Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32003D0174

    2003/174/EY: Neuvoston päätös, tehty 6 päivänä maaliskuuta 2003, kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantaisen sosiaalihuippukokouksen perustamisesta

    EUVL L 70, 14.3.2003, p. 31–33 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 20/10/2016; Kumoaja 32016D1859

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2003/174(1)/oj

    32003D0174

    2003/174/EY: Neuvoston päätös, tehty 6 päivänä maaliskuuta 2003, kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantaisen sosiaalihuippukokouksen perustamisesta

    Virallinen lehti nro L 070 , 14/03/2003 s. 0031 - 0033


    Neuvoston päätös,

    tehty 6 päivänä maaliskuuta 2003,

    kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantaisen sosiaalihuippukokouksen perustamisesta

    (2003/174/EY)

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 202 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1) Työmarkkinaosapuolet on otettu mukaan Luxemburgissa 20 ja 21 päivänä marraskuuta 1997 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa sovitun koordinoidun työllisyysstrategian täytäntöönpanoon pysyvän työllisyyskomitean puitteissa. Kyseinen komitea on perustettu Euroopan yhteisöjen pysyvän työllisyyskomitean perustamisesta 14 päivänä joulukuuta 1970 tehdyllä neuvoston päätöksellä 70/532/ETY(1).

    (2) Kölnissä 3 ja 4 päivänä kesäkuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto otti käyttöön neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten edustajien välisen makrotaloudellisen vuoropuhelun.

    (3) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa määriteltiin tulevalle vuosikymmenelle uusi strateginen päämäärä ja sovittiin, että tavoitteeseen pääsemiseksi on osana jäsenvaltioiden yleisten talouspolitiikkojen koordinointia luotava kattava strategia, joka sisältäisi rakenneuudistukset, Euroopan yhteensovitetun työllisyysstrategian, sosiaalisen suojelun ja makrotalouspolitiikan. Tiedonannossaan "Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - uudistumisen ja muutoksen taustavoima" komissio korostaa, että työmarkkinaosapuolten kolmikantakokous voisi edistää keskustelua näistä aiheista.

    (4) Työmarkkinaosapuolet totesivat Laekenissa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle esittämässään yhteisessä kannanotossa, että pysyvä työllisyyskomitea ei ollut johtanut vastaavaan neuvottelujen yhdentymiseen ja että komitea ei edistä niiden eri prosessien yhtenäisyyttä ja yhteisvaikutusta, joissa työmarkkinaosapuolet ovat mukana. Tämän vuoksi työmarkkinaosapuolet ehdottivat, että komitea lakkautettaisiin ja perustettaisiin uudenlainen kolmikantaneuvottelujen muoto.

    (5) Työmarkkinaosapuolet ehdottivat tässä yhteisessä kannanotossa, että kokoukset, joita on järjestetty Luxemburgin prosessin mukaisesti vuodesta 1997 Eurooppa-neuvoston aattona työmarkkinaosapuolten ja valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla kokoontuvan troikan sekä komission välillä, virallistettaisiin. Vuoden 2000 joulukuusta lähtien näitä kokouksia on kutsuttu sosiaalihuippukokouksiksi, ja niihin osallistuvat komission puheenjohtaja, valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla kokoontuva troikka sekä työ- ja sosiaaliministerit ja työmarkkinaosapuolet, joita edustavat Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestö (UNICE), Julkisten yritysten Euroopan keskus (CEEP), Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto (UEAPME), Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY), Koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta (Eurocadres) ja Euroopan ylempien toimihenkilöiden liitto (CEC).

    (6) Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi työmarkkinaosapuolten olevan halukkaita kehittämään ja koordinoimaan aiempaa paremmin Lissabonin strategian eri näkökohtia koskevaa neuvottelumenettelyä. Eurooppa-neuvosto sopi, että tällainen sosiaalihuippukokous pidettäisiin vastedes aina ennen kevään Eurooppa-neuvostoa. Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän.

    (7) Tämä päätös ei vaikuta eri jäsenvaltioissa käytävän sosiaalisen vuoropuhelun organisointiin eikä toimintaan.

    (8) Laajentumisen yhteydessä ja kehitettäessä itsenäistä sosiaalista vuoropuhelua on erittäin tärkeää, että työmarkkinaosapuolten kuuleminen tapahtuu mahdollisimman edustavalla sekä legitiimillä ja tehokkaalla tavalla. Tätä varten on syytä ottaa huomioon komission tutkimus työmarkkinaosapuolten edustavuudesta sekä tarkistettu luettelo organisaatioista, jotka osallistuvat Euroopan tasolla sosiaalisen vuoropuhelun kaikkiin muotoihin; tämä luettelo olisi myös syytä ajantasaistaa,

    ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

    1 artikla

    Perustaminen

    Perustetaan kasvua ja työllisyyttä käsittelevä kolmikantainen sosiaalihuippukokous, jäljempänä "huippukokous".

    2 artikla

    Tehtävä

    Huippukokouksen tehtävänä on varmistaa perustamissopimusta noudattaen sekä yhteisön toimielinten ja elinten toimivalta huomioon ottaen, että neuvosto, komissio ja työmarkkinaosapuolet neuvottelevat keskenään jatkuvasti. Näin annetaan Euroopan työmarkkinaosapuolille mahdollisuus osallistua työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun yhteydessä Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käynnistämän ja Göteborgissa kesäkuussa 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston täydentämän yhdennetyn talous- ja sosiaalipoliittisen strategian eri osa-alueisiin, joissa otetaan huomioon myös kestävä kehitys. Huippukokous tukeutuu työskentelyssään neuvoston, komission ja työmarkkinaosapuolten valmistelutoimiin ja niiden eri neuvottelufoorumeilla talous-, sosiaali- ja työllisyyskysymyksistä käymiin keskusteluihin.

    3 artikla

    Kokoonpano

    1. Huippukokoukseen osallistuvat neuvoston puheenjohtajana toimivan valtion edustajat, kahden seuraavan puheenjohtajavaltion edustajat, komission edustajat sekä työmarkkinaosapuolten korkeimman tason edustajat.

    Näiden kolmen puheenjohtajavaltion työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit ja komission jäsen osallistuvat huippukokoukseen.

    Käsiteltävien asioiden mukaan huippukokoukseen voidaan kutsua myös muita näiden kolmen puheenjohtajavaltion ministereitä ja muita komission jäseniä.

    2. Työmarkkinaosapuolten edustajat jaetaan kahteen yhtä suureen valtuuskuntaan, joista toisessa on kymmenen työntekijöiden ja toisessa kymmenen työnantajien edustajaa, ottaen huomioon se, että naisten ja miesten osuuden määrän on oltava tasapainossa.

    Kumpaankin valtuuskuntaan kuuluu edustajia Euroopan tason alojen välisistä yleisistä organisaatioista tai erikoistuneista organisaatioista, jotka edustavat ylempiä toimihenkilöitä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä Euroopan tasolla.

    Teknisestä koordinoinnista työntekijöiden valtuuskunnassa vastaa Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) ja työnantajien valtuuskunnassa Euroopan teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestö (UNICE). EAY ja UNICE huolehtivat siitä, että ne ottavat puheenvuoroissaan huomioon kaikkien erityis- ja alakohtaisten järjestöjen lausunnot, ja ottavat tarvittaessa joidenkin järjestöjen edustajia valtuuskuntiinsa.

    4 artikla

    Valmistelu

    1. Neuvoston puheenjohtaja, komissio ja huippukokoukseen osallistuvat työntekijöiden ja työnantajien alojen väliset organisaatiot päättävät yhdessä huippukokouksen esityslistasta valmistelukokouksissa.

    2. Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) keskustelee asialistalla olevista aiheista.

    3. Komissio huolehtii huippukokouksen sihteeristön tehtävistä ja erityisesti siitä, että asiakirjat jaetaan ajoissa. Kokousten valmistelua ja organisointia varten huippukokouksen sihteeristö luo tarvittavat yhteydet EAY:hyn ja UNICEen, jotka huolehtivat omien valtuuskuntiensa koordinoinnista.

    5 artikla

    Toiminta

    1. Huippukokous pidetään vähintään kerran vuodessa. Yksi kokous on pidettävä ennen Eurooppa-neuvoston kevätkokousta.

    2. Huippukokouksen puheenjohtajina toimivat yhdessä neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja.

    3. Puheenjohtajat kutsuvat huippukokoukset koolle omasta aloitteestaan neuvotellen työmarkkinaosapuolten kanssa.

    6 artikla

    Tiedottaminen

    Puheenjohtajat tekevät yhteenvedon huippukokouksessa käydyistä keskusteluista, ja niistä tiedotetaan neuvoston asiaankuuluville kokoonpanoille ja yleisölle.

    7 artikla

    Kumoaminen

    Kumotaan päätös 1999/207/EY päivästä, jona huippukokous pitää ensimmäisen kokouksensa.

    8 artikla

    Voimaantulo

    Tämä päätös tulee voimaan 6 päivänä maaliskuuta 2003.

    Tehty Brysselissä 6 päivänä maaliskuuta 2003.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    D. Reppas

    (1) EYVL L 273, 17.12.1970, s. 25, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 1999/207/EY (EYVL L 72, 18.3.1999, s. 33).

    Top