LIITE

SISÄLLYSLUETTELO

1.	Tiivistelmä uusiutuvaa energiaa koskevasta kansallisesta politiikasta

2.	Odotettu energian loppukulutus vuosina 2010–2020

3.	Uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet ja kehityspolut

3.1	Kansallinen kokonaistavoite

3.2	Alakohtaiset tavoitteet ja kehityspolut

4.	Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

4.1	Yleiskuva kaikista politiikoista ja toimenpiteistä, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä

4.2	Erityiset toimenpiteet direktiivin 2009/28/EY 13, 14, 16 ja 17–21 artiklan vaatimusten täyttämiseksi

4.2.1

Hallinnolliset menettelyt ja aluesuunnittelu (direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 1 kohta)

4.2.2

Tekniset eritelmät (direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 2 kohta)

4.2.3

Rakennukset (direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 3 kohta)

4.2.4

Tiedottaminen (direktiivin 2009/28/EY 14 artiklan 1, 2 ja 4 kohta)

4.2.5

Asentajien sertifiointi (direktiivin 2009/28/EY 14 artiklan 3 kohta)

4.2.6

Sähköinfrastruktuurin kehittäminen (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 1 ja 3–6 kohta)

4.2.7

Sähköverkon toiminta (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 2, 7 ja 8 kohta)

4.2.8

Biokaasun liittäminen maakaasuverkkoon (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 7, 9 ja 10 kohta)

4.2.9

Kaukolämmitys ja -jäähdytysinfrastruktuurin kehittäminen (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 11 kohta)

4.2.10

Biopolttoaineet ja muut bionesteet – kestävyyskriteerit ja niiden noudattamisen todentaminen (direktiivin 2009/28/EY 17–21 artikla)

4.3	Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän soveltamat tukijärjestelmät, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä sähköntuotannossa

4.4	Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän soveltamat tukijärjestelmät, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä lämmityksessä ja jäähdytyksessä

4.5	Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän soveltamat tukijärjestelmät, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä liikenteessä

4.6	Erityiset toimenpiteet, joilla edistetään biomassasta peräisin olevan energian käyttöä

4.6.1

Biomassan saatavuus: sekä kotimaiset valmiudet että tuonti

4.6.2

Toimenpiteet, joilla parannetaan biomassan saatavuutta ottaen huomioon muut biomassan käyttäjät (maa- ja metsätalous)

4.7	Jäsenvaltioiden välisten tilastollisten siirtojen suunniteltu käyttö ja suunniteltu osallistuminen yhteishankkeisiin muiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa

4.7.1

Menettelyihin liittyvät näkökohdat

4.7.2

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä määrä, joka voitaisiin siirtää toisiin jäsenvaltioihin

4.7.3

Arvioidut valmiudet toteuttaa yhteishankkeita

4.7.4

Arvioitu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kysyntä, joka on määrä tyydyttää muulla kuin kotimaisella tuotannolla

5.	Arvioinnit

5.1	Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian odotettu kokonaispanos vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuksiin sähköntuotannossa, lämmityksestä ja jäähdytyksestä sekä liikenteestä

5.2	Energiatehokkuus- ja energiansäästötoimien odotettu kokonaispanos vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuksiin sähköntuotannossa, lämmityksestä ja jäähdytyksestä sekä liikenteestä

5.3	Vaikutusten arviointi (vapaaehtoinen)

5.4	Kansallisen uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman valmistelu ja sen toteutuksen seuranta

Kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimintasuunnitelmien malli

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset uusiutuvaa energiaa käsittelevät toimintasuunnitelmansa komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010. Seuraavassa esitetään näiden toimintasuunnitelmien malli. Direktiivin 2009/28/EY 4 artiklan mukaan tämän mallin noudattaminen on pakollista.

Mallin tarkoituksena on varmistaa, että kansalliset toimintasuunnitelmat ovat täydellisiä ja täyttävät kaikki direktiivissä asetetut vaatimukset ja että ne ovat vertailukelpoisia sekä keskenään että direktiivin täytäntöönpanoa koskevien kertomusten kanssa, joita jäsenvaltioiden on jatkossa annettava kahden vuoden välein.

Mallia käyttäessään jäsenvaltioiden on noudatettava direktiivissä 2009/28/EY vahvistettuja määritelmiä, laskentasääntöjä ja terminologiaa. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2008  (1) vahvistettuja määritelmiä, laskentasääntöjä ja terminologiaa.

Lisätietoja voidaan antaa joko toimintasuunnitelman eri kohdissa tai erillisillä liitteillä.

Kursivoiduissa kohdissa jäsenvaltioille annetaan ohjeita kansallisen uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman laadintaa varten. Jäsenvaltiot voivat poistaa nämä kohdat komissiolle toimittamastaan toimintasuunnitelman versiosta.

Komissio muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kaikkien kansallisten tukijärjestelmien on oltava EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklassa määrättyjen valtiontukisääntöjen mukaisia. Kansallisesta uusiutuvaa energiaa käsittelevästä toimintasuunnitelmasta ilmoittaminen ei korvaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusta valtiontuesta.

1.   TIIVISTELMÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA KOSKEVASTA KANSALLISESTA POLITIIKASTA

Antakaa uusiutuvaa energiaa koskevasta kansallisesta politiikasta lyhyt yleiskuvaus, jossa esitetään politiikan tavoitteet (kuten toimitusvarmuus, ympäristönäkökohdat ja taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt) ja tärkeimmät strategiset toimintalinjat.

2.   ODOTETTU ENERGIAN LOPPUKULUTUS VUOSINA 2010–2020

Tässä kohdassa jäsenvaltioiden on esitettävä arvionsa energian kokonaisloppukulutuksesta. Arvion on katettava kaikki energiamuodot (sekä uusiutuvista että tavanomaisista lähteistä tuotettu energia), ja siinä on esitettävä loppukulutus kokonaisuutena sekä alakohtaisesti jaoteltuna vuoteen 2020 saakka ulottuvalla ajanjaksolla.

Näissä arvioissa on otettava huomioon myös tänä aikana toteutettavien energiatehokkuus- ja energiansäästötoimien odotettu vaikutus. Otsakkeessa ”Viiteskenaario” on esitettävä skenaario, jossa otetaan huomioon ainoastaan ennen vuotta 2009 hyväksytyt energiatehokkuus- ja energiansäästötoimet. Otsakkeessa ”Täydentävä energiatehokkuusskenaario” on esitettävä skenaario, jossa otetaan huomioon kaikki vuoden 2009 jälkeen hyväksyttävät toimet. Toimintasuunnitelman muut osat laaditaan tämän täydentävän energiatehokkuusskenaarion pohjalta.

Käsitteellä ”kulutus lämmitykseen ja jäähdytykseen” tarkoitetaan tuotettua johdettua lämpöä (myytyä lämpöä) sekä kaikkien muiden energiahyödykkeiden loppukulutusta lukuun ottamatta loppukäyttösektoreilla kuten teollisuudessa, kotitalouksissa, palvelualalla, maa- ja metsätaloudessa ja kalataloudessa kulutettua sähköä. Lämmitys ja jäähdytys kattaa siis myös energian loppukulutuksen jalostuksessa. Myös sähköä voidaan käyttää lämmitykseen ja jäähdytykseen loppukulutuksessa, mutta tämä sähkö sisältyy sähköntuotannon tavoitteeseen, eikä sitä siksi käsitellä tässä.

Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetään, että mitattaessa vuodelle 2020 asetetun tavoitteen saavuttamista ja ohjeellisen kehityspolun noudattamista lentoliikenteen kuluttaman energian määräksi lasketaan enintään 6,18 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion energian kokonaisloppukulutuksesta (Kyproksen ja Maltan tapauksessa 4,12 prosenttia). Tarvittavat mukautukset voidaan tehdä taulukossa. Mukautuksen laskentaa kuvataan seuraavassa laatikossa.

LAATIKKO – Uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä tarkoitetun lentoliikenteen kulutusrajauksen laskenta

Oletetaan, että maassa A lentoliikenteen energiankulutuksen (LEK) osuus energian kokonaisloppukulutuksesta (EKLK) on X:

X = LEK/EKLK

Oletetaan, että X > 6,18 %

Tässä tapauksessa rajaus tarkoittaa, että vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi

EKLKmukautettu = EKLK – LEK + LEKmukautettu

jossa LEKmukautettu = 0,0618 * EKLK

Eli

EKLKmukautettu = EKLK – LEK + 0,0618 * EKLK =

EKLK – X * EKLK + 0,0618 * EKLK =

EKLK * (1,0618 – X)

”Mukautus” prosentteina todellisesta EKLK:sta ja X:n funktiona on siis

Mukautus = (EKLK – EKLKmukautettu)/EKLK =

X – 0,0618

Kyproksen ja Maltan tapauksessa luvut 6,18 prosenttia ja 0,0618 on korvattava luvuilla 4,12 prosenttia ja 0,0412.

Taulukko 1

[Jäsenvaltion] odotettu energian loppukulutus lämmityksessä ja jäähdytyksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä vuoteen 2020, kun otetaan huomioon vuosina 2010–2020 toteutettavien energiatehokkuus- ja energiansäästötoimien vaikutus  (2) (ktoe)

	2005	2010		2011		2012		2013		2014
	Perusvuosi	Viiteskenaario	Täydentävä energiatehokkuusskenaario	Viiteskenaario	Täydentävä energiatehokkuusskenaario	Viiteskenaario	Täydentävä energiatehokkuusskenaario	Viiteskenaario	Täydentävä energiatehokkuusskenaario	Viiteskenaario	Täydentävä energiatehokkuusskenaario
1) Lämmitys ja jäähdytys (3)
2) Sähköntuotanto (4)
3) Liikenne 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti (5)
4) Energian kokonaisloppukulutus (6)
Seuraava laskelma tarvitaan ainoastaan, jos lentoliikenteen energiankulutuksen osuuden odotetaan olevan yli 6,18 prosenttia (Maltan ja Kyproksen osalta 4,12 prosenttia).
Lentoliikenteen loppukulutus
5 artiklan 6 kohdan mukaisesta lentoliikenteen kulutusrajauksesta (7) johtuva vähennys
Kokonaiskulutus lentoliikenteen kulutusrajauksesta johtuvan vähennyksen jälkeen

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Viiteskenaario

Täydentävä energiatehokkuusskenaario

Viiteskenaario

Täydentävä energiatehokkuusskenaario

Viiteskenaario

Täydentävä energiatehokkuusskenaario

Viiteskenaario

Täydentävä energiatehokkuusskenaario

Viiteskenaario

Täydentävä energiatehokkuusskenaario

Viiteskenaario

Täydentävä energiatehokkuusskenaario

1) Lämmitys ja jäähdytys (3)

2) Sähköntuotanto (4)

3) Liikenne 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti (5)

4) Energian kokonaisloppukulutus (6)

Seuraava laskelma tarvitaan ainoastaan, jos lentoliikenteen energiankulutuksen osuuden odotetaan olevan yli 6,18 prosenttia (Maltan ja Kyproksen osalta 4,12 prosenttia).

Lentoliikenteen loppukulutus

5 artiklan 6 kohdan mukaisesta lentoliikenteen kulutusrajauksesta (7) johtuva vähennys

KOKONAISKULUTUS lentoliikenteen kulutusrajauksesta johtuvan vähennyksen jälkeen

3.   UUSIUTUVAA ENERGIAA KOSKEVAT TAVOITTEET JA KEHITYSPOLUT

3.1   Kansallinen kokonaistavoite

Taulukko 2

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta: vuoden 2005 tilanne ja vuodeksi 2020 asetettu kansallinen kokonaistavoite (luvut otetaan direktiivin 2009/28/EY liitteessä I olevasta A osasta)

A) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2005 (S2005) (%)
B) Tavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020 (S2020) (%)
C) Odotettu energian mukautettu kokonaiskulutus vuonna 2020 (taulukon 1 viimeinen ruutu) (ktoe)
D) Odotettu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määrä, joka vastaa vuoden 2020 tavoitetta (lasketaan B x C) (ktoe)

Jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 8 ja 11 artiklassa säädettyjä joustotoimenpiteitä, joiden mukaisesti osa niiden uusiutuvan energian kulutuksesta voidaan ottaa huomioon muiden jäsenvaltioiden tavoitteissa tai osa muissa jäsenvaltioissa kulutetusta uusiutuvasta energiasta voidaan laskea mukaan niiden tavoitteeseen. Lisäksi ne voivat ottaa huomioon kolmansista maista tuodun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön direktiivin 2009/28/EY 9 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti.

Mahdollinen arvio uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksista maassanne voidaan esittää liitteenä.

Liitteessä voidaan kuvailla myös mahdollisia aluetasolla, suurissa kaupungeissa tai paljon energiaa käyttävillä teollisuudenaloilla asetettuja uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita, jotka tukevat uusiutuvaa energiaa koskevan kansallisen tavoitteen saavuttamista.

3.2   Alakohtaiset tavoitteet ja kehityspolut

Direktiivin 2009/28/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on asetettava tavoitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle vuonna 2020 seuraavilla aloilla:

—	lämmitys ja jäähdytys,

—	sähköntuotanto,

—

liikenne.

Näiden kolmen sektorin kokonaismäärän, joka on laskettu odotettuina määrinä (ktoe) ja jossa otetaan huomioon suunniteltu joustotoimenpiteiden käyttö, on oltava vähintään yhtä suuri kuin odotettu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määrä, joka vastaa jäsenvaltion vuoden 2020 tavoitetta (ilmoitettu taulukon 2 viimeisessä ruudussa).

Lisäksi liikenteen tavoitteen on vastattava direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdassa asetettua vaatimusta, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden on oltava vähintään 10 prosenttia liikenteen energian loppukulutuksesta. On kuitenkin syytä huomata, ettei 3 artiklan 4 kohdassa asetetun tavoitteen noudattamista koskeva laskelma ole sama kuin laskelma, joka koskee liikenteen osuutta jäsenvaltion uusiutuvaa energiaa koskevassa kansallisessa kokonaistavoitteessa.

Seuraava koskee liikenteen tavoitetta, mutta ei kokonaistavoitetta:

—	Öljytuotteista ainoastaan bensiini ja diesel otetaan huomioon nimittäjässä. Tämä tarkoittaa, ettei lentoliikenteessä käytettyä kerosiinia/lentopetrolia eikä meriliikenteessä käytettyä polttoöljyä oteta huomioon (vaikkakin joissain junissa ja sisävesialuksissa käytetty diesel otetaan).

—	Jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta tuotetut biopolttoaineet otetaan huomioon kaksinkertaisina osoittajassa.

—	Maantieajoneuvojen kuluttama uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö otetaan huomioon 2,5-kertaisena osoittajassa ja nimittäjässä.

Direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa kulutetun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta laskiessaan käyttää joko uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön keskimääräistä osuutta yhteisössä tai uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuutta omassa maassaan kahden edellisen vuoden kulutuksen perusteella. Arvioidessaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön keskimääräistä osuutta yhteisössä jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan komission tekemiä/teettämiä skenaarioita  (8).

Sen lisäksi, että jäsenvaltiot asettavat alakohtaiset tavoitteet vuodelle 2020, niiden on myös kuvattava kehityspolku, jonka mukaisesti ne odottavat uusiutuvan energian käytön kasvavan kullakin sektorilla vuodesta 2010 vuoteen 2020. Sähköntuotannon ja lämmityksen ja jäähdytyksen alakohtaiset tavoitteet ja alakohtaiset kehityspolut ovat arvioita.

Jäsenvaltioiden on annettava edellä kuvatut tiedot taulukossa 3.

Jäsenvaltiot voivat taulukkoa täyttäessään hyödyntää uusiutuvan energian odotettua käyttöä koskevaa yksityiskohtaisempaa jaottelua, jota vaaditaan taulukossa 9. Laskentataulukot 4a ja 4b auttavat taulukon 3 täyttämisessä.

Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on julkaistava ja toimitettava komissiolle joustotoimenpiteiden käyttöä koskeva ennuste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Jäsenvaltiot voivat käyttää tätä ennustetta täyttäessään taulukon 4a asianmukaisia kohtia. Jäsenvaltioiden ei kuitenkaan tarvitse käyttää toimintasuunnitelmissaan ennusteasiakirjoissa esittämiään lukuja. Ne voivat mukauttaa näitä lukuja etenkin muiden jäsenvaltioiden ennusteasiakirjojen sisältämien tietojen pohjalta.

Taulukko 3

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kansallinen tavoite vuodelle 2020 ja arvioitu kehityspolku lämmityksessä ja jäähdytyksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä

(Laskentataulukot 4a ja 4b auttavat taulukon 3 täyttämisessä)

(%)
	2005	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Uusiutuva energia – Lämmitys ja jäähdytys (9)
Uusiutuva energia – Sähköntuotanto (10)
Uusiutuva energia – Liikenne (11)
Uusiutuvan energian kokonaisosuus (12)
Josta yhteistyömekanismien kautta  (13)
Yhteistyömekanismeihin käytettävä ylijäämä  (13)

Direktiivin liitteessä I oleva B osan mukaan			2011–2012	2013–2014	2015–2016	2017–2018		2020
			S2005 + 20 % (S2020-S2005)	S2005 + 30 % (S2020-S2005)	S2005 + 45 % (S2020-S2005)	S2005 + 65 % (S2020-S2005)		S2020
Uusiutuvan energian osuuden vähimmäiskehitys (14) (%)
Uusiutuvan energian osuuden vähimmäiskehitys (ktoe)

Taulukko 4a

Laskentataulukko kunkin sektorin uusiutuvan energian käytön osuudesta energian loppukulutuksessa

(ktoe)
	2005	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
A) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian odotettu kokonaisloppukulutus lämmityksessä ja jäähdytyksessä
B) Uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön odotettu kokonaisloppukulutus
C) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian odotettu kokonaisloppukulutus liikenteessä
D) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian oletettu kokonaiskulutus (15)
E) Odotetut uusiutuvan energian siirrot toisiin jäsenvaltioihin
F) Odotetut uusiutuvan energian siirrot toisista jäsenvaltioista ja kolmansista maista
G) Odotettu uusiutuvan energian kulutus mukautettuna tavoitteeseen (D)–(E)+(F)

Taulukko 4b

Laskentataulukko uusiutuvan energian osuudesta liikenteessä

(ktoe)
	2005	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
C) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian odotettu kokonaisloppukulutus liikenteessä (16)
H) Odotettu uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön kulutus tieliikenteessä (17)
I) Odotettu jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta tuotettujen biopolttoaineiden kulutus liikenteessä (17)
J) Odotettu uusiutuvan energian osuus liikennettä koskevassa tavoitteessa: (C)+(2,5–1)x(H)+(2-1)x(I)

4.   TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

4.1   Yleiskuva kaikista politiikoista ja toimenpiteistä, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä

Taulukko 5

Yleiskuva politiikoista ja toimenpiteistä

Toimenpiteen nimi ja viite	Toimenpiteen tyyppi (18)	Odotettu tulos (19)	Kohderyhmä ja/tai -toiminta (20)	Käynnissä vai suunnitteilla	Toimenpiteen aloitus- ja päättymisajankohta
1.
2.
3.
…

4.2   Erityiset toimenpiteet direktiivin 2009/28/EY 13, 14, 16 ja 17–21 artiklan vaatimusten täyttämiseksi

4.2.1    Hallinnolliset menettelyt ja aluesuunnittelu (direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 1 kohta)

Jäsenvaltioita pyydetään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin ja selostamaan antamissaan vastauksissa valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupamenettelyjä koskevat kansalliset, alueelliset ja paikalliset säännöt, joita sovelletaan sähköä, lämmitystä tai jäähdytystä uusiutuvista energialähteistä tuottaviin laitoksiin ja niihin liittyviin siirto- ja jakeluverkkojen infrastruktuureihin sekä biomassan jalostamiseen biopolttoaineiksi tai muiksi energiatuotteiksi. Jos tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että menettelyt ovat oikeasuhteisia ja tarpeellisia, jäsenvaltioita pyydetään kuvailemaan myös suunniteltuja muutoksia ja odotettuja tuloksia ja ilmoittamaan muutosten toteuttamisesta vastaava viranomainen. Jos tiedot ovat teknologiasidonnaisia, tästä on ilmoitettava. Jos alue- tai paikallisviranomaisilla on merkittävä rooli, myös se on selostettava.

a)	Luettelo voimassa olevasta valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupamenettelyjä ja aluesuunnittelua koskevasta kansallisesta ja tarvittaessa alueellisesta lainsäädännöstä, jota sovelletaan laitoksiin ja niihin liittyviin siirto- ja jakeluverkkojen infrastruktuureihin:

b)	Vastaava ministeriö (ministeriöt) / viranomainen (viranomaiset) ja niiden vastuualueet tällä alalla:

c)	Suunniteltu muutos direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asianmukaisten toimien toteuttamiseksi: [päivämäärä]

d)	Yhteenveto nykyisistä ja suunnitelluista alue- ja paikallistason toimenpiteistä (tarvittaessa):

e)

Onko havaittu esteitä tai suhteettomia vaatimuksia, jotka liittyvät valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupamenettelyihin, joita sovelletaan sähköä, lämmitystä tai jäähdytystä uusiutuvista energialähteistä tuottaviin laitoksiin ja niihin liittyviin siirto- ja jakeluverkkojen infrastruktuureihin sekä biomassan jalostamiseen biopolttoaineiksi tai muiksi energiatuotteiksi? Jos on, minkälaisia?

f)

Mikä hallintotaso (paikallinen, alueellinen vai kansallinen) vastaa uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupamenettelyistä ja aluesuunnittelusta? (Jos tämä riippuu laitoksen tyypistä, tarkentakaa miten.) Jos vastuu jakautuu useammalle tasolle, kuinka eri tasojen välinen koordinointi on järjestetty? Kuinka vastaavien viranomaisten välistä koordinointia parannetaan tulevaisuudessa?

g)

Kuinka on varmistettu, että valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupahakemusten käsittelystä ja hakijoille annettavasta neuvonnasta on saatavilla kattavat tiedot? Mitä tietoja ja neuvoja on tarjolla mahdollisille uusille hakijoille, jotka haluavat tehdä uusiutuvia energialähteitä käyttäviä laitoksia koskevia hakemuksia?

h)

Kuinka helpotetaan horisontaalista koordinointia lupahakemuksen eri osista vastaavien erilaisten hallintoelinten välillä? Kuinka monta menettelyvaihetta tarvitaan lopullisen valtuutuksen/toimiluvan/luvan saamiseen? Onko olemassa keskitetty palvelupiste kaikkien vaiheiden koordinointia varten? Ilmoitetaanko hakemusten käsittelyaikataulu etukäteen? Kuinka kauan hakemusta koskevan päätöksen saaminen keskimäärin kestää?

i)	Otetaanko lupamenettelyissä huomioon erilaisten uusiutuvan energian teknologioiden erityispiirteet? Jos otetaan, miten? Jos ei oteta, aiotaanko niin tehdä tulevaisuudessa?

j)

Onko pienen mittakaavan hajautetuille laitoksille (kuten rakennusten aurinkopaneeleille tai biomassakattiloille) olemassa erityisiä menettelyjä, kuten pelkkä ilmoittaminen? Jos on, mitkä ovat menettelyn vaiheet? Ovatko säännöt julkisesti saatavilla? Missä ne on julkaistu? Aiotaanko yksinkertaistettu ilmoitusmenettely ottaa käyttöön tulevaisuudessa? Jos aiotaan, minkä tyyppisille laitoksille tai järjestelmille? (Voidaanko tuotettu ylijäämä vähentää sähkölaskusta (net metering)?)

k)	Missä uusien laitosten lupahakemuksiin liittyvät maksut on julkaistu? Ovatko ne sidoksissa tällaisten lupien myöntämisen hallinnollisiin kustannuksiin? Aiotaanko maksuja muuttaa?

l)

Onko paikallisille ja alueellisille hallintoelimille olemassa virallista ohjeistusta teollisuus- ja asuinalueiden kaavoittamisesta, suunnittelemisesta, rakentamisesta ja kunnostamisesta siten, että niille rakennetaan laitteistoja ja järjestelmiä, joissa käytetään uusiutuvia energialähteitä sähköntuotantoon ja lämmitykseen ja jäähdytykseen, myös kaukolämmitykseen ja -jäähdytyksen? Jos tällaista virallista ohjeistusta ei ole saatavilla tai se on riittämätöntä, miten tämä tarve täytetään ja milloin?

m)	Onko uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitosten valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupamenettelyjä hoitaville virkamiehille tarjolla erityiskoulutusta?

4.2.2    Tekniset eritelmät (direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 2 kohta)

a)	Onko uusiutuvan energian teknologioiden täytettävä tietyt laatuvaatimukset, jotta ne voisivat hyötyä tukijärjestelmistä? Jos täytyy, minkälaisten laitosten ja mitkä laatuvaatimukset? Onko olemassa kansallisia tai alueellisia standardeja, jotka ovat tiukempia kuin eurooppalaiset standardit?

4.2.3    Rakennukset (direktiivin 2009/28/EY 13 artiklan 3 kohta)

Kun viitataan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen rakennuksissa, kantaverkosta saatavaa uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä ei tulisi ottaa huomioon. Tässä on tarkoitus keskittyä paikallisten lämmön- ja/tai sähköntoimitusten lisäämiseen yksittäisiin rakennuksiin. Huomioon voidaan ottaa myös kaukolämmityksen ja jäähdytyksen kautta tapahtuvat suorat lämmön tai jäähdytyksen toimitukset.

a)	Viitetiedot voimassa olevasta kansallisesta ja (tarvittaessa) alueellisesta lainsäädännöstä ja yhteenveto paikallisesta lainsäädännöstä, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden lisäämistä rakennussektorilla:

b)	Vastaava ministeriö (ministeriöt) / viranomainen (viranomaiset):

c)	Jos sääntöjä on tarkoitus muuttaa, mihin mennessä? [päivämäärä]

d)	Yhteenveto nykyisistä ja suunnitelluista alue- ja paikallistason toimenpiteistä:

e)

Onko rakennuslaeissa ja -määräyksissä asetettu vähimmäistasot uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytölle? Millä maantieteellisillä alueilla ja minkälaiset vaatimukset? (Kuvailkaa lyhyesti.) Mitä toimenpiteitä näihin määräyksiin on sisällytetty erityisesti sen varmistamiseksi, että uusiutuvan energian osuus rakennussektorilla kasvaa? Mitkä ovat näihin vaatimuksiin/toimenpiteisiin liittyvät tulevaisuuden suunnitelmat?

f)

Kuinka uusiutuvan energian käytön ennakoidaan kasvavan rakennussektorilla vuoteen 2020 mennessä? (Jos mahdollista, eritelkää asuinkäyttö – yhden yksikön tai moniyksikköinen – sekä kaupallinen, julkinen ja teollinen käyttö.) (Tähän kysymykseen voi vastata jäljempänä olevassa taulukossa 6. Tiedot voidaan antaa kaikilta vuosilta tai valikoiduilta vuosilta. Huomioon olisi otettava sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmityksen ja jäähdytyksen että sähkön kulutus.) Taulukko 6 Uusiutuvan energian arvioitu osuus rakennussektorilla (%)   2005 2010 2015 2020 Asuminen         Kaupallinen sektori         Julkinen sektori         Teollisuus         Yhteensä

g)

Onko kansallisessa politiikassa otettu huomioon velvoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja peruskorjatuissa rakennuksissa? Jos on, mitkä nämä tasot ovat? Jos ei ole, miten tämän toimintatavan sopivuutta tullaan kokeilemaan vuoteen 2015 mennessä?

h)

Kuvailkaa suunnitelmia sen varmistamiseksi, että julkiset rakennukset toimivat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla esimerkkeinä uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien laitosten käytössä tai nollaenergiataloja koskevien normien soveltamisessa vuodesta 2012 alkaen. (Ottakaa huomioon rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin vaatimukset.)

i)

Kuinka edistetään energiatehokkaiden uusiutuvan energian teknologioiden käyttöä rakennuksissa? (Tällaiset toimenpiteet voivat koskea biomassakattiloita, lämpöpumppuja ja aurinkolämpölaitteistoja, jotka täyttävät ympäristömerkkivaatimukset tai muut kansallisella tai yhteisön tasolla asetetut vaatimukset [ks. 13 artiklan 6 kohdan teksti].)

4.2.4    Tiedottaminen (direktiivin 2009/28/EY 14 artiklan 1, 2 ja 4 kohta)

Tässä kohdassa on kuvailtava kaikkia nykyisiä ja tulevia tiedotuskampanjoita ja -ohjelmia sekä niiden suunniteltuja muutoksia ja odotettuja tuloksia. Lisäksi olisi ilmoitettava, mikä viranomainen vastaa ohjelmien vaikutusten seurannasta ja arvioinnista. Jos alue- tai paikallisviranomaisilla on merkittävä rooli, myös se on selostettava lyhyesti.

a)	Viitetiedot voimassa olevasta kansallisesta ja (tarvittaessa) alueellisesta lainsäädännöstä, joka koskee direktiivin 2009/28/EY 14 artiklan mukaisia tiedotusvaatimuksia:

b)	Elin(-elimet), joka vastaa tiedotuksesta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla:

c)	Yhteenveto nykyisistä ja suunnitelluista alue- ja paikallistason toimenpiteistä (tarvittaessa):

d)

Kuvailkaa, kuinka tieto tukitoimenpiteistä, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä, asetetaan kaikkien asianomaisten toimijoiden (kuluttajien, rakentajien, asentajien, arkkitehtien ja laitteiden ja ajoneuvojen toimittajien) saataville? Kuka vastaa näiden tietojen julkaisemisesta ja siitä, että ne ovat riittäviä? Onko olemassa erityisiä tietoresursseja, jotka on suunnattu erilaisille kohderyhmille, kuten loppukäyttäjille, rakentajille, isännöitsijöille, kiinteistönvälittäjille, asentajille, arkkitehdeille, maanviljelijöille, uusiutuvia energialähteitä käyttävien laitteiden toimittajille ja julkishallinnoille? Onko tällä hetkellä käynnissä tiedotuskampanjoita tai onko olemassa pysyviä tiedotuskeskuksia tai onko sellaisia suunnitteilla?

e)	Kuka vastaa uusiutuvia energialähteitä lämmitykseen, jäähdytykseen ja sähköntuotantoon käyttävien laitteiden ja järjestelmien nettohyötyjä, kustannuksia ja energiatehokkuutta koskevien tietojen julkaisemisesta? (Laitteen tai järjestelmän toimittaja, julkinen elin vai joku muu?)

f)

Kuinka suunnittelijoille ja arkkitehdeille annetaan ohjeistusta, jotta he pystyvät asianmukaisesti harkitsemaan uusiutuvien energialähteiden, tehokkaiden teknologioiden sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen optimaalista yhdistelmää, kun he kaavoittavat, suunnittelevat, rakentavat ja kunnostavat teollisuus- tai asuinalueita? Kuka vastaa tästä?

g)

Kuvailkaa nykyisiä ja suunniteltuja kansalaisille suunnattuja tiedotus-, tietoisuuden lisäämis- ja koulutusohjelmia, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kehittämistä ja käytön etuja ja niihin liittyviä käytännön seikkoja. Mikä on alueellisten ja paikallisten toimijoiden rooli näiden ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa?

4.2.5    Asentajien sertifiointi (direktiivin 2009/28/EY 14 artiklan 3 kohta)

a)	Viitetiedot voimassa olevasta kansallisesta ja (tarvittaessa) alueellisesta lainsäädännöstä, joka koskee direktiivin 2009/28/EY 14 artiklan 3 kohdan mukaisia asentajien sertifiointijärjestelmiä tai vastaavia hyväksymisjärjestelmiä:

b)

Elin (elimet), joka vastaa pienen mittakaavan biomassakattiloiden ja -uunien, aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien, matalalta geotermistä lämpöä ottavien järjestelmien ja lämpöpumppujen asentajien sertifiointi- tai hyväksymisjärjestelmien perustamisesta ja hyväksymisestä vuoteen 2012 mennessä:

c)	Ovatko tällaiset sertifiointi- tai hyväksymisjärjestelmät jo käytössä? Jos ovat, kuvailkaa niitä.

d)	Ovatko näitä järjestelmiä koskevat tiedot yleisesti saatavilla? Onko sertifioitujen tai hyväksyttyjen asentajien luettelo julkaistu? Jos on, missä? Hyväksytäänkö muut järjestelmät kansallista tai alueellista järjestelmää vastaaviksi?

e)	Yhteenveto nykyisistä ja suunnitelluista alue- ja paikallistason toimenpiteistä (tarvittaessa):

4.2.6    Sähköinfrastruktuurin kehittäminen (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 1 ja 3–6 kohta)

Nykytilanteen ja jo voimassa olevan lainsäädännön lisäksi on kuvailtava tulevia toimia, suunniteltuja muutoksia, niistä vastaavia elimiä ja odotettuja tuloksia.

a)	Viitetiedot voimassa olevasta kansallisesta lainsäädännöstä, joka koskee sähköverkkoihin liittyviä vaatimuksia (16 artikla):

b)

Kuinka on varmistettu siirto- ja jakeluverkkojen kehittäminen siten, että niihin voidaan integroida tavoitteena oleva määrä uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä ja samalla varmistaa sähköverkon turvallinen toiminta? Kuinka tämä vaatimus on sisällytetty siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden määräaikaiseen verkkosuunnitteluun?

c)	Mikä on älykkäiden verkkojen, tietoteknologiavälineiden ja varastointilaitosten merkitys? Kuinka varmistetaan niiden kehittäminen?

d)	Onko yhteenliittämiskapasiteettia naapurimaiden kanssa tarkoitus lisätä? Jos on, millä rajayhdysjohdoilla, minkä kapasiteetin osalta ja mihin mennessä?

e)

Kuinka verkkoinfrastruktuurin lupamenettelyjä pyritään nopeuttamaan? Mikä on nykytilanne ja kuinka kauan hyväksynnän saaminen keskimäärin kestää? Kuinka tilannetta aiotaan parantaa? (Kuvailkaa nykyistä tilannetta ja lainsäädäntöä, havaittuja pullonkauloja ja suunnitelmia menettelyn yksinkertaistamiseksi toteuttamisaikatauluineen sekä odotettuja tuloksia.)

f)	Kuinka on varmistettu koordinointi verkkoinfrastruktuurin hyväksynnän ja muiden hallinnollisten suunnittelumenettelyjen välillä?

g)	Tarjotaanko uusille laitoksille, jotka tuottavat sähköä uusiutuvista energialähteistä, ensisijaisia liitäntäoikeuksia tai varattua liitäntäkapasiteettia?

h)	Onko olemassa uusiutuvaa energiaa käyttäviä laitoksia, jotka ovat valmiita liittymään verkkoon mutta joita ei ole liitetty siihen verkon kapasiteettirajoitusten takia? Jos on, mitä toimia on toteutettu tilanteen ratkaisemiseksi ja milloin tilanteen odotetaan ratkeavan?

i)

Ovatko siirto- ja jakeluverkonhaltijat laatineet ja julkaisseet verkon teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamista ja jakamista koskevat säännöt? Jos ovat, missä? Kuinka on varmistettu, että nämä säännöt perustuvat objektiivisiin, läpinäkyviin ja syrjimättömiin perusteisiin? Onko syrjäseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla toimiville tuottajille erityissääntöjä? (Kustannusten kantamista koskevissa säännöissä määritellään, minkä osan kustannuksista kattaa liitäntää haluava tuottaja ja minkä osan siirto- tai jakeluverkon haltija. Kustannusten jakamista koskevissa säännöissä määritellään, kuinka välttämättömät kustannukset olisi jaettava sellaisten myöhemmin liitettävien tuottajien kesken, jotka hyötyvät samasta verkon vahvistamisesta tai uudesta johdosta.)

j)

Kuvailkaa, kuinka liitännästä ja teknisestä mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan tuottajien ja/tai siirto- tai jakeluverkonhaltijoiden kesken? Kuinka siirto- ja jakeluverkonhaltijat pystyvät kattamaan nämä investointikustannukset? Aiotaanko näitä kustannusten kantamista koskevia sääntöjä muuttaa? Mitä muutoksia suunnitellaan ja mitkä ovat odotetut tulokset? (Verkkoliitäntäkustannusten jakamiseen on useita vaihtoehtoja. Jäsenvaltiot voivat soveltaa yhtä vaihtoehtoa tai useiden vaihtoehtojen yhdistelmää. ”Syvän” mallin mukaan uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavan laitoksen rakentaja kantaa useita verkkoinfrastruktuuriin liittyviä kustannuksia (verkkoliitäntä, verkon vahvistaminen ja laajentaminen). Toinen vaihtoehto on ”matala” malli, jossa rakentaja kantaa ainoastaan verkkoliitännästä aiheutuvat kustannukset muttei verkon vahvistamisesta ja laajentamisesta aiheutuvia kustannuksia [nämä on sisällytetty verkkotariffeihin ja tulevat asiakkaiden maksettaviksi]. Vielä yksi muunnos on malli, jossa kaikki liitäntäkustannukset siirretään kuluttajien maksettaviksi ja katetaan verkkotariffeilla.)

k)	Onko olemassa säännöt kustannusten jakamisesta alun perin ja myöhemmin verkkoon liittyneiden tuottajien kesken? Jos ei, kuinka otetaan huomioon myöhemmin verkkoon liittyneiden tuottajien saama hyöty?

l)	Kuinka varmistetaan, että siirto- ja jakeluverkonhaltijat antavat uusille tuottajille, jotka haluavat tulla liitetyiksi verkkoon, kaikki tarvittavat tiedot kustannuksista, täsmällisen aikataulun pyynnön käsittelylle ja ohjeellisen aikataulun verkkoon liittämiselle.

4.2.7    Sähköverkon toiminta (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 2, 7 ja 8 kohta)

a)	Kuinka siirto- ja jakeluverkonhaltijat takaavat uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirron ja jakelun? Onko varmistettu ensisijainen tai taattu pääsy verkkoon?

b)	Kuinka on varmistettu, että siirtoverkonhaltijat asettavat sähköntuotantolaitosten ajojärjestyksessä etusijalle uusiutuvia energialähteitä käyttävät tuotantolaitokset?

c)

Kuinka on toteutettu verkon ja markkinoiden toimintaa koskevat toimenpiteet, joilla minimoidaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuuden rajoittaminen? Mitä toimenpiteitä suunnitellaan ja milloin ne on määrä toteuttaa? (Markkina- ja verkkomalliin, joka mahdollistaa erilaisten resurssien verkkoon liittämisen, voi sisältyä seuraavia toimenpiteitä: kaupankäynnin siirtäminen lähemmäs tosiaikaa [ennusteet ja tuottajien uudelleenjärjestely tehdään samana päivänä eikä päivää etukäteen], markkina-alueiden yhdistäminen ja riittävän rajat ylittävän yhteenliittämiskapasiteetin ja kaupan varmistaminen, parannettu yhteistyö vierekkäisten verkonhaltijoiden kesken, parannettujen viestintä- ja ohjausvälineiden käyttö, kysynnänhallinta ja kysyntäpuolen aktiivinen osallistuminen markkinoilla [kaksisuuntaisten viestintäjärjestelmien avulla – älykkäät mittarit], hajautetun tuotannon ja kotitalouksissa tapahtuvan varastoinnin [esim. sähköautot] lisääminen ja jakeluverkkojen aktiivinen hallinta [älykkäät verkot].)

d)	Onko näistä toimenpiteistä ilmoitettu sääntelyviranomaiselle? Onko sillä toimivalta seurata ja valvoa näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa?

e)	Onko uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavat laitokset liitetty sähkömarkkinoihin? Kuvailkaa miten. Mitä sähkömarkkinoihin osallistumiseen liittyviä velvollisuuksia niillä on?

f)	Mitä sääntöjä sovelletaan siirto- ja jakelutariffien perimiseen uusiutuvia energialähteitä käyttäviltä sähköntuottajilta?

4.2.8    Biokaasun liittäminen maakaasuverkkoon (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 7, 9 ja 10 kohta)

a)	Kuinka on varmistettu, ettei siirto- ja jakelumaksuissa syrjitä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa kaasua?

b)	Onko arvioitu tarvetta laajentaa kaasuverkkoinfrastruktuuria, jotta helpotettaisiin uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan kaasun liittämistä siihen? Mikä oli tulos? Jos arviointia ei ole tehty, aiotaanko sellainen tehdä tulevaisuudessa?

c)	Onko biokaasun verkkoon liittämistä koskevat tekniset säännöt ja liittämistariffit julkaistu? Missä ne on julkaistu?

4.2.9    Kaukolämmitys ja -jäähdytysinfrastruktuurin kehittäminen (direktiivin 2009/28/EY 16 artiklan 11 kohta)

a)

Esittäkää arvio tarpeesta rakentaa uutta infrastruktuuria uusiutuvista energialähteistä tuotettua kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi. Aiotaanko tällaisen infrastruktuurin rakentamista edistää tulevaisuudessa tämän arvioinnin pohjalta? Mikä on suurten biomassa-, aurinkoenergia- ja geotermisten laitosten odotettu osuus kaukolämmityksessä ja -jäähdytyksessä?

4.2.10    Biopolttoaineet ja muut bionesteet – kestävyyskriteerit ja niiden noudattamisen todentaminen (direktiivin 2009/28/EY 17–21 artikla)

Kansallisen toimintasuunnitelman tässä osassa olisi selostettava jäsenvaltion tulevaa strategiaa biopolttoaineita ja bionesteitä koskevien kestävyyskriteerien ja niiden noudattamisen todentamisen alalla.

a)	Kuinka biopolttoaineita ja bionesteitä koskevat kestävyyskriteerit pannaan täytäntöön kansallisella tasolla? (Aiotaanko täytäntöönpanoa varten antaa lainsäädäntöä? Mitkä ovat institutionaaliset järjestelyt?)

b)

Kuinka varmistetaan, että biopolttoaineet ja bionesteet, jotka otetaan huomioon uusiutuvaa energiaa koskevassa kansallisessa tavoitteessa ja kansallisissa velvoitteissa ja/tai jotka katsotaan tukikelpoisiksi, täyttävät direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 2–5 kohdassa vahvistetut kestävyyskriteerit? (Perustetaanko kansallinen laitos tai elin, joka vastaa kriteerien noudattamisen valvonnasta ja todentamisesta?)

c)	Jos kriteerien täyttymistä valvoo kansallinen viranomainen tai elin, onko se jo olemassa? Jos on, täsmentäkää. Jos ei, milloin se aiotaan perustaa?

d)

Antakaa tiedot maa-alueiden käyttöluokitusta ja kansallista maarekisteriä koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä, jota voidaan käyttää direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 3–5 kohdan noudattamisen todentamisessa. Kuinka talouden toimijat voivat saada nämä tiedot? (Antakaa tiedot maankäyttöstatusta koskevista säännöistä ja erotteluista, kuten biologisesti monimuotoinen alue, suojelualue jne., sekä toimivaltaisesta kansallisesta viranomaisesta, joka valvoo maarekisteriä ja maankäyttöstatuksen muutoksia.)

e)	Ilmoittakaa suojelualueiden osalta, minkä kansallisen, yhteisön tai kansainvälisen suojelujärjestelmän mukaisesti ne on luokiteltu.

f)	Minkälaisella menettelyllä maankäyttöstatusta voidaan muuttaa? Kuka valvoo maankäyttöstatuksen muutoksia kansallisella tasolla ja raportoi niistä? Kuinka usein maa-alueiden luokitusrekisteriä päivitetään (kuukausittain, vuosittain, kahden vuoden välein jne.)?

g)	Kuinka kansallisella tasolla varmistetaan ja todennetaan hyvien maatalous- ja ympäristökäytäntöjen ja muiden täydentävien ehtojen noudattaminen (jota vaaditaan direktiivin 2009/28/EY 17 artiklan 6 kohdassa)?

h)	Aiotaanko maassanne tukea direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa kuvailtujen biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyttä koskevien vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien kehittämistä? Jos aiotaan, miten?

4.3   Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän soveltamat tukijärjestelmät, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä sähköntuotannossa

Tukijärjestelmät voivat olla sääntelyyn perustuvia, jolloin niissä asetetaan tavoitteet ja/tai velvoitteet. Niissä voidaan antaa taloudellista tukea joko investointeihin tai laitoksen toimintaan. Toimenpiteet voivat olla myös pehmeitä, kuten tiedotus, koulutus ja tietoisuuden lisäämiskampanjat. Pehmeitä toimenpiteitä on kuvattu edellä, joten arvioinnissa tulisi keskittyä sääntelyllisiin ja taloudellisiin toimiin.

Kuvailkaa olemassa olevia järjestelmiä ja ilmoittakaa seuraavat tiedot: järjestelmien oikeusperusta, yksityiskohtainen kuvaus järjestelmästä, järjestelmän kesto (alkamis- ja päättymisajankohta) ja saavutetut vaikutukset. Kertokaa myös, aiotaanko järjestelmiä muuttaa tai ottaa käyttöön uusia järjestelmiä ja mihin mennessä. Mitkä ovat odotetut tulokset?

Sääntely

Sääntelyn avulla voidaan asettaa tavoitteita ja velvoitteita. Jos tällaisia velvoitteita on asetettu, kuvailkaa niitä yksityiskohtaisesti:

a)	Mikä on velvoitteen tai tavoitteen oikeusperusta?

b)	Onko asetettu teknologiasidonnaisia tavoitteita?

c)	Mitkä ovat konkreettiset velvoitteet tai tavoitteet vuosittain (teknologioittain)?

d)	Kenen on määrä täyttää velvoite?

e)	Mitä seurauksia on sillä, ettei velvoitetta täytetä?

f)	Onko olemassa mekanismia velvoitteen täyttämisen valvontaa varten?

g)	Onko olemassa mekanismia velvoitteiden tai tavoitteiden muuttamista varten?

Taloudellinen tuki

Taloudellinen tuki voidaan luokitella eri tavoin. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat: investointituki, pääomatuki, matalakorkoiset lainat, verovapautukset tai -helpotukset, veronpalautukset, tarjousjärjestelmät, uusiutuvaa energiaa koskevat velvoitteet vihreiden sertifikaattien kanssa tai ilman (kaupattavat vihreät sertifikaatit), syöttötariffit, toimituspalkkiot ja vapaaehtoiset järjestelmät.

Antakaa kustakin käyttämästänne järjestelmästä seuraavat tiedot:

a)	Järjestelmän nimi ja lyhyt kuvaus siitä.

b)	Onko järjestelmä vapaaehtoinen vai pakollinen?

c)	Kuka hallinnoi järjestelmää? (Täytäntöönpanoelin, valvontaviranomainen)

d)	Mitä toimenpiteitä on toteutettu sen varmistamiseksi, että käytettävissä on riittävä budjetti tai rahoitus kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi?

e)	Kuinka järjestelmässä otetaan huomioon pitkän aikavälin varmuus ja luotettavuus?

f)	Tarkistetaanko järjestelmää säännöllisesti? Minkälainen palaute- tai mukautusmekanismi on käytössä? Kuinka järjestelmä on optimoitu tähän mennessä?

g)	Vaihteleeko tuki teknologian mukaan?

h)	Mitkä ovat odotetut vaikutukset energiantuotantoon?

i)	Onko tuki sidoksissa energiatehokkuuskriteereiden täyttämiseen?

j)	Onko toimenpide parhaillaan käytössä? Millä lainsäädännöllä sitä säännellään?

k)	Onko järjestelmä vasta suunnitteilla? Milloin se on tarkoitus ottaa käyttöön?

l)	Mikä on koko järjestelmän alkamis- ja päättymisajankohta (kesto)?

m)	Onko tukikelpoisten järjestelmien koolle asetettu ylä- tai alarajaa?

n)	Voidaanko samaa hanketta tukea useammalla kuin yhdellä tukitoimenpiteellä? Mitkä toimenpiteet voivat kumuloitua?

o)	Onko olemassa alueellisia tai paikallisia järjestelmiä? Jos on, esittäkää samat tiedot.

Erityisesti investointitukea koskevia kysymyksiä:

a)	Mitä järjestelmässä annetaan? (avustuksia, pääomatukia, matalakorkoisia lainoja, verovapautuksia tai -helpotuksia, veronpalautuksia)

b)	Kuka voi hyötyä järjestelmästä? Onko järjestelmä tarkoitettu tietylle teknologialle (teknologioille)?

c)	Saadaanko ja käsitelläänkö hakemuksia jatkuvasti vai määräaikaisten pyyntöjen perusteella? Jos hakemuksia pyydetään määräajoin, kuinka usein ja millä ehdoin?

Erityisesti kaupattavia sertifikaatteja koskevia kysymyksiä:

a)	Onko asetettu velvoite, joka koskee uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuutta kokonaistoimituksista?

b)	Kenelle velvoite on asetettu?

c)	Onko asetettu teknologiasidonnaisia kiintiöitä?

d)	Mitkä teknologiat kuuluvat järjestelmän piiriin?

e)	Voidaanko sertifikaateilla käydä kauppaa kansainvälisesti? Millä ehdoin?

f)	Onko vahvistettu vähimmäishinta?

g)	Aiheuttaako velvoitteen täyttämättä jättäminen seuraamuksia?

h)	Mikä on sertifikaattien keskihinta? Julkaistaanko se? Missä?

i)	Mikä on sertifikaattien kauppajärjestelmä?

j)	Kuinka kauan laitos voi osallistua järjestelmään?

Erityisesti kiinteitä syöttötariffeja koskevia kysymyksiä:

a)	Millä ehdoin kiinteän tariffin voi saada?

b)	Onko vuosittain tuotetulle sähkölle tai asennetulle kapasiteetille määritelty enimmäismäärä, joka on oikeutettu tariffiin?

c)	Onko järjestelmä teknologiasidonnainen? Mitkä ovat tariffitasot kullekin teknologialle?

d)	Onko tariffeja eriytetty muilla perusteilla?

e)	Kuinka pitkäksi aikaa kiinteä tariffi on taattu?

f)	Onko tariffin mukauttaminen otettu huomioon järjestelmässä?

Erityisesti toimituspalkkioita koskevia kysymyksiä:

a)	Millä ehdoin palkkion voi saada?

b)	Onko vuosittain tuotetulle sähkölle tai asennetulle kapasiteetille määritelty enimmäismäärä, joka on oikeutettu palkkioon?

c)	Onko palkkio vaihtoehto kiinteälle tariffille?

d)	Onko järjestelmä teknologiasidonnainen? Mitkä ovat palkkiotasot kullekin teknologialle?

e)	Onko palkkiolla määritelty ylä- tai alaraja? Tarkentakaa.

f)	Kuinka pitkäksi aikaa palkkiohinta on taattu?

g)	Onko palkkion mukauttaminen otettu huomioon järjestelmässä?

Erityisesti tarjouskilpailuja koskevia kysymyksiä:

a)	Kuinka usein tarjouskilpailuja järjestetään ja kuinka suuria ne ovat?

b)	Mitkä teknologiat otetaan huomioon?

c)	Onko tarjouskilpailu yhteydessä verkon kehittämiseen?

4.4   Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän soveltamat tukijärjestelmät, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Noudattakaa 4.3 kohdan rakennetta ja soveltakaa siinä esitettyjä kysymyksiä toimenpiteisiin, joilla tuetaan uusiutuvan energian käyttöä lämmitys- ja jäähdytyssektorilla. Vastatkaa myös seuraaviin lisäkysymyksiin:

a)	Kuinka uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähköntuotannossa koskevat tukijärjestelmät soveltuvat uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa?

b)	Millaisilla tukijärjestelmillä edistetään uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen käyttöä?

c)	Millaisilla tukijärjestelmillä edistetään uusiutuvista energialähteistä tuotetun pienimuotoisen lämmityksen ja jäähdytyksen käyttöä?

d)	Millaisilla tukijärjestelmiä edistetään uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmityksen ja jäähdytyksen käyttöä teollisuussovelluksissa?

4.5   Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän soveltamat tukijärjestelmät, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä liikenteessä

Noudattakaa 4.3 kohdan rakennetta ja soveltakaa siinä esitettyjä kysymyksiä toimenpiteisiin, joilla tuetaan uusiutuvan energian käyttöä liikennesektorilla. Eritelmää tiedot liikennemuodon mukaan (kuten maantieliikenne, muu kuin maantieliikenne). Vastatkaa myös seuraaviin lisäkysymyksiin:

a)	Mitkä ovat konkreettiset velvoitteet tai tavoitteet vuosittain (polttoaineittain tai teknologioittain)?

b)	Onko tuki eriytetty polttoainetyypin tai teknologian mukaan? Annetaanko erityistukea biopolttoaineille, jotka täyttävät direktiivin 21 artiklan 2 kohdan kriteerit?

4.6   Erityiset toimenpiteet, joilla edistetään biomassasta peräisin olevan energian käyttöä

Biomassa on tärkeä primäärienergian lähde kaikilla kolmella sektorilla: lämmityksessä ja jäähdytyksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä. Biomassan käyttöä koskeva kansallinen strategia on keskeisessä asemassa kun suunnitellaan erilaisten energian loppukäyttötapojen asemaa ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä vuorovaikutusta muiden kuin energia-alojen kanssa. Siksi jäsenvaltioiden on arvioitava kotimaisia valmiuksiaan ja kotimaisten ja tuotujen biomassaresurssien käytön lisäämistä. Lisäksi olisi arvioitava vaikutusta muihin kuin energia-aloihin (mm. elintarvike- ja rehuteollisuuteen, paperiteollisuuteen, rakennusteollisuuteen ja huonekaluteollisuuteen) ja vuorovaikutusta niiden kanssa.

4.6.1    Biomassan saatavuus: sekä kotimaiset valmiudet että tuonti

Tässä kohdassa olisi arvioitava biomassan kotimaista saatavuutta ja tuonnin tarvetta.

Toisistaan on erotettava biomassa, joka on peräisin A) metsätaloudesta – 1) suora ja 2) epäsuora tarjonta; B) maa- ja kalataloudesta – 1) suora tarjonta ja 2) sivutuotteet tai jalostetut viljelykasvit; ja C) jätteistä – 1) kiinteän yhdyskuntajätteen biohajoava osa, 2) kiinteän teollisuusjätteen biohajoava osa ja 3) jätevesiliete. Tiedot on annettava edellä mainituista alaluokista; yksityiskohtaisempien tietojen antaminen on vapaaehtoista. Yhdistettyjen lukujen on kuitenkin vastattava taulukon 7 luokitusta ja tiedot on annettava taulukossa ilmoitetuissa yksiköissä. Huomioon on otettava tuonti (EU:sta ja EU:n ulkopuolelta) ja vienti (jos mahdollista, EU:hun ja EU:n ulkopuolelle).

Huomatkaa, että puuhake, -briketit ja -pelletit voivat olla peräisin joko metsätalouden suorasta tai epäsuorasta tarjonnasta. Jos taulukossa annetaan pellettejä koskevia tietoja, niissä on täsmennettävä, onko raaka-aine peräisin suorasta vai epäsuorasta tarjonnasta.

Biokaasujen ja biopolttoaineiden osalta taulukossa 7 on annettava käsittelemättömän eikä jalostetun raaka-aineen määrä. Tuonnin ja viennin osalta biopolttoaineiden tuotannossa käytettävien biomassaraaka-aineiden määrää voi olla vaikea varmentaa, joten tässä voidaan joutua käyttämään arvioita. Vaihtoehtoisesti jos tuontia koskevat tiedot annetaan biopolttoaineiden tuonnin perusteella, se on ilmoitettava taulukossa.

Taulukko 7

Biomassan saatavuus vuonna 2006

Alkuperäsektori		Kotimaisten resurssien määrä (21)	Tuonti		Vienti	Nettomäärä	Primäärienergian tuotanto (ktoe)
			EU:sta	EU:n ulkopuolelta	EU:hun / EU:n ulkopuolelle
A) Metsätaloudesta peräisin oleva biomassa (22)	josta:
	1. puubiomassan suora tarjonta metsistä ja muilta metsämailta energiantuotantoon
	Vapaaehtoinen – jos tietoja on saatavilla, tähän luokkaan kuuluva raaka-aine voidaan jaotella tarkemmin: a) hakkuut b) hakkuutähteet (latvat, oksat, kuori, kannot) c) maisemanhoidon tähteet (puumainen biomassa puistoista, puutarhoista, puuistutuksista ja pensaista) d) muu (tarkentakaa)
	2. puubiomassan epäsuora tarjonta energiantuotantoon
	Vapaaehtoinen – jos tietoja on saatavilla, raaka-aine voidaan jaotella tarkemmin: a) sahauksen, puuntyöstön ja huonekaluteollisuuden tähteet (kuori, sahanpuru) b) massan- ja paperinvalmistuksen sivutuotteet (mustalipeä, mäntyöljy) c) jalostettu puupolttoaine d) kulutuksen jälkeen kierrätetty puu (energiantuotantoon kierrätetty puu, kotitalouksien jätepuu) e) muu (tarkentakaa)
B) Maa- ja kalataloudesta peräisin oleva biomassa	josta:
	1. maatalouskasvit ja kalastustuotteet suoraan energiantuotantoon
	Vapaaehtoinen – jos tietoja on saatavilla, raaka-aine voidaan jaotella tarkemmin: a) peltokasvit (viljakasvit, öljykasvit, sokerijuurikas, säilörehumaissi) b) hedelmäpuuviljelmät c) lyhytkiertoinen energiapuu d) muut energiakasvit (heinät) e) levä f) muu (tarkentakaa)
	2. maatalouden sivutuotteet ja jalostetut tähteet ja kalastuksen sivutuotteet energiantuotantoon
	Vapaaehtoinen – jos tietoja on saatavilla, raaka-aine voidaan jaotella tarkemmin: a) oljet b) lanta c) eläinrasva d) lihaluujauho e) öljynpuristamisen sivutuotteet (mukaan luettuina öljykakut ja oliivikakut energiantuotantoon) f) hedelmäbiomassa (mukaan luettuina kuoret ja ytimet) g) kalastuksen sivutuotteet h) viiniköynnösten, oliivipuiden ja hedelmäpuiden leikkuujätteet i) muu (tarkentakaa)
C) Jätteestä peräisin oleva biomassa	josta:
	1. kiinteän yhdyskuntajätteen biohajoava osa, mukaan luettuna biojäte (biohajoava puutarha- ja puistojäte, kotitalouksista, ravintoloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin oleva elintarvike- ja keittiöjäte sekä elintarviketehtaista peräisin oleva vastaava jäte), ja kaatopaikkakaasu
	2. teollisuusjätteen biohajoava osa (mukaan luettuna paperi, kartonki ja kuormalavat)
	3. jätevesiliete

Selittäkää muunnoskerroin tai laskentamenetelmä, jota edellä on käytetty saatavilla olevien resurssien muuntamiseksi primäärienergiaksi.

Selostakaa tarkemmin, millä perusteella kiinteän yhdyskuntajätteen ja teollisuusjätteen biohajoava osa on laskettu.

Esittäkää taulukossa 7a biomassaenergian arvioitu osuus vuosina 2015 ja 2020. (Taulukossa 7 käytetyn luokittelun mukaisesti)

Taulukko 7a

Arvioitu biomassan kotimainen tarjonta vuosia 2015 ja 2020

Alkuperäsektori		2015		2020
		Kotimaisten resurssien odotettu määrä	Primäärienergian tuotanto (ktoe)	Kotimaisten resurssien odotettu määrä	Primäärienergian tuotanto (ktoe)
A) Metsätaloudesta peräisin oleva biomassa	1. puubiomassan suora tarjonta metsistä ja muilta metsämailta energiantuotantoon
	2. puubiomassan epäsuora tarjonta energiantuotantoon
B) Maa- ja kalataloudesta peräisin oleva biomassa	1. maatalouskasvit ja kalastustuotteet suoraan energiantuotantoon
	2. maatalouden sivutuotteet ja jalostetut tähteet ja kalastuksen sivutuotteet energiantuotantoon
C) Jätteestä peräisin oleva biomassa	1. kiinteän yhdyskuntajätteen biohajoava osa, mukaan luettuna biojäte (biohajoava puutarha- ja puistojäte, kotitalouksista, ravintoloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin oleva elintarvike- ja keittiöjäte sekä elintarviketehtaista peräisin oleva vastaava jäte), ja kaatopaikkakaasu
	2. teollisuusjätteen biohajoava osa (mukaan luettuna paperi, kartonki ja kuormalavat)
	3. jätevesiliete

Mikä on tuodun biomassan arvioitu merkitys vuoteen 2020 saakka? Ilmoittakaa odotetut määrät (ktoe) ja mahdolliset tuontimaat.

Kuvailkaa edellä annettujen tietojen lisäksi maatalousmaan nykyistä käyttöä energiantuotantoon:

Taulukko 8

Maatalousmaan käyttö energiakasvien viljelyyn vuonna 2006

(ha)
Energiakasvien viljelyyn käytetty maatalousmaa	Pinta-ala
1. Lyhytkiertoisen energiapuun (paju, poppeli) viljelyyn käytetty maa
2. Energiakasvien kuten heinien (ruokohelpi, luutahirssi, Miscanthus) ja durran viljelyyn käytetty maa

4.6.2    Toimenpiteet, joilla parannetaan biomassan saatavuutta ottaen huomioon muut biomassan käyttäjät (maa- ja metsätalous)

Uusien biomassalähteiden käyttöönotto

a)	Ilmoittakaa, kuinka suurella alueella maaperä on huonontunut.

b)	Ilmoittakaa, kuinka paljon peltomaata on käyttämättömänä.

c)	Onko olemassa toimenpiteitä, joilla kannustetaan käyttämättömän peltomaan tai huonontuneen maan käyttöä energiakasvien tuotantoon?

d)	Onko tiettyjen jo saatavilla olevien raaka-aineiden (kuten lannan) käyttöä energian tuotantoon suunniteltu?

e)	Onko olemassa erityistä biokaasun tuotantoa ja käyttöä tukevaa politiikkaa? Minkälaisia käyttötapoja pyritään edistämään (paikallinen käyttö, kaukolämmitys, biokaasuverkko, liittäminen maakaasuverkkoon)?

f)

Mitä toimenpiteitä on suunnitteilla metsänhoitotekniikoiden parantamiseksi siten, että biomassan saanti metsistä voidaan maksimoida kestävällä tavalla (23)? Kuinka metsänhoitoa aiotaan parantaa kasvun lisäämiseksi? Mitä jo nyt toteutettavissa olevia toimenpiteitä on suunnitteilla olemassa olevan biomassan saannin maksimoimiseksi?

Vaikutus muihin aloihin

a)	Kuinka seurataan biomassan energiakäytön vaikutusta muihin maa- ja metsätalouteen perustuviin aloihin? Mitä nämä vaikutukset ovat? (Jos mahdollista, antakaa tietoja myös määrällisistä vaikutuksista.) Aiotaanko vaikutuksia seurata tulevaisuudessa?

b)	Odotetaanko muilla maa- ja metsätalouteen perustuvilla aloilla sellaista kehitystä, jolla voi olla vaikutusta energiakäyttöön? (Esim. voiko parantunut tehokkuus tai tuottavuus lisätä tai vähentää energiakäyttöön saatavilla olevien sivutuotteiden määrää?)

4.7   Jäsenvaltioiden välisten tilastollisten siirtojen suunniteltu käyttö ja suunniteltu osallistuminen yhteishankkeisiin muiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa

Tässä osassa kuvaillaan jäsenvaltioiden välisten ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten yhteistyömekanismien odotettua käyttöä. Pohjana olisi käytettävä direktiivin 2009/28/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa ennusteasiakirjassa annettuja tietoja.

4.7.1    Menettelyihin liittyvät näkökohdat

a)	Kuvailkaa kansallisia menettelyjä (vaihe vaiheelta), jotka on luotu tai aiotaan luoda tilastollisten siirtojen ja yhteishankkeiden järjestämistä varten (mukaan luettuina vastuulliset elimet ja yhteyspisteet).

b)	Kuvailkaa, kuinka yksityiset tahot voivat ehdottaa yhteishankkeita jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kanssa ja osallistua niihin.

c)	Esittäkää kriteerit, joiden perusteella määritetään, milloin tilastollisia siirtoja tai yhteishankkeita käytetään.

d)	Minkälaisen mekanismin avulla muut asiasta kiinnostuneet jäsenvaltiot otetaan mukaan yhteishankkeeseen?

e)	Oletteko valmis osallistumaan yhteishankkeisiin muissa jäsenvaltioissa? Kuinka suurta asennettua kapasiteettia taikka sähkön tai lämmön tuotantomäärää vuodessa aioitte tukea? Minkälaisia tukijärjestelmiä aiotte tarjota näille hankkeille?

4.7.2    Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä määrä, joka voitaisiin siirtää toisiin jäsenvaltioihin

Esittäkää vaaditut tiedot taulukossa 9.

4.7.3    Arvioidut valmiudet toteuttaa yhteishankkeita

a)	Millä aloilla uusiutuvien energialähteiden käyttöä voitaisiin kehittää alueellanne yhteishankkeiden avulla?

b)	Onko kehitettävä teknologia yksilöity? Mikä on asennettu kapasiteetti / sähkön tai lämmön tuotanto vuodessa?

c)	Kuinka yhteishankkeiden sijoituspaikat määritellään? (Voivatko esimerkiksi paikallis- ja alueviranomaiset tai hankkeiden vetäjät ehdottaa sijoituspaikkoja? Vai voiko mikä tahansa hanke osallistua sijainnista riippumatta?)

d)	Oletteko tietoisia mahdollisuuksista toteuttaa yhteishankkeita muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa? (Millä alalla? Kuinka suuresta kapasiteetista on kyse? Minkälaista tukea suunnitellaan? Mistä teknologioista on kyse?)

e)	Haluatteko ensisijaisesti tukea jotain tiettyä teknologiaa? Jos haluatte, mitä?

4.7.4    Arvioitu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kysyntä, joka on määrä tyydyttää muulla kuin kotimaisella tuotannolla

Esittäkää vaaditut tiedot taulukossa 9.

Taulukko 9

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava määrä, joka voitaisiin [jäsenvaltiossa] siirtää toisiin jäsenvaltioihin tai toisista jäsenvaltioista

(ktoe)
	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Arvioitu ylijäämä ennusteasiakirjassa
Arvioitu ylijäämä toimintasuunnitelmassa
Arvioitu alijäämä ennusteasiakirjassa
Arvioitu alijäämä toimintasuunnitelmassa

5.   ARVIOINNIT

5.1   Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian odotettu kokonaispanos vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuksiin sähköntuotannossa, lämmityksestä ja jäähdytyksestä sekä liikenteestä

Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian panosta vuoden 2020 tavoitteiden ja kehityspolun saavuttamisessa sähköntuotannossa, lämmityksestä ja jäähdytyksestä sekä liikenteestä olisi arvioitava esittämällä mahdollinen tulevaisuuden skenaario, jossa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse asettaa teknologiakohtaista tavoitetta tai velvoitetta.

Sähköntuotannon osalta olisi ilmoitettava sekä odotettu (kumuloitunut) asennettu kapasiteetti (megawatteina) että vuotuinen tuotanto (GWh) teknologioittain. Vesivoimassa olisi eroteltava laitokset, joiden asennettu kapasiteetti on alle 1 MW, 1–10 MW ja yli 10 MW. Aurinkoenergiasta olisi annettava erikseen tiedot aurinkosähkön ja keskittävän aurinkolämmön osuudesta. Tuulienergiassa olisi eroteltava maalla ja merellä olevat laitokset. Biomassassa olisi eroteltava sähköntuotannossa käytettävä kiinteä, kaasumainen ja nestemäinen biomassa.

Lämmitys- ja jäähdytyssektorista olisi annettava arviot sekä asennetusta kapasiteetista että tuotannosta maalämpö-, aurinkoenergia-, lämpöpumppu- ja biomassateknologioilla; viimeksi mainitussa olisi eroteltava kiinteä, kaasumainen ja nestemäinen biomassa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävien kaukolämpölaitosten osuus olisi arvioitava.

Eri teknologioiden panos uusiutuvaa energiaa koskevan tavoitteen saavuttamiseen liikennesektorilla olisi ilmoitettava seuraavista: tavalliset biopolttoaineet (sekä bioetanoli että biodiesel), jätteistä ja tähteistä tuotetut biopolttoaineet, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta tuotetut biopolttoaineet, biokaasu, uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö ja uusiutuvista energialähteistä tuotettu vety.

Jos on olemassa arvioita tiettyjen teknologioiden käytön kehityksestä alueittain, ne voidaan esittää taulukon jälkeen.

Taulukko 10a

Arvio kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian odotetusta kokonaispanoksesta (asennettu kapasiteetti, sähkön kokonaistuotanto) [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen sähköntuotannossa vuosina 2010–2014

2005

2010

2011

2012

2013

2014

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

Vesivoima:

< 1MW

1 MW – 10 MW

> 10 MW

josta pumppuvoimaa

Geoterminen energia

Aurinkoenergia:

aurinkosähkö

keskittävä aurinkolämpö

Vuorovesi-, aalto-, merienergia

Tuulivoima:

maalla

merellä

Biomassa:

kiinteä

biokaasu

bionesteet  (24)

Yhteensä

josta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa

Taulukko 10b

Arvio kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian odotetusta kokonaispanoksesta (asennettu kapasiteetti, sähkön kokonaistuotanto) [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen sähköntuotannossa vuosina 2015–2020

2015

2016

2017

2018

2019

2020

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

MW

GWh

Vesivoima:

< 1 MW

1 MW – 10 MW

> 10 MW

josta pumppuvoimaa

Geoterminen energia

Aurinkoenergia:

aurinkosähkö

keskittävä aurinkolämpö

Vuorovesi-, aalto-, merienergia

Tuulivoima:

maalla

merellä

Biomassa:

kiinteä

biokaasu

bionesteet  (25)

Yhteensä

josta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa

Taulukko 11

Arvio kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian odotetusta kokonaispanoksesta (energian loppukulutus  (26) ) [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuosina 2010–2020

(ktoe)
	2005	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Geoterminen energia (pois luettuna matalan lämpötilan geoterminen lämpö lämpöpumppusovelluksissa)
Aurinkoenergia
Biomassa:
kiinteä
biokaasu
bionesteet  (27)
Lämpöpumpuista saatu uusiutuva energia, josta: aerotermistä geotermistä hydrotermistä
Yhteensä
josta kaukolämpö  (28)
josta biomassan käyttö kotitalouksissa  (29)

Taulukko 12

Arvio kunkin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian odotetusta kokonaispanoksesta [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen liikennesektorilla vuosina 2010–2020  (30)

(ktoe)
	2005	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Bioetanoli/bio-ETBE
josta biopolttoaineita  (31) (21 artiklan 2 kohta)
josta tuotua  (32)
Biodiesel
josta biopolttoaineita  (31) (21 artiklan 2 kohta)
josta tuotua  (33)
Uusiutuvista energialähteistä tuotettu vety
Uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö
josta maantieliikenteessä
josta muussa kuin maantieliikenteessä
Muut (kuten biokaasu, kasviöljyt jne.) – tarkentakaa
josta biopolttoaineita  (31) (21 artiklan 2 kohta)
Yhteensä

5.2   Energiatehokkuus- ja energiansäästötoimien odotettu kokonaispanos vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuksiin sähköntuotannossa, lämmityksestä ja jäähdytyksestä sekä liikenteestä

Vastauksen tulisi sisältyä 2 kohdassa olevaan taulukkoon 1.

5.3   Vaikutusten arviointi (vapaaehtoinen)

Taulukko 13

Uusiutuvaa energiaa koskevan politiikan tukitoimenpiteiden arvioidut kustannukset ja hyödyt

Toimenpide	Odotettu uusiutuvan energian käyttö (ktoe)	Odotetut kustannukset (euroina) – ilmoittakaa aikaväli	Odotetut kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset kaasuittain (t/vuosi)	Odotetut uudet työpaikat

5.4   Kansallisen uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman valmistelu ja sen toteutuksen seuranta

a)	Kuinka alue- ja/tai paikallisviranomaiset ja/tai kaupungit ovat osallistuneet toimintasuunnitelman valmisteluun? Oliko valmistelussa mukana muita sidosryhmiä?

b)	Onko tarkoituksena laatia alueellisia tai paikallisia uusiutuvaa energiaa koskevia strategioita? Jos on, selittäkää tarkemmin. Jos toimivalta asiassa on siirretty alue- tai paikallistasolle, millä mekanismilla varmistetaan kansallisen tavoitteen saavuttaminen?

c)	Kuvailkaa toimintasuunnitelman laatimiseen liittyvää julkista kuulemisprosessia.

d)	Ilmoittakaa kansallinen yhteyspiste tai kansallinen viranomainen tai elin, joka vastaa uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman seurannasta.

e)	Onko uusiutuvaa energiaa koskevan toimintasuunnitelman seurantaa varten olemassa järjestelmä, johon sisältyvät yksittäisiä toimenpiteitä ja välineitä koskevat indikaattorit? Jos on, kuvailkaa sitä tarkemmin.

---

(1)  EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1.

(2)  Näiden energiatehokkuutta ja energiansäästöjä koskevien arvioiden on oltava johdonmukaisia muiden vastaavien arvioiden kanssa, joita jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle erityisesti energiapalveludirektiivin ja rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisissa toimintasuunnitelmissa. Jos edellä mainituissa toimintasuunnitelmissa käytetään eri yksikköjä, sovelletut muunnoskertoimet on ilmoitettava.

(3)  Tällä tarkoitetaan kaikkien energiahyödykkeiden energian loppukulutusta, lukuun ottamatta sähkönkulutusta muissa tarkoituksissa kuin liikenteessä, sekä lämmönkulutusta omaan käyttöön sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa ja verkoissa tapahtuvia lämpöhäviöitä (asetus (EY) N:o 1099/2008 (s. 23–24) ”Laitoksen oma käyttö” ja ”Siirto- ja jakeluhäviöt”.

(4)  Kokonaissähkönkulutuksella tarkoitetaan kotimaista kokonaissähköntuotantoa, mukaan luettuna teollisuuden oma tuotanto, ja tuontia, josta on vähennetty viennin osuus.

(5)  Liikenteen kulutus siten kuin se on määritelty direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa. Tieliikenteessä kulutetun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osalta tämä luku on kerrottava kertoimella 2,5 direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(6)  Siten kuin se on määritelty direktiivin 2009/28/EY 2 artiklan f alakohdassa. Tähän sisältyvät energian loppukulutus sekä verkkohäviöt ja sähkön ja lämmön oma käyttö sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa (Huomautus: Tähän eivät sisälly sähkönkulutus pumppuvoimaloissa, sähkökattiloissa tapahtuvassa muuntamisessa eikä kaukolämpölaitosten lämpöpumpuissa.)

(7)  5 artiklan 6 kohdan mukaan lentoliikenteen kulutuksesta otetaan huomioon enintään 6,18 prosenttia (yhteisön keskiarvo) energian kokonaisloppukulutuksesta (Kyproksen ja Maltan osalta 4,12 prosenttia).

(8)  Esimerkiksi skenaariota, joka esitetään asiakirjan Appendixes to Model-based Analysis of the 2008 EU Policy Package on Climate Change and Renewables lisäyksessä 4, s. 287: http://ec.europa.eu/environment/climat/pdf/climat_action/analysis_appendix.pdf. Tässä skenaariossa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön keskimääräinen osuus EU-27:n kokonaissähköntuotannosta on 19,4 % vuonna 2010, 24,6 % vuonna 2015 ja 32,4 % vuonna 2020.

(9)  Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutus lämmityksessä ja jäähdytyksessä (siten kuin se on määritelty direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa) jaettuna lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetyn energian kokonaisloppukulutuksella. Taulukon 4a rivi A jaettuna taulukon 1 rivillä 1.

(10)  Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa: Uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus (siten kuin se on määritelty direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa) jaettuna sähkön kokonaisloppukulutuksella. Taulukon 4a rivi B jaettuna taulukon 1 rivillä 2.

(11)  Uusiutuvan energian osuus liikenteessä: uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian loppukulutus liikenteessä (ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 5 artiklan 5 kohta) jaettuna liikenteessä käytetyn 1) bensiinin, 2) dieselin, 3) maantie- ja rautatieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden ja 4) maaliikenteessä käytetyn sähkön kulutuksella (näkyy taulukon 1 rivillä 3). Taulukon 4b rivi J jaettuna taulukon 1 rivillä 3.

(12)  Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta. Taulukon 4a rivi G jaettuna taulukon 1 rivillä 4.

(13)  Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta.

(14)  Siten kuin se on määritelty direktiivin 2009/28/EY liitteessä I olevassa B osassa.

(15)  Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettu kaasu, sähkö ja vety on otettava huomioon vain kerran. Kaksinkertaista laskentaa ei sallita.

(16)  Sisältäen kaiken liikenteessä käytetyn uusiutuvan energian, mukaan lukien uusiutuvista energialähteistä tuotettu kaasu, sähkö ja vety ja pois lukien biopolttoaineet, jotka eivät täytä kestävyyskriteerejä (ks. 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta) Tässä ilmoitetaan todelliset arvot ilman kertoimia.

(17)  Tässä ilmoitetaan todelliset arvot ilman kertoimia.

(18)  Onko toimenpide (pääasiassa) sääntelyyn perustuva, taloudellinen vai ”pehmeä” (esim. tiedotuskampanja)?

(19)  Onko odotettu tulos käyttäytymisen muutos, uusi tuotantokapasiteetti (MW; tonnia/vuosi) vai tuotettu energia (ktoe)?

(20)  Ketkä ovat kohdehenkilöt: sijoittajat, loppukäyttäjät, julkishallinto, suunnittelijat, arkkitehdit, asentajat jne.? Mikä on kohteena oleva toiminta/sektori: biopolttoaineen tuotanto, lannan energiakäyttö jne.?

(21)  Resurssien määrä kuutiometreinä (jos mahdollista, muutoin muussa sopivassa vaihtoehtoisessa yksikössä) luokassa A ja sen alaluokissa ja tonneina luokissa B ja C ja niiden alaluokissa.

(22)  Metsätaloudesta peräisin olevaan biomassaan tulisi sisältyä myös puunjalostusteollisuudesta peräisin oleva biomassa. Metsätaloudesta peräisin olevan biomassan luokassa jalostetut kiinteät polttoaineet, kuten hake, pelletit ja briketit, olisi sisällytettävä vastaaviin alkuperää kuvaaviin alaluokkiin.

(23)  Suosituksia löytyy pysyvän metsäkomitean tilapäisen työryhmän II heinäkuussa 2008 antamasta raportista puun ja puuntähteiden käyttöönotosta ja tehokkaasta käytöstä energiantuotannossa. Raportti on saatavilla osoitteesta: http://ec.europa.eu/agriculture/fore/publi/sfc_wgii_final_report_072008_en.pdf

(24)  Huomioon otetaan ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävät bionesteet, (ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta).

(25)  Huomioon otetaan ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävät bionesteet, (ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta).

(26)  Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 4 kohdassa määritelty suora käyttö ja kaukolämmitys.

(27)  Huomioon otetaan ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävät bionesteet, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta.

(28)  Kaukolämmityksen ja/tai -jäähdytyksen osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen.

(29)  Osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen.

(30)  Biopolttoaineista otetaan huomioon ainoastaan kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta.

(31)  Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet.

(32)  Bioetanolin/bio-ETBEn kokonaismäärästä.

(33)  Biodieselin kokonaismäärästä.