31999R2461

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2461/1999,

annettu 19 päivänä marraskuuta 1999,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, siltä osin kuin on kyse kesannoidun maan käytöstä sellaisten raaka-aineiden tuottamiseen, joita käytetään yhteisössä muuhun kuin välittömästi ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999(1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1) Koska asetuksella (EY) N:o 1251/1999 korvataan neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1765/92(2) säädetty tiettyjen peltokasvien viljelijöille myönnettävää tukea koskeva järjestelmä, on syytä muuttaa uuden järjestelmän perusteella ja ottaen huomioon saatu kokemus, kesannoidun maan käyttöä koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä sellaisten raaka-aineiden tuottamisen osalta, jotka käytetään yhteisössä ensisijaisesti muuhun tarkoitukseen kuin ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen, 29 päivänä heinäkuuta 1997 annettu komission asetus (EY) N:o 1586/97(3). Muutosten yhteydessä olisi selvyyden vuoksi laadittava mainittu asetus uudelleen.

2) Asetuksen (EY) N:o 1251/1999 6 artiklan 3 kohdan mukaan kesannoitua alaa saa käyttää sellaisten raaka-aineiden tuottamiseen, joista valmistetaan yhteisön alueella muita kuin välittömästi ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettuja tuotteita ilman, että tämä rajoittaa oikeutta kyseisessä asetuksessa säädetyn järjestelmän mukaiseen tukeen edellyttäen, että sovelletaan tehokkaita valvontajärjestelmiä.

3) Olisi määriteltävä nämä raaka-aineet ja niiden lopulliset käyttötarkoitukset. Raaka-aineiden ja niistä valmistettavien sallittujen lopputuotteiden määrää olisi rajoitettava, jotta olisi mahdollista suojata perinteiset markkinat rajoittamatta kuitenkaan raaka-aineiden uusien menekkimahdollisuuksien löytämistä. Olisi erotettava raaka-aineet, joita voi käyttää ihmisten tai eläinten ravinnoksi, sellaisista raaka-aineista, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Ei ole suotavaa jättää ulkopuolelle sokerijuurikkaan, maa-artisokan ja juurisikurin viljelyä kesantoaloilla. Näistä kasveista ei kuitenkaan makseta pinta-alatukea, koska niihin liittyy riski vaikutuksista sokerin ja viljan markkinoihin. Siitä huolimatta on tarpeen varmistaa, että tällainen viljely noudattaa sääntöjä, jotka koskevat kesannoidun maan käyttöä muuhun kuin elintarvikekäyttöön tarkoitettujen kasvien viljelyyn. Keinottelun ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että raaka-aine jalostetaan aiotuksi lopputuotteeksi, olisi annettava vakuus siitäkin huolimatta, että tukea ei makseta.

4) On tarpeen määritellä selvästi jokaisen pääasiallisen toimijan tehtävä markkinoilla. On välttämätöntä erottaa selvästi hakijan velvollisuudet, jotka päättyvät, kun kaikki korjattu raaka-aine on toimitettu, ja keräilijän, ensimmäisen jalostajan tai seuraavien jalostajien velvollisuudet, joihin liittyy vakuuden antaminen ja jotka alkavat raaka-aineen toimituksesta ja päättyvät, kun raaka-aine on jalostettu muuhun kuin elintarvikekäyttöön tarkoitetuksi säädetyksi lopputuotteeksi. Vakuuden olisi oltava määrältään riittävä takaamaan, että raaka-aineita ei lopulta käytetä ihmisten tai eläinten ravinnoksi. Velvollisuuksien noudattamatta jättämisen osalta olisi sovellettava tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 3508/92(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1036/1999(5), ja maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annettua komission asetusta (ETY) N:o 2220/85(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1932/1999(7), ja tiettyä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 1992 annettua komission asetusta (ETY) N:o 3887/92(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1678/98(9); näissä asetuksissa asiaa säännellään horisontaalisesti. Tuotantokauden keston vuoksi olisi annettava erityisiä säännöksiä kaksivuotisista kasveista.

5) Lisäksi on tarpeen määritellä menetelmä, jolla arvioidaan sekä tuotteet, joita ei pidetä ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettuina, että näihin käyttötarkoituksiin suunnatut tuotteet. Menetelmällä olisi voitava ilmaista näiden tuotteiden määrällinen suhde, jonka perusteella yksilöidään ensisijainen lopullinen käyttötarkoitus.

6) Valvontasyistä on tarpeen vaatia, että viljeltävästä raaka-aineesta tehdään sopimus maataloustuottajan, jäljempänä "hakija", ja ensimmäisen jalostajan tai keräilijän välillä. Asetuksen (ETY) N:o 3508/92 6 artiklan 9 kohdan nojalla tätä sopimusta pidetään osana pinta-alatukea koskevaa hakemusta. Kokemus on osoittanut, että valvontasyistä sekä hakijan että keräilijän tai ensimmäisen jalostajan olisi ennen tuen maksamista toimitettava tämä sopimus toimivaltaiselle viranomaiselle. Kylvöaikojen perusteella voidaan vahvistaa erilaisia jättöaikoja. Jäsenvaltiot voivat erityisolosuhteissa sallia sen, että tuottaja itse jalostaa tietyt raaka-aineet tilalla.

7) Olisi täsmennettävä, että tämän järjestelyn mukaisesti on sallittua käyttää sellainen määrä lopputuotteita tai sivutuotteita, joka vastaa korjatusta raaka-aineesta saatujen tuotteiden määrää. Jos tämä vastaava määrä tulee toisesta jäsenvaltioista kuin se, jossa raaka-aine on korjattu, jäsenvaltioiden on tarpeen ilmoittaa toisilleen kyseisestä toimesta, jotta aiheelliset tarkastukset voidaan suorittaa.

8) Valvontasyistä hakijan on ilmoitettava asianomaiset pinta-alat ja ennustettu tuotos sekä korjatut määrät. On myös tarpeen varmistaa, että hakijan ja keräilijän tai ensimmäisen jalostajan välillä tehdyssä sopimuksessa määritelty tuotos vastaa vähintään ennustettua tuotosta. On tarpeen vahvistaa sekä niiden raaka-aineiden, joita voidaan ostaa julkiseen interventioon tämän järjestelyn ulkopuolella, että sellaisten raaka-aineiden, joita tuotetaan tietyistä rapsin-, rypsin- ja auringonkukansiemenistä, edustava yksittäinen tuotos tai tarvittaessa edustava paikallinen tuotos. Edustavan paikallisen tuotoksen laskemisessa käytetyt paikkakunnat voivat, mutta niiden ei tarvitse, vastata asetuksessa (EY) N:o 1251/1999 säädetyn aluejakosuunnitelman alueita. Näiden raaka-aineiden valvonnan tehokkuus paranee, jos toimitettu määrä noudattaa näitä edustavia tuotoksia. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vajaus voidaan hyväksyä.

9) On tarpeen varmistaa, että kaikki sopimukseen kuuluvalta alalta korjattu raaka-aine toimitetaan ensimmäiselle jalostajalle tai keräilijälle. Tämän edellytyksen noudattamisen takaamiseksi hakijan on tehtävä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka toimivallan alainen hän on. On tarpeen, että hakija ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, jos hän ei pysty toimittamaan sopimuksessa ilmoitettua raaka-ainetta tai osaa siitä. On aiheellista mahdollistaa sopimuksen muuttaminen tai sen purkaminen sellaisissa erityisolosuhteissa, jotka eivät vastaa maatalouden tavanomaisia edellytyksiä. On aiheellista määritellä selvästi olosuhteet, joissa muutos voi johtaa sopimuksen kattaman alan vähennykseen vaikuttamatta hakijan tukioikeuteen.

10) Järjestely vastaisi paremmin kaupan käytäntöjä, jos keräilijällä tai ensimmäisellä jalostajalla olisi lupa muuttaa sopimuksessa mainittuja aiottuja loppukäyttöjä sen jälkeen, kun hakija on toimittanut raaka-aineen tämän asetuksen mukaisesti. Järjestelmän tehokas valvonta on kuitenkin turvattava.

11) GATT-sopimukseen liittyvän Euroopan talousyhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisen tiettyjä öljysiemeniä koskevan, neuvoston päätöksellä 93/355/ETY(10) hyväksytyn yhteisymmärryspöytäkirjan noudattamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön seurantajärjestelmä kesannolla muuhun tarkoitukseen kuin ihmisten tai eläinten ravinnoksi viljellyistä rypsin-, rapsin- ja auringonkukansiemenistä ja soijapavuista saatujen ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen sivutuotteiden määrän arvioimiseksi vastaavana määränä soijajauhoa.

12) On tarpeen vahvistaa määräaika, johon mennessä raaka-aine on jalostettava hyväksyttäväksi lopputuotteeksi.

13) Raaka-aineiden ja niistä johdettujen tuotteiden tiettyihin kuljetuksiin yhteisössä olisi sovellettava valvontajärjestelmiä niiden jäljitettävyyden turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niiden osalta on noudatettu tämän asetuksen vaatimuksia; näissä valvontajärjestelmissä olisi käytettävä tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93(11), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1622/1999(12), mukaisesti annettavia ilmoituksia ja T5-valvontakappaleita.

14) Kutakin pääasiallista toimijaa varten olisi otettava käyttöön todennettavissa oleva valvontatoimenpide. Valvontaa on tehostettava heti, jos käy ilmi, että tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä ei ole noudatettu.

15) Niiden raaka-aineiden osalta, joita ei mahdollisesti voi käyttää ihmisten tai eläinten ravinnoksi, voidaan antaa yksinkertaistettuja sääntöjä.

16) Tämän järjestelyn soveltamisessa on otettava huomioon tietyissä jäsenvaltioissa mahdollisesti vallitsevat erityiset olosuhteet, jotka voivat liittyä varsinkin valvontaan, kansanterveyteen, ympäristöön tai rikosoikeuteen korostamatta kuitenkaan tällaisten tekijöiden kohteluun liittyviä eroja yhteisössä. Tämän vuoksi kyseessä olevan jäsenvaltion on asianmukaisesti perusteltava ja ilmoitettava komissiolle kaikki liitteessä I tai II mainitun raaka-aineen poissulkemista koskevat ehdotukset ennen niiden toteuttamista.

17) Olisi säädettävä, että kesannoidulla maa-alalla viljellystä raaka-aineesta ja siitä johdetusta tuotteesta ei periaatteessa voi saada muuta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999(13) ja yhteisön maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999(14) mukaista EMOTR:sta rahoitettavaa yhteisön tukea.

18) Järjestelyä olisi arvioitava yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta sellaisten tietojen perusteella, joita on saatu järjestelyn todellisesta soveltamisesta jäsenvaltioissa.

19) Asetuksessa (EY) N:o 1251/1999 säädettyä järjestelmää sovelletaan markkinointivuodesta 2000/2001. Jotta tuottajat, joita asia koskee, voisivat tehdä kyseisen markkinointivuoden kylvöt, sopimukset ja pinta-alatukihakemukset tietoisina uuden järjestelyn soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja niitä noudattaen, tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava siitä alkaen, kun se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

20) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Kohde ja määritelmät

1 artikla

1. Tiettyjen peltokasvien viljelijöille asetuksessa (EY) N:o 1251/1999 säädetyn tukijärjestelmän mukaisesti kesannoituja maita voidaan käyttää tämän asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen sellaisten raaka-aineiden tuottamiseen, jotka on tarkoitettu liitteessä III säädettyihin tarkoituksiin.

Kesannoiduille maille voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1251/1999 2 artiklan 2 kohdassa säädetty pinta-alatuki, jäljempänä "tuki", tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

Liitteessä I tai II lueteltujen raaka-aineiden viljelyyn käytettyä kesantoa koskevat komission asetuksen (EY) N:o 2316/1999(15) säännökset.

Kuitenkin näiden raaka-aineiden viljelyä pidetään kyseisten säännösten kanssa yhteensopivana. Lisäksi mainitun asetuksen 19 artiklan 2 kohdasta poiketen kyseisiä maa-alueita ei tarvitse poistaa viljelykäytöstä 15 päivästä tammikuuta alkaen, jos tämän asetuksen vaatimukset on täytetty.

2. Tukea ei makseta kesannoidulle maille, joilla viljellään sokerijuurikkaita, maa-artisokkia tai juurisikuria. Kaikkia II luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin kesannoiduilla mailla viljeltäviin sokerijuurikkaisiin, maa-artisokkiin ja juurisikuriin samoin edellytyksin kuin siinä tapauksessa, että tukea maksettaisiin.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "hakijalla" henkilöä, joka tekee tukea koskevan hakemuksen,

b) "keräilijällä" tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyn sopimuksen allekirjoittajaa, joka ostaa omaan laskuunsa liitteessä I mainittuja raaka-aineita, jotka on tarkoitettu liitteessä III säädettyihin käyttötarkoituksiin,

c) "ensimmäisellä jalostajalla" raaka-aineiden käyttäjää, joka jalostaa ne saadakseen yhtä tai useampaa liitteessä III mainituista tuotteista.

II LUKU

Raaka-aineet, joista on tehtävä sopimus

1 jakso

Raaka-aineen käyttö - Sopimus ja hakemus

3 artikla

1. Liitteessä I lueteltuja raaka-aineita, jäljempänä "raaka-aineet", saa viljellä kesannoidulla maalla ainoastaan, jos niiden pääasiallinen lopullinen käyttötarkoitus on jonkin liitteessä III tarkoitetun tuotteen valmistaminen. Edellä tarkoitetuista raaka-aineista jalostamalla saatujen muiden kuin elintarvikekäyttöön tarkoitettujen tuotteiden taloudellisen arvon on oltava suurempi kuin samasta jalostuksesta peräisin olevien ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden arvo 13 artiklan 3 kohdan mukaisella menetelmällä arvioituna.

2. Kesannolla viljellyistä raaka-aineista on tehtävä 4 artiklassa tarkoitettu sopimus.

3. Hakijan on toimitettava kaikki korjattu raaka-aine ja keräilijän tai ensimmäisen jalostajan on otettava se vastaan sekä taattava vastaavan raaka-ainemäärän käyttö yhden tai useamman liitteessä III tarkoitetun lopputuotteen valmistukseen yhteisössä.

Jos keräilijä tai ensimmäinen jalostaja käyttää korjattua raaka-ainetta väli- tai sivutuotteen valmistamiseen, hän voi käyttää vastaavan määrän kyseistä väli- tai sivutuotetta yhden tai useamman liitteessä III tarkoitetun lopputuotteen valmistukseen.

Jos keräilijä tai ensimmäinen jalostaja käyttää ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta hyväkseen, hänen on ilmoitettava tästä sille toimivaltaiselle viranomaiselle, jolle vakuus on annettu. Jos vastaava määrä käytetään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa raaka-aine on korjattu, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen kyseisestä toimesta.

4. Edellä olevasta 2 ja 3 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat antaa hakijalle luvan jalostaa kaiken tietyiltä kesantoaloilta korjatun raaka-aineen tilallaan CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi edellyttäen, että:

a) hakija antaa 4 artiklassa tarkoitetun sopimuksen korvaavan ilmoituksen, jossa hän sitoutuu jalostamaan suoraan mainitussa ilmoituksessa tarkoitetun raaka-aineen;

b) asianomainen jäsenvaltio toteuttaa riittävät valvontatoimenpiteet, joilla taataan jalostaminen CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja niihin myöhemmin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle ennen sitä vuotta edeltävän vuoden 30 päivää marraskuuta, jonka sadonkorjuuseen mainittuja toimenpiteitä sovelletaan.

Jäljempänä olevaa 4-21 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

4 artikla

1. Hakijan on esitettävä tukea koskevan hakemuksensa tueksi toimivaltaiselle viranomaiselleen itsensä ja keräilijän tai ensimmäisen jalostajan välillä tehty sopimus.

2. Hakijan on varmistettava, että sopimuksessa mainitaan seuraavat tiedot:

a) sopimuspuolten nimi ja osoite;

b) sopimuksen kesto;

c) kunkin raaka-aineen laji ja viljelty pinta-ala;

d) kunkin lajin ennustettu tuotos ja kaikki raaka-aineen toimittamiseen mahdollisesti vaikuttavat olosuhteet. Määrän on vastattava vähintään toimivaltaisen viranomaisen kyseiselle raaka-aineelle edustavana pitämää ennakoitua tuotosta. Ennakoidun tuloksen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa kyseiselle alueelle todettu keskimääräinen tuotos, jos sellainen on vahvistettu;

e) sitoumus 3 artiklan 3 kohdan mukaisten velvollisuuksien noudattamisesta;

f) raaka-aineiden suunnitellut ensisijaiset lopulliset käyttötarkoitukset, joiden on täytettävä 3 artiklan 1 kohdassa ja 13 artiklan 3 kohdassa vahvistetut edellytykset.

3. Hakijan on varmistettava sopimuksen tekeminen sellaiseen päivämäärään mennessä, että keräilijä tai ensimmäinen jalostaja voi antaa toimivaltaiselle viranomaiselleen jäljennöksen sopimuksesta 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin määräaikoihin mennessä.

4. Jos sopimus koskee CN-koodeihin ex 1205 00 90, ex 1206 00 91, ex 1206 00 99 tai ex 1201 00 90 kuuluvia rypsin-, rapsin- ja auringonkukansiemeniä tai soijapapuja, hakijan on huolehdittava, että sopimuksessa mainitaan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi muuksi kuin ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen sivutuotteiden ennakoitu määrä.

5. Jäsenvaltiot voivat valvontasyistä vaatia, että jokainen hakija saa tehdä ainoastaan yhden toimitussopimuksen kutakin raaka-ainetta kohti.

5 artikla

Hakijan on kunakin vuonna toimivaltaiselle viranomaiselleen jättämässään tukea koskevassa hakemuksessa yksilöitävä lohko tai lohkot, joilla raaka-aineita on tarkoitus viljellä. Jokaisesta kesannoidusta lohkosta ja kustakin näillä lohkoilla viljellystä raaka-aineesta on mainittava seuraavat tiedot:

a) raaka-aineen lajit ja lajikkeet,

b) kunkin lajin ja lajikkeen ennakoitu tuotos.

Jos samalla tilalla viljellään samaa lajia tai lajiketta muulla kuin kesantomaalla, on ilmoitettava kyseiset lajit tai lajikkeet ja niiden ennakoidut tuotokset sekä kyseiset lohkot, niiden sijainti ja tunnistetiedot.

2 jakso

Sopimuksen muutos tai purkaminen - Hakijan velvollisuudet

6 artikla

Jos sopimuksen osapuolet muuttavat sopimusta tai purkavat sen hakijan tukihakemuksen jättämisen jälkeen, hakija säilyttää oikeuden hakea tukea vain, jos hän ilmoittaa muutoksesta tai purkamisesta toimivaltaiselle viranomaiselleen tukihakemuksen muutokselle vahvistetun määräajan kuluessa, jotta tarvittavat tarkastukset voidaan suorittaa.

7 artikla

Sen estämättä, mitä 6 artiklassa säädetään, ja jos hakija ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että erityisten olosuhteiden vuoksi hän ei voi toimittaa sopimuksessa ilmoitettua raaka-ainetta tai osaa siitä, toimivaltainen viranomainen voi, saatuaan riittävät todisteet näistä erityisistä olosuhteista, antaa luvan sopimuksen muuttamiseen siinä määrin kuin muutos näyttää olevan perusteltavissa, tai sen purkamiseen.

Jos sopimuksen muutos johtaa siihen sisältyvän pinta-alan vähenemiseen tai jos sopimus puretaan, säilyttääkseen oikeutensa tukeen:

a) hakijan on palautettava kaikki asianomaiset maa-alueet kesannoksi toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla;

b) hakija ei voi myydä, luovuttaa tai käyttää raaka-ainetta, jota viljellään sopimuksesta poistetuilla maa-alueilla.

8 artikla

Sen estämättä, mitä 6 artiklassa säädetään, keräilijä tai ensimmäinen jalostaja voi muuttaa 4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja raaka-aineen suunniteltuja ensisijaisia lopullisia käyttötarkoituksia sen jälkeen, kun sopimuksen mukainen raaka-aine on toimitettu keräilijälle tai ensimmäiselle jalostajalle ja 10 artiklan 1 kohdassa ja 13 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset on täytetty.

Lopullisen käyttötarkoituksen muutoksen on täytettävä 3 artiklan 1 kohdassa ja 13 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

Keräilijän tai ensimmäisen jalostajan on tehtävä ennakkoilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselleen, jotta tarvittavat tarkastukset voidaan suorittaa.

3 jakso

Edustavat tuotokset ja toimitettava määrä,

9 artikla

1. Niiden raaka-aineiden osalta, joita voidaan ostaa julkiseen interventioon tämän järjestelyn ulkopuolella, ja CN-koodiin ex 1205 00 90 kuuluvien rypsin- ja rapsinsiementen osalta, lukuun ottamatta lajikkeita, joilla on korkea erukahappopitoisuus, sekä CN-koodeihin 1206 00 91 tai 1206 00 99 kuuluvien auringonkukansiementen osalta jäsenvaltioiden on vahvistettava joka vuosi ennen sadonkorjuuta tosiasiallisesti saatavat edustavat tuotokset. Nämä edustavat tuotokset vahvistetaan joko:

a) yksittäisesti kyseisille tiloille tai

b) paikallisin perustein.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on valittava edustavien tuotosten laskemisessa käytettävät paikkakunnat, jotka voivat, mutta niiden ei tarvitse välttämättä, vastata asetuksen (EY) N:o 1251/1999 mukaisesti tehdyssä jäsenvaltioiden aluejakosuunnitelmassa vahvistettuja alueita. Ennen kunkin vuoden sadonkorjuuta jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisille hakijoille nämä edustavat tuotokset:

a) viimeistään 31 päivänä heinäkuuta sellaisten raaka-aineiden osalta, joita voidaan ostaa julkiseen interventioon tämän järjestelyn ulkopuolella, sekä 1 kohdassa mainittujen rypsin- ja rapsinsiementen osalta; ja

b) viimeistään 31 päivänä elokuuta 1 kohdassa mainittujen auringonkukansiementen osalta.

10 artikla

1. Hakijan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka toimivallan alainen hän on, korjatun raaka-aineen kokonaismäärä lajikkeittain ja vahvistettava sekä toimitettu määrä että sopimuspuoli, jolle hän on toimittanut tämän raaka-aineen.

2. Edellä 9 artiklassa mainittujen raaka-aineiden osalta määrän, jonka hakija todellisuudessa toimittaa keräilijälle tai ensimmäiselle jalostajalle, on vastattava vähintään edustavaa yksittäistä tuotosta tai tapauksen mukaan kyseisten lohkojen edustavaa paikallista tuotosta, jonka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet kyseisen artiklan mukaisesti.

Tästä huolimatta jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksyä poikkeuksellisesti enintään 10 prosentin vajauksen tästä tuotoksesta.

Lisäksi jos toimivaltainen viranomainen on antanut luvan sopimuksen muuttamiseen tai purkamiseen 7 artiklan mukaisesti, toimivaltainen viranomainen voi vähentää määrää, joka hakijan on ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitettava, siinä määrin kuin se näyttäisi olevan perusteltavissa.

11 artikla

Jos hakija ei tietyn raaka-aineen osalta pysty toimittamaan tämän asetuksen mukaisesti vaadittua määrää, on katsottava asetuksen (ETY) N:o 3887/92 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että hän ei ole muuhun kuin elintarvikekäytön tarkoituksiin kesannoitujen lohkojen osalta täyttänyt kaikkia hänelle kuuluvia velvollisuuksia suhteessa pinta-alaan, joka lasketaan kertomalla koko sen viljelykäytöstä poistetun maan ala, jonka hän on käyttänyt kyseisen raaka-aineen tuottamiseen tässä asetuksessa vahvistetun järjestelyn mukaisesti, vastaavalla suhteellisella vajauksella kyseisen raaka-aineen toimituksessa.

4 jakso

Maksun edellytykset

12 artikla

1. Asetuksessa (EY) N:o 1251/1999 vahvistettujen edellytysten mukaisesti viljelykäytöstä poistetun maan osalta hakijalle voidaan maksaa tukea ennen raaka-aineen jalostamista. Tämä tuki maksetaan kuitenkin vasta, kun tässä asetuksessa toimitettavaksi vaadittu raaka-aineen määrä on toimitettu keräilijälle tai ensimmäiselle jalostajalle ja jos:

a) 10 artiklassa mainittu ilmoitus on tehty;

b) jäljennös sopimuksesta on annettu keräilijän tai ensimmäisen jalostajan toimivaltaiselle viranomaiselle, 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset on täytetty ja keräilijä tai ensimmäinen jalostaja on toimittanut 13 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt tiedot;

c) toimivaltainen viranomainen on saanut todisteen siitä, että 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vakuus on annettu;

d) tuen maksamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen on tarkistanut kunkin pyynnön osalta, että 4 artiklan edellytykset on täytetty.

2. Koska kaksivuotisten kasvien osalta sadonkorjuu ja sen seurauksena myös raaka-aineen toimittaminen voi tapahtua vasta toisena viljelyvuonna, tukea maksetaan 4 artiklassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä searaavien kahden vuoden ajan, jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että:

a) 1 kohdan b (poikkeuksena 13 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut informatiiviset tiedot) ja d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä on noudatettu ensimmäisestä viljelyvuodesta alkaen;

b) 1 kohdan a ja c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä samoin kuin 13 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisedellytystä on noudatettu toisena vuonna.

Ensimmäisenä viljelyvuonna tukea kuitenkin maksetaan vain, jos toimivaltainen viranomainen on saanut todisteen siitä, että 50 prosenttia 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta vakuudesta on annettu.

5 jakso

Sopimus ja keräilijän tai ensimmäisen jalostajan velvollisuudet

13 artikla

1. Keräilijän tai ensimmäisen jalostajan on annettava jäljennös sopimuksesta toimivaltaiselle viranomaiselleen:

a) ajanjaksolla 1 päivästä heinäkuuta 31 päivään joulukuuta kylvettävien raaka-aineiden osalta seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä;

b) ajanjaksolla 1 päivästä tammikuuta 30 päivään kesäkuuta kylvettävien raaka-aineiden osalta kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä vuonna tehtävän tukihakemuksen viimeiseen jättöpäivään mennessä.

Jos hakija ja keräilijä tai ensimmäinen jalostaja muuttavat sopimusta tai purkavat sen ennen 6 artiklassa tarkoitettua päivää minä tahansa vuonna, keräilijän tai ensimmäisen jalostajan on annettava jäljennös kyseisestä muutetusta tai puretusta sopimuksesta toimivaltaiselle viranomaiselleen kyseisen vuoden kyseiseen päivään mennessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, että toimitetut sopimukset noudattavat 3 artiklan 1 kohdassa mainittuja edellytyksiä. Jos näitä edellytyksiä ei ole täytetty, siitä on ilmoitettava hakijan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tämän tarkistuksen mahdollistamiseksi keräilijän tai ensimmäisen jalostajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen kyseistä jalostusketjua koskevat tarvittavat tiedot ja erityisesti tiedot niistä hinnoista ja teknisistä jalostuskertoimista, joiden avulla määritellään saatavien lopputuotteiden määrä. Näistä kertoimista säädetään 21 artiklan 1 kohdassa.

3. Edellä olevan 3 artiklan 1 kohdan noudattamisen valvomiseksi asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on verrattava 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella jokaisen muun kuin elintarvikkeeksi tarkoitetun tuotteen yhteenlaskettua arvoa samasta jalostuksesta saatujen ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden yhteenlaskettuun arvoon. Tuotteen arvo saadaan kertomalla sen määrä edellisen markkinointivuoden aikana tarkistettujen vapaasti tehtaalla -hintojen keskiarvolla. Jos näitä hintoja ei ole käytettävissä, toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä asianomaiset hinnat erityisesti 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

4. Keräilijän tai ensimmäisen jalostajan, joka on vastaanottanut raaka-aineen hakijalta, on ilmoitettava omalle toimivaltaiselle viranomaiselleen vastaanotetun raaka-aineen määrä lajeittain eriteltynä, raaka-aineen toimittaneen sopimuspuolen nimi ja osoite sekä toimituspaikka ja viittaus sopimukseen jäsenvaltioiden vahvistamaan määräaikaan mennessä sen varmistamiseksi, että tuki voidaan maksaa asetuksen (EY) N:o 1251/1999 8 artiklassa säädetyn ajanjakson kuluessa.

Keräilijän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen vastaanottamansa raaka-aineen ensimmäisen jalostajan nimi ja osoite 40 työpäivän kuluessa raaka-aineen toimittamisesta kyseiselle ensimmäiselle jalostajalle. Ensimmäisen jalostajan on puolestaan ilmoitettava omalle toimivaltaiselle viranomaiselleen raaka-aineen toimittaneen keräilijän nimi ja osoite, vastaanotetun raaka-aineen määrä ja laji sekä toimituspäivämäärä 40 työpäivän kuluessa siitä, kun hän on ottanut raaka-aineen vastaan.

Jos keräilijä ei toimita raaka-ainetta suoraan ensimmäiselle jalostajalle, keräilijän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen muiden jakeluketjuun osallistuvien nimet ja osoitteet, mukaan lukien ensimmäisen jalostajan nimi ja osoite. Tämä ilmoitus on tehtävä 40 työpäivän kuluessa siitä, kun ensimmäinen jalostaja on vastaanottanut raaka-aineen.

Kaikkien jakeluketjuun osallistuvien on puolestaan ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen 40 työpäivän kuluessa liiketoimesta raaka-aineen ostajan nimi ja osoite ja tälle myydyn raaka-aineen määrä.

Jos kyse on eri viranomaisista, ensimmäisen jalostajan toimivaltaisen viranomaisen ja jokaisen kolmannessa alakohdassa mainitun raaka-aineen jakeluketjun osapuolen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava keräilijän toimivaltaiselle viranomaiselle määrät, jotka on toimitettu ensimmäiselle jalostajalle.

Jos keräilijän tai ensimmäisen jalostajan jäsenvaltio on eri valtio kuin se, jossa raaka-aine on viljelty, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetun raaka-aineen kokonaismäärä 40 työpäivän kuluessa siitä, kun ensimmäisessä ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tiedot on vastaanotettu.

6 jakso

Öljysiemenistä tuotettavien sivutuotteiden määrä vastaavana määränä soijajauhoa

14 artikla

1. Kun sopimus koskee CN-koodeihin ex 1205 00 90, ex 1206 00 91, ex 1206 00 99 tai ex 1201 00 90 kuuluvia rypsin-, rapsin- ja auringonkukansiemeniä tai soijapapuja, 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle niin pian kuin mahdollista ja viimeistään raaka-aineen korjaamisvuoden 31 päivänä toukokuuta ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen sivutuotteiden ennakoitu, 4 artiklassa tarkoitettuun sopimukseen kuuluva määrä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.

Toimivaltainen viranomainen laskee mainitun määrän soveltamalla seuraavia kertoimia:

a) 100 kilogramman CN-koodiin 1205 00 90 kuuluvia rypsin- ja/tai rapsinsiemeniä katsotaan vastaavan 56:ta kilogrammaa sivutuotteita,

b) 100 kilogramman CN-koodeihin 1206 00 91 tai 1206 00 99 kuuluvien auringonkukansiementen katsotaan vastaavan 56:ta kilogrammaa sivutuotteita,

c) 100 kilogramman CN-koodiin 1201 00 90 kuuluvia soijapapuja katsotaan vastaavan 78:aa kilogrammaa sivutuotteita.

Edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu sivutuotteiden ennakoitu määrä vähennetään kaikkien sivutuotteiden toisen alakohdan mukaisesti lasketuista ennakoiduista määristä.

2. Komissio laskee 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen sivutuotteiden ennakoidun kokonaismäärän vastaavana määränä soijajauhoa.

7 jakso

Vakuudet

15 artikla

1. Keräilijän tai ensimmäisen jalostajan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselleen 2 kohdassa tarkoitettu vakuus kokonaisuudessaan kyseisenä vuonna kyseisessä jäsenvaltiossa tehtävän tukihakemuksen viimeiseen jättöpäivään mennessä.

2. Kunkin raaka-aineen osalta vakuus on 250 euroa hehtaarilta kerrottuna kaikkien tämän järjestelyn mukaisesti kesannoitujen sellaisten pinta-alojen summalla, joista on tehty keräilijän tai ensimmäisen jalostajan allekirjoittama sopimus ja joita käytetään kyseisen raaka-aineen tuottamiseen.

3. Jos sopimusta muutetaan tai se puretaan 6 artiklan tai 7 artiklan mukaisesti, vakuus mukautetaan vastaavasti.

4. Vakuus vapautetaan kunkin raaka-aineen osalta suhteessa niihin määriin tätä raaka-ainetta, jotka on jalostettu aiotuiksi muuhun kuin elintarvikekäyttöön tarkoitetuiksi lopputuotteiksi, jos keräilijän tai ensimmäisen jalostajan toimivaltainen viranomainen on saanut todisteet siitä, että kyseinen raaka-aineen määrä on jalostettu 4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, tarvittaessa ottaen huomioon mahdolliset 8 artiklan mukaisesti tehdyt muutokset.

5. Sen estämättä, mitä neljännessä kohdassa säädetään:

a) Kun vakuuden on antanut keräilijä, se vapautetaan, kun raaka-aine on toimitettu ensimmäiselle jalostajalle.

b) Kun vakuuden on antanut jalostaja, se vapautetaan, kun raaka-aine tai välituotteet, joista on tehty sopimus, on toimitettu toiselle jalostajalle,

sillä edellytyksellä, että kyseiset tavarat myyvän tai luovuttavan osapuolen toimivaltaisella viranomaisella on todisteet siitä, että ne ostanut tai vastaanottanut osapuoli on antanut vastaavan vakuuden omalle toimivaltaiselle viranomaiselleen.

16 artikla

1. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa jalostus tapahtuu, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että jäsenvaltion alueella toimivat jalostajat antavat kaikki mahdolliset takeet velvoitteiden noudattamisesta.

2. Raaka-aineiden jalostaminen ensisijaisesti sopimuksessa mainituiksi lopputuotteiksi muodostaa asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan mukaisen ensisijaisen vaatimuksen.

Jalostaminen yhdeksi tai useammaksi liitteessä III mainituista lopputuotteista on tehtävä sitä vuotta, jona hakija on korjannut raaka-aineen, seuraavan toisen vuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä.

3. Seuraavat keräilijän tai ensimmäisen jalostajan velvollisuudet ovat asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan mukaisia alempiasteisia vaatimuksia:

a) velvollisuus ottaa vastaan kaikki hakijan 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittama raaka-aine;

b) velvollisuus antaa jäljennös sopimuksesta 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

c) velvollisuus tehdä 13 artiklan 4 kohdan ensimmäisen, toisen ja kolmannen alakohdan mukaiset ilmoitukset;

d) velvollisuus antaa vakuus 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

8 jakso

Toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvaa myyntiä, luovutusta tai toimitusta taikka vientiä koskevat asiakirjat

17 artikla

Jos keräilijä tai ensimmäinen jalostaja myy tai luovuttaa 4 artiklassa tarkoitetun sopimuksen kohteena olevia raaka-aineita tai välituotteita ja/tai rinnakkaistuotteita tai sivutuotteita toisessa jäsenvaltiossa toimivalle jalostajalle, tuotteen mukana on oltava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 mukaisesti annettu T5-valvontakappale.

TS-valvontakappaleen 104 kohtaan otsikon "muuta" alle on merkittävä yksi seuraavista maininnoista:

- Producto destinado a su transformación o entrega de acuerdo con lo establecido en el artículo 4 del Reglamento (CE) n° 2461/1999 de la Comisión

- Skal anvendes til forarbejdning eller levering i overensstemmelse med artikel 4 i Kommissionens forordning (EF) nr. 2461/1999

- Zur Verarbeitung oder Lieferung gemäß Artikel 4 der Verordnung (EG) Nr. 2461/1999 der Kommission zu verwenden

- Πρέπει να χρησιμοποιηθεί για μεταποίηση ή παράδοση σύμφωνα με το άρθρο 4 του κανονισμού (ΕΚ) αριθ. 2461/1999 της Επιτροπής

- To be used for processing or delivery in accordance with Article 4 of Commission Regulation (EC) No 2461/1999

- À utiliser pour transformation ou livraison conformément aux dispositions de l'article 4 du règlement (CE) n° 2461/1999 de la Commission

- Da consegnare o trasformare conformemente all'articolo 4 del regolamento (CE) n. 2461/1999 della Commissione

- Te gebruiken voor verwerking of aflevering overeenkomstig artikel 4 van Verordening (EG) nr. 2461/1999 van de Commissie

- A utilizar para transformação ou entrega em conformidade com o artigo 4.o do Regulamento (CE) n.o 2461/1999 da Comissão

- Käytetään jalostamiseen tai toimittamiseen komission asetuksen (EY) N:o 2461/1999 mukaisesti

- Används till bearbetning eller leverans i enlighet med kommissionens förordning (EG) nr 2461/1999.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan säännöksiä sovelletaan kaikkiin seuraaviin myynteihin muissa jäsenvaltioissa toimiville jalostajille sopimuksessa tarkoitetun lopputuotteen valmistukseen asti. Jos on kyse rinnakkaistuotteista tai sivutuotteista, tätä vaatimusta sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen tuote voisi saada vientitukea, jos se olisi saatu muista kuin tämän järjestelyn mukaisesti viljellyistä raaka-aineista.

18 artikla

1. Jos keräilijä, joka toimii toisessa jäsenvaltiossa kuin ensimmäinen jalostaja, ei ole toimittanut raaka-ainetta tai osaa siitä ensimmäiselle jalostajalle, keräilijän on laadittava T5-valvontakappale, jonka 104 kohdassa ilmoitetaan, otsikon "muuta" alla, seuraavat tiedot:

a) keräilijän suoraan ensimmäiselle jalostajalle toimittama määrä;

b) ensimmäisen jalostajan nimi ja osoite;

c) muiden jakeluketjuun osallistuneiden osapuolten nimet ja osoitteet, myös jos nämä osapuolet ovat sijoittautuneet siihen jäsenvaltioon, jossa ensimmäinen jalostaminen on tapahtunut;

d) kaikkien edellä mainittujen muiden osapuolten toimittamat määrät.

2. Kaikkien 1 kohdan c alakohdassa mainittujen jakeluketjuun osallistuneiden osapuolten, jotka eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon kuin ensimmäinen jalostaja, on täytettävä T5-valvontakappale ja ilmoitettava sen 104 kohdassa otsikon "muuta" alla keräilijän nimi ja osoite sekä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt tiedot.

19 artikla

Jos yksi tai useampi niistä lopputuotteista, välituotteista, rinnakkaistuotteista tai sivutuotteista, joita 4 artiklan mukainen sopimus koskee, on tarkoitettu vietäväksi kolmanteen maahan, niitä yhteisössä kuljetettaessa mukana on oltava T5-valvontakappale, jonka on myöntänyt sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kyseiset tuotteet on valmistettu.

TS-valvontakappaleen 104 kohdassa otsikon "muuta" alla on oltava jokin seuraavista maininnoista:

- Este producto no podrá acogerse a ninguna de las medidas previstas en el apartado 2 del artículo 1 del Reglamento (CE) n° 1258/1999 del Consejo

- De finansieringsforanstaltninger, der er omhandlet i artikel 1, stk. 2, i Rådets forordning (EF) nr. 1258/1999, kan ikke anvendes på dette produkt

- Dieses Erzeugnis kommt für keine Finanzierungen gemäß Artikel 1 Absatz 2 der Verordnung (EG) Nr. 1258/1999 des Rates in Betracht

- Το προϊόν αυτό δεν μπορεί να επωφεληθεί από τα μέτρα που προβλέπονται στο άρθρο 1 παράγραφος 2 του κανονισμού (ΕΚ) αριθ. 1258/1999 του Συμβουλίου

- This product shall not qualify for any benefit pursuant to Article 1(2) of Council Regulation (EC) No 1258/1999

- Ce produit ne peut pas bénéficier des financements prévus à l'article 1er paragraphe 2 du règlement (CE) n° 1258/1999 du Conseil

- Questo prodotto non può beneficiare delle misure di cui all'articolo 1, paragrafo 2 del regolamento (CE) n. 1258/1999 del Consiglio

- Dit product komt niet in aanmerking voor financieringen als bedoeld in artikel 1, lid 2, van Verordening (EG) nr. 1258/1999 van de Raad

- O presente produto não pode beneficiar de medidas ao abrigo do n.o 2 do artigo 1.o do Regulamento (CE) n.o 1258/1999 do Conselho

- Tähän tuotteeseen ei sovelleta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 1 artiklan 2 kohdan mukaisia toimenpiteitä

- De åtgärder som avses i artikel 1.2 i rådets förordning (EG) nr 1258/1999 kan inte användas för denna produkt.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan tapauksiin, joissa liitteessä III tarkoitettu lopputuote taikka välituote, rinnakkaistuote tai sivutuote, josta on tehty 4 artiklan mukainen sopimus, olisi oikeutettu vientitukeen, jos se olisi tuotettu tämän järjestelyn ulkopuolella viljellyistä raaka-aineista.

9 jakso

Tarkastukset

20 artikla

Jäsenvaltion on täsmennettävä, mitkä tiedot keräilijän ja jalostajan on säilytettävä.

Keräilijän säilytettävistä tiedoista on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat:

a) kaikkien tämän järjestelyn mukaisesti jalostettavaksi myytyjen ja ostettujen raaka-aineiden määrät;

b) ostajien/jalostajien nimet ja osoitteet.

Jalostajan säilytettävistä tiedoista on käytävä ilmi toimivaltaisen viranomaisen erikseen määrittelemin säännöllisin väliajoin vähintään seuraavat tiedot:

a) kaikkien jalostettavaksi ostettujen raaka-aineiden määrät;

b) jalostettujen raaka-aineiden määrät sekä niistä saatujen lopputuotteiden, rinnakkaistuotteiden ja sivutuotteiden määrä ja laji;

c) jalostuksesta johtuva hävikki;

d) hävitetyt määrät ja perustelut hävittämiselle;

e) jalostajan myymien tai luovuttamien tuotteiden määrä ja laji ja niistä saadut hinnat;

f) ostajien ja jalostajien nimet ja osoitteet.

21 artikla

1. Keräilijän toimivaltaisen viranomaisen ja niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joissa jalostaminen on tapahtunut, on tehtävä tarkastuksia, joihin kuuluu sekä fyysisiä tarkastuksia että kaupallisten asiakirjojen tarkastuksia, joilla varmistetaan keräilijän osalta raaka-aineostojen ja toimitusten vastaavuus ja jalostajan osalta raaka-aineiden toimitusten sekä lopputuotteiden, rinnakkaistuotteiden ja sivutuotteiden vastaavuus.

Toimivaltaisen viranomaisen on tässä tarkastuksessa käytettävä erityisesti kyseisten raaka-aineiden jalostuksen teknisiä kertoimia.

Jos yhteisön lainsäädännössä on säädetty tällaisista kertoimista vientiä varten, sovelletaan näitä kertoimia. Niiden puuttuessa sovelletaan muita yhteisön lainsäädännössä säädettyjä kertoimia. Kaikissa muissa tapauksissa tarkastuksen on perustuttava jalostusteollisuudessa seuraavien osalta yleisesti hyväksyttyihin kertoimiin:

- raaka-aineiden, rinnakkaistuotteiden ja sivutuotteiden asianmukainen loppukäyttö,

- 3 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan noudattaminen.

Näiden tarkastusten on katettava vähintään 10 prosenttia jäsenvaltiossa toteutuneista liiketoimista ja jalostustapahtumista ja toimivaltaisen viranomaisen on valittava ne riskianalyysin ja toimitettujen sopimusten edustavuuden perusteella.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on tehostettava 1 kohdassa säädettyjä tarkastuksia ja ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle, jos:

a) vähintään kolmen prosentin osalta 1 kohdassa tarkoitetuista tarkastuksista esiintyy sääntöjenvastaisuuksia;

b) esiintyy poikkeuksia jalostajan aikaisempaan toimintaan verrattuna;

c) havaitaan jalostustoimia, joissa:

i) lopputuotteiden, sivutuotteiden tai rinnakkaistuotteiden määrät tai arvot eivät ole oikeassa suhteessa 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin kertoimiin; tai

ii) määrä ei ole suhteessa 3 artiklan 1 kohdassa ja 13 artiklan 3 kohdassa esitettyihin tuotteiden taloudellisen hyödyntämisen perusteisiin.

III LUKU

Raaka-aineet, joista ei tehdä sopimusta

22 artikla

Liitteessä II lueteltuja raaka-aineita, jäljempänä "raaka-aineet", voidaan viljellä kesannoidulla maalla, jos niiden lopullinen käyttötarkoitus on jonkin liitteessä III ilmoitetun tuotteen valmistaminen.

Niistä ei tehdä sopimusta.

23 artikla

1. Tuen saamiseksi hakijan, joka haluaa käyttää kesannoitua maata raaka-aineiden viljelyyn, on annettava tukea koskevan hakemuksensa jättämisen yhteydessä jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallinen sitoumus siitä, että jos kyseiset raaka-aineet käytetään tai myydään, ne käytetään liitteessä III vahvistettuihin tarkoituksiin.

2. Hakijoiden on joka vuosi, tämän osaston mukaisesti kesannoituja lohkoja koskevan tukihakemuksensa jättämisen yhteydessä, ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen näillä lohkoilla viljellyt kasvit, viljelykierron pituus ja suunniteltu sadonkorjuutiheys.

IV LUKU

Yleiset säännökset

1 jakso

Järjestelyn ulkopuolelle jättö ja tukien kumuloimisen kielto

24 artikla

Jäsenvaltiot voivat jättää minkä tahansa liitteessä I ja/tai II luetelluista raaka-aineista tässä asetuksessa vahvistetun järjestelyn ulkopuolelle, jos niistä aiheutuu vaikeuksia maatalouden harjoittamisen, valvonnan, kansanterveyden tai ympäristön tai rikosoikeuden suhteen. Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle raaka-aine tai raaka-aineet, jotka se aikoo jättää järjestelyn ulkopuolelle, sekä perustelut tällaiselle järjestelylle.

25 artikla

Liitteessä I tarkoitetut raaka-aineet, joita viljellään kesannolla, sekä niistä johdetut välituotteet, lopputuotteet, rinnakkaistuotteet ja sivutuotteet samoin kuin liitteessä II luetellut kesannolla viljellyt raaka-aineet ja niistä johdetut tuotteet sekä näiden raaka-aineiden tuottamiseen käytetty maa eivät anna oikeutta:

a) mihinkään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta asetuksen (EY) N:o 1258/1999 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoitettuun etuuteen; tai

b) asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 säädettyyn yhteisön tukeen, lukuun ottamatta sen 31 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä nopeakasvuisten lajien istutuskustannuksiin myönnettävää tukea.

2 jakso

Arviointi ja kansalliset lisätoimenpiteet

26 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava kunkin markkinointivuoden päättymistä seuraavien kolmen kuukauden kuluessa komissiolle kaikki tässä asetuksessa säädetyn järjestelyn arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

II luvun osalta näissä tiedoissa on mainittava erityisesti:

a) kunkin raaka-ainelajin viljelyalat, 4 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut ennakoidut tuotokset ja 9 artiklassa tarkoitetut edustavat tuotokset;

b) ne kunkin raaka-aineen määrät, joita keräilijät eivät ole myyneet;

c) kunkin lopputuotteen, sivutuotteen ja rinnakkaistuotteen määrät sekä niihin käytettyjen raaka-aineiden laji.

III luvun osalta näissä tiedoissa on mainittava kutakin viljeltyä raaka-ainetta kohti kesannoidun maan määrä.

27 artikla

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä tässä asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset.

2. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavia lisätoimenpiteitä, joista niiden on ilmoitettava komissiolle.

3 jakso

Loppusäännökset

28 artikla

Asetus (EY) N:o 1586/97 kumotaan 1 päivästä heinäkuuta 2000, mutta sitä sovelletaan edelleen markkinointivuoden 1999/2000 ja sitä edeltävien markkinointivuosien osalta tehtyihin sopimuksiin.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

29 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan markkinointivuoden 2000/2001 ja sitä seuraavien markkinointivuosien osalta tehtyihin sopimuksiin ja tukihakemuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 1999.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 1.

(2) EYVL L 181, 1.7.1992, s. 12.

(3) EYVL L 215, 7.8.1997, s. 3.

(4) EYVL L 355, 5.12.1992, s. 1.

(5) EYVL L 127, 21.5.1999, s. 4.

(6) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5.

(7) EYVL L 240, 10.9.1999, s. 11.

(8) EYVL L 391, 31.12.1992, s. 36.

(9) EYVL L 212, 30.7.1998, s. 23.

(10) EYVL L 147, 18.6.1993, s. 25.

(11) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(12) EYVL L 197, 29.7.1999, s. 25.

(13) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

(14) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(15) EYVL L 280, 30.10.1999, s. 43.

LIITE I

II LUVUSSA TARKOITETUT RAAKA-AINEET

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

II LUVUSSA TARKOITETUT RAAKA-AINEET

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

Lopputuotteet, joita saa valmistaa liitteessä I ja liitteessä II tarkoitetuista raaka-aineista

- kaikki yhdistetyn nimikkeistön 25-99 ryhmään kuuluvat tuotteet,

- kaikki yhdistetyn nimikkeistön 15 ryhmään kuuluvat tuotteet, jotka on tarkoitettu muuksi kuin ihmisten tai eläinten ravinnoksi,

- CN-koodiin 2207 20 00 kuuluvat tuotteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi polttoaineissa sellaisenaan tai jalostettaviksi polttoaineissa käyttöä varten,

- CN-koodeihin ex 1904 10 ja ex 1905 90 90 kuuluvat pakkausmateriaalit, jos on saatu todisteet siitä, että tuotteet on käytetty muuhun kuin elintarvikkeeksi tämän asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

- CN-koodiin 0602 91 10 kuuluva sienirihmasto,

- CN-koodiin 1301 kuuluvat kumilalat, luonnonkumit, -hartsit, -kumihartsit ja palsamit,

- CN-koodiin 1302 11 00 kuuluvat oopiumista saadut kasvimehut ja -uutteet,

- CN-koodiin 1302 14 00 kuuluvat pyretriumkasveista tai rotenonipitoisten kasvien juurista saadut kasvimehut ja -uutteet,

- CN-koodiin 1302 39 00 kuuluvat muut kasvilimat ja paksunnosaineet,

- kaikki ne liitteessä I mainitut maataloustuotteet sekä niistä välillisen jalostamisen kautta johdetut tuotteet, jotka poltetaan energian tuottamiseksi,

- kaikki liitteessä II mainitut tuotteet ja niistä jalostamalla johdetut tuotteet, joita käytetään energian tuottamiseen,

- kaikki komission asetuksessa (ETY) N:o 1722/93(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 87/1999(2), tarkoitetut tuotteet edellyttäen, että niitä ei ole saatu kesannolla viljellyistä viljoista tai perunoista ja että ne eivät sisällä kesannolla viljellyistä viljoista tai perunoista johdettuja tuotteita,

- kaikki neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1010/86(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1148/98(4) mainitut tuotteet edellyttäen, että niitä ei ole saatu kesannolla viljellyistä sokerijuurikkaista ja että ne eivät sisällä kesannolla viljellyistä sokerijuurikkaista johdettuja tuotteita.

(1) EYVL L 159, 1.7.1993, s. 112.

(2) EYVL L 9, 5.1.1999, s. 8.

(3) EYVL L 94, 9.4.1986, s. 9.

(4) EYVL L 159, 3.6.1998, s. 38.