32010D0661

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Päätös - 2010/661 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32010D0661

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 661/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010 , unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUVL L 204, 5.8.2010, p. 1–129 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

(HR)
⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)
kroaatinkielinen erityispainos: Luku 13 Nide 032 s. 105 - 233

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 20/12/2013; Kumoaja 32013R1315

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2010/661(1)/oj

Date of document:: 07/07/2010
Date of effect:: 25/08/2010; Voimaantulo Julk.pvm +20 Katso Art. 30
Date of end of validity:: 20/12/2013; Kumoaja 32013R1315

Author:: Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto
Form:: Päätös
Addressee:: Kaksikymmentäseitsemän jäsenvaltiota: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta
Additional information:: ETA:n kannalta merkityksellinen

Procedure number:

2009/0110/COD

Link

European Parliament - Legislative observatory

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12010E172 - P1
12010E294

Proposal:

52009PC0391

Link

Select all documents mentioning this document

Modifies:

Relation	Act	Comment	From
Implicit repeal	12003TN02/08/F		25/08/2010
Modifies	12003TN02/08/F	Ositt. kum.
Repeal	31996D1692
Repeal	32001D1346
Repeal	32004D0884
Modifies	32006R1791	Ositt. kum.

Modified by:

Relation	Act	Comment	Subdivision concerned	From
Corrected by	32010D0661R(01)	(CS)
Modified by	32013R0517	Tarkistus	liite I	01/07/2013
Repealed by	32013R1315

Subsequent related instruments:

Amendment proposed by 52013PC0051

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Directory code:

07.10.00.00 Liikenne / Liikenteen infrastruktuurit
13.60.00.00 Teollisuuspolitiikka ja sisämarkkinat / Euroopan laajuiset verkot

HTML

PDF

Official Journal

5.8.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 204/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 661/2010/EU,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010,

unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi

(uudelleenlaadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehtyä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä N:o 1692/96/EY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Uusien muutosten johdosta mainittu päätös olisi selkeyden takia laadittava uudelleen.

(2)	Euroopan laajuisten verkkojen luominen ja kehittäminen edistävät osaltaan tärkeiden unionin tavoitteiden toteuttamista, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen.

(3)

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen luomisella ja kehittämisellä koko unionin alueella pyritään erityisesti myös varmistamaan henkilöiden ja tavaroiden kestävä liikkuvuus yhteiskunnan, ympäristön sekä turvallisuuden kannalta parhaissa mahdollisissa olosuhteissa sekä yhdentämään liikennemuodot ottaen huomioon niiden tarjoamat suhteelliset edut. Euroopan laajuinen verkko voi synnyttää uusia työpaikkoja.

(4)

Liikenteen lisääntyminen, mikä aiheutuu erityisesti tavaraliikenteen raskaiden ajoneuvojen osuuden kasvusta, on johtanut ruuhkien ja pullonkaulojen lisääntymiseen kansainvälisillä liikennekäytävillä. Tavaroiden ja henkilöiden kansainvälisen liikkuvuuden varmistamiseksi on näin ollen välttämätöntä optimoida Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteetti.

(5)	Lyhyen matkan laivaliikennepalvelut voivat muun muassa osaltaan vähentää maaliikennereittien kuormitusta.

(6)	Verkkojen yhdentyminen Euroopan tasolla voi kehittyä ainoastaan asteittain eri liikennemuotojen yhteenliittämisen pohjalta kuhunkin liikennemuotoon sisältyvien etujen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

(7)	Eri kuljetusmuotojen yhdistäminen multimodaalisessa verkossa edellyttää liityntäkohtia, joihin kuuluu merisatamia, sisävesisatamia ja intermodaaliterminaaleja.

(8)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän toiminnan tavoitteita, joita ovat erityisesti päälinjojen ja painopisteiden vahvistaminen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen alalla, vaan ne voidaan kyseisten tavoitteiden koordinointitarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(9)	On tarpeen yksilöidä kaikki näiden tavoitteiden mukaiset yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka ovat näin vahvistettuja toiminnan painopisteitä. Olisi otettava huomioon ainoastaan taloudellisesti elinkelpoiset hankkeet.

(10)	On tarpeen nimetä ensisijaiset hankkeet Euroopan etua koskeviksi, keskittää unionin rahoitus näihin hankkeisiin ja ottaa käyttöön mekanismeja jäsenvaltioiden välisen yhteensovittamisen edistämiseksi, jotta helpotetaan mainittujen hankkeiden toteuttamista halutun aikataulun mukaisesti.

(11)

Euroopan laajuisia verkkoja koskevan politiikan olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 170 artiklan mukaisesti myötävaikutettava taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen unionin alueella. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi parannettava mahdollisimman paljon Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien unionin suuntaviivojen ja unionin tasolla käytettävissä olevien asianmukaisten rahoitusvälineiden ohjelmoinnin välistä johdonmukaisuutta.

(12)	Ensisijaisten hankkeiden jälkiarvioinnin olisi helpotettava suuntaviivoihin ja ensisijaisten hankkeiden luetteloon tulevaisuudessa tehtäviä tarkistuksia sekä autettava parantamaan jäsenvaltioiden käyttämiä ennakkoarviointimenetelmiä.

(13)	Lupa sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita varten, joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä vasta, kun hankkeiden mahdolliset merkittävät ympäristövaikutukset on ennalta arvioitu noudattaen unionin voimassa olevaa säännöstöä.

(14)

Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaisesti sisällytettävä osaksi Euroopan laajuisia verkkoja koskevan unionin politiikan määrittelyä ja toteuttamista. Tämä edellyttää ensisijaisesti ympäristölle vähemmän haitallisten liikennemuotojen, erityisesti rautatieliikenteen, lyhyen matkan merenkulun ja sisävesiliikenteen infrastruktuurin edistämistä.

(15)

Tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (5) mukainen ympäristöarviointi on tehtävä tulevaisuudessa kaikkien niiden suunnitelmien ja ohjelmien osalta, jotka johtavat yleistä etua koskeviin hankkeisiin. Liikenteen infrastruktuurin rahoituksessa olisi edellytettävä myös unionin ympäristölainsäädännön säännösten, erityisesti tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (6), luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (7) sekä luonnonvaraisten lintujen suojelusta (kodifioitu toisinto) 30 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (8) noudattamista.

(16)

Henkilöiden ja tavaroiden kestävän liikkuvuuden takaamista koskevan yleisen tavoitteen puitteissa olisi otettava käyttöön mekanismit, joilla tuetaan jäsenvaltioiden välisten merten moottoriteiden kehittämistä, minkä tarkoituksena on vähentää maanteiden ruuhkautumista ja/tai parantaa syrjäisten ja saarialueiden ja -valtioiden välisiä yhteyksiä. Tällaisten mekanismien käyttöönoton ja esimerkiksi niihin liittyvien tarjousmenettelyjen olisi oltava avoimia ja tarvesuuntautuneita, eivätkä ne saisi millään tavalla rajoittaa unionin kilpailusääntöjen eivätkä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamista.

(17)	Samalle väylälle sijoittuvissa hankkeissa mukana olevien jäsenvaltioiden välisen yhteensovittamisen tehostaminen voi olla välttämätöntä investointien kannattavuuden parantamiseksi, niiden ajoituksen yhteensovittamisen helpottamiseksi sekä kokonaisrahoituksen hankkimiseksi.

(18)	Komission olisi esitettävä joka toinen vuosi kertomus tämän päätöksen täytäntöönpanosta sekä laadittava ennen vuotta 2010 kertomus ensisijaisten hankkeiden etenemisestä ja tarvittaessa ehdotettava ensisijaisten hankkeiden luettelon muuttamista.

(19)	Komitealle olisi erityisesti annettava toimivalta avustaa komissiota sen tarkastellessa tässä päätöksessä vahvistettujen suuntaviivojen toteuttamista ja kehitystä.

(20)

Selkeyden vuoksi päätöksen N:o 1692/96/EY liite I olisi korvattava uudella liitteellä, joka sisältää kaikkia jäsenvaltioita koskevat kartat; näin varmistetaan, että karttoja, jotka jo sisältyvät mainittuun päätökseen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (9), täydennetään vuoden 2003 liittymisasiakirjan kartoilla. Lisäksi Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnitelmaan sisältyvä aikaraja on vuosi 2020 kaikille jäsenvaltioille,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 JAKSO

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Kohde

1. Tällä päätöksellä on tarkoitus vahvistaa Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamiseksi suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä sekä päälinjoja koskevat suuntaviivat. Näissä suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua koskevat hankkeet, joiden toteutuksen on osaltaan edistettävä unionin laajuisen verkon kehittämistä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat muodostavat yleisen viitekehyksen, jolla on tarkoitus edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteenkuuluvuuden, yhteenliittämisen ja yhteentoimivuuden varmistamiseen tähtääviä, yhteistä etua koskevia jäsenvaltioiden ja tarvittaessa yhteisön toimia samoin kuin tähän verkkoon pääsyä koskevia hankkeita. Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on myös helpottaa yksityisen alan osallistumista.

3. Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteentoimivuutta sekä liikenteen telematiikkaa ja sen liitännäispalveluja koskevat olennaiset vaatimukset määritellään perussopimusten mukaisesti rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (uudelleenlaadittu toisinto) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/57/EY (10) ja tästä päätöksestä erillään.

2 artikla

Tavoitteet

1. Euroopan laajuista liikenneverkkoa kehitetään yhdentämällä yhteisön tasolla maa-, meri- ja lentoliikenteen infrastruktuuriverkot vuoteen 2020 mennessä asteittain liitteessä I olevien karttojen ja/tai liitteessä II määrättyjen erittelyjen mukaisesti.

2. Verkon on:

taattava alueella, jolla ei ole sisäisiä rajoja, henkilöiden ja tavaroiden kestävä liikkuvuus parhaissa mahdollisissa yhteiskunnallisissa ja turvallisuusolosuhteissa, ja sillä on osallistuttava unionin etenkin ympäristöä ja kilpailua koskevien tavoitteiden toteuttamiseen sekä myötävaikutettava taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen;

b)	tarjottava käyttäjille korkeatasoinen infrastruktuuri hyväksyttävin taloudellisin ehdoin;

c)	otettava mukaan kaikki kuljetusmuodot, niiden tarjoamat suhteelliset edut huomioon ottaen;

d)	mahdollistettava olemassa olevan kapasiteetin mahdollisimman tehokas käyttö;

e)	oltava mahdollisimman yhteentoimiva kuljetusmuotojen sisällä sekä edistettävä eri kuljetusmuotojen välistä intermodaalisuutta;

f)	oltava taloudellisesti mahdollisimman elinkelpoinen;

g)	katettava jäsenvaltioiden koko alue siten, että pääsyä yleisesti helpotetaan, saari-, syrjäseutu- ja liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet kytketään keskusalueisiin ja suuret kaupunkiasutusalueet ja unionin alueet yhdistetään toisiinsa ilman liikenteen pullonkauloja;

h)	oltava yhdistettävissä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) valtioiden, Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja Välimeren maiden verkkoihin edistämällä samalla näiden eri verkkojen yhteentoimivuutta ja niihin pääsyä sikäli kuin se on unionin edun mukaista.

3 artikla

Verkon laajuus

1. Euroopan laajuinen verkko muodostuu liikenteen infrastruktuurista, liikenteenohjausjärjestelmistä ja paikantamis- ja navigointijärjestelmistä.

2. Liikenteen infrastruktuuri muodostuu maantieverkoista, rautatieverkoista, sisävesiväyläverkoista, merten moottoriteistä, meri- ja sisävesisatamista, lentoasemista ja muista liikennemuotokohtaisten verkkojen liittymäkohdista.

3. Liikenteenohjausjärjestelmät ja paikantamis- ja navigointijärjestelmät käsittävät verkon yhteensopivan toiminnan varmistamiseksi ja liikenteen tehokkaaksi ohjaamiseksi tarpeelliset tekniset, tietotekniset ja televiestintälaitteistot.

4 artikla

Toiminnan päälinjat

Unionin toiminnan päälinjat ovat:

a)	verkkosuunnitelmien laatiminen ja niiden tarkistaminen;

b)	yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöinti;

c)	olemassa olevan verkon muokkaaminen;

d)	verkon yhteentoimivuuden parantaminen;

e)	kuljetusmuotojen paras mahdollinen yhdistäminen myös sellaisia liityntäkeskuksia perustamalla, joiden olisi sijaittava rahtia varten mahdollisuuksien mukaan kaupunkien keskustojen ulkopuolella eri kuljetusmuotojen välisen yhteentoimivuuden tehokkuuden mahdollistamiseksi;

f)	rahoitusta koskevien toimien johdonmukaisuuden ja niiden toisiaan täydentävyyden jatkaminen noudattaen kuhunkin rahoitusvälineeseen sovellettavia sääntöjä;

g)	tutkimus- ja kehittämistoiminta;

h)	yhteistyö ja aiheellisten sopimusten tekeminen niiden kolmansien maiden kanssa, joita verkon kehittäminen koskee;

i)	jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen kannustaminen edistämään unionin tavoitteita;

j)	asianomaisten osapuolten jatkuvan yhteistyön edistäminen;

k)	kaikkien muiden 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisiksi osoittautuvat toimet.

5 artikla

Painopisteet

Edellä 2 artiklan 2 kohdassa vahvistetut tavoitteet ja 4 artiklassa esitetyt toiminnan päälinjat huomioon ottaen toiminnan painopisteet ovat:

sellaisten pää- ja liityntäyhteyksien luominen ja kehittäminen, joiden avulla voidaan poistaa liikenteen pullonkauloja, saada valmiiksi puuttuvia osuuksia ja täydentää pääliikenneväyliä, erityisesti niiden rajan ylittäviä osia, ylittää luonnonesteitä ja parantaa pääliikenneväylien yhteentoimivuutta;

sellaisen infrastruktuurin luominen ja kehittäminen, jolla edistetään kansallisten verkkojen yhteenliitettävyyttä, jotta voidaan helpottaa saarien tai niitä vastaavien alueiden sekä sisämaan liikenteellisesti eristyksissä olevien alueiden ja syrjäseutualueiden ja kaikkein syrjäisimpien alueiden liittämistä unionin keskusalueisiin, erityisesti jotta näiden alueiden korkeita kuljetuskustannuksia voidaan alentaa;

c)	tarvittavat toimenpiteet yhteentoimivan rautatieverkon vähittäiseksi saavuttamiseksi, mihin sisältyvät myös tavaraliikenteeseen soveltuvat reitit silloin, kun ne ovat toteutettavissa;

d)	tarvittavat toimenpiteet pitkän ja lyhyen matkan merenkulun sekä sisävesiliikenteen edistämiseksi;

e)	tarvittavat toimenpiteet rautatie- ja lentoliikenteen yhdentämiseksi, erityisesti järjestämällä tarvittaessa rautatieyhteydet lentoasemille, sekä tarvittavat infrastruktuurit ja laitteistot;

nykyisen ja uuden infrastruktuurin kapasiteetin ja tehokkuuden optimointi, liikennemuotojen yhteiskäytön edistäminen sekä verkon turvallisuuden ja luotettavuuden parantaminen siten, että rakennetaan ja kehitetään intermodaaliterminaaleja ja pääsy-yhteyksiä niihin ja/tai hyödynnetään älykkäitä järjestelmiä;

g)	turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien sisällyttäminen Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnitteluun ja toteuttamiseen;

h)	henkilöiden ja tavaroiden kestävän liikkuvuuden kehittäminen kestävää kehitystä koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti.

6 artikla

Kolmansien maiden verkot

Tapauskohtaisesti ja perussopimusten asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti päätetään, edistääkö unioni yhteistä etua koskevia hankkeita sekä verkkojen liitäntää ja yhteentoimivuutta kolmansien maiden verkkojen ja Euroopan laajuisen verkon välisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

7 artikla

Yhteistä etua koskevat hankkeet

1. Yhteistä etua koskevat hankkeet ovat yhteinen tavoite, jonka toteutus riippuu siitä, miten pitkälle niitä on kehitetty ja onko taloudellisia voimavaroja saatavissa, sanotun kuitenkaan ennakolta ratkaisematta jäsenvaltion tai unionin taloudellista sitoutumista.

2. Yhteistä etua koskevilla hankkeilla tarkoitetaan perussopimusten sääntöjen mukaisesti erityisesti kilpailukysymysten osalta hankkeita, jotka:

a)	toteuttavat 2 artiklan 2 kohdassa lueteltuja tavoitteita;

b)	koskevat 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua verkkoa;

c)	kuuluvat yhteen tai useampaan 5 artiklassa luetelluista painopisteistä; ja

d)	ovat erittelyjen perusteella taloudellisesti elinkelpoisia ottaen huomioon sosiaalis-taloudelliset kustannukset ja edut.

3. Hankkeessa on oltava kyse 9–18 artiklassa esitetystä verkon osasta, ja hankkeen on erityisesti:

a)	kohdistuttava yhteyksiin, jotka yksilöidään liitteen I kartoissa; ja/tai

b)	oltava liitteen II erittelyjen ja perusteiden mukaisia.

4. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti.

8 artikla

Ympäristönsuojelu

1. Hankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa jäsenvaltioiden on otettava huomioon ympäristönsuojelu siten, että ne suorittavat yhteistä etua koskeville toteutettaviksi aiotuille hankkeille direktiivin 85/337/ETY mukaisesti toteutettavia ympäristövaikutusten arviointeja sekä soveltamalla direktiiviä 92/43/ETY ja direktiiviä 2009/147/EY.

Jäsenvaltioiden on 21 päivästä heinäkuuta 2004 alkaen tehtävä tällaisiin hankkeisiin johtavista suunnitelmista ja ohjelmista, erityisesti jos ne koskevat uusia väyliä tai solmukohtien infrastruktuurin muuta merkittävää kehittämistä, ympäristövaikutusten arvioinnit direktiivin 2001/42/EY mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on direktiivin 2001/42/EY 8 artiklan mukaisesti otettava ympäristöarvioinnin tulokset huomioon kyseisiä suunnitelmia ja ohjelmia valmisteltaessa.

2. Komissio kehittää ennen 21 päivää heinäkuuta 2004 yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa sopivia menetelmiä strategisen ympäristöarvioinnin toteuttamiseksi tavoitteenaan varmistaa muun muassa asianmukainen yhteensovittaminen, päällekkäisyyksien välttäminen sekä rajan ylittäviä hankkeita ja liikennekäytäviä koskevien suunnitteluprosessien yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen.

Komission on tarvittaessa otettava tämän työskentelyn ja jäsenvaltioiden direktiivin 2001/42/EY mukaisesti suorittaman, erityisiä Euroopan laajuisia verkkohankkeita koskevan ympäristöarvioinnin tulokset huomioon tämän päätöksen 22 artiklan mukaisesti suuntaviivojen toteuttamisesta antamassaan kertomuksessa ja siihen mahdollisesti liittämissään lainsäädäntöehdotuksissa suuntaviivojen muuttamiseksi.

2 JAKSO

TIEVERKKO

9 artikla

Ominaispiirteet

1. Euroopan laajuinen tieverkko koostuu olemassa olevista, uusista tai kehitettävistä moottoriteistä ja korkeatasoisista teistä:

a)	joilla on tärkeä merkitys pitkän matkan liikenteessä; tai

b)	jotka mahdollistavat verkossa yksilöidyillä liikennereiteillä suurimpien kaupunkikeskusten ohikulkuliikenteen; tai

c)	joilla varmistetaan liityntä muihin liikennemuotoihin; tai

d)	joiden avulla sisämaan liikenteellisesti eristyksissä olevat alueet ja syrjäseutualueet voidaan liittää unionin keskusalueisiin.

2. Verkko takaa käyttäjille korkean, yhtenäisen ja jatkuvan luonteen omaavan palvelun, mukavuuden ja turvallisuuden tason.

3. Verkko sisältää myös liikenteenhallintaan, liikennetiedotukseen, onnettomuuksien ja hätätapausten käsittelyyn ja sähköiseen maksujen perimiseen tarkoitetun infrastruktuurin, joka perustuu Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason liikenteenhallintajärjestelmien sekä matka- ja liikennetietoa ja lisäarvopalveluita tuottavien palveluntarjoajien aktiiviseen yhteistyöhön; tällaisella yhteistyöllä varmistetaan niiden sovellusten keskinäinen täydentävyys, joiden kehittämistä edistetään Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevan ohjelman mukaisesti.

3 JAKSO

RAUTATIEVERKKO

10 artikla

Ominaispiirteet

1. Rautatieverkko muodostuu suurnopeusradoista ja tavanomaisista radoista.

2. Nykyistä tai uutta tekniikkaa käyttävä suurnopeusverkko muodostuu:

a)	erityisesti suuria nopeuksia varten rakennetuista, yleensä 250 kilometrin tai sitä suurempia tuntinopeuksia varten varustetuista radoista;

b)	erityisesti suuria nopeuksia varten parannetuista, noin 200 kilometrin tuntinopeuksia varten varustetuista radoista;

erityisesti suuria nopeuksia varten parannetuista radoista tai radoista, jotka on erityisesti rakennettu suuria nopeuksia varten, jotka on liitetty suurnopeusverkkoon ja joilla korkeuserojen, ympäristötekijöiden, pinnanmuodostuksen tai kaupunkisuunnittelua koskevien rajoitteiden vuoksi on erityispiirteitä ja joilla nopeus on siksi sovitettava tilanteen mukaan.

Suurnopeusverkko käsittää liitteessä I olevassa 3 jaksossa esitetyt radat. Nykyistä tekniikkaa käyttäviin suurnopeusratoihin sovellettavat olennaiset vaatimukset ja yhteentoimivuuden tekniset eritelmät määritellään Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY (11) mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kustakin suurnopeusradasta ja sen teknisistä ominaisuuksista ennen kuin se otetaan käyttöön.

3. Tavanomainen rautatieverkko muodostuu tavanomaiseen rautateiden matkustaja- ja tavaraliikenteeseen tarkoitetuista radoista, joihin kuuluvat myös 15 artiklassa tarkoitetun eurooppalaisen yhdistettyjen kuljetusten verkon rataosuudet, yhteistä etua koskevien meri- ja sisävesisatamien yhteysradat ja kaikkien operaattorien käytettävissä olevat rahtiterminaalit. Tavanomaiseen rautatieverkkoon sovellettavat olennaiset vaatimukset ja yhteentoimivuuden tekniset eritelmät määritellään Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY (12) mukaisesti.

4. Rautatieverkko sisältää infrastruktuurit ja laitteistot, joiden avulla voidaan yhdistää rautatie-, maantie- sekä tarvittaessa meriliikennepalvelut ja lentoliikennepalvelut. Erityistä huomiota on tältä osin kiinnitettävä alueellisten lentoasemien liittämiseen verkkoon.

5. Rautatieverkon on täytettävä ainakin yksi seuraavista tehtävistä:

a)	verkolla on tärkeä merkitys pitkän matkan henkilöliikenteessä;

b)	verkosta on tarvittaessa yhteydet lentoasemille;

c)	verkko mahdollistaa yhteydet alueellisiin ja paikallisiin rautatieverkkoihin;

d)	verkko helpottaa tavaraliikennettä siten, että siinä yksilöidään ja kehitetään tavaraliikenteelle tarkoitettuja valtareittejä tai reittejä, joilla tavarajunilla on etusija;

e)	verkolla on tärkeä merkitys yhdistetyissä kuljetuksissa;

f)	verkosta on yhteistä etua koskevien satamien kautta yhteydet lyhyen matkan meriliikenneväyliin ja sisävesiliikenneväyliin.

6. Jatkuvuutensa ja yhteentoimivuutensa asteittaisen toteuttamisen ansiosta rautatieverkko tarjoaa käyttäjille korkean laatu- ja turvallisuustason, joka toteutetaan etenkin teknisen yhdenmukaistamisen sekä Euroopan rautatieverkolle suositellun yhdenmukaistetun ERTMS-ohjaus- ja valvontajärjestelmän avulla. Komissio laatii tätä tarkoitusta varten käyttöönottosuunnitelman jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen ja sovittaa sen yhteen kansallisten suunnitelmien kanssa.

4 JAKSO

SISÄVESILIIKENTEEN VERKKO JA SISÄVESISATAMAT

11 artikla

Ominaispiirteet

1. Euroopan laajuinen sisävesiliikenneverkko muodostuu joista ja kanavista sekä erilaisista liittymäkohdista ja haarautumista, jotka yhdistävät joet ja kanavat. Verkko mahdollistaa erityisesti yhteydet teollisuusalueiden ja merkittävien taajamien välillä sekä niiden yhteydet satamiin.

2. Verkon väylien on teknisiltä ominaisuuksiltaan vastattava vähintään kokoluokkaa IV, joka mahdollistaa 80–85 metriä pitkän ja 9,5 metriä leveän aluksen tai työntökytkyeen läpikulun. Jos verkkoa nykyaikaistetaan tai jos luodaan verkkoon yhdistetty uusi väylä, teknisten vaatimusten olisi vastattava vähintään luokkaa IV ja myöhemmin olisi oltava mahdollista saavuttaa luokka Va/Vb sekä mahdollistaa yhdistelmäkuljetuksissa käytettävien alusten läpikulku tyydyttävällä tavalla. Luokka Va mahdollistaa 110 metriä pitkän ja 11,4 metriä leveän laivan tai työntökytkyeen läpikulun, ja luokka Vb mahdollistaa 172–185 metriä pitkän ja 11,4 metriä leveän työntökytkyeen läpikulun.

3. Sisävesisatamat ovat verkon osa, erityisesti 2 kohdassa ja 15 artiklassa tarkoitettujen vesiväylien ja muiden liikennemuotojen välisinä liityntäkohtina.

4. Sisävesisatamien verkkoon kuuluvat satamat, jotka

a)	ovat avoimia kaupalliselle liikenteelle;

b)	sĳaitsevat sisävesiväylien verkossa liitteessä I olevan 4 jakson mukaisesti;

c)	on yhdistetty muihin liitteessä I esitettyihin Euroopan laajuisiin liikenneväyliin; ja

d)	tarjoavat tarvittavan laitteiston intermodaalisten kuljetusten uudelleenlastaukseen, tai joiden liikenteen kokonaismäärä on vähintään 500 000 tonnia.

Liitteessä I esitetään d alakohdassa tarkoitetut sisävesisatamat.

5. Verkkoon kuuluu myös liikenteenohjauksen infrastruktuuri. Tämä edellyttää erityisesti yhteentoimivan ja älykkään liikenteen ja kuljetusten tietojärjestelmän (River Information Services, RIS) perustamista sisävesiliikenneverkon nykyisen kapasiteetin ja turvallisuuden optimoimiseksi sekä yhteentoimivuuden parantamiseksi muiden liikennemuotojen kanssa.

5 JAKSO

MERISATAMAT

12 artikla

Ominaispiirteet

1. Merisatamat mahdollistavat meriliikenteen kehittymisen ja ovat saarille suuntautuvan meriliikenteen sekä meriliikenteen ja muiden liikennemuotojen liityntäkohtia. Ne tarjoavat laitteita ja palveluja liikenteenharjoittajille. Niiden infrastruktuurit tarjoavat palveluja unionin sisäiselle sekä sen ja kolmansien maiden väliselle matkustaja- ja tavaraliikenteelle, mukaan lukien lauttapalvelut sekä lyhyen ja pitkän matkan laivaliikennepalvelut, rannikkoliikenne mukaan luettuna.

2. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvat merisatamat kuuluvat A-, B- tai C-luokkaan, jotka määritellään seuraavasti:

A	:	kansainvälisesti merkittävät merisatamat: satamat, joiden vuosittaisen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 1,5 miljoonaa tonnia tai 200 000 matkustajaa ja joista on yhteys Euroopan laajuisen liikenneverkon maaliikenneosiin, paitsi jos tämä on mahdotonta, ja joilla näin ollen on keskeinen merkitys kansainvälisten merikuljetusten ohjaamisessa;
B	:	unionin tasolla merkittävät merisatamat, jotka eivät kuulu A-luokkaan; näiden satamien vuosittaisen liikenteen kokonaismäärä on vähintään 0,5 miljoonaa tonnia tai 100 000–199 999 matkustajaa, ja niistä on yhteys Euroopan laajuisen liikenneverkon maaliikenneosiin, paitsi jos tämä on mahdotonta, ja niissä on lyhyen matkan merikuljetuksissa tarvittava uudelleenlastauslaitteisto;
C	:	alueelliset satamat; nämä satamat eivät täytä A- ja B-luokan ehtoja, mutta ne sĳaitsevat saaristoalueilla taikka syrjäisillä tai erittäin syrjäisillä alueilla ja luovat meriliikenneyhteyden näiden alueiden välille tai näiden alueiden ja unionin keskusalueiden välille.

A-luokkaan kuuluvat merisatamat esitetään liitteessä I olevan 5 jakson ohjeellisissa kartoissa, jotka perustuvat uusimpiin satamatietoihin.

3. Yhteistä etua koskevien ja Euroopan laajuiseen merisatamaverkkoon kuuluviin satamiin liittyvien merisatamahankkeiden on täytettävä 7 artiklassa lueteltujen arviointiperusteiden lisäksi liitteessä II olevat perusteet ja erittelyt.

13 artikla

Merten moottoritiet

1. Euroopan laajuisella merten moottoritieverkolla pyritään keskittämään tavaravirtoja merikuljetuslogistiikkaan perustuville reiteille siten, että parannetaan nykyisiä tai luodaan uusia elinkelpoisia, säännöllisesti ja tiheästi liikennöityjä meriyhteyksiä jäsenvaltioiden väliseen tavaraliikenteeseen maanteiden ruuhkautumisen vähentämiseksi ja/tai syrjäisten ja saarialueiden sekä -valtioiden yhteyksien parantamiseksi. Tavara- ja henkilöliikenteen yhdistettyjä kuljetuksia ei olisi jätettävä merten moottoriteiden ulkopuolelle silloin, kun tavaraliikenne on niissä hallitseva osa.

2. Euroopan laajuinen merten moottoritieverkko koostuu vähintään kahteen eri satamaan kahdessa eri jäsenvaltiossa liittyvästä laitteistosta ja infrastruktuurista. Laitteistoon ja infrastruktuuriin kuuluu – ainakin yhdessä jäsenvaltiossa – muun muassa sellaisia tekijöitä kuin satamalaitteet, sähköiset logistiikan hallintajärjestelmät, turvallisuus ja turvatoimet, hallinnolliset ja tullimenettelyt sekä infrastruktuuri, jolla taataan suora yhteys maalle ja merelle sekä mahdollisuus ympärivuotiseen merenkulkuun, erityisesti ruoppauslaitteiston käyttö ja jäänmurtajien avulla saavutettava talvimerenkulun mahdollisuus.

3. Liitteessä I olevassa 4 jaksossa yksilöidyt vesiväylät ja kanavat, jotka yhdistävät kaksi eurooppalaista merten moottoritietä tai niiden kaksi osuutta ja jotka edistävät merkittävästi merireittien lyhentämistä, tehokkuuden lisäämistä ja laivausajoissa säästämistä, muodostavat osan Euroopan laajuisesta merten moottoritieverkosta.

4. Euroopan laajuisen merten moottoritieverkon yhteistä etua koskevien hankkeiden on oltava vähintään kahden jäsenvaltion esittämiä, ja niiden on oltava todellisiin tarpeisiin suunnattuja. Julkinen ja yksityinen sektori osallistuvat yleensä yhdessä ehdotettuihin hankkeisiin siten, että ennen kuin kansallisista talousarvioista myönnettäviä tukia voidaan täydentää tarvittaessa unionin tuilla, on toteutettava kilpailumenettely jollain seuraavista tavoista:

asianomaisten jäsenvaltioiden yhdessä järjestämällä julkisella tarjouskilpailulla, jonka tarkoituksena on uusien yhteyksien perustaminen 12 artiklan 2 kohdassa määritellystä A-luokan satamasta, jonka jäsenvaltiot valitsevat etukäteen kultakin liitteen III mukaisessa hankkeessa nro 21 tarkoitetulta merialueelta;

jos satamien sijainti on samanarvoinen, asianomaisten jäsenvaltioiden yhdessä järjestämällä tarjouskilpailulla, joka suunnataan yhteenliittymille, joihin kuuluu samanaikaisesti ainakin merenkulkualan yrityksiä ja jollain liitteen III mukaisessa hankkeessa nro 21 tarkoitetuilla merialueilla sijaitsevia satamia.

5. Euroopan laajuiseen merten moottoritieverkkoon kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet:

a)	keskittyvät merten moottoritieverkon muodostavaan laitteistoon ja infrastruktuuriin;

voivat sisältää käynnistämistukea, jos 4 kohdassa tarkoitetun kilpailumenettelyn tuloksena katsotaan julkisen tuen olevan tarpeen hankkeen taloudellisen toteutettavuuden mahdollistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista; käynnistämistukea myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi ja ainoastaan asianmukaisesti perusteltuihin pääomakustannuksiin; tuki ei voi olla suurempi kuin vähimmäismäärä, joka katsotaan tarpeelliseksi kyseisten yhteyksien käynnistämiselle; tuki ei asianomaisilla markkinoilla saa johtaa yhteistä etua vahingoittavaan kilpailun vääristymiseen;

c)	voivat käsittää myös toimintoja, jotka tuottavat laajempia etuja ja jotka eivät liity tiettyyn satamaan, kuten jäänmurtamis- ja ruoppaustoimintoihin liittyvien laitteistojen saatavuus sekä tietojärjestelmät, joihin kuuluvat myös liikenteenhallinta- ja sähköiset ilmoitusjärjestelmät.

6. Euroopan laajuiseen merten moottoritieverkkoon kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet on esitettävä komission hyväksyttäviksi.

7. Komissio toimittaa kolmen vuoden kuluessa 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle alustavan luettelon yhteistä etua koskevista erityishankkeista toteuttaen täten merten moottoriteiden käsitteen konkreettisesti.

Luettelo annetaan tiedoksi myös Euroopan parlamentille.

6 JAKSO

LENTOASEMAT

14 artikla

Ominaispiirteet

1. Euroopan laajuinen lentoasemaverkko koostuu unionin alueella sijaitsevista ja kaupallisen lentoliikenteen käytettävissä olevista liitteessä II olevassa 6 jaksossa mainittujen erittelyjen mukaisista lentoasemista. Nämä lentoasemat määritellään eri tavoin niiden hoitaman liikenteen määrän ja tyypin mukaan ja niiden tehtävien mukaan, jotka niillä on verkossa. Lentoasemat mahdollistavat lentoliikenneyhteyksien kehittämisen ja lentoliikenteen liittämisen muihin liikennemuotoihin.

2. Kansainväliset ja unionin yhteyslentoasemat muodostavat Euroopan laajuisen lentoasemaverkon ytimen. Yhteydet unionin ja muun maailman välillä hoidetaan suurimmaksi osaksi kansainvälisten yhteyslentoasemien avulla. Unionin yhteyslentoasemat huolehtivat etupäässä yhteyksistä unionissa, unionin ulkopuolisten yhteyksien muodostaessa toistaiseksi vähäisen osan niiden toiminnasta. Alueelliset ja yhdysliikenteen lentoasemat helpottavat pääsyä verkon keskeisiin osiin tai edistävät syrjäseutujen liikenneyhteyksiä.

3. Kansainväliset ja unionin yhteyslentoasemat liitetään tarvittaessa asteittain rataverkon suurnopeuksisiin ratoihin. Verkko sisältää infrastruktuurit ja laitteistot, jotka tarvitaan lento- ja rautatieliikennepalvelujen sekä tarvittaessa merikuljetuspalvelujen yhdistämisessä.

7 JAKSO

YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN VERKKO

15 artikla

Ominaispiirteet

Euroopan laajuinen yhdistettyjen kuljetusten verkko käsittää:

a)	yhdistettyihin kuljetuksiin sopivat rautatie- ja sisävesiliikenneyhteydet sekä meriliikenneyhteydet, jotka yhdessä mahdollisten yhteyksien alussa ja/tai lopussa sĳaitsevien mahdollisimman lyhyiden tieosuuksien kanssa mahdollistavat pitkänmatkan tavaraliikenteen;

b)	intermodaaliterminaalit, joissa on rautatie-, sisävesi-, meri- ja tieliikenteen uudelleenlastaukseen käytettävät laitteet;

c)	väliaikaisesti niihin voidaan sisällyttää myös asianmukainen pyörillä liikkuva kalusto silloin kun vielä mukauttamattoman infrastruktuurin ominaisuudet sitä edellyttävät.

8 JAKSO

MERILIIKENTEEN OHJAUS- JA TIEDOTUSVERKKO

16 artikla

Ominaispiirteet

Euroopan laajuinen meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusverkko käsittää:

a)	rannikko- tai satamaliikenteen ohjausjärjestelmät;

b)	alusten paikantamisjärjestelmät;

c)	vaarallisia tai ympäristöä pilaavia tavaroita kuljettavien alusten raportointijärjestelmät;

d)	viestintäjärjestelmät merihädässä olevia ja merenkulun turvallisuutta varten.

9 JAKSO

LENTOLIIKENTEEN OHJAUSVERKKO

17 artikla

Ominaispiirteet

Euroopan laajuinen lentoliikenteen ohjausverkko koostuu yleisilmailulle varatusta ilmatilasta, lentoväylistä ja navigoinnin apulaitteista, liikennevirtojen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmistä ja lennonjohtojärjestelmästä (lennonjohtokeskukset, valvonta- ja ilmailuviestipalvelumenetelmät), jotka ovat välttämättömiä lentoliikenteen turvallista ja tehokasta sujumista varten Euroopan ilmatilassa.

10 JAKSO

PAIKANTAMIS- JA NAVIGOINTIVERKKO

18 artikla

Ominaispiirteet

Euroopan laajuiseen paikantamis- ja navigointiverkkoon kuuluvat satelliittipaikantamis- ja navigointijärjestelmät sekä uudessa Euroopan laajuisessa radionavigointisuunnitelmassa määriteltävät järjestelmät. Nämä järjestelmät tarjoavat kaikkien liikennemuotojen käytettävissä olevan luotettavan ja tehokkaan paikantamis- ja navigointipalvelun.

11 JAKSO

JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN YHTEENSOVITTAMINEN

19 artikla

Eurooppalainen koordinaattori

1. Jotta helpotettaisiin tiettyjen 25 artiklassa tarkoitettujen Euroopan etua koskeviksi nimettyjen hankkeiden, erityisesti rajan ylittävien hankkeiden tai rajan ylittävien hankeosuuksien toteuttamista yhteensovitetusti, komissio voi yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja Euroopan parlamenttia kuultuaan nimetä eurooppalaisen koordinaattorin.

2. Eurooppalaisen koordinaattorin valinnan on perustuttava erityisesti hänen kokemukseensa yhteisön toimielimistä ja hänen tietämykseensä suurten hankkeiden rahoitukseen sekä sosioekonomiseen ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvistä kysymyksistä.

3. Komission päätöksessä eurooppalaisen koordinaattorin nimeämisestä määrätään, miten hänen on hoidettava 5 kohdassa tarkoitetut tehtävänsä.

4. Eurooppalainen koordinaattori toimii komission nimissä ja lukuun. Eurooppalaisen koordinaattorin tehtävä koskee tavallisesti yhtä hanketta, erityisesti rajan ylittävää hanketta, mutta voi tarvittaessa ulottua koskemaan koko pääreittiä. Eurooppalaisen koordinaattorin on laadittava yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa toimintaansa koskeva työsuunnitelma.

5. Eurooppalainen koordinaattori:

a)	edistää yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisten hankearviointimenetelmien käyttöä ja neuvoo tarvittaessa hankkeita johtavia tahoja kokonaisrahoituksen hankkimisessa;

laatii vuosittain Euroopan parlamentille, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille kertomuksen tehtäviinsä kuuluvien hankkeiden edistymisestä, lainsäädännöllisistä muutoksista tai muista seikoista, jotka voivat vaikuttaa hankkeisiin, sekä mahdollisista vaikeuksista ja esteistä, jotka voivat merkittävästi viivästyttää hankkeita liitteessä III esitetyistä päivämääristä;

kuulee yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa alueellisia ja paikallisia viranomaisia, operaattoreita, liikenneverkon käyttäjiä, alue- ja paikallisviranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotta saataisiin kattavampaa tietoa liikennepalvelujen tarpeesta, investointirahoituksen mahdollisuuksista sekä siitä, minkä tyyppisiä liikennepalveluja on tarjottava, jotta helpotettaisiin tällaisen rahoituksen saamista.

6. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä eurooppalaisen koordinaattorin kanssa ja toimitettava hänelle 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen tarvittavat tiedot.

7. Komissio voi pyytää eurooppalaiselta koordinaattorilta lausunnon tutkittaessa koordinaattorin tehtäviin kuuluvia hankkeita tai hankeryhmiä koskevia unionille esitettyjä rahoituspyyntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen soveltamista.

12 JAKSO

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

20 artikla

Kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle yhteenvedot kansallisista suunnitelmista ja ohjelmista, joita ne laativat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, erityisesti 24–27 artiklassa tarkoitettujen Euroopan etua koskeviksi nimettyjen hankkeiden osalta. Kun kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat on hyväksytty, jäsenvaltioiden on lähetettävä ne komissiolle tiedoksi.

21 artikla

Suuntaviivojen seuranta- ja tietojenvaihtokomitea

1. Komissiota avustaa suuntaviivojen seuranta- ja tietojenvaihtokomitea, jäljempänä ’komitea’, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komitea vaihtaa tietoja jäsenvaltioiden toimittamista suunnitelmista ja ohjelmista ja voi käsitellä kaikkia Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

22 artikla

Kertomus

Komissio antaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän päätöksen mukaisten suuntaviivojen toteuttamisesta.

Komitea avustaa komissiota kertomuksen laatimisessa.

Kertomukseen liitetään tarpeen mukaan lainsäädäntöehdotuksia suuntaviivojen muuttamiseksi; näihin lainsäädäntöehdotuksiin voidaan, jos se on tarpeen, sisällyttää ehdotuksia liitteessä III olevan ensisijaisten hankkeiden luetteloon tehtäviksi muutoksiksi tai sellaisten hankkeiden lisäämiseksi luetteloon, jotka ovat 23 artiklan 1 kohdan mukaisia. Tarkistuksessa otetaan erityisesti huomioon hankkeet, jotka edistävät unionin alueellista koheesiota 23 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

23 artikla

Ensisijaiset hankkeet

1. Ensisijaiset hankkeet ovat 7 artiklassa tarkoitettuja yhteistä etua koskevia hankkeita, joista voidaan todeta, että

a)	niillä pyritään poistamaan liikenteen pullonkaula tai täydentämään puuttuva yhteys jollain Euroopan laajuisen verkon pääväylällä; tällaisia ovat varsinkin hankkeet, jotka ovat rajan ylittäviä, joilla ylitetään luonnonesteitä tai joilla on rajan ylittävä osuus;

b)	ne ovat laajuudeltaan sellaiset, että pitkän aikavälin Euroopan tason suunnittelu tuottaa merkittävää lisäarvoa;

c)	niiden osoitetaan tarjoavan koko hankkeen tasolla mahdollisia sosioekonomisia nettohyötyjä ja muita sosioekonomisia etuja;

d)	ne parantavat merkittävästi tavaroiden ja henkilöiden liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä ja edistävät siten kansallisten verkkojen yhteentoimivuutta;

e)	ne parantavat unionin alueellista koheesiota liittämällä verkkoihin uusien jäsenvaltioiden verkot ja parantamalla syrjäisten ja saarialueiden yhteyksiä;

f)	ne tukevat liikenteen kestävää kehitystä parantamalla turvallisuutta ja vähentämällä liikenteen ympäristöhaittoja erityisesti edistämällä liikenteen siirtymistä rautateille, intermodaaliliikenteeseen sekä sisävesi- ja meriliikenteeseen;

g)	jäsenvaltiot, joita hanke koskee, osoittavat sitoutuvansa toteuttamaan selvitykset ja arviointimenettelyt ajoissa, jotta työt valmistuvat ennalta sovittuun ajankohtaan mennessä, kansallisten suunnitelmien tai kyseiseen hankkeeseen liittyvän muun vastaavan asiakirjan pohjalta.

2. Ensisijaiset hankkeet, joihin liittyvien töiden oli määrä alkaa ennen vuotta 2010, niihin kuuluvat osuudet sekä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut töiden ennalta sovitut valmistumisajankohdat on vahvistettu liitteessä III.

3. Komissio laatii vuoteen 2010 mennessä kertomuksen hankkeiden edistymisestä ja ehdottaa tarvittaessa liitteessä III esitettyjen ensisijaisten hankkeiden luettelon muuttamista 1 kohdan mukaisesti.

24 artikla

Nimeäminen Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi

Liitteessä III luetellut ensisijaiset hankkeet nimetään Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi. Nimeäminen suoritetaan yksinomaan perussopimuksissa määrättyä ja niihin perustuvissa säädöksissä säädettyä menettelyä noudattaen.

25 artikla

Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi nimetyt hankkeet

1. Rajoittamatta asiaankuuluvien yhteisön rahoitusvälineiden oikeusperustaa, kun jäsenvaltiot:

a)	esittävät hankkeitaan rahoitettaviksi koheesiorahastosta koheesiorahaston perustamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 (13) mukaisesti, niiden on annettava asianmukainen etusija Euroopan etua koskeviksi nimetyille hankkeille;

esittävät hankkeitaan rahoitettaviksi Euroopan laajuisten verkkojen budjettikohdasta yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 (14) 5 ja 9 artiklan mukaisesti, niiden on annettava asianmukainen etusija Euroopan etua koskeviksi nimetyille hankkeille.

2. Rajoittamatta asiaankuuluvien unionin rahoitusvälineiden oikeusperustaa, komissio

a)	rohkaisee jäsenvaltioita rakennerahaston ohjelmatyötä suunnitellessaan kiinnittämään huomiota Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi nimettyihin hankkeisiin, erityisesti lähentymistavoitealueilla ottaen huomioon unionin nykyisten tukikehysten soveltamisalaan kuuluvat kansalliset liikennesuunnitelmat;

huolehtii siitä, että maiden, jotka voivat saada rahoitusta liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, on esittäessään hankkeitaan rahoitettaviksi liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 (15) mukaisesti annettava asianmukainen etusija Euroopan etua koskeviksi nimetyille hankkeille.

3. Komissio antaa rahoitustarpeitaan ennakoidessaan asianmukaisen etusijan Euroopan etua koskeviksi nimetyille hankkeille.

26 artikla

Euroopan etua koskeviksi hankkeiksi nimettyjenhankkeiden päätökseensaattamisen viivästyminen

1. Mikäli johonkin Euroopan etua koskevaksi nimettyyn hankkeeseen liittyvien töiden aloittaminen viivästyy merkittävästi vuoden 2010 määräajasta, komissio pyytää kyseisiä jäsenvaltioita ilmoittamaan viivästymisen syyt kolmen kuukauden kuluessa. Annetun vastauksen perusteella komissio kuulee kaikkia asianomaisia jäsenvaltioita ratkaistakseen viivästykseen johtaneen ongelman.

Komissio voi komiteaa kuultuaan ja Euroopan etua koskevaksi nimetyn hankkeen täytäntöönpanon aktiivisen seurannan puitteissa sekä suhteellisuusperiaatetta noudattaen päättää asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Asianomaisille jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus esittää huomioita mainituista toimenpiteistä ennen niiden toteuttamista.

Euroopan parlamentille ilmoitetaan toteutetuista toimenpiteistä välittömästi.

Komissio ottaa näitä toimenpiteitä toteuttaessaan asianmukaisesti huomioon kunkin asianomaisen jäsenvaltion vastuun viivästyksestä ja pidättyy toimenpiteistä, jotka haittaisivat hankkeen toteuttamista jäsenvaltiossa, joka ei ole vastuussa viivästymisestä.

2. Jos jotakin Euroopan etua koskevaksi nimettyä hanketta ei ole merkittäviltä osin saatettu päätökseen kohtuullisen ajan kuluttua liitteessä III esitetystä oletetusta päätökseen saattamisen ajankohdasta ja jos kaikki asianomaiset jäsenvaltiot ovat vastuussa viivästyksestä, komissio tarkastelee hanketta 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarkoituksenaan poistaa 22 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetulla tarkistusmenettelyllä hankkeelta sen luokituksen Euroopan etua koskevaksi nimetyksi hankkeeksi.

Komissio tarkastelee joka tapauksessa hanketta viidentoista vuoden kuluttua siitä, kun hanke on nimetty tässä päätöksessä tarkoitetuksi Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi.

27 artikla

Sosioekonomisten ja ympäristövaikutusten arviointi

1. Viisi vuotta Euroopan etua koskevaksi nimetyn hankkeen tai jonkin sen osuuden päätökseen saattamisen jälkeen asianomaisten jäsenvaltioiden on arvioitava sen sosioekonomisia ja ympäristövaikutuksia, myös sen vaikutuksia jäsenvaltioiden kauppaan sekä henkilöiden ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, alueiden väliseen koheesioon ja kestävään kehitykseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava arvioinnin tulokset komissiolle.

2. Jos Euroopan etua koskeva hanke sisältää rajan ylittävän osuuden, jota ei teknisesti ja rahoituksellisesti ole mahdollista jakaa, asianomaisten jäsenvaltioiden on sovitettava menettelynsä yhteen hankkeen sosioekonomisten vaikutusten arvioimiseksi ja pyrittävä kaikin käytettävissään olevin keinoin toteuttamaan ylikansallinen selvitys ennen rakennusluvan myöntämistä ja olemassa olevissa puitteissa pysyen.

3. Jäsenvaltiot sovittavat Euroopan etua koskevien hankkeiden muut osuudet yhteen tapauskohtaisesti joko kahden- tai monenvälisesti.

4. Yhteensovitetut toimet tai 2 kohdassa tarkoitetut ylikansalliset selvitykset eivät rajoita unionin ympäristönsuojelulainsäädännössä säädettyjen, erityisesti ympäristövaikutusten arviointia koskevien, velvollisuuksien soveltamista. Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten yhteensovitettujen toimien tai ylikansallisten selvitysten aloittamisesta ja niiden tuloksista. Komissio sisällyttää nämä tiedot 22 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.

28 artikla

Rajan ylittävät osuudet

Tiettyjen ensisijaisten hankkeiden puitteissa määritetään kahden jäsenvaltion väliset rajan ylittävät osuudet, merten moottoritiet mukaan luettuina, kyseisten jäsenvaltioiden toimesta komitean määrittelemien ja komissiolle tiedoksi ilmoitettujen perusteiden perusteella.

Nämä ovat erityisesti osuuksia, joita ei teknisesti ja rahoituksellisesti ole mahdollista jakaa tai joihin asianomaiset jäsenvaltiot sitoutuvat yhteisesti ja perustavat tätä varten yhteisen rakenteen.

29 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 1692/96/EY.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

30 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

31 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä heinäkuuta 2010.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. CHASTEL

(1) EUVL C 128, 18.5.2010, s. 147.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. toukokuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 24. kesäkuuta 2010.

(3) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1.

(4) Katso liite IV.

(5) EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

(6) EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40.

(7) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

(8) EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.

(9) EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1.

(10) EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(11) EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6.

(12) EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1.

(13) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 79.

(14) EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1.

(15) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

LIITE I

VERKOSTOKAAVIOT KARTTAPIIRROKSINEEN (1)

2 Jakso: Tieverkko

2.0.

Eurooppa

2.1.

Belgia

2.2.

Bulgaria

2.3.

Tšekki

2.4.

Tanska

2.5.

Saksa

2.6.

Viro

2.7.

Irlanti

2.8.

Kreikka

2.9.

Espanja

2.10.

Ranska

2.11.

Italia

2.12.

Kypros

2.13.

Latvia

2.14.

Liettua

2.15.

Luxemburg

2.16.

Unkari

2.17.

Malta

2.18.

Alankomaat

2.19.

Itävalta

2.20.

Puola

2.21.

Portugali

2.22.

Romania

2.23.

Slovenia

2.24.

Slovakia

2.25.

Suomi

2.26.

Ruotsi

2.27.

Yhdistynyt kuningaskunta

3 Jakso: Rautatieverkko

3.0.

Eurooppa

3.1.

Belgia

3.2.

Bulgaria

3.3.

Tšekki

3.4.

Tanska

3.5.

Saksa

3.6.

Viro

3.7.

Irlanti

3.8.

Kreikka

3.9.

Espanja

3.10.

Ranska

3.11.

Italia

3.12.

Latvia

3.13.

Liettua

3.14.

Luxemburg

3.15.

Unkari

3.16.

Alankomaat

3.17.

Itävalta

3.18.

Puola

3.19.

Portugali

3.20.

Romania

3.21.

Slovenia

3.22.

Slovakia

3.23.

Suomi

3.24.

Ruotsi

3.25.

Yhdistynyt kuningaskunta

4 Jakso: Sisävesiliikenneverkko ja sisävesisatamat

4.0.

Eurooppa

4.1.

Belgia

4.2.	Alankomaat

4.3.

Saksa

4.4.	Saksa / Itävalta

4.5.	Ranska / Italia

4.6.

Ranska

4.7.

Bulgaria

4.8.

Tšekki

4.9.

Liettua

4.10.

Unkari

4.11.

Puola

4.12.

Romania

4.13.

Slovakia

5 Jakso: Merisatamat – A-luokka

5.0.

Eurooppa

5.1.

Itämeri

5.2.	Pohjanmeri

5.3.

Atlantti

5.4.	Välimeri – länsiosa

5.5.	Välimeri – itäosa

5.6.	Bulgaria / Romania

5.7.

Kypros

5.8.

Malta

6 Jakso: Lentoasemat

6.0.

Eurooppa

6.1.	Belgia / Tanska / Saksa / Luxemburg / Alankomaat / Itävalta

6.2.

Bulgaria

6.3.

Tšekki

6.4.

Viro

6.5.	Irlanti / Yhdistynyt kuningaskunta

6.6.

Kreikka

6.7.	Espanja / Portugali

6.8.

Ranska

6.9.

Italia

6.10.

Kypros

6.11.

Latvia

6.12.

Liettua

6.13.

Unkari

6.14.

Malta

6.15.

Puola

6.16.

Romania

6.17.

Slovenia

6.18.

Slovakia

6.19.

Suomi / Ruotsi

7 Jakso: Yhdistettyjen kuljetusten verkko

7.1

Rautatiet

B.	Rautatiet (suuressa mittakaavassa)

Huom: Termi ’suunniteltu’ karttojen selityksissä käsittää kaikki yhteistä etua koskevan infrastruktuurihankkeen välivaiheet alustavista tutkimuksista rakentamiseen.

2 JAKSO:

TIEVERKKO

3 JAKSO

RAUTATIEVERKKO

4 JAKSO

SISÄVESIVÄYLÄVERKKO JA SISÄVESISATAMAT

5 JAKSO

MERISATAMAT – A-LUOKKA

6 JAKSO

LENTOASEMAT

7 JAKSO

YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN VERKKO

(1) Kartat viittaavat tekstissä ja/tai liitteessä II tarkoitettuihin vastaaviin jaksoihin.

LIITE II

YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIEN HANKKEIDEN PERUSTEET JA EKNISET ERITTELYT (1)

2 jakso	:	Tieverkko
3 jakso	:	Rautatieverkko
4 jakso	:	Sisävesiliikenteen verkko ja sisävesisatamat
5 jakso	:	Merisatamat
6 jakso	:	Lentoasemat
7 jakso	:	Yhdistettyjen kuljetusten verkko
8 jakso	:	Meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusverkko
9 jakso	:	Lentoliikenteen ohjausverkko
10 jakso	:	Paikantamis- ja navigointiverkko

2 JAKSO

TIEVERKKO

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia näihin yhteyksiin liittyviä infrastruktuurihankkeita, jotka koskevat:

verkon kehittämistä, erityisesti:

—	moottoriteiden leventämistä tai korkealaatuisten maanteiden kehittämistä,

—	ohikulku- ja kehäteiden rakentamista tai niiden parantamista,

—	kansallisten verkkojen yhteentoimivuuden parantamista;

liikenteenohjausjärjestelmien ja käyttäjien informaatiojärjestelmien kehittämistä, erityisesti:

—	telematiikkainfrastruktuurien käyttöönottoa liikennetietojen keräämistä varten,

—	liikenteen informaatio- ja valvontakeskusten kehittämistä sekä eri maiden liikenneinformaatiokeskusten tietojen vaihtoa,

—	maantieliikenteen tiedotuspalvelujen, erityisesti RDS-TMC:n (2) käyttöönottoa,

—	telematiikkainfrastruktuurien teknistä yhteentoimivuutta.

3 JAKSO

RAUTATIEVERKKO

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia näihin yhteyksiin liittyviä infrastruktuurihankkeita, jotka koskevat:

—	Euroopan laajuisten rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta,

—	verkkojen liittämistä yhteen muiden liikennemuotojen kanssa.

4 JAKSO

SISÄVESILIIKENTEEN VERKKO JA SISÄVESISATAMAT

A. Sisävesisatamat

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voivat kuulua vain infrastruktuurit, jotka ovat ketään syrjimättä kaikkien käytettävissä.

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin ja sisävesisatamiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina kaikkia sellaisia infrastruktuurihankkeita, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

1)	pääsy vesiväylältä satamaan;

2)	satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri;

3)	muu satama-alueen sisäinen liikenneinfrastruktuuri;

4)	muu sataman ja Euroopan laajuisen liikenneverkon eri osien välinen liikenneinfrastruktuuri.

Yhteistä etua koskevana pidetään hanketta, joka koskee seuraavia töitä: yleisen, kaikille käyttäjille avoimen kuljetusjärjestelmän kaikkien osien rakentaminen ja kunnossapito satamissa sekä yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin liikenneverkkoihin. Näihin töihin kuuluvat erityisesti kunnallistekniikan rakentaminen ja kunnossapito satamatoimintaan liittyvään liiketoimintaan käytettävillä alueilla, maantie- ja rautatieyhteyksien rakentaminen ja kunnossapito, sataman sisääntuloväylien ja muiden sataman vesialueiden rakentaminen ja kunnossapito, ruoppaustyöt mukaan lukien, sataman ja sen sisääntuloväylien navigointitukĳärjestelmien, liikenteen ohjausjärjestelmien sekä viestintä- ja tietojärjestelmien rakentaminen ja kunnossapito.

B. Liikenteenohjaus

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia sellaisia infrastruktuurihankkeita, jotka koskevat erityisesti:

—	alusten, erityisesti vaarallisia tai ympäristöä pilaavia tavaroita kuljettavien alusten merkinanto- ja luotsausjärjestelmää,

—	hätäviestintäjärjestelmiä ja sisävesiliikenteen turvallisuusjärjestelmiä.

5 JAKSO

MERISATAMAT

1. Verkkoon kuuluvia merisatamia koskeville yhteistä etua koskeville hankkeille asetettavat yhteiset edellytykset

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voivat kuulua vain infrastruktuurit, jotka ovat ketään syrjimättä kaikkien käytettävissä.

2. Merisatamaverkostoon liittyvät yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyt

Yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi katsotaan hankkeet, joilla on seuraavat määrittelyt:

Hankkeen määrittely	Satamien luokittelu
I Lyhyen matkan merikuljetusten edistäminen
Lyhyen matkan merikuljetusten ja meri-sisävesikuljetusten kehittämiseen tarvittava infrastruktuuri	Hankkeet, jotka liittyvät A-luokkaan kuuluviin satamiin
II Satamiin pääsy
Pääsy satamiin mereltä tai sisävesiväylältä	Hankkeet, jotka liittyvät A- ja B-luokkaan kuuluviin satamiin
Pysyvä pääsymahdollisuus Itämeren satamiin, jotka sĳaitsevat 60 pohjoisen leveysasteen tuntumassa ja siitä pohjoiseen, mukaan lukien talviaikaan suoritettavan jäänmurron pääomakustannukset	Hankkeet, jotka liittyvät A-, B- ja C-luokkaan kuuluviin satamiin
Takamaayhteyden luominen tai parantaminen yhdistämällä satama Euroopan laajuisen liikenneverkon eri osiin rautatie-, maantie- ja vesiväyläyhteyksillä	Hankkeet, jotka liittyvät A-luokkaan kuuluviin satamiin
Olemassa olevan takamaayhteyden kehittäminen yhdistämällä satama Euroopan laajuisen liikenneverkon eri osiin rautatie-, maantie- ja vesiväyläyhteyksillä	Hankkeet, jotka liittyvät A- ja B-luokkaan kuuluviin satamiin
III Satama-alueen sisäinen satamainfrastruktuuri
Satamainfrastruktuurin kehittäminen intermodaalisen tehokkuuden lisäämiseksi	Hankkeet, jotka liittyvät A- ja B-luokkaan kuuluviin satamiin
Satamainfrastruktuurin parantaminen erityisesti saarien, syrjäseutujen ja kaikkein syrjäisimpien alueiden satamissa	Hankkeet, jotka liittyvät C-luokkaan kuuluviin satamiin
Ohjaus- ja tietojärjestelmien kuten elektronisen tietojenvaihtojärjestelmän (EDI:n) tai muita yhteensopivia tekniikoita hyödyntävien älykkäiden henkilö- ja rahtiliikenteen ohjausjärjestelmien kehittäminen ja asentaminen	Hankkeet, jotka liittyvät A-, B- ja C-luokkaan kuuluviin satamiin
Jätteen vastaanottolaitteistojen kehittäminen satamissa	Hankkeet, jotka liittyvät A-, B- ja C-luokkaan kuuluviin satamiin

6 JAKSO

LENTOASEMAT

I Yhteistä etua koskevien lentoasemien valintaperusteet

Yhteistä etua koskevien lentoasemien on täytettävä joillekin seuraavista lentoasemakategorioista asetetut vaatimukset:

Kansainväliset yhteyslentoasemat käsittävät:

—

kaikki lentoasemat tai lentoasemajärjestelmät (3), joiden:

—	vuosittainen matkustajamäärä on vähintään 5 miljoonaa vähennettynä 10 prosentilla, tai

—	vuosittainen ansiolentojen määrä on vähintään 100 000, tai

—	vuosittainen rahtimäärä on vähintään 150 000 tonnia, tai

—	vuosittainen unionin ulkopuolisten matkustajien määrä on vähintään 1 000 000, tai

—	kaikki vanhan kansainvälisen yhteyslentoaseman tilalle rakennetut uudet lentoasemat, jos vanhaa lentoasemaa ei voi enää laajentaa.

Unionin yhteyslentoasemat käsittävät:

—

kaikki lentoasemat tai lentoasemajärjestelmät, joiden:

—	vuosittainen matkustajamäärä on 1 000 000:n vähennettynä 10 prosentilla ja 4 499 999:n välillä, tai

—	vuosittainen rahtimäärä on 50 000 tonnin ja 149 999 tonnin välillä, tai

—	vuosittainen matkustajien määrä on 500 000:n ja 899 999:n välillä ja vähintään 30 prosenttia liikenteestä on muuta kuin kansallista, tai

—	vuosittainen matkustajien määrä on 300 000:n ja 899 999:n välillä, ja liikenne tapahtuu Euroopan mantereen ulkopuolella yli 500 kilometrin päässä lähimmästä kansainvälisestä yhteyslentoasemasta, tai

—	kaikki unionin alueella sijaitsevan vanhan yhteyslentoaseman tilalle rakennetut uudet lentoasemat, jos vanhaa lentoasemaa ei voi enää laajentaa.

Alueelliset yhteyslentoasemat ja yhdysliikennettä hoitavat lentoasemat käsittävät kaikki lentoasemat, joilla:

—	vuosittainen matkustajamäärä on 500 000:n ja 899 999:n välillä ja alle 30 prosenttia liikenteestä on muuta kuin kansallista, tai

—	vuosittainen matkustajamäärä on 250 000:n vähennettynä 10 prosentilla ja 499 999:n välillä, tai

—	vuosittainen rahtimäärä on 10 000:n ja 49 999 tonnin välillä, tai

—	jotka sijaitsevat johonkin jäsenvaltioon kuuluvalla saarella, tai

—	jotka sijaitsevat unioniin kuuluvalla liikenteellisesti eristetyllä alueella ja tarjoavat kaupallisia palveluja lentokoneilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 10 tonnia.

Lentoaseman katsotaan sijaitsevan liikenteellisesti eristetyllä alueella, jos se sijaitsee yli 100 kilometrin säteellä lähimmästä kansainvälisestä tai unionin yhteyslentoasemasta. Tämä etäisyys voi poikkeustapauksessa olla 75 kilometriä, jos liikenteessä on todellisia vaikeuksia maaston korkeuserojen tai maaliikenteen infrastruktuurien huonon kunnon takia.

II. Lentoasemaverkostoon liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden erittelyt

Seuraavien erittelyjen mukaisia hankkeita pidetään yhteistä etua koskevina:

Hankkeen erittely	Erityisesti kyseeseen tulevat lentoasematyypit (4)
I Olemassa olevan lentoasemakapasiteetin optimointi
Toiminta 1 — Olemassa olevan kapasiteetin optimointi lento-, matkustaja- ja rahtimäärien osalta, mukaan lukien lentoasemiin kuuluvat navigointilaitteistot	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema Alueellinen lentoasema ja yhdyslentoasema
Toiminta 2 — Lentoasemien lentoturvallisuuden ja turvatoimien parantaminen	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema Alueellinen lentoasema ja yhdyslentoasema
Toiminta 3 — Sisämarkkinoiden toteuttamisen ja erityisesti henkilöiden vapaata liikkumista unionissa koskevien toimenpiteiden johdosta välttämättömien olemassa olevien infrastruktuurien mukauttaminen	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema Alueellinen lentoasema ja yhdyslentoasema
II Uuden lentoasemakapasiteetin kehittäminen
Toiminta 4 — Sellaisten infrastruktuurien ja laitteistojen kehittäminen, jotka vaikuttavat lentoasemakapasiteettiin lento-, matkustaja- ja rahtimäärien osalta, mukaan lukien lentoasemiin kuuluvat navigointilaitteistot	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema
Toiminta 5 — Uuden lentoaseman rakentaminen sellaisen olemassa olevan lentoaseman tai lentoasemajärjestelmän korvaamiseksi, jota ei sen sijaintipaikalla enää voida laajentaa	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema
III Suojan parantaminen lentoaseman toiminnasta aiheutuvien häiriöiden osalta
Toiminta 6 — Ympäristöystävällisyyden parantaminen melun ja lentoasemien jätevesien käsittelyn osalta	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema
IV Lentoasemien tuloväylien parantaminen tai kehittäminen
Toiminta 7 — Parannetaan tai kehitetään lentoasemien ja niiden tuloväyläinfrastruktuurien välisiä liittymiä	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema
Toiminta 8 — Parannetaan tai kehitetään yhteyksiä muihin liikenneverkkoihin ja erityisesti raideliikenneverkkoihin	Kansainvälinen yhteyslentoasema Unionin yhteyslentoasema

7 JAKSO

YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN VERKKO

Liitteessä I esitettyihin yhteyksiin liittyvien hankkeiden lisäksi pidetään yhteistä etua koskevina näihin yhteyksiin liittyviä hankkeita, jotka koskevat:

—	rautatie- tai sisävesiliikenneinfrastruktuurien rakentamista tai kehittämistä, jotta eri liikennemuotojen välisten lastinkuormausyksikköjen kuljetus olisi teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa,

—	eri maaliikennemuotojen välisten lastinsiirtokeskusten rakentamista tai kehittämistä, mukaan lukien lastinsiirtolaitteiden asentaminen terminaaliin sekä niihin liittyvä infrastruktuuri,

—	satama-alueiden kehittämistä siten, että voidaan kehittää tai parantaa yhdistettyjä kuljetuksia meriliikenteen sekä rautatie-, sisävesi- tai tieliikenteen välillä,

—

rautatiekalustoa, joka on erityisesti mukautettu yhdistelmäliikenteeseen, kun infrastruktuurien ominaispiirteet niin edellyttävät erityisesti ottaen huomioon tämän infrastruktuurin mahdollisen parantamisen kustannukset ja sillä varauksella, että tällaisen kaluston käyttö liittyy kyseiseen infrastruktuuriin ja että asianomaiset toimijat voivat hyötyä siitä tasavertaisesti.

8 JAKSO

MERILIIKENTEEN OHJAUS- JA TIEDOTUSVERKKO

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia sellaisia hankkeita,

—	jotka liittyvät unionin merenkulun turvallisuuspolitiikkaan, tai

—

jotka on tarkoitettu merenkulun turvallisuutta koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päätöslauselmien täytäntöönpanoa varten ja jotka koskevat:

—

unioninsisäisen järjestelmän käyttöönottoa, jolla välitetään ilmoituksia unionin satamiin saapuville tai sen satamista lähteville aluksille tai unionin rannikoiden edustalla liikennöiville aluksille elektronisen tietojenvaihtojärjestelmän välityksellä, mukaan lukien tiedonsiirto alusten ja maalla sijaitsevien laitosten välillä tutkavastaajien välityksellä; huomiota kiinnitetään erityisesti elektronisiin tietojenvaihtojärjestelmiin (EDI), joihin kuuluu yhteensopivat liitännät,

—	maaliikenteen radionavigointikanavien (LORAN-C) kehittämistä ja parantamista,

—

meriliikenteen ohjaus- ja tiedotusjärjestelmien (VTS) kehittämistä tai parantamista, jotka koskevat rannikko- ja satamaliikennettä ja niiden yhtymäkohtia, pyrittäessä varmempaan ja tehokkaampaan meriliikenteen valvontaan ja ohjaukseen erityisesti satamien yhtymisvyöhykkeillä sekä vilkasliikenteisillä ja ympäristövaikutusten suhteen kestokyvyltään heikoilla vyöhykkeillä,

—	paremman liikenteenohjauksen mahdollistavien välineiden kehittämistä: meriliikenteen kulkua ja merivahinkoja koskevat tietokannat, liikenteen lisääntymisen analysointivälineen (European Permanent Traffic Observatory, EPTO) kehittäminen,

—	infrastruktuurien ja laitteiden kehittämistä merihädässä olevien alusten ja merenkulun turvallisuuden maailmanlaajuisen järjestelmän (Global Maritime Distress and Safety System, GMDSS) toteuttamisen edistämiseksi,

—	telemaattisten tietojenvaihtojärjestelmien vahvistamista satamavaltion harjoittaman alusvalvonnan puitteissa.

9 JAKSO

LENTOLIIKENTEEN OHJAUSVERKKO

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia järjestelmän kapasiteetin lisäämisen ja sen parhaan mahdollisen käytön mahdollistavia hankkeita, jotka myötävaikuttavat erilaisten kansallisten osatekijöiden tarjoamien keinojen ja menettelyjen yhdenmukaistamiseen ja yhdistämiseen ja jotka noudattavat Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja toimivaltaisten eurooppalaisten elinten määrittelemiä sovellettavia standardeja, ottaen huomioon erityisesti Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) asiaa koskevat selvitykset.

Nämä hankkeet koskevat:

—	eri käyttäjien parempaa ilmatilan käyttöä sekä yhtenäisen ja tehokkaan reittijärjestelmän käyttöönottoa koskevia tutkimuksia,

—	lentoliikenteen suunnittelua ja ohjausta siten, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat paremmin ja käytettävissä olevan lennonjohtokapasiteetin käyttö optimoitaisiin,

—	tarpeellisia tutkimuksia ja selvityksiä, jotta keinoja ja menettelyjä yhdenmukaistettaisiin siten, että palvelujen tarjoajat integroitaisiin ottaen huomioon erityisesti Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) toimintalinjat,

—	järjestelmän tuottavuuden parantamista erityisesti tietokoneavusteisen lennonjohdon ja mahdollisten vaaratilanteiden havaitsemis- ja ratkaisujärjestelmien avulla,

—

lennonjohdon tarvitsemien ilmailuviestipalvelu-, navigointi- ja valvontamenetelmien käyttöönoton edistämistä, mukaan lukien uuden teknologian, erityisesti satelliittien ja digitaalisten tietoyhteyksien käyttöönoton edistäminen, jos se mahdollistaa yhteisten eurooppalaisten määrittelyjen noudattamisen.

10 JAKSO

PAIKANTAMIS- JA NAVIGOINTIVERKKO

Yhteistä etua koskevina pidetään kaikkia sellaisia hankkeita, jotka koskevat tulevan eurooppalaisen radionavigointijärjestelmän osien tai sellaisen maailmanlaajuisen satelliittipaikantamis- ja navigointijärjestelmän käyttöönottoa, johon kuuluu:

—	tietojenkäsittely- ja valvontajärjestelmän käsittävä valvontakeskus,

—	maa-asemaverkko navigointia varten,

—	satelliiteista koostuva maapalloa kiertävä osa, jonka avulla lähetetään navigointisignaaleja,

—	valvonta-asemien verkko.

(1) Nämä perusteet ja tekniset erittelyt viittaavat artiklaosassa ja/tai liitteessä I tarkoitettuihin vastaaviin jaksoihin T.

(2) Radiotaajuuksia käyttävä maantieliikenteen digitaalinen viestijärjestelmä, jonka avulla yleinen viestivirta voidaan sovittaa yksittäisten tienkäyttäjien tarpeisiin.

(3) Lentoasemajärjestelmät: EYVL L 240, 24.8.1992, s. 14.

(4) Tämä taulukko ei sulje pois mahdollisuutta laajentaa kyseisiä toimia muihin lentoasemiin tietyissä poikkeuksellisissa, hyvin perustelluissa tapauksissa.

LIITE III

ENSISIJAISET HANKKEET, JOITA KOSKEVAT TYÖT ON MÄÄRÄ ALOITTAA ENNEN VUOTTA 2010

1. Rautatiereitti Berliini — Verona/Milano — Bologna — Napoli — Messina — Palermo

—	Halle/Leipzig — Nürnberg (2015)

—	Nürnberg — München (2006)

—	München — Kufstein (2015)

—	Kufstein — Innsbruck (2009)

—	Brennerin tunneli (2015), rajan ylittävä osuus

—	Verona — Napoli (2007)

—	Milano — Bologna (2006)

—	Rautatie-/maantiesilta Messinan salmen yli Palermoon (2015)

2. Suurnopeuksinen rautatiereitti Pariisi — Bryssel — Köln — Amsterdam — Lontoo

—	Kanaalin tunneli — Lontoo (2007)

—	Bryssel — Liège — Köln (2007)

—	Bryssel — Rotterdam — Amsterdam (2007) (1)

3. Lounais-Euroopan suurnopeuksinen rautatiereitti

—	Lissabon/Porto — Madrid (2011) (2)

—	Madrid — Barcelona (2005)

—	Barcelona — Figueras — Perpignan (2008)

—	Perpignan — Montpellier (2015)

—	Montpellier — Nîmes (2010)

—	Madrid — Vitoria — Irún/Hendaye (2010)

—	Irún/Hendaye — Dax, rajan ylittävä osuus (2010)

—	Dax — Bordeaux (2020)

—	Bordeaux — Tours (2015)

4. Itäinen rautatiereitti

—	Pariisi — Baudrecourt (2007)

—	Metz — Luxemburg (2007)

—	Saarbrücken — Mannheim (2007)

5. Betuwen rata (2007)

6. Rautatiereitti Lyon — Trieste — Divača/Koper — Divača — Ljubljana — Budapest — Ukrainan raja (3)

—	Lyon — St Jean de Maurienne (2015)

—	Mont-Cenisin tunneli (2015—2017), rajan ylittävä osuus

—	Bussoleno — Torino (2011)

—	Torino — Venetsia (2010)

—	Venetsia — Etelä-Ronchi — Trieste — Divača (2015)

—	Koper — Divača — Ljubljana (2015)

—	Ljubljana — Budapest (2015)

7. Moottoritiereitti Igoumenitsa/Patras — Ateena — Sofia — Budapest

—	Via Egnatia (2006)

—	Pathe (2008)

—	Moottoritie Sofia — Kulata — Kreikan ja Bulgarian raja (2010), rajan ylittävänä osuutena Promahon — Kulata

—	Moottoritie Nadlac — Sibiu (haara Bukarestin ja Constanțan suuntaan) (2007)

8. Monimuotoliikennereitti Portugali/Espanja — muu Eurooppa (4)

—	Rautatie La Coruña — Lissabon — Sines (2010)

—	Rautatie Lissabon — Valladolid (2010)

—	Rautatie Lissabon — Faro (2004)

—	Moottoritie Lissabon — Valladolid (2010)

—	Moottoritie La Coruña — Lissabon (2003)

—	Moottoritie Sevilla — Lissabon (valmistui 2001)

—	Lissabonin uusi lentoasema (2015)

9. Rautatiereitti Cork — Dublin — Belfast — Stranraer (5) (2001)

10. Malpensa (valmistui 2001) (6)

11. Juutinrauma kiinteä yhteys (valmistui 2000) (7)

12. Pohjoismaiden kolmio, rautatie-/maantiereitti

—	Maantie- ja rautatiehankkeet Ruotsissa (8) (2010)

—	Moottoritie Helsinki — Turku (2010)

—	Rautatie Kerava — Lahti (2006)

—	Moottoritie Helsinki — Vaalimaa (2015)

—	Rautatie Helsinki — Vainikkala (Venäjän raja) (2014)

13. Maantiereitti Irlanti / Yhdistynyt kuningaskunta / Benelux-maat (2010)

14. Atlantin rannikon päärata (2007)

15. Galileo (2008)

16. Tavaraliikenteen rautatiereitti Sines/Algeciras — Madrid — Pariisi

—	Uusi suuren kapasiteetin omaava rautatiereitti Pyreneiden yli

—	Rautatielinja Sines — Badajoz (2010)

—	Rautatielinja Algeciras — Bobadilla (2010)

17. Rautatiereitti Pariisi — Strasbourg — Stuttgart — Wien — Bratislava

—	Baudrecourt — Strasbourg — Stuttgart (2015), rajan ylittävänä osuutena Kehlin silta

—	Stuttgart — Ulm (2012)

—	München — Salzburg (2015), rajan ylittävä osuus

—	Salzburg — Wien (2012)

—	Wien-Bratislava (2010), rajan ylittävä osuus

18. Sisävesireitti Rein/Meuse — Main — Tonava (9)

—	Rein — Meuse (2019), rajan ylittävänä osuutena Lanayn sulku

—	Vilshofen — Straubing (2013)

—	Wien — Bratislava (2015), rajan ylittävä osuus

—	Sap — Mohács (2014)

—	Pullonkaulat Romaniassa ja Bulgariassa (2011)

19. Suurnopeusrataverkon yhteentoimivuus Pyreneiden niemimaalla

—	Madrid — Andalusia (2010)

—	Koillinen (2010)

—	Madrid — Levante ja Välimeri (2010)

—	Pohjois-/Luoteiskäytävä, myös Vigo — Porto (2010)

—	Extremadura (2010)

20. Fehmarninsalmen rautatiereitti

—	Fehmarninsalmen kiinteä rautatie-/maantieyhteys (2014)

—	Juutinraumasta lähtevä liityntärautatie Tanskassa (2015)

—	Hampurista lähtevä liityntärautatie Saksassa (2015)

—	Rautatie Hannover — Hampuri/Bremen (2015)

21. Merten moottoritiet

13 artiklan mukaisesti määritetyt yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka liittyvät seuraaviin merten moottoriteihin:

—	Itämeren moottoritie [(joka yhdistää Itämeren alueen sekä Keski- ja Länsi-Euroopan jäsenvaltiot, mukaan luettuna Pohjanmeren ja Itämeren välisen kanavan kautta kulkeva reitti) (Kielin kanava)] (2010)

—	Länsi-Euroopan merten moottoritie (joka yhdistää Portugalin ja Espanjan Atlantin kaaren kautta Pohjanmereen ja Irlanninmereen) (2010)

—	Kaakkois-Euroopan merten moottoritie (joka yhdistää Adrianmeren Joonianmereen ja itäiseen Välimereen yhteyden luomiseksi Kyprokselle) (2010)

—	Lounais-Euroopan merten moottoritie (läntinen Välimeri), joka yhdistää Espanjan, Ranskan, Italian ja Maltan ja liittyy Kaakkois-Euroopan merten moottoritiehen (10) (2010)

22. Rautatiereitti Ateena — Sofia — Budapest — Wien — Praha — Nürnberg/Dresden (11)

—	Rautatie Kreikan ja Bulgarian raja — Kulata — Sofia — Vidin/Calafat (2015)

—	Rautatie Curtici-Brasov (kohti Bukarestia ja Constanțaa) (2010)

—	Rautatie Budapest — Wien (2010), rajan ylittävä osuus

—	Rautatie Břeclav — Praha — Nürnberg (2010), rajan ylittävä osuus Nürnberg — Praha

—	Rautatiereitti Praha — Linz (2016)

23. Rautatiereitti Gdańsk — Varsova — Brno/Bratislava — Wien (12)

—	Rautatie Gdańsk — Varsova — Katowice (2015)

—	Rautatie Katowice — Břeclav (2010)

—	Rautatie Katowice — Žilina — Nové Město n. V. (2010)

24. Rautatiereitti Lyon/Genova — Basel — Duisburg — Rotterdam/Antwerpen

—	Lyon — Mulhouse — Mülheim, (13) rajan ylittävänä osuutena Mulhouse — Mülheim (2018)

—	Genova — Milano/Novara — Sveitsin raja (2013)

—	Basel — Karlsruhe (2015)

—	Frankfurt — Mannheim (2012)

—	Duisburg — Emmerich (2009) (14)

—	”Rautateiden Rein” Rheidt — Antwerpen, rajan ylittävä osuus (2010)

25. Moottoritiereitti Gdańsk — Brno/Bratislava — Wien (15)

—	Moottoritie Gdańsk — Katowice (2010)

—	Moottoritie Katowice — Brno/Žilina (2010), rajan ylittävä osuus

—	Moottoritie Brno — Wien (2009), rajan ylittävä osuus

26. Rautatie-/maantiereitti Irlanti / Yhdistynyt kuningaskunta / Manner-Eurooppa

—	Maantie-/rautatiereitti, joka yhdistää Dublinin pohjoiseen (Belfast — Larne) ja etelään (Cork) (2010) (16)

—	Maantie-/rautatiereitti Hull — Liverpool (2015)

—	Rautatie Felixstowe — Nuneaton (2011)

—	Rautatie Crewe — Holyhead (2008)

27. ”Rail Baltica”, rautatiereitti Varsova — Kaunas — Riika — Tallinna — Helsinki

—	Varsova — Kaunas (2010)

—	Kaunas — Riika (2014)

—	Riika — Tallinna (2016)

28. ”Eurocaprail”, rautatiereitti Bryssel — Luxemburg — Strasbourg

—	Bryssel — Luxemburg — Strasbourg (2012)

29. Joonianmeren/Adrianmeren intermodaalikäytävän rautatiereitti

—	Kozani — Kalambaka — Igoumenitsa (2012)

—	Ioannina — Antirio — Rio — Kalamata (2014)

30. Sisävesiväylä Seine — Scheldt

Purjehduskelpoisuusparannukset välillä Deulemont — Gent (2012—2014—2016)

Compiègne-Cambrai (2012—2014—2016)

Sulkeissa on ilmoitettu töiden etukäteen sovittu päättymisajankohta. Hankkeiden 1—20 ja 30 töiden päätökseen saantia koskeva ajankohta ja osuuksien yksityiskohdat ovat samat kuin korkean tason työryhmän raportissa esitetyt tapauksissa, joissa nämä yksilöitiin.

(1) Tähän sisältyvät Rotterdamissa ja Amsterdamissa sijaitsevat kaksi suurnopeusjunien asemaa, jotka eivät kuuluneet Essenin Eurooppa-neuvoston vuonna 1994 hyväksymään hankkeeseen.

(2) Mukaan lukien yhteydet Lissabon — Porto (2013), Lissabon — Madrid (2010) ja Aveiro — Salamanca (2015).

(3) Osat tästä väylästä vastaavat yleiseurooppalaista liikennekäytävää V.

(4) Mukaan lukien satamien ja lentoasemien parantaminen (2015) Essenin ja Dublinin Eurooppa-neuvostojen hyväksymällä tavalla.

(5) Radan kapasiteetin lisäämisestä edelleen päätettiin vuonna 2003, ja se lisättiin hankkeena.

(6) Hanke päättynyt.

(7) Hanke päättynyt.

(8) Muutama lyhyt tie- ja rataosuus saadaan valmiiksi 2010—2015.

(9) Osa tästä reitistä vastaa yleiseurooppalaisen käytävän VII määritelmää.

(10) Myös Mustallemerelle.

(11) Tämä pääväylä vastaa suurelta osin yleiseurooppalaisen liikennekäytävän IV määritelmää.

(12) Tämä pääväylä vastaa suurelta osin yleiseurooppalaisen liikennekäytävän VI määritelmää.

(13) Sisältää suurnopeusjunayhteyden Rein — Rhône ilman sen läntistä haaraa.

(14) Hanke nro 5 (Betuwe-linja) liittää Rotterdamin Emmerichiin.

(15) Tämä pääväylä vastaa suurelta osin yleiseurooppalaisen liikennekäytävän VI määritelmää.

(16) Sisältää Essenin hankkeen nro 13: maantieyhteys Irlanti / Yhdistynyt kuningaskunta / Benelux.

LIITE IV

Kumottu päätös ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY (EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1)
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1346/2001/EY (EYVL L 185, 6.7.2001, s. 1)
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II olevan 8 kohdan F alakohta (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 447)
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1)
Neuvoston asetus (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1)	Ainoastaan liitteessä olevan 6 kohdan D alakohta

LIITE V

Vastaavuustaulukko

Päätös 1692/96/EY	Tämä päätös
1 artiklan 1 kohta	1 artiklan 1 kohta
1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke	1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke
1 artiklan 2 kohdan toinen virke	7 artiklan 1 kohta
1 artiklan 2 kohdan kolmas virke	1 artiklan 2 kohdan toinen virke
1 artiklan 3 kohta	1 artiklan 3 kohta
2–6 artikla	2–6 artikla
7 artiklan 1 kohdan johdantokappale	7 artiklan 2 kohdan johdantokappale
7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	7 artiklan 2 kohdan a alakohta
7 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta	7 artiklan 2 kohdan b alakohta
7 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta	7 artiklan 2 kohdan c alakohta
7 artiklan 1 kohdan neljäs luetelmakohta	7 artiklan 2 kohdan d alakohta
7 artiklan 2 kohdan johdantokappale	7 artiklan 3 kohdan johdantokappale
7 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	7 artiklan 3 kohdan a alakohta
7 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta	7 artiklan 3 kohdan b alakohta
7 artiklan 3 kohta	7 artiklan 4 kohta
8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke	8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toinen virke	8 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta
8 artiklan 2 kohta	8 artiklan 2 kohta
9 artiklan 1 kohdan johdantokappale	9 artiklan 1 kohdan johdantokappale
9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	9 artiklan 1 kohdan a alakohta
9 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta	9 artiklan 1 kohdan b alakohta
9 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta	9 artiklan 1 kohdan c alakohta
9 artiklan 1 kohdan neljäs luetelmakohta	9 artiklan 1 kohdan d alakohta
9 artiklan 2 ja 3 kohta	9 artiklan 2 ja 3 kohta
10 artiklan 1 kohta	10 artiklan 1 kohta
10 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	10 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke	10 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toinen virke	10 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta
10 artiklan 3–6 kohta	10 artiklan 3–6 kohta
11 kohdan 1, 2 ja 3 kohta	11 kohdan 1, 2 ja 3 kohta
11 kohdan 3 a kohta	11 kohdan 4 kohdan ensimmäinen alakohta
11 kohdan 3 b kohta	11 kohdan 4 kohdan toinen alakohta
11 kohdan 4 kohta	11 kohdan 5 kohta
12 artikla	12 artikla
12 a artiklan 1–4 kohta	13 artiklan 1–4 kohta
12 a artiklan 5 kohdan johdantokappale	13 artiklan 5 kohdan johdantokappale
12 a artiklan 5 kohdan ensimmäinen luetelmakohta	13 artiklan 5 kohdan a alakohta
12 a artiklan 5 kohdan toinen luetelmakohta	13 artiklan 5 kohdan b alakohta
12 a artiklan 5 kohdan kolmas luetelmakohta	13 artiklan 5 kohdan c alakohta
12 a artiklan 6 kohdan ensimmäinen ja toinen virke	13 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta
12 a artiklan 6 kohdan kolmas virke	13 artiklan 7 kohdan toinen alakohta
12 a artiklan 7 kohta	13 artiklan 6 kohta
13 artikla	14 artikla
14 artiklan johdantolause	15 artiklan johdantolause
14 artiklan ensimmäinen luetelmakohta	15 artiklan a alakohta
14 artiklan toinen luetelmakohta	15 artiklan b alakohta
14 artiklan kolmas luetelmakohta	15 artiklan c alakohta
15 artiklan johdanto- ja loppulause	16 artiklan johdantolause
15 artiklan ensimmäinen luetelmakohta	16 artiklan a alakohta
15 artiklan toinen luetelmakohta	16 artiklan b alakohta
15 artiklan kolmas luetelmakohta	16 artiklan c alakohta
15 artiklan neljäs luetelmakohta	16 artiklan d alakohta
16 artikla	17 artikla
17 artikla	18 artikla
17 a artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke	19 artiklan 1 kohta
17 a artiklan 1 kohdan toinen, kolmas ja neljäs virke	19 artiklan 4 kohta
17 a artiklan 2 ja 3 kohta	19 artiklan 2 ja 3 kohta
17 a artiklan 4 kohta	19 artiklan 6 kohta
17 a artiklan 5 kohta	19 artiklan 5 kohta
17 a artiklan 6 kohta	19 artiklan 7 kohta
18 artiklan 1 kohta	20 artikla
18 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke	21 artiklan 1 kohta
18 artiklan 2 kohdan toinen virke	21 artiklan 2 kohta
18 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke	22 artiklan ensimmäinen alakohta
18 artiklan 3 kohdan toinen virke	22 artiklan toinen alakohta
18 artiklan 3 kohdan kolmas ja neljäs virke	22 artiklan kolmas alakohta
19 artikla	23 artikla
19 a artiklan 1 kohta	24 artikla
19 a artiklan 2 kohdan johdantokappale	25 artiklan 1 kohdan johdantokappale
19 a artiklan 2 kohdan a ja b alakohta	25 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta
—	25 artiklan 2 kohdan johdantokappale
19 a artiklan 2 kohdan c ja d alakohta	25 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta
19 a artiklan 3 kohta	25 artiklan 3 kohta
19 a artiklan 4 kohta	26 artiklan 1 kohta
19 a artiklan 5 kohdan ensimmäinen virke	26 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
19 a artiklan 5 kohdan toinen virke	26 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
19 a artiklan 6 kohta	27 artiklan 1 kohta
19 a artiklan 7 kohta	27 artiklan 2 kohta
19 a artiklan 8 kohta	27 artiklan 3 kohta
19 a artiklan 9 kohta	27 artiklan 4 kohta
19 b artiklan ensimmäinen virke	28 artiklan ensimmäinen alakohta
19 b artiklan toinen virke	28 artiklan toinen alakohta
22 artikla	29 artiklan ensimmäinen alakohta
—	29 artiklan toinen alakohta
23 artikla	30 artikla
24 artikla	31 artikla
Liite I	Liite I
Liite II	Liite II
Liite III	Liite III
—	Liite IV
—	Liite V

Top

All

Choose the experimental features you want to try