32000D0580

Komission päätös,

tehty 30 päivänä maaliskuuta 1999,

valtiontukijärjestelmästä, jonka Sardinian alue (Italia) on toteuttanut maitotalousalan hyväksi

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 902)

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2000/580/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

on mainitun artiklan mukaisesti kehottanut(1) niitä, joiden etua asia koskee, esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I

MENETTELY

(1) Saamansa valituksen perusteella komissio on pyytänyt 24 päivänä tammikuuta 1996 päivätyllä kirjeellä Italian hallitusta ilmoittamaan Sardinian aluehallituksen 24 päivänä lokakuuta 1995 tekemän päätöksen nro 47/17 (jäljempänä "päätös nro 47/17" kohteena olevista tukitoimenpiteistä.

(2) Italian pysyvä edustusto Euroopan unionissa on ilmoittanut kyseisistä toimenpiteistä 1 päivänä maaliskuuta 1996 päivätyllä kirjeellä.

(3) Komissio on ilmoittanut Italialle 16 päivänä lokakuuta 1996 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tätä toimenpidettä koskeva, EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio on pyytänyt kaikkia niitä, joiden etua asia koskee, esittämään huomautuksensa tästä toimenpiteestä.

(5) Komissio on saanut huomautuksia niiltä, joiden etua asia koskee; se on toimittanut nämä huomautukset Italialle lausuntoa varten ja saanut sen 17 päivänä kesäkuuta 1997 päivätyllä kirjellä.

II

KUVAUS TOIMENPITEESTÄ

(6) Sardinian alueellisen lain nro 9 (jäljempänä "laki nro 9/62"), annettu 13 päivänä heinäkuuta 1962, 16 artiklassa säädetään lyhytaikaisten lainojen korkotukena myönnettävästä tuesta lampaan- ja kutunmaitoa juustoksi jalostavien osuuskuntien ja tuottajien yhteenliittymille. Lain 16 artiklassa säädetään edunsaajilta perittävän koron kahden prosentin suuruisesta enimmäismäärästä ja alueen myöntämästä lainojen takauksesta, jonka määrä voi enimmillään oha 80 prosenttia lainasummasta. Tarkasteltavana olevasta laista ei ole ilmoitettu EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Siinä säädetyn tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille ei siten ole koskaan arvioitu.

(7) Päätöksessä nro 47/17 vahvistetaan lain nro 9/62 16 artiklassa säädetyn tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt markkinointivuodeksi 1995/1996. Aikaisempia markkinointivuosia koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä ei ole toimitettu tietoja.

(8) Tukijärjestelmään sisältyvät lainat ovat luonteeltaan seuraavanlaisia:

a) käyttöluottoina myönnettävät lainat (ainoastaan osuuskunnille), joiden suuruus on 250 Italian liiraa maitolitraa kohti ja joiden enimmäismäärä vahvistetaan edellisen markkinointivuoden tuotannon perusteella;

b) lainat (osuuskuntien ja tuottajien yhteenliittymien) jäsenille maksettavia ennakkomaksuja varten.

Tällaisten lainojen enimmäismäärä on 1150 Italian liiraa lampaanmaitolitraa ja 850 Italian liiraa kutunmaitolitraa kohti.

(9) Rahoituslaitos voi vahvistaa laina-ajaksi 18 tai 36 kuukautta (muun muassa tuotetun juuston lajin mukaan).

(10) Lainojen korkoprosentti on 55 prosenttia hallituksen vahvistamasta viitekorosta.

(11) Osuuskunnille myönnettävä tuki voi kasautua sellaisen tuen kanssa, jota myönnetään tuensaajan maksettavaksi jäävän koron 10 prosentin suuruisena alennuksena, mikäli osuuskunnat ottavat käyttöön yhteisen markkinointipolitiikan (esimerkiksi ryhmittymällä markkinointikonsortioksi tai tekemällä työntekijöiden osallistumista koskevia sopimuksia), kun vuotuisen tuotannon määrä satoina kiloina ilmaistuna on vähintään 30000.

(12) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio on todennut, että perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklaa sovelletaan maitoon ja maitotuotteisiin maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1587/96(4), 23 artiklan mukaisesti.

(13) Komissio on todennut, että tuen oikeusperusta on lain nro 9/62 16 artikla. Koska kyseisestä laista ei ole koskaan ilmoitettu eikä komissio siten ole tarkastellut sitä EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan mukaisesti, käsiteltävänä olevaa tukea ei voida pitää perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna voimassa olevana tukena.

(14) Tämän perusteella komissio katsoo, että kyseisiä tukitoimenpiteitä on tarkasteltava komission tiedonannossa jäsenvaltioiden tuettuina lyhytaikaisina lainoina maataloudelle myönnetyistä tuista ("käyttöluotot")(5), jäljempänä "käyttöluottoja koskeva tiedonanto", esitettyjen perusteiden mukaisesti. Periaatteessa kyseisiä perusteita olisi sovellettava kaikkiin olemassa oleviin tukitoimenpiteisiin 1. tammikuuta 1996 alkaen (komission 20. lokakuuta 1995 jäsenvaltioille osoittama tiedonanto). Tarkasteltuaan kyseisiä perusteita komissio ei ole täysin varma siitä, onko kyseinen toimenpide niiden mukainen.

(15) Komissio on myös todennut, että tuki on myönnetty jalostettavaksi toimitetulle maitomäärälle ja vaikuttaa siten olevan maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 804/68 24 artiklan vastainen, koska kyseisissä säännöksissä kielletään tuki, jonka määrä lasketaan kyseisen markkinajärjestelyn soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden hinnan tai määrän perusteella.

III

HUOMAUTUKSET NIILTÄ, JOIDEN ETUA ASIA KOSKEE

(16) Komissio on saanut 5 päivänä huhtikuuta 1997 huomautukset Sardinian teollisuusliitolta (Federazione degli industriali della Sardegna) ja Sardinian juustoalan yritysten konsortiolta (Consorzio delle industrie casearie della Sardegna). Kyseiset huomautukset tukevat täysin niitä näkökohtia, joiden perusteella komissio on tehnyt päätöksensä menettelyn aloittamisesta. Komission saamissa huomautuksissa korostetaan, että Italian viranomaisten myöntämä tuki on toimintatukea, joka ei ole alalle pysyvää etua, minkä vuoksi sitä on pidettävä yhteismarkkinoille soveltumattomana. Huomautusten mukaan tällainen tuki vääristää alan kilpailua, koska sitä myönnetään ainoastaan tietyille tuottajaryhmille, tässä tapauksessa osuuskunnille ja tuottajien yhteenliittymille. Tämän vuoksi Sardinian teollisuusliitto ja Sardinian juustoalan yritysten konsortio ovat pyytäneet komissiota toteamaan kyseisen tuen yhteismarkkinoille soveltumattomaksi ja perimään siten takaisin jo mahdollisesti maksetut summat.

IV

ITALIAN HUOMAUTUKSET

(17) Italian viranomaiset eivät ole 17 päivänä kesäkuuta 1997 päivätyssä kirjeessään esittäneet yksityiskohtaisia huomautuksia komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esille ottamiin seikkoihin. Ne ovat ainoastaan korostaneet, että voimassa olevat kansalliset vaatimukset on vahvistettu ennen käyttöluottoja koskevan tiedonannon antamista ja että tukea ei ole myönnetty, koska kyseessä on vasta jälkeenpäin maksettava tuki. Italian viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että tuen maksaminen on keskeytetty siihen asti, kunnes komissio tekee asiasta lopullisen päätöksen, ja että kysymys voidaan ratkaista täysin vasta sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut lopullisen kantansa lyhytaikaisiin lainoihin.

(18) Italian pysyvälle edustustolle 9 päivänä joulukuuta 1998 osoittamassaan teleksissä komissio on muistuttanut Italian viranomaisia siitä, että komission päätös menettelyn aloittamisesta ei koskenut yksinomaan päätöksessä nro 47/17 markkinointivuodeksi 1995/1996 säädettyä tukea, vaan kaikkia lain nro 9/62 16 artiklan mukaisesti myönnettyjä tukia. Tämän vuoksi Italian viranomaisia pyydettiin täsmentämään aikaisempaa vastaustaan edellä mainitun huomautuksen mukaisesti. Kyseiseen teleksiin ei kuitenkaan ole saatu vastausta.

V

TOIMENPITEEN ARVIOINTI

(19) EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklaa sovelletaan maitoon ja maitotuotteisiin asetuksen (ETY) N:o 804/68 23 artiklan mukaisesti.

(20) Tarkasteltavana olevan toimenpiteen tarkoituksena on myöntää korkotuettuina lainoina, tukea osuuskunnille tai tuottajien yhteenliittymille, jotka jalostavat lampaan- tai kutunmaitoa. Koronalennuksen laskemisessa käytettävä Italian viitekorko on (Italian keskuspankin laskeman) Rendibot-koron ja Ribor-koron aritmeettinen keskiarvo korotettuna pankin palvelumaksuilla. Marraskuussa 1998 Italian viitekorko oli 6,25 prosenttia; samana ajankohtana komission käyttämä viitekorko oli 6,18 prosenttia viiden vuoden lainojen ja 5,9 prosenttia yhden vuoden lainojen yhteydessä. Italian 6,25 prosentin viitekoron 45 prosentin alennus johtaa selvästi alhaisempaan korkotuettujen lainojen korkoprosenttiin kuin viitekorko, jota komissio käyttää arvioidessaan viitekoron vahvistamista ja mukauttamista koskevan tiedonannon mukaisesti(6) sisältääkö korkotuettu laina tukea. On selvää, että tällainen toimenpide suosii edunsaajayrityksiä muihin yrityksiin verrattuna, koska viimeksi mainittujen on joko järjestettävä rahoitus omista varoistaan tai turvauduttava tavanomaisen käytännön mukaisiin markkinakorkoisiin lainoihin. Siltä osin kuin muut tuottajat, jotka eivät pääse osallisiksi korkotuetuista lainoista, joutuvat perimään näin aiheutuvat lisäkustannukset asiakkailtaan, tarkasteltavana oleva toimenpide merkitsee kaupallista etua edunsaajille ja vääristää näin kilpailua. Lisäksi se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tässä yhteydessä komissio huomauttaa myös, että suurin osa Sardiniassa tuotetusta lampaan- ja kutunmaidosta käytetään Pecorino Romanon, Pecorino Sardon ja muiden juustojen valmistukseen. Lisäksi tuen maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt riippuvat tuotetun juuston lajista. Yhteisön sisäinen juustokauppa on ilmeisen merkittävää: vientitilastojen mukaan näiden tuotteiden kauppa vuonna 1996 oli määrältään 1903300 tonnia. Samana vuonna Italian juustoviennin arvo oli 1305 miljardia Italian liiraa. Vaikka täsmällisten lukujen esittäminen onkin mahdotonta, komissio on tietoinen siitä, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92(7), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1068/97(8), mukaisen suojatun alkuperänimityksen saaneiden Pecorino Romano- ja Pecorino Sardo -juustojen yhteisön sisäinen kauppa on huomattavaa. Erään toisen valtiontukitapauksen yhteydessä Sardinian alueen viranomaiset ovatkin ilmoittaneet, että Pecorino Romano on yksi harvoista elintarvikealan tuotteista, joiden kaupassa kyseinen alue on nettoviejä.

(21) Edellä mainitun perusteella komissio päättelee, että tarkasteltavana oleva toimenpide kuuluu perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiellon soveltamisalaan.

(22) Perustamissopimuksen 92 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään poikkeuksista saman artiklan 1 kohdassa määrättyyn kieltoon.

(23) Perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdassa määrättyjä poikkeuksia ei voida soveltaa tarkasteltavana olevan tukitoimenpiteen luonteen ja tavoitteen vuoksi. Italia ei ole myöskään vedonnut 92 artiklan 2 kohdan soveltamiseen.

(24) Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdassa täsmennetään edellytykset, joiden perusteella valtiontukia voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina. Soveltuvuutta on arvioitava yhteisön, ei yksittäisen jäsenvaltion kannalta. Yhteismarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi ja ottaen huomioon perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohdan määräykset, 92 artiklan 1 kohdassa määrättyä kieltoa koskevia poikkeuksia on sovellettava rajoittavasti.

(25) Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan osalta on todettava, että tarkasteltavana olevan tuen tarkoituksena ei ole Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistäminen tai Italian taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen.

(26) Tuki ei myöskään ole tarkoitukseltaan tai luonteeltaan sellainen, että sen avulla voitaisiin saavuttaa perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan d alakohdassa määrätyt tavoitteet.

(27) Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan osalta on aluksi todettava, että tuen myöntäminen ei liity investointeihin. Tuki myönnetään lampaan- ja kutunmaidon jalostuksen alalla toimiville osuuskunnille ja tuottajien yhteenliittymille tarkoitettujen lyhytaikaisten lainojen korkotukena. Tämän vuoksi tukitoimenpidettä on pidettävä toimintatukena.

(28) Komission vakiintuneen käytännön mukaan toimintatuen maksaminen maatalousalalla on kiellettyä. Tällainen tuki on tarkoitettu yksinomaan keventämään taloudellisille toimijoille aiheutuvia tavanomaisia toimintakustannuksia, jolloin siitä aiheutuu pelkästään lyhytaikaista taloudellista etua, joka lakkaa olemasta voimassa heti kun maksut edunsaajalle loppuvat. Se on vain omiaan vääristämään kilpailua. Tämän vuoksi tällaista tukea ei voida pitää tukena taloudellisen kehityksen edistämiseen alueella, jolla elintaso on poikkeuksellisen alhainen (92 artiklan 3 kohdan a alakohta), eikä tukena tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen (92 artiklan 3 kohdan c alakohta). Lisäksi tällaisen tuen maksaminen on omiaan vaikuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tai yhteisen maatalouspolitiikan osana käyttöön otettujen järjestelmien toimintaan ja syrjimään kyseisen tukijärjestelmän ulkopuolelle jääviä tuottajia perustamissopimukseen sisältyvän tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisesti. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti 26 päivänä kesäkuuta 1979 annetun tuomion mukaan "silloin, kun yhteisö on perustamissopimuksen 40 artiklan mukaisesti antamallaan säädöksellä ottanut käyttöön tietyn alan yhteisen markkinajärjestelyn, jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka saattavat poiketa siitä tai haitata sen toimivuutta"(9).

(29) Tietoisena rakenteellisista vaikeuksista, jotka tietyissä jäsenvaltioissa haittaavat maatalousalan rahoituksen hankintaa pääomamarkkinoilta tai johtavat maatalousalan pääomakustannusten nousuun, komissio on kuitenkin ottanut käyttöön järjestelyn, joka mahdollistaa korkotuettujen lainojen myöntämisen maataloustuottajille. Nämä lainat on tarkoitettu kattamaan toimintakustannukset erikseen määriteltyjen edellytysten mukaisesti. Kyseinen järjestely on sisällytetty käyttöluottoja koskevaan tiedonantoon(10). Ensimmäisen kerran jäsenvaltioille 20 päivänä lokakuuta 1995 päivätyllä kirjeellä toimitetussa tiedonannossa mainittiin, että uusia sääntöjä sovellettaisiin 1 päivästä tammikuuta 1996. Komission 27 päivänä kesäkuuta 1997 tekemässä päätöksessä määräaikaa, jonka kuluessa jäsenvaltioiden olisi muutettava voimassa olevat tuet uusien sääntöjen mukaisiksi, jatkettiin 31 päivään joulukuuta 1996. Myöhemmin komissio ilmoitti jäsenvaltioille 4 päivänä heinäkuuta 1997 päivätyllä kirjeellä päättäneensä keskeyttää kyseisen tiedonannon soveltamisen ja 19 päivänä joulukuuta 1997 päivätyllä kirjeellä, että käyttöluottoja koskevaa tiedonantoa sovellettaisiin 30 päivästä kesäkuuta 1998 alkaen.

(30) Mainitun tiedonannon mukaan tarkasteltavina olevien tukitoimenpiteiden on täytettävä muun muassa seuraavat edellytykset:

i) tukia ei saa käyttää suosimaan valikoivasti tiettyjä maatalouden aloja tai toimijoita sellaisten syiden perusteella, jotka eivät liity yksinomaan kyseessä olevaan maatalouden alaan kokonaisuutena ja siihen kytkeytyviin toimintoihin (erityisesti tuotannon kausittaisuus ja tilojen rakenne); komissio ei hyväksy tukia, joita ei kyseisellä hallinnollisella alueella myönnetä kaikille maatalousalan toimijoille ketään syrjimättömällä tavalla riippumatta sen maatalouden alan toiminnan (tai niiden toimintojen) luonteesta, joita varten toimija tarvitsee lyhytaikaista lainaa;

ii) tuki ei saa ylittää tavanomaiselle maatalouden toimijalle myönnettävän koron ja kyseisessä jäsenvaltiossa muilla talouselämän aloilla vastaavan suuruisista lyhytaikaisista, muuhun tarkoitukseen kuin investointeihin yksittäiselle toimijalle myönnettävistä lainoista maksettavan koron välistä erotusta;

iii) korkotuettujen lainojen määrät eivät saa ylittää maksuvalmiustarvetta, joka syntyy siitä, että tuotantokustannukset lankeavat maksettaviksi ennen tuotannon myynnistä saatavien tulojen toteutumista; tukea ei missään tapauksessa saa myöntää markkinointiin tai tuotantoon liittyviin yksittäisiin toimiin;

iv) korkotuetun lainan laina-aika saa olla enintään yksi vuosi.

Komissio korosti 19 päivänä joulukuuta 1997 päivätyssä kirjeessään tarvetta noudattaa ehdottomasti edellä olevan ii alakohdan määräyksiä, toisin sanoen tuen määrän rajaamista korkotuetuista lyhytaikaisista lainoista maatalousalalla maksettavan koron ja vastaavanlaisista lainoista muilla talouselämän aloilla maksettavan koron väliseen erotukseen.

(31) Ennen käyttöluottoja koskevan tiedonannon hyväksymistä komissio piti asiaa koskevan vakiintuneen käytännön mukaisesti tarkasteltavana olevaa toimenpidettä yhteismarkkinoille soveltuvana, mikäli kaksi rajoittavaa perustetta täyttyi: korkotuettujen lainojen laina-aika ei saanut ylittää yhtä vuotta, eikä niitä saanut myöntää yksittäisille tuotteille tai yksittäisiin toimiin.

(32) Tämän vuoksi on tarpeen tarkastella tukitoimenpiteitä maatalousalan lyhytaikaisia korkotuettuja lainoja koskevien vaatimusten mukaan. Myös Italian viranomaiset ovat kirjallisissa huomautuksissaan todenneet, että tuen arviointiperusteeksi soveltuu parhaiten käyttöluottoja koskeva tiedonanto. Tässä yhteydessä vaikuttaa aiheelliselta tarkastella erikseen toisaalta markkinointivuodelle 1995/1996 myönnettyjä tukia ja toisaalta muita lain nro 9/62 16 artiklan nojalla mahdollisesti myönnettyjä tukia.

(33) Yksityiskohtaiset säännöt tukien myöntämisestä markkinointivuodelle 1995/1996 on vahvistettu päätöksessä nro 47/17 (ks. tämän päätöksen 8, 9 ja 10 kohta).

(34) Kyseisten yksityiskohtaisten sääntöjen perusteella on ilmeistä, että edellä olevan 30 kohdan i ja iv alakohdassa mainittuja edellytyksiä ei ole noudatettu. On todettava erityisesti, että tukea on myönnetty valikoivasti pelkästään yhdelle tietylle tuotelajille (lampaan- ja kutunmaidon jalostuksesta saatavat tuotteet) ja yksinomaan tietyille tuottajaryhmille, toisin sanoen osuuskunnille ja tuottajien yhteenliittyrnille. Näin tuen ulkopuolelle on suljettu muiden tuotelajien tuottajien lisäksi myös tietyt muut saman tuotteen tuottajaryhmät. Tämän vuoksi ne eivät saa valtiontukea, joka korvaisi kausittain aiheutuvat tai muut haitat. Lisäksi laina-aika on enemmän kuin yksi vuosi. Tämän vuoksi tukitoimenpidettä ei voida pitää käyttöluottoja koskevan tiedonannon mukaisena. Koska laina-aika on enemmän kuin yksi vuosi, tuki olisi joka tapauksessa ollut komission tällä alalla aiemmin soveltamien suuntaviivojen vastainen.

(35) Tuen maksamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen perusteella vaikuttaa lisäksi siltä, että tuki myönnetään jalostettavaksi toimitetun maitomäärän perusteella, ja koska Italian viranomaiset eivät ole esittäneet tätä seikkaa koskevia huomautuksia, komissio katsoo edelleen, että tuki on asetuksen (ETY) N:o 804/68 24 artiklan vastainen.

(36) Markkinointivuotta 1995/1996 edeltäneinä markkinointivuosina lain nro 9/62 16 artiklan nojalla mahdollisesti myönnetyistä tuista on todettava, että Italian viranomaiset eivät ole reagoineet komission päätökseen aloittaa EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, eivätkä ne ole myöskään vastanneet komission kirjallisesti esittämään lisäselvityspyyntöön. Tämän vuoksi komission käytettävissä ei ole tarvittavia tietoja lopullisen päätöksen tekemiseksi.

(37) Edellä esitetyn perusteella ja tuomioistuimen 14 päivänä helmikuuta 1990 antaman tuomion(11) mukaisesti komissio on päättänyt vaatia Italiaa toimittamaan yksityiskohtaiset tiedot lain nro 9/62 16 artiklan nojalla markkinointivuotta 1995/1996 edeltäneen ajanjakson aikana mahdollisesti myönnetyistä tuista. Toimitettaviin tietoihin on sisällytettävä muun muassa jäljennökset kaikista aluehallituksen päätöksistä, joissa määritellään kyseisten tukien maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sekä yksityiskohtaiset tiedot kuksikin varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista.

VI

PÄÄTELMÄT

(38) Koska laki nro 9/62 ja päätös nro 47/17 on hyväksytty ja ne ovat tulleet voimaan ilman että niistä on ennalta ilmoitettu komissiolle, on todettava, että Italia on toteuttanut käsiteltävänä olevan tukitoimenpiteen laittomasti ja rikkonut siten perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohtaa.

(39) Lisäksi on todettava, että Sardinian alueen lain nro 9/62, joka on pantu täytäntöön päätöksellä nro 47/17, 16 artiklan nojalla lampaan- ja kutunmaitoalalla toimivien osuuskuntien ja tuottajien yhteenliittymien hyväksi markkinointivuodeksi 1995/1996 myöntämät tuet kuuluvat perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, eikä niihin voida soveltaa saman artiklan 2 tai 3 kohdassa määrättyjä poikkeuksia. Tämän vuoksi tarkasteltavana olevaa tukea on pidettävä yhteismarkkinoille soveltumattomana.

(40) Koska Italian viranomaiset ovat kuitenkin vastauksessaan menettelyn aloittamista koskevaan kirjeeseen vakuuttaneet, että tukea markkinointivuodeksi 1995/1996 ei ole tosiasiallisesti myönnetty, koska tuki oli määrä maksaa takautuvasti ja koska myöntäminen keskeytettiin välittömästi menettelyn aloittamisen jälkeen, maksetun tuen takaisinperintä ei ole tarpeen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Sardinian alue (Italia) on myöntänyt lampaan- ja kutunmaitoalalla toimiville osuuskunnille ja tuottajien yhteenliittymille markkinointivuodeksi 1995/1996 24 päivänä lokakuuta 1997 tehdyllä aluehallituksen päätöksellä nro 47/17 täytäntöönpannun, 13 päivänä heinäkuuta 1962 annetun Sardinian alueellisen lain nro 9, jäljempänä "laki nro 9/62" 16 artiklan nojalla, ei sovellu yhteismarkkinoille.

2 artikla

Italian on kumottava 1 artiklassa tarkoitettu tukijärjestelmä.

3 artikla

Italian on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta yksityiskohtaiset tiedot kaikista muista lain nro 9/62 16 artiklan nojalla markkinointivuotta 1995/1996 edeltäneenä aikana mahdollisesti myönnetyistä tuista.

4 artikla

Italian on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 1999.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL C 87, 18.3.1997, s. 6.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) EYVL L 148, 28.6.1968, s. 13.

(4) EYVL L 206, 16.8.1996, s. 21.

(5) EYVL C 44, 16.2.1996, s. 2.

(6) EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3.

(7) EYVL L 208, 24.7.1992, s. 1.

(8) EYVL L 156, 13.6.1997, s. 10.

(9) Asia 177/78, Pigs and Bacon Commission / Mc Carren, Kok. 1979, s. 2161, perustelun 14 kohta.

(10) Ks. alaviite 5.

(11) Asia C-301/87, komissio v. Ranska, s. I-307.