Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32003R2239

    Neuvoston asetus (EY) N:o 2239/2003, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, muun muassa Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa asetuksella (EY) N:o 2398/97 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päättämisestä

    EUVL L 333, 20.12.2003, p. 3–8 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2003/2239/oj

    32003R2239

    Neuvoston asetus (EY) N:o 2239/2003, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, muun muassa Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa asetuksella (EY) N:o 2398/97 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päättämisestä

    Virallinen lehti nro L 333 , 20/12/2003 s. 0003 - 0008


    Neuvoston asetus (EY) N:o 2239/2003,

    annettu 17 päivänä joulukuuta 2003,

    muun muassa Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa asetuksella (EY) N:o 2398/97 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päättämisestä

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), jäljempänä "perusasetus", ja erityisesti sen 9 artiklan ja 11 artiklan 2 ja 3 kohdan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

    sekä katsoo seuraavaa:

    A. VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

    (1) Vuonna 1997 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 2398/97(2) käyttöön muun muassa Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa lopulliset polkumyyntitullit, jotka vaihtelivat 2,6 prosentista 24,7 prosenttiin. Sen jälkeen kun Maailman kauppajärjestön, jäljempänä "WTO", riitojenratkaisuelin oli maaliskuussa 2001 hyväksynyt paneelin kertomuksen, sellaisena kuin se oli muutettuna muutoksenhakuelimen kertomuksella, aiheesta "Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa sovellettavat EY:n polkumyyntitullit", neuvosto muutti elokuussa 2001 asetuksella (EY) N:o 1644/2001(3) asetusta (EY) N:o 2398/97 alentamalla Intiaan ja tiettyihin intialaisiin yrityksiin sovellettavan tullin nollan ja 9,8 prosentin välille ja keskeyttämällä tullien soveltamisen. Neuvosto vahvisti huhtikuussa 2002 asetuksella (EY) N:o 696/2002(4) Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin, sellaisena kuin polkumyyntitulli oli muutettuna ja sen soveltaminen keskeytettynä asetuksella (EY) N:o 1644/2001.

    B. UUDELLEENTARKASTELUJA KOSKEVA PYYNTÖ

    (2) Komissio vastaanotti tammikuussa 2002 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, joka koski asetusta (EY) N:o 2398/97. Pyynnön esitti EY:n puuvilla- ja liitännäistekstiiliteollisuuden komitea, jäljempänä "Eurocoton" tai "pyynnön esittäjä", sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden yhteisön koko tuotannosta. Pyyntö perustui siihen tosiseikkaan, että pyynnön esittäjä väitti polkumyyntiä koskevien olosuhteiden muuttuneen merkittävästi.

    (3) Syyskuussa 2002 sen jälkeen, kun ilmoitus voimassaolevien toimenpiteiden lähestyvästä päättymisestä(5) oli julkaistu, komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelua koskevan pyynnön Eurocotonilta, joka edustaa pääosaa puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden yhteisön koko tuotannosta. Pyyntö perustui siihen, että polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkuminen tai uudelleen alkaminen olisi erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

    C. TUTKIMUS

    1. MENETTELY

    (4) Komissio tutki pyynnön esittäjän toimittaman näytön ja piti sitä riittävänä perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan säännösten mukaisen välivaiheen tarkastelun sekä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio pani vireille kaksi tutkimusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuilla ilmoituksilla(6). Välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö rajoittui polkumyynnin tarkasteluun.

    (5) Komissio ilmoitti välivaiheen tarkastelun ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle sekä viejämaan tuottajille ja niiden edustajille ja antoi kaikille osapuolille, joita asia suoraan koski, mahdollisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

    (6) Useat Intian vientiä harjoittavat tuottajat sekä yhteisön tuottajat, yhteisön käyttäjät sekä tuojat/kauppiaat esittivät kantansa kirjallisesti. Kaikille osapuolille, jotka olivat sitä johdanto-osan 4 kappaleessa mainituissa ilmoituksissa asetettujen määräaikojen kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

    1.1 Tutkimusajanjakso

    (7) Polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso".

    1.2 Otoksen valinta

    (8) Koska viejämaassa on paljon vientiä harjoittavia tuottajia, perusasetuksen 17 artiklan perusteella katsottiin asianmukaiseksi käyttää otantamenetelmää. Otoksen valintaa varten asianomaisen maan vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa menettelyn aloittamisesta ja toimittamaan tietoja niiden viennistä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana sekä kotimarkkinoiden liikevaihdosta ja ilmoittamaan kaikkien asianomaisen tuotteen alalla niihin etuyhteydessä olevien yritysten nimet ja toimialat. Myös komissio otti tähän liittyen yhteyttä Intian viranomaisiin.

    (9) Yhdeksänkymmentäneljä vientiä harjoittavaa tuottajaa suostui mukaan otokseen ja antoi pyydetyt tiedot määräajassa. Näistä kahdeksan valittiin otokseen. Otoksen valinnassa noudatettava peruste oli yrityksen koko suhteessa sen yhteisöön suuntautuvaan vientimyyntiin ja se seikka, että yrityksillä oli kotimarkkinamyyntiä. Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita ei lopullisessa valinnassa sisällytetty otokseen, ilmoitettiin, että niiden vientiin mahdollisesti sovellettava polkumyyntitulli laskettaisiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti, eli niin, että se ei ylittäisi otokseen kuuluvien yritysten osalta määritetyn polkumyyntimarginaalin painotettua keskiarvoa. Otoksen valinta suoritettiin yhdessä vientiä harjoittavien tuottajien edustajien kanssa ja Intian viranomaisten kanssa. Johdanto-osan 1 kappaleessa mainitussa riitojenratkaisuelimen kertomuksessa todettiin, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrä voidaan laskea muille viejille tai tuottajille aiheutuneiden kustannusten ja niiden saamien voittojen painotetun keskiarvon perusteella ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseisiä tietoja on käytettävissä useamman kuin yhden viejän tai tuottajan osalta. Tämän vuoksi pidettiin hyvin tärkeänä, että otokseen saataisiin kaksi yritystä, joilla on kotimarkkinamyyntiä. Olisi myös huomattava, että ilmoittautuneista 94:stä tuottajasta ainoastaan kahdella oli kotimarkkinamyyntiä. Toinen yritys, joka oli alunperin suostunut toimimaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa, vetäytyi yhteistyöstä myöhemmin. Tämän vuoksi otosta oli muutettava vastaavasti ja se koostui lopulta seitsemästä yrityksestä, joista kuudella oli yksinomaan vientimyyntiä ja yhdellä sekä vienti- että kotimarkkinamyyntiä samankaltaisen tuotteen osalta.

    (10) Pyynnön esittäjä väitti, että sen seurauksena, että yksi kotimarkkinamyyntiä harjoittaneista yrityksistä kieltäytyi yhteistyöstä, olisi pitänyt soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä. Todettakoon tässä yhteydessä, että kyseiseen yritykseen todellakin sovellettiin perusasetuksen 18 artiklaa (ks. jäljempänä johdanto-osan 30 kappale). Lisäksi otos oli edelleen edustava siitä syystä, että yhteistyöstä kieltäytyneen yrityksen vientiosuus oli hyvin pieni, ja otos edusti 43:ää prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana jo ilman kyseistä yritystä. Tämän lisäksi asianomaisen yrityksen yhteistyöstä kieltäytyminen ei vaikuttanut otokseen kuuluvien yritysten polkumyynnin määrittämiseen. Näin ollen tämä vaatimus hylättiin.

    1.3 Otokseen valitsematta jääneiden yritysten yksilöllinen tarkastelu

    (11) Yksi yhteistyössä toiminut yritys, jota ei valittu otokseen, pyysi yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskemista perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja esitti pyyntönsä yhteydessä kyselyvastauksen tätä varten asetetussa määräajassa. Katsottiin, että pyyntö voidaan hyväksyä tässä tutkimuksessa.

    1.4 Asianomaiset osapuolet ja tarkastuskäynnit

    (12) Komissio lähetti otokseen kuuluville yrityksille kyselylomakkeet, jotka nämä palauttivat täytettyinä asetetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

    - The Bombay Dyeing & Manufacturing Co. Ltd, Mumbai

    - Nowrosjee Wadia & Sons, Mumbai

    - Prakash Cotton Mills Pvt. Ltd, Mumbai

    - Texcellence Overseas, Mumbai

    - Vigneshwara Exports Limited, Mumbai

    (13) Intian poliittisen tilanteen vuoksi luovuttiin paikalla suoritettavista tarkastuskäynneistä Jindal Worldwide Ltd:n, Ahmedabad, ja Mahalaxmi Exportsin, Ahmedabad, toimitiloihin. Kyseisten yritysten toimittamia tietoja on kuitenkin käytetty huolimatta siitä, että tarkastuskäynnit jäivät tekemättä. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että näiden vientihintojen todettiin olevan yhdenmukaiset muiden intialaisten yritysten, joiden yritysrakenne oli sama (jotka siis pääasiassa harjoittavat ainoastaan vientiä), vientihintojen kanssa. Lisäksi useat EU:n tuojat suorittivat tiettyjä tarkastuksia (vertailemalla laskuja), eikä Jindal Worldwide Ltd:n, Ahmedabad, ja Mahalaxmi Exportsin, Ahmedabad, vientihintojen osalta havaittu sääntöjenvastaisuuksia.

    (14) Komissio suoritti niin ikään tarkastuskäynnin Divya Textilesin, Mumbai, toimitiloihin; kyseinen yritys oli pyytänyt yksilöllistä tarkastelua, kuten johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan.

    2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE

    (15) Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Intiasta peräisin olevat puhtaista puuvillakuiduista tai tekokuitujen tai pellavan kanssa siten, että pellava ei ole pääasiallinen kuitu, sekoitetuista puuvillakuiduista valmistetut vuodeliinavaatteet valkaistuina, värjättyinä tai painettuina. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 6302 21 00 (Taric-koodi 6302 21 00 81 , 6302 21 00 89 ), ex 6302 22 90 (Taric-koodi 6302 22 90 19 ), ex 6302 31 10 (Taric-koodi 6302 31 10 90 ), ex 6302 31 90 (Taric-koodi 6302 31 90 90 ) ja ex 6302 32 90 (Taric-koodi 6302 32 90 19 ).

    3. SAMANKALTAINEN TUOTE

    (16) Intian markkinoilla myytyjen puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden ja Intiasta yhteisöön vietyjen puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden todettiin olevan fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia tai suuresti toisiaan muistuttavia. Näitä puuvillan tyyppisiä vuodeliinavaatteita on tästä syystä pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

    D. VÄLIVAIHEEN TARKASTELUA KOSKEVAN TUTKIMUKSEN TULOKSET

    1. NORMAALIARVO

    1.1 Otokseen kuuluvat yritykset

    (17) Palautettakoon aluksi mieliin, että otokseen kuuluvista seitsemästä yrityksestä ainoastaan yhdellä oli kotimarkkinamyyntiä. Otokseen kuuluvista kuudesta muusta yrityksestä yhdellä oli samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden kotimarkkinamyyntiä (muut puuvillan tyyppiset tuotteet).

    (18) Ainoan kotimarkkinamyyntiä harjoittaneen yrityksen osalta todettiin, että mikään sen kotimarkkinoillaan myymistä puuvillan tyyppisistä vuodeliinavaatteista ei ollut suoraan verrattavissa yhteisöön vietäviin tuotteisiin useissa eri tuotetyypeissä todettujen laatuerojen vuoksi. Tämän lisäksi vertailtavuuden varmistamiseksi tehtävät mukautukset olisi pitänyt tehdä arvioiden perusteella. Tämän seurauksena normaaliarvo oli muodostettava perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannusten perusteella lisäämällä niihin yrityksen omat myynti-, hallinto- ja muut kustannukset sekä tavanomaisessa kaupankäynnissä saama voitto.

    (19) Koska muilla yrityksillä ei ollut samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä, normaaliarvo päätettiin ensin määrittää perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyyntiä harjoittaneen yrityksen kotimarkkinahintojen perusteella. Kotimarkkinoilla myytyjen tuotetyyppien ja muiden yritysten Euroopan unioniin viemien tuotetyyppien välillä ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä vertailua. Koska samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä ei ollut, kaikkien muiden yhteistyössä toimineiden yritysten osalta muodostettiin laskennallinen normaaliarvo.

    (20) Edellä esitetyn perusteella kunkin otokseen kuuluvan yrityksen osalta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskennallinen normaaliarvo tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuskustannusten perusteella. Koska samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä harjoitti ainoastaan yksi yritys, myynti-, hallinto- ja muiden kustannusten sekä voittomarginaalin määritykseen ei voitu käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta eli muiden tutkimuksen kohteena olevien viejien ja tuottajien osalta vahvistettujen tosiasiallisten määrien painotettua keskiarvoa samankaltaisen tuotteen tuotannossa ja myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla.

    (21) Muiden vientiä harjoittavien tuottajien, myös sen yrityksen, jolla oli samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden kotimarkkinamyyntiä, myynti-, hallinto- ja muut kustannukset määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti ottaen huomioon WTO:n riitojenratkaisuelimen antamat kertomukset. Siten myynti-, hallinto- ja muut kustannukset määritettiin käyttämällä ainoan sellaisen yrityksen, jolla oli samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä, ja ainoan sellaisen yrityksen, jolla oli samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden (muiden puuvillan tyyppisten tuotteiden) kotimarkkinamyyntiä, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten painotettua keskiarvoa.

    (22) Voiton määrien osalta todettakoon, että määritettäessä normaaliarvoa sen yrityksen osalta, jolla oli samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden kotimarkkinamyyntiä, tarkastelun kohteena oli useita eri tapoja kohtuullisen voittomarginaalin vahvistamiseksi. Ensimmäinen tapa oli käyttää yrityksen omia voittoja. Kyseinen yritys toimi kuitenkin tappiolla, ja tämän vuoksi mainittua menetelmää ei voitu käyttää.

    (23) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti olisi pitänyt käyttää voiton määrää, joka ei ole suurempi kuin voitto, jonka kotimarkkinamyyntiä harjoittava yritys ja samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden kotimarkkinamyyntiä harjoittava yritys olisivat voineet saada. Koska kyseiset yritykset toimivat tappiolla, intialaiset vientiä harjoittavat yritykset katsoivat, että voiton määrä olisi tämän vuoksi korkeintaan nolla.

    (24) Perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti normaaliarvoa muodostettaessa olisi lisättävä kohtuullinen voittomarginaali. Tämän vuoksi voiton enimmäismäärä ei voi olla nolla.

    (25) Koska voiton osalta ei ollut muita tietolähteitä, kaikkien intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien voittomarginaaliksi vahvistettiin lopulta 5 prosenttia, mikä oli sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu yhteisön tuotannon alan voittotavoite. Pyynnön esittäjä väitti, että kyseinen voittomarginaali on liian alhainen.

    (26) Pyynnön esittäjä ei kuitenkaan esittänyt syitä siihen, miksi se piti viittä prosenttia liian alhaisena ja miksi jokin muu voittomarginaali olisi kohtuullinen tai edustava. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tai samaan yleiseen tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden myyntivoitoista Intian kotimarkkinoilla ei ollut käyttökelpoista tietoa. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohta huomioon ottaen pidettiin kohtuullisena käyttää alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä voittomarginaalia, joka vastasi voittoa, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan odottaa saavan vahingollisen polkumyynnin puuttuessa.

    1.2 Yksilöllistä tarkastelua pyytänyt yritys

    (27) Asianomaisen yrityksen osalta normaaliarvo määritettiin käyttämällä johdanto-osan 19, 20, 21 ja 25 kappaleissa esitettyjä menetelmiä.

    2. VIENTIHINTA

    (28) Koska tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynti suuntautui kokonaisuudessaan suoraan yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti Intiasta yhteisöön suuntautuvan vientimyynnin yhteydessä tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

    3. VERTAILU

    (29) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet. Näitä oikaisuja tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti rahti-, käsittely-, lastaus-, kuljetus-, luotto-, vakuutus- ja pakkauskustannusten sekä palkkioiden erojen mukaisesti.

    4. POLKUMYYNTIMARGINAALI

    (30) Pyynnön esittäjä väitti, että joihinkin otokseen kuuluvista yrityksistä olisi pitänyt soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, jonka mukaan vertailu voidaan suorittaa normaaliarvon painotetun keskiarvon ja yhteisöön suuntautuvan viennin yksittäisten hintojen välillä. Vahvistettiin kuitenkin, että menetelmän käyttämisen edellytykset, erityisesti se, että vientihintojen rakenteessa on eri ostajien, alueiden tai ajanjaksojen välillä huomattavia eroja, eivät täyty. Sen vuoksi polkumyyntimarginaali vahvistettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvon painotetun keskiarvon ja kaikkien yhteisöön suuntautuvien vientitapahtumien hintojen painotetun keskiarvon välisellä vertailulla.

    a) Otoksen yhteistyössä toimineet tuottajat

    Lopulliset polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

    >TAULUKON PAIKKA>

    b) Muut yhteistyössä toimineet tuottajat, jotka eivät ole mukana otoksessa

    Kuten johdanto-osan 34 kappaleessa esitetään, otokseen kuulumattomien kaikkien muiden yhteistyössä toimivien tuottajien polkumyyntimarginaali on 0 prosenttia.

    c) Yhteistyössä toiminut yritys, johon sovellettiin yksilöllistä tarkastelua

    >TAULUKON PAIKKA>

    d) Yhteistyöstä kieltäytyneet yritykset

    Kuten johdanto-osan 9 kappaleessa todetaan, yksi yritys kieltäytyi yhteistyöstä. Koska ei ole olemassa viitteitä siitä, että kyseinen yritys ei olisi harjoittanut polkumyyntiä ja koska haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen, vahvistettiin sama polkumyyntimarginaali kuin Bombay Dyeing & Manufacturing Co:n eniten yhteisöön viedyille tuotetyypeille, joiden osalta ilmeni eniten polkumyyntiä, vahvistettu polkumyyntimarginaali eli 31,4 prosenttia.

    E. PERUSTEET VÄLIVAIHEEN TARKASTELUN PÄÄTTÄMISELLE ILMAN TOIMENPITEIDEN KÄYTTÖÖNOTTOA

    (31) Nyt käsiteltävänä oleva välivaiheen tarkastelu olisi päätettävä ottamatta käyttöön toimenpiteitä, koska ainoastaan pieni osa tarkasteltavana olevan tuotteen Intiasta peräisin olevasta tuonnista on tapahtunut polkumyynnillä ja koska polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vähäpätöisestä määrästä, joka ei todennäköisesti muutu merkittävästi tulevaisuudessa, ei voi aiheutua vahinkoa. Päätelmä tehdään jäljempänä esitetyin perustein.

    1. SELVÄSTI SUURIN OSA ASIANOMAISEN TUOTTEEN INTIASTA PERÄISIN OLEVASTA TUONNISTA EI TAPAHTUNUT POLKUMYYNNILLÄ

    (32) Otokseen osallistuneista yrityksistä polkumyynnin olemassaolo vahvistettiin tutkimuksessa ainoastaan yhden yrityksen osalta (Bombay Dyeing), jonka osuus oli alle 8 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Intiasta peräisin olevasta kokonaisviennistä tutkimusajanjakson aikana. Tämän lisäksi ja kuten edellä on todettu, yksi yritys ei toiminut yhteistyössä menettelyssä, ja sen viennin katsottiin tapahtuneen polkumyynnillä (ks. johdanto-osan 30 kappale). Viimeksi mainitun yrityksen tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen viennin osuus oli vain 0,4 prosenttia Intiasta peräisin olevasta kokonaisviennistä tutkimusajanjakson aikana.

    (33) Edellä mainittuja kahta yritystä koskevat havainnot eroavat muiden otokseen kuuluvien neljän yrityksen tilanteesta sekä sen vientiä harjoittavan tuottajan tilanteesta, jolle oli myönnetty yksilöllinen tarkastelu. Minkään näistä viidestä yrityksestä ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä. Tämän lisäksi niiden tilanne oli täysin erilainen kuin Bombay Dyeingin ja yhteistyöstä kieltäytyneen yrityksen tilanne, koska ne tuottivat tarkasteltavana olevaa tuotetta yksinomaan vientiin. Polkumyynnittä tapahtuneen tuonnin osuus oli noin 30 prosenttia Intiasta peräisin olevasta kokonaisviennistä.

    (34) Tämän lisäksi yhteistyössä toimineet viejät, jotka eivät kuuluneet otokseen ja joihin ei sovellettu yksilöllistä tarkastelua, tuottivat yksinomaan vientiin (tiedot perustuvat vireillepanoilmoituksessa oleviin kysymyksiin annetuista vastauksista tehtyyn otokseen). Toisin sanoen niiden yritysrakenne vastaa johdanto-osan 33 kappaleessa mainittujen yritysten rakennetta. Näyttää siten varsin todennäköiseltä, että niidenkään vienti ei ole tapahtunut polkumyynnillä.

    (35) Edellä esitetyn perusteella yli 90 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Intiasta peräisin olevasta viennistä tutkimusajanjakson aikana ei tapahtunut polkumyynnillä.

    2. POLKUMYYNNILLÄ TAPAHTUNEEN TUONNIN TÄSSÄ TAPAUKSESSA PIENESTÄ MÄÄRÄSTÄ EI VOI AIHEUTUA VAHINKOA

    (36) Koska alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä todetut polkumyyntikäytännöt ja nyt käsiteltävänä olevassa tarkastelussa todetut polkumyyntikäytännöt eroavat toisistaan merkittävästi, herää kysymys, voitaisiinko tämän tutkimuksen päätelmien perusteella todeta, että alkuperäisessä tapauksessa todettu syy-yhteys olisi yhä olemassa.

    (37) Ensiksikin todettiin, että alle 8 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen Intiasta peräisin olevasta tuonnista tapahtui polkumyynnillä tutkimusajanjakson aikana. Tämän tuonnin markkinaosuus oli alle 1 prosentti tutkimusajanjakson aikana tapahtuneesta tuonnista, ja sen osuus kaikista lähteistä tulleesta kokonaistuonnista oli alle 3 prosenttia. Toisin sanoen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä on vähäpätöinen ottaen huomioon kynnykset, joita yleensä sovelletaan perusasetuksessa ja WTO:n polkumyyntisopimuksessa. Toiseksi tutkimuksessa todettiin, että johdanto-osan 32-34 kappaleessa esitetyistä syistä yli 90 prosenttia Intiasta tulevasta tuonnista ei tapahtunut polkumyynnillä. Näissä olosuhteissa on hyvin epätodennäköistä, että tutkimusajanjakson aikana tapahtuneesta asianomaisesta tuonnista aiheutuisi merkittävää vahinkoa. Lisäksi ei ole perusteita olettaa, että tilanne muuttuisi, jos toimenpiteitä ei otettaisi käyttöön, ottaen huomioon sen tosiseikan, että huomattava osa tutkimusajanjaksosta oli aikaa, jolloin tullit eivät olleet voimassa, ja että Intiasta peräisin olevan polkumyynnittä tapahtuvan tuonnin määrät olivat koko ajan merkittäviä.

    (38) Tämän vuoksi tämän tarkastelun päätelmien perusteella ei voida katsoa, että alkuperäisessä tutkimuksessa polkumyynnin ja vahingon välillä vahvistettu syy-yhteys olisi olemassa nyt käsiteltävänä olevassa tutkimuksessa, vaikka alkuperäisen tapauksen yhteydessä vahvistetun syy-yhteyden tarkastelu ei nimenomaisesti kuulunutkaan nyt käsiteltävänä olevaan välivaiheen tarkasteluun.

    (39) Lisäksi toimenpiteet, jotka otettaisiin käyttöön tämän tarkastelun seurauksena, olisivat tehottomia (ks. johdanto-osan 30 kappale), koska suurin osa Intiasta tulevasta tuonnista jäisi niiden ulkopuolelle.

    3. PÄÄTELMÄT

    (40) Edellä esitetyn perusteella Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuontia koskeva välivaiheen tarkastelu on syytä päättää ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja.

    F. TOIMENPITEIDEN VOIMASSAOLON PÄÄTTYMISTÄ KOSKEVAN TARKASTELUN SEURAUKSET

    (41) Koska välivaiheen tarkastelun tulokset johtavat neuvoston asetuksella (EY) N:o 2398/97 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättymiseen, olisi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu syytä päättää vastaavasti.

    G. ILMOITTAMINEN

    (42) Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella, että käynnissä oleva osittainen välivaiheen tarkastelu ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu päätetään ilman toimenpiteiden käyttöönottoa, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Osapuolten huomautukset otettiin huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niitä vastaavasti,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Päätetään Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuontia koskeva neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 3 kohdan mukainen välivaiheen tarkastelu ja 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ottamatta käyttöön toimenpiteitä.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2003.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    G. Alemanno

    (1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1972/2002 (EYVL L 305, 7.11.2002, s. 1).

    (2) EYVL L 332, 4.12.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 160/2002 (EYVL L 26, 30.1.2002, s. 1).

    (3) EYVL L 219, 14.8.2001, s. 1.

    (4) EYVL L 109, 25.4.2002, s. 3.

    (5) EYVL C 65, 14.3.2002, s. 11.

    (6) EYVL C 39, 13.2.2002, s. 17 ja EYVL C 300, 4.12.2002, s. 10.

    Top