3.9.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/29

(1)

Ohjelma- ja tapahtumatuotannon (PMSE) laitteistot kattavat laajan valikoiman videokuvan ja äänen siirtosovelluksia, joista on tulossa entistä tärkeämpiä unionin media- ja viihdeteollisuuden kehityksen kannalta. Näitä sovelluksia käytetään lähetystoiminnassa, kulttuuritapahtumissa, musiikki- ja teatteriesityksissä sekä sosiaalisissa ja urheilutapahtumissa. Ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistoja käytetään ammatillisissa ja muissa kuin ammatillisissa tarkoituksissa paikallisista tapahtumista aina unionin laajuisiin tapahtumiin saakka. Langattomat mikrofonit ovat yleisin ja laajimmin levinnyt ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen tyyppi; niihin liittyviä järjestelmiä ovat kannettavat korvamonitori- ja komentojärjestelmät ja audiolinkit.

(2)

Komissio tunnusti 26 päivänä syyskuuta 2012 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassaan tiedonannossa (2) kulttuurialan ja luovien toimialojen olevan yksi Euroopan dynaamisimpia talouden aloja ja Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden keskeinen edistäjä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 243/2012/EU (3) ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdassa korostetaan ohjelma- ja tapahtumatuotannon merkitystä ja edellytetään, että jäsenvaltiot pyrkivät yhteistyössä komission kanssa varmistamaan tarvittavat taajuusalueet tällaisille laitteistoille sisämarkkinoiden yhdentymiskehityksen ja kulttuurin saatavuuden parantamista koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi mainitun päätöksen 6 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on selvitettävä keinoja ja tarvittaessa toteutettava teknisiä ja sääntelyllisiä toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että 800 MHz:n taajuusalueen vapauttaminen ei aiheuta haittaa ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistojen käyttäjille.

(3)

Ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistoissa käytettäviä taajuuksia koskeva sääntelykehys ei ole nykyisin täysin yhdenmukainen EU:n jäsenvaltioissa. Tämä johtuu historiallisista eroista kansallisissa taajuussuunnitelmissa ja vaihtelevien kansallisten vaatimusten ja paikallisten tarpeiden hallinnoinnissa. Vaikka monet jäsenvaltiot soveltavat Euroopan radioviestintäkomitean (ERC) suositusta 70–03 ja sen liitettä 10 (4) sekä ERC:n suositusta 25–10 ja sen liitettä 2 (5), joissa annetaan ohjeita ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteiden taajuuskaistoista ja teknisistä parametreista, nämä suositukset eivät kuitenkaan oikeudellisesti takaa ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistoissa käytettävien taajuuksien yhdenmukaistamista unionissa.

(4)

Ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistoissa käytettävien taajuuksien yhdenmukaistamisen pitäisi edistää sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamista, koska se parantaa taajuuksien käytön laatua ja tehokkuutta, antaa pitkän aikavälin näkyvyyttä ja oikeusvarmuutta asianomaisten taajuuskaistojen käyttömahdollisuuksille unionissa, stimuloi tutkimus- ja kehitystyötä, kuten ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistojen digitalisointia ja muita taajuuksien tehokkaaseen käyttöön liittyviä näkökohtia, kannustaa valmistajia investoimaan ohjelma- ja tapahtumatuotannon teknologiaan, alentaa hintoja, mahdollistaa mittakaavaetujen saavuttamisen, edistää laitteiden rajat ylittävää siirrettävyyttä ja yhteentoimivuutta ja auttaa välttämään käyttämättömien taajuuksien jäämisen käyttämättömiksi.

(5)

Vaikka ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen taajuustarpeet vaihtelevat huomattavasti välillä 8 MHz ja 144 MHz (6) paikallisista ja ajallisista erityistarpeista riippuen, ammattikäyttäjät ovat ilmaisseet, että heidän ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiosovellusten päivittäinen taajuustarpeensa koskee UHF-alueen 96 MHz taajuutta.

(6)

Tarvitaan riittävä määrä yhdenmukaistettuja taajuuksia, jotta ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen taajuustarpeet voidaan täyttää. Vähimmäisvaatimuksena olisi oltava, että määritellään vähimmäismäärä taajuuksia, joita sovelletaan koko unionissa. Tämä toisi mittakaavaetuja ja varmistaisi sisämarkkinoiden toiminnan. Komission päätöksellä 2006/771/EY (7) nykyisin yhdenmukaistetut taajuudet, eli 2 MHz (863–865 MHz) lyhyen kantaman laitteille, joihin lukeutuvat ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomat audiosovellukset, eivät riitä täyttämään käyttäjien tarpeita, sillä mainittu päätös kattaa ainoastaan pienen osan ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen käytöstä, ja lisäksi suurin osa vaadituista taajuuksista on löydettävä päätöksen kattamien kaistojen ulkopuolelta.

(7)

Ohjelma- ja tapahtumatuotannon audiolaitteistoille on määritelty erilaisia viritysalueita ERC:n suosituksissa 70–03 (liite 10) ja 25–10 (liite 2), ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen toimiala, mukaan lukien valmistajat ja käyttäjät, ovat myös ilmaisseet pitävänsä parhaana viritysaluetta 470–790 MHz. Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssi (CEPT) totesi 800 MHz:n taajuusalueen yhdenmukaistamista koskevassa raportissaan 32 (8) taajuusalueella 470–790 MHz olevien limitettyjen kanavien tai valkoisten kohtien merkityksen ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistojen käyttäjille ja vaati, että kyseiset taajuudet säilytetään pääasiassa sellaisten ohjelma- ja tapahtumatuotannon sovellusten käytössä, jotka vaativat tietyn tasoista suojausta. Jäsenvaltiot toimittavat CEPT:lle tietoja taajuuksien käytöstä ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen käyttäjiin niiden alueella sovellettavista teknisistä ja sääntelyedellytyksistä sekä luettelon kansallisen hallinnon yhteyspisteistä, joista ohjelma- ja tapahtumatuotannon sidosryhmät voivat saada tietoja ohjelma- ja tapahtumatuotannon sovelluksissa käytettävien taajuuksien käyttöehdoista.

(8)

CEPT:n raportissa 32 tuodaan esiin, että ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomissa audiolaitteistoissa käytettävien taajuuksien saatavuuteen kohdistuu entistä suurempia rajoituksia, ja käsitellään tarvetta tehdä tarvittavia mukautuksia. Komission päätöksessä 2010/267/EU (9), joka koskee taajuusalueen 790–862 MHz käytön teknisten ehtojen yhdenmukaistamista sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaa varten muulla kuin yksinoikeuteen perustuvalla tavalla, vähennetään tämän taajuusalueen saatavuutta ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomissa audiolaitteistoissa. On löydettävä vaihtoehtoinen pitkän aikavälin ratkaisu, jolla varmistetaan ohjelma- ja tapahtumatuotannon tulevaisuus, joko määrittelemällä uusia taajuuksia tai ottamalla käyttöön taajuuksien yhteiskäyttö.

(9)

Siksi komissio antoi 15 päivänä joulukuuta 2011 päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssille (CEPT) valtuutuksen (10), joka koskee langattomissa radiomikrofoneissa ja langattomissa videokameroissa käytettävien taajuuksien yhdenmukaistamisvaihtoehtojen teknisiä edellytyksiä.

(10)

Tämän valtuutuksen pohjalta CEPT hyväksyi 8 päivänä maaliskuuta 2013 raporttinsa 50 (11). Raportissa todetaan, että 821–832 MHz:n ja 1 785–1 805 MHz:n taajuusalueet, jotka ovat keskiaukkoja sähköisissä viestintäjärjestelmissä käytetyillä taajuuskaistoilla, soveltuisivat tietyin ehdoin yhdenmukaistettuun käyttöön ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomissa audiolaitteistoissa. Langattomia videokameroita, joiden taajuusvaatimukset ovat erilaiset ja jotka käyttävät eri taajuuskaistoja, olisi käsiteltävä erikseen. CEPT:n raportin 50 lisäyksessä (12) määritellään edelleen edellytykset näiden keskiaukkojen käytölle ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomissa audiosovelluksissa sekä menettelyt, joilla arvioidaan ja rajoitetaan häiriöiden riskiä langattomien mikrofoni- ja korvamonitorilinkkien osalta.

(11)

CEPT:n raportissa 50 tuodaan myös esiin tarve suojata 800 MHz:n ja 1 800 MHz:n taajuuskaistoilla solukkoverkkoon perustuvia matkaviestinjärjestelmiä ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen aiheuttamilta haitallisilta häiriöiltä sen varmistamiseksi, että solukkoverkkoon perustuvat matkaviestinjärjestelmät voivat toimia alle 821 MHz:n ja yli 832 MHz:n kaistoilla sekä alle 1 785 MHz:n ja yli 1 805 MHz:n kaistoilla. Tämä vaatisi esimerkiksi 2 MHz:n suojakaistaa välillä 821–823 MHz ja rajoituksia 0,2 MHz:n kaistalla välittömästi 1 785 MHz:n yläpuolella ja 1 805 MHz:n alapuolella.

(12)

Ohjelma- ja tapahtumatuotannon laitteistoihin, varsinkin kun niitä käytetään sisätiloissa, voi kohdistua sellaisten soluverkkojen ja käyttäjälaitteiden kuten älypuhelimien aiheuttamia häiriöitä, jotka käyttävät viereisiä taajuuskaistoja lähellä ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen 800 MHz:n ja 1 800 MHz:n keskiaukoissa käyttämiä taajuuksia. Ottaen huomioon radiotaajuuspoliittisen ohjelman tavoitteet ja periaatteet, joiden mukaan on pyrittävä löytämään keinoja välttää haitallisia häiriöitä ja parantaa taajuuksien käytön tehokkuutta, tällaiset haitalliset häiriöt voitaisiin välttää tietyillä häiriöiden lieventämisratkaisuilla, kuten CEPT:n raportin 50 lisäyksen liitteessä 2 määritellyllä langattomien mikrofoni- ja korvamonitorilinkkien häiriötöntä käyttöä koskevalla menettelyllä, tai soveltamalla muita lieventämisratkaisuja. Jäsenvaltioiden olisi, silloin kuin se on tarkoituksenmukaista, edistettävä tällaisten häiriöiden lieventämisratkaisujen ja sopimusten soveltamista, muun muassa tarjoamalla apua tai ohjeistusta asianomaisille osapuolille.

(13)

Sosiaalisten ja kulttuuritapahtumien vaatimukset ylittävät usein 29 MHz:n määrän, joka on käytettävissä 800 MHz:n ja 1 800 MHz:n taajuuskaistojen keskiaukoissa. Koska ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen käytön taajuusvaatimukset vaihtelevat huomattavasti, on tarpeellista varmistaa, että unionin tasolla on saatavilla noin 60 MHz:n kestävän taajuusspektrin perustaso, jotta voidaan täyttää ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen käyttäjien toistuvat tavanomaiset tarpeet, vaikka tämä ei kattaisikaan kaikkia mahdollisesti esiintyviä vaatimuksia.

(14)

Siksi jäsenvaltioiden olisi asetettava saataville enintään 30 MHz:n lisämäärä ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiosovellusten mahdollisten tarpeiden täyttämiseksi sosiaalisissa ja kulttuuritapahtumissa. Tällaiset taajuudet olisi valittava viritysalueilta, joista jäsenvaltiot päättävät, mieluiten 470–790 MHz:n taajuusalueelta, käyttäen valkoisia kohtia. Annettavien tai valtuutettavien taajuuksien tarkan määrän pitäisi riippua ilmaistuista nimenomaisista tarpeista, eikä se aina vaadi koko 30 MHz:n käyttöä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi päätettävä kansallisella tasolla, mitä valtuutustyyppiä ja pyyntömenettelyjä niiden olisi sovellettava näihin lisätaajuuksiin.

(15)

Lisäksi 59 MHz:n ylittäviä taajuustarpeita, joita saattaa esiintyä määrätyillä maantieteellisillä alueilla, kuten sisällöntuotantoalueilla tai teatterialueilla, tai suurissa ja poikkeuksellisissa tapahtumissa, on parasta käsitellä tapauskohtaisesti kansallisella tasolla ottaen huomioon erityiset maantieteelliset ja ajalliset rajoitukset. Siksi jäsenvaltioiden olisi voitava edelleen sallia 59 MHz:n perustason ylittävien taajuuksien käyttö.

(16)

Eri taajuuslohkojen käyttäminen erilaisille analogisille ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomille audiosovelluksille kuten langattomille mikrofoneille, korvamonitoreille ja komentojärjestelmille lisää taajuuksien käyttömahdollisuuksia, kun vältetään keskinäismodulaation aiheuttamat häiriöt.

(17)

CEPT:n komission 15 päivänä joulukuuta 2011 antaman valtuutuksen nojalla tekemän työn tulokset (13) olisi otettava käyttöön unionissa ja jäsenvaltioiden olisi pantava ne viipymättä täytäntöön, kun otetaan huomioon tarve osoittaa ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomille audiolaitteistoille soveltuvia taajuuksia pitkällä aikavälillä, jotta taajuuksien kasvavaan kysyntään voidaan vastata.

(18)

Tätä päätöstä on tarpeellista arvioida säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon uudet kehitysaskeleet ja erityisesti arvioida ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomien audiolaitteistojen taajuusvaatimuksia ja yhdenmukaistettujen kaistojen tosiasiallista käyttöä.

(19)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaiset,

1)

’ohjelma- ja tapahtumatuotannon langattomilla audiolaitteistoilla’ analogisten tai digitaalisten audiosignaalien siirtämiseen rajallisen lähetin- ja vastaanotinmäärän välillä käytettäviä radiolaitteistoja, kuten radiomikrofoneja, korvamonitorijärjestelmiä ja audiolinkkejä, joita käytetään pääasiassa radio- ja televisio-ohjelmien tuotannossa tai yksityisissä tai julkisissa sosiaalisissa tai kulttuuritapahtumissa;

2)

ilmaisulla ’häiriöttömyyden ja suojaamattomuuden periaatteen mukaisesti’ sitä, ettei ole sallittua aiheuttaa häiriöitä radioviestintäpalveluille eikä vaatia suojausta radioviestintäpalveluista peräisin olevilta haitallisilta häiriöiltä.