21.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/48

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukainen liiallisia alijäämiä koskeva menettely, sellaisena kuin sitä on selkeytetty liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97 (1), joka on osa vakaus- ja kasvusopimusta, edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Asetus (EY) N:o 1467/97 sisältää myös säännökset Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artikla, täytäntöönpanosta. Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetaan lisämääräykset liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 (2) vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät kyseisen pöytäkirjan määräysten soveltamiseksi.

(4)

Kun vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2005 uudistettiin, pyrittiin lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Sillä pyrittiin varmistamaan, että erityisesti talouden tilanne ja talousarviotilanne otettaisiin täysin huomioon liiallista alijäämää koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa. Vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoama kehys tukee tällä tavoin julkisen talouden rahoitusaseman ripeään tervehdyttämiseen tähtäävää hallituksen politiikkaa, jossa otetaan huomioon talouden tilanne.

(5)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 5 kohta, edellytettiin, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoi, että jäsenvaltiossa oli tai siellä saattoi ilmetä liiallinen alijäämä. Otettuaan huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohta, mukaisen kertomuksensa ja talous- ja rahoituskomitean Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 4 kohdan, josta on tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 4 kohta, mukaisesti antaman lausunnon komissio katsoi, että Slovakiassa oli liiallinen julkisen talouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi neuvostolle Slovakiaa koskevan lausunnon alijäämän olemassaolosta 11 päivänä marraskuuta 2009 (3).

(6)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaan neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä. Slovakiaa koskeva kokonaisarvio johtaa tässä päätöksessä esitettyihin päätelmiin.

(7)

Slovakian viranomaisten lokakuussa 2009 toimittamien tietojen mukaan maan julkisen talouden alijäämän ennakoidaan olevan 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja ylittävän näin reilusti viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Viitearvon ennakoitua ylittymistä voidaan pitää poikkeuksellisena perussopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Se johtuu muiden seikkojen ohella erityisesti perussopimuksessa sekä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta talouden jyrkästä laskusuhdanteesta. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan BKT:n määrä supistuu 5,8 prosenttia vuonna 2009. Alijäämän 3 prosentin viitearvon ylittyminen johtuu pääasiassa talouden laskusuhdanteen jyrkkyydestä mutta myös rakenteellisen rahoitusaseman huomattavasta heikkenemisestä vuodesta 2005 alkaen. Komission vuoden 2009 talousennusteen perusteella ennakoitua viitearvon ylitystä ei voida pitää väliaikaisena, sillä julkisen talouden alijäämän ennakoidaan olevan 6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 olettaen, ettei politiikkaa muuteta. Alijäämää koskeva perussopimuksen arviointiperuste ei näin ollen täyty.

(8)

Slovakian viranomaisten lokakuussa 2009 toimittamien tietojen mukaan julkinen bruttovelka on edelleen huomattavasti alle viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennakoidaan olevan noin 30 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Komission yksiköiden syksyn talousennusteen mukaan velkasuhde kasvaa nopeasti ja on 42,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011, ellei politiikkaa muuteta.

(9)

Vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukaisesti komissio otti kertomuksessaan asianmukaisesti huomioon eläkejärjestelmien uudistukset, joilla otetaan käyttöön pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä monipilarinen järjestelmä. Vaikka näiden uudistusten täytäntöönpano johtaa julkisen talouden rahoitusaseman tilapäiseen heikentymiseen, se parantaa kuitenkin selvästi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Slovakian viranomaisten arvioiden mukaan uudistuksen nettokustannukset ovat 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2009–2011 ja nousevat 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ne voidaan ottaa huomioon soveltamalla siirtymäkauden ajan lineaarista vähennystä ja vain jos alijäämä pysyy lähellä viitearvoa. Koska alijäämä ei pysy vuosina 2009–2011 lähellä viitearvoa, eläkeuudistuksen kustannuksia ei voida ottaa huomioon.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdan mukaan ”merkitykselliset tekijät” voidaan ottaa huomioon liiallisen alijäämän olemassaolosta tehtävää, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaista neuvoston päätöstä edeltävissä vaiheissa ainoastaan, jos kaksi vaatimusta – se, että alijäämä pysyy lähellä viitearvoa, ja se, että viitearvon ylitys on väliaikaista – täyttyvät kaikilta osin. Slovakian tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Merkityksellisiä tekijöitä ei sen vuoksi oteta huomioon tätä päätöstä edeltävissä vaiheissa,