27.8.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 223/1

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä28 päivänä toukokuuta 2004 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ”menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus”, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ”Yhdysvallat”, ja Venäjältä peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen suuntaisrakeisten levyvalmisteiden tuonnissa yhteisöön sekä tiettyjen Venäjältä peräisin olevien suuntaisrakeisten sähköteknisten leveydeltään yli 500 mm levyvalmisteiden tuontiin sovellettavan polkumyyntitullin välivaiheen tarkastelun vireillepanosta.

(2)

Polkumyynnin vastainen menettely aloitettiin sen jälkeen, kun Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto (Eurofer), jäljempänä ”valituksen tekijä”, oli tehnyt 13 päivänä huhtikuuta 2004 asiasta valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan, tässä tapauksessa yli 90 prosenttia, piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen suuntaisrakeisten levyvalmisteiden kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittamisen.

(3)

Komissio pani perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla omasta aloitteestaan vireille välivaiheen tarkastelun, jotta Venäjältä tulevassa suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden, joiden leveys on suurempi kuin 500 mm, tuonnissa asetuksella (EY) N:o 151/2003 (3) käyttöön otetut lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteitä voitaisiin tarpeen mukaan muuttaa tai ne voitaisiin kumota. Muutos tai kumoaminen saattaa osoittautua tarpeelliseksi siksi, että tuotteet, joita asetuksella (EY) N:o 151/2003 käyttöön otetut toimenpiteet koskevat, kuuluvat Yhdysvalloista ja Venäjältä peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen suuntaisrakeisten levyvalmisteiden tuontia yhteisöön koskevassa menettelyssä tutkittaviin tuotteisiin.

(4)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti vientiä harjoittaville venäläisille ja yhdysvaltalaisille tuottajille, niille tuojille/kauppiaille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisten viejämaiden edustajille ja valituksen tehneille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Venäjällä ja Yhdysvalloissa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat, yhteisön tuottajat, tuojat/kauppiaat sekä käyttäjät esittivät kantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Vastaukset saatiin yhdeltä yhdysvaltalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja sen yhteisössä toimivilta tytäryhtiöiltä sekä kahdelta venäläiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta ja niiden yhteisössä toimivilta tytäryhtiöiltä. Vastaukset saatiin myös neljältä yhteisön tuottajalta, kuudeltatoista käyttäjältä ja yhdeltä tuojalta, joka ei ole etuyhteydessä yhteenkään asianomaisissa maissa toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan.

(8)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Yhteisön tuottajat

Käyttäjät yhteisössä

Venäjällä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

Yhdysvalloissa toimiva vientiä harjoittava tuottaja

Viejiin etuyhteydessä olevat tuojat yhteisössä

Etuyhteydessä olevat tuojat yhteisön ulkopuolella

(9)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ”tutkimusajanjakso”. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2000 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

(10)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 151/2003 otettiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla vireille pannun tutkimuksen johdosta käyttöön lopulliset polkumyyntitullit Venäjältä peräisin olevien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden, joiden leveys on suurempi kuin 500 mm, jäljempänä ”leveät suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet”, tuonnissa. Asetuksessa vahvistettiin VIZ Stal -yritykseltä peräisin olevalle tuonnille 14,7 prosentin polkumyyntitulli ja NLMK-yritykseltä peräisin olevalle tuonnille 40,1 prosentin tulli; viimeksi mainittu oli samalla jäännöstulli, jota sovellettiin muilta venäläisilta yrityksiltä peräisin olevan tuotteen tuontiin.

(11)

Komission asetuksella (EY) N:o 1000/2004 (4) hyväksyttiin Venäjältä peräisin olevien leveiden suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn yhteydessä yritysten NLMK ja VIZ Stal ja niihin etuyhteydessä olevien myyntiyhtiöiden tarjoamat sitoumukset kuuden kuukauden ajaksi 20 päivään marraskuuta 2004 asti. Sitoumukset oli tarkoitettu väliaikaiseksi keinoksi mukauttaa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, jotka ulotettiin koskemaan Euroopan unionin 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuneen laajentumisen jälkeen myös kymmeneen uuteen jäsenvaltioon tulevaa tuontia. Tarkoituksena oli välttää äkillinen ja liian suuri kielteinen vaikutus, joka kymmenen uuden jäsenvaltion tuojiin ja käyttäjiin olisi kohdistunut, jos toimenpiteitä olisi sovellettu maihin täysimääräisenä. Sitoumukset hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1995/2004 (5) vielä toiseksi kuuden kuukauden jaksoksi 20 päivään toukokuuta 2005 asti, koska edellytysten niiden hyväksymiseksi katsottiin olevan yhä voimassa.

(12)

Koska tutkimuksen tietyt näkökohdat edellyttivät vielä lisäselvitystä ja koske se ja 3 kappaleessa mainittu välivaiheen tarkastelu liittyivät toisiinsa, päätettiin jatkaa tutkimusta ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä.

(13)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin kuitenkin tutkimusten alustavista päätelmistä, ja ne saivat mahdollisuuden esittää niistä huomautuksia tietyn ajan kuluessa. Osapuolten huomautukset tutkittiin ja tarvittaessa otettiin huomioon asianmukaiset valitukset ja muutettiin päätelmiä.

(14)

Tarkasteltavana olevana tuotteena ovat kaikenlevyiset sähköteknisestä teräksestä valmistetut suuntaisrakeiset levyvalmisteet, jotka luokitellaan CN-koodeihin 7225 11 00 (leveys vähintään 600 mm) ja 7226 11 00 (leveys pienempi kuin 600 mm). Mainitut CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

(15)

Suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet valmistetaan eripaksuisista piiseosteista terästä olevista kuumavalssatuista keloista, joiden raerakenteessa rakeet on suunnattu yhdensuuntaisesti suuren magneettisen johtavuuden aikaansaamiseksi. Huonoa magneettista johtavuutta kutsutaan ”rautahäviöksi”, joka on tärkein tuotteen laadun osoitin. Markkinat jaetaan tavallisesti suuren permeabiliteetin tai suuren johtavuuden laatuluokkiin sekä vakiolaatuluokkiin. Suuren permeabiliteetin laatuluokissa rautahäviö on pienempi levyjen paksuudesta riippumatta. Suuntaisrakeiset teräslevyt voidaan tarvittaessa leikata tietyn levyisiksi asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Prosessia kutsutaan rainoitukseksi. Tarkasteltavana olevaa tuotetta käyttävät sähkömagneettisten laitteiden ja sähkön tuotannossa ja jakelussa käytettävien muuntajien valmistajat.

(16)

Permeabiliteetin, paksuuden ja leveyden eroista huolimatta kaikilla suuntaisrakeisilla sähköteknisillä levyvalmisteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytetään pääasiassa samoihin tarkoituksiin.

(17)

Olisi huomattava, että edellä 3 kappaleessa mainitussa leveisiin suuntaisrakeisiin sähköteknisiin levyvalmisteisiin kohdistuvaa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa todettiin, että monissa tapauksissa 10 kappaleessa mainittuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kierrettiin leikkaamalla suuntaisrakeisesta sähköteknisestä teräksestä valmistetut kelat ennen niiden viemistä yhteisöön. Yhteisön käyttäjät ovatkin usein ostaneet ensin leveitä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita ja sitten leikanneet ne tarvittavan levyisiksi. Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuottajat tai viejät ovat leikanneet suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet ennen vientiä enintään 500 mm: n levyisiksi, jolloin ne eivät enää ole kuuluneet toimenpiteiden soveltamisalaan.

(18)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kapeat suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet (joiksi asianomainen yritys katsoi valmisteet, joiden leveys oli pienempi kuin 500 mm) olisi erotettava leveistä levyvalmisteista (leveys vähintään 500 mm), koska leveitä levyvalmisteita ei voi korvata kapeilla ja kilpailuedellytykset ovat kapeiden ja leveiden tuotteiden osalta erilaiset. Väite erilaisista kilpailuedellytyksistä perustuu havaintoon, jonka mukaan loppukäyttäjät tilaavat ja ostavat suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet leikkauskustannukset välttääkseen tarkalleen tarvitsemansa kokoisina sen sijaan, että ne ostaisivat omissa tuotantoprosesseissaan käyttämiään leveämpiä keloja, joiden leikkaamisesta niiden olisi itse huolehdittava ja useimmissa tapauksissa turvauduttava tällöin erikoistuneiden alihankkijoiden palveluksiin.

(19)

Väite, jonka mukaan tuotteet eivät ole keskenään vaihdettavissa, perustuu siihen tosiseikkaan, että vaikka kapeat suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet voidaankin korvata leveillä levyvalmisteilla, jotka leikataan, päinvastainen tilanne ei tietenkään ole mahdollinen. Asianomainen viejä viittasi tiettyjä Kiinasta ja Indonesiasta peräisin olevia jalkineita, joiden päälliset ovat tekstiiliainetta, koskevaan polkumyynnin vastaiseen menettelyyn (6), jossa todettiin, ettei sisäjalkineita voida käyttää ulkona, minkä vuoksi ne olisi katsottava erilliseksi tuotteeksi.

(20)

Edellä mainitun polkumyynnin vastaisen menettelyn yhteydessä pääteltiin, että sisä- ja ulkojalkineita olisi pidettävä eri tuotteina, koska niillä on erilaiset fyysiset ominaisuudet, joiden vuoksi sisäjalkineet eivät sovellu ulkokäyttöön. Tämän vuoksi tilanne oli erilainen kuin tässä tapauksessa, koska tässä tutkimuksessa pääteltiin, että leveydestä riippumatta suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet valmistetaan samasta perusmateriaalista, niillä on samat perusominaisuudet ja niitä käytetään samanlaisiin tarkoituksiin. On vielä huomattava, että polkumyyntitutkimuksessa tuotteet voidaan katsoa samaksi tuotteeksi, jos ne ovat vain osittainkin vaihdettavissa keskenään, ja että suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tapauksessa tuotteet ovat vaihdettavissa keskenään, kuten 17 kappaleessa selostetaan.

(21)

Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan toinen väite perustuu havaintoon, jonka mukaan loppukäyttäjät käyttävät mieluummin suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita, joiden leveys vastaa tuotannon teknisiä vaatimuksia. On kuitenkin todettu, että osalla loppukäyttäjistä on tavanomaisena käytäntönä leikata materiaali itse tai ostaa Venäjältä karkeasti leikattuja kapeita suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja, ja leikata tuotu materiaali myöhemmin tarkasti tarpeidensa mukaiseksi. Yhteisössä on lisäksi laajalti rainoitusyrityksiä ja teräspalvelukeskuksia, mikä kertoo siitä, etteivät suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet aina lähde tuottajien tehtailta tarkalleen loppukäyttäjien tarpeisiin sopivan kokoisina. Tästä syystä kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan väite hylättiin.

(22)

Tämän vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia lajeja pidetään tässä polkumyynnin vastaisessa menettelyssä yhtenä ja samana tuotteena.

(23)

Tutkimuksessa todettiin, että Venäjältä ja Yhdysvalloista yhteisöön vietävällä tuotteella, Venäjällä ja Yhdysvalloissa tuotetulla ja niiden kotimarkkinoilla myytävällä tuotteella sekä yhteisön tuottajien yhteisössä valmistamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset, mistä syystä niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(24)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa sen vastaavan yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärään verrattuna. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan edustavaa, kun kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia sen yhteisöön suuntautuneen viennin kokonaismäärästä.

(25)

Kunkin tuotelajin osalta, jota vientiä harjoittavat tuottajat olivat myyneet kotimarkkinoillaan ja jonka oli todettu olevan suoraan verrattavissa yhteisöön suuntautuneeseen vientiin myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajiin, määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamista varten. Suuntaisrakeisen sähköteknisen levyvalmisteen lajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin edustavana, jos kyseisen lajin kotimarkkinoiden kokonaismyynnin määrä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia siihen verrattavissa olevan yhteisöön viedyn levyvalmistelajin koko myyntimäärästä.

(26)

Sen jälkeen selvitettiin, voitiinko kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen kunkin tuotelajin osalta tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti määrittämällä kannattavan myynnin osuus kyseisen lajin riippumattomille asiakkaille tapahtuneesta myynnistä.

(27)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden lajin myynnin osuus oli yli 80 prosenttia sen kokonaismyyntimäärästä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona kaikelle tuotelajin tutkimusajanjakson aikaiselle kotimarkkinamyynnille riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa. Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan tuon kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kannattavan myynnin osuus tuotelajin kokonaismyyntimäärästä oli vähintään 10 prosenttia. Tapauksissa, joissa jonkin suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden lajin kannattavan myynnin määrä oli alle 10 prosenttia sen kokonaismyynnin määrästä, kyseisen lajin myyntiä pidettiin riittämättömänä sille, että kotimarkkinoiden hinta olisi soveltunut normaaliarvon määrittämisen perustaksi.

(28)

Kun normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää vientiä harjoittavan tuottajan myymän tuotelajin kotimarkkinahintoja, oli sovellettava toista menetelmää. Tällöin komissio käytti laskennallista normaaliarvoa. Normaaliarvo määritettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä viejän viemien tuotelajien valmistuskustannuksiin, joita tarvittaessa oikaistiin, kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(29)

Ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta todettiin, ettei tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin voitu katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, koska suuri määrä, tässä tapauksessa yli 90 prosenttia kotimarkkinoiden myyntimäärästä, myytiin yksikkökustannuksia halvemmalla. Lisäksi todettiin, että tutkimusajanjakson aikana kotimarkkinoiden myyntitapahtumien painotettu keskimääräinen myyntihinta oli painotettuja keskimääräisiä yksikkökustannuksia alempi.

(30)

Tästä syystä normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää vientiä harjoittavan tuottajan myymän tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinahintoja. Perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä laskennallisesti.

(31)

Normaaliarvon määrityksen perustana käytettiin kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan valmistuskustannuksia, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja kohtuullinen voitto. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa varten vahvistettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti samat määrät, joita kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan yhteydessä sovellettiin saman yleisen terästuotelajin tuotantoon ja tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen kotimarkkinamyyntiin.

(32)

Kullekin tuotelajille määritettiin kokonaistuotantokustannukset ottaen huomioon teräksen laatuluokka, paksuus sekä se, myydäänkö tuote kokonaisina vai leikattuina keloina. Viimeksi mainitussa tapauksessa oli otettava huomioon myös leikkauskustannukset.

(33)

Vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisössä kulutettavaksi myydystä tuotteesta maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(34)

Vientiä harjoittava tuottaja ei myynyt lainkaan tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille. Myynti tapahtui yksinomaan yhteisössä toimivien tytäryhtiöiden kautta. Tämän vuoksi vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti riippumattomilta asiakkailta yhteisössä veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella. Oikaisuja tehtiin kaikkien etuyhteydessä oleville tuojille tuonnin ja jälleenmyynnin välissä aiheutuneiden kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kohtuullisen voittomarginaalin, huomioon ottamiseksi.

(35)

Jotta voitiin varmistaa normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolinen vertailu noudettuna lähettäjältä -hinnan tasolla ja samassa kaupan portaassa, otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon eroavuudet, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannusten, pankkimaksujen, tuontimaksujen sekä leikkauskustannusten huomioon ottamiseksi aina, kun se oli mahdollista ja perusteltua.

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti oli tarpeen tehdä oikaisu leikkauskustannusten osalta, jotta suuntaisrakeisille sähköteknisille levyvalmisteille voitiin tehdä asianmukainen vertailu sen mukaan, tuotiinko ne täysleveinä keloina ja myytiin yhteisössä sellaisina, tuotiinko ne täysleveinä keloina ja myytiin yhteisössä leikattuna vai tuotiinko ne leikattuna materiaalina ja myytiin yhteisössä joko sellaisena tai edelleen leikattuna.

(37)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon välisen vertailun perusteella edellä esitetyn mukaisesti.

(38)

Tämän perusteella vahvistettiin seuraava polkumyyntimarginaali prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana:

AK Steel Corporation, Middletown: 47,6 %

(39)

Yhdysvaltojen osalta oli näyttöä siitä, että yksi tiedossa ollut viejä ei tarkoituksellisesti toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, minkä vuoksi jäännöspolkumyyntimarginaali kyseiselle yhteistyöhön osallistumattomalle vientiä harjoittavalle tuottajalle olisi vahvistettava saman tasoiseksi kuin korkeimman yhteistyössä toimineen tuottajan yhteisössä edustavassa määrin myymille tuotelajeille määritetty polkumyyntimarginaali eli 60,6 prosentiksi.

(40)

Normaaliarvo vahvistettiin 24—28 kappaleessa selostettujen yleisten menetelmien mukaisesti.

(41)

Sille ainoalle suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden lajille, jonka tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneesta kotimarkkinamyynnistä enintään 80 prosenttia mutta vähintään 10 prosenttia oli riittävää, määritettiin normaaliarvo käyttäen perustana tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin kyseisen tuotelajin tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(42)

Niille tuotelajeille, joiden kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa, normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Normaaliarvo muodostettiin lisäämällä vietyjen tuotelajien oikaistuihin valmistuskustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali käyttäen perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tosiasiallisia tietoja, jotka pohjautuivat tutkimuksen kohteena olevan vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen myyntiin.

(43)

Yhteisöön suuntautunut vientimyynti toteutui sekä suoraan riippumattomille asiakkaille että Sveitsissä toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta. Jälkimmäisessä tapauksessa vientihinta vahvistettiin ensimmäiseltä riippumattomalta ostajalta yhteisössä veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella.

(44)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että laatuerojen vuoksi Venäjältä peräisin olevaa yhteisöön tuotua tuotetta ei voi verrata yhteisössä tuotettuihin tuotteisiin; kyseisen tuottajan suuntaisrakeisissa sähköteknisissä levyvalmisteissa väitettiin olevan enemmän pintavikoja ja suurempi rautahäviö ja niiden kuuluvan jossain määrin eri laatuluokkiin. Tästä syystä kyseinen vientiä harjoittava tuottaja pyysi oikaisua laatuerojen perusteella.

(45)

Vertailu polkumyyntimarginaalien laskemista varten tehtiin tuotelajeittain, jolloin otettiin huomioon teräksen laatuluokat ja niiden mukaiset rautahäviön vaihteluvälit. Amerikkalaisia ja venäläisiä standardeja verrattiin eurooppalaisiin ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tuoteominaisuudet. Lisäksi suoritettiin ykköslaatua olevan materiaalin tuotantoa ja myyntiä koskevat vertailut. Tästä syystä vientiä harjoittavan tuottajan vaatimus oikaisun tekemisestä laatuerojen perusteella hylättiin. Samoja menetelmiä käytettiin laskettaessa hinnan alittavuutta, jota käsitellään 78—83 kappaleessa.

(46)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tämän perusteella tehtiin oikaisuja rahdin, vakuutus-, pakkaus- ja luottokustannusten, pankkimaksujen ja välillisten verojen erojen huomioon ottamiseksi. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti oikaisuja tehtiin myös silloin, kun vientimyynti tapahtui sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen välityksellä, jonka sijaintipaikka oli yhteisön ulkopuolisessa maassa.

(47)

Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että laskelmissa oli tehty laskuvirheitä, ja tarkastuksen jälkeen väite hyväksyttiin ja laskelmia korjattiin asianmukaisesti.

(48)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti verrattiin kunkin tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön viedyn lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

(49)

Vertailu osoitti, että kyseisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan yhteydessä esiintyi polkumyyntiä. Polkumyyntimarginaali prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana on seuraava:

NLMK, Lipetsk: 11,5 %

(50)

Todettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynti oli kokonaisuudessaan ollut edustavaa mutta että se ei ollut tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, koska merkittävä määrä, eli yli 90 prosenttia tarkasteltavana olleissa myyntitapahtumissa myydystä määrästä, myytiin yksikkökustannuksia halvemmalla hinnalla. Lisäksi todettiin, että tutkimusajanjakson aikana kotimarkkinoiden myyntitapahtumien painotettu keskimääräinen myyntihinta oli painotettuja keskimääräisiä yksikkökustannuksia alempi.

(51)

Koska normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää vientiä harjoittavan tuottajan myymän tuotteen kotimarkkinahintoja, se oli, perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, muodostettava laskennallisesti.

(52)

Normaaliarvo muodostettiin käyttäen perustana vientiä harjoittavan tuottajan omia kokonaistuotantokustannuksia eli valmistuskustannuksia, joihin lisättiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja kohtuullinen voittomarginaali, käyttäen perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tosiasiallisia tietoja, jotka pohjautuivat tutkimuksen kohteena olevan vientiä harjoittavan tuottajan tuotantoon ja tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen myyntiin.

(53)

Olisi huomattava, että tutkimusajanjakson aikana Viz Stal osti pääasiallisen raaka-aineen, eli kuumavalssatut kelat tai kuumavalssatun nauhan, kahdelta tavarantoimittajalta eli US Steel Kosice -nimiseltä yritykseltä ja venäläiseltä Magnitogorsk -nimiseltä yritykseltä. Edellä 10 kappaleessa tarkoitetussa leveitä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita koskevassa tutkimuksessa todettiin, että viimeksi mainitun yrityksen ja Viz Stalin välillä oli erityisen läheinen yhteys ja ettei kyseiseltä raaka-ainetoimittajalta peräisin olevan tuotteen hankintahintoja voitu pitää luotettavina. Tässä yhteydessä valmistuskustannusten, tarkemmin pääraaka-aineen kustannusten, määrittäminen perustui yksinomaan etuyhteydettömältä slovakialaiselta tuottajalta/tavarantoimittajalta US Steel Kosice -yritykseltä ostettujen kelojen hintaan. Toimitettuna Slovakian rajalle -hintaan lisättiin maksuehtojen mukaiset kuljetuksesta Ekaterinburgiin aiheutuneet kustannukset, vakuutuskustannukset ja luottokustannukset. Tällä tavoin laskettuna kuumavalssattujen kelojen osuus vientiä harjoittavan tuottajan suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden kokonaistuotantokustannuksista oli 61,4 prosenttia.

(54)

Kullekin tuotelajille määritettiin kokonaistuotantokustannukset ottaen huomioon teräksen laatuluokka, paksuus sekä se, myytiinkö tuote kokonaisina vai leikattuina keloina; viimeksi mainitussa tapauksessa oli otettava huomioon myös leikkauskustannukset.

(55)

Viz Stal ei myynyt tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan yhteisössä oleville riippumattomille asiakkaille. Myynti tapahtui yksinomaan yhteisössä toimivien tytäryhtiöiden kautta. Tämän vuoksi vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti eli riippumattomilta asiakkailta yhteisössä veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella. Tässä yhteydessä tehtiin oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti kaikkien asianomaisille etuyhteydessä oleville tuojille tuonnin ja jälleenmyynnin välissä aiheutuneiden kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä kohtuullisen voittomarginaalin huomioon ottamiseksi.

(56)

Jotta voitiin varmistaa normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolinen vertailu noudettuna lähettäjältä -hinnan tasolla ja samassa kaupan portaassa, otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon eroavuudet, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja luottokustannusten, pankkimaksujen, tuontimaksujen sekä leikkauskustannusten huomioon ottamiseksi aina, kun se oli mahdollista ja perusteltua.

(57)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti oli tarpeen tehdä oikaisu leikkauskustannusten osalta, jotta suuntaisrakeisille sähköteknisille levyvalmisteille voitiin tehdä asianmukainen vertailu sen mukaan, tuotiinko ne täysleveinä keloina ja myytiin yhteisössä sellaisina, tuotiinko ne täysleveinä keloina ja myytiin yhteisössä leikattuna vai tuotiinko ne leikattuna materiaalina ja myytiin yhteisössä joko sellaisena tai edelleen leikattuna.

(58)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotettujen keskimääräisten vientihintojen välisen vertailun perusteella edellä esitetyn mukaisesti.

(59)

Tutkimus ei johtanut päätelmään, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan yhteisöön suuntautuva vienti tapahtuisi polkumyynnillä.

(60)

Päätelmä, jonka mukaan yhteisöön tuleva tuonti ei tapahdu polkumyynnillä, koski kaikkien tuotelajien osalta sekä täysleveitä keloja että leikattuja keloja, ja se kattoi niin ollen sekä levät että kapeat suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet.

(61)

Vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, koska asianomaiset tuottajat vastaavat kaikesta tiedossa olleesta yhteisöön tulleesta tuonnista. Toiselle venäläiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle todettiin tutkimusajanjaksolle 11,5 prosentin polkumyyntimarginaali, kun taas toisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta tutkimus ei johtanut päätelmään yhteisöön tulevan tuonnin polkumyynnistä. Jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin samalle tasolle kuin vientiä polkumyynnillä harjoittavalle tuottajalle todettu marginaali.

(62)

Yhteisössä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita valmistaa kuusi tuottajaa. Kolme valitukseen osallistunutta yhteisön tuottajaa sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. On hyvä muistaa, että kyseiset kolme tuottajaa kuuluvat samaan yhtymään. Muut tuottajat sijaitsevat Puolassa, Tšekissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(63)

Tutkimuksessa pääteltiin, että kyseiset kuusi tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannon kokonaisuudessaan.

(64)

Kolmen keskenään etuyhteydessä olevan valitukseen osallistuneen yhteisön tuottajan lisäksi tutkimuksessa toimi täysimääräisesti yhteistyössä myös yksi muu yhteisön tuottaja. Näiden neljän yrityksen tuotannon todettiin yhdessä edustavan noin 90 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen koko tuotannosta yhteisössä.

(65)

Tämän vuoksi kyseisten neljän yhteisön tuottajan katsottiin muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ”yhteisön tuotannonala”.

(66)

Kahdesta muusta yhteisön tuottajasta toinen ei ilmoittanut tietoja ja toisenkaan ei voitu katsoa kuuluvan yhteisön tuotannonalaan, vaikka se tukikin menettelyä, sillä se toimitti tuotannostaan ja myyntimääristään ainoastaan joitakin perustietoja.

(67)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön markkinoilla toteutuneen myynnin perusteella seuraavasti: a) yhteisön tuotannonalan myynti, b) joitakin yleisiä tietoja toimittaneiden yhteisön tuottajien myynti, sekä c) kaikista kolmansista maista yhteisöön tuleva tuonti Eurostatin mukaan ja ottaen lisäksi huomioon asianomaisissa maissa toimivien yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamat tiedot.

(68)

Tämän perusteella yhteisön kulutus kehittyi seuraavasti:

(69)

Yhteisön kulutus kasvoi ensin 8 prosenttia vuosien 2000 ja 2001 välillä, minkä jälkeen se väheni jatkuvasti ja huomattavassa määrin 15 prosenttia. Koko tarkastelujakson aikana kulutus väheni 8 prosenttia. Kulutuksen jatkuvaan vähenemiseen oli selityksenä kysynnän heikkeneminen jatkojalostusteollisuudessa eli muuntajien tuottajien keskuudessa, mikä puolestaan johtui siitä, että uudet teollisuushankkeet, joissa olisi tarvittu sähkömuuntajia, vähenivät.

(70)

Komissio tutki, olisiko asianomaisista maista tulevan tuonnin vaikutuksia arvioitava perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädettyjen arviointiperusteiden mukaan kumulatiivisesti. Artiklassa säädetään, että tuontia on tarkasteltava kumulatiivisesti, jos kustakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali on perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi, yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen ja arviointi on asianmukaista ottaen huomioon tuotavien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset ja tuotavien tuotteiden ja yhteisön samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset.

(71)

On paikallaan muistaa, että toisen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla ei todettu esiintyvän polkumyyntiä. Sen vuoksi kyseiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta peräisin olevaa tuontia ei otettu huomioon tutkittaessa, oliko tuonnin kumulatiivinen arviointi aiheellinen.

(72)

Kummallekin asianomaiselle maalle vahvistettujen polkumyyntimarginaalien todettiin olevan vähimmäistasoa korkeammat. Maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä ei myöskään ollut vähäpätöinen eli Yhdysvalloista tulevan tuonnin osuus tutkimusajanjakson aikaisesta yhteisön kulutuksesta oli noin 10 prosenttia ja Venäjältä tulevan tuonnin osuus 3 prosenttia.

(73)

Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin keskinäisten sekä tuonnin ja yhteisön samankaltaisen tuotteen välisten kilpailuedellytysten osalta todettiin, että asianomaisten maiden myymät suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet ja yhteisön tuotannonalan myymät tuotteet olivat kaikilta osin samankaltaiset ja niiden jakelu tapahtui samojen kaupan kanavien kautta. Tutkimus osoitti, että kummankin maan osalta tuontihintojen kehitys oli samalla tavoin laskeva, erityisesti tarkastelujakson jälkimmäisen osan aikana, ja niiden todettiin alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan myymien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden hinnat laskivat yleisesti.

(74)

Edellä esitetyistä syistä päätellään, että asianomaisista maista peräisin olevaa tuontia olisi arvioitava kumulatiivisesti.

(75)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että asianomaisista maista tulevan suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana yli kolminkertaiseksi.

(76)

(77)

(78)

Komissio tutki, alittivatko asianomaisten maiden vientiä harjoittavien tuottajien hinnat yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana. Analyysiä varten vientiä harjoittavien tuottajien CIF-hinnat oikaistiin yhteisön rajalla tullattuna -tasolle. Tämän jälkeen hintoja verrattiin yhteisön tuotannonalan vertailukelpoisten tuotelajien noudettuna lähettäjältä -hintoihin samassa kaupan portaassa.

(79)

Toinen venäläinen vientiä harjoittava tuottaja vaati, että hinnan alittavuutta (ja vahingon korjaavaa marginaalia) arvioitaessa olisi tehtävä oikaisuja asianomaisen tuottajan tuottamien ja myymien ja yhteisön tuotannonalan myymien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden laatuerojen perusteella. Vaatimuksen perusteena oli se, että samojen tuotelajien osalta kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan tuottamat suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet olisivat huomattavasti heikkolaatuisempia kuin yhteisön tuotannonalan tuottamat.

(80)

Tässä yhteydessä olisi ensinnäkin muistettava, että alkuperäisessä eli vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa tällainen oikaisu todella myönnettiin mutta että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdosta vuonna 2003 tehdyssä tarkastelua ja kyseisten toimenpiteiden voimassaolon jatkamista koskevassa tutkimuksessa (7) jo pääteltiin, ettei oikaisu laadun perusteella ollut enää aiheellinen, koska venäläiset tuotantolaitokset olivat nyt parempia.

(81)

Myös käyttäjiä pyydettiin esittämään huomioita Venäjältä tuotujen ja yhteisön tuotannonalalta ostettujen suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden vertailtavuudesta, eikä yksikään yhteistyössä toimineista käyttäjistä maininnut merkittäviä laatueroja. Vain yksi käyttäjä katsoi, että venäläinen tuote on hieman yhteisössä valmistettua tuotetta heikkolaatuisempaa mutta ei esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. Kyseinen käyttäjä totesi myös, että tuotteet ovat täysin korvattavissa keskenään ja että se oli siirtynyt käyttämään venäläisiä tuotteita merkittävän hintaeron vuoksi. Tästä syystä väite hylättiin.

(82)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien hintojen perusteella maittain todetut hinnan alittavuuden marginaalit prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista ovat seuraavat:

(83)

Venäjän osalta vahvistettiin 6,1 prosentin hinnan alittavuuden marginaali sille vientiä harjoittavalle tuottajalle, jonka kohdalla ei todettu esiintyvän polkumyyntiä. Toinen prosenttiluku viittaa toiseen yhteistyössä toimineeseen vientiä harjoittavaan tuottajaan.

(84)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, joilla on vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(85)

Koska kahteen yhtymään kuuluvia yhteisön tuottajia ja asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia oli rajoitettu määrä, niitä koskevat luvut esitetään ainoastaan indeksoituina.

(86)

Koko tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä väheni 2 prosenttia. Tarkemmin ilmaistuna tuotanto kasvoi ensin 4 prosenttia vuosien 2000 ja 2001 välillä, minkä jälkeen se väheni jatkuvasti vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin vähennys oli noin 5 prosenttia.

(87)

Ilmoitetut kapasiteettiluvut viittaavat tekniseen kapasiteettiin vastakohtana teoreettiselle kapasiteetille, mikä tarkoittaa, että tuotannonalan säännönmukaisina pitämät oikaisut tavanomaisten lomien, käynnistysajan, ylläpidon ja tavanomaisten keskeytysten perusteella on jo otettu huomioon. Tuotantokapasiteetin kasvu vuosien 2001 ja 2002 välillä oli suunnattu vastaukseksi vuonna 2001 voimakkaasti kasvaneeseen kysyntään. Kapasiteetti väheni entiselleen vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson aikana, koska yksi tuottaja muutti hieman tuotantoprosessiaan, mikä vähensi teknistä kapasiteettia. Näin tarkasteltuna tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujakson aikana 4 prosenttia. Kuten 102 kappaleessa osoitetaan, lisäys liittyi investointeihin, joita tehtiin tuotantovälineiden nykyaikaistamiseksi ja siis niiden tehokkuuden parantamiseksi ja joissa sen vuoksi oli yleensä kyse laitteiden ja varusteiden korvaamisesta. Olisi lisäksi huomattava, että kapasiteetin kasvu osui aikaan, jolloin yhteisön tuotannonala toimi vielä kannattavasti. Investoinnit on myös nähtävä vastauksena vuonna 2001 kasvaneeseen kysyntään, ja niitä tarkasteltaessa on otettava huomioon tuohon aikaan yhteisössä käytettävissä ollut kassavirta.

(88)

Kapasiteetin käyttöasteen pienenemiseen oli syynä tuotantokapasiteetin pieni lisäys ja samaan aikaan tapahtunut tuotantomäärän vähennys. Kapasiteetin käyttöaste väheni tarkastelujakson aikana 5 prosenttiyksikköä.

(89)

Tiettyjä samankaltaisen tuotteen lajeja yhteisön tuotannonala tuottaa tilauksesta, eikä niitä sen vuoksi ole tarkoitettu varastoitavaksi. Suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden muita, standardinmukaisempia lajeja tuotetaan kuitenkin yhtäjaksoisesti ja niiden myynti on riippuvainen kysynnän ja hintojen kehityksestä markkinoilla. On näin ollen selvää, että koko tarkastelujakson aikana ilmennyt varastojen lisäys kertoo siitä, että yhteisön tuotannonalalla oli vaikeuksia myydä samankaltaisen tuotteen standardinmukaisempia lajeja erityisesti vuonna 2002, jolloin varastot kasvoivat 46 prosenttia vuoteen 2001 verrattuna, ja vuonna 2003, jolloin varastot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 prosenttia.

(90)

Varastojen vähenemisen 23,5 prosentilla vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana selittää kokonaismyyntimäärän kasvu tuona aikana. On kuitenkin muistettava, että tutkimusajanjakso ei ole sama kuin kalenterivuosi, minkä vuoksi tutkimusajanjakson aikaisen varastotilanteen vertaaminen muiden vuosien tilanteeseen ei ehkä anna asiasta täysin luotettavaa kuvaa. Tarkastelujakson lopussa varastot olivat 22 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2000.

(91)

Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymä määrä väheni tarkastelujakson aikana 19 prosenttia eli vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä noin [...] tonnista [...] tonniin. Vuosien 2000 ja 2001 välillä myyntimäärä aluksi kasvoi [...] tonnilla eli 9 prosenttia, mutta sen jälkeen tutkimusajanjakson loppuun asti määrä väheni [...] tonnilla eli 26 prosenttia. Vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä ilmennyt kasvu voidaan selittää sillä, että yhteisön tuotannonala laski myyntihintojaan (ks. jäljempänä) saadakseen takaisin menettämäänsä markkinaosuutta.

(92)

Tarkastelujakson aikana yhteisön tuotannonalan markkinaosuus väheni kokonaisuudessaan 8,2 prosenttiyksikköä. Lähemmin tarkasteltuna, huolimatta myyntimäärän 9 prosentin kasvusta vuosien 2000 ja 2001 välillä yhteisön tuotannonala kykeni juuri ja juuri säilyttämään markkinaosuutensa, joka kasvoi vain 0,5 prosenttia. Vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus väheni 8,7 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti markkinaosuuden pienentymisen kanssa kulutus väheni 15 prosenttia, mikä tarkoittaa, että yhteisön tuotannonalan myynti väheni enemmän kuin kulutus. Samaan aikaan asianomaisten maiden markkinaosuudet kasvoivat keskeytyksettä.

(93)

Aluksi, vuonna 2001 keskimääräinen yksikkökohtainen myyntihinta nousi 8,6 prosenttia, ja sen jälkeen vuonna 2002 hinta nousi 2,6 prosenttia. Sen jälkeen yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat huomattavasti ja keskeytyksettä, mikä oli erityisen selvästi nähtävissä vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin hinnat laskivat 6,3 prosenttia. Hintojen lasku oli tarpeen, jotta yhteisön tuotannonala ei olisi menettänyt markkinaosuuttaan.

(94)

Edellä olevassa taulukossa esitetty kehityssuuntaus osoittaa yhteisön tuotannonalan myyntihintojen laskeneen selvästi vuodesta 2002 lähtien. Samaan aikaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat laskivat merkittävästi, minkä ansiosta markkinaosuus saattoi kasvaa tuntuvasti.

(95)

Yhteisön tuotannonalan hintoihin kohdistuvan paineen vuoksi tuotanto ei ollut vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana kannattavaa, kuten jäljempänä selostetaan.

(96)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön yksikkökohtaisen myyntihinnan kehitys vertailukohteena vastaavat tuotantokustannukset, jotka aiheutuvat pääasiassa raaka-aineesta eli kuumavalssatuista keloista, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on noin 70 prosenttia.

(97)

Vuodesta 2001 vuoteen 2002 myyntihinnat nousivat keskimäärin enemmän kuin vastaavat kustannukset. Tuona aikana hinnat olivat kustannusten tasolla ja tuloksena oli kannattava tilanne, kuten jäljempänä osoitetaan. Vuonna 2003 hinnat laskivat merkittävästi ja tuotanto muuttui tappiolliseksi huolimatta siitä, että samana vuonna keskimääräiset kustannukset vähenivät. Tutkimusajanjakson aikana ei lähinnä raaka-aineesta johtuvaa tuotantokustannusten pientä nousua voitu siirtää hintoihin, jotka laskivat edelleen roimasti, ja näin aiheutui tuntuvia tappioita. Hintojen alenemiseen liittyi siis hinnankorotusten estyminen eli yhteisön tuotannonala ei kyennyt nostamaan hintojaan kustannusten nousua vastaavasti.

(98)

Tiettyjen yhteisön tuottajien taloudelliseen tulokseen vaikuttivat vuonna 2000 merkittävästi toiminnan käynnistämistä aiheutuneet kustannukset sekä myös tekniset ongelmat, jotka liittyivät vuonna 1999 tehtyyn huomattavaan tuotantovälineinvestointiin. Tämä vaikutti yhteisön tuotannonalan kannattavuuteen kokonaisuudessaan. Koska vuosi 2000 oli epätavallinen, sitä ei voida pitää kehityssuuntauksen tarkastelussa edustavana lähtökohtana. Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön markkinoilla alkoi olla kannattavaa vuosina 2001 ja 2002, mihin vaikuttivat myös jatkojalostusteollisuuden taholta tulevan kysynnän kasvu ja tyydyttävä hintataso. Sen jälkeen hintojen huomattava aleneminen heikensi kannattavuutta välittömällä tavalla. Myynti yhteisön markkinoilla alkoikin olla tappiollista vuodesta 2003 alkaen ja tutkimusajanjakson aikana tappiot olivat –5 prosenttia liikevaihdosta.

(99)

Tässä tutkimuksessa sijoitetun pääoman tuotto ilmaistaan prosenttimääräisenä voittona investointien nettokirjanpitoarvosta. Koska yhteisön tuotannonalan muodostavat yritykset pääasiassa, elleivät yksinomaan, tuottavat ja myyvät samankaltaista tuotetta, sijoitetun pääoman tuotto vahvistettiin niiden kokonaistilanteen osalta. Näin määritettynä sijoitetun pääoman tuotto noudatti tarkastelujakson aikana pääpiirteissään edellä esitettyä kannattavuuden kehityssuuntausta. Vuodesta 2000 vuoteen 2002 se kasvoi noin 0 prosentista noin 20 prosenttiin ja väheni sen jälkeen keskeytyksettä ja oli tutkimusajanjakson aikana noin –30 prosenttia negatiivinen.

(100)

Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta väheni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä XX miljoonasta eurosta -XX miljoonaan euroon. Huippu saavutettiin vuosina 2001 ja 2002, mutta vuonna 2003 kassavirta väheni jyrkästi ja oli alimmillaan tutkimusajanjakson aikana. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonala joutuu turvautumaan keskimäärin yhä enemmän lainoihin rahoittaakseen nykyisen toimintansa ja investointinsa.

(101)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että useiden yhteisön tuottajien pääoman saantia vaikeutti niiden vaikea rahoitustilanne. Vaikka useimmat näistä yrityksistä kuuluvat suuriin teräsyhtiöihin, niiden pääomatarpeita ei aina tyydytetä toivotussa määrin, koska yhtymän sisällä varat ohjataan yleensä kannattavimpiin yksiköihin.

(102)

Samankaltaiseen tuotteeseen liittyvät yhteisön tuotannonalan kokonaisinvestoinnit vähenivät vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 50 prosenttia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tietyn investointitason ylläpitäminen on tälle tuotannonalalle elintärkeää kilpailukyvyn takaamiseksi. Useimmat investoinnit liittyivät nykyaikaistamiseen ja vain muutamat tuotannon lisäämiseen. Olisi kuitenkin muistettava, että uusintainvestoinnit lisäävät yleensä jossain määrin myös teknistä kapasiteettia yksinkertaisesti siksi, että paremmat laitteet ovat tehokkaampia ja tuottavampia kuin entiset.

(103)

Vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön kulutus väheni 8 prosenttia ja yhteisön tuotannonalan myynnin määrä väheni 20 prosenttia. Yhteisön tuotannonala menetti siis merkittävästi markkinaosuuttaan, ja tarkasteltavana olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi samaan aikaan 12,8 prosenttiyksikköä.

(104)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä pysyi vuosien 2000 ja 2001 välisenä aikana ennallaan. Sitä seuraavina vuosina se väheni kaikkiaan 5 prosenttia tarkastelujakson alkuun verrattuna.

(105)

Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus työntekijäkohtaisena vuosituotoksena mitattuna kasvoi ensin 4 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2001, laski sitten noin 2 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2002 ja kasvoi jälleen vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana. Tarkastelujakson lopussa tuottavuus oli 3 prosenttia korkeampi kuin jakson alussa. Tuottavuuden kasvu voidaan osittain selittää investoinneilla, jotka tehtiin olemassa olevien laitteiden tehokkuuden parantamiseksi kuten edellä 102 kappaleessa selostettiin.

(106)

Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus työntekijäkohtaisena vuosituotoksena mitattuna kasvoi ensin 4 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2001, laski sitten noin 2 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2002 ja kasvoi jälleen vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana. Tarkastelujakson lopussa tuottavuus oli 3 prosenttia korkeampi kuin jakson alussa. Tuottavuuden kasvu voidaan osittain selittää investoinneilla, jotka tehtiin olemassa olevien laitteiden tehokkuuden parantamiseksi kuten edellä 102 kappaleessa selostettiin.

(107)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat erityisesti avoimilla ja näin ollen hintavaihteluille erittäin alttiilla markkinoilla, jollaiset tarkasteltavana olevan tuotteen markkinat ovat.

(108)

Kuten edellä selostettiin, koko tarkastelujakson ajan olivat voimassa Venäjältä peräisin olevien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden, joiden leveys on suurempi kuin 500 mm, tuontia koskevat toimenpiteet. Muistutetaan kuitenkin, että tämä koskee ainoastaan osaa tämän tutkimuksen tarkasteltavana olevasta tuotteesta, sillä tämä menettely koskee kaikenlevyisiä Venäjältä mutta myös Yhdysvalloista peräisin olevia suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita. Näin ollen yhteisön tuotannonalan toipuminen oli vain osittaista, sillä sittemmin siihen kohdistuivat myös Venäjältä ja Yhdysvalloista polkumyynnillä tulevan kaikenlevyisten suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnin vaikutukset.

(109)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että tutkimusajanjakson jälkeen tapahtui merkittäviä muutoksia, jotka olisi otettava analyysissä huomioon, sillä niiden vuoksi toimenpiteiden käyttöönotto olisi selvästikin epäasianmukaista. Tarkemmin ottaen väitteet liittyivät yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen hintojen nousuun sekä yhden valitukseen osallistuneen yrityksen tuotantolaitoksen sulkemiseen, joka tapahtui tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen.

(110)

Ensimmäiseksi on syytä todeta, että perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei tavallisesti oteta huomioon. Näin siksi, että olennaiset tosiseikat on vahvistettava ja tarkistettava rajatun ja tarkoin määrätyn ajan kuluessa, jotta voidaan varmistaa tutkimuksen tulosten olevan edustavia ja luotettavia, ja myös siksi, että muutoin tutkimus voisi pitkittyä tarpeettomasti sen vuoksi, että tietyltä ajalta, eli tutkimusajanjaksolta, kerätyt tiedot eivät kuvaa myöhemmässä vaiheessa vallitsevaa tilannetta.

(111)

Perusasetuksen sanamuodosta seuraa, että tutkimusajanjakson jälkeen ilmenneet seikat tulisi ottaa huomioon ainoastaan silloin, kun ne ovat luonteeltaan poikkeuksellisia ja niiden vuoksi toimenpiteiden käyttöönotto todellakin olisi epäasianmukaista. Tällaisen menettelyn on vahvistanut myös yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (8).

(112)

Väitettiin, että yhteisön tuotannonala ilmoitti hintojen noususta tutkimusajanjakson jälkeen ja että hintojen nousu oli luonteeltaan poikkeuksellinen, koska sitä kuvattiin lehdistössä epätavallisen suureksi.

(113)

Komission yksiköt ovat koonneet tuoreet tiedot, ja yhteisön tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan kehitys yhteisön markkinoilla esitetään seuraavassa taulukossa:

(114)

Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että vaikka hinnat todellakin nousivat tutkimusajanjakson jälkeen, hintojen nousu ei ollut mitenkään epätavallisen suuri. Vuoden 2004 kolmen viimeisen neljänneksen aikana keskihinta nousi näet ainoastaan 5 prosenttia tutkimusajanjakson aikaiseen hintatasoon verrattuna, eivätkä hinnat selvästikään palautuneet aikaisempien vuosien tasolle.

(115)

Vaikka tämän hintojen nousu katsottaisiin poikkeukselliseksi — mitä se ei siis tässä tapauksessa ollut — olisi myös yhteisön markkinoiden muiden toimijoiden, erityisesti asianomaisten maiden toimijoiden, hintatason kehittyminen tutkimusajanjakson jälkeen sekä raaka-aineen hintavaihtelu otettava huomioon, jotta voitaisiin todeta, voisiko polkumyyntitullien käyttöönotto todellakin olla epäasianmukaista hintojen nousun vuoksi. Tämän asian yksityiskohtainen analyysi ei ole aiheellista, sillä kuten edellä osoitettiin, hinnat nousivat vain jonkin verran. Ei myöskään voida tietää, onko hintojen nousu pysyvä.

(116)

Tärkeämpänä seikkana muistutetaan, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei perustunut pelkästään hintatasoon, vaan siihen vaikutti useiden eri tekijöiden heikkeneminen. Tämän vuoksi mahdollinen hintojen nousu, vaikka olisikin luonteeltaan poikkeuksellinen ja kestävä, ei sinänsä merkitsisi, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi epäasianmukaista, jolleivät muut vahingon osoittimet kehity samalla tavalla ja näin muuta vahinkoa koskevaa kokonaispäätelmää.

(117)

Edellä esitetyistä syistä katsotaan, ettei yhteisön tuotannonalan mahdollinen hintojen nousu tutkimusajanjakson jälkeen tarkoita, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi epäasianmukaista.

(118)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhden yhteisön tuotannonalaan kuuluvan tuottajan toiminnan lopettaminen merkitsi sitä, ettei toimenpiteitä ole syytä ottaa käyttöön, koska sen seurauksena yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti pienenee merkittävästi ja yhteisön markkinoilla syntyy näin mahdollisesti puutetta suuntaisrakeisista sähköteknisistä levyvalmisteista.

(119)

Tältä osin huomautetaan, ettei perusasetuksen 6 artiklan 1 kohtaa, joka käsittelee tutkimusajanjakson jälkeen ilmenneitä seikkoja, sovelleta yhteisön etua määritettäessä, vaan tällöin sovelletaan perusasetuksen 21 artiklaa. Tästä syystä viitataan 174 kappaleeseen, jossa tuotantokapasiteettia käsitellään yhteisön etua koskevan analyysin yhteydessä.

(120)

On kuitenkin vahvistettava, että Italiassa sijaitsevan tuottajan tuotantolaitoksen sulkemisesta on ilmoitettu ja että tuotanto jatkuu siellä kesäkuusta 2005 lähtien vähäisempänä ja saman vuoden syyskuussa sen on tarkoitus loppua kokonaan.

(121)

Sitä paitsi, vaikka tuotantolaitoksen aiottu sulkeminen voisikin olla poikkeuksellinen ja luonteeltaan kestävä tapahtuma, minkä vuoksi sitä tarkasteltiin analyysin yhteydessä, tämä vain vahvistaisi edellä esitettyjä päätelmiä, joiden mukaan yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut vahinkoa tutkimusajanjakson aikana ja epävarma tilanne jatkui myös tutkimusajanjakson päätyttyä.

(122)

Huolimatta voimassa olevista Venäjältä tulevassa leveiden suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnissa sovellettavista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Venäjältä tuotaviin leveisiin suuntaisrakeisiin sähköteknisiin levyvalmisteiin sovellettavien toimenpiteiden myönteiset vaikutukset ovat näet vaimentuneet Venäjältä ja Yhdysvalloista polkumyynnillä tulevan kaikenlevyisten suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnin alettua. Tämän tuonnin merkitys oli huomattavasti vähäisempi tarkastelujakson alussa. Lisäksi viitataan myös 17 kappaleeseen, jossa selostetaan, että Venäjältä peräisin oleviin leveisiin suuntaisrakeisiin sähköteknisiin levyvalmisteisiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kierretään leikkaamalla suuntaisrakeiset sähköteknisestä teräksestä valmistetut kelat kahdeksi puolikkaaksi, joiden leveys on enintään 500 mm.

(123)

Tarkastelujakson aikana myyntimäärä väheni 19 prosenttia, tuotanto väheni 2 prosenttia, varastot kasvoivat merkittävästi eli 18 prosenttia ja markkinaosuus pieneni 8 prosenttiyksikköä. Polkumyynnillä tapahtuva tuonti alitti yhteisön tuottajien hinnat yhteisön markkinoilla, eikä niitä voitu korottaa tuotantokustannusten kasvua vastaavasti. Tämän tuloksena tuotannonalan toiminta oli tappiollista vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana. Tarkastelujakson aikana työntekijämäärä väheni 5 prosenttia ja investoinnit 50 prosenttia.

(124)

Tarkemmin eriteltynä yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kehittyi seuraavasti: Vuonna 2001 yhteisön markkinoilla kysyntä kasvoi ja hinnat nousivat. Tuona aikana yhteisön tuotannonala pystyi myös kasvattamaan myyntimääriään samassa suhteessa kuin kulutus kasvoi ja myyntihinnat nousivat. Tuloksena oli kannattava tilanne, ja tuotannonala kykeni näin tekemään investointeja ja kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan. Vaikka myyntimäärät ja markkinaosuus vuonna 2002 pienenivät, yhteisön tuotannonala onnistui säilyttämään hintatasonsa ja pysymään kannattavana, vaikka tilanne ei ollutkaan tuotantokustannusten nousun johdosta enää yhtä hyvä kuin vuonna 2001.

(125)

Vuodesta 2003 alkaen yhteisön tuotannonala ei kyennyt enää pitämään hintojaan samalla tasolla, ja ne alenivat huomattavasti, ja samaan aikaan myyntimäärät ja markkinaosuudet pienenivät tuntuvasti. Tutkimusajanjakson aikana hinnat laskivat edelleen, mutta kustannukset pysyivät suhteellisen vakaina. Tämän tuloksena kannattavuus jäi tavattoman heikoksi. Tappioiden ollessa näin suuria tuotannonalan olemassaolo on vaakalaudalla. Tutkimusajanjakson jälkeen yhden yhteisön tuottajan onkin pakko sulkea tuotantolaitoksensa.

(126)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(127)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti komissio on tarkastellut, onko asianomaisista maista peräisin olevien tarkasteltavana olevien tuotteiden polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle samaan aikaan vahinkoa. Näin pyrittiin varmistamaan, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsottu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(128)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän huomattava kasvu, se yli kolminkertaistui tarkastelujaksolla, tapahtui samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huonontumisen kanssa. Yhteisön taloudellisen tilanteen huonontumista osoittaa muun muassa myyntimäärien pienentyminen noin 20 prosentilla samana ajanjaksona. Koska voimassa olevat toimenpiteet koskevat vain Venäjältä peräisin olevia leveitä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita, ne eivät voi riittävästi suojata yhteisön tuotannonalaa kyseisen tuonnin vaikutuksilta. Tämä pätee erityisesti, kun otetaan huomioon merkittävä lisäys edellä mainittujen suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden kaikkien leveyksien tuonnissa, Yhdysvalloista peräisin oleva tuonti mukaan luettuna, ja se, että leveisiin suuntaisrakeisiin sähköteknisiin levyvalmisteisiin sovellettavia toimenpiteitä toisinaan kierrettiin leikkaamalla levyt kuten 17 kappaleessa on esitetty.

(129)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin jatkuvasti kasvaneen määrän kielteiset vaikutukset vain vahvistuivat vuodesta 2002 eteenpäin, kun yhteisön kulutus väheni. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus itse asiassa kasvoi kaudella 2002/2003 yli 5 prosenttiyksiköllä ja yhteisön tuotannonalan osuus pienentyi noin 7 prosenttiyksiköllä. Tämä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin äkkinäinen kasvu selittyy vastaavien hintojen rajulla alenemisella samalla ajanjaksolla. Yhdessä vuodessa hinnat laskivat 1 282 eurosta tonnia kohti 1 049 euroon tonnia kohti eli noin 15 prosenttia. Tämä johti yhteisön tuotannonalan myynnin määrän merkittävään pienentymiseen vastaavana ajanjaksona. Yhteisön tuotannonala pyrki ensiksi säilyttämään keskimääräisen hintatasonsa, mutta hinta, joka oli 1 254 euroa tonnilta vuonna 2002, laski kuitenkin 1 189 euroon tonnilta vuonna 2003. Tuotannonalan oli näin ollen edelleen alennettava hintojaan säilyttääkseen myyntinsä määrän ja markkinaosuutensa tutkimusajanjaksolla. Tällä oli kuitenkin suora kielteinen vaikutus tuotannonalan kannattavuuteen, joka muuttui negatiiviseksi ja oli tutkimusajanjaksolla –7,4 prosenttia liikevaihdosta.

(130)

Koska voidaan selvästi vahvistaa syy-yhteys yhtäältä jatkuvasti halpenevin hinnoin tapahtuneen polkumyynnin alkamisen ja toisaalta yhteisön tuotannonalan myynnin määrän ja markkinaosuuden pienentymisen sekä hintojen alenemisen, mikä johti tappiollisuuteen, välillä, päätellään, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti ratkaisevasti yhteisön tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(131)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko johtui Yhdysvaltain dollarin ja euron vaihtokurssin kehityksestä, joka oli vaikuttanut Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin hintoja alentavasti. Tämä tilanne suosi yhdysvaltalaista tuontia, joka kykeni lisäämään markkinaosuuttaan.

(132)

Seuraavassa taulukossa verrataan Yhdysvaltain dollarin ja euron vaihtokurssia Yhdysvalloista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräisiin tuontihintoihin.

(133)

Edellä olevista tiedoista käy ilmi, että Yhdysvaltain dollarin ja euron vaihtokurssin kehityksen ja Yhdysvalloista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräisten tuontihintojen välillä ei ole selvää syy-yhteyttä. Ajanjaksolla 2000—2002 tuontihinnat laskivat jo 21 prosenttia ja valuuttakurssit pysyivät vakaina. Lisäksi edellä esitettyjen tietojen mukaan tarkastelujakson aikana kyseisen tuonnin keskihintojen alentuminen (–42 prosenttia) oli paljon voimakkaampaa kuin valuuttakurssin kielteinen kehitys (–21 prosenttia). Tämä piti erityisesti paikkansa ajanjaksolla 2002/2003, kun keskimääräiset yksikkötuontihinnat olivat voimakkaimmassa laskussa. Näin ollen päätellään, että mikäli valuuttakursseilla oli mitään vaikutusta, sitä ei ainakaan voida pitää merkittävänä syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(134)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että muiden yhteisön tuottajien myynti yhteisön markkinoilla laski lähes 20 prosenttia tarkastelujaksolla. Vastaavat markkinaosuudet ovat myös laskeneet 9,2 prosentista vuonna 2000 8,3 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin näin ollen, että muiden yhteisön tuottajien tilanne vastasi yhteisön tuotannonalan tilannetta eikä aiheuttanut tuotannonalalle vahinkoa.

(135)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että osa yhteisön tuotannonalan kärsimästä vahingosta johtuisi yhteisön tuotannonalan vientitoiminnasta. Väitettiin, että yhteisön tuotannonala tahallisesti vähensi kotimarkkinamyyntiään suosiakseen kannattavaa vientiä EU: hun kuulumattomiin maihin.

(136)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että yhteisön tuotannonala todellakin lisäsi vientiään tarkastelujaksolla ja erityisesti vuodesta 2002 eteenpäin. Tämän kasvun kohdalla olisi kuitenkin ennemmin otettava huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin alkaminen yhteisön markkinoilla ajankohtana, jolloin kulutus vähentyi ja yhteisön hinnat alenivat merkittävästi. Rajoittaakseen vahingon yhteisön tuotannonala reagoi tähän tilanteeseen pyrkimällä lisäämään vientiään.

(137)

On myös muistettava, että yhteisön markkinat ovat edelleen yhteisön tuotannonalan luontainen markkina-alue. Kun tilanne yhteisön markkinoilla vuonna 2001 tuli suotuisaksi, yhteisön tuotannonala itse asiassa lisäsi kotimarkkinamyynnin määrää ja vientimyynti väheni.

(138)

Lisäksi olisi huomattava, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko ei rajoittunut myynnin määrän ja markkinaosuuden pienentymiseen yhteisön markkinoilla. Sille oli myös tyypillistä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtunut voimakas hintojen aleneminen sekä yhteisön tuotannonalan hintojen merkittävä alittaminen, mikä johti huomattaviin taloudellisiin tappioihin. Tällaisen kielteisen hintakehityksen ei suinkaan voida katsoa johtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnin kasvusta. Päinvastoin katsotaan, että vientimyynnin lisääntyneen määrän vuoksi yhteisön tuotannonala on mahdollisesti voinut hyötyä suurtuotannon eduista ja näin samankaltaisen tuotteen kokonaiskustannuksiin kohdistuvasta vipuvaikutuksesta. Jollei vienti olisi tällä tavoin lisääntynyt, voitaisiin tappioiden odottaa olevan vielä merkittävämmät. Näin ollen päätellään, että yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ei voida katsoa johtuneen sen viennin kasvusta.

(139)

Muu kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti Venäjältä kasvoi 66 prosentilla tarkastelujaksolla, mikä tarkoittaa markkinaosuuden kasvua lähes 3 prosenttiyksiköllä.

(140)

Tässä yhteydessä olisi ensinnäkin huomattava, että kyseisen tuonnin kasvu oli vähäisempää kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvu, joka esitetään edellä 75 kappaleessa. Toiseksi on myös todettu, että muun kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintataso oli korkeampi kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin. Hinnan alittavuuden marginaalin todettiin muun kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kohdalla olevan 6,1 prosenttia ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kohdalla 14,4—26,6 prosenttia.

(141)

Tämän vuoksi päätellään, että muun kuin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen oli vähäinen eikä sillä voida katsoa olleen merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(142)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että tuonti muista kolmansista maista laski sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Samanaikaisesti vastaava keskimääräinen myyntihinta nousi. Tämän vuoksi päätellään, että muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(143)

Markkinoilla, joilla kysyntä laskee, odotetaan kaikkien toimijoiden myynnin vähentyvän. Näin tapahtui yhteisön tuotannonalan kohdalla. Tarkastelujaksolla myynti kuitenkin väheni enemmän kuin kulutus. Samanaikaisesti kun yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön tuottajien ja muiden kolmansien maiden myynnin määrä ja markkinaosuus laskivat tarkastelujaksolla, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä yli kolminkertaistui ja se sai merkittävän markkinaosuuden. Kuten vahingon analyysissa osoitetaan, tarkastelujakson aikana kysyntä laski noin 25 000 tonnilla, yhteisön tuotannonalan myynti väheni noin 40 000 tonnilla, mutta asianomaisista maista peräisin oleva tuonti kasvoi noin 30 000 tonnilla.

(144)

Näin ollen päätellään, että vaikka kysynnän vähentyminen onkin vaikuttanut yhteisön tuotannonalan myynnin pienentymiseen, vahinko, joka koostuu lähinnä markkinaosuuksien menettämisestä, hintojen alenemisesta ja tappiollisuudesta, johtuu korkeintaan vähäiseltä osin jos lainkaan tuosta kysynnän vähentymisestä.

(145)

Edellä esitetyn perusteella voidaan vahvistaa, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko, jolle on tunnusomaista myyntimäärien ja markkinaosuuksien pieneneminen sekä myynnin yksikköhinnan lasku, joiden vuoksi kannattavuuden osoittimet huononivat, johtui tutkimuksen kohteena olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(146)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin alkaminen ja yhteisön tuotannonalan myynnin määrän ja markkinaosuuden pieneneminen osuvat selvästi ajallisesti yhteen. Polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuva hintojen aleneminen oli erityisen huomattavaa vuodesta 2002 alkaen. Yhteisön tuotannonala pyrki säilyttämään hintatasonsa vuonna 2003, mutta sen oli pakko seurata polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintatasoa säilyttääkseen tietyn myyntitason. Tämä johti tappiolliseen tilanteeseen.

(147)

Havaittiin, että muut tutkitut tekijät eivät poistaneet edellä esitettyä syy-yhteyttä edes mahdollisen yhteisvaikutuksensa avulla. Kulutuksen vähentyminen mahdollisesti osaltaan vaikutti yhteisön tuotannonalan myynnin määrän vähentymiseen. Voidaan kuitenkin kohtuudella päätellä, että ilman polkumyynnillä tapahtunutta, hin naltaan alhaista tuontia yhteisön tuotannonalan tilanne ei varmasti olisi huonontunut yhtä paljon, koska markkinaosuus ei olisi pienentynyt. Pääteltiin myös, että Venäjältä tulleella muulla kuin polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla oli vain vähäinen kielteinen vaikutus. Lopuksi on todettava, että Yhdysvaltain dollarin ja euron vaihtokurssin kehitys ei selittänyt Yhdysvaltojen osalta vahvistettua mittavaa polkumyyntiä eikä yhteisön tuotannonalan kärsimää vahinkoa.

(148)

Tästä syystä päätellään, että asianomaisista maista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(149)

Tutkittiin, oliko polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole yhteisön edun mukaista. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkasteltiin toimenpiteiden käyttöönoton ja käyttöönottamattomuuden vaikutuksia kaikkiin tämän tutkimuksen osapuoliin.

(150)

Vahingon analyysi osoitti, että hyvän kauppatavan mukaisissa oloissa yhteisön tuotannonala on elinkelpoinen ja kannattava ja alalla on myös tehty investointeja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tilanne oli tällainen vuosina 2001 ja 2002, kun yhteisön tuotannonala myös hyötyi voimassa olevista Venäjältä peräisin olevien leveiden suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä ja tarkasteltavana olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin taso ei ollut vielä yhtä merkittävä kuin tutkimusajanjaksolla.

(151)

On myös muistettava, että vuonna 1999 alalla on yhteisössä tehty suuri rakenneuudistus. Valituksen tehneiden kolmen yrityksen tuolloisen sulautumisen tarkoituksena oli luoda suurempi yksikkö, joka voisi kilpailla tehokkaammin ja investoida enemmän.

(152)

Vuodesta 2002 alkaen alhaiseen hintaan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin jatkuva kasvu aiheutti hintojen yleisen alenemisen yhteisön markkinoilla, joilla myös kulutus oli laskussa. Yhteisön tuotannonalasta tuli tappiollinen ja sen vuoksi erittäin haavoittuva. Tappiot tulivat niin raskaiksi, että italialainen tuottaja ilmoitti tehtaansa asteittaisesta sulkemisesta. Markkinoiden kehittyminen Italiassa osoittaa selvästi, miten paljon polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(153)

Tämän vuoksi on tärkeää, että hinnat palautetaan tasolle, jolla ne olisivat ilman polkumyyntiä, tai ainakin vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle, jotta kaikki tuottajat voivat toimia yhteisön markkinoilla tavallisissa, hyvän kauppatavan mukaisissa olosuhteissa. Siten yhteisön tuotannonala voi taas päästä tyydyttävälle kannattavuustasolle. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, ei voida varmasti sanoa, etteikö yhteisön tuotannonala joudu sulkemaan lisää tuotantolaitoksiaan.

(154)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että minkä tahansa polkumyynnin vastaisen toimenpiteen käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden toipua tutkimuksessa todetun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(155)

Suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita käytetään pääasiassa teho- ja jakelumuuntajien valmistuksessa. Muuntajien valmistus on vakiintunut tuotannonala, joka on pitkään toimittanut tavaraa suurille energiantuottajille. Muuntajia valmistavat yritykset kuuluvat yleensä suuriin, maailmanlaajuisiin teollisuuskonserneihin. Markkinoilla toimii kuitenkin myös pienempiä itsenäisiä yrityksiä.

(156)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta pidetään merkittävänä kustannuksena käyttäjille, koska suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden osuus muuntajien kokonaistuotantokustannuksista on noin 10—30 prosenttia.

(157)

Perustellut kyselyvastaukset, jotka sisälsivät kaikki pyydetyt taloudelliset tiedot, saatiin 16 käyttäjältä. Jotkut muut käyttäjät puolestaan toimittivat kirjallisia kommentteja mutta eivät yksityiskohtaisia tietoja. Niiden toimittaman taloudellisen tiedon mukaan yhteistyössä toimineiden käyttäjien osuus yhteisön kokonaiskulutuksesta olisi noin 30 prosenttia.

(158)

Käyttäjät ilmaisivat yleensä vastustavansa toimenpiteiden käyttöönottoa. Ensinnäkin ne väittivät, että polkumyynnin vastaisten toimien käyttöönotto johtaisi tuonnin loppumiseen kyseisistä maista, jolloin ne olisivat riippuvaisia yhteisön tuotannonalasta, joka väitteiden mukaan olisi silloin monopoliasemassa. Lisäksi ne väittivät, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi merkittävään hintojen nousuun, mikä vaikuttaisi kielteisesti niiden kilpailukykyyn suhteessa yhteisön ulkopuolella toimivaan muuntajateollisuuteen. Lopuksi ne väittivät, että mikäli toimenpiteet pantaisiin täytäntöön ei yhteisön tuotannonalalla olisi käyttäjäteollisuuden kysynnän edellyttämää kapasiteettia.

(159)

Ennen kuin aletaan lähemmin tarkastella käyttäjäteollisuuden esille ottamia kysymyksiä, on tunnettava tietyt taustatiedot, jotta yhteisön markkinoiden tilannetta voidaan arvioida oikein.

(160)

On huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia on maailmanlaajuisesti vain melko vähän. Ainoastaan 13 tuottajaa maailmassa toimii suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden alalla. Japanissa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä on kussakin kaksi tuottajaa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Brasiliassa kussakin yksi ja Euroopan yhteisössä on kuusi (joista kolme on keskenään etuyhteydessä). Euroopan yhteisö on näin ollen markkina-alue, jolla on eniten tuottajia. Japanilaisten ja yhdysvaltalaisten tuottajien jakeluverkosto on erityisen hyvin järjestetty yhteisön markkinoilla, koska niillä on omat palvelukeskuksensa ja/tai etuyhteydessä olevat tuojansa EU: ssa. Lisäksi näyttää siltä, että koko maailmassa vain kolme tuottajaa kykenee toimittamaan tarkasteltavana olevan tuotteen tiettyjä erittäin läpäiseviä (laserilla käsiteltyjä) tuotelajeja. Kyseiset tuottajat toimivat EU: ssa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

(161)

On syytä muistaa, että vuonna 1999 kolme yhteisön tuottajaa sulautti toimintansa saman holdingyhtiön alaisuuteen (ThyssenKrupp) luodakseen suuremman yksikön, joka voisi tehokkaammin kilpailla suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden muiden tuottajien kanssa maailmanmarkkinoilla. Euroopan komissio analysoi sulautuman tuolloin yksityiskohtaisesti ja hyväksyi sen.

(162)

Tutkimus osoitti myös, että yhteistyössä toimineet käyttäjät ostivat tutkimusajanjaksolla tarvitsemistaan suuntaisrakeisista sähköteknisistä levyvalmisteista 10 prosenttia venäläisiltä tuottajilta ja 15 prosenttia yhdysvaltalaisilta tuottajilta, jotka myivät tuotetta polkumyynnillä. Toisin sanoen yhteistyössä toimineet käyttäjät hankkivat muilta kuin polkumyynnillä myyviltä tahoilta suurimman osan eli 75 prosenttia, josta noin 60 prosenttia yhteisön tuotannonalalta. Ainoastaan yksi käyttäjä hankki kaikki tarvitsemansa suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet polkumyynnillä myyviltä tahoilta, mutta hiljattain se alkoi käyttää yhteisön tuotannonalan tavarantoimittajia.

(163)

Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon käyttäjien ensimmäisen väitteen, että ne tulisivat täysin riippuvaisiksi yhteisön tuotannonalan tarjonnasta, olisi ensinnäkin muistettava, että polkumyyntitullien tavoitteena ei ole sulkea yhteisön markkinoita tuonnilta vaan palauttaa hyvän kauppatavan mukainen tilanne poistamalla vahingollisen polkumyynnin vaikutus. Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin ei näin ollen odoteta loppuvan vaan jatkuvan, joskaan ei polkumyynnillä tai vahinkoa aiheuttavin hinnoin.

(164)

Tämä pitää ilman muuta paikkansa Venäjän suhteen, koska polkumyyntimarginaalia ei vahvistettu suurimmalle venäläiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jonka osuus Venäjän viennistä tutkimusajanjaksolla oli noin 75 prosenttia, ja vain suhteellisen pieni marginaali eli 11,5 prosenttia vahvistettiin toiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Jäljempänä I. jaksossa ehdotetaan, että tämän tutkimuksen tuloksiin perustuvilla toimenpiteillä olisi korvattava nykyiset toimenpiteet, jotka koskevat Venäjältä peräisin olevia leveitä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita, joiden kohdalla vaihtelu on ollut 14,7 prosentista 40,1 prosenttiin. Toisin sanoen Venäjän tapauksessa tämän tutkimuksen perusteella vahvistettujen toimenpiteiden yleispaino olisi paljon vähemmän merkittävä kuin nykyisin voimassa olevien.

(165)

Yhdysvaltojen tilanteessa tuonnin odotetaan myös jatkuvan, koska yhteisön markkinoilla jatkuvasti kysytään tarkasteltavana olevan tuotteen erikoislajeja, joita tuottavat vain harvat tuottajat koko maailmassa.

(166)

Lisäksi viitataan 190—193 kappaleeseen, jossa käsitellään molempien asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien tekemiä hintasitoumuksia. Niissä vientiä harjoittavat tuottajat sitoutuvat myymään tuotteensa yhteisön markkinoilla polkumyynnin vahingolliset vaikutukset poistavaa hintatasoa korkeammin hinnoin. Näin ollen on odotettavissa, että tuonti asianomaisista maista ei lopu.

(167)

Koska tuonnin asianomaisista maista odotetaan jatkuvan ja vaihtoehtoisia tavarantoimittajia edelleen on, on väite, että polkumyyntitullien käyttöönotto johtaisi yhteisön tuotannonalan monopoliasemaan, perusteeton. Sen lisäksi, että tuonnin odotetaan jatkuvan asianomaisista maista, sen odotetaan jatkuvan myös muista kolmansista maista. Yhteisön tuotannonala koostuu useammasta kuin yhdestä yrittäjästä, ja muut yhteisön tuottajat (jotka eivät kuulu yhteisön tuotannonalaan) toimivat myös aktiivisesti markkinoilla.

(168)

Jotkut osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalalle tulisi monopoliasema tarkasteltavana olevan tuotteen tiettyjen erityisten tuotelajien kohdalla. Nämä ovat tiettyjä lajeja, joilla on erittäin suuri permeabilititeetti ja joita vain hyvin harva tuottaja maailmassa voi tuottaa. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin huomattava, että tutkimuksessa pääteltiin, että tässä polkumyynnin vastaisessa menettelyssä olisi tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia tuotelajeja pidettävä yhtenä tuotteena. Tutkimuksen, johon sisältyy yhteisön edun analyysi, kohteena olisi näin ollen oltava tarkasteltavana oleva tuote kattavasti eivätkä tietyt erityiset tuotelajit erillisinä.

(169)

Edellä todetusta huolimatta on totta, että tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja, joiden permeabiliteetti on suuri, tuottaa koko maailmassa vain harva tuottaja eli yksi tuottaja Yhdysvalloissa, kaksi Japanissa ja yksi yhteisössä (katso edellä). Tässä yhteydessä muistutetaan, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeenkin odotetaan hankintalähteiden, joihin myös Yhdysvalloista peräisin oleva tuonti kuuluu, säilyvän joskaan ei polkumyynnillä eikä vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla. Tämän vuoksi kilpailun voidaan odottaa säilyvän riittävänä myös näiden erityisten tuotelajien kohdalla.

(170)

Lisäksi väitettä, että olisi yhteisön edun vastaista ottaa käyttöön toimenpiteitä, koska vain muutama yritys tuottaa kyseisiä erityislajeja, ei voida pitää kelvollisena perusteluna sille, että sallittaisiin yhden kyseisistä tuottajista, tässä tapauksessa yhdysvaltalaisen tuottajan, myydä tuotteitaan polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla yhteisön markkinoilla. On syytä muistaa, että tälle yritykselle vahvistettiin merkittävä polkumyyntimarginaali eli 47,6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan käyttäjät hankkivat merkittävän osuuden tuotteistaan, erittäin läpäisevät tuotelajit mukaan luettuina, yhteisön tuotannonalalta ja polkumyynnillä tapahtuva tuonnin aiheuttama jatkuva hintapaine voi johtaa tuotantolaitosten sulkemiseen yhteisössä. Vahingollisen polkumyynnin kielteisen vaikutuksen poistavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden puuttuessa ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että käyttäjistä tulisi täysin riippuvaisia tuonnista, mikä ilman muuta olisi haitallista myös kilpailulle ja käyttäjäteollisuudelle.

(171)

Väitteen, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat nousevat yhteisön markkinoilla, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, yhteydessä olisi muistettava, että koska toimenpiteiden tarkoitus on lopettaa vahingollinen polkumyynti, voidaan odottaa, että minkä tahansa toimenpiteiden käyttöönotolla olisi hintoja nostava yleisvaikutus. Tämän vaikutuksen odotetaan kuitenkin olevan maltillinen.

(172)

Edelleen olisi kuitenkin eri hankintalähteitä, joihin toimenpiteet eivät vaikuttaisi ja jotka takaisivat kilpailun. Lisäksi kuten edellä jo esitettiin, Venäjän tapauksessa olisi tämän tutkimuksen päätelmiin perustuvilla polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä yleisesti ottaen pienempi vaikutus kuin tutkimusajanjakson aikana voimassa olleilla toimenpiteillä, kun otetaan huomioon tässä tutkimuksessa vahvistettujen toimenpiteiden taso ja koska näillä toimenpiteillä korvattaisiin nykyisin voimassa olevat leveitä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita koskevat toimenpiteet (katso 194 ja 195 kappale). Kun Venäjältä yhteisöön tutkimusajanjaksolla tuotujen, tarkasteltavana olevien tuotteiden tuontiin sovelletaan toimenpiteitä tässä tutkimuksessa vahvistetulla tasolla, ovat polkumyyntitullit yleisesti ottaen neljä kertaa pienemmät kuin nykyisin maksettavat tullit.

(173)

Yhdysvalloista peräisin olevassa tuonnissa poistettaisiin alhaisemman tullin sääntöä soveltaen vain polkumyyntimarginaalin vahinkoa aiheuttava osa, mikä keskimäärin saattaisi kyseisen tuonnin hinnat tasolle, joka edelleen olisi alhaisempi kuin vuoden 2002 taso.

(174)

Väite, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi riittämättömään tarjontaan, olisi myös hylättävä. Kuten edellä on esitetty, tuonnin odotetaan joka tapauksessa jatkuvan, vaikka toimenpiteet otettaisiin käyttöön. Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti on lisäksi suurempi kuin yhteisön kokonaiskulutus tutkimusajanjaksolla. Lisäksi jos yhteisön hinnat palautetaan kohtuulliselle tasolle, voidaan yhteisön tuotannonalan odottaa siirtävän myyntiään takaisin kotimarkkinoille ja vähentävän vientimyyntiään.

(175)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että tuotantolaitoksen sulkeminen Italiassa vähentäisi yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteettia ja siten mahdollisesti johtaisi riittämättömään tarjontaan yhteisön markkinoilla. Tällä väitteellä voidaan kuitenkin toisaalta perustella myös tarvetta suojata yhteisön tuotannonalaa polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta, jotta enemmältä tuotantolaitosten sulkemiselta vältytään ja tuotantokapasiteetti säilytetään.

(176)

Lisäksi olisi huomattava, että tuotantolaitoksen ilmoitetun sulkemisen jälkeenkin yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti on edelleen suurempi kuin kysyntä yhteisössä tutkimusajanjaksolla ja toimintaansa jatkavien tuottajien tarkoituksena on investoida tuotantokapasiteettiin riittävän tarjonnan takaamiseksi yhteisön markkinoilla. Tilanne, jossa terveet kilpailuolosuhteet ja hintataso palautetaan yhteisön markkinoille ja siten taataan tyydyttävä voitto yhteisön tuotannonalalle, suosisi tuollaisia investointeja ja myynnin siirtymistä takaisin yhteisön markkinoille.

(177)

Lopuksi olisi todettava, että käyttäjät olivat jo esittäneet suurimman osan edellä olevista väitteistä niiden aikaisempien tutkimusten yhteydessä, jotka johtivat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoon Venäjältä peräisin olevien leveiden suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnissa. Huolimatta noista väitteistä, jotka aikoinaan hylättiin, koska niitä joko pidettiin perusteettomina tai niiden ei todettu olevan vastoin yhteisön tuotannonalan etua kokonaisuutena tarkastellen, käyttäjät eivät toimittaneet tämän tutkimuksen yhteydessä näyttöä, että kyseisillä toimenpiteillä tosiaan olisi tuolloin väitetty kielteinen vaikutus. Tämän perusteella ei ole myöskään odotettavissa, että tämän tutkimuksen tuloksiin perustuvilla toimenpiteillä olisi merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjäteollisuuteen.

(178)

Kaikkien edellä esitettyjen syiden perusteella voidaan päätellä, että mikäli toimenpiteet otetaan käyttöön, tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät eivät olisi riippuvaisia pelkästään yhteisön tuotannonalasta, toimenpiteiden käyttöönotolla ei monissa tapauksissa olisi suoraa vaikutusta käyttäjien ostohintaan tai vaikutus olisi vain kohtuullinen ja suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden yleinen tarjonta yhteisön markkinoilla olisi vastaisuudessa riittävää.

(179)

Vain yksi etuyhteydetön tuoja toimi tutkimuksessa yhteistyössä ja vastusti toimenpiteiden käyttöönottoa sillä perusteella, että toimenpiteiden väitettiin johtavan siihen, että kaupankäynti tarkasteltavana olevalla tuotteella päättyisi sen osalta. Koska yritys harjoitti suun taisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuontia yksinomaan toisesta asianomaisesta maasta, voidaan toimenpiteiden käyttöönoton odottaa vaikuttavan siihen suoraan. Tuojalla olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus tuoda myös muilta tavarantoimittajilta, joihin ei sovelleta toimenpiteitä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että tuojan liikevaihdosta noin 75 prosenttia ei liity tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Tämän perusteella päätellään, että toimenpiteiden käyttöönoton kielteiset vaikutukset odotettavasti ovat suhteellisen vähäisiä. Kun otetaan huomioon, että yksikään muu tuoja ei väittänyt toimenpiteiden mahdollisella käyttöönotolla olevan kielteisiä vaikutuksia, voidaan päätellä, että sillä ei olisi merkittäviä vaikutuksia tuojien yleistilanteeseen.

(180)

Olisi huomattava, että yhteistyössä toimineiden tuojien vähäinen määrä selittyy sillä, että käyttäjät enimmäkseen tuovat suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita itse, minkä vuoksi viitataan myös edellä oleviin päätelmiin.

(181)

Toimenpiteiden käyttöönoton vaikutusten odotetaan antavan yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden päästä taas kannattaviin myyntimääriin yhteisön markkinoilla ja lisätä markkinaosuuttaan. Vahvistettiin, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti osaltaan huomattavasti vaikutti erään yhteisön tuotannonalaan kuuluvan yrityksen tuotantolaitoksen asteittaiseen sulkemiseen, ja kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan heikentynyt yleistilanne, on riski, että toimenpiteiden puuttuessa yhteisön tuottajien on suljettava tuotantolinjojaan tai jopa kokonaisia tuotantolaitoksia ja lomautettava osa työvoimastaan. Joitakin kielteisiä vaikutuksia käyttäjille todennäköisesti ilmenee kohonneiden hintojen muodossa, mutta tuollaisten vaikutusten katsotaan jäävän vähäisiksi. Olisi myös huomattava, että on käyttäjienkin edun mukaista, että elinkelpoiset ja kilpailukykyiset yhteisön tuottajat voivat toimia markkinoilla, joita epäterveet kaupan käytännöt eivät vääristä.

(182)

Kun otetaan huomioon, että tarjonta on koko maailman tasolla hyvin rajallista, on yhteisön käyttäjien edun mukaista myös, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei enää heikennä yhteisössä olevia hankintalähteitä, sillä siitä voisi seurata yhteisön tuotannonalan toiminnan vähentyminen, mikä puolestaan tekisi suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden käyttäjät asteittain yhä riippuvaisemmaksi tuonnista.

(183)

Polkumyyntiä, siitä johtuvaa vahinkoa ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön toimenpiteet Yhdysvalloista ja Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin suhteen.

(184)

Lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutuva vahinko ylittämättä todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että mitkä tahansa toimenpiteet takaisivat yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden kattaa kustannuksensa ja saada sellaisen ennen veroja lasketun myyntivoiton, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa.

(185)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että yhteisön tuotannonalan vuonna 2001 saavuttamaa 5 prosentin voittomarginaalia liikevaihdosta voidaan pitää sopivana määränä, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan odottaa saavan vahingollisen polkumyynnin puuttuessa. On huomattava, että tätä voittomarginaalia käytettiin myös määritettäessä vahinkomarginaalia tutkimuksessa, jonka perusteella otettiin käyttöön nyt voimassa olevat toimenpiteet suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden, joiden leveys on suurempi kuin 500 mm, osalta. Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan markkinoillaan myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan samassa kaupan portaassa. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin mukauttamalla kunkin yhteisön tuotannonalaan kuuluvan yrityksen myyntihinta kannattavuuden takaavalle tasolle ja lisäämällä siihen edellä mainittu voittomarginaali. Tästä vertailusta ilmenevät erot ilmaistiin prosentteina CIF-kokonaistuontiarvosta.

(186)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti katsotaan, että Venäjältä ja Yhdysvalloista peräisin olevaa tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön alimpien polkumyynti- ja vahinkomarginaalien suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(187)

Edellä esitetyn perusteella ehdotetut lopulliset tullit ovat seuraavat:

(188)

Tässä asetuksessa mainitut yrityskohtaiset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan tuontiin, joka koskee asianomaisista maista peräisin olevia ja mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeushenkilöiden tuottamia tuotteita. Yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, niihin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(189)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllistä tullia nauttivien yritysten luettelo ajan tasalle.

(190)

Yksi yhdysvaltalainen ja yksi venäläinen vientiä harjoittava tuottaja on tarjonnut perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaista hintasitoumusta.

(191)

Komissio katsoo, että AK Steel Corporationin ja NMLK: n esittämät sitoumukset voidaan hyväksyä, sillä ne korjaavat polkumyynnin vahingolliset vaikutukset. Yritykset ovat lisäksi sitoutuneet toimittamaan komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja, minkä ansiosta sitoumuksia voidaan valvoa tehokkaasti, ja komissio katsoo yritysten rakenteen perusteella, että sitoumusten kiertämisen vaara on varsin vähäinen.

(192)

Sitoumuksen noudattamisen ja sen tehokkaan valvonnan varmistaminen edellyttää, että sitoumukseen perustuvan vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa pyyntöä esitettäessä on mahdollista saada vapautus tullista ainoastaan esittämällä liitteessä luetellut tiedot sisältävä kauppalasku, jonka perusteella tulliviranomaiset voivat varmistaa, että lähetykset vastaavat kaupallisten asiakirjojen tietoja riittävän tarkasti. Jos tällaista laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tulliviranomaisille esitettyä tuotetta, sovelletaan asianmukaista polkumyyntitullia.

(193)

Jos sitoumusta epäillään rikottavan, sitä rikotaan tai se peruutetaan, voidaan perusasetuksen 8 artiklan 9 ja 10 kohdan nojalla ottaa käyttöön polkumyyntitulli.

(194)

Kuten tämän asetuksen 3 kappaleessa todetaan, välivaiheen tarkastelu pantiin vireille, jotta Venäjältä peräisin olevia leveitä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita koskeviin polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin voidaan tehdä tarvittavat muutokset tai kumota ne. Tämä johtui siitä, että kyseiset tuotteet kuuluvat tuotteisiin, joihin sovelletaan Yhdysvalloista ja Venäjältä peräisin olevien piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistettujen suuntaisrakeisten levyvalmisteiden tuontia yhteisöön koskevaa menettelyä.

(195)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella tutkimuksessa todettiin, että toimenpiteet olisi otettava käyttöön muun muassa Venäjältä peräisin oleville suuntaisrakeisille sähköteknisille levyvalmisteille leveydestä riippumatta, kuten 3 kappaleessa on esitetty. Näin ollen katsotaan, että koska kyseiset toimenpiteet kattavat myös leveät suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet, neuvoston asetuksella (EY) N:o 151/2003 käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista ja toimenpiteet olisi näin ollen kumottava,

a)

tullille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat tarkoin 1 artiklan 1 kohdassa esitettyä tuotteen kuvausta,

b)

jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen yhteydessä kauppalasku, jossa on oltava ainakin liitteessä luetellut kohdat, ja

c)

tullille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat tarkoin kauppalaskussa esitettyä kuvausta.