17.7.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 245/17

---

NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2004/551/YUTP,

12 päivänä heinäkuuta 2004,

Euroopan puolustusviraston perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi ”asiaankuuluville neuvoston elimille tehtäväksi ryhtyä tarpeellisiin toimiin puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta sekä puolustusmateriaaleista vastaavan hallitustenvälisen viraston perustamiseksi vuonna 2004”.

(2)	Eurooppa-neuvoston vahvistamassa Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa todetaan, että puolustusviraston perustaminen on tärkeä vaihe pyrittäessä kehittämään joustavammat ja tehokkaammat Euroopan sotilasvoimavarat.

(3)

Euroopan puolustusviraston, jäljempänä ”virasto”, jonka pitäisi toimia neuvoston alaisuudessa ja johon kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi voida osallistua, tarkoituksena on kehittää puolustusvoimavaroja kriisinhallinnan alalla, edistää ja kehittää puolustusmateriaalialan yhteistyötä Euroopassa, vahvistaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (DTIB) ja luoda kilpailukykyiset Euroopan puolustusmateriaalimarkkinat, sekä edistää, tarvittaessa yhteisön tutkimustoimintaan liittyneenä, tutkimusta, jonka tavoitteena on johtoaseman saavuttaminen strategisessa teknologiassa tulevaisuuden puolustus- ja turvallisuusvoimavarojen osalta, ja siten lujittaa Euroopan teollisuuden mahdollisuuksia tällä alalla.

(4)	Asiaankuuluvia toimintatapoja ja strategioita olisi kehitettävä, tarvittaessa komissiota ja elinkeinoelämää kuullen, Euroopan DTIB:n kehittämiseksi tasapuolisesti ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion tuotannolliset vahvuudet.

(5)	Viraston perustamisen pitäisi edistää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) toteuttamista.

(6)	Myös luonnoksessa sopimukseksi Euroopan perustuslaista esitetään tällaista virastoa.

(7)	Viraston rakenteen olisi oltava sellainen, että virasto voi vastata Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden vaatimuksiin sekä, kun se on tarpeen, täyttää tehtävänsä toimia yhteistyössä kolmansien valtioiden, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.

(8)

Viraston olisi kehitettävä läheiset yhteistyösuhteet olemassa oleviin järjestelyihin, ryhmittymiin ja järjestöihin, joita ovat aie- ja puitesopimus (LOI), puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatio (OCCAR) ja Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmä (WEAG)/Länsi-Euroopan puolustusmateriaalijärjestö (WEAO), ja noudatettava tai omaksuttava niissä tapauksen mukaan asiaankuuluvia periaatteita ja käytäntöjä.

(9)	Korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin olisi oltava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 26 artiklan mukaisesti johtavassa asemassa viraston organisaatiossa ja toimittava tärkeänä yhteyshenkilönä viraston ja neuvoston välillä.

(10)	Neuvoston olisi laadittava osana politiikan johto- ja päätöksentekotehtäväänsä virastolle suuntaviivat.

(11)	Kun neuvosto hyväksyy viraston toimintaa koskevia suuntaviivoja tai tekee sitä koskevia päätöksiä, sen olisi kokoonnuttava puolustusministerien kokoonpanossa.

(12)	Viraston toimintaa koskevat neuvoston hyväksymät suuntaviivat tai tekemät päätökset on valmisteltava Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan mukaisesti.

(13)	Neuvoston valmistelevien ja neuvoa-antavien elinten ja etenkin pysyvien edustajien komitean Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan mukainen toimivalta sekä poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean toimivalta ja EU:n sotilaskomitean toimivalta säilyvät ennallaan.

(14)	Kansallisten puolustusmateriaalialan johtajien olisi myöhemmin määriteltävin tavoin vastaanotettava raportteja ja osallistuttava toimivaltaansa kuuluvissa asioissa virastoa koskevien neuvoston päätösten valmisteluun.

(15)	Virastolla olisi oltava sen tehtävän suorittamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava oikeushenkilöys, ja sen olisi samalla ylläpidettävä kiinteää yhteyttä neuvostoon ja otettava täysimääräisesti huomioon Euroopan unionin ja sen toimielinten velvoitteet.

(16)

Olisi säädettävä siitä, että viraston hallinnoimiin talousarvioihin voidaan tapauskohtaisesti osoittaa muita kuin hallintomenoja varten määrärahoja Euroopan unionin yleisestä talousarviosta noudattaen siihen sovellettavia sääntöjä, menettelyjä ja päätöksentekotapoja, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohtaa.

(17)	Kaikkien jäsenvaltioiden olisi voitava osallistua viraston toimintaan, mutta sen olisi myös tarjottava erityisille jäsenvaltioiden ryhmille mahdollisuus panna alulle tilapäisiä hankkeita tai ohjelmia.

(18)	Viraston päätöksentekomenettelyjen olisi oltava sellaiset, että se voi täyttää tehtävänsä tehokkaasti ja ottaa samalla huomioon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset puolustus- ja turvallisuuspolitiikat.

(19)	Viraston olisi hoidettava tehtävänsä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti ja noudattaen täysin sen 47 artiklaa.

(20)	Viraston olisi noudatettava täysimääräisesti EU:n turvallisuusstandardeja ja -sääntöjä.

(21)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Tanska ei näin ollen ole osallistunut tämän yhteisen toiminnan laatimiseen ja vahvistamiseen, eikä yhteinen toiminta ole Tanskaa sitova,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

I LUKU

VIRASTON PERUSTAMINEN, SEN TOIMINTA JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Perustaminen

1.   Perustetaan puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta sekä puolustusmateriaaleista vastaava virasto (Euroopan puolustusvirasto), jäljempänä ”virasto”.

2.   Virasto toimii neuvoston alaisuudessa Euroopan unionin yhteisen toimielinjärjestelmän puitteissa ja tukien yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, eikä se rajoita EU:n toimielinten ja neuvoston elinten vastuuta. Viraston toiminnalla ei rajoiteta Euroopan yhteisön toimivaltaa, ja siinä noudatetaan täysin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 47 artiklaa.

3.   Kaikki tähän yhteiseen toimintaan sitoutuneet jäsenvaltiot voivat osallistua viraston toimintaan. Niiden jäsenvaltioiden, joka haluavat heti osallistua viraston toimintaan, on ilmoitettava aikomuksestaan neuvostolle ja korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille tämän yhteisen toiminnan hyväksymisen yhteydessä.

4.   Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua viraston toimintaan tämän yhteisen toiminnan hyväksymisen jälkeen tai haluaa vetäytyä siitä, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille. Johtokunta päättää osallistumisen tai vetäytymisen edellyttämistä teknisistä ja rahoitusjärjestelyistä.

5.   Viraston toimipaikka on Brysselissä.

2 artikla

Tehtävä

1.   Viraston tehtävänä on tukea neuvostoa ja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä parantamaan Euroopan puolustusvoimavaroja kriisinhallinnan alalla ja toteuttaa Euroopan nykyistä ja tulevaisuudessa kehittyvää turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

2.   Viraston toiminta ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa puolustusasioissa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä yhteisessä toiminnassa tarkoitetaan:

—	”osallistuvilla jäsenvaltioilla” Euroopan unionin jäsenvaltioita, jotka osallistuvat viraston toimintaan,

—	”myötävaikuttavilla jäsenvaltioilla” viraston toimintaan osallistuvia Euroopan unionin jäsenvaltioita, jotka osallistuvat johonkin tiettyyn hankkeeseen tai ohjelmaan.

4 artikla

Poliittinen johto ja raportointijärjestelyt

1.   Virasto toimii neuvoston määräysvallan ja poliittisen johdon alaisuudessa ja toimittaa sille säännöllisesti raportteja ja saa siltä säännöllisesti suuntaviivoja.

2.   Virasto antaa neuvostolle säännöllisesti raportteja toiminnastaan ja erityisesti:

a)	toimittaa neuvostolle kunkin vuoden toukokuussa raportin viraston toiminnasta edellisenä ja kuluvana vuotena;

b)	toimittaa neuvostolle kunkin vuoden marraskuussa raportin viraston toiminnasta kuluvana vuotena ja antaa tietoja suunnitelmista viraston työohjelmaksi ja talousarvioiksi seuraavalle vuodelle.

Virasto toimittaa neuvostolle hyvissä ajoin tiedot tärkeistä kysymyksistä, joita ollaan antamassa johtokunnan päätettäväksi.

3.   Neuvosto antaa yksimielisesti toimien ja tarvittaessa poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaa tai muita toimivaltaisia neuvoston elimiä kuultuaan vuosittain viraston toimintaa ja erityisesti sen työohjelmaa koskevat suuntaviivat. Viraston työohjelma laaditaan näiden suuntaviivojen puitteissa.

4.   Joka kolmas vuosi neuvosto hyväksyy yksimielisesti viraston rahoituspuitteet seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Rahoituspuitteissa esitetään sovitut painopisteet ja määrätään oikeudellisesti sitova enimmäismäärä. Ensimmäiset rahoituspuitteet koskevat kautta 2006–2008.

5.   Virasto voi tarvittaessa esittää neuvostolle ja komissiolle suosituksia tehtävänsä toteuttamisesta.

5 artikla

Toiminta ja tehtävät

1.   Toiminnassaan ja tehtävissään virasto ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja EU:n toimielinten toimivallan.

2.   Viraston toiminta ja tehtävien täyttäminen ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa puolustusasioissa.

3.   Virasto toimii seuraavilla pääaloilla:

3.1

Puolustusvoimavarojen kehittäminen kriisinhallinnan alalla, erityisesti: 3.1.1 kartoittamalla yhteistyössä toimivaltaisten neuvoston elinten kanssa ja voimavarojen kehittämisjärjestelyä käyttäen EU:n tulevia puolustusvoimavaravaatimuksia sekä määrän että laadun osalta (mukaan lukien sekä joukot että kalusto); 3.1.2 koordinoimalla voimavaroja koskevan Euroopan toimintasuunnitelman ja mahdollisten myöhempien suunnitelmien täytäntöönpanoa; 3.1.3 tutkimalla ja arvioimalla perustein, joista jäsenvaltiot sopivat, niitä voimavarasitoumuksia, joita jäsenvaltiot ovat antaneet voimavaroja koskevan Euroopan toimintasuunnitelman mukaisesti, ja voimavarojen kehittämisjärjestelyä käyttäen; 3.1.4 edistämällä ja koordinoimalla sotilaallisten vaatimusten yhdenmukaistamista; 3.1.5 määrittämällä ja ehdottamalla operatiivisia yhteistyötoimia; 3.1.6 toimittamalla arviointeja rahoituksen painopisteistä voimavarojen kehittämisessä ja hankinnassa.

3.2

Puolustusmateriaalialan yhteistyön edistäminen ja tehostaminen Euroopassa, erityisesti: 3.2.1 edistämällä ja ehdottamalla uusia monenvälisiä yhteistyöhankkeita Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan nykyisten ja tulevaisuudessa kehittyvien voimavaravaatimusten täyttämiseksi; 3.2.2 osallistumalla jäsenvaltioiden toteuttamien nykyisten ohjelmien koordinointiin; 3.2.3 ottamalla jäsenvaltioiden pyynnöstä vastuun tiettyjen ohjelmien hallinnoinnista (tilanteen mukaan OCCAR:n tai muiden ohjelmajärjestelyjen kautta); 3.2.4 edistämällä taloudellisia ja tehokkaita hankintoja määrittämällä ja levittämällä parhaita käytäntöjä.

3.3

Osallistuminen DTIB:n vahvistamiseen ja kansainvälisesti kilpailukykyisten Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luomiseen, erityisesti: 3.3.1 kehittämällä asiaankuuluvia toimintatapoja ja strategioita tarvittaessa yhteistyössä komission ja elinkeinoelämän kanssa; 3.3.2 jatkamalla asiaankuuluvien sääntöjen ja säännösten EU:n laajuista kehittämistä ja yhdenmukaistamista (erityisesti soveltamalla EU:n laajuisesti aiesopimuksen ja siihen liittyvän puitesopimuksen asiaa koskevia sääntöjä).

3.4

Eurooppalaisen puolustusalan tutkimuksen ja teknologian tehokkuuden parantaminen erityisesti: 3.4.1 edistämällä, tarvittaessa yhteistyössä yhteisön tutkimustoiminnan kanssa, tutkimusta, jonka tarkoituksena on täyttää tulevat puolustus- ja turvallisuusvoimavaravaatimukset ja siten vahvistaa Euroopan teollisia ja teknologisia valmiuksia tällä alalla; 3.4.2 edistämällä nykyistä paremmin kohdennettua yhteistä eurooppalaista tutkimus- ja teknologian kehittämistoimintaa siten, että otetaan huomioon WEAG:n ja WEAO:n alan yksiköiden kokemukset; 3.4.3 koordinoimalla ja suunnittelemalla yhteistä tutkimustoimintaa; 3.4.4 edistämällä tutkimuksin ja hankkein puolustusalan tutkimusta ja teknologiaa; 3.4.5 hallinnoimalla puolustusalan tutkimusta ja teknologiaa koskevia sopimuksia; 3.4.6 toimimalla yhdessä komission kanssa siten, että puolustus- ja siviili- tai turvallisuusalan tutkimusohjelmat täydentäisivät parhaalla mahdollisella tavalla toisiaan ja vahvistaisivat toisiaan.

6 artikla

Oikeushenkilöys

Virastolla on tehtäviensä suorittamisen ja tavoitteidensa saavuttamisen edellyttämä oikeushenkilöys. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että virastolla on niiden lainsäädäntöjen mukainen laajin mahdollinen oikeushenkilön oikeuskelpoisuus. Virasto voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä asianosaisena oikeudenkäynneissä. Virasto voi tehdä sopimuksia yksityisten tai julkisten yhteisöjen tai järjestöjen kanssa.

II LUKU

VIRASTON ELIMET JA HENKILÖSTÖ

7 artikla

Viraston johtaja

1.   Viraston johtajana toimii yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri.

2.   Viraston johtaja vastaa viraston organisaatiosta ja toiminnasta yleensä ja varmistaa, että toimitusjohtaja noudattaa neuvoston antamia suuntaviivoja ja panee täytäntöön johtokunnan tekemät päätökset. Toimitusjohtaja raportoi viraston johtajalle.

3.   Viraston johtaja esittelee viraston raportit neuvostolle 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Viraston johtaja vastaa hallinnollisten järjestelyjen neuvottelemisesta kolmansien valtioiden ja muiden järjestöjen, ryhmittymien tai yhteisöjen kanssa johtokunnan antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti. Viraston johtaja vastaa johtokunnan hyväksymien järjestelyjen puitteissa asianmukaisista yhteistyösuhteista kolmansien valtioiden ja muiden järjestöjen, ryhmittymien tai yhteisöjen kanssa.

8 artikla

Johtokunta

1.   Johtokunta muodostuu kunkin osallistuvan jäsenvaltion edustajasta, jolla on toimivalta tehdä sitoumuksia hallituksensa puolesta, sekä komission edustajasta. Johtokunta on viraston päättävä elin. Johtokunta toimii neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti.

2.   Johtokunta kokoontuu osallistuvien jäsenvaltioiden puolustusministerien tai heidän edustajiensa tasolla. Johtokunta pitää pääsääntöisesti vähintään kaksi kokousta vuodessa puolustusministerien tasolla.

3.   Viraston johtaja toimii johtokunnan kokousten koollekutsujana ja puheenjohtajana. Jos osallistuva jäsenvaltio sitä pyytää, viraston johtaja kutsuu kokouksen koolle kuukauden kuluessa.

4.   Viraston johtaja voi delegoida johtokunnan puheenjohtajana toimimisen puolustusministerien edustajien tason kokouksissa.

5.   Johtokunta voi kokoontua erityiskokoonpanoissa (esimerkiksi kansalliset puolustusalan tutkimusjohtajat, kansalliset puolustusmateriaalialan johtajat, kansalliset puolustussuunnittelun tai puolustuspolitiikan johtajat).

6.   Johtokunnan kokouksiin osallistuvat:

—	viraston toimitusjohtaja tai hänen edustajansa,

—	EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja ja EU:n puheenjohtajavaltion kansallinen puolustusmateriaalialan johtaja tai heidän edustajansa.

7.   Johtokunta voi päättää kutsua yhteistä etua koskevissa asioissa osallistujiksi:

—	Naton pääsihteerin,

—	viraston toiminnan kannalta merkittävien muiden järjestelyjen, järjestöjen tai ryhmittymien johtajat tai puheenjohtajat (esim. aie- ja puitesopimus (LOI), WEAG/WEAO, OCCAR),

—	tarvittaessa muiden kolmansien osapuolien edustajia.

9 artikla

Johtokunnan tehtävät ja valtuudet

1.   Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen neuvoston suuntaviivojen puitteissa johtokunta:

1.1	hyväksyy neuvostolle toimitettavat raportit;

1.2	hyväksyy kunkin vuoden joulukuun 31 päivään mennessä viraston johtajan toimittaman esityksen perusteella viraston vuosittaisen työohjelman seuraavalle vuodelle;

1.3	hyväksyy kunkin vuoden joulukuun 31 päivään mennessä viraston yleisen talousarvion niissä rajoissa, joista neuvosto on viraston rahoituspuitteissa päättänyt;

1.4	hyväksyy tilapäisten hankkeiden ja ohjelmien perustamisen osana viraston toimintaa 20 artiklan mukaisesti;

1.5	nimittää toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan;

1.6	päättää, että yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä virasto voi ottaa tehtäväkseen sen toiminta-alueeseen kuuluvien tiettyjen toimien hallinnoinnin ja varainhoidon 17 artiklan mukaisesti;

1.7	hyväksyy suositukset neuvostolle tai komissiolle;

1.8	hyväksyy viraston työjärjestyksen;

1.9	voi muuttaa varainhoitoa koskevia säännöksiä viraston yleisen talousarvion toteuttamista varten;

1.10	voi muuttaa sopimussuhteiseen henkilöstöön ja palvelukseen määräaikaisesti otettaviin kansallisiin asiantuntijoihin sovellettavia sääntöjä ja säännöksiä;

1.11	päättää 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista teknisistä ja rahoitusjärjestelyistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden osallistumista toimintaan tai siitä vetäytymistä;

1.12	antaa neuvotteluohjeet viraston johtajalle hallinnollisten järjestelyjen neuvottelemista varten;

1.13	hyväksyy 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilapäiset järjestelyt;

1.14	päättää 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista viraston ja kolmansien osapuolten välisistä hallinnollisista järjestelyistä;

1.15	hyväksyy vuotuiset tilinpäätökset ja taseen;

1.16	tekee kaikki muut viraston tehtävien täyttämiseen liittyvät asiaankuuluvat päätökset.

2.   Johtokunta tekee päätökset määräenemmistöllä. Osallistuvien jäsenvaltioiden äänten painotus vahvistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Johtokunnan määräenemmistöllä tehtävät päätökset edellyttävät vähintään kahta kolmasosaa osallistuvien jäsenvaltioiden äänistä. Ainoastaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajat osallistuvat äänestykseen.

3.   Jos osallistuvan jäsenvaltion edustaja ilmoittaa johtokunnassa aikovansa kansallisesta politiikasta johtuvista tärkeistä ja perustelluista syistä vastustaa määräenemmistöllä tehtävää päätöstä, äänestys jätetään suorittamatta. Tämä edustaja voi saattaa viraston johtajan välityksellä asian neuvoston käsiteltäväksi, jotta se antaisi tarvittaessa johtokunnalle suuntaviivoja. Vaihtoehtoisesti johtokunta voi määräenemmistöllä päättää asian saattamisesta neuvoston päätettäväksi. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.

4.   Johtokunta voi toimitusjohtajan tai osallistuvan jäsenvaltion ehdotuksesta päättää perustaa:

a)	komiteoita valmistelemaan johtokunnan hallinnollisia ja talousarviota koskevia päätöksiä; nämä komiteat koostuvat osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista ja komission edustajasta;

b)	komiteoita, jotka erikoistuvat viraston toimialaan kuuluviin erityiskysymyksiin; nämä komiteat koostuvat osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista ja, ellei johtokunta päätä toisin, komission edustajasta.

Tällaisten komiteoiden perustamista koskevassa päätöksessä on määriteltävä niiden toimeksianto ja toimikausi.

10 artikla

Toimitusjohtaja

1.   Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimittää johtokunta viraston johtajan ehdotuksesta kolmen vuoden toimikaudeksi. Johtokunta voi jatkaa toimikautta kahdella vuodella. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja toimivat viraston johtajan alaisuudessa ja noudattavat johtokunnan päätöksiä.

2.   Toimitusjohtaja toteuttaa varatoimitusjohtajan avustamana kaikki tarvittavat toimenpiteet viraston toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi. Hän vastaa toimintayksikköjen valvonnasta ja koordinoinnista sekä huolehtii niiden työskentelyn yleisestä johdonmukaisuudesta. Toimitusjohtaja toimii viraston henkilöstön päällikkönä.

3.   Toimitusjohtajan vastuualueeseen kuuluu:

3.1	varmistaa viraston vuosittaisen työohjelman täytäntöönpano;

3.2	valmistella johtokunnan työskentelyä, erityisesti esitystä viraston vuosittaiseksi työohjelmaksi;

3.3	varmistaa tiivis yhteistyö neuvoston valmistelevien elinten, erityisesti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja Euroopan unionin sotilaskomitean kanssa, ja toimittaa tietoja niille;

3.4	laatia johtokunnalle esitettävä vuotuinen esitys yleiseksi talousarvioksi;

3.5	laatia 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut raportit;

3.6	laatia selvitys tuloista ja menoista sekä toteuttaa viraston yleinen talousarvio ja virastolle tehtäväksi annettujen tilapäisten hankkeiden ja ohjelmien talousarviot;

3.7	viraston päivittäisen toiminnan hallinnointi;

3.8	kaikki turvallisuusnäkökohdat;

3.9	kaikki henkilöstöasiat.

4.   Toimitusjohtajalla on valtuudet tehdä viraston työohjelman ja yleisen talousarvion mukaisesti sopimuksia ja ottaa palvelukseen henkilöstöä. Toimitusjohtaja määrää ja vastaa viraston hallinnoimien talousarvioiden täytäntöönpanosta.

5.   Toimitusjohtaja on tilivelvollinen johtokunnalle.

6.   Toimitusjohtaja on viraston laillinen edustaja.

11 artikla

Henkilöstö

1.   Viraston henkilöstö, toimitusjohtaja mukaan luettuna, muodostuu sopimussuhteisesta henkilöstöstä ja henkilöstösääntöjen alaisesta henkilöstöstä, jotka valitaan tehtävään kaikista osallistuvista jäsenvaltioista tulevista hakijoista maantieteellisesti mahdollisimman laajapohjaisesti ja EU:n toimielimistä. Toimitusjohtaja valitsee viraston henkilöstön hakijoiden asiaankuuluvan pätevyyden ja asiantuntemuksen perusteella noudattaen oikeudenmukaisia ja avoimia kilpailumenettelyjä. Toimitusjohtaja julkaisee etukäteen tarkat tiedot kaikista avoinna olevista paikoista ja valintamenettelyn kannalta olennaiset edellytykset. Kaikissa tapauksissa palvelukseen ottamisen tavoitteena on taata, että virastolla on palveluksessaan mahdollisimman ammattitaitoinen ja tehokas henkilöstö.

2.   Viraston johtaja nimittää viraston johtavassa asemassa olevan henkilöstön toimitusjohtajan ehdotuksesta ja johtokuntaa kuultuaan.

3.   Viraston henkilöstö muodostuu:

3.1

viraston suoraan määräaikaisella työsopimuksella palkkaamasta henkilöstöstä, joka valitaan osallistuvien jäsenvaltioiden kansalaisista. Neuvosto hyväksyy yksimielisesti tähän henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot. Johtokunta tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa näitä palvelussuhteen ehtoja yhden vuoden kuluessa tämän yhteisen toiminnan hyväksymisestä;

3.2

osallistuvien jäsenvaltioiden joko viraston organisaatioon kuuluviin toimiin tai erityisiin tehtäviin tai hankkeisiin lähettämistä kansallisista asiantuntijoista. Neuvosto hyväksyy yksimielisesti tällaisiin asiantuntijoihin sovellettavat säännöt. Johtokunta tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa näitä sääntöjä yhden vuoden kuluessa tämän yhteisen toiminnan hyväksymisestä;

3.3	yhteisön virkamiehistä, jotka lähetetään viraston palvelukseen määräajaksi ja/tai erityisiin tehtäviin tai hankkeisiin tarpeen mukaan.

III LUKU

TALOUSARVIO JA VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

12 artikla

Talousarviota koskevat periaatteet

1.   Euromääräisenä laadittavat talousarviot ovat säädökset, joilla ennakoidaan ja hyväksytään kullekin varainhoitovuodelle kaikki viraston hallinnoimat tulot ja menot.

2.   Talousarvioon otetut määrärahat hyväksytään varainhoitovuodeksi, joka alkaa tammikuun 1 päivänä ja päättyy joulukuun 31 päivänä samana vuonna.

3.   Jokaisen talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Tulot ja menot otetaan asianomaiseen talousarvioon kokonaismääräisinä vähentämättä niitä toisistaan.

4.   Talousarvio koostuu jaksotetuista määrärahoista, jotka ovat maksusitoumusmäärärahoja tai maksumäärärahoja, sekä jaksottamattomista määrärahoista.

5.   Maksusitoumusmäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset. Maksusitoumukset voidaan kuitenkin tehdä kerralla tai vuotuisina erinä. Maksusitoumukset otetaan kirjanpitoon kattamaan joulukuun 31 päivään mennessä tehdyt oikeudelliset sitoumukset.

6.   Maksumäärärahat kattavat kuluvan varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten täyttämiseen tarvittavat maksut. Maksut kirjataan tileille joulukuun 31 päivään mennessä tehtyjen talousarviositoumusten perusteella.

7.   Varainhoitovuoden tulot kirjataan kyseisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina.

8.   Mitään tuloa tai menoa ei voida toteuttaa muutoin kuin osoittamalla se tiettyyn budjettikohtaan ja siihen otettujen määrärahojen rajoissa.

9.   Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.

13 artikla

Yleinen talousarvio

1.   Viraston johtaja toimittaa johtokunnalle kokonaisarvion esityksestä yleiseksi talousarvioksi seuraavalle vuodelle kunkin vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä noudattaen täysin rahoituspuitteissa asetettuja rajoja.

2.   Viraston johtaja esittää johtokunnalle esityksen yleiseksi talousarvioksi kunkin vuoden syyskuun 30 päivään mennessä. Esityksen tulee sisältää:

a)

arvioidut määrärahat: i) viraston toiminta-, henkilöstö- ja kokouskulujen kattamista varten; ii) ulkopuolisen neuvonantaja-avun, etenkin viraston tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellisten operatiivisten analyysien, hankkimista varten ja kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden eduksi koituvia erityisiä tutkimus- ja teknologiatoimia, etenkin teknisiä tapausselvityksiä ja alustavia toteutettavuustutkimuksia varten;

b)	arvio menojen kattamiseen tarvittavista tuloista.

3.   Johtokunta pyrkii varmistamaan sen, että 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut määrärahat ovat merkittävä osa 2 kohdassa tarkoitetuista kokonaismäärärahoista. Näiden määrärahojen on vastattava todellisia tarpeita ja niillä on mahdollistettava viraston operatiivinen toiminta.

4.   Esityksessä yleiseksi talousarvioksi on oltava yksityiskohtainen henkilöstötaulukko ja yksityiskohtaiset perustelut.

5.   Johtokunta voi yksimielisesti päättää, että myös erityinen hanke tai ohjelma katetaan yleisestä talousarviosta, jos se on selvästi kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista.

6.   Määrärahat jaetaan osastoihin ja lukuihin ja nämä edelleen tarpeen mukaan momentteihin, ja menot ryhmitellään laatunsa tai käyttötarkoituksensa mukaan.

7.   Kussakin osastossa voi olla luku ”alustavat määrärahat”. Nämä määrärahat otetaan talousarvioon, kun vakavien perusteiden nojalla on epävarmuutta tarvittavien määrärahojen määrästä tai talousarvioon otettujen määrärahojen toteuttamismahdollisuudesta.

8.   Tulot muodostuvat:

a)	sekalaisista tuloista;

b)	viraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden maksamista osuuksista, jotka perustuvat bruttokansantulon mukaiseen asteikkoon.

Yleisessä talousarviossa on käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan ennakoitujen tulojen määrä.

9.   Johtokunta hyväksyy yleisen talousarvioesityksen kunkin vuoden joulukuun 31 päivään mennessä viraston rahoituspuitteiden rajoissa. Tällöin johtokunnan puheenjohtajana toimii viraston johtaja tai hänen nimeämänsä edustaja neuvoston pääsihteeristöstä taikka johtokunnan jokin jäsen viraston johtajan pyynnöstä. Toimitusjohtaja julistaa talousarvion hyväksytyksi ja antaa sen tiedoksi osallistuville jäsenvaltioille.

10.   Jollei yleistä talousarvioesitystä ole hyväksytty varainhoitovuoden alkuun mennessä, menoihin voidaan käyttää kuukausittain kunkin luvun tai kunkin muun jaottelun osalta määrä, joka on enintään yksi kahdestoistaosa edellisen varainhoitovuoden talousarvioon avatuista määrärahoista. Virasto saa näin kuitenkin käyttää vain määrän, joka on enintään yksi kahdestoistaosa valmisteltavana olevaan yleiseen talousarvioesitykseen otetuista määrärahoista. Johtokunta voi määräenemmistöllä toimitusjohtajan ehdotuksesta antaa luvan yhden kahdestoistaosan ylittäviin menoihin. Toimitusjohtaja voi pyytää suorittamaan tämän säännöksen mukaisesti luvan saaneiden määrärahojen kattamiseksi tarvittavat osuudet, jotka on maksettava 30 päivän kuluessa tällaisen pyynnön esittämisestä.

14 artikla

Lisätalousarviot

1.   Väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa toimitusjohtaja voi ehdottaa rahoituspuitteiden rajoissa lisätalousarvioesitystä.

2.   Lisätalousarvioesitys laaditaan, esitetään, hyväksytään ja annetaan tiedoksi rahoituspuitteiden rajoissa ja samaa menettelyä noudattaen kuin yleinen talousarvio. Johtokunta toimii ottaen asianmukaisesti huomioon asian kiireellisyyden.

3.   Jos rahoituspuitteissa määrättyjen rajojen katsotaan olevan poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden vuoksi riittämättömät, ottaen myös täysimääräisesti huomioon 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa esitetyt säännöt, johtokunta toimittaa lisätalousarvion neuvostolle hyväksyttäväksi yksimielisesti.

15 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidottu tulo

1.   Virasto voi ottaa vastaan yleiseen talousarvioonsa määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitettuina tuloina rahoitusosuuksia muiden kuin 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen kulujen kattamista varten:

a)	Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tapauskohtaisesti ja noudattaen täysin siihen sovellettavia sääntöjä, menettelyjä ja päätöksentekotapoja;

b)	jäsenvaltioilta, kolmansilta valtioilta tai muilta kolmansilta osapuolilta.

2.   Käyttötarkoitukseensa sidottu tulo voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on osoitettu.

16 artikla

Rahoitusosuudet ja korvaukset

1.   Rahoitusosuuksien määrittäminen sovellettaessa bruttokansantulon mukaista asteikkoa

1.1

Mikäli bruttokansantuloasteikkoa voidaan soveltaa, rahoitusosuuksien jakautuminen niiden jäsenvaltioiden kesken, joilta rahoitusosuuksia edellytetään, määräytyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa määritellyn bruttokansantulon (BKTL) mukaan määräytyvän asteikon ja Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom (1) tai muun sen kenties korvaavan neuvoston päätöksen mukaisesti.

1.2

Kunkin rahoitusosuuden laskennassa käytetään Euroopan yhteisöjen viimeisimpään talousarvioon liitetyssä taulukossa ”Yleisen talousarvion rahoitus omien varojen lajien ja jäsenvaltioiden mukaan” olevassa sarakkeessa ”BKTL-varat” olevia tietoja. Kunkin jäsenvaltion, jolta rahoitusosuutta edellytetään, rahoitusosuus on suhteessa kyseisen jäsenvaltion bruttokansantulon osuuteen niiden jäsenvaltioiden, joilta rahoitusosuuksia edellytetään, yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

2.   Rahoitusosuuksien maksuaikataulu

2.1	Osallistuvat jäsenvaltiot maksavat yleisen talousarvion rahoittamiseen tarkoitetut osuutensa kolmena tasasuuruisena eränä asianomaisen varainhoitovuoden helmikuun, kesäkuun ja lokakuun 15 päivään mennessä.

2.2	Kun vahvistetaan lisätalousarvio, asianomaisten jäsenvaltioiden on maksettava tarvittavat osuutensa 60 päivän kuluessa rahoituspyynnön esittämisestä.

2.3	Kukin jäsenvaltio maksaa oman osuutensa suorittamisesta johtuvat pankkikulut.

17 artikla

Viraston suorittama menojen hallinnointi jäsenvaltioiden puolesta

1.   Johtokunta voi päättää toimitusjohtajan tai jäsenvaltion ehdotuksesta, että virasto voi sopimusluonteisesti ottaa jäsenvaltioiden puolesta tehtäväkseen viraston toiminta-alueeseen kuuluvien tiettyjen toimien hallinnoinnin ja varainhoidon.

2.   Johtokunta voi päätöksessään valtuuttaa viraston tekemään sopimuksia tiettyjen jäsenvaltioiden puolesta. Se voi valtuuttaa viraston keräämään näiltä jäsenvaltioilta etukäteen tarvittavat varat tehtyjen sopimusten noudattamiseksi.

18 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Neuvosto hyväksyy yksimielisesti viraston yleiseen talousarvioon sovellettavat rahoitussäännökset. Johtokunta tarkastelee uudelleen ja tarvittaessa muuttaa näitä säännöksiä yhden vuoden kuluessa tämän yhteisen toiminnan hyväksymisestä.

2.   Johtokunta antaa tarvittaessa toimitusjohtajan ehdotuksesta yleisen talousarvion toteuttamista ja valvontaa varten täytäntöönpanosäännöt erityisesti julkisten hankintojen osalta, sanotun rajoittamatta asiaankuuluvien yhteisön sääntöjen soveltamista. Johtokunta varmistaa erityisesti sen, että toimitusvarmuus ja puolustussalaisuuksien sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien vaatimusten suojelu otetaan asianmukaisesti huomioon.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettuja rahoitussäännöksiä ja -sääntöjä ei sovelleta 20 ja 21 artiklassa tarkoitettuihin tilapäisiin hankkeisiin ja ohjelmiin.

19 artikla

Ensimmäinen talousarvio vuodeksi 2004 ja talousarvio vuodeksi 2005

1.   Ensimmäinen yleinen talousarvio vuodeksi 2004, jossa keskitytään aloitusjärjestelyihin, on yhdessä yhteisen toiminnan kanssa toimitettavan rahoitusselvityksen mukainen. Ensimmäinen varainhoitovuosi alkaa tämän yhteisen toiminnan voimaantuloa seuraavana päivänä.

2.   Ensimmäinen yleinen talousarvio rahoitetaan osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla, jotka maksetaan mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 45 päivän kuluessa viraston johtajan eli Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin esittämien rahoituspyyntöjen lähettämisestä.

3.   Johtokunta hyväksyy varainhoitovuoden 2005 yleisen talousarvion, ja neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti, vahvistaa sen.

IV LUKU

TILAPÄISET HANKKEET JA OHJELMAT JA NIIHIN LIITTYVÄT TALOUSARVIOT

20 artikla

Tilapäisten hankkeiden ja ohjelmien ja niihin liittyvien talousarvioiden hyväksyminen (A-luokka)

1.   Yksi tai useampi osallistuva jäsenvaltio tai toimitusjohtaja voi ehdottaa johtokunnalle viraston toimivaltaan kuuluvaa tilapäistä hanketta tai ohjelmaa, johon osallistuvien jäsenvaltioiden oletetaan yleisesti osallistuvan. Johtokunnalle ilmoitetaan ehdotettuun hankkeeseen tai ohjelmaan mahdollisesti liittyvästä talousarviosta sekä mahdollisista kolmansien osapuolten osuuksista.

2.   Periaatteessa kaikki osallistuvat jäsenvaltiot myötävaikuttavat hankkeeseen tai ohjelmaan. Niiden on ilmoitettava viraston toimitusjohtajalle tätä koskevat aikomuksensa.

3.   Johtokunta hyväksyy tilapäisen hankkeen tai ohjelman perustamisen.

4.   Johtokunta voi toimitusjohtajan tai osallistuvan jäsenvaltion ehdotuksesta päättää perustaa komitean valvomaan tilapäisen hankkeen tai ohjelman hallinnointia ja täytäntöönpanoa. Komitea muodostuu kunkin myötävaikuttavan jäsenvaltion edustajista ja, silloin kun yhteisö myötävaikuttaa asianomaiseen tilapäiseen hankkeeseen tai ohjelmaan, komission edustajasta. Johtokunnan päätöksessä määritellään komitean tehtävät ja toimikausi.

5.   Johtokunnassa kokoontuvat, myötävaikuttavat jäsenvaltiot hyväksyvät tilapäisen hankkeen tai ohjelman:

a)	hallintoa koskevat säännöt;

b)	tarvittaessa siihen liittyvän talousarvion, osuuksien jakoperusteen ja tarvittavat täytäntöönpanosäännöt;

c)	kolmansien osapuolten osallistumisen 4 kohdassa tarkoitetun komitean toimintaan. Niiden osallistuminen ei kuitenkaan rajoita EU:n itsenäistä päätösvaltaa.

6.   Jos yhteisö myötävaikuttaa tilapäiseen hankkeeseen tai ohjelmaan, komissio osallistuu 5 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekoon noudattaen täysin EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavia päätöksentekomenettelyjä.

21 artikla

Tilapäisten hankkeiden ja ohjelmien ja niihin liittyvien talousarvioiden hyväksyminen (B-luokka)

1.   Yksi tai useampi osallistuva jäsenvaltio voi ilmoittaa johtokunnalle aikomuksestaan perustaa viraston toimivaltaan kuuluvan tilapäisen hankkeen tai ohjelman ja laatia tarvittaessa siihen liittyvän talousarvion. Johtokunnalle ilmoitetaan ehdotettuun tilapäiseen hankkeeseen tai ohjelmaan mahdollisesti liitettävästä talousarviosta ja tarvittaessa tiedot hankkeen tai ohjelman edellyttämistä inhimillisistä voimavaroista sekä kolmansien osapuolten mahdollisista osuuksista.

2.   Jotta yhteistyömahdollisuuksia saataisiin mahdollisimman paljon, kaikille osallistuville jäsenvaltioille ilmoitetaan tilapäisestä hankkeesta tai ohjelmasta – mahdollinen osallistumisen laajentamisperusta mukaan lukien – hyvissä ajoin, niin että kaikki osallistuvat jäsenvaltiot voivat halutessaan ilmaista halukkuutensa olla mukana. Hankkeen tai ohjelman alkuunpanija pyrkii lisäksi saamaan sille mahdollisimman laajan osallistujamäärän. Alkuunpanija päättää osallistumisesta tapauskohtaisesti.

3.   Tilapäinen hanke tai ohjelma katsotaan tämän jälkeen viraston hankkeeksi tai ohjelmaksi, ellei johtokunta toisin päätä kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.   Jos osallistuva jäsenvaltio haluaa myöhemmin osallistua tilapäiseen hankkeeseen tai ohjelmaan, sen on ilmoitettava aikomuksestaan myötävaikuttaville jäsenvaltioille. Myötävaikuttavien jäsenvaltioiden on päätettävä keskenään kyseisen jäsenvaltion osallistumisesta kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen saamisesta, ottaen asianmukaisesti huomioon perustan, joka määriteltiin silloin kun osallistuville jäsenvaltioille ilmoitettiin hankkeesta tai ohjelmasta.

5.   Myötävaikuttavat jäsenvaltiot tekevät keskenään tarvittavat päätökset tilapäisen hankkeen tai ohjelman perustamisesta ja täytäntöönpanosta ja tarvittaessa siihen liittyvästä talousarviosta. Jos yhteisö myötävaikuttaa tällaiseen hankkeeseen tai ohjelmaan, komissio osallistuu tässä kohdassa tarkoitettujen päätösten tekoon noudattaen täysin EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavia päätöksentekomenettelyjä. Myötävaikuttavien jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan tiedotettava johtokunnalle hankkeeseen tai ohjelmaan liittyvistä asioista.

22 artikla

Tilapäisen hankkeen tai ohjelman talousarvion rahoitus Euroopan unionin yleisestä talousarviosta

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta voidaan antaa rahoitusosuuksia 20 ja 21 artiklassa tarkoitettuihin tilapäisiin hankkeisiin tai ohjelmiin liittyvään tilapäiseen talousarvioon.

23 artikla

Kolmansien osapuolten osallistuminen

1.   Kolmannet osapuolet voivat myötävaikuttaa johonkin 20 ja 21 artiklan mukaisesti perustettuun tilapäiseen hankkeeseen tai ohjelmaan ja siihen liittyvään talousarvioon. Johtokunta hyväksyy määräenemmistöllä tarvittaessa kuhunkin erityishankkeeseen tai -ohjelmaan liittyvät viraston ja kolmansien osapuolten väliset tilapäiset järjestelyt.

2.   Silloin kun kyseessä on 20 artiklan nojalla perustettu hanke, johtokunnassa kokoontuvat, myötävaikuttavat jäsenvaltiot hyväksyvät mahdolliset tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan asianomaisten kolmansien osapuolten kanssa niiden osuuksiin.

3.   Silloin kun kyseessä on 21 artiklan nojalla perustettu hanke, myötävaikuttavat jäsenvaltiot päättävät mahdollisista tarvittavista yksityiskohtaisista säännöistä, joita sovelletaan asianomaisten kolmansien osapuolten kanssa niiden osuuksiin.

4.   Silloin kun yhteisö myötävaikuttaa hankkeeseen tai ohjelmaan, komissio osallistuu 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekoon.

V LUKU

SUHTEET EUROOPAN KOMISSIOON

24 artikla

Osallistuminen viraston työhön

1.   Komissio on johtokunnan äänioikeudeton jäsen, ja se osallistuu täysimääräisesti viraston työhön.

2.   Komissio voi yhteisön puolesta osallistua myös viraston hankkeisiin ja ohjelmiin.

3.   Virasto luo tarvittavat hallinnolliset järjestelyt ja yhteistyösuhteet komissioon pyrkimyksenä erityisesti vaihtaa asiantuntemusta ja neuvoja niillä aloilla, joilla yhteisön toiminnalla on vaikutusta viraston tehtäviin ja joilla viraston toiminta on merkityksellistä yhteisön toiminnan kannalta.

4.   Virasto ja komissio tai myötävaikuttavat jäsenvaltiot ja komissio sopivat keskenään Euroopan unionin yleisestä talousarviosta 15 ja 22 artiklan nojalla tapauskohtaisesti katettavien rahoitusosuuksien edellyttämistä järjestelyistä.

VI LUKU

SUHTEET KOLMANSIIN VALTIOIHIN, JÄRJESTÖIHIN JA YHTEISÖIHIN

25 artikla

Suhteet kolmansiin valtioihin, järjestöihin ja yhteisöihin

1.   Virasto voi tehtäviensä suorittamiseksi luoda hallinnollisia järjestelyjä kolmansien valtioiden, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Tällaisiin hallinnollisiin järjestelyihin kuuluvat erityisesti seuraavat seikat:

a)	viraston ja kolmannen osapuolen välisen suhteen luonne;

b)	säännökset viraston toimintaan liittyvästä neuvonpidosta;

c)	turvallisuusasiat.

Tässä toiminnassa viraston on kunnioitettava Euroopan unionin yhteistä toimielinjärjestelmää ja sen päätöksenteon riippumattomuutta. Kustakin tällaisesta järjestelystä päättää johtokunta saatuaan hyväksynnän neuvostolta, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti.

2.   Virasto kehittää tiiviit yhteistyösuhteet OCCAR:n, LOI aie- ja puitesopimuksen ja WEAG/WEAO:n asiaan liittyviin rakenteisiin tarkoituksena kyseisten rakenteiden sisällyttäminen tai niiden periaatteiden ja toimintatapojen omaksuminen aikanaan tarpeen mukaan ja yhteisestä sopimuksesta.

3.   Vastavuoroinen avoimuus ja johdonmukainen kehitys voimavarojen alalla varmistetaan soveltamalla voimavarojen kehittämisjärjestelyä. Muut viraston ja asianmukaisten Naton elinten yhteistyösuhteet määritellään 1 kohdassa tarkoitettujen hallinnollisten järjestelyjen mukaisesti, ja niissä on noudatettava täysin EU:n ja Naton välillä vakiintuneita yhteistyö- ja neuvonpitojärjestelyjä.

4.   Virastolla on oikeus luoda yhteistyösuhteita muihin kuin 2 ja 3 kohdassa mainittuihin järjestöihin ja yhteisöihin niiden mahdollisen hankkeisiin ja ohjelmiin osallistumisen helpottamiseksi ja 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti.

5.   Virastolla on oikeus luoda yhteistyösuhteita kolmansiin valtioihin niiden mahdollisen yksittäisiin hankkeisiin ja ohjelmiin osallistumisen helpottamiseksi ja 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti.

6.   EU:n ulkopuolisille WEAG:n jäsenille annetaan mahdollisimman avoin oikeus tutustua viraston yksittäisiin hankkeisiin ja ohjelmiin, jotta ne voisivat soveltuvissa tapauksissa osallistua niihin. Tätä varten perustetaan neuvoa-antava komitea toimimaan foorumina viraston tehtäviin kuuluviin, yhteistä etua koskeviin asioihin liittyvien näkemysten ja tietojen vaihdossa. Sen puheenjohtajana on toimitusjohtaja tai hänen edustajansa. Komiteassa on edustaja jokaisesta osallistuvasta jäsenvaltiosta ja komissiosta sekä EU:n ulkopuolisten WEAG:n jäsenten edustajia näiden kanssa vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

7.   Muut EU:n ulkopuoliset eurooppalaiset Naton jäsenet voivat myös pyynnöstä osallistua 6 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan komitean työskentelyyn niiden kanssa sovittavien sääntöjen mukaisesti.

8.   Edellä 6 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava komitea voi toimia myös foorumina vuoropuhelulle muiden kolmansien osapuolten kanssa viraston toimialaan kuuluvista yhteistä etua koskevista asioista, ja sen avulla voidaan myös huolehtia siitä, että nämä pidetään ajan tasalla yhteistä etua koskevien asioiden ja tulevaa yhteistyötä koskevien mahdollisuuksien kehittymisestä.

VII LUKU

MUITA SÄÄNNÖKSIA

26 artikla

Erioikeudet ja -vapaudet

Viraston, sen toimitusjohtajan ja henkilöstön tehtävien täyttämisen edellyttämistä erioikeuksista ja -vapauksista määrätään osallistuvien jäsenvaltioiden kesken tehtävässä sopimuksessa.

27 artikla

Tarkistuslauseke

Viraston johtaja esittää johtokunnalle raportin tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta mahdollista neuvoston tarkistusta varten viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän yhteisen toiminnan voimaantulosta tai Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen tullessa voimaan sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

28 artikla

Oikeudellinen vastuu

1.   Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään virastoon sovellettavissa asiaankuuluvissa säännöksissä.

29 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

Johtokunta hyväksyy toimitusjohtajan ehdotuksesta säännöt viraston asiakirjojen saattamisesta yleisön tutustuttavaksi ottaen huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (2) säädetyt periaatteet ja rajoitukset.

30 artikla

Turvallisuus

1.   Virasto soveltaa päätöksellä 2001/264/EY (3) vahvistettuja neuvoston turvallisuussääntöjä.

2.   Virasto varmistaa asianmukaisen turvallisuuden ja nopeuden ulkoisessa viestinnässään.

31 artikla

Kielijärjestelyt

Viraston kielijärjestelyn vahvistaa neuvosto yksimielisesti.

32 artikla

Siirtymäsäännökset

Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri toteuttaa viraston operatiiviseen perustamiseen tarvittavat toimenpiteet. Tätä varten hän voi myös käyttää toimitusjohtajalle tässä yhteisessä toiminnassa annettuja valtuuksia tämän nimittämiseen asti.

33 artikla

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

34 artikla

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.

(2)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(3)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.

---