saumattomiin putkiin kohdistuvia polkumyynti- ja suojatoimenpiteitä, ja Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa on otettu käyttöön väliaikaiset toimenpiteet epäterveesti hinnoiteltua kiinalaista tuontia vastaan. Nämä maat olivat ennen toimenpiteiden käyttöönottoa tärkeitä vientimarkkinoita kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille (11). Kerätyn näytön perusteella vaikuttaa lisäksi siltä, että Kiinan merkittävä ylikapasiteetti ja Kiinan talouden hiljattainen taantuma aiheuttavat kiinalaisille saumattomien putkien tuottajille voimakasta painetta kasvattaa kapasiteetin käyttöastettaan. Nämä seikat huomioon ottaen tutkimuksessa vahvistettiin, että on erittäin todennäköistä, että jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat tuotantonsa unionin markkinoille, jotka ovat edelleen houkuttelevat (ks. 47–52 kappale).

(107)

Kiinan tämänhetkiset hinnat ovat huomattavasti alle unionin tuotannonalan myyntihintojen, ja hintojen alittavuuden keskimääräinen marginaali oli 28,4 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 64–66 kappale). Kiinasta tuodaan saumattomia putkia todennäköisesti jatkossakin unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta (ks. 52 kappale). Lisäksi ilman polkumyyntitoimenpiteitä Kiinasta tuleva tuonti alittaisi unionin tuotannonalan myyntihinnat 39,2 prosentilla (ks. 66 kappale). Jos toimenpiteet kumotaan, tämä aiheuttaa mitä todennäköisimmin unionin markkinoilla merkittävästi hintapainetta, jota vielä pahentaa todennäköinen saumattomien putkien tuonnin välitön lisääntyminen Kiinasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuottajat eivät voi alentaa hintojaan kilpaillakseen kiinalaisten polkumyyntihintojen kanssa. Hinnoista sovitaan yleensä asiakkaiden kanssa tilatun tuotelajin ja määrän perusteella. Kuten 92 ja 93 kappaleessa selitettiin, unionin tuottajien tuotanto perustuu pääasiassa lyhyen aikavälin tilauksiin. Tämän takia asiakkaiden on suhteellisen helppoa vaihtaa saumattomien putkien kiinalaiseen halpatuontiin. Näin ollen todennäköinen negatiivinen vaikutus on kaksitahoinen: a) merkittävän hintaeron vuoksi asiakkaat siirtyvät todennäköisesti käyttämään Kiinasta alhaisin polkumyyntihinnoin tulevaa tuontia. Unionin kulutuksen lisääntymisestä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ei ole merkkejä. Sen vuoksi lisääntynyt polkumyyntituonti Kiinasta saa todennäköisesti merkittävän markkinaosuuden unionin markkinoilla unionin tuotannonalan vahingoksi. Tämä johtaisi myös entistä alhaisempaan unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöasteeseen, mikä on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa unionin tuotannonalan nykyiseen negatiiviseen tilanteeseen; b) Kiinasta alhaisin hinnoin tuleva polkumyyntituonti aiheuttaa merkittävää hintapainetta unionin markkinoilla ja pakottaa unionin tuotannonalan alentamaan myyntihintojaan ennestään taloudellisesti kestämättömille tasoille, mikä loppujen lopuksi johtaa tappioihin.

(108)

Sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että koska Kiinalla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, tarkastelun kohteena olevaan kiinalaiseen tuontiin kohdistuu polkumyynti- ja suojatoimenpiteitä joillakin sen suurilla vientimarkkinoilla ja unionin markkinat ovat houkuttelevat (ks. 47–52 kappale), Kiinasta alhaisin hinnoin unioniin tuleva polkumyyntituonti lisääntyy välittömästi merkittävästi, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(109)

Varastojen taso ei ole erityisen merkityksellinen analyysin kannalta, kuten 92 ja 93 kappaleessa selitettiin, koska unionin tuottajat tuottavat pääasiassa asiakkaiden lyhyen aikavälin tilausten perusteella ja varastojen osuus unionin tuottajien tuotannosta on merkityksetön.

(110)

Kun otetaan huomioon tutkimuksen havainnot ja etenkin merkittävä käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, unionin markkinoiden houkuttelevuus, tilanne muilla keskeisillä vientimarkkinoilla, kiinalaisen polkumyyntituonnin todennäköinen välitön lisääntyminen merkittävässä määrin ja tämän polkumyyntituonnin odotetut hintatasot ja samalla myös unionin tuotannonalan tilanteen yleinen heikkeneminen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja saumattomien putkien unionin markkinoiden kutistuminen, katsotaan, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin vahingon uhkan toistumiseen.

(111)

Sen vuoksi päätellään, että voimassa olevien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja vahingon uhkan toistumiseen.

(112)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(113)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(114)

Tämän perusteella komissio tutki, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja vahingon uhka todennäköisesti toistuu.

(115)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala oli haavoittuvassa asemassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten 60 kappaleessa mainittiin, unionin kysynnän supistuminen yhdessä unionin tuotannonalan epävakaiden voittomarginaalien ja alhaisen kapasiteetin käyttöasteen kanssa viittaavat siihen, että unionin tuotannonala ei pystyisi selviytymään epäterveesti hinnoitellusta kiinalaisesta tuonnista. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että vahingon uhkan toistuminen on todennäköistä, jos Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden annetaan raueta. Odotettavissa on erityisesti, että unionin tuotannonalalle aiheutuu merkittävää vahinkoa ja sen toiminta mahdollisesti häviää kokonaan, jos saumattomien putkien tuonti Kiinasta jatkuu polkumyyntihinnoilla, koska kaikki menetetty myynti kohottaa kiinteitä kustannuksia.

(116)

Jos toimenpiteet pidetään voimassa, on odotettavissa, että unionin tuotannonala pystyy hyödyntämään täysimääräisesti käyttöön otettujen toimenpiteiden vaikutuksia, eli se pystyy säilyttämään markkinaosuutensa unionin markkinoilla ja parantamaan kapasiteetin käyttöasteitaan. Sen pitäisi pystyä lopulta pitämään voittotasot positiivisina.

(117)

Sen vuoksi katsottiin, että Kiinaan kohdistuvien polkumyyntitullien voimassa pitäminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(118)

Niistä neljästä etuyhteydettömästä tuojasta, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen, vain yksi toimitti vastauksen lähetettyyn kyselylomakkeeseen.

(119)

Tarkastettujen tietojen analyysin perusteella saumattomien putkien osuus on vain noin 5–10 prosenttia sen kokonaismyynnistä. Yhteistyössä toimineen tuojan toiminta oli kannattavaa tarkastelujaksolla. Yhteistyössä toimineen tuojan saumattomiin putkiin liittyvän liiketoiminnan kannattavuus oli 1–7 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Jos toimenpiteet pidetään voimassa, tällä perusteella on todennäköistä, että ne eivät merkittävästi vaikuta tämän yhteistyössä toimineen tuojan toimintaan. Kun lisäksi otetaan huomioon muiden tuojien yhteistyöhaluttomuus, ei ole mitään tekijöitä, jotka viittaisivat siihen, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella olisi suhteettomia vaikutuksia näihin tuojiin.

(120)

Tutkimuksessa toimi yhteistyössä kolme käyttäjää: Kaksi näistä kolmesta yhteistyössä toimineesta käyttäjästä osti saumattomia putkia unionin tuottajilta ja yksi osti kiinalaisia saumattomia putkia kauppiaalta. Yksikään näistä kolmesta käyttäjästä ei esittänyt mitään kommentteja voimassa olevien toimenpiteiden jatkamista vastaan. Toimitettujen tietojen perusteella ja alkuperäisessä tutkimuksessa tehtyjen päätelmien mukaisesti odotetaan, että toimenpiteiden jatkamisella ei ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia käyttäjiin. Toimenpiteiden jatkamisen odotetaan päinvastoin varmistavan, että EU:n markkinoilla esiintyy kilpailua, kun annetaan mahdollisuus valita eri toimittajista, sekä eurooppalaisista että muiden kolmansien maiden toimittajista.

(121)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten Kiinasta tulevaa tuonti koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(122)

Edellä olevista näkökohdista seuraa, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen saumattomien putkien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 926/2009 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista olisi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti jatkettava.

(123)

Tämä asetus on asetuksen (EY) N:o 1225/2009 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,