32001R1601

Neuvoston asetus (EY) N:o 1601/2001,

annettu 2 päivänä elokuuta 2001,

tiettyjen Thaimaasta, Tsekin tasavallasta, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen polkumyyntitullin kantamisesta lopullisesti

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Väliaikaiset toimenpiteet

(1) Komissio otti asetuksella (EY) N:o 230/2001(2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Thaimaasta, Tsekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden (teräsvaijerit) tuonnissa ja tiettyjen tsekkiläisten ja turkkilaisten viejien esittämien sitoumusten hyväksymisestä.

(2) Korean tasavallasta, jäljempänä "Korea", ja Malesiasta tapahtuvassa tuonnissa ei otettu käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, koska polkumyyntimarginaalit olivat vähimmäistasoa.

2. Menettelyn jatko

(3) Sen jälkeen, kun oli ilmoitettu niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella oli päätetty ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin siihen mahdollisuus.

(4) Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkastamista.

(5) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella:

a) lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa Thaimaasta, Turkista, Tsekistä ja Venäjältä peräisin olevien teräsvaijereiden tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista;

b) Koreasta ja Malesiasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuontia koskevan menettelyn päättämisestä ottamatta käyttöön toimenpiteitä.

(6) Niille asetettiin myös määräaika, jossa ne voivat tehdä huomautuksia kyseisen ilmoituksen johdosta.

(7) Osapuolten toimittamat suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja lopullisia päätelmiä muutettiin tarvittaessa.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(8) Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tarkasteltavana oleva tuote kuvattiin rauta- tai teräsköysiksi ja -kaapeleiksi, myös lukituiksi köysiksi, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuiksi köysiksi ja kaapeleiksi, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli kolme millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia, jäljempänä tuotannonalan omaa termiä käyttäen "teräsvaijerit".

(9) Jotkut asianomaiset osapuolet toistivat vaatimuksensa, että teräsvaijerit olisi jaettava kahteen ryhmään: jotkut heistä tekivät eron yleiskäyttöön soveltuvien teräsvaijereiden ja erityisominaisuuksia omaavien teräsvaijerien välille, kun taas toiset tekivät eron yleiskäyttöön soveltuvien standarditeräsvaijereiden ja erityiskäyttöön tarkoitettujen teräsvaijereiden välille. Väitettiin, että niitä ei voida pitää yhtenä ja samana tuotteena, koska niiden fyysiset ja tekniset ominaisuudet sekä tuotantomenetelmät eroavat toisistaan, niitä ei voi mielekkäästi vaihtaa keskenään, niiden kohdemarkkinat ovat erilliset eivätkä ne merkittävästi kilpaile keskenään.

(10) Tässä suhteessa olisi ensiksi huomattava, että vaikka teräsvaijereita tuotetaan monia eri lajeja, joilla on fyysisiä ja teknisiä eroja, kaikilla niillä on samat fyysiset perusominaisuudet, eli säikeen muodostavat teräslangat, köyden muodostavan ytimen ympärille kiedotut säikeet ja ydin itse, ja samat tekniset perusominaisuudet, eli kaikissa lankojen lukumäärä säiettä kohti, säikeiden lukumäärä vaijeria kohti, tietty läpimitta ja tietty rakenne. Vaikka tuotevalikoiman kärki- tai loppupäähän sijoittuviin tuoteryhmiin kuuluvat teräsvaijerit eivät ole vaihdettavissa keskenään, lähekkäisiin tuoteryhmiin kuuluvien teräsvaijereiden on todettu olevan vaihdettavissa keskenään. Tämän perusteella katsottiin, että eri tuoteryhmiin kuuluvien teräsvaijereiden välillä oli jonkin verran päällekkäisyyksiä ja kilpailua. Lisäksi samaan ryhmään kuuluvilla tuotteilla voi olla eri käyttötarkoituksia.

(11) Yleiskäyttöön soveltuvien ja erityisominaisuuksia omaavien teräsvaijereiden välinen ero perustuu teräsvaijereiden käyttöön, eli moneen eri käyttöön soveltuvien teräsvaijereiden vastakohtana vain erityisiin sovellutuksiin sopivat teräsvaijerit. On huomattava, että asianomaiset osapuolet eivät kyenneet tekemään selkeää jaottelua näiden kahden ryhmän välille. Tällaisessa erottelussa ei liioin oteta huomioon sitä tosiasiaa, että on lähekkäisiä tuoteryhmiä, joissa yleiskäyttöön soveltuvat teräsvaijerit suoraan kilpailevat erityisominaisuuksia omaavien teräsvaijereiden kanssa ja ovat näin ollen keskenään vaihdettavissa.

(12) Standardi- ja erityisteräsvaijereiden välisessä erossa viitataan siihen, että ne valmistetaan standardin (ISO, DIN jne.) mukaisesti tai ne eivät ole standardin mukaisia ("erityisteräsvaijerit"; nämä erityisteräsvaijerit ovat toisinaan standarditeräsvaijerin muunnelmia) riippumatta teräsvaijereiden erityiskäytöstä. Olisi huomattava, että fyysiset ja tekniset peruspiirteet ovat samat riippumatta siitä, onko kyse standardi- vai erityisteräsvaijerista. Lisäksi on lähekkäisiä tuoteryhmiä, joissa perusteräsvaijerit kilpailevat erityisteräsvaijereiden kanssa, koska niitä voidaan käyttää samaan tarkoitukseen ja ne niin ollen ovat keskenään vaihdettavissa.

(13) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9-13 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

2. Samankaltainen tuote

(14) Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa pääteltiin, että yhteisön tuotannonalan tuottamat ja kotimarkkinoilla myymät teräsvaijerit ovat samankaltaisia kuin asianomaisista maista peräisin olevat yhteisöön tuodut sekä kyseisten maiden tuottamat ja kotimarkkinoillaan myymät teräsvaijerit. Vastaavasti Koreassa tuotettujen ja Korean kotimarkkinoilla myytyjen teräsvaijereiden todettiin olevan samankaltaisia kuin Venäjältä peräisin olevien ja yhteisöön tuotujen teräsvaijereiden.

(15) Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymät teräsvaijerit eivät ole samankaltaisia kuin asianomaisista maista tuodut teräsvaijerit. Erityisesti väite koski sitä, että asianomaisista maista tuodut teräsvaijerit olivat pääasiallisesti yleiskäyttöön soveltuvia teräsvaijereita ja yhteisön tuotannonalan myymät taas enimmäkseen erityisominaisuuksia omaavia teräsvaijereita, minkä vuoksi menettely pitäisi rajoittaa koskemaan yleiskäyttöön soveltuvia teräsvaijereita, jos niitäkään. Ehdotettiin myös, että erityistilauksesta valmistettava teräsvaijeri jätettäisiin toimenpiteiden ulkopuolelle, koska yhteisön tuotannonala on tosiasiassa sen ainoa toimittaja yhteisön markkinoilla.

(16) On huomattava, että polkumyyntimenettelyissä tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote määritellään fyysisten, teknisten ja/tai kemiallisten perusominaisuuksien ja peruskäytön perusteella. Kun tarkasteltavana oleva tuote, eli asianomaisissa maissa tuotettu ja yhteisöön viety tuote on määritelty, on tutkittava, ovatko asianomaisissa maissa tuotettu ja kotimarkkinoilla myytävä tuote ja yhteisön tuotannonalan tuottama ja sisämarkkinoilla myymä tuote samankaltaisia tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa. Tässä suhteessa on merkityksetöntä, tuotetaanko jotakin tiettyä tuotetyyppiä yhteisössä vai ei.

(17) Kun tarkastellaan erityistilauksesta valmistettavia teräsvaijereita, jotka suunnitellaan asiakkaan vaatimusten mukaisesti ja valmistetaan sopimuksen, jota usein edeltää tarjouskilpailu, kirjoittamisen jälkeen, on huomattava, että niillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet kuin muillakin teräsvaijereilla. Joka tapauksessa, vaikka yhteisön tuotannonalalla onkin selvä etu läheisen sijainnin vuoksi, on huomattava, että vientiä harjoittavia tuottajia ei estetä osallistumasta tarjouskilpailuun.

(18) Näin ollen pääteltiin, että asianomaisista maista tuotavien teräsvaijereiden ja yhteisön tuotannonalan tuottamien ja sisämarkkinoilla myymien teräsvaijereiden fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttö ovat samankaltaiset.

(19) Kaiken edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14-16 kappaleessa esitetyt päätelmät.

C. POLKUMYYNTI

1. Yleiset menetelmät

a) Normaaliarvo

(20) Jotkut yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat menetelmää, jota käytettiin määrittämään voittojen määrä lisättynä valmistuskustannuksiin ja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin, jos käytettiin laskennallisia normaaliarvoja. Jos komissio määrittäisi yhteistyöhön osallistuvien thaimaalaisten ja venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien kokonaisnettovoiton pelkästään tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin perusteella eikä tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaisliikevaihdon perusteella, se perusteettomasti aiheuttaisi keinotekoista voittomarginaalin kasvua. Yhteistyöhön osallistuvien tsekkiläisten vientiä harjoittavien tuottajien kohdalla komission olisi pitänyt jättää ulkopuolelle sellaisten teräsvaijerityyppien kotimarkkinamyynti, jonka määrä oli vähemmän kuin 5 prosenttia yhteisöön viedyn vastaavan tyypin määrästä. Koska tällaista myyntiä sen epäedustavuuden takia ei tavallisesti oteta huomioon normaaliarvoa määritettäessä, se olisi pitänyt jättää ottamatta huomioon voittomarginaalia määritettäessä.

(21) Asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukaisesti voittoa varten lisättyjen määrien on perustuttava tietoon, joka pohjautuu samankaltaisen tuotteen valmistamiseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä viejämaan kotimarkkinoilla, jos tällainen tieto on saatavilla. Näin ollen ei ole mitään syytä ilmaista kohtuullista voittomarginaalia sellaisten tietojen perusteella, joihin sisältyy myyntiä, joka on jätettävä tarkastelun ulkopuolelle, koska se ei kuulu tavanomaiseen kaupankäyntiin. Tämän vuoksi on kaikki tavanomaiseen kaupankäyntiin kuuluva myynti otettava huomioon sen jälkeen, kun on määritetty, että samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti on edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lisäksi normaaliarvon laskennallisessa muodostamisessa käytetyn voiton määrä määritetään yrityksen ja samankaltaisen tuotteen tasolla. Tietyn tyypin kotimarkkinamyynti tavanomaisessa kaupankäynnissä voi johtaa virheellisiin tuloksiin, kun tämä myynti on määrältään epäedustavaa suhteessa viennin määrään. Tällaisen myynnin hinta jätetään näin ollen epäedustavana ottamatta huomioon, kun määritetään vertailukelpoisen viedyn tyypin normaaliarvoa. Minkä tahansa mahdollisesti epäedustavan tiedon vaikutus neutraloidaan, kun kaikkien kotimarkkinoilla myytyjen tyyppien myynti lasketaan yhteen yrityksen tasolla edellyttäen, että tavanomaisen kaupankäynnin kotimarkkinakokonaismyynnin määrä on enemmän kuin 5 prosenttia yhteisöön suuntautuvan viennin määrästä.

(22) Lisäksi yhteistyössä toimiva thaimaalainen vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti myös edellä mainitun menetelmän soveltamisen tuloksena saatavan voittomarginaalin kohtuullisuuden. Määritetty voittomarginaali saatiin soveltamalla asianmukaista menetelmää suoraan yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan toimittamaan tietoon.

(23) Tämän vuoksi väitteet hylättiin.

(24) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18-25 ja 68-70 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Vientihinta ja vertailu

(25) Koska vientihinnan määrittelyn yleisiä menetelmiä sekä normaaliarvon ja vientihinnan vertailua koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26-28 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

c) Tutkittujen yritysten polkumyyntimarginaalit

(26) Tutkittujen yritysten polkumyyntimarginaalista päättämisen yleiset menetelmät, jotka on kuvattu väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29 kappaleessa, vahvistetaan.

(27) Lopuksi on todettava, että tapauksissa, joissa vientiä harjoittava tuottaja vei useampaa kuin yhtä tuotetyyppiä yhteisöön, painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali määritettiin laskemalla kunkin tyypin polkumyynti nollaamatta yksittäisillä tyypeillä todettavia negatiivisia eroja normaaliarvon ja vientihinnan välillä.

d) Yhteistyöhön osallistumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(28) Koska jäännöspolkumyyntimarginaalin määrittelyn yleisiä menetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30-34 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

2. Tsekki

(29) Koska yhden yhteistyöhön osallistumattoman vientiä harjoittavan tsekkiläisen tuottajan osalta ei toimitettu uusia tietoja, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

a) Normaaliarvo

(30) Sen jälkeen, kun väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön, ZDB a.s. toimitti lisäselvityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten kohdentumisesta. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia tarkistettiin vähentämällä kustannukset, joiden suhteen osoitettiin komissiota tyydyttävällä tavalla, että niillä ei ole yhteyttä tarkasteltavana olevan tuotteen valmistamiseen ja myyntiin.

b) Vientihinta

(31) ZDB a.s. pyysi, että siihen etuyhteydessä olevan viejän kautta tapahtuva vienti yhteisöön olisi jätettävä huomiotta vientihintaa laskettaessa. Tämä perustui väitteeseen, että kyseinen etuyhteydessä oleva viejä ei enää veisi teräsvaijereita yhteisöön, koska ZDB a.s. oli lakkauttanut syyskuussa 2000 eli tutkimusajanjakson loputtua yhden tehtaansa, jossa oli valmistettu suurin osa etuyhteydessä olevan viejän tutkimusajanjaksona viemistä teräsvaijereista.

(32) Kyseistä väitettä ei voitu hyväksyä. Tutkimusajanjakson loputtua tapahtunut kehitys voidaan poikkeuksellisesti ottaa huomioon, jos tutkimusajanjaksoon perustuva polkumyyntitullin käyttöönotto olisi ilmeisen perusteetonta. Tällainen kehitys voidaan ottaa huomioon vain, jos sen vaikutukset ovat ilmeisiä, kiistattomia ja kestäviä, niitä ei voida manipuloida eivätkä ne johdu asianomaisten osapuolten tarkoituksellisista toimista. Pelkkä tosiasia, että yksi valmistuslaitos on suljettu, ei estä etuyhteydessä olevaa viejää myymästä ZDB a.s.:n muussa tehtaassa valmistettua teräsvaijeria. On myös otettava huomioon, että kyseinen etuyhteydessä oleva viejä toisinaan myi teräsvaijeria, joka oli valmistettu kyseisessä toisessa tehtaassa tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen pääteltiin, että ehdot, joiden perusteella ZDB a.s.:n vientihinnan laskemisessa olisi otettu huomioon se, että etuyhteydessä olevan viejän väitettiin lopettaneen teräsvaijerin vienti, eivät täyttyneet.

(33) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

c) Vertailu

(34) ZDB a.s. kiisti nimellispalkkioihin perustuvan 5 prosentin oikaisun, joka vähennettiin hinnoista, jotka etuyhteydessä oleva viejä veloitti riippumattomilta asiakkailta yhteisössä, koska se ei liittynyt todellisen palkkion maksamiseen. Se väitti lisäksi, että etuyhteydessä olevaa viejää olisi pitänyt kohdella ZDB a.s.:n vientimyynnin osastona. Molemmat yhtiöt olivat etuyhteydessä toisiinsa ja muodostivat yhden taloudellisen yksikön, joten nimellispalkkion vähentäminen ei olisi perusteltua.

(35) Tutkimus osoitti, että etuyhteydessä oleva viejä ei korvaa ZDB a.s.:n vientiosastoa. ZDB a.s.:n vientiosasto hoitaa itse myös vientiä ilman etuyhteydessä olevan viejän osallistumista. Vapaasti tehtaalla -tason tasapuolinen vertailu edellyttää, että etuyhteydessä olevan viejän riippumattomilta asiakkailta yhteisössä veloittamiin hintoihin tehdään vähennys, joka perustuu nimellispalkkioon. Tämä nimellispalkkio vastaa etuyhteydessä olevan viejän sitä lisätehtävää kauppatoiminnassa, jota voidaan pitää samankaltaisena kuin palkkioperusteisesti toimivan kauppiaan toimintaa. Näin ollen 5 prosentin oikaisu säilytettiin.

(36) ZDB a.s. vaati, että pakkauskulujen laskennallisia normaaliarvoja oli oikaistava, koska nämä kulut sisältyivät myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin ja kelojen kustannusten oikaisu oli tehty vientihintaan. Komissio päätti, että vientihintaan ja vapaasti tehtaalla -tason normaaliarvoihin sisällytetyissä pakkauskuluissa ei ollut väitettyjä eroja. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin kuuluviin kuljetus-, vakuutus ja pakkauskustannuksiin ei sisältynyt mitään pakkauskustannuksia, koska ne kaikki olivat samantasoisia kuin pelkästään sisämaarahdin ja vakuutuksen huomioon ottamiseksi pyydetyt oikaisut. Vaikka oletettaisiin, että ZDB a.s. oli jättänyt erittelemättä kuljetus-, vakuutus ja pakkauskustannukset normaaliarvoon tehtävien oikaisujen pyytämisen huomioon ottamiseksi, pyyntö ei ollut perusteltu, koska oikaisu tehtiin sisämaan rahdin ja vakuutuksen suhteen ilmoitetun määrän osalta. Näin ollen tämä pyyntö hylättiin.

(37) Kuljetuskustannuksia koskeva oikaisu tarkistettiin yhden liiketoimen osalta niin, että siinä käytetään todellisia kustannuksia, koska väliaikaisessa vaiheessa siinä oli muun tiedon puuttuessa käytetty perustana arviota.

(38) Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 39-40 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan, lukuun ottamatta edellä esitetyllä tavalla korjattuja kohtia.

d) Polkumyyntimarginaali

(39) Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(40) Laskemisen tarkistuksen jälkeen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana määritettiin lopullisesti seuraavaksi:

- ZDB a.s.: 30,7 prosenttia.

(41) Koska asiasta ei toimitettu uusia tietoja, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 43 kappaleessa määritetty menetelmä jäännöspolkumyyntimarginaalin laskemiseksi vahvistetaan. Tällä perusteella laskettu lopullinen jäännöspolkumyyntimarginaali on 47,1 prosenttia.

3. Korea

a) Normaaliarvo

(42) Koska normaaliarvon määrittämismenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 45-49 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Vientihinta

(43) Koska vientihinnan määrittämismenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

c) Vertailu

(44) Koska vertailumenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51-54 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

d) Polkumyyntimarginaali

(45) Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(46) Laskemisen tarkistuksen jälkeen polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana määritettiin lopullisesti seuraaviksi:

- Kiswire Ltd.: 0 prosenttia

- Chung Woo Rope Co.: 0 prosenttia

- DSR Wire Corp.: 0 prosenttia.

(47) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57 kappaleessa määritettiin Eurostatin tuontitilastojen suhteen suoritetun vertailun perusteella, että kyseiset kolme yhteistyössä toimivaa, vientiä harjoittavaa tuottajaa näyttävät vastaavan kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen Koreasta yhteisöön suuntautuvasta viennistä. Valituksen tekijä väitti, että tutkimukseen osallistumattomat korealaiset tuottajat olivat itse asiassa harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjaksona, ja siten valituksen tekijä pyysi, että mahdollisesti on otettava käyttöön jäännöstulli. Komissio saattoi vahvistaa, että vähintään yksi yhteistyöhön osallistumaton tuottaja todella oli harjoittanut vientiä yhteisöön tutkimusajanjaksona.

(48) Vaikka yhteistyön taso oli korkea, todettiin, että yksi tuottaja oli harkitusti jättänyt osallistumatta yhteistyöhön, ja sen vuoksi jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin samalle tasolle kuin korkein polkumyyntimarginaali yhteistyöhön osallistuvien vientiä harjoittavien tuottajien edustavien liiketoimien kohdalla.

(49) Lopuksi Korean painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali laskettiin myös uudelleen. Tätä varten oli perusasetuksen 18 artiklan nojalla arvioitava yhteistyöhön osallistumattomien viejien yhteisöön suuntautuvan viennin osuus. Sitä varten käytettiin kyseistä tuotetta koskevassa aikaisemmassa menettelyssä saatuja tietoja. Näin ollen Korean polkumyyntimarginaali on vähemmän kuin 2 prosenttia ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana. Tämän vuoksi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti Korean osalta tutkimus olisi päätettävä.

4. Malesia

a) Normaaliarvo

(50) Koska normaaliarvon määrittämismenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 59-60 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Vientihinta

(51) Koska vientihinnan määrittämismenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

c) Vertailu

(52) Koska vertailumenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 62-63 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

d) Polkumyyntimarginaali

(53) Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(54) Laskemisen tarkistuksen jälkeen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana määritettiin lopullisesti seuraavaksi:

- Kiswire Sdn. Bhd.: 0 prosenttia.

(55) Valituksen tekijä väitti, että tutkimukseen osallistumattomat malesialaiset tuottajat olivat mahdollisesti harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjaksona aikana. Koska tätä väitettä tukemaan ei esitetty mitään todisteita, komissio ei voinut vahvistaa, että yhteistyöhön osallistumattomat tuottajat todella olisivat harjoittaneet vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(56) Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. Tämän vuoksi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti Malesian osalta tutkimus olisi päätettävä.

5. Thaimaa

a) Normaaliarvo

(57) Koska normaaliarvon määrittämismenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68-70 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Vientihinta

(58) Yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi pitänyt käyttää tuottajaan etuyhteydessä olevilta tuojilta saatuja tietoja voittomarginaaleista, kun komissio muodosti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisen vientihinnan. Tuottaja huomautti, että etuyhteydessä olevat tuojat toimivat myös etuyhteydettöminä tuojina samankaltaisten tuotteiden tuonnissa kolmansista maista ja että olisi käytettävä tuon kaupan voittomarginaaleja.

(59) Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohta kuitenkin edellyttää, että vientihinnan muodostamisessa käytettävä voittomarginaali on kohtuullinen. On huomattava, että yksi kyseisistä etuyhteydessä olevista tuojista ei saanut lainkaan voittoa ja että toinen etuyhteydessä oleva tuoja edustaa vain noin 0,8 prosenttia liikevaihdosta. Näitä voittotasoja ei voida pitää kohtuullisina varsinkaan, kun niitä verrataan yhteistyöhön osallistuvien etuyhteydettömien tuojien samaa tuotetta koskevassa edellisessä menettelyssä saamiin voittomarginaaleihin.

(60) Lisäksi on kyseenalaista, voidaanko etuyhteydessä olevan tuojan sen väitetyssä toiminnassa etuyhteydettömänä tuojana saamaa voittomarginaalia pitää luotettavana, sillä kaiken todennäköisyyden mukaan siihen vaikuttaa luovutushintaan etuyhteydessä toisiinsa olevien osapuolten välillä tapahtunut myynti.

(61) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 71 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

c) Vertailu

(62) Yhteistyössä toimiva tuottaja väitti, että menetelmä, jota komissio käytti vientiä harjoittavan tuottajan ominaispiirteiltään muistuttavaksi esittämien tyyppien normaaliarvojen oikaisussa, jotta ne saataisiin vientihintaa vastaavalle tasolle, ei ollut asianmukainen, koska siihen sisältyi valmistuskustannusten eron lisäksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voittojen määrä, jota ei olisi pitänyt sisällyttää siihen.

(63) Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti tuotteen fyysisten ominaisuuksien eroihin perustuvan oikaisun määrä vastaa markkina-arvon eron kohtuullista arviota. Näin ollen kohtuullinen arvio ei voi rajoittua valmistuskustannusten eroihin ja siihen on sisällytettävä kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä voittoja.

(64) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72 ja 73 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

d) Polkumyyntimarginaali

(65) Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(66) Laskemisen tarkistuksen jälkeen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana määritettiin lopullisesti seuraavaksi:

- Usha Siam Steel Industries Public Company Limited: 28,9 prosenttia

(67) Koska yleisiä jäännöspolkumyyntimarginaalin määrittämismenetelmiä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät ja tällä perusteella lopullinen jäännöspolkumyyntitulli on 42,8 prosenttia.

6. Turkki

a) Normaaliarvo ja vientihinta

(68) Koska normaaliarvoa ja vientihintaa koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 78-80 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Vertailu

(69) Uusia todisteita toimitettiin tapauksessa, jossa yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi normaaliarvojen oikaisemista siten, että otettaisiin huomioon viivästetyin maksuehdoin maahantuoduista raaka-aineista maksettu 3 prosentin vero, koska kyseistä veroa ei kanneta raaka-aineista, jotka on tarkoitettu käytettäväksi maasta vietävien teräsvaijereiden valmistukseen. Komissiota tyydyttävällä tavalla osoitettiin, että 3 prosentin veroa kannettiin kotimarkkinoilla myytäviin teräsvaijereihin käytettävästä raaka-aineesta, mutta sitä ei kannettu yhteisöön vietäväksi tarkoitettujen teräsvaijereiden raaka-aineesta. Näin ollen tämä pyyntö hyväksyttiin.

(70) Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi uudestaan normaaliarvojen oikaisemista kaupan portaan erojen huomioon ottamiseksi, koska kaikki vienti yhteisöön suuntautui jälleenmyyjille, mutta kotimarkkinamyynti suuntautui jälleenmyyjille ja loppukäyttäjille. Uusia selityksiä ja todisteita toimitettiin sen osoittamiseksi, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan liiketoiminnot näiden kahden jakelukanavan kautta olivat erillisiä. Edellä mainittu tieto toimitettiin tutkimuksen ollessa hyvin pitkällä eikä siitä ollut aikaisemmin mainittu mitään, vaikka kyselylomakkeeseen annetun vastauksen saamisen jälkeen oli kysytty kotimarkkinoiden loppukäyttäjien ja jälleenmyyjien suhteen harjoitetun liiketoiminnan eroista ja sama kysymys oli uudistettu paikalla. Kyselylomakkeessa annettu vastaus, vastaus lisätietopyyntöön ja paikalla saadut selitykset oikeuttivat hintaeroon yksinomaan sillä perusteella, että jälleenmyyjien oli myytävä tuote edelleen eivätkä he siten voineet hyväksyä loppukäyttäjien hintoja. Lisäksi komissio tarkisti uudestaan, oliko hinnoissa pysyviä eroja vertailemalla loppukäyttäjiltä ja jälleenmyyjiltä samantyyppisestä teräsvaijerista ja - tutkimusajanjaksona Turkissa vallinneen korkean inflaation vuoksi - saman kuukauden aikana laskutettuja hintoja. Tämä vertailu osoitti suurta vaihtelua hinnoissa saman kotimarkkina-asiakasluokan keskuudessa eivätkä loppukäyttäjien hinnat olleet pysyvästi korkeampia. Tämän vuoksi pyyntö hylätään ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(71) Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81 ja 83-88 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan, lukuun ottamatta edellä esitetyllä tavalla korjattuja kohtia.

c) Polkumyyntimarginaali

(72) Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(73) Laskemisen tarkistuksen jälkeen polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana määritettiin lopullisesti seuraaviksi:

- Celik Halat ve Tel Sanayii A.S: 55,2 prosenttia

- Has Celik ve Halat San Tic A.S 17,8 prosenttia

(74) Koska asiasta ei ollut saatavissa mitään uutta tietoa, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 91 kappaleessa määritetty menetelmä jäännöspolkumyyntimarginaalin laskemiseksi vahvistetaan. Tällä perusteella lopullinen jäännöspolkumyyntimarginaali määritetään samalle tasolle kuin korkein yhteistyöhön osallistuville yrityksille määritetty marginaali, eli 55,2 prosenttia.

7. Venäjä

a) Yleistä

i) Markkinatalousaseman arviointi

(75) Koska asiasta ei ollut saatavissa mitään uutta tietoa, vahvistetaan tutkimuksen päätelmä, jonka mukaan yhtä venäläistä vientiä harjoittavaa tuottajaa pidetään yhteistyöhön osallistumattomana. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat esittivät huomautuksia markkinatalousaseman määrittelystä toistaen pääasiassa aikaisemmin esitettyjä huomautuksia markkinatalousaseman ehdotettua määrittämistä koskevista vaateista ilmoittamisen jälkeen ja vastasivat yhdessä alustavien päätelmien ilmoittamisen kanssa. On syytä huomata, että koska JSC ChSPZ:lla oli jo ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa markkinatalousaseman ehdotettua määrittämistä koskevan ilmoituksen jälkeen ja koska nämä huomautukset eivät tuoneet esiin uusia tosiasioita tai huomioita, jotka olisivat kumonneet komission päätelmät, markkinatalousaseman määrittely on voimassa koko tutkimuksen ajan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisesti. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen esitetyt vastalauseet eivät olisi missään tapauksessa vaikuttaneetkaan markkinatalousaseman määrittelyyn.

(76) Yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja vastusti sen markkinatalousasemaa koskevan hakemuksen hylkäämistä kolmen pääasiallisen perusteen nojalla. Yritys väitti, että: i) määrittelyyn annetun kolmen kuukauden määräajan noudattamatta jättäminen rikkoi sen laillisia odotuksia, sen puolustautumisoikeuksia ja hyvän hallinnon periaatetta, ii) vaatimus täydellisestä vastauksesta polkumyyntiä koskevaan kyselyyn, mukaan luettuina tavanomaista arvonmäärittelyä koskevat tiedot, lisäsi aiheettomasti yrityksen työmäärää ja iii) markkinatalousaseman määrittely perustui perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan virheelliseen tulkintaan sekä väärin tehtyyn tulkintaan tai analyysiin hakijan tosiasiallisesta tilanteesta. Nimittäin kustannukset, joiden ei todettu heijastavan merkittävästi markkina-arvoja, eivät olleet sen näkemyksissä tärkeimpiä tuotantopanoksia, sillä oli yksi selkeä perustilinpäätös, joka oli nimenomaan Venäjän lainsäädännön mukaisesti koottu, sen tilintarkastuksen oli suorittanut riippumaton taho kansainvälisten tilintarkastusnormien mukaisesti, ja venäläisten ja kansainvälisten tilintarkastusnormien erilaisuus saattoi antaa aihetta oikaisuun tai täsmennykseen markkinatalousasemaa koskevan hakemuksen hylkäämisen asemesta; velkojen korvausmaksut olivat olleet tutkimusajanjakson aikana poikkeukselliset ja ne oli suoritettu todellisten markkina-arvojen mukaisesti sekä koskivat pieniä kustannustekijöitä, jotka eivät liittyneet tarkasteltavana olevaan tuotteeseen eivätkä täyttäneet vaihtokaupan, vastakaupan tai korvaavan kaupankäynnin edellytyksiä.

(77) Vaikka ei kiistetäkään sitä, että komissio ei kyennyt suorittamaan markkinatalousaseman määrittelyä kolmessa kuukaudessa tutkimuksen vireillepanosta, päätelmistä ilmoitettiin yritykselle niin pian kuin komissio saattoi sen tehdä hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti. Yrityksen puolustautumisoikeuksia ja sen odotuksia, että se voisi esittää huomautuksensa tällaisista ehdotuksista ja toimittaa asiaan kuuluvia tietoja tätä määrittelyä varten, ei millään tavalla vahingoitettu, koska sitä pyydettiin esittämään näkemyksensä ja mahdolliset vastaväitteensä ehdotetusta markkinatalousaseman määrittelystä ja sille annettiin tätä varten kohtuullinen määräaika. Yritystä pyydettiin myös esittämään huomautuksensa vertailumaan valinnasta. Kuten edellä todettiin, markkinatalousaseman määrittelyä koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen saadut huomautukset eivät tuoneet esiin uusia tosiasioita tai huomioita, jotka olisivat voineet kumota komission päätelmät.

(78) Täydellistä kyselyyn vastaamista pidettiin toivottavana, jotta komissio voisi määrittää normaaliarvon yrityksen toimittamien tietojen perusteella siinä tapauksessa, että markkinatalousasema olisi oikeutettu. Niiltä osin kuin on kyse kyselyyn vastaamisesta aiheutuneesta työpaineesta, jotkut kyselyssä vaaditut tiedot olisi pitänyt ilmoittaa jo markkinatalousasemaa koskevassa hakemuksessa. Joka tapauksessa yrityksen erityisolosuhteet otettiin asianmukaisesti huomioon, ja se sai kaksi viikon pituista jatkoaikaa alkuperäiseen määräaikaan.

(79) Yrityksen näkökantojen vastaisesti paikalla tehty tarkastus ja yrityksen toimittamat selvitykset tosiasiassa osoittivat, että useiden tärkeiden tuotantopanosten osalta kustannukset eivät merkittävästi heijastaneet markkina-arvoja. On tärkeä huomata, että yrityksellä oli useampia tilinpäätöksiä. Se toimitti kansainvälisten tilintarkastusnormien mukaisesti Yhdysvaltain dollareissa tehdyn tilinpäätöksen, jota ei ollut tarkastettu, ja tilinpäätöksiä, jotka oli tarkastettu kansainvälisesti hyväksytyistä tilintarkastusnormeista poikkeavien Venäjän normien mukaisesti. Yritys ei moneen kertaan esitetyistä kehotuksista huolimatta toimittanut selvitystä siitä, miten näiden tilinpäätösten ristiriitaisuus ratkaistaan. Näin ollen se ei kyennyt esittämään yhtenäistä tilinpäätöstä. Mitään näyttöä ei myöskään esitetty siitä, että riippumaton taho olisi tarkastanut nämä tilit kansainvälisten tilintarkastusnormien mukaisesti. Vuoden 1998 Yhdysvaltain dollareissa tehdyssä tilinpäätöksessä mainittiin lukuisia kolmen osapuolen maksutapahtumia. Yritys ei kyennyt toimittamaan näitä tilinpäätöksiä vuodelta 1999 sen määrittämiseksi, oliko tämä käytäntö päättynyt tutkimusajanjakson aikana, ja komissio totesi lukuisten liiketoimien (veloitus maankäytöstä vuonna 1999, vesihuolto- ja yleisiä kustannuksia, jotka koskevat kaikkia tuotteita) osalta, että maksut oli suorittanut osittain toinen yritys tai ne oli hoidettu keskinäisesti - käytäntö, jonka olemassaolon yrityskin myönsi.

ii) Vertailumaan valinta

(80) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen, valituksen tekijä kyseenalaisti Korean valinnan vertailumaaksi Tsekin asemesta. Vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa Tsekkiä (tai Brasiliaa) ilmoitettiin suunniteltavaksi soveltuvaksi vertailumaaksi. Valituksen tekijä väitti, että Korean valinta suosi venäläisiä vientiä harjoittavia tuottajia, mikä ilmenee Venäjän ja Tsekin välisten väliaikaisten polkumyyntimarginaalien eroista. Se, että tsekkiläisten ja venäläisten tuottajien luetteloissa esitetään samaa teräsvaijereiden tuotevalikoimaa kotimarkkinoille ja vientiin, kumoaisi myös väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleen perustelun, että Tsekkiä ei valittaisi.

(81) Perusteet sille, että Koreaa suunniteltiin sopivaksi kolmanneksi markkinatalousmaaksi ilmoitettiin ajallaan kaikille asianomaisille osapuolille tutkimuksen aikana. Huomautuksia saatiin vain asianomaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, jotka tukivat valintaa. Koska yhtään vastalausetta ei esitetty, Korea valittiin sopivaksi vertailumaaksi. Lisäksi se, että samantyyppiset teräsvaijerit olivat tsekkiläisen ja venäläisten tuottajien luetteloissa, on tässä tapauksessa merkityksetöntä, koska venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön viemät teräsvaijerityypit ja yhteistyössä toimivan tsekkiläisen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana myymät teräsvaijerityypit olivat vain hyvin pieneltä osalta samoja. Mitään sellaista väitettä ei esitetty, joka olisi kyseenalaistanut Korean soveltuvuuden vertailumaaksi.

(82) Näin ollen päätös käyttää Koreaa vertailumaana säilytettiin.

iii) Yksilöllinen kohtelu

(83) Koska uusia yksilöllistä kohtelua koskevia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101-105 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Normaaliarvo

(84) Yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja väitti, että laskennallisten normaaliarvojen käyttö keinotekoisesti kasvatti sen polkumyyntimarginaalia. Se esitti kotimarkkinamyynnin hintojen käytön laajentamista väljentämällä joitakin ominaisuuksia, joita käytetään teräsvaijereiden eri mallien ja tyyppien määrittelyssä, ja siten lisättäisiin Korean markkinoilla myytäviä tyyppejä, jotka ovat vertailukelpoisia yhteisöön vietyjen tyyppien kanssa.

(85) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetään, että kun on kyseessä tuonti sellaisista maista kuten Venäjä, normaaliarvot määritetään markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan hinnan tai laskennallisen arvon perusteella, jollei vientiä harjoittava tuottaja täytä edellä mainitun säännöksen c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä. Näin ollen tähän pyyntöön ei ollut mahdollista suostua.

(86) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

c) Vientihinta

(87) Koska vientihinnan osalta ei toimitettu uusia tietoja, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

d) Vertailu

(88) Yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja vastusti vertailumaan kustannusten käyttämistä vientihintojen oikaisun määrittämiseksi kuljetuskustannusten ja niihin liittyvien kustannusten osalta (käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannukset). Se esitti, että sen omia kustannuksia olisi käytettävä, koska ne maksetaan itsenäisille huolitsijoille ja vakuutusyhtiöille ja siten ne seuraavat markkinahintoja. Tällainen lähestymistapa olisi johdonmukainen sen lähestymistavan kanssa, jonka komissio on omaksunut pakkauskustannusten, luottokustannusten ja palkkioiden oikaisujen suhteen. Vientiä harjoittava tuottaja pyysi vaihtoehtoisesti tarkistamaan kuljetuskustannuksia, joita se piti kohtuuttomina.

(89) Pyyntöä perustaa kuljetuskustannusten ja niihin liittyvien kustannusten oikaisu venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan kustannuksiin ei voitu hyväksyä. Kyseinen tuottaja ei saanut markkinatalouskohtelua. Mitään todisteita ei liioin toimitettu siitä, että nämä kustannukset heijastivat markkinoiden vaihteluja. Kuljetuskustannukset perustuivat vertailumaasta kerättyyn ja todennettuun tietoon. Pyynnön mukaisesti tulosta tarkasteltiin uudestaan ja se vahvistettiin.

(90) Edellä esitetyn pyynnön mukaisesti ja edellisen kappaleen päätelmien mukaisesti komissio tarkasteli lähestymistapaansa pakkauskustannuksiin uudestaan ja perusti oikaisun vertailumaan tuottajalta saatuun tietoon.

(91) Luottokustannusten ja palkkioiden suhteen vientihintojen oikaisua ei muutettu, koska niitä ei todennäköisesti vääristä se, että kyseessä ei ole markkinatalousmaa.

(92) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 108 ja 109 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät, lukuun ottamatta edellä korjattuja ja esitettyjä kohtia.

e) Polkumyyntimarginaali

(93) Tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kunkin vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

(94) Laskemisen tarkistuksen jälkeen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana määritettiin lopullisesti seuraavaksi:

- Cherepovetsky Staleprokatny Zavod: 36,1 prosenttia

(95) Koska asiasta ei ollut saatavissa mitään uutta tietoa, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 112 kappaleessa määritetty menetelmä jäännöspolkumyyntimarginaalin laskemiseksi vahvistetaan. Tällä perusteella laskettu lopullinen jäännöspolkumyyntimarginaali on 50,7 prosenttia.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(96) Koska yhteisön tuotannonalaa koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 114-120 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

E. VAHINKO

1. Vahinkoa koskevien tietojen kerääminen

(97) Jotkut asianomaiset osapuolet eivät kannattaneet komission menetelmää, jonka mukaan se pyysi koko yhteisön tuotannonalalta tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyviä tuotantoa, kapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntiä, varastoja ja työllisyyttä koskevia tietoja ja arvioi jäljelle jääneitä vahingon osoittimia yhteisön tuotannonalan yrityksistä valitun otoksen perusteella. Niiden mielestä tämä menetelmä ei tehokkaasti täyttänyt perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa komissiolle asetettuja velvoitteita.

(98) Alustavissa päätelmissään komissio arvioi kaikki olennaiset taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat kyseisen teollisuuden tilanteeseen perusasetuksen 3 artiklan 5 alakohdan mukaisesti ja sovelsi perusasetuksen 17 artiklassa esitettyä menetelmää otoksen suhteen. Otoksen käyttäminen, mikä on täysin yhteensopivaa perusasetuksen 3 artiklan 5 alakohdan vaatimusten kanssa, oli välttämätöntä, kun otetaan huomioon valituksen tehneiden tai sitä tukeneiden yhteisön tuottajien lukumäärä ja tarve rajoittaa tutkimus kohtuulliseen määrään osapuolia, jotka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa (viiden yrityksen otos). On huomattava, että mikään asianomaisen osapuoli ei kyseenalaistanut otoksen valintaa eikä sen edustavuutta.

(99) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 123-125 kappaleessa kuvatut menetelmät.

2. Todettavissa oleva yhteisön kulutus

(100) Yksi asianomainen osapuoli kiisti johdanto-osan 128 kappaleen toteamuksen, että todettavissa olevan yhteisön kulutuksen lasku vuonna 1999 voitaisiin selittää sillä, että tuojat/kauppiaat myivät 1998 kertyneitä varastojaan. Kyseinen osapuoli väitti, että todettavissa olevan kulutuksen vähentymisen syynä olivat yhteisön merenkulku- ja kalatalousalojen päätökset ostaa teräsvaijeria kolmansista maista tullaamatta niitä yhteisössä ja joidenkin tuojien päätökset lisätä teräsvaijereiden myyntiä yhteisön ulkopuolella merellä sijaitseville öljynporauslautoille, jotta ne välttyisivät polkumyynnin vastaisilta toimenpiteiltä.

(101) Ensiksikin on tärkeätä huomata, että tämän väitteen perusteeksi ei esitetty mitään näyttöä.

(102) Toiseksi muistutetaan, että todettavissa oleva kulutus, eli yhteisön tuottajien myynnin määrä ja kolmansista maista yhteisöön tulevan tuonnin määrä ei välttämättä heijasta kyseisten käyttäjien todellista kulutusta.

(103) Lopuksi on syytä todeta, että kun otetaan huomioon teräsvaijerin pieni prosenttiosuus käyttäjien kokonaiskustannuksista kuten aikaisemman tutkimuksen yhteydessä on todettu, on epätodennäköistä, että merenkulku- ja kalatalousalat päättäisivät teräsvaijeriostoistaan niiden reitin perusteella.

(104) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126-128 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

3. Tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(105) Koska tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivista arviointia koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 129-132 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

4. Tuonti asianomaisista maista

a) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus

(106) Thaimaalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sen vienti yhteisöön oli ollut tarkastelujakson aikana vähäistä.

(107) Thaimaasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuonti oli vuonna 1999 1,5 prosenttia ja tutkimusajanjaksona 2 prosenttia, eikä se näin ollen ollut perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti vähäistä. Lisäksi se oli 4,6 prosenttia tarkasteltavan olevan tuotteen yhteisöön kolmansista maista suuntautuneen tuonnin määrästä vuonna 1999 ja 6,5 prosenttia tutkimusajanjaksona, ja näin ollen se oli myös yli WTO:n polkumyyntisopimuksessa määrätyn 3 prosentin kynnyksen.

(108) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 133 ja 134 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat

i) Hintakehitys

(109) Koska hintakehityksen osalta ei toimitettu uusia tietoja, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 135 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

ii) Hinnan alittavuus

(110) Yksi asianomainen osapuoli totesi, että komission tekemä kaksinkertainen muunto - laskun valuutasta viejämaan kansalliseksi valuutaksi ja sitten euroiksi - oli WTO:n polkumyyntisopimuksen 2 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan vastaista.

(111) Tässä yhteydessä on huomattava, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2 artiklan 4 kohdan 1 alakohta ei sovellu hinnan alittavuuden laskentaan vaan ainoastaan polkumyynnin määrittämiseen. Kahdesta muuntokerrasta aiheutuvien kaikkien epätarkkuuksien poistamiseksi kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien laskelmat kuitenkin tarkastettiin pyynnön mukaisesti uudestaan. Vientiä harjoittavien tuojien ilmoittamissa valuutoissa esitetyt cif-arvot muunnettiin suoraan euroiksi asianmukaisia valuuttakursseja käyttäen.

(112) Yksi turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kaupan portaiden osalta tehtävä oikaisu perustui huonosti valittuun tuojaan, koska kyseinen tuoja ei ollut vientiä harjoittavan tuottajan asiakas eikä Turkista peräisin olevan teräsvaijerin tuoja. Lisäksi kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että oikaisun taso oli liian alhainen. Väitteensä tueksi se esitti otoksen laskuistaan tiettyjen teräsvaijerityyppien myynnistä etuyhteydettömälle tuojalle yhteisössä ja tämän laskuista yhteisössä oleville asiakkaille. Myöhemmässä vaiheessa väitteen tueksi esitettiin myös etuyhteydettömän tuojan rahoitustietoja. Täten saatu marginaali, joka heijasti ostojen ja jälleenmyynnin yleistä eroa, oli suurempi kuin komission väliaikaisessa vaiheessa käyttämä.

(113) Ensiksi on todettava, että koska ainoan yhteistyössä toimivan etuyhteydettömän tuojan tätä aihetta koskevat perustellut tiedot puuttuivat, vientiä harjoittavien tuottajien hinnat oikaistiin kaupan portaiden osalta saatavilla olevan tiedon perusteella eli yhteisössä toimivan tuojajärjestön toimittamien tietojen perusteella, joita tuon järjestön yhden jäsenen toimittama aineisto tuki. Tässä suhteessa on huomion arvoista, että komissio otti yhteyttä turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan ehdottamaan etuyhteydettömään tuojaan tutkimuksen alussa, mutta ei saanut siltä vastausta kyselylomakkeeseen eikä mitään muitakaan tietoja. Tuojajärjestölle ilmoitettiin oikaisusta eikä se esittänyt mitään vastalausetta. Lisäksi oikaisussa otettiin huomioon etuyhteydettömille tuojille tuonnin ja vapaasti tehtaalla -myynnin välillä aiheutuneet olennaiset kustannukset, eikä se näin ollen heijastanut yleistä oston ja jälleenmyynnin välistä marginaalia kuten turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja oli väittänyt. Näin ollen katsotaan, että väliaikaisessa vaiheessa tehty oikaisu heijastaa riittävän tarkasti kaupan portaan eroja. Tämän vuoksi pyyntö hylättiin.

(114) Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että vetolujuus oli yksi keskeisistä tekijöistä hinnan määräytymisen kannalta, päinvastoin kuin komissio toteaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 137 kappaleessa, ja pyysivät, että sitä käytettäisiin, jotta vältettäisiin hinnan alittavuuden marginaalin keinotekoinen kasvattaminen.

(115) Vaikka vetolujuuden analyysi tuotetyypeittäin tarkasteltuna yritystasolla ei osoittanutkaan havaittavaa hintarakennetta, vientiä harjoittavien tuottajien hintojen vertailu yhteisön tuotannonalan hintojen kanssa osoitti, että vetolujuus todella oli hintaan vaikuttava tekijä. Hinnan alittavuus laskettiin näin ollen uudestaan niin, että siihen sisällytettiin vetolujuus perusteena tuotteen ryhmän määrittämiselle.

(116) Seuraavassa taulukossa esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 136-139 kappaleessa kuvatulla menetelmällä ja edellä esitetyt muutokset ja kirjoitusvirheiden korjaukset huomioon ottaen laskettu hintojen ero ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan painotetusta keskimääräisestä hinnasta (vapaasti tehtaalla -hinta) eli hinnan alittavuuden marginaali:

>TAULUKON PAIKKA>

5. Yhteisön tuotannonalan tilanne

a) Investoinnit ja pääoman saanti

(117) Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että investointien vaikutusta ei voida tarkastella vain poistojen ja investoinnin rahoituksesta maksettujen korkojen muodossa, vaan analyysiin olisi sisällytettävä myös luottokelpoisuus, liikearvo ja rahoituksen käytön kustannus-hyöty-suhde.

(118) On huomattava, että luottokelpoisuus analysoidaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 153 kappaleessa.

(119) Liikearvo voidaan määritellä ylimääräisenä määränä, joka on maksettava yrityksen omistaman nettoarvon lisäksi, jotta yritys kokonaan tai sen osa jatkaa toimintaa, (ostettu liikearvo kapitalisoidaan omaisuuseränä). Näin ollen se analysoitaisiin vain, jos liikearvon poisto olisi vaikuttanut kannattavuuteen, mikä ei ole asian laita.

(120) Lopuksi on todettava, että yhteisön tuotannonalan investointien kustannus-hyöty-analyysi, joka menee pidemmälle kuin niiden vaikutusten analyysi, joita investoinneilla on kannattavuuteen, on tämän menettelyn ulkopuolella.

(121) Samat asianomaiset osapuolet väittivät, että komissio oli edellisen polkumyyntimenettelyn yhteydessä tapahtuneessa tutkimuksessa havainnut, että yhteisön tuotannonalan investoinnit olivat merkittävästi nousseet vuosina 1994-1998 ja että niiden vaikutus poistoihin ja maksettuihin korkoihin tarkastelujakson aikana olisi myös otettava huomioon.

(122) Vaikka poistot kyseisenä ajanjaksona nousivatkin 9 prosenttia, tehtaisiin ja koneisiin kohdistuvat poistot itse asiassa laskivat 3 prosenttia, mikä osoittaa, että investoinnit eivät olleet kohtuuttomia vaan tarpeen vanhojen koneiden korvaamiseksi, joista poistot oli jo kokonaan tehty. Poistoluvut heijastavat myös ennen tarkastelujaksoa tehtyjen investointien aiheuttamia poistokuluja. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 152 kappaleessa on todettu, näiden investointien vaikutus kannattavuuteen on vähäinen.

(123) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 151-153 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

b) Muut tekijät

(124) Koska muita merkityksellisiä, vahinkoa kuvaavia tekijöitä koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 141-150 ja 154-157 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

c) Vahinkoa koskeva päätelmä

(125) Edellä mainitun perusteella vahvistetaan, että vuonna 1999 tapahtuneen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonalan tilanne vakautui tutkimusajanjakson aikana, mutta oli edelleen heikko: tuotanto pysyi melko vakaana, kapasiteetin käyttöaste pysyi samalla tasolla ja varastot pysyivät suunnilleen samalla tasolla. Vaikka myynti lisääntyi hieman, eli 66331 tonnista vuonna 1999 67671 tonniin tutkimusajanjakson aikana, yhteisön tuotannonalan markkinaosuus ei kasvanut huolimatta siitä, että toimiva kilpailu palautui niiden maiden osalta, joihin sovellettiin polkumyyntitoimenpiteitä. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat pysyivät myös suunnilleen samalla tasolla huolimatta vuonna 1999 käyttöönotetuista polkumyyntitoimenpiteistä.

(126) Vaikka yhteisön tuotannonalan kannattavuus parani tarkastelujakson aikana hieman, - 1,4 prosentista kannattavuusrajalle, se jäi edelleen niin alhaiselle tasolle, että yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuutta ei pitkällä aikavälillä voida taata.

(127) Yhteisön tuotannonala ei siis juuri voinut hyötyä vuonna 1999 käyttöön otetuista polkumyyntitoimenpiteistä, koska asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin määrä lisääntyi hinnoilla, jotka merkittävästi alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat.

(128) Edellä esitetyn vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 158-161 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät, eli että yhteisön tuotannonala on kärsinyt perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F. SYY-YHTEYS

(129) Kun alustavista päätelmistä oli ilmoitettu, jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välillä ei ollut syy-yhteyttä ja että vahinko, jos sitä oli tapahtunut, johtui seuraavien tekijöiden yhdistelmästä: todettavissa olevan kulutuksen vähentyminen, itse aiheutettu vahinko, joka johtuu yhteisön tuotannonalan investointeja ja tuotantokapasiteettia koskevista virheellisistä päätöksistä ja tuonti muista kolmansista maista, mukaan luettuna Koreasta ja Malesiasta, joiden ei ole todettu harjoittaneen polkumyyntiä.

(130) Koska uutta tietoa muista yhteisön tuottajista ja raaka-aineen hintojen kehityksestä ei ole toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 172, 173 ja 180-182 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

1. Todettavissa olevan kulutuksen kehittyminen

(131) Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan heikentyvä myynti ja tuotanto olivat todettavissa olevan kulutuksen suuntausten mukaisia, mikä osoittaisi, että nämä suuntaukset eikä polkumyynnillä tapahtunut tuonti kyseisistä maista olisi syynä yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon.

(132) Todettavissa olevan kulutuksen kehittymisen osalta on hyödyllistä palauttaa mieleen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126-128 ja 169-171 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(133) Kun todettavissa oleva kulutus kasvoi huomattavasti vuonna 1998 (9 prosenttia), se tuskin lainkaan hyödytti yhteisön tuotannonalaa (2 prosentin kasvu myynnissä etuyhteydettömille asiakkaille yhteisössä), vaikka kyseisten maiden vienti yhteisöön nousi 42 prosenttia samana vuonna ja ajankohtana, jolloin polkumyyntitoimenpiteitä ei ollut voimassa. Todettavissa olevan kulutuksen jyrkkä supistuminen vuonna 1999 (- 14 prosenttia), joka sattui samaan aikaan kuin polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottaminen, ei vaikuttanut kyseisiin maihin, joiden vienti yhteisöön nousi edelleen 89 prosenttia. Tämä osoittaa selvästi, että kulutuksen supistuminen ei aiheuta vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, vaan syynä ovat muut tekijät, kuten jatkuva ja voimakkaasti kasvava polkumyynnillä tapahtunut tuonti kyseisistä maista.

(134) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 169-171 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

2. Virheellisistä investointipäätöksistä johtuva itse aiheutettu vahinko

(135) Jotkut asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan alhainen kannattavuustaso tutkimusajanjaksona (0 prosenttia), johtui yhteisön tuotannonalan tekemistä virheellisistä päätöksistä lisätä investointeja.

(136) Kuten jo johdanto-osan kappaleessa 122 todettiin, tehtaisiin ja koneisiin kohdistuvat poistot laskivat tarkasteluajanjaksona 3 prosenttia, mikä osoittaa, että investoinnit eivät olleet kohtuuttomia vaan tarpeen vanhojen koneiden korvaamiseksi, joista poistot oli jo kokonaan tehty. Tämä investointi on ilmeisesti lisännyt kapasiteettia, mutta se on ollut välttämätöntä yhteisön tuotannonalan kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yhteisön tuotannonalan alhainen kannattavuus johtuu pääasiassa pienemmistä myyntimääristä ja siitä, että sen oli mukautettava hintansa samalle tasolle alhaisesti hinnoitellun, kyseisistä maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin mukaisesti.

(137) Samat asianomaiset osapuolet väittivät myös, että tietyt yhteisön tuottajat eivät olleet onnistuneet vastaamaan kilpailun uusiin haasteisiin, koska ne eivät olleet investoineet uuteen tuotantoteknologiaan, eivät harjoittaneet innovaatiotoimintaa tuoteryhmänsä tutkimuksessa ja kehityksessä eivätkä olleet järkiperäistäneet kokonaistoimintaansa.

(138) Havaittiin, että yhteisön tuotannonala oli kuitenkin sijoittanut uuteen tuotantotekniikkaan, oli innovaatiokykyinen ja järkiperäisti toimintojaan. Tämän viimeisen kohdan yhteydessä on syytä mainita monien yhteisön tuottajien valmistus- ja myyntitoimintojen uudelleen järjestelyt.

(139) Tämän vuoksi pääteltiin, että yhteisön tuotannonalan tilanteen tutkimusajanjaksona ei voida katsoa johtuvan yhteisön tuotannonalan tekemistä vääristä investointipäätöksistä.

3. Tuonti muista kolmansista maista

(140) Muiden kolmansien maiden osalta jotkut asianomaiset osapuolet pyysivät, että pidettäisiin huolta sen takaamisesta, että kolmansista maista tapahtuvan tuonnin vaikutuksia ei luettaisi kyseisten maiden tuonnista aiheutuneeksi. Venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että Romaniasta peräisin oleva tuonti alitti paitsi yhteisön tuotannonalan hinnat myös heidän hintansa.

a) Korea ja Malesia

(141) Koreasta ja Malesiasta tuleva tuonti lisääntyi tarkastelujakson aikana huomattavasti (288 prosenttia) ja kasvatti markkinaosuuttaan vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 2,4 prosentista 10 prosenttiin. Tuonnin hintojen, yhtä korealaista vientiä harjoittavaa tuottajaa lukuun ottamatta, todettiin tutkimusajanjakson aikana alittaneen yhteisön tuotannonalan myyntihinnat.

(142) Vaikka kyseisistä maista peräisin olevan tuonnin kasvu oli pienempää tarkastelujakson aikana (215 prosenttia), niiden markkinaosuus tutkimusajanjaksona (10,8 prosenttia) oli edelleen suurempi kuin Korean ja Malesian. Lisäksi yleinen hinnan alittavuuden marginaali oli tutkimusajanjaksona Korean ja Malesian osalta merkittävästi alhaisempi kuin kyseisten maiden kohdalla.

(143) Näin ollen yhteisön tuotannonala olisi kaiken todennäköisyyden mukaan kyennyt nostamaan myyntinsä määrää huolimatta Koreasta ja Malesiasta peräisin olevan tuonnin kilpailusta, jos kyseisistä maista ei olisi tapahtunut polkumyynnillä tuontia. Tämän vuoksi Koreasta ja Malesiasta tapahtunut tuonti ei poista syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan tilanteen väliltä.

b) Muut kolmannet maat kuin Korea ja Malesia

(144) Muiden kuin nyt käynnissä olevan tutkimuksen kohteena olevien kolmansien maiden myynnin määrä pieneni tarkastelujaksolla 63 prosenttia, mikä johtui lähinnä polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olleiden maiden tuonnin vähenemisestä. Tässä yhteydessä muiden kolmansien maiden (lukuun ottamatta kyseisiä maita ja Koreaa ja Malesiaa) myynnin osuus pieneni vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 24,6 prosentista 9,7 prosenttiin. Maista, joiden asianomaiset osapuolet ovat maininneet aiheuttaneen vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, ainoastaan Puolan ja Romanian markkinaosuus oli vähintään 1 prosentti tutkimusajanjaksona.

(145) Puolan markkinaosuus pieneni tarkastelujakson aikana 3,3 prosentista 2,9 prosenttiin, ja sen myyntihinnat kiloa kohti nousivat 23 prosenttia. Tässä yhteydessä ei voida väittää, että Puola olisi osaltaan vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(146) Romanian markkinaosuus puolestaan pysyi vakaana tarkastelujakson ajan (0,9 prosenttia vuonna 1997, 1,1 prosenttia vuonna 1998, 0,9 prosenttia vuonna 1999 ja 1 prosentti tutkimusajanjaksona), kun taas Romaniasta peräisin oleva tuonti nousi tutkimusajanjaksona 8 prosenttia 1398 tonnista vuonna 1997 1510 tonniin. Tarkastelujaksona romanialaisen teräsvaijerin kilohinnat lukuun ottamatta vuotta 1998 olivat jatkuvasti korkeammat kuin venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien ja jatkuvasti alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan vastaavat hinnat. Voidaan olettaa, että Romanian markkinaosuuden (joka oli vähäinen vuosina 1997 ja 1999) vakauden huomioon ottaen sen vaikutus yhteisön tuotannonalaan ei poista syy-yhteyttä tarkasteltavana olevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan tilanteen väliltä.

(147) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 174-179 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

4. Päätelmä

(148) Vahvistetaan, että huolimatta siitä, että muilla tekijöillä kuten Koreasta, Malesiasta ja Romaniasta peräisin olevalla tuonnilla on saattanut olla haitallinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tutkimusajanjakson aikana, ei mainitun vaikutuksen voida katsoa poistavan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan tilanteen välistä syy-yhteyttä. Tästä syystä päätellään, että kyseisistä maista peräisin oleva tuonti on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan kappaleissa 164-168 esitetyissä alustavissa päätelmissä kuvataan.

G. YHTEISÖN ETU

1. Tietojen kerääminen ja yhteisön tuotannonalan etu

(149) Koska tietojen keräämiseen ja yhteisön tuotannonalan etuun liittyviä uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 186-196 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

2. Tavarantoimittajien etu

(150) Yksi asianomainen osapuoli väitti, että toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi kielteisesti raaka-aineen toimittajiin, koska komissio ei ollut ottanut huomioon voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden haitallisia vaikutuksia niiden teräsvalssilangan toimittajien tilanteeseen, jotka harjoittivat vientiä toimenpiteiden kohteena oleville kolmansien maiden tuottajille.

(151) Ainoa yhteistyössä toimiva raaka-aineen toimittaja (teräslangan tuottaja) osoitti, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi sen liiketoiminnan kannalta edullista. Tämä yritys harjoitti vientiä myös kolmansiin maihin, joihin kuuluu sekä aikaisemman että nykyisen tutkimuksen kohteena olevia maita. Lisäksi kukaan raaka-aineen toimittajista ei kyseenalaistanut väliaikaista tullia koskevan asetuksen päätelmiä, jotka koskivat tavarantoimittajien etua.

(152) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 197-201 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

3. Tuojien/kauppiaiden etu

(153) Yksi tuojajärjestö väitti, että koska teräsvaijeri on useimpien tuojien liiketoiminnan tärkein alue, on näiden tuojien myynnin määrän on oltava riittävä, jotta ne säilyttävät elinkelpoisuutensa. Kyseinen tuojajärjestö väitti lisäksi, että yhteisön tuottajilla on omat integroidut jakelukanavansa ja ne kieltäytyvät myymästä itsenäisille yrittäjille. Tuojien tilanne tulee entistä epävarmemmaksi, kun otetaan huomioon polkumyyntitoimenpiteiden kohteena olevien maiden määrä.

(154) Ensiksikin asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet mitään uutta tietoa, joka koskisi näitä kohtia ja voisi muuttaa väliaikaisessa vaiheessa tehtyjä päätelmiä.

(155) Lisäksi todettiin, että tarjolla oli vaihtoehtoisia hankintalähteitä, jotka eivät olleet nykyisten toimenpiteiden kohteina, mukaan luettuna yhteisön tuotannonala. Vaikka onkin totta, että monilla yhteisön tuottajilla on omat integroidut jakelukanavansa, yhteisön tuotannonalan toimittama tieto osoittaa, että ne myyvät myös etuyhteydettömille tuojille/yrittäjille yhteisön alueella. Tämä väite olisi näin ollen hylättävä.

(156) Toinen asianomainen osapuoli väitti, että toimenpiteet voisivat lopettaa tuonnin kilpailun yhteisön markkinoille virtaavan korealaisen ja malesialaisen teräsvaijerin eduksi. Tämä johtaisi suurempaan vahinkoon yhteisön tuotannonalalle, rajoittaisi hankintalähteitä ja syrjisi kyseisistä maista peräisin olevia teräsvaijeriasiakkaita.

(157) Vaikka onkin todennäköistä, että korealaiset ja malesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäävät markkinaosuuttaan, on epätodennäköistä, että niiden tuotteet virtaavat yhteisön markkinoille ottaen huomioon niiden kapasiteetin nykyisen korkean käyttöasteen ja sen, että hinnan alittavuuden taso näissä maissa on pienempi (tai yhden korealaisen vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla sitä ei edes ole) kuin kyseisissä maissa. Syrjinnän suhteen on tärkeätä todeta, että sitä ei tässä suhteessa tapahdu, koska Koreasta ja Malesiasta peräisin olevan tuonnin ei ole todettu tapahtuvan polkumyynnillä kuten muista kyseisistä maista tapahtuvan tuonnin. Tämä väite olisi näin ollen hylättävä.

(158) Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 202-207 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

4. Käyttäjien etu

(159) Koska käyttäjien etua koskevia uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 208-211 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

5. Yhteisön etua koskeva päätelmä

(160) Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 212-215 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät, joiden mukaan yhteisön edun perusteella ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä.

H. LOPULLISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

1. Vahingon korjaava taso

(161) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 216-219 kappaleessa esitetyllä menetelmällä ja edellä esitetyn johdanto-osan kappaleissa 111 ja 115 esitetyt muutokset ja kirjoitusvirheiden korjaukset huomioon ottaen teräsvaijereiden painotettuja keskimääräisiä vientihintoja vertailtiin viiden prosentin voittomarginaalilla oikaistuihin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamiin hintoihin. Tämän jälkeen erotus ilmaistiin prosenttimääränä vientiä harjoittavien tuottajien cif yhteisön rajalla -vientihinnasta yhteisön rajalla.

2. Lopulliset polkumyyntitoimenpiteet

(162) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopullinen polkumyyntitulli todettujen polkumyyntimarginaalien suuruisena lukuun ottamatta yhtä thaimaalaista ja yhtä turkkilaista yritystä, joihin sovellettava tulli olisi otettava käyttöön vahinkomarginaalin suuruisena eli alhaisempana perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

3. Menettelyn päättäminen Korean ja Malesian osalta ottamatta käyttöön toimenpiteitä

(163) Ottaen huomioon Koreaa ja Malesiaa koskevan tutkimuksen tulokset ja sen, että näille kahdelle maalle määritetty polkumyyntimarginaali on pienempi kuin perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa raja-arvoksi vahvistettu kaksi prosenttia, menettely olisi päätettävä ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä Koreasta ja Malesiasta peräisin olevien tuotteiden osalta. Koreasta ja Malesiasta peräisin olevaa tuontia koskeva menettely on päätetty Korean tasavallasta, Malesiasta, Thaimaasta, Tsekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevia tiettyjä teräsköysiä ja -vaijereita koskevan polkumyyntimenettelyn yhteydessä esitettyjen sitoumusten hyväksymisestä ja Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevaa tuontia koskevan polkumyyntimenettelyn päättämisestä 26 päivänä heinäkuuta 2001 tehdyllä komission päätöksellä 2001/602/EY(3).

4. Sitoumukset

(164) Tsekkiläisten ja turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien sitoumukset hyväksyttiin väliaikaisessa vaiheessa. Määritetyt vähimmäishinnat muutettiin tutkimuksen lopullisia päätelmiä vastaaviksi.

(165) Kun alustavista päätelmistä oli ilmoitettu, venäläiset ja thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat tarjosivat perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti hintasitoumusta. Näin ollen ne ovat suostuneet myymään tarkasteltavana olevaa tuotetta vähintään hinnoilla, jotka korjaavat polkumyynnin vahingolliset vaikutukset. Yritykset toimittavat lisäksi komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja yhteisöön suuntautuvasta viennistään, joten komissio voi valvoa tehokkaasti sitoumusten noudattamista. Lisäksi asianomaisen tuotteen luonteen sekä yritysten ja niiden myynnin rakenteen perusteella tehtyjen sitoumusten kiertämisen vaara on vähäinen.

(166) Tämän vuoksi katsotaan, että tarjotut sitoumukset voidaan hyväksyä, ja asianomaisille yrityksille on ilmoitettu niistä olennaisista seikoista, huomioista ja velvoitteista, joihin sitoumusten hyväksyminen perustuu.

(167) Jotta komissio voisi tehokkaammin valvoa yritysten antamien sitoumusten noudattamista, on vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan pyynnön yhteydessä mahdollista saada vapautus polkumyyntitullista ainoastaan esittämällä toimivaltaisille tulliviranomaisille kauppalasku, johon sisältyvät ainakin liitteessä luetellut tiedot. Näiden tietojen avulla tulliviranomaiset voivat varmistaa, että lähetykset vastaavat riittävän tarkasti kaupallisten asiakirjojen tietoja. Jos tällaista laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tullille esitettyä tuotetta, on maksettava asianmukainen polkumyyntitulli.

(168) On huomattava, että jos sitoumusta epäillään rikottavan, rikotaan tai se peruutetaan, polkumyyntitulli voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 8 artiklan 9 ja 10 kohdan nojalla.

(169) Lisäksi on huomattava, että perusasetuksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti polkumyyntiä, vahinkoa ja yhteisön etua koskeva tutkimus saatettiin päätökseen kyseisten maiden osalta riippumatta sitoumusten hyväksymisestä tutkimuksen aikana. Kahden thaimaalaisen ja venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan sitoumukset hyväksyttiin komission päätöksellä 2001/602/EY,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli CN-koodeihin 7312 10 82 , 7312 10 84 , 7312 10 86 , 7312 10 88 ja 7312 10 99 kuuluvien, Thaimaasta, Tsekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistettujen rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden, mukaan lukien lukitut köydet, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli 3 millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia, tuonnissa.

2. Jäljempänä luetelluissa maissa valmistettujen tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Edellä säädettyjä tulleja ei sovelleta seuraavassa lueteltujen yritysten valmistamiin tuotteisiin, joihin sovelletaan seuraavia polkumyyntitulleja:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

2 artikla

1. Seuraavien Taric-lisäkoodien mukaiseen tuontiin ei sovelleta 1 artiklalla säädettyjä polkumyyntitulleja edellyttäen, että tuonti on 2 kohdan mukaista, jos kyseiset tuotteet on tuottanut ja suoraan vienyt (toisin sanoen laskuttanut ja lähettänyt) yhteisössä tuojana toimivalle yritykselle jokin alla mainituista yrityksistä.

>TAULUKON PAIKKA>

2. Edellä 1 kohdassa mainittu tuonti vapautetaan tullista edellyttäen, että:

a) samalla kun tehdään ilmoitus luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen yhteisössä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille toimitetaan kauppalasku, johon sisältyvät ainakin liitteessä mainitut tiedot, ja

b) tullille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat tarkoin kauppalaskussa esitettyä kuvausta.

3 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Thaimaasta, Tsekistä, ja Turkista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa komission 2 päivänä helmikuuta 2001 antaman asetuksen (EY) N:o 230/2001 mukaisesti käyttöönotetun väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien kantaminen tehdään lopullisen polkumyyntitullin määrien mukaisesti. Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

2. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Venäjältä peräisin olevien tuotteiden tuonnissa asetuksen (EY) N:o 230/2001 mukaisesti käyttöönotetun väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien kantaminen tehdään väliaikaisen polkumyyntitullin määrien mukaisesti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä elokuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. Michel

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

(2) EYVL L 34, 3.2.2001, s. 4.

(3) Ks. tämän virallisen lehden sivu 47.

LIITE

Tiedot, jotka on ilmoitettava sellaisiin myyntiin liittyvissä kauppalaskuissa, joista on tehty sitoumus

1. Otsikko "SELLAISIIN TAVAROIHIN LIITTYVÄ KAUPPALASKU, JOISTA ON TEHTY SITOUMUS".

2. Kauppalaskun laatineen 2 artiklan 1 kohdassa mainitun yrityksen nimi.

3. Kauppalaskun numero.

4. Kauppalaskun laatimisen päivämäärä.

5. Taric-lisäkoodi, johon luokiteltuina laskussa tarkoitetut tavarat tullataan yhteisön rajalla.

6. Tavaroiden tarkka kuvaus, jossa mainitaan:

- tuotteen ilmoituskoodi sellaisena kuin se ilmoitetaan asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan tarjoamassa sitoumuksessa,

- säikeiden lukumäärä, lankojen lukumäärä säiettä kohti, säikeen lankarakenne (esim. tavanomainen rakenne taikka Seale- tai Warrington-rakenne), vaijerin ominaispiirteet (esim. kiertymisvastus, tiivistys),

- yrityksen käyttämä tuotekoodi (CPC) (tarvittaessa),

- CN-koodi,

- määrä (kilogrammoina ja pituutena).

7. Myyntiehdot, joissa ilmoitetaan:

- kilohinta,

- sovellettavat maksuehdot,

- sovellettavat toimitusehdot,

- kaikki alennukset ja hyvitykset.

8. Tuojana toimiva yritys (yrityksen nimi), jolle viejäyritys on suoraan laatinut kauppalaskun.

9. Kauppalaskun laatineen yrityksen virkailijan nimi sekä seuraava allekirjoituksella varustettu vakuutus: "Minä allekirjoittanut vahvistan, että tässä laskussa tarkoitettujen tavaroiden myynti Euroopan yhteisöön suuntautuvaa suoraa vientiä varten tapahtuu ... (yrityksen nimi) tarjoaman ja Euroopan komission (päätöksellä 2001/602/EY) hyväksymän sitoumuksen soveltamisalan ja ehtojen mukaisesti, ja vakuutan, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja asianmukaiset."