Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31992D0097

    92/97/ETY: Neuvoston päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1991, Euroopan kehitysrahaston (EKR) rahoittamia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavista yleisistä määräyksistä, yleisistä sopimusehdoista sekä sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevista säännöistä ja niiden soveltamisesta merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnissa Euroopan talousyhteisöön

    EYVL L 40, 15.2.1992, p. 1–107 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1992/97/oj

    31992D0097

    92/97/ETY: Neuvoston päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 1991, Euroopan kehitysrahaston (EKR) rahoittamia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavista yleisistä määräyksistä, yleisistä sopimusehdoista sekä sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevista säännöistä ja niiden soveltamisesta merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnissa Euroopan talousyhteisöön

    Virallinen lehti nro L 040 , 15/02/1992 s. 0001 - 0107
    Suomenk. erityispainos Alue 11 Nide 19 s. 0044
    Ruotsink. erityispainos Alue 11 Nide 19 s. 0044


    NEUVOSTON PÄÄTÖS,

    tehty 16 päivänä joulukuuta 1991,

    Euroopan kehitysrahaston (EKR) rahoittamia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavista yleisistä määräyksistä, yleisistä sopimusehdoista sekä sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevista säännöistä ja niiden soveltamisesta merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnissa Euroopan talousyhteisöön (92/97/ETY)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan,

    ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 25 päivänä heinäkuuta 1991 tehdyn neuvoston päätöksen 91/482/ETY(1) ja erityisesti sen 211, 212 ja 213 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen,

    sekä katsoo, että

    olisi hyväksyttävä komission hallinnoimista Euroopan kehitysrahaston (EKR) varoista, jäljempänä "rahaston varat", rahoitettavia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavat yleiset määräykset ja yleiset sopimusehdot,

    samalla olisi määrättävä sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevista säännöistä, jotka liittyvät rahaston varoista rahoitettavia hankintoja koskeviin sopimuksiin, ja

    neuvosto on tätä päätöstä tehdessään ottanut erityisesti huomioon hyväksytyt samankaltaiset asiakirjat, jotka koskevat rahaston varojen käyttöä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioissa,

    ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

    1 artikla

    Rahaston varoista rahoitettavia hankintoja koskevien sopimusten valmisteluun ja tekoon merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla (MMA) sovelletaan Euroopan kehitysrahaston (EKR) rahoittamia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavia, liitteessä I esitettyjä yleisiä määräyksiä.

    Rahaston varoista rahoitettavia hankintoja koskevien sopimusten täytäntöönpanoon sovelletaan, jollei päätöksen 91/482/ETY 212 artiklan b kohdassa toisin määrätä:

    a) EKR:n rahoittamia rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin MMA:issa sovellettavia, liitteessä II esitettyjä yleisiä sopimusehtoja;

    b) EKR:n rahoittamia tavaranhankintoja koskeviin sopimuksiin MMA:issa sovellettavia, liitteessä III esitettyjä yleisiä sopimusehtoja;

    c) EKR:n rahoittamia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin MMA:issa sovellettavia, liitteessä IV esitettyjä yleisiä sopimusehtoja.

    Rahaston rahoittamia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien riitojen ratkaiseminen, joka yleisten sopimusehtojen ja sopimuksiin sovellettavien erityisohjeiden mukaan tapahtuu sovittelulla tai välimiesmenettelyllä, on toteutettava EKR:n rahoittamia hankintoja koskeviin sopimuksiin MMA:issa sovellettavaa sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevien, liitteessä V esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

    2 artikla

    Tätä päätöstä sovelletaan kaikkiin EKR:sta rahoitettuihin hankintoja koskeviin, 1 päivästä kesäkuuta 1991 alkaen tehtyihin sopimuksiin MMA:issa.

    3 artikla

    Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 1991.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    H. VAN DEN BROEK

    (1) EYVL N:o L 263, 19.9.1991, s. 1

    LIITE I

    EUROOPAN KEHITYSRAHASTON (EKR) RAHOITTAMIA RAKENNUSURAKOITA, TAVARANHANKINTOJA JA PALVELUHANKINTOJA KOSKEVIIN SOPIMUKSIIN SOVELLETTAVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

    SISÄLLYSLUETTELO

    Sivu

    JOHDANTO

    1 artikla - Sovellettavat ehdot .......... 5

    2 artikla - Kansallinen laki .......... 5

    MÄÄRITELMÄT JA PERIAATTEET

    3 artikla - Määritelmät .......... 5

    4 artikla - Sopimuskelpoisuus .......... 7

    5 artikla - Osallistumisen tasavertaisuus .......... 8

    6 artikla - Poikkeaminen .......... 8

    7 artikla - Kilpailuttaminen .......... 8

    8 artikla - Kilpailun avaava tarjouspyyntö .......... 10

    9 artikla - Suosituimmuus .......... 10

    10 artikla - Hankintasopimustyypit .......... 10

    11 artikla - Tekniset eritelmät ja standardit .......... 11

    12 artikla - Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot .......... 11

    TARJOUSPYYNTÖ

    13 artikla - Tarjouspyyntöilmoitus .......... 11

    14 artikla - Tarjouksentekijöiden esivalinta .......... 12

    15 artikla - Yhden tarjouksen hankintasopimukset .......... 12

    TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

    16 artikla - Tarjouspyyntöasiakirjojen sisältö .......... 13

    17 artikla - Tarjouksia koskevien selvitysten antaminen .......... 13

    18 artikla - Tarjouspyyntöasiakirjoihin tehtävät muutokset .......... 14

    OHJEET TARJOUKSENTEKIJÖILLE

    19 artikla - Kieli .......... 14

    20 artikla - Tarjouksen sisältö .......... 14

    21 artikla - Erät .......... 14

    22 artikla - Yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa .......... 15

    23 artikla - Tarjouksentekijöiden riippumattomuus .......... 15

    24 artikla - Tarjoussumman ilmoittaminen .......... 15

    25 artikla - Voimassaoloaika .......... 16

    26 artikla - Tarjoustakuu .......... 16

    27 artikla - Vaihtoehtoiset ratkaisut .......... 17

    28 artikla - Tarjouksia edeltävä vierailu .......... 17

    29 artikla - Tarjousten allekirjoittaminen .......... 17

    Sivu

    TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN

    30 artikla - Määräpäivä .......... 18

    31 artikla - Kirjekuorten sinetöinti ja niihin tehtävät merkinnät .......... 18

    32 artikla - Tarjousten peruutukset ja muutokset .......... 18

    TARJOUSTEN KÄSITTELY

    33 artikla - Tarjousten avaaminen .......... 19

    34 artikla - Tarjousten arviointi .......... 19

    35 artikla - Tarjouspyyntömenettelyn peruuttaminen .......... 20

    HANKINTASOPIMUKSEN TEKO

    36 artikla - Toimeksisaajan valinta .......... 21

    37 artikla - Hankintasopimuksen teosta ilmoittaminen .......... 21

    38 artikla - Sopimusasiakirjojen laatiminen .......... 22

    39 artikla - Hankintasopimuksen allekirjoittaminen .......... 22

    40 artikla - Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta .......... 22

    YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

    41 artikla - Yleiset määräykset ja loppumääräykset .......... 22

    JOHDANTO

    1 artikla

    Sovellettavat ehdot

    1.1. Euroopan kehitysrahaston (EKR) varoista rahoitettavia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekoon sovelletaan näitä yleisiä määräyksiä.

    1.2. Euroopan kehitysrahaston (EKR) varoista rahoitettavia rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten täytäntöönpanoon sovelletaan:

    a) kaikkiin EKR:n rahoittamia hankintoja koskevien sopimusten luokkiin sovellettavia yleisiä sopimusehtoja;

    tai

    b) yhteisrahoitettujen hankkeiden ja ohjelmien osalta tai kun myönnettäessä poikkeus täytäntöönpanon antamiseksi kolmannen osapuolen tehtäväksi tai nopeutettua menettelyä noudatettaessa tai muissa soveltuvissa tapauksissa kaikkia muita kyseisten maiden tai alueiden ja Euroopan talousyhteisön (ETY) hyväksymiä yleisiä ehtoja, jollaisia ovat:

    i) kyseisen maan tai alueen kansallisessa lainsäädännössä annetut yleiset ehdot tai kyseisen valtion hyväksymät kansainvälisiä hankintasopimuksia koskevat menettelytavat;

    ii) kaikki muut kansainväliset hankintasopimuksia koskevat yleiset ehdot.

    c) erityisohjeet.

    1.3. Näihin yleisiin määräyksiin sisältyvät hankintasopimuksiin osallistumista määräävät periaatteet ja edellytykset, tarjouksentekijöille annettavat ohjeet ja hankintasopimusten tekoa määräävät periaatteet ja edellytykset.

    1.4. Tiettyyn hankintasopimusluokkaan sovellettaviin yleisiin sopimusehtoihin sisältyvät hallintoa ja rahoitusta koskevat sekä oikeudellis- ja teknisluonteiset sopimuslausekkeet.

    1.5. Kuhunkin hankintasopimukseen sovellettaviin erityisohjeisiin sisältyvät:

    a) yleisten sopimusehtojen muutokset;

    b) erityiset sopimuslausekkeet;

    c) tekniset eritelmät

    ja

    d) kaikki muut hankintasopimuksiin liittyvät seikat.

    2 artikla

    Kansallinen laki

    Kaikkiin näissä yleisissä määräyksissä käsittelemättömiin kysymyksiin sovelletaan toimeksiantajavaltion kansallista lakia (kansallista lainsäädäntöä).

    MÄÄRITELMÄT JA PERIAATTEET

    3 artikla

    Määritelmät

    3.1. Näissä yleisissä määräyksissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

    ETY: Euroopan talousyhteisö.

    EKR: Euroopan kehitysrahasto.

    Neuvoston päätös: merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 25 päivänä heinäkuuta 1991 tehty Euroopan yhteisöjen neuvoston päätös 91/482/ETY.

    MMA: merentakaiset maat ja alueet, jotka on neuvoston päätöksellä assosioitu ETY:öön.

    AKT-valtiot: yleissopimuksen allekirjoittaneet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot.

    Komissio: Euroopan yhteisöjen komissio.

    Valtuutettu: komission edustaja MMA:issa.

    Jäsenvaltiot: Euroopan talousyhteisön jäsenvaltiot.

    Yleissopimus: AKT-valtioiden ja Euroopan talousyhteisön välillä sovellettava yleissopimus.

    Toimeksiantaja: valtio tai julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, joka tekee hankintasopimuksen tai jonka nimissä kyseinen sopimus tehdään.

    Toimeksiantajavaltio: MMA, jonka alueella rakennusurakkaa, tavaranhankintaa tai palveluhankintaa koskeva sopimus on pantava täytäntöön.

    Tarjouksentekijä: kuka tahansa luonnollinen henkilö tai mikä tahansa oikeushenkilö tai kyseisten henkilöiden ryhmittymä, joka tekee hankintasopimuksen tekoon tähtäävän tarjouksen.

    Toimeksisaaja: tarjouksentekijä, jonka vastauksena tarjouspyyntöön tekemä tarjous hyväksytään tai yhden tarjouksen sopimusten osalta tarjouksentekijä, joka allekirjoittaa hankintasopimuksen.

    Hankinnan valvoja: toimeksiantajan toimeksiantajavaltion lainsäädännön mukaisesti nimeämä julkinen laitos, julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka vastaa sopimuksen täytäntöönpanon johtamisesta ja/tai valvomisesta ja jolle toimeksiantaja voi sopimuksen perusteella siirtää oikeuksia ja/tai toimivaltaa.

    Hankinnan valvojan edustaja: kuka tahansa luonnollinen henkilö tai mikä tahansa oikeushenkilö, jonka hankinnan valvoja on sopimuksen yhteydessä nimennyt edustajakseen ja jolle tämä on antanut valtuudet edustaa valvojaa hoitaessaan tehtäviään sekä käyttäessään saamiaan oikeuksia ja/tai toimivaltaa. Tästä seuraa, että kun hankinnan valvojan tehtäviä, oikeuksia ja/tai toimivaltaa on siirretty tämän edustajalle, kaikilla hankinnan valvojaa koskevilla viittauksilla tarkoitetaan myös tämän edustajaa.

    Rakennusurakat: sopimuksen perusteella toteutettavat väliaikaiset tai pysyvät rakennuskohteet.

    Tavaranhankinnat: kaikki ainekset, jotka tavarantoimittajan on toimitettava toimeksiantajalle, tarvittaessa mukaan lukien palvelut kuten kokoamisen, käyttöönottotarkastuksen, käynnistyksen, asiantuntija-avun, valvonnan, kunnossapidon, korjaukset, koulutuksen ja kaikki muut sen kaltaiset sopimuksen perusteella toimitettaviin aineksiin liittyvät velvoitteet.

    Palvelut: tutkimukseen, suunnitteluun, tekniseen apuun tai koulutukseen liittyvät ja muut sen kaltaiset palveluhankintaa koskevan sopimuksen perusteella toimeksisaajan toteutettaviksi tulevat työsuoritukset.

    Varusteet: sopimuksen perusteella toimitettavat tai paikalleen asennettavat koneet, laitteet, niiden osat ja muut sen kaltaiset ainekset.

    Laitteistot: kojeet ja muut koneet sekä tarvittaessa toimeksiantajavaltion lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työmaalla töiden suorittamiseksi tarvittavat väliaikaiset rakennelmat, lukuun ottamatta pysyvien rakennuskohteiden osaksi tarkoitettuja varusteita ja muita aineksia.

    Yksityiskohtainen arvio: asiakirja, jossa yksikköhinnoitellun hankintasopimuksen perusteella suoritettavat hankinnat eritellään yksityiskohtaisesti ja jossa ilmoitetaan kunkin hankinnan määrä ja yksikköhinta.

    Hintaluettelo: täydellinen hintaluettelo, johon sisältyy tarjouksentekijän tarjouksessaan esittämän kiinteän kokonaishinnan erittely, tarpeen mukaan muutettuna ja osana yksikköhinnoiteltua sopimusta.

    Kiinteän kokonaishinnan erittely: yksityiskohtaisesti eritelty maksujen ja hintojen luettelo, josta näkyy kiinteähintaisen hankintasopimuksen hinnan muodostus, mutta joka ei kuulu osana hankintasopimukseen.

    Tarjoussumma: tarjouksentekijän hankintasopimuksen täytäntöönpanoa koskevassa tarjouksessaan ilmoittama summa.

    Hankintasopimuksen summa: hankintasopimuksessa ilmoitettu summa, joka edustaa alustavaa arviota rakennusurakan, tavaranhankinnan tai palveluhankinnan suorittamisesta maksettavasta summasta, tai hankintasopimuksen lopputilityksessä hankintasopimuksen perusteella maksettavaksi todettu summa.

    Suunnitelmat: toimeksiantajan ja/tai tarjouksentekijän tarjouksensa yhteydessä toimittamat suunnitelmat.

    Päivä: kalenteripäivä.

    Määräaika: hankintasopimuksessa ilmoitetut määräajat, jotka alkavat kyseisten määräaikojen laskemisen lähtökohtana pidettävän toimen tai tapahtuman päivää seuraavasta päivästä. Kun määräajan viimeinen päivä on muu kuin arkipäivä, määräaika päättyy sen viimeistä päivää seuraavan arkipäivän päättyessä.

    Kirjallinen aineisto: kaikki käsin tai kirjoituskoneella kirjoitetut tai painetut tiedonannot mukaan lukien teleksit, sähkeet ja telekopiot.

    Tiedonannot: hankintasopimuksen perusteella annettavat todistukset, ilmoitukset, määräykset ja ohjeet.

    Kansallinen valuutta: toimeksiantajavaltion valuutta.

    Ecu: Euroopan laskentayksikkö.

    Ulkomaan valuutta: mikä tahansa näiden yleisten määräysten mukaisesti hyväksytty muu kuin kansallinen valuutta, joka on ilmoitettu tarjouksessa.

    Tehtävänkuvaus: toimeksiantajan laatima asiakirja, jossa tämä määrittelee annettavia palveluja ja mahdollisesti myös käytettäviä menetelmiä ja keinoja sekä/tai saavutettavia tuloksia koskevat vaatimuksensa ja/tai tavoitteensa.

    Yhtiöt tai yritykset: siviilioikeuden tai kaupallisen oikeuden soveltamisalaan kuuluvat yhtiöt tai yritykset mukaan lukien julkiset tai muut yhtiöt, osuustoiminnalliset yritykset ja kaikki muut julkisoikeudelliset tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt ja yhdistykset lukuun ottamatta jäsenvaltioiden tai jonkin MMA:n lainsäädännön mukaisesti perustettuja yleishyödyllisiä yhteisöjä, joilla on sääntömääräinen toimipaikkansa tai keskushallintonsa tai pääasiallinen laitoksensa jäsenvaltiossa tai MMA:ssa; jos niillä kuitenkin on jäsenvaltiossa tai MMA:ssa ainoastaan sääntömääräinen toimipaikkansa, niiden toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys kyseisen jäsenvaltion tai kyseisen MMA:n talouteen.

    3.2. Näiden yleisten määräysten osastoja ja alaosastoja ei pidetä niiden kiinteänä osana eikä niitä oteta huomioon näitä sääntöjä tulkittaessa.

    3.3. Asiayhteyden tämän mahdollistaessa yksikössä olevat sanat käsittävät myös monikon ja päinvastoin sekä maskuliiniin viittaavat sanat käsittävät myös feminiinin ja päinvastoin.

    3.4. Henkilöitä tai osapuolia kuvaavat sanat käsittävät myös yhtiöt ja yritykset ja mitkä tahansa muut oikeustoimikelpoisuuden omaavat yhteisöt.

    4 artikla

    Sopimuskelpoisuus

    4.1. Jollei neuvoston päätöksen ja/tai 6 artiklan mukaista poikkeusta ole myönnetty:

    a) tarjouspyyntöihin ja EKR:n rahoittamiin hankintasopimuksiin voivat tasavertaisina osallistua:

    i) luonnolliset henkilöt, yhtiöt tai yritykset, julkiset laitokset tai MMA:iden ja ETY:n julkiset elimet yhteisesti;

    ii) ETY:n, MMA:iden ja/tai AKT-valtioiden osuustoiminnalliset yritykset ja muut julkisoikeudelliset tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, lukuun ottamatta yleishyödyllisiä yhteisöjä;

    iii) kaikki ETY:n, MMA:n ja/tai AKT-valtioiden yhteisyritykset tai näiden yritysten tai yhtiöiden ryhmittymät;

    b) tavaranhankintojen on oltava ETY:n, MMA:iden ja/tai AKT-valtioiden alkuperää.

    4.2. Hankintasopimuksia tehtäessä ei sopimuspuoliksi hyväksytä sellaisia luonnollisia henkilöitä, yhtiöitä tai yrityksiä:

    a) jotka ovat vararikossa;

    b) joille suunnatut maksut on muulla kuin vararikkoon julistamista koskevalla oikeuden päätöksellä keskeytetty sillä seurauksella, että ne ovat kansallisen lainsäädännön mukaisesti kokonaan tai osittain menettäneet oikeutensa hallita omaisuuttaan tai käyttää sitä;

    c) joita vastaan on meneillään oikeudenkäynti, jonka yhteydessä maksut on päätetty keskeyttää ja jonka tuloksena ne voivat kansallisen lainsäädännön mukaisesti tulla julistetuiksi vararikkoon tai mihin tahansa muuhun sen kaltaiseen tilaan, jossa ne kokonaan tai osittain menettävät oikeutensa hallita omaisuuttaan tai käyttää sitä;

    d) jotka on tuomittu lopullisella oikeuden päätöksellä mistä tahansa ammatilliseen toimintaansa liittyvästä rikoksesta, rikkomuksesta tai rikkeestä;

    e) jotka ovat syyllistyneet perättömien lausumien antamiseen tarjouspyyntöön osallistumisen yhteydessä vaadittavien tietojen osalta;

    f) jotka ovat laiminlyöneet sopimusvelvoitteensa toimeksiantajan kanssa tekemäänsä muuta hankintasopimusta täytäntöön pantaessa.

    4.3. Voidakseen tulla hyväksytyiksi osallistumaan tarjouspyyntöihin ja hankintasopimusten tekoon tarjouksentekijöiden on toimeksiantajaa tyydyttävällä tavalla todistettava olevansa 4 artiklan mukaisesti sopimuskelpoisia, täyttävänsä asetetut oikeudelliset, tekniset ja rahoitukselliset vaatimukset ja omaavansa tarvittavan kapasiteetin ja riittävät varat hankintasopimuksen täytäntöön panemiseksi. Tässä tarkoituksessa on jätettäviin tarjouksiin sisällytettävä seuraavat osat:

    a) vähemmän kuin 90 päivää aiemmin päivätty ja tarjouksentekijän kansallisen lainsäädännön tai kansallisen käytännön mukaisesti laadittu asiakirja, jossa todistetaan, että tarjouksentekijä:

    - täyttää 4 artiklan 1 kohdassa esitetyt edellytykset,

    - ei ole missään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista;

    b) jäljennös alkuperäisistä asiakirjoista, joissa määritellään tarjouksentekijänä olevan yhtiön, yrityksen tai yhdistyksen tai, kun on kyse yhteisyrityksestä, kaikkien sen muodostavien osien perustamistapa ja/tai oikeusasema ja vahvistetaan sen rekisteröintipaikka ja/tai sääntömääräinen kotipaikka sekä keskushallinnon toimipaikka, jos se poikkeaa edellisestä;

    c) yksityiskohtainen selonteko tarjouksentekijän (tai yhteisyrityksen kaikkien osien) aiemmasta kokemuksesta ja aikaansaannoksista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana samankaltaisten hankintasopimusten täytäntöönpanossa sekä yksityiskohtainen selvitys muista tämän täytäntöön pantavina parhaillaan olevista hankintasopimuksista, mukaan lukien yksityiskohtainen erittely konkreettisesta ja tosiasiallisesta osuudesta kyseisten sopimusten täytäntöönpanossa;

    d) tarvittaessa selonteko tärkeimmistä laitteistoista, joita ehdotetaan käytettäväksi hankintasopimusta täytäntöönpantaessa;

    e) selonteko hankintasopimuksen täytäntöönpanon hallinnolliseen johtoon sekä hankintasopimuksen täytäntöönpanopaikalla että sen ulkopuolella ehdotetun henkilöstön ammattipätevyydestä ja kokemuksesta;

    f) kun alihankinnan osuuden suunnitellaan olevan yli 10 prosenttia tarjoussummasta, kyseisen alihankintasopimuksen luonnetta, ehtoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä koskevat ehdotukset;

    g) selonteot tarjouksentekijän (tai yhteisyrityksen kaikkien osien) taloudellisesta ja tilinpidollisesta tilanteesta, kuten tappioita ja voittoja koskevista laskelmista, taseista ja tilintarkastuskertomuksista viimeksi kuluneiden viiden vuoden ajalta, kahden seuraavan vuoden rahoitusta koskevista suunnitelmista, sekä tarjouksentekijän (tai yhteisyrityksen valtuuttaman henkilön) antama lupa tarkastaa tämän pankeilta saatavat tilitiedot;

    ja

    h) tiedot mistä tahansa meneillään olevasta oikeudenkäynnistä tai välimiesmenettelystä tai riita-asiasta, jossa tarjouksentekijä on osallisena. Nämä tiedot on annettava siltä osin kuin ne suoraan koskevat hankintasopimuksen tekoa tai täytäntöönpanoa.

    5 artikla

    Osallistumisen tasavertaisuus

    5.1. MMA:t ja komissio toteuttavat tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman laajan ja edellytyksiltään tasavertaisen osallistumisen varmistamiseksi rakennusurakoita, tavaranhankintoja ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin liittyviin tarjouspyyntöihin, sekä tarvittaessa erityisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

    a) varmistaa tarjouspyyntöjen julkaiseminen sekä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä että kyseisen MMA:n virallisessa lehdessä, samoin kuin kaikkia muita asianmukaisia tiedonvälityksen keinoja käyttäen erityisesti alueen MMA:issa ja AKT-valtioissa;

    b) kitkeä pois sellaiset syrjivät käytännöt tai tekniset eritelmät, jotka saattaisivat estää tasavertaisin edellytyksin tapahtuvan laajan osanoton;

    c) edistää jäsenvaltioiden, MMA:iden ja AKT-valtioiden yhtiöiden ja yritysten välistä yhteistyötä esimerkiksi suorittamalla ennakolta jäsenvaltioiden, MMA:iden ja AKT-valtioiden yhteisyrityksiä ja niiden yhtiöiden ja yritysten muodostamia konsortioita koskevan esivalinnan;

    d) varmistaa, että kaikki valintaperusteet esitetään tarjouspyyntöasiakirjoissa;

    ja

    e) varmistaa, että hyväksytty tarjous vastaa tarjouspyyntöasiakirjoissa vahvistettuja edellytyksiä ja perusteita.

    6 artikla

    Poikkeaminen

    6.1. Järjestelmän parhaan mahdollisen kannattavuuden varmistamiseksi voidaan muiden kehitysmaiden kuin AKT-maiden luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille antaa lupa osallistua ETY:n rahoittamiin hankintasopimuksiin kyseisen MMA:n perustellusta hakemuksesta.

    6.2. Kyseisen MMA:n on toimitettava kustakin tapauksesta valtuutetulle tiedot, jotka ETY tarvitsee kyseisiä poikkeuksia koskevan päätöksen tekemiseen ottaen erityisesti huomioon:

    a) kyseisen MMA:n maantieteellisen sijainnin;

    b) ETY:n, MMA:iden ja AKT-valtioiden yrittäjien, tavarantoimittajien ja konsulttien kilpailukyvyn;

    c) pyrkimyksen välttää hankintasopimusten täytäntöönpanokustannusten liiallista kasvua;

    d) toimitusten määräajoista tai muista samanluonteisista ongelmista johtuvat kuljetusvaikeudet tai viivästymiset;

    e) paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvan ja mukautetun tekniikan.

    6.3. Kolmansille maille, jotka eivät ole osallisina ETY:n rahoittamia hankintasopimuksia koskevassa yleissopimuksessa, voidaan myös antaa lupa osallistua:

    a) kun ETY on mukana kyseisiä maita koskevan alueelliseen tai alueiden väliseen yhteistyöhön liittyvien toimintojen rahoituksessa;

    b) kun kyse on hankkeiden tai ohjelmien yhteisrahoituksesta;

    c) kun kyse on hätäavusta.

    6.4. Poikkeustapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission kanssa voivat 6 artiklan 3 kohdassa mainittujen kolmansien maiden konsulttitoimistot tai asiantuntijat osallistua palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin.

    7 artikla

    Kilpailuttaminen

    7.1. Jollei 7 artiklassa toisin määrätä, EKR:n varoista rahoitettuja rakennusurakoita ja tavaranhankintoja koskevat sopimukset on tehtävä avoimen tarjouspyynnön ja palveluhankintoja koskevat sopimukset rajoitetun tarjouspyynnön tuloksena.

    7.2. MMA:t voivat 7 artiklan 3, 4 ja 7 kohdan määräysten mukaisesti ja yhteisymmärryksessä komission kanssa:

    a) tehdä hankintasopimuksia rajoitetun tarjouspyynnön ja sitä mahdollisesti seuraavan esivalintamenettelyn tuloksena;

    b) tehdä yhden tarjouksen hankintasopimuksia;

    c) panettaa hankintasopimuksia täytäntöön julkisina töinä MMA:iden julkisten tai puolivaltiollisten laitosten avustuksella.

    7.3. Rajoitettuja tarjouspyyntöjä voidaan käyttää:

    a) kun tilanne todetaan kiireelliseksi tai kun hankintasopimuksen luonne tai tietyt erityisominaisuudet tekevät sen perustelluksi;

    b) luonteeltaan erittäin pitkälle erikoistuneiden hankkeiden tai ohjelmien osalta;

    c) erittäin tärkeiden hankintasopimusten osalta, kun niitä edeltää esivalinta.

    7.4. Yhden tarjouksen hankintasopimuksia voidaan tehdä:

    a) merkitykseltään vähäisten toimintojen osalta hätätapauksissa tai lyhytkestoisten teknistä yhteistyötä koskevien toimien osalta;

    b) hätäavun toimittamisen osalta;

    c) yksittäisille asiantuntijoille uskottujen toimien osalta;

    d) jo meneillään olevia toimia täydentävien tai niiden loppuun saattamiseksi tarvittavien toimien osalta;

    e) kun hankintasopimuksen täytäntöönpano on sallittu yksinomaan kyseisten tuotteiden käyttöä, käsittelyä tai tuontia koskevien patenttien ja lisenssien haltijoille;

    f) kun esitettyyn tarjouspyyntöön ei ole tullut vastauksia.

    7.5. Rajoitettujen tarjouspyyntöjen ja yhden tarjouksen hankintasopimusten osalta sovelletaan seuraavaa menettelyä:

    a) kun on kyse rakennusurakoita ja tavaranhankintoja koskevista sopimuksista, toimeksiantaja laatii yhteisymmärryksessä valtuutetun kanssa suppean luettelon mahdollisista tarjouksentekijöistä tarvittaessa esivalintamenettelyn tuloksena;

    b) kun on kyse palveluhankintoja koskevista sopimuksista, toimeksiantaja laatii ehdokkaista suppean luettelon yhteisymmärryksessä komission kanssa toimeksiantajan ehdotusten sekä komission jättämien ehdotusten perusteella;

    c) kun on kyse yhden tarjouksen hankintasopimuksista, toimeksiantaja aloittaa vapaasti tarpeellisina pitämänsä neuvottelut itse 7 artiklan 5 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti laatimassaan luettelossa olevien mahdollisten tarjouksentekijöiden kanssa ja tekee hankintasopimuksen itse valitsemansa tarjouksentekijän kanssa.

    7.6. Palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta on otettava asianmukaisella tavalla huomioon mahdollisuus käyttää kyseissä MMA:ssa asuvia ammatillisesti päteviä ehdokkaita.

    Julkisen alan työt

    7.7. Hankintasopimukset on niiden hallinnoinnin osalta pantava täytäntöön julkisina töinä kyseisen MMA:n tai osittain julkisomisteisten toimielinten tai laitosten avustuksella silloin, kun MMA:lla on kansallisissa laitoksissa käytettävissään hätäapua, palveluja ja mitä tahansa muita arvioiduilta kustannuksiltaan alle viiden miljoonan ecun jääviä toimia koskevien hankintasopimusten osalta ammatillisesti pätevää hallintohenkilökuntaa.

    7.8. Yhteisö osallistuu kyseisten laitosten kustannuksiin myöntämällä puuttuvia laitteita ja/tai tarvikkeita ja/tai varoja mahdollistaakseen näille tarvittavan lisähenkilökunnan kuten kyseisestä MMA:sta tai toisista MMA:ista tai AKT-valtioista olevien asiantuntijoiden työhön ottamisen. Yhteisö osallistuu ainoastaan ottamalla väliaikaisesti ja ainoastaan kyseisen toimien tarpeisiin rajoittuvilta osin vastatakseen täydentävistä keinoista ja täytäntöönpanokustannuksista.

    Hätäapua koskevat hankintasopimukset

    7.9. Hätäapua koskevien hankintasopimusten täytäntöönpanomenettely on mukautettava tilanteen kiireellisyyteen. Tätä tarkoitusta varten toimeksiantaja voi antaa kaikkien hätäapua koskevien toimenpiteiden osalta yhteisymmärryksessä valtuutetun kanssa luvan:

    a) tehdä yhden tarjouksen hankintasopimuksia;

    b) panettaa hankintasopimuksia täytäntöön julkisina töinä;

    c) panettaa hankintasopimuksia täytäntöön erikoistuneiden laitosten välityksellä;

    d) komissiolle suoraan toteuttamiseen.

    Nopeutettu menettely

    7.10. Hankkeiden ja ohjelmien nopean ja tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on järjestettävä nopeutettu tarjouspyyntöjen esittämismenettely, ellei asianomainen MMA sitä kiellä tai komissio kyseiselle MMA:lle yhteisymmärryksen saavuttamiseksi jättämässään ehdotuksessa toisin esitä. Nopeutetussa tarjouspyyntöjen esittämismenettelyssä tarjousten tekemiselle asetetut määräajat ovat lyhyemmät ja niiden julkaiseminen on rajattu kyseiseen MMA:han ja sen naapureina oleviin MMA:hin tai AKT-valtioihin kyseisen MMA:n voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tätä nopeutettua menettelyä sovelletaan:

    a) rakennusurakoita koskeviin hankintasopimuksiin, joiden arvioidut kustannukset ovat alle viisi miljoonaa ecua;

    b) hätäapuun sen suuruudesta riippumatta.

    7.11. Poikkeuksellisesti paikallinen hyväksyjä voi yhteisymmärryksessä valtuutetun kanssa hankkia tavaroita ja/tai palveluja rajattuun summaan asti kyseisestä MMA:sta tai sen naapureina olevista MMA:ista tai AKT-valtioista, joissa kyseisiä tavaroita tai palveluja on saatavilla.

    7.12. Menettelyn nopeuttamiseksi MMA:t voivat pyytää komissiota neuvottelemaan, laatimaan ja tekemään palveluja koskevia hankintasopimuksia niiden nimissä suoraan tai sen toimivaltaisen toimielimen välityksellä.

    8 artikla

    Kilpailun avaava tarjouspyyntö

    8.1. Toimeksiantaja voi pitäessään sitä teknisistä, taiteellisista tai rahoituksellisista syistä suotavana esittää tarjouspyynnön tekniseen suunnittelukilpailuun osallistumisen mahdollistamiseksi. Tämä kilpailu tapahtuu ohjelman ja toimeksiantajan vahvistamien edellytysten perusteella. Lisäksi sovelletaan seuraavia määräyksiä:

    a) ohjelmassa voidaan määrätä palkkioiden myöntämisestä parhaiksi luokitelluille ehdotuksille. Nämä palkkiot on täsmennettävä ohjelmassa ja myönnettävä kyseisten ehdotusten tekijöille toimeksiantajan vahvistamassa järjestyksessä. Toimeksiantaja voi jättää palkkiot myöntämättä, jos ehdotuksia ei arvioida tyydyttäviksi;

    b) jollei tarjouspyynnössä toisin määrätä, jätettyjä ehdotuksia koskevat tekijänoikeudet kuuluvat kilpailijoille. Toimeksiantaja voi kuitenkin yhteisymmärryksessä kilpailijoiden kanssa käyttää ehdotuksia uuden kehittelyn tarpeisiin.

    8.2. Toimeksiantaja voi esittää tarjouspyynnön hankkeen valmistumiseksi mahdollisesti tarvittavaa täydentävää tutkimusta, perehtymistä tai suunnittelutyötä koskevien tarjousten saamiseksi.

    8.3. Jollei 8 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ja 8 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, toimeksiantaja voi esittää tarjouspyynnön kilpailijan hankkeen yksityiskohtaista kehittämistä koskevien tarjousten saamiseksi ja alustavien asiakirjojen valmistelemiseksi myöhemmin mahdollisesti tapahtuvaa tavaranhankintaa tai rakennusurakkaa koskevan tarjouspyynnön esittämistä varten.

    8.4. Toimeksiantaja voi esittää tarjouspyyntöjä avaimet käteen -periaatteella toteutettavien hankkeiden suunnittelua ja rakentamista koskevien ehdotusten saamiseksi. Jätettävien tarjousten on oltava tyypiltään kiinteähintaisia. Ne on arvioitava niiden taiteellisen arvon, käytännöllisyyden, teknisen toteutuksen ja taloudellisuuden perusteella. Palkkioita ei myönnetä.

    9 artikla

    Suosituimmuus

    9.1. MMA:iden aineellisten ja inhimillisten voimavarojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla on toteutettava toimenpiteitä, jotka ovat omiaan edistämään kyseisten maiden ja alueiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden mahdollisimman laajaa osallistumista EKR:n rahoittamia hankintoja koskevien sopimusten täytäntöönpanoon. Tätä tarkoitusta varten:

    a) MMA:iden tarjouksentekijät saavat, jos vähintään neljäsosa niiden osakepääomasta ja johtohenkilöstöstä on peräisin yhdestä tai useammasta MMA:sta, sellaisten rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta, joiden arvo on alle viisi miljoonaa ecua, 10 prosentin hintaedun verrattaessa niiden tarjouksia taloudellisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaaviin tarjouksiin;

    b) MMA:iden tarjouksentekijät, joiden tarjouksessa vähintään 50 prosenttia sopimuksen arvosta on MMA:iden alkuperää olevaa tavaraa, saavat tavaranhankintoja koskevien sopimusten osalta niiden arvosta riippumatta 15 prosentin hintaedun verrattaessa niiden tarjouksia taloudellisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaaviin tarjouksiin;

    c) palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta suosituimmuusasema on pätevyysvaatimukset huomioon ottaen annettava MMA:iden asiantuntijoille, toimielimille, konsulttitoimistoille ja konsultointiapua antaville yrityksille, kun vertailtavina olevat tarjoukset ovat taloudellisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaavia;

    d) alihankinta harkittaessa toimeksisaajan on annettava suosituimmuusasema MMA:iden luonnollisille henkilöille ja yhtiöille tai yrityksille, kun näillä on vastaavat edellytykset panna kyseinen hankintasopimus täytäntöön.

    9.2. Edellä 9 artiklan 1 kohdassa mainittua kynnystä ja prosenttimääriä voidaan muuttaa kulloinkin sovellettavan yleissopimuksen perusteella.

    10 artikla

    Hankintasopimustyypit

    10.1. Hankintasopimukset voivat olla tyypiltään yhtä seuraavista:

    a) kiinteähintaisia, kun kiinteä kokonaishinta kattaa kaikki työsuoritukset, tavarat ja palvelut, joita hankintasopimus koskee;

    b) yksikköhinnoiteltuja, kun työsuoritukset, tavarat ja palvelut on eritelty yksityiskohtaisen arvion perusteella ja ehdotetut yksikköhinnat on ilmoitettu;

    c) kustannuksiltaan valvottuja, kun työsuoritusten, tavaroiden ja palvelujen hinta on vahvistettu tosiasiallisten kustannusten perusteella, joihin on lisätty yleiset kulut ja voitot;

    d) sekatyyppisiä, kun hinnat on vahvistettu vähintään kahta 10 artiklan 1 kohdassa kuvattua menetelmää käyttäen;

    e) väliaikaisesti hinnoiteltuja, kun hankintasopimukset 10 artiklan 2 kohdassa määrätyissä poikkeustapauksissa tehdään toimeksiantajaa ja tarjouksentekijää kuullen ja yhteisymmärryksessä näiden kanssa vahvistamatta hintoja ennakolta ja kun ne maksetaan sovitulla tavalla.

    10.2. Väliaikaisesti hinnoiteltuja hankintasopimuksia voidaan tehdä ainoastaan:

    a) jos hankintasopimus on luonteeltaan monialainen tai edellyttää uuden tekniikan käyttöä siten, että siihen liittyy merkittäviä teknisiä riskejä, jotka pakottavat aloittamaan sopimuksen täytäntöönpanon ennen kuin kaikki toteutuksen edellytykset on voitu määrittää;

    b) poikkeuksellisten ja ennalta arvaamattomien olosuhteiden vallitessa, esimerkiksi kun hankintasopimus on luonteeltaan kiireellinen tai kun täytäntöönpanomenetelmiä ja keinoja on vaikeata määrittää.

    10.3. Väliaikaisesti hinnoiteltuja hankintasopimuksia lukuunottamatta hankintasopimukset on tehtävä ennakolta vahvistetuin hinnoin. Kyseiset hinnat voivat olla kiinteitä tai yksikköhintoja.

    10.4. Tarjouksentekijöille annettavissa ohjeissa on ilmoitettava:

    a) hankintasopimuksen tyyppi;

    b) kustannuksiltaan valvottujen hankintasopimusten osalta kustannusten, yleisten kulujen ja voiton laskennassa sovellettavat säännöt;

    c) sekatyyppisten hankintasopimusten osalta hankintasopimuksen perusteella maksettavien summien laskennassa käytettävät menetelmät.

    11 artikla

    Tekniset eritelmät ja standardit

    11.1. Kutakin hankintasopimusta koskevat tekniset eritelmät ja käyttöönottotarkastusta, valvontaa, vastaanottoa ja laskentaa koskevat menetelmät voidaan määritellä niiden ensisijaisuuden mukaan, ETY:n ja kyseisen MMA:n hyväksymien yhteisten standardien perusteella tai kyseisen MMA:n tai jäsenvaltion kansallisten standardien perusteella tai minkä tahansa muiden, erityisesti kansainvälisten standardien perusteella.

    11.2. Sellaiset tekniset eritelmät, joissa mainitaan tietyn maan valmistetta olevia tai tietystä maasta tulevia tuotteita tai erityisiä menetelmiä ja jotka sen vuoksi ovat omiaan suosimaan tai syrjimään tiettyjä tuotteita, ovat kiellettyjä, elleivät ne ole hankintasopimuksen kohteen vuoksi perusteltuja. Tämä kielto koskee myös tavaramerkkejä, patentteja tai tyyppejä koskevia mainintoja ja tietyn alkuperän tai tuottajan ilmoittamista. Jos tuotteita tai menetelmiä ei ole mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja ymmärrettävästi, ne voidaan kuitenkin nimetä niiden tunnistamiseksi, jos nimen jälkeen lisätään sanat "tai vastaava".

    12 artikla

    Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot

    12.1. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, kaikki toisaalta toimeksiantajan ja/tai hankinnan valvojan ja toisaalta tarjouksentekijöiden tai toimeksisaajan väliset tiedonannot on toimitettava postitse, sähkeitse, teleksillä tai telekopiona tai jätettävä henkilökohtaisesti sopimuspuolten tätä varten ilmoittamiin asianmukaisiin osoitteisiin.

    12.2. Jos tiedonannon toimittaja vaatii saantitodistusta, tämän on ilmoitettava siitä tiedonannossaan. Toimittajan on vaadittava saantitodistusta aina kun vastaanottopäivään liittyy määräaika. Kaikissa tapauksissa toimittajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tiedonantonsa vastaanoton varmistamiseksi.

    TARJOUSPYYNTÖ

    13 artikla

    Tarjouspyyntöilmoitus

    13.1. Halutessaan tehdä hankintasopimuksen avointa tarjouspyyntömenettelyä tai rajoitettua tarjouspyyntö- ja esivalintamenettelyä noudattaen toimeksiantajan on tehtävä tarkoituksensa tiettäväksi ilmoituksella, jonka komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja joka julkaistaan kyseisen MMA:n virallisessa lehdessä, sekä kaikkia muita asianmukaisia tiedonvälityksen keinoja käyttäen erityisesti alueen MMA:issa ja AKT-valtioissa.

    13.2. Ennen tarjouspyynnön esittämistä toimeksiantajan on jätettävä tarjouspyyntöasiakirjat valtuutetulle.

    13.3. Valtuutetun on:

    a) nopeutettuja menettelyjä noudatettaessa sekä yhden tarjouksen hankintasopimusten ja hätäapua koskevien hankintasopimusten osalta ennen kuin toimeksiantaja käynnistää kyseiset menettelyt hyväksyttävä tarjouspyyntöasiakirjat 30 päivän määräajassa siitä päivästä lukien, jona toimeksiantaja ne hänelle esittää;

    b) kaikissa muissa kuin edellä 13 artiklan 3 kohdan a alakohdassa mainituissa tapauksissa toimitettava tarjouspyyntöasiakirja komission hyväksyttäväksi 30 päivän määräajassa siitä päivästä lukien, jona toimeksiantaja ne hänelle esittää.

    13.4. Avointa tarjouspyyntömenettelyä noudatettaessa tarjouspyyntöilmoituksessa on mainittava:

    a) hankintasopimuksen kohde, tarkoitus ja tärkeys; jos hankintasopimus on jaettu eriin, erät suuruusjärjestyksessä, sekä mahdollisuus tarjouksen tekemiseen yhdeltä tai useammalta erältä tai kaikilta eriltä; mahdollisuus vaihtoehtoisten tarjousten tekemiseen silloin, kun siihen on lupa; jos kyse on hankkeen suunnittelua ja rakentamista koskevan kilpailun avaavasta tarjouspyynnöstä, suunnittelun perusteet ja muut asetetut edellytykset, jotka tarjouksentekijän on tunnettava voidakseen arvioida sopimuksen laajuuden ja tehdä asianmukaisen tarjouksen;

    b) sopimuskelpoisuusperusteet ja kaikki tärkeät tai poikkeukselliset arviointiperusteet (esimerkiksi suosituimmuusetujen kattavuus)

    c) hankkeen sijainti, rahoituslähde, täytäntöönpanolle asetettu määräaika ja tavaranhankintoja koskevien sopimusten osalta toimitusten määräpaikka ja/tai kokoamispaikka;

    d) toimeksiantaja ja hankintasopimuksen välittävän toimielimen nimi ja osoite;

    e) tarjouspyynnön tyyppi, paikka, jossa tarjouspyyntöasiakirjoihin voi tutustua, sekä sen käyttöön saamisen edellytykset;

    f) tarjousten vastaanotolle asetetusta viimeisestä määräpäivästä lukien laskettava määräaika, jonka kuluessa tarjouksentekijöiden tekemät tarjoukset sitovat näitä;

    g) tarjousten vastaanotolle vahvistettu määräpäivä ja kellonaika, osoite, johon tarjoukset on lähetettävä, vaadittujen kappaleiden lukumäärä ja kieli, jolla ne on laadittava;

    h) tarvittaessa tarjousten avaamispaikka ja -päivä sekä kellonaika;

    i) toimeksiantajan vaatimat erilaiset takuut, kunkin määrä tarvittaessa ilmaistuna prosentteina tarjoussummasta, sekä aika, jolloin ne on talletettava;

    j) sen toimielimen osoite, jolta tarjouksentekijät voivat saada lisätietoja.

    13.5. Rajoitettua tarjouspyyntö- ja esivalintamenettelyä noudatettaessa ilmoituksessa on erityisesti mainittava:

    a) tarjouspyynnön tyyppi sekä 13 artiklan 4 kohdan a, b, c, d ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;

    b) tarjouspyyntöasiakirjan käyttöön saamisen edellytykset;

    c) tarvittaessa määräpäivä, jona toimeksiantaja esittää tarjouspyynnöt;

    d) osallistumispyyntöön ilmoitusten ja asiakirjojen muodossa sisällytettävät ehdokkaan kunniallisuutta ja maksukykyä koskevat tiedot, jotka toimeksiantaja tältä 4 artiklan mukaisesti vaatii, sekä taloudelliset ja tekniset edellytykset, jotka jokaisen ehdokkaan on täytettävä tullakseen valinnassa huomioon otetuksi.

    14 artikla

    Tarjouksentekijöiden esivalinta

    14.1. Kun on kyse rajoitetusta tarjouspyynnöstä ja esivalinnasta, on mahdollisista tarjouksentekijöistä laadittava luettelo 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tarvittaessa esittämällä sitä ennen, mutta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisemisen jälkeen, esivalintaan tähtäävä kutsu.

    14.2. Suppea luettelo on laadittava erityisesti 7 artiklan 5 kohdan määräykset ja hankkeen toteuttamiseksi vaadittava ammatillinen pätevyys sekä erityisesti 4 artiklan määräykset huomioon ottaen.

    14.3. Toimeksiantajan on valittava mahdolliset tarjouksentekijät näiden 13 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaisesti jättämässä hakemuksessa antamien tietojen perusteella. Valituille mahdollisille tarjouksentekijöille on lähetettävä tarjouskutsu, jossa on ilmoitettava erityisesti:

    a) edellä 13 artiklan 4 kohdan e, f, g, h, i ja j alakohdassa tarkoitetut tiedot;

    b) edellä 13 artiklan 5 kohdassa mainittua ilmoitusta koskeva viite;

    c) mahdolliset muutokset, kuten 18 artiklassa tarkoitetut muutokset.

    15 artikla

    Yhden tarjouksen hankintasopimukset

    15.1. Yhden tarjouksen hankintasopimuksissa tarkoitetut rakennusurakat, tavaranhankinnat ja palvelut on määriteltävä toimeksiantajan ja tarjouksentekijän käymien neuvottelujen perusteella.

    15.2. Yhden tarjouksen menettelyä sovellettaessa ehdokkaan valitsee MMA 4 ja 7.5 artiklan mukaisesti laaditun suppean luettelon perusteella.

    15.3. Neuvottelujen tuloksena toimeksiantaja vahvistaa sopimustekstin ja antaa sen tiedoksi 38 artiklan mukaisesti.

    15.4. Toimeksiantaja ja tarjouksentekijä sopivat päivästä, jota on pidettävä hankintasopimuksen tekopäivänä. Kyseisen päivämäärän on esiinnyttävä sopimustekstissä.

    TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

    16 artikla

    Tarjouspyyntöasiakirjojen sisältö

    16.1. Tarjouspyyntöasiakirjassa täsmennetään tarjousten jättämismenettely ja toimeksisaajan valinnassa sovellettavat perusteet. Varsinaisen tarjouspyynnön lisäksi se voi sisältää kokonaan tai osittain seuraavat ainekset:

    a) ohjeet tarjouksentekijöille;

    b) hankintasopimuksen luokkaan sovellettavat yleiset sopimusehdot;

    c) kyseistä hankintasopimusta koskevat erityisohjeet;

    d) tekniset eritelmät ja/tai tehtävänkuvaus;

    e) malli kiinteän kokonaishinnan yksityiskohtaiseksi erittelemiseksi kiinteähintaisten hankintasopimusten osalta tai malli hintaluettelon ja/tai yksityiskohtaisen arvion laatimiseksi yksikköhinnoiteltujen hankintasopimusten osalta;

    f) luettelo asetetuista edellytyksistä tai vaadituista lisätiedoista;

    g) suunnitelmat;

    h) tarjouslomake;

    i) tarjoustakuulomake;

    j) hankintasopimuslomake;

    k) asianmukaista täytäntöönpanoa koskevan takuun lomake;

    ja

    l) kuvaus tarjousten arviointimenettelystä ilmoittaen arviointiperusteet sekä perusteiden keskinäisen tärkeysjärjestyksen.

    16.2. Hankintasopimuksen luonteen mukaan tarjouspyyntöasiakirjoihin on lisäksi liitettävä tiedonanto "Yleisesti huomioitavaa". Kyseisen tiedonannon valmistelee valtuutettu MMA:n kanssa neuvotellen ja antaen sen viimeksi mainitun hyväksyttäväksi. Kyseinen tiedonanto on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä se ole osa sopimusasiakirjoja. Se sisältää kokonaan tai osittain seuraavat ainekset:

    a) huomioita sen alueen maantieteellisestä sijainnista, jolla hankintasopimuksen täytäntöönpanopaikka sijaitsee, mukaan lukien ilmastolliset tiedot;

    b) hankintasopimuksen täytäntöönpanopaikan tarkka sijainti, kulkuyhteydet ja muut infrastruktuuriin liittyvät ainekset, joita voitaisiin hyödyntää sopimuksen täytäntöönpanossa;

    c) tietoja tulleja, veroja ja hintoja koskevista laeista ja asetuksista;

    d) palkka-asteikko, samoin kuin työnantajien maksettavaksi määrätyt lakimääräiset tai sopimusperusteiset maksut ja erityisesti toimeksiantajavaltion lainsäädännössä vahvistettu tai hankintasopimuksen täytäntöönpanopaikassa käytössä oleva vähimmäispalkkataso tai tavanomainen palkkataso hankintasopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavien tärkeimpien paikallisen työvoiman luokkien osalta;

    e) tietoja valuutanvaihdon valvontaa koskevista laeista ja asetuksista sekä toimeksiantajavaltion valuutta- ja pankkijärjestelmästä;

    f) mitä tahansa muita tietoja toimeksiantajavaltion hankintasopimusten täytäntöönpanoa koskevista laeista ja asetuksista, mukaan lukien yksityiskohtaiset selvitykset viranomaisista, joiden puoleen on suotavaa kääntyä jäljennösten saamiseksi kyseisistä laeista ja asetuksista.

    16.3. Palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta tehtävänkuvaukseen on sisällytettävä erityisesti:

    a) mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus hankintasopimuksen kohteesta;

    b) käytäntöön liittyviä yksityiskohtia, kuten tiedot, jotka toimeksiantajalla on käytössään, toimeksiantajaa tiettyjen teknisten tai muun luonteisten sääntöjen osalta koskevat rajoitukset ja tämän asettamat velvoitteet;

    c) hankintasopimuksen luonteen mukaan hanketta tai toteuttamissuunnitelmia koskevat esikartoitukset sekä hankintasopimussuunnitelma, jos se on käytettävissä;

    d) yleiset asiakirjat, joihin sisältyvät erityisesti hankintasopimuksen tarkoittamaa teknistä alaa koskevat lait ja asetukset tai mitkä tahansa muut viitteet tiedonsaannin mahdollistamiseksi kyseisistä laeista ja asetuksista.

    16.4. Tarjouksentekijän on huolellisesti perehdyttävä kaikkiin tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyviin ohjeisiin, ehtoihin, lomakkeisiin, yksityiskohtaisiin sääntöihin, eritelmiin ja suunnitelmiin. Tarjouksentekijä on yksin vastuussa tarjouspyyntöasiakirjojen kysymyksiin antamistaan vastauksista ja siitä, jos ne ovat luonteeltaan epätäydellisiä tai virheellisiä. Jos tarjouksentekijä ei anna kaikkia tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittuja tietoja tai jättää tarjouksen, joka ei ole kaikilta osiltaan tarjouspyyntöasiakirjoja vastaava, hän tekee sen omalla vastuullaan ja hänen tarjouksensa saatetaan tämän vuoksi hylätä.

    17 artikla

    Tarjouksia koskevien selvitysten antaminen

    Kun tarjouksentekijän pyynnöstä tai millä tahansa muulla tavalla täytäntöönpantavaa hankintasopimusta koskevia tietoja tai mitä tahansa muita tietoja, jotka saattavat vaikuttaa tarjoussumman vahvistamiseen, annetaan tarjouksentekijälle, toimeksiantajan on toimitettava kyseiset tiedot kirjallisina myös muille tarjouksentekijöille siltä osin kuin nämä tunnetaan, jos kaupallisluonteisia eri vaihtoehtojen hyväksyttävyyttä koskevia tietoja ei ole toimitettu muille tarjouksentekijöille. Toimeksiantajan on vastattava ainoastaan sellaisiin kysymyksiin tai selvityspyyntöihin, jotka hän on vastaanottanut vähintään 30 päivää ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä.

    18 artikla

    Tarjouspyyntöasiakirjoihin tehtävät muutokset

    Kaikista toimeksiantajan tarjouspyyntöasiakirjoihin tarjouspyynnön voimassaoloaikana tekemistä muutoksista on välittömästi toimitettava tiedot kirjallisina kaikille mahdollisille tarjouksentekijöille, jotka ovat hankkineet tarjouspyyntöasiakirjat itselleen, samalla kun näille on ilmoitettava tarjouspyynnön voimassaoloajan pidentämisestä niin pitkäksi aikaa kuin toimeksiantaja pitää tarpeellisena, jotta tarjouksentekijöiden on mahdollista ottaa kyseinen muutos huomioon.

    OHJEET TARJOUKSENTEKIJÖILLE

    19 artikla

    Kieli

    Tarjous, sopimusasiakirjat ja kaikki sopimukseen liittyvä kirjeenvaihto ja kaikki asiakirjat on laadittava tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa ilmoitetulla kielellä.

    20 artikla

    Tarjouksen sisältö

    20.1. Tarjouksentekijän laatimaan ja esittämään tarjoukseen on tarjouspyyntöasiakirjojen määräysten mukaisesti sisällytettävä:

    a) täydellinen tarjous liitteineen;

    b) tarjoustakuu;

    c) kiinteän kokonaishinnan erittely kiinteähintaisten hankintasopimusten osalta tai yksikköhintojen luettelo ja/tai yksityiskohtainen arvio yksikköhinnoiteltujen hankintasopimusten osalta;

    d) lisätietoja sisältävät asiakirjat;

    e) edellä 4 artiklassa tarkoitetut tarjouksentekijän kunniallisuuden ja maksukyvyn osoittavat asiakirjat, jollei kyse ole rajoitetusta tarjouspyynnöstä ja esivalinnasta;

    f) tieto luvallisista vaihtoehtoisista ratkaisuista ja kaikki muut tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen tarjouksentekijöille suunnattujen ohjeiden mukaisesti annettavat tiedot;

    g) kaikki tarjousten arvioimiseksi tarvittavat tiedot;

    h) jos tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa määrätään huoltopalveluista, ilmoitus keinoista, joita tarjouksentekijä aikoo käyttää täyttääkseen kyseisten palvelujen tarjoamista koskevan velvoitteensa;

    i) tarjouksentekijän mahdollisesti ehdottamat lisätakuut muun muassa töiden suorittamisen ja niiden laajuuden osalta;

    j) kaikki tiedot suunnitelluista alihankintasopimuksista

    ja

    k) tarjoussumma sekä sen maksutapa ja maksussa käytettävä valuutta;

    20.2. Huoltopalvelut vaaditaan tavaranhankintoja koskevien sopimusten osalta lukuun ottamatta tapauksia, joissa se ei ole tavaroiden luonteen vuoksi perusteltua. Kun toimeksiantaja vaatii kyseistä palvelua:

    a) sitä koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt sekä palvelun kesto on täsmennettävä erityisohjeissa;

    b) lukuun ottamatta tapauksia, joissa huoltopalvelu ei ole tavaroiden luonteen tai voimassa olevien edellytysten vuoksi perusteltua, toimeksisaajan on luotava vaadittu palvelu toimeksiantajavaltiossa.

    21 artikla

    Erät

    21.1. Tarkasteltaessa tapaa, jolla hanke on mahdollista panna täytäntöön, on otettava huomioon hankintasopimuksen mahdollisimman suuriin, tasalaatuisiin eriin jakamisesta taloudellisesti ja teknisesti saatava etu.

    21.2. Kun tarjouspyyntö on jaettu eriin, tarjouksentekijöille annettavissa ohjeissa on ilmoitettava:

    a) erien lukumäärä;

    b) kunkin erän luonne, täytäntöönpanopaikka ja laajuus

    ja

    c) tarvittaessa niiden erien enimmäis- ja vähimmäismäärä, joiden osalta tarjouksentekijä voi tehdä tarjouksen.

    21.3. Tarjousmenettely on seuraava:

    a) tarjouksentekijä voi tehdä tarjouksen eräkohtaisesti;

    b) jollei tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa toisin määrätä, tarjouksentekijä voi merkitä tarjoukseensa kokonaisalennuksen, jonka hän myöntää, jos hän saa toimeksi tietyt erät tai kaikki ne erät, joista hän on tehnyt erillisen tarjouksen;

    c) jollei tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa määrätä, että samalle tarjouksentekijälle toimeksi annetuista eristä on tehtävä yksi yhtenäinen hankintasopimus, kustakin erästä tehdään erillinen hankintasopimus;

    d) kun erät uskotaan eri tarjouksentekijöiden toimeksiannoiksi, tarjouspyyntöasiakirjassa tai tarjouksentekijöille annettavissa ohjeissa voidaan määrätä, että tietystä erästä tarjouksen tekevän tarjouksentekijän on huolehdittava kaikkien erien täytäntöönpanon yhteensovittamisesta.

    22 artikla

    Yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa

    22.1. Tarkoituksena edistää MMA:iden kykyä lisätä teknistä tietämystään ja parantaa konsulttiensa osaamista on ETY:n ja MMA:iden konsulttitoimistojen, konsultoivien insinöörien, asiantuntijoiden ja laitosten välisiä yhteistyösopimuksia kannustettava. Tätä tarkoitusta varten komissio ja MMA:t toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet:

    a) edistääkseen yhteisyritysten avulla MMA:iden alihankkijoiden kanssa tehtäviä sopimuksia tai näiden asiantuntijoiden hyödyntämistä ETY:n konsulttitoimistojen, konsultoivien insinöörien ja laitosten työryhmissä;

    b) antaakseen tarjouksentekijöille tarjouspyyntöasiakirjoissa tietoa valintaperusteista ja näissä yleisissä sopimusehdoissa määrätyistä erityisesti MMA:iden inhimillisten voimavarojen hyödyntämisen edistämiseen liittyvistä suosituimmuuksista.

    22.2. Toimeksiantaja voi tarjouspyynnössä tai hankintasopimusta koskevissa neuvotteluissa ehdottaa mahdollisille tarjouksentekijöille, että nämä käyttäisivät apunaan toisia yhteisestä sopimuksesta valittavia MMA:iden tai AKT-valtioiden yrityksiä, kansallisia asiantuntijoita tai konsultteja. Tämä yhteistyö on mahdollista toteuttaa yhteisyrityksen, alihankintasopimuksen tai henkilökunnalle työn ohessa annettavan koulutuksen muodossa.

    22.3. Kun yhteistoiminta toteutetaan:

    a) yhteisyrityksenä, sovelletaan 4 artiklan 3 kohdan b alakohtaa;

    b) alihankintasopimuksena, sovelletaan 4 artiklan 3 kohdan f alakohtaa;

    c) harjoittelijoiden työpaikalla tapahtuvana koulutuksena, toimeksiantajan ehdottamilla harjoittelijoilla on oltava vaaditut perustiedot voidakseen tehokkaalla tavalla osallistua hankintasopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin koulutustehtäviin. Harjoittelijoiden enimmäismäärästä määrätään erityisohjeissa. Palkkaa tai tarjoussummaa laskettaessa on otettava huomioon kaikki harjoittelijoiden työpaikalla kouluttamisesta tarjouksentekijälle aiheutuvat kustannukset. Kyseinen koulutus ei missään tapauksessa saa rajoittaa hankintasopimuksen tehneen toimeksisaajan velvoitteita eikä millään tavalla lisätä toimeksiantajan tai hankinnan valvojan vastuuta.

    22.4. Asianomaisten osapuolten on sitouduttava tekemään keskinäistä yhteistyötä ja sovittava yhteistyötään koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä erityisesti sen vastuualueista.

    23 artikla

    Tarjouksentekijöiden riippumattomuus

    23.1. Jos tarjouksentekijä palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta luo laillisen suhteen palveluilla määritellyn tai valmistellun rakennusurakan suorittamiseen tai tavaroiden toimittamiseen mahdollisesti osallistuvan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa tai jos hänellä on tällaisen henkilön kanssa suhteita, jotka ovat omiaan kyseenalaistamaan hänen riippumattomuutensa, hänen on ilmoitettava siitä toimeksiantajalle tarjouksessaan tai hankintasopimuksesta neuvoteltaessa tai aina kun kaikki edellytykset kyseisen suhteen syntymiselle ovat olemassa ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

    23.2. Jos kyseisen tiedon antamisesta huolimatta hankintasopimus tehdään mainitun tarjouksentekijän kanssa, toimeksiantaja pidättää itsellään oikeuden kieltää kyseisiä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä millään tavoin osallistumasta kyseisen rakennusurakan suorittamiseen tai kyseisten tavaroiden toimittamiseen.

    24 artikla

    Tarjoussumman ilmoittaminen

    24.1. Tarjouksentekijän on annettava tarjouspyyntöasiakirjoissa vaaditut tiedot hinnoista, toteutettava tarvittavat laskentatoimenpiteet, allekirjoitettava tarjouslomake ja liitettävä se tarjoukseensa.

    24.2. Tarjouksen kokonaissumma on kirjoitettava numeroin ja kirjaimin. Aina kun numeroin kirjoitetun ja kirjaimin kirjoitetun summan välillä on poikkeavuutta, kirjaimin kirjoitettua on pidettävä sitovana. Tarjouksentekijöille annettujen ohjeiden niin vaatiessa on myös seuraavat maininnat merkittävä sekä numeroin että kirjaimin:

    a) kiinteän kokonaishinnan erittely kiinteähintaisten hankintasopimusten osalta;

    b) yksikköhinnat yksityiskohtaisen arvion ja/tai yksikköhintojen luettelon jokaisen osan osalta, kun on kyse yksikköhinnoitelluista hankintasopimuksista;

    c) sekatyyppisten hankintasopimusten osalta sen kiinteähintaisen osan yksityiskohtainen erittely sekä sen yksikköhinnoiteltua osaa koskeva yksityiskohtainen arvio ja/tai hintaluettelo.

    24.3. Hintojen on vastattava kunkin osan suhteellista arvoa tarjouksen kokonaissummaan verrattuna. Ne eivät saa olla luonteeltaan sellaisia, että ne vääristäisivät tarjousten vertailua tai antaisivat aiheen työsuoritusten arvoon verrattuna suhteettomien ennakkomaksujen suorittamiseen.

    24.4. Tarjoukset on laadittava toimeksiantajavaltion kansallisessa valuutassa.

    24.5. Tarjouksentekijä voi tarjouksessaan vaatia, että perustellun suuruinen prosenttiosuus tarjoussummasta maksetaan hänelle suoraan ulkomaan valuutassa. Vaaditut perustelut on arvioitava ennakoitavien työsuoritusten, tavaranhankintojen tai palvelujen tosiasiallista alkuperää ja niiden aiheuttamia kustannuksia koskevien todennettavien tosiseikkojen perusteella. Kansalliseksi valuutaksi muuntamiseen käytettävä vaihtokurssi on se kurssi, joka on voimassa 30 päivää ennen tarjousten jättämiselle asetettua viimeistä määräpäivää.

    24.6. Tarjouksentekijän on tarjoussummaa ehdottaessaan otettava huomioon sovellettavat veroja koskevat määräykset, sellaisina kuin niistä määrätään yleissopimuksessa.

    25 artikla

    Voimassaoloaika

    25.1. Tarjouksentekijöiden tekemät tarjoukset sitovat näitä toimeksiantajan 13 artiklan mukaisesti määräämän ajan. Toimeksiantajalla on mahdollisuus hylätä kaikki lyhyemmäksi ajaksi tehdyt tarjoukset. Toimeksiantajan asettaman määräajan on oltava riittävä mahdollistaakseen tarjousten arvioinnin ja vertailun, kaikkien tarvittavien suostumusten ja hyväksyntöjen saamisen sekä hankintasopimuksen teosta ilmoittamisen. Voimassaoloaika ei tavanomaisesti saa olla yli 120 päivää tarjousten jättämiselle asetetusta viimeisestä määräpäivästä lukien, mutta se voi vaihdella hankintasopimuksen luonteen ja monialaisuuden mukaan.

    25.2. Poikkeustapauksissa toimeksiantaja voi ennen tarjouksen alkuperäisen voimassaoloajan päättymistä pyytää tarjouksentekijää pidentämään kyseistä määräaikaa tietyn ajanjakson verran. Tarjouksentekijöillä, jotka suostuvat kyseiseen pyyntöön, ei ole velvoitetta eikä lupaa muuttaa tarjoustaan, mutta näiden on pidennettävä tarjoustakuunsa voimassaoloaikaa vastaavasti. Jäljempänä 26 artiklassa annettuja tarjoustakuun vapauttamista tai menettämistä koskevia määräyksiä sovelletaan edelleen myös tarjouksen voimassaoloajan pidennyksen aikana.

    25.3. Toimeksisaajan tekemä tarjous sitoo tätä uuden 60 päivän pituisen ajanjakson ajan siitä päivästä lukien, jona tämä vastaanottaa ilmoituksen tarjouksensa hyväksymisestä.

    26 artikla

    Tarjoustakuu

    26.1. Jollei tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa toisin määrätä, jokaisen tarjouksentekijän on rakennusurakoita ja tavaranhankintoja koskevien sopimusten osalta annettava takuu tarjouksensa tarkoittaman sitoumuksen osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetaan kyseisen takuun määrä, joka ei saa missään tapauksessa olla yli kahta prosenttia tarjoussummasta.

    26.2. Tarjoustakuu on annettava pankkitakuuna, pankkivekselinä, varmennettuna sekkinä, vakuutus- tai takausyhtiön kirjoittamana velkakirjana, peruuttamattomana maksusitoumuksena tai toimeksiantajalle luovutettuna käteistalletuksena. Jos se on annettava pankkitakuuna, pankkivekselinä, varmennettuna sekkinä tai velkakirjana, sen on oltava toimeksiantajan hyväksymän ja MMA:han, AKT-valtioon tai jäsenvaltioon sijoittautuneen pankin tai vakuutus- tai takausyhtiön antama. Pankkitakuun tai velkakirjan on oltava tarkalleen tarjouspyyntöasiakirjassa tai yhden tarjouksen hankintasopimusten osalta erityisohjeissa esitetyn tarjoustakuumallin mukainen. Minkä tahansa muotoinen takuu onkaan, sen on oltava riippumaton, maksettavissa heti vaadittaessa ja voimassa vähintään 60 päivää tarjouksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen.

    26.3. Toimeksiantajalla on mahdollisuus hylätä kaikki tarjoukset, joiden mukana ei ole hyväksyttävää tarjoustakuuta.

    26.4. Tarjouksentekijöiden, joiden tarjouksia ei ole hyväksytty, antamat takuut on vapautettava viimeistään joko 60 päivän kuluessa tarjousten voimassaoloajan päättymisestä, sellaisena kuin se on mahdollisesti 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti pidennettynä, tai hankintasopimuksen tekohetkellä sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

    26.5. Toimeksisaajan antama tarjoustakuu on vapautettava, kun tämä allekirjoittaa hankintasopimuksen ja on antanut vaaditun, toimeksiantajaa tyydyttävän takuun asianmukaisesta täytäntöönpanosta.

    26.6. Tarjoustakuu voidaan irtisanoa ilman muita muodollisuuksia:

    a) jos tarjouksentekijä peruuttaa tarjouksensa sen voimassaoloaikana;

    b) jos toimeksisaaja ei allekirjoita hankintasopimusta tai ei anna takuuta asianmukaisesta täytäntöönpanosta määräajassa.

    27 artikla

    Vaihtoehtoiset ratkaisut

    27.1. Jollei tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa toisin määrätä, tarjouksentekijät voivat tehdä vaihtoehtoista ratkaisua koskevan tarjouksen. Tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa on täsmennettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja koskevat rajoitukset, toteuttamisperusteet ja muut vaatimukset. Jollei kyseisissä ohjeissa toisin määrätä, vaihtoehtoista ratkaisua koskevan tarjouksen tekemisen edellytyksenä on yhdenmukaiseen ratkaisuun perustuvan tarjouksen tekeminen.

    27.2. Vaihtoehtoiset ratkaisut eivät saa poiketa näissä yleisissä määräyksissä esitetyistä edellytyksistä. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella laaditut tarjoukset ja vaihtoehtoisia ratkaisuja koskevat tarjoukset on arvioitava samanaikaisesti.

    27.3. Tarjouksentekijöille annettavissa ohjeissa on ilmoitettava, onko vaihtoehtoista ratkaisua koskevan tarjouksen tekijän otettava vastatakseen myös sen toteuttamisesta ja jos näin on, niissä on täsmennettävä erityisesti todentamista, tarkastusta ja hyväksymistä koskevat menettelyt.

    27.4. Kaikkiin vaihtoehtoista ratkaisua koskeviin tarjouksiin on sisällytettävä:

    a) erityinen tarjous vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi;

    b) osoitus vaihtoehtoisen ratkaisun eduista yhdenmukaiseen ratkaisuun verrattuna mukaan lukien erityisesti sen taloudellisten etujen numerolliset perustelut;

    c) suunnitelma vaihtoehtoisen ratkaisun edellyttämistä erityisohjeisiin sisältyvien teknisten määräyksien muutoksista;

    d) yhdenmukaista ratkaisua koskevat suunnitelmat ja eritelmät, joihin vaihtoehtoinen ratkaisu ei vaikuta;

    e) suunnitelmat ja eritelmät, joihin vaihtoehtoinen ratkaisu vaikuttaa;

    f) tekninen selonteko vaihtoehtoisen ratkaisun toteuttamisesta ja mahdollisesti vastaavat suunnitelmat ja laskelmat;

    g) kun on kyse kiinteähintaisista hankintasopimuksista, kiinteän kokonaishinnan yksityiskohtainen erittely sellaisena, jollaiseksi vaihtoehtoinen ratkaisu sen muuttaisi;

    h) kun on kyse yksikköhinnoitelluista hankintasopimuksista, yksityiskohtainen arvio ja/tai hintaluettelo sellaisina, jollaisiksi vaihtoehtoinen ratkaisu ne muuttaisi.

    28 artikla

    Tarjouksia edeltävä vierailu

    28.1. Tarjouksentekijän on suositeltavaa käydä tarkastamassa paikka, jossa hankintasopimus on tarkoitus panna täytäntöön, sekä sen ympäristö ja hankkia omatoimisesti ja omalla vastuullaan kaikki tarjouksensa laatimiseen ja hankintasopimuksen allekirjoittamiseen tarvitsemansa tiedot. Kyseisen vierailun kustannukset ovat tarjouksentekijän vastuulla.

    28.2. Sikäli kuin mahdollista, tarjouksentekijällä, tämän henkilöstöllä ja valtuuttamilla henkilöillä on toimeksiantajan lupa päästä hankintasopimuksen täytäntöönpanopaikalle kyseisen vierailun toteuttamiseksi, jos tarjouksentekijä, tämän henkilöstö tai valtuuttamat henkilöt pysyvästi vapauttavat toimeksiantajan, tämän henkilöstön ja valtuuttamat henkilöt kaikesta siihen liittyvästä vastuusta. Tarjouksentekijä on näin ollen vastuussa kaikista kuolemaan johtavista tai muista henkilövahingoista ja kaikista taloudellisista tai aineellisista vahingoista, jotka olisivat jääneet sattumatta, jollei kyseistä lupaa olisi myönnetty.

    28.3. Kyseisen MMA:n on myönnettävä maahantulolupa kaikille henkilöille, jotka kykenevät 4 artiklan mukaisesti osoittamaan omaavansa perusteet osallistua tarjouspyyntöön tai kaikille kyseisen henkilön valtuuttamille henkilöille tarjouksen valmisteluun tarkoitettujen vierailujen toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimeksiantajavaltion maahanmuuttoa koskevien lakien ja asetusten soveltamista. Kyseisen maahantuloluvan voimassaolo lakkaa seuraavana päivänä sen jälkeen, kun kyseisen tarjouksen voimassaoloaika on päättynyt.

    29 artikla

    Tarjousten allekirjoittaminen

    29.1. Tarjouksentekijän tai tämän valtuuttaman henkilön on allekirjoitettava tarjous tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa olevien määräysten mukaisesti. Tarjouksesta on laadittava yksi ainoa alkuperäiskappale, johon merkitään maininta "alkuperäiskappale". Tarjouksentekijöille annettavissa ohjeissa on ilmoitettava, montako jäljennöstä tarjouksentekijän on toimitettava. Kyseiset jäljennökset on allekirjoitettava samalla tavoin kuin alkuperäiskappale, ja niihin on merkittävä maininta "jäljennös".

    29.2. Valtuutettujen henkilöiden jättämissä tarjouksissa on ilmoitettava sen henkilön nimi, jonka valtuuttamina nämä toimivat. Yksi valtuutettu henkilö voi edustaa ainoastaan yhtä tarjouksentekijää. Valtuutettujen henkilöiden on liitettävä tarjoukseen notaarin vahvistama tai virallisesti vahvistamaton asiakirja, jolla nämä valtuutetaan toimimaan tarjouksentekijöiden nimissä. Virallisesti vahvistamattoman asiakirjan allekirjoitusten on oltava valtuuttajan valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeaksi todistetut.

    29.3. Kun tarjouksentekijä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteisyritys tai konsortio, tarjouksen on oltava yhtenäinen ja yhtä ainoata hankintasopimusta koskeva, jokaisen kyseisistä henkilöistä on allekirjoitettava se ja jokainen heistä on yhteisvastuullinen tarjouksesta ja mistä tahansa sen tuloksena tehtävästä hankintasopimuksesta toimeksiantajavaltion lainsäädännön mukaisesti; kyseisten henkilöiden on nimettävä keskuudestaan se henkilö, jonka he valtuuttavat edustamaan itseään ja tekemään sitoumuksen yhteisyrityksen tai konsortion nimissä. Yhteisyrityksen tai konsortion kokoonpanoa tai yritysmuotoa ei saa muuttaa ilman toimeksiantajan ennakkosuostumusta.

    29.4. Yhteisyrityksen tai konsortion edustaja voi allekirjoittaa tarjouksen ainoastaan, jos yhteisyrityksen tai konsortion jäsenet ovat hänet siihen nimenomaisesti kirjallisesti valtuuttaneet ja jos tarjouksen liitteenä on kyseisen valtuutuksen sisältävä notaarin vahvistama tai virallisesti vahvistamaton asiakirja. Valtuutusasiakirjassa olevien allekirjoitusten on oltava kunkin yhteisyrityksen tai konsortion osan toimivaltion lakien ja asetusten mukaisesti oikeiksi todistetut, samoin kuin kirjallisen valtakirjan, jossa vahvistetaan tarjouksen allekirjoittajien olevan valtuutettuja tekemään sitoumuksia yhteisyrityksen tai konsortion muiden jäsenten nimissä. Jokaisen yhteisyrityksen tai konsortion jäsenen on toimitettava 4 artiklan mukaisesti vaaditut todisteet samalla tavoin kuin ne itse olisivat tarjouksentekijöitä.

    29.5. Täydellisessä tarjouksessa ei saa olla yhtään muutosta, rivien väliin tehtyä lisäystä tai raaputettua kohtaa lukuun ottamatta niitä, jotka on tehty toimeksiantajan ohjeiden noudattamisen varmistamiseksi tai jotka ovat tarpeen tarjouksentekijän tekemien virheiden korjaamiseksi, jolloin tarjouksen allekirjoittavan henkilön tai henkilöiden on merkittävä muutosten ja korjausten viereen nimikirjaimensa.

    29.6. Kukin tarjouksentekijä voi tehdä ainoastaan yhden tarjouksen, jollei ole kyse 21 artiklan mukaisesti eriin jaetusta tarjouspyynnöstä ja 27 artiklan mukaisesti jätetyistä vaihtoehtoisia ratkaisuja koskevista tarjouksista. Yksi tarjouksentekijä ei saa missään ominaisuudessa ottaa osaa toisen tarjouksentekijän samaa hankintasopimusta koskevaan tarjoukseen.

    TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN

    30 artikla

    Määräpäivä

    30.1. Tarjoukset on toimitettava toimeksiantajalle 13 artiklan mukaisesti ilmoitettuun osoitteeseen siten, että ne ovat perillä viimeistään saman artiklan mukaisesti ilmoitettuna päivänä ja kellonaikana. Kyseistä määräpäivää vahvistaessaan toimeksiantajan on varmistettava, että tarjouksentekijöille jää riittävästi aikaa suunnitellun hankkeen luonteen, laajuuden, monialaisuuden ja sijainnin sekä muut asianmukaiset seikat huomioon ottaen. Kyseinen määräaika ei avoimen tarjouspyynnön osalta saa kuitenkaan olla alle 90 päivää.

    30.2. Toimeksiantaja voi pidentää 30 artiklan 1 kohdassa mainittua tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa rajattomasti muuttamalla tarjouspyyntöasiakirjoja 18 artiklan mukaisesti, jolloin kaikki toimeksiantajan ja tarjouksentekijöiden vanhaan määräaikaan sidotut aiemmat oikeudet ja velvoitteet siirtyvät uutta määräaikaa koskeviksi. Jos tarjouksentekijä käyttää oikeuttaan peruuttaa tarjouksensa saatuaan määräajan pidennystä koskevan ilmoituksen, hänen tekemänsä tarjous on palautettava hänelle ja hänen takuunsa vapautettava tarjousten avaamisistunnon jälkeen.

    30.3. Tarjoukset, jotka toimeksiantaja vastaanottaa 13 artiklan 4 kohdan g alakohdan ja 18 artiklan mukaisesti tarjousten vastaanotolle vahvistamansa määräajan päättymisen jälkeen, on hylättävä ja palautettava tarjouksentekijöille tarjousten avaamisistunnon jälkeen.

    31 artikla

    Kirjekuorten sinetöinti ja niihin tehtävät merkinnät

    31.1. Tarjous ja sen tarjouksentekijöille annetuissa ohjeissa määrätyt liitteet samoin kuin 4 artiklassa tarkoitetut todistusasiakirjat on suljettava sinetöitävään kirjekuoreen, jossa ei ole lähettäjän nimeä ja johon on merkittävä ainoastaan:

    a) tarjouspyyntöilmoituksessa tai tarjouspyynnössä tarjousten lähettämistä varten ilmoitettu osoite;

    b) sitä tarjouspyyntöilmoitusta koskeva viite, johon tarjouksella vastataan;

    c) tarvittaessa niiden erien numerot, joita tarjous koskee

    ja

    d) maininta "Avattava vasta tarjousten avaamisistunnossa" kirjoitettuna samalla kielellä, jolla tarjouspyyntöasiakirjat on laadittu.

    31.2. Tarjouksentekijöille annettavissa ohjeissa on täsmennettävä kunkin tapauksen osalta, onko hintaehdotusta koskevat asiakirjat lähetettävä samassa kirjekuoressa teknisen ehdotuksen kanssa vai erillisessä kirjekuoressa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hintaehdotus on suljettava erilliseen, lähettäjän nimellä varustettuun kirjekuoreen, johon on merkitty maininta "Tarjoussumma" ja joka on sen jälkeen sinetöitävä ja suljettava yhdessä teknisen ehdotuksen kanssa 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kirjekuoreen.

    32 artikla

    Tarjousten peruutukset ja muutokset

    32.1. Jokainen tarjouksentekijä voi muuttaa tarjoustaan tai peruuttaa sen ennen 30 artiklan 3 kohdassa mainittua määräpäivää, jos hän toimittaa kyseistä muutosta tai peruutusta koskevan kirjallisen ilmoituksen toimeksiantajalle ennen kyseistä määräpäivää.

    32.2. Tarjouksentekijän tarjouksen muutosta tai peruuttamista koskeva ilmoitus on laadittava, sinetöitävä, varustettava merkinnöillä ja lähetettävä 31 artiklan määräysten mukaisesti. Ilmoitus tarjouksen peruuttamisesta voidaan myös jättää henkilökohtaisesti tai lähettää teleksillä, sähkeitse tai telekopiona, mutta sen jälkeen on lähetettävä kirjallinen varmistus, jonka postileiman päiväys ja kellonaika eivät saa olla tarjousten jättämiselle asetettua viimeistä määräpäivää myöhemmät. Tarjousten peruutusten on tapahduttava ehdoitta ja ne merkitsevät tarjouspyyntömenettelyyn osallistumisen täydellistä päättymistä.

    32.3. Mitään tarjousta ei saa muuttaa 30 artiklan 3 kohdassa mainitun määräpäivän jälkeen 34 artiklan 1 kohdassa määrättyjä tapauksia lukuun ottamatta.

    32.4. Tarjousten peruuttamisia ei ole mahdollista suorittaa 30 artiklan 3 kohdassa mainitun määräpäivän ja tarjouksen voimassaoloajan päättymispäivän välisenä aikana. Tarjouksen peruuttaminen kyseisen ajanjakson aikana voi johtaa tarjoustakuun menettämiseen.

    TARJOUSTEN KÄSITTELY

    33 artikla

    Tarjousten avaaminen

    33.1. Tarjouksia vastaanotettaessa kirjekuoret on kirjattava saapumisjärjestyksessä erityiseen rekisteriin. Rekisteröintinumero sekä saapumispäivä ja kellonaika on merkittävä kirjekuoreen. Kirjekuoret on säilytettävä sinetöityinä varmassa paikassa kunnes ne avataan 33 ja 33 artiklan 2 ja 3 kohdassa esitetyin edellytyksin.

    33.2. Kun tarjoukset avataan julkisesti, tarjouksentekijöiden nimet, tarjoussummat, kirjalliset ilmoitukset muutoksista ja tarjousten peruuttamisesta, vaaditun tarjoustakuun olemassaolo ja kaikki muut toimeksiantajan aiheellisina pitämät muodollisuudet on tarvittaessa ilmoitettava. Edellä 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kahden kirjekuoren järjestelmää käytettäessä on ilmoitettava myös, että ainuttakaan tarjoussumman sisältävää kirjekuorta ei ole avattu.

    33.3. Tarjousten avaaminen ja käsittely on toteutettava kyseisten MMA:iden sääntöjen sekä yleissopimuksen mukaisesti ja niiden tarkoituksena on tarkastaa, ovatko tarjoukset täydellisiä, onko vaadittu tarjoustakuu annettu, ovatko asiakirjat asianmukaisella tavalla allekirjoitettu ja ovatko tarjoukset ylipäätään sääntöjen mukaisia.

    33.4. Kirjekuoria, joissa on 31 artiklan mukainen merkintä "Tarjoussumma", ei saa avata ennen kuin tarjousten arviointi muilta kuin tarjoussummien osalta on suoritettu.

    33.5. Ainoastaan viimeistään 30 artiklan 3 kohdassa mainittuna määräpäivänä vastaanotetuissa kirjekuorissa saapuneet tarjoukset on otettava huomioon arvioinnissa.

    33.6. Toimeksiantaja pitää itseään varten pöytäkirjaa tarjousten avaustoimenpiteistä mainiten siinä erityisesti läsnäoleville henkilöille annetut tiedot 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

    33.7. Tarjousten julkisen avaamisen jälkeen ei tarjousten käsittelystä, niitä koskevista selvityksistä, arvioinnista tai vertailusta eikä myöskään hankintasopimuksen tekoa koskevista suosituksista saa antaa mitään tietoa tarjouksentekijöille tai muille henkilöille, joita kyseinen toimenpide ei virallisesti koske.

    33.8. Mistä tahansa tarjouksentekijän yrityksestä vaikuttaa toimeksiantajaan tarjousten tarkastelua, selvittämistä, arviointia ja vertailua koskevan menettelyn ja hankintasopimuksen tekoa koskevien päätösten aikana on seurauksena tämän tarjouksen hylkääminen.

    33.9. Valtuutettu on läsnä tarjouksia avattaessa ja saa niistä jokaisesta jäljennöksen.

    34 artikla

    Tarjousten arviointi

    34.1. Tarjousten käsittelyn, arvioinnin ja vertailun helpottamiseksi toimeksiantaja voi pyytää jokaiselta tarjouksentekijältä erikseen tämän tarjousta koskevia selvityksiä mukaan lukien yksikköhintojen yksityiskohtaisen luettelon. Selvityspyynnöt ja vastaukset niihin on tehtävä kirjallisina ja toimitettava perille jollain 12 artiklassa tarkoitetulla tavalla, mutta mitään muutoksia tarjoussummaan tai tarjouksen sisältöön ei saa pyytää, ehdottaa eikä sallia, jollei muutos ole tarpeen toimeksiantajan tarjousten 34 artiklan 7 kohdan mukaisen arvioinnin yhteydessä löytämien laskuvirheiden korjaamisen varmentamiseksi.

    34.2. Ennen tarjousten yksityiskohtaista arviointia toimeksiantajan on tarkastettava, onko tarjous perusteiltaan tarjouspyyntöasiakirjan määräysten mukainen.

    34.3. Tarjous on 34 artiklassa tig tarkoitetulla tavalla määräysten mukainen silloin, kun se noudattaa kaikkia tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä edellytyksiä, yksityiskohtaisia sääntöjä ja eritelmiä ilman merkittäviä poikkeamia tai rajoituksia. Merkittävät poikkeamat tai rajoitukset ovat sellaisia, jotka vaikuttavat hankintasopimuksen alaan, laatuun tai täytäntöönpanoon tai jotka merkitsevät olennaista poikkeamista tarjouspyyntöasiakirjojen määräyksistä tai rajoitusta hankintasopimukseen liittyviin toimeksiantajan oikeuksiin tai tarjouksentekijän velvoitteisiin ja jotka haittaavat määräysten mukaisia tarjouksia jättäneiden tarjouksentekijöiden kilpailuasemia.

    34.4. Jos tarjous ei ole tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen, toimeksiantajan on hylättävä se, eikä sitä saa myöhemmin korjauksin tai poikkeamia tai rajoituksia poistamalla muuttaa määräysten mukaiseksi.

    34.5. Määräysten mukaisina pidetyt tarjoukset on arvioitava teknisesti niiden tarjouspyyntöasiakirjojen ja 36 artiklan määräysten mukaisuuden perusteella, minkä jälkeen ne on luokiteltava teknisten ominaisuuksiensa mukaan. Erityisohjeissa ilmoitetaan tarvittaessa teknisen arvioinnin yksityiskohtaiset perusteet.

    34.6. Teknisen arvioinnin tuloksena ne tarjoukset, jotka 34 artiklan 5 kohdan perusteella ovat teknisesti määräysten mukaisia, on arvioitava taloudellisesti. Tarjouksia vertaillaan keskenään kansallisessa valuutassa.

    34.7. Toimeksiantajan on saatettava määräysten mukaisina pidetyt tarjoukset tarkastukseen, jonka tarkoituksena on paljastaa laskelmissa ja yhteissummissa mahdollisesti olevat aritmeettiset virheet. Toimeksiantajan on korjattava virheet seuraavasti:

    a) kun numeroina ilmoitetun ja kirjaimin kirjoitetun summan välillä on eriävyyttä, kirjaimin kirjoitettua summaa pidetään sitovana

    ja

    b) kun muiden kuin kiinteähintaisten hankintasopimusten osalta yksikköhinnan ja sen yhteissumman, joka saadaan kertomalla kyseinen yksikköhinta määrällä, välillä on eriävyyttä, ilmoitettua yksikköhintaa pidetään sitovana, jollei toimeksiantajan mielestä yksikköhinta ole ilmeisen virheellinen, jolloin sitovaksi katsotaan ilmoitettu yhteissumma ja toimeksiantaja korjaa yksikköhinnan.

    34.8. Tarjouksessa ilmoitettua summaa, jonka toimeksiantaja tarvittaessa korjaa 34 artiklan 7 kohdan mukaisesti, on pidettävä tarjouksentekijää sitovana. Jos tarjouksentekijä ei hyväksy korjattua tarjoussummaa, tarjous on hylättävä.

    34.9. Kun tarjoukset on 34 artiklan määräysten mukaisesti täydellisesti arvioitu, määräysten mukaiset tarjoukset on luokiteltava kahteen ryhmään, joista toisessa ovat sellaisten tarjouksentekijöiden tarjoukset, joille voidaan mahdollisesti myöntää 9 artiklan mukainen suosituimmuus, ja toisessa muiden tarjouksentekijöiden tarjoukset. Ainoastaan kun tarjouksille on tarkoitus suorittaa täydentävä arviointi ja vertailu, sellaisten tarjousten tarvittaessa korjattuja summia, joiden tekijöille ei voida myöntää suosituimmuutta, korotetaan soveltamalla niihin kertoimena suosituimmuusvaran mukaista prosenttimäärää. Muut 9 artiklan suosituimmuusvaraa koskevien määräysten täytäntöönpanossa noudatettavia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt on toimeksiantajan ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjassa.

    34.10. Arviointimenettely on kirjattava pöytäkirjoihin, jotka on asianmukaisesti allekirjoitettava ja joita ei saa julkaista eikä antaa tiedoksi tarjouksentekijöille. Yksi jäljennös kyseisistä pöytäkirjoista on lähetettävä valtuutetulle.

    35 artikla

    Tarjouspyyntömenettelyn peruuttaminen

    35.1. Toimeksiantaja voi ennen hankintasopimuksen tekoa missä tahansa tekomenettelyn vaiheessa millään tavalla sitoutumatta vastuuvelvollisuuteen tarjouksentekijöitä kohtaan:

    a) joko päättää peruuttaa tarjouspyyntömenettelyn 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai määrätä menettelyn aloitettavaksi alusta tarvittaessa toista menetelmää käyttäen;

    b) tai hankkeen ollessa jaettuna eriin tehdä hankintasopimuksen ainoastaan tietyistä eristä ja mahdollisesti päättää, että lopuista eristä esitetään yksi tai useampia tarjouspyyntöjä tarvittaessa toista menetelmää käyttäen.

    35.2. Toimeksiantaja voi peruuttaa tarjouspyyntömenettelyn seuraavissa tapauksissa:

    a) jos tarjouksista yksikään ei ole tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen;

    b) jos tarjouksista yksikään ei täytä 36 artiklassa esitettyjä hankintasopimuksen teon perusteita;

    c) jos hankkeen taloudellisia tai teknisiä tietoja on muutettu;

    d) jos hankintasopimuksen tavanomainen täytäntöönpano on käynyt mahdottomaksi poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi;

    e) jos kaikki vastaanotetut tarjoukset ylittävät hankintasopimusta varten myönnetyt varat;

    f) jos vastaanotettuihin tarjouksiin liittyy vakavia väärinkäytöksiä, jotka vaarantavat hankintasopimuksen tavanomaisen täytäntöönpanon taloudellisessa mielessä

    tai

    g) jos kilpailuttamista ei ole tapahtunut.

    35.3. Jos tarjouspyyntömenettely peruutetaan, toimeksiantajan on ilmoitettava tästä niille tarjouksentekijöille, joita näiden tekemät tarjoukset edelleen sitovat. Näillä tarjouksentekijöillä ei ole oikeutta minkäänlaiseen hyvitykseen; näillä on kuitenkin oikeus saada tarjoustakuunsa heti vapautetuiksi.

    35.4. Kun tarjouspyyntömenettelyn peruutus aiheutuu olosuhteista, jotka eivät pakota avaamaan tarjouksia, suljetut ja sinetöidyt kirjekuoret, jotka mahdollisesti sisältävät hintaehdotuksia ja kaikissa tapauksissa muut tarjousten ainekset on palautettava tarjouksentekijöille näiden kustannuksella.

    HANKINTASOPIMUKSEN TEKO

    36 artikla

    Toimeksisaajan valinta

    36.1. Toimeksiantajan on tehtävä hankintasopimus sen tarjouksentekijän kanssa:

    a) jonka tarjousta pidetään tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisena;

    b) joka rakennusurakoita ja tavaranhankintoja koskevien sopimusten osalta on tehnyt erityisesti seuraavat perusteet huomioon ottaen edullisimmaksi arvioidun tarjouksen:

    i) tarjoussumma, toiminnasta ja huollosta aiheutuvat kustannukset;

    ii) tarjouksentekijän ammatillinen pätevyys ja tämän antamat takuut, tarjouksen tekniset ominaisuudet sekä MMA:ssa tarjottavia huoltopalveluja koskeva ehdotus;

    iii) hankintasopimuksen täytäntöönpanon luonne, edellytykset ja määräajat sekä mukautus paikallisiin olosuhteisiin;

    c) joka palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta on tehnyt muun muassa tarjoussumman, tarjouksen tekniset ominaisuudet, ehdotetut palvelujen hankkimista koskevat järjestelyt ja menetelmät sekä ehdotetun henkilöstön pätevyyden, riippumattomuuden ja saatavuuden huomioon ottaen edullisimman tarjouksen;

    36.2. Kun kaksi tarjousta todetaan edellä esitetyt perusteet huomioon ottaen keskenään vastaaviksi, suosituimmuusasema on annettava:

    a) MMA:sta tai AKT-valtiosta olevan tarjouksentekijän tarjoukselle

    tai

    b) jollei tällaista tarjousta ole, tarjoukselle, joka mahdollistaa MMA:iden aineellisten ja inhimillisten voimavarojen parhaimman hyödyntämisen.

    36.3. Toimeksiantajan on:

    a) saatettava tarjousten tarkastelu päätökseen tarjousten voimassaoloaikana ottaen huomioon hankintasopimuksen hyväksymiseksi vaaditun määräajan;

    b) toimitettava tieto tarjousten käsittelyn tuloksesta yhdessä hankintasopimuksen tekoa koskevan ehdotuksen kanssa valtuutetulle.

    36.4. Valtuutettu:

    a) hyväksyy toimeksiantajan hänen hyväksyttäväkseen antaman hankintasopimuksen tekoa koskevan ehdotuksen 30 päivän määräajassa kaikkien:

    i) yhden tarjouksen hankintasopimusten osalta;

    ii) palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta;

    iii) hätäapua koskevien hankintasopimusten osalta

    ja

    iv) nopeutettua menettelyä noudattaen tehtyjen hankintasopimusten, arvoltaan alle viiden miljoonan ecun rakennusurakoita koskevien sopimusten, sekä arvoltaan alle yhden miljoonan ecun tavaranhankintoja koskevien sopimusten osalta;

    b) hyväksyy toimeksiantajan muun kuin 36 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun hankintasopimuksen tekoa koskevan ehdotuksen 30 päivän määräajassa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: valittu tarjous on alhaisin tarjouspyyntöasiakirjojen edellytysten mukaisista tarjouksista, se vastaa siinä vahvistettuja valintaperusteita eikä se ylitä hankintasopimusta varten myönnettyjä määrärahoja;

    c) jolleivät 36 artiklan 4 kohdan b alakohdassa esitetyt edellytykset täyty, lähettää hankintasopimuksen tekoa koskevan ehdotuksen komissiolle, joka tekee siitä päätöksen 60 päivän määräajassa siitä päivästä lukien, jona valtuutettu on vastaanottanut sen. Kun valitun tarjouksen summa hankintasopimusta varten myönnettyjä määrärahoja suurempi, komissio tekee hankintasopimuksen hyväksymisen jälkeen tarvittavia sitoumuksia koskevat päätökset.

    37 artikla

    Hankintasopimuksen teosta ilmoittaminen

    37.1. Toimeksiantajan on ennen tarjousten voimassaoloajan päättymistä ilmoitettava toimeksisaajalle kirjallisesti tämän tarjouksen hyväksymisestä.

    37.2. Jollei tarjouspyyntöasiakirjoissa toisin määrätä, on toimeksiantajan rakennusurakoita ja tavaranhankintoja koskevien sopimusten osalta heti, kun toimeksisaaja on antanut 40 artiklan määräysten mukaisen takuun asianmukaisesta täytäntöönpanosta, ilmoitettava viipymättä muille tarjouksentekijöille, että näiden tarjouksia ei ole hyväksytty, sekä palautettava näille näiden tarjoustakuut.

    37.3. Toimeksiantajan velvollisuutena ei ole ilmoittaa valintansa syitä eikä vastata muiden tarjouksentekijöiden suullisiin tai kirjallisiin tarjouspyynnön tulosta koskeviin kyselyihin.

    37.4. Tarjouspyyntöjen tulokset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, ja jollei kyseisen MMA:n käytännöistä muuta johdu, kyseisen valtion virallisessa lehdessä ja/tai kaikissa muissa soveltuvissa tiedotusvälineissä.

    38 artikla

    Sopimusasiakirjojen laatiminen

    38.1. Kun tarjouspyynnön tulos on annettu tiedoksi 37 artiklan mukaisesti, toimeksiantaja laatii toimeksisaajan allekirjoitettavaksi annettavan hankintasopimustekstin. Siihen on sisällytettävä vähintään seuraavat osat:

    a) hankintasopimukseen kuuluvien asiakirjojen luettelo, jossa ilmoitetaan asiakirjojen tärkeysjärjestyksen;

    b) kaikki kyseisiin asiakirjoihin tehtäviksi sovitut täydennykset ja poikkeukset;

    c) hankintasopimuksen summa;

    d) kaikki toimeksiantajan 34 artiklan 7 kohdan mukaisesti tekemät päätökset;

    e) toimeksiantajan ja hankinnan valvojan nimet, jollei niitä mainita erityisohjeissa.

    38.2. Sopimusasiakirjat on tämän jälkeen annettava toimeksisaajan allekirjoitettaviksi.

    39 artikla

    Hankintasopimuksen allekirjoittaminen

    39.1. Jollei tarjouspyyntöasiakirjoissa toisin määrätä, toimeksisaajan on allekirjoitettava hankintasopimus kolmenkymmenen päivän kuluessa sopimusasiakirjojen vastaanottopäivästä. Toimeksisaajan allekirjoitettua sopimusasiakirjat ne on palautettava toimeksiantajalle tai tämän valtuuttamalle henkilölle tai MMA:n toimivaltaiselle viranomaiselle tarvittaessa niiden hyväksymistä sekä allekirjoittamista varten.

    39.2. Jollei tarjouspyyntöasiakirjoissa toisin määrätä, toimeksiantajan velvollisuutena ei ole allekirjoittaa sopimusasiakirjoja ennen kuin takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta on 40 artiklan mukaisesti annettu.

    39.3. Toimeksiantajan allekirjoitettua hankintasopimuksen se sitoo molempia sopimuspuolia ja toimeksisaajalle on ilmoitettava siitä, että toimeksiantaja on allekirjoittanut sen.

    39.4. Sen estämättä, mitä 39 artiklan 1-3 kohdassa määrätään, toimeksiantaja voi hankintasopimuksen luonteen mukaan päättää sopimuksen tekemisestä sopimuskirjemenettelyä noudattaen, jolloin hankintasopimuksen teosta ilmoittaminen vastaa hankintasopimuksen tekemistä. Tässä tapauksessa 38 artiklan 1 kohdassa luetellut osat on liitettävä kirjeeseen.

    39.5. Jos toimeksisaaja vetäytyy sopimuksesta, toimeksiantaja voi pidättää tarjoustakuun. Toimeksiantaja voi lisäksi kääntyä muiden tarjouksentekijöiden puoleen näiden tarjousten luokitusjärjestyksessä tai käynnistää uuden tarjouspyyntömenettelyn. Tarvittaessa voidaan neuvotella yhden tarjouksen hankintasopimuksesta.

    40 artikla

    Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta

    40.1. Jollei tarjouspyyntöasiakirjoissa toisin määrätä, rakennusurakoita tai tavaranhankintoja koskevan hankintasopimuksen toimeksisaajan on kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän vastaanottaa toimeksiantajalta ilmoituksen hankintasopimuksen teosta, annettava tälle yleisten sopimusehtojen määräysten mukainen takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta.

    40.2. Jos toimeksisaaja ei noudata 40 artiklan 1 kohdan vaatimuksia, kyseinen laiminlyönti on riittävä syy hankintasopimuksen teon peruuttamiselle ja tarjoustakuun menettämiselle, jolloin toimeksiantajan on meneteltävä 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

    41 artikla

    Yleiset määräykset ja loppumääräykset

    41.1. Kaikki toimeksiantajan komissiolle tai valtuutetulle näiden yleisten määräysten mukaisesti yhteisymmärrystä tai hyväksymistä varten toimittamat asiakirjat ja ehdotukset hyväksytään tai niitä on pidettävä hyväksyttyinä komission vahvistamassa määräajassa tai sellaisen puuttuessa kolmenkymmenen päivän kuluessa.

    41.2. MMA ja komissio ottavat vastatakseen maksujen viivästymisiä koskevista hyväksytyistä valituksista aiheutuvista kustannuksista kumpikin omista varoistaan siltä osin kuin viivästys johtuu niistä.

    LIITE II

    EUROOPAN KEHITYSRAHASTON (EKR) RAHOITTAMIA RAKENNUSURAKOITA KOSKEVAT YLEISET SOPIMUSEHDOT MMA:ISSA

    SISÄLLYSLUETTELO

    Sivu

    ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla - Määritelmät .......... 26

    2 artikla - Urakkasopimukseen sovellettava laki ja kieli .......... 27

    3 artikla - Sopimusasiakirjojen arvojärjestys .......... 27

    4 artikla - Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot .......... 27

    5 artikla - Urakan valvoja ja urakan valvojan edustaja .......... 27

    6 artikla - Sopimuksen siirto .......... 28

    7 artikla - Aliurakointi .......... 28

    TOIMEKSIANTAJAN VELVOITTEET

    8 artikla - Toimitettavat asiakirjat .......... 29

    9 artikla - Pääsy työmaalle .......... 29

    10 artikla - Paikallista lainsäädäntöä koskeva apu .......... 29

    11 artikla - Viivästykset toimeksisaajan henkilökunnalle suoritettavissa maksuissa .......... 29

    TOIMEKSISAAJAN VELVOITTEET

    12 artikla - Yleiset velvoitteet .......... 30

    13 artikla - Rakennusurakan suorittaminen .......... 30

    14 artikla - Toimeksisaajan henkilökunta .......... 31

    15 artikla - Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta .......... 31

    16 artikla - Vakuutukset .......... 31

    17 artikla - Täytäntöönpano-ohjelma .......... 32

    18 artikla - Yksityiskohtaisempi hintaerittely .......... 32

    19 artikla - Toimeksisaajan suunnitelmat .......... 32

    20 artikla - Tarjoushinnan riittävyys .......... 33

    21 artikla - Poikkeukselliset vaarat .......... 33

    22 artikla - Työmaiden turvallisuus .......... 34

    23 artikla - Naapurikiinteistöjen suojaaminen .......... 34

    24 artikla - Liikkumisen haitat .......... 34

    25 artikla - Kaapelit ja putket .......... 34

    26 artikla - Rakennuskohteen pystyttäminen .......... 35

    27 artikla - Purkamisesta saatavat tarvikkeet .......... 35

    28 artikla - Löydöt .......... 35

    Sivu

    29 artikla - Väliaikaiset rakennelmat .......... 36

    30 artikla - Maaperän tutkimukset .......... 36

    31 artikla - Päällekkäiset urakkasopimukset .......... 36

    32 artikla - Patentit ja lisenssit .......... 36

    TÖIDEN ALOITTAMINEN JA VIIVÄSTYMINEN

    33 artikla - Rakennusurakan aloittamista koskevat määräykset .......... 36

    34 artikla - Täytäntöönpanon määräaika .......... 37

    35 artikla - Täytäntöönpanon määräajan pidentäminen .......... 37

    36 artikla - Täytäntöönpanon viivästyminen .......... 37

    37 artikla - Muutokset .......... 37

    38 artikla - Rakennusurakan keskeyttäminen .......... 38

    TARVIKKEET JA TYÖSKENTELY

    39 artikla - Työpäiväkirja .......... 39

    40 artikla - Rakennuskohteiden ja tarvikkeiden laatu .......... 39

    41 artikla - Valvonta ja tarkastukset .......... 40

    42 artikla - Hylkääminen .......... 40

    43 artikla - Varusteiden ja tarvikkeiden omistusoikeus .......... 41

    MAKSUT

    44 artikla - Yleiset edellytykset .......... 41

    45 artikla - Väliaikaisin hinnoin tehty urakkasopimus .......... 41

    46 artikla - Ennakkomaksut .......... 42

    47 artikla - Takuunpidätykset .......... 42

    48 artikla - Hinnantarkistus .......... 42

    49 artikla - Töiden arviointi .......... 43

    50 artikla - Etumaksut .......... 43

    51 artikla - Lopputilitys .......... 44

    52 artikla - Suorat maksut aliurakoitsijoille .......... 45

    53 artikla - Maksun viivästykset .......... 45

    54 artikla - Maksut kolmansille osapuolille .......... 46

    55 artikla - Lisämaksupyynnöt .......... 46

    56 artikla - Maksut ulkomaan valuutassa .......... 46

    VASTAANOTTO JA HUOLTO

    57 artikla - Yleislausekkeet .......... 46

    58 artikla - Lopputarkastus .......... 46

    59 artikla - Osittainen vastaanottaminen .......... 47

    60 artikla - Väliaikainen vastaanottaminen .......... 47

    61 artikla - Takuuvelvoitteet .......... 47

    62 artikla - Lopullinen vastaanottaminen .......... 48

    Sivu

    SOPIMUKSEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA PURKAMINEN

    63 artikla - Sopimuksen täyttämättä jättäminen .......... 48

    64 artikla - Toimeksiantajan suorittama purkaminen .......... 49

    65 artikla - Toimeksisaajan suorittama purkaminen .......... 50

    66 artikla - Ylivoimainen este .......... 50

    67 artikla - Kuolemantapaus .......... 51

    RIITOJEN RATKAISU

    68 artikla - Riitojen ratkaisu .......... 51

    ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla

    Määritelmät

    1.1. Näihin yleisiin sopimusehtoihin ja urakkasopimukseen sovelletaan seuraavia määritelmiä:

    ETY: Euroopan talousyhteisö.

    MMA: ETY:öön assosioituneet merentakaiset maat ja alueet.

    Urakkasopimus: sopimuspuolten töiden suorittamisesta tekemä sopimus, mukaan lukien kaikki sen liitteet ja siihen sisältyvät asiakirjat.

    Toimeksisaaja: sopimuspuoli, jonka kanssa toimeksiantaja tekee urakkasopimuksen.

    Toimeksiantaja: valtio tai julkisoikeudellinen taikka yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, joka tekee urakkasopimuksen tai jonka nimissä se tehdään toimeksisaajan kanssa.

    Toimeksiantajavaltio: MMA, jonka alueella urakkasopimus on pantava täytäntöön.

    Urakan valvoja: toimeksiantajan toimeksiantajavaltion lainsäädännön mukaisesti nimeämä julkinen laitos, julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö taikka oikeushenkilö, joka vastaa urakkasopimuksen täytäntöönpanon johdosta ja/tai valvonnasta ja jolle toimeksiantaja voi urakkasopimuksen perusteella siirtää oikeuksia ja/tai toimivaltaa.

    Urakan valvojan edustaja: luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka urakan valvoja on urakkasopimuksen perusteella nimennyt edustajakseen ja jolla on valtuus edustaa urakan valvojaa hoitaessaan tehtäväänsä ja käyttäessään saamiaan oikeuksia ja/tai toimivaltaa. Tämän vuoksi kun urakan valvojan tehtävät, oikeudet ja/tai toimivalta on siirretty tämän edustajalle, kaikki viittaukset urakan valvojaan käsittävät myös tämän edustajan.

    Rakennusurakat: urakkasopimuksen mukaisesti toteutettavat väliaikaiset tai pysyvät rakennuskohteet.

    Varusteet: koneet, laitteet, ainesosat ja ainekset, jotka on toimitettava urakkasopimuksen mukaisesti niiden sisällyttämiseksi rakennuskohteeseen.

    Laitteistot: kojeet ja muut koneet ja tarvittaessa toimeksiantajavaltion lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työmaalla töiden suorittamiseksi tarvittavat väliaikaiset rakennelmat, lukuun ottamatta pysyvien rakennuskohteiden osaksi tarkoitettuja varusteita ja muita aineksia.

    Yksityiskohtainen arvio: asiakirja, joka sisältää yksikköhinnoitellun urakkasopimuksen perusteella suoritettavien töiden yksityiskohtaisen erittelyn ja jossa annetaan kunkin työn osan määrä ja vastaava yksikköhinta.

    Hintaluettelo: täydellinen hintaluettelo, joka sisältää kiinteän kokonaishinnan hinnan erittelyn, jonka toimeksisaaja on esittänyt tarjouksessaan, jota on muutettu tarvittaessa ja joka kuuluu yksikköhinnoiteltuun urakkasopimukseen.

    Kiinteän kokonaishinnan erittely: maksujen ja hintojen yksityiskohtainen luettelo, josta näkyy kiinteähintaisen urakkasopimuksen hinnan koostumus, mutta joka ei kuulu urakkasopimukseen

    Urakkasumma: urakkasopimuksessa annettu summa, joka edustaa alustavaa arviota, joka voidaan maksaa töiden suorittamisesta, tai lopputilityksessä urakkasopimuksen perusteella toimeksisaajalle maksettavaksi todettu summa.

    Väliaikainen summa: urakkasopimuksessa mainittu summa, joka on osoitettu töiden suorittamiseen tai tavaroiden, tarvikkeiden, varusteiden tai palvelusten hankintaan tai ennalta-arvaamattomia hankintoja varten, ja joka voidaan käyttää kokonaan tai osittain tai joka voi jäädä käyttämättä urakan valvojan ohjeiden mukaan.

    Suunnitelmat: toimeksiantajan tai urakan valvojan toteuttamat suunnitelmat ja/tai toimeksisaajan toimittamat piirrokset, jotka urakan valvoja hyväksyy töiden suorittamista varten.

    Työmaa: toimeksiantajan käytettäväksi osoittama paikka, jossa työt on suoritettava, sekä muut urakkasopimuksessa työmaahan kuuluviksi mainitut paikat.

    Takuuaika: urakkasopimuksessa annettu aika, joka alkaa päivästä, jona väliaikainen vastaanotto tapahtuu, ja jonka aikana toimeksisaajan on pantava urakkasopimus täytäntöön ja korjattava viat tai virheet urakan valvojan ohjeiden mukaan.

    Vastaanottotodistus: yksi tai useampi todistus, jonka urakan valvoja antaa toimeksisaajalle takuuajan päättyessä ja jossa todetaan, että toimeksisaaja on täyttänyt sopimusvelvoitteensa.

    Päivä: kalenteripäivä.

    Määräaika: urakkasopimuksessa annetut määräajat, jotka alkavat kyseisten määräaikojen laskemisen lähtökohtana pidettävän toimen tai tapahtuman seuraavana päivänä. Jos määräajan viimeinen päivä ei ole arkipäivä, määräaika päättyy määräajan viimeistä päivää seuraavan arkipäivän päättyessä.

    Kirjallinen aineisto: kaikki käsin tai koneella kirjoitetut tai painetut tiedonannot, mukaan lukien teleksit, sähkeet ja valokopiot.

    Tiedonannot: urakkasopimuksen perusteella annettavat todistukset, ilmoitukset, määräykset ja ohjeet.

    Työmääräys: kaikki määräykset ja ohjeet, jotka urakan valvoja voi antaa toimeksisaajalle kirjallisesti urakkasopimuksen täytäntöönpanosta.

    Kansallinen valuutta: toimeksiantajavaltion valuutta.

    Ulkomaan valuutta: kaikki hyväksytty valuutta, joka ei ole kansallista valuuttaa ja joka annetaan urakkasopimuksessa.

    Vahingonkorvaus: summa, jota urakkasopimuksessa ei anneta ennakolta, jonka oikeus tai välimiestuomioistuin määrää tai sopimuspuolet sopivat vahingonkorvaukseksi ja joka maksetaan vahinkoa kärsineelle sopimuspuolelle toisen sopimuspuolen rikkomuksesta.

    Kiinteä hyvitys: urakkasopimuksessa annettu vahingonkorvaussumma, jonka toimeksisaaja maksaa toimeksiantajalle, jos urakkasopimusta ei panna täytäntöön tai se pannaan täytäntöön vain osittain urakkasopimuksessa annetussa määräajassa tai jonka toinen sopimuspuoli maksaa toiselle mistä tahansa muusta urakkasopimuksessa täsmennetystä erityisestä rikkomuksesta.

    Erityisohjeet: erityisohjeet, jotka toimeksiantaja on antanut kiinteänä osana tarjouspyyntöä, joita voidaan muuttaa tarvittaessa, jotka sisältyvät sopimusasiakirjoihin ja koskevat erityisesti:

    a) näiden yleisten sopimusehtojen muutoksia;

    b) erityisiä sopimuslausekkeita;

    c) teknisiä eritelmiä

    ja

    d) mitä tahansa muuta urakkasopimusta koskevaa seikkaa.

    1.2. Näiden yleisten sopimusehtojen osastoja ja alaosastoja ei ole otettava kiinteäksi osaksi yleisiä sopimusehtoja ja niitä ei oteta huomioon urakkasopimusta tulkittaessa.

    1.3. Asiayhteyden tämän mahdollistaessa yksikössä olevat sanat käsittävät myös monikon ja päinvastoin sekä maskuliiniin viittaavat sanat käsittävät myös feminiinin ja päinvastoin.

    1.4. Henkilöitä ja osapuolia kuvaavat sanat käsittävät myös yhtiöt ja yritykset sekä mitkä tahansa muut oikeustoimikelpoisuuden omaavat yhteisöt.

    2 artikla

    Urakkasopimukseen sovellettava laki ja kieli

    2.1. Urakkasopimukseen sovelletaan toimeksiantajavaltion lakia (oikeutta), jollei erityisohjeissa toisin määrätä.

    2.2. Näihin yleisiin sopimusehtoihin kuulumattomiin kaikkiin kysymyksiin sovelletaan urakkasopimusta sääntelevää lakia (oikeutta).

    2.3. Urakkasopimukseen ja kaikkiin toimeksisaajan, toimeksiantajan ja urakan valvojan tai näiden edustajien välisiin tiedonantoihin sovelletaan erityisohjeissa annettua kieltä.

    3 artikla

    Sopimusasiakirjojen arvojärjestys

    Jollei urakkasopimuksessa toisin määrätä, sopimusasiakirjojen arvojärjestys on erityisohjeissa määrätty arvojärjestys.

    4 artikla

    Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot

    4.1. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, toisaalta toimeksiantajan ja/tai urakan valvojan ja toisaalta toimeksisaajan väliset tiedonannot toimitetaan postitse, sähkeitse, teleksillä tai telekopiona tai jätetään henkilökohtaisesti sopimuspuolten tätä tarkoitusta varten antamiin asianmukaisiin osoitteisiin.

    4.2. Jos tiedonannon toimittaja vaatii saantitodistusta, tämä on ilmoitettava tiedonannossa; toimittajan on vaadittava saantitodistusta aina, kun vastaanottopäivään liittyy määräaika. Toimittaja voi joka tapauksessa toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tiedonantonsa vastaanoton varmistamiseksi.

    4.3. Kun urakkasopimuksessa määrätään ilmoituksesta, suostumuksesta, hyväksynnästä, todistuksesta tai päätöksestä yhden henkilön puolelta, ilmoituksen, suostumuksen, hyväksynnän, todistuksen tai päätöksen on oltava kirjallisia, jollei toisin määrätä, ja ilmaisut "ilmoittaa", "suostua", "hyväksyä", "todistaa" tai "päättää" tulkitaan niitä vastaaviksi. Suostumusta, hyväksyntää, todistusta tai päätöstä ei saa perusteettomasti kieltäytyä antamasta tai viivyttää.

    5 artikla

    Urakan valvoja ja urakan valvojan edustaja

    5.1. Urakan valvojan on suoritettava urakkasopimuksessa määrätyt tehtävät. Jollei urakkasopimuksessa nimenomaisesti siitä määrätä, urakan valvojalla ei ole toimivaltaa vapauttaa toimeksisaajaa mistään tätä koskevista sopimusvelvoitteista.

    5.2. Urakan valvoja voi itse lopullisen vastuun kantaen tarvittaessa siirtää edustajalleen itselleen uskottuja tehtäviä tai toimivaltaa ja peruuttaa tämän valtuutuksen milloin tahansa ja korvata edustajan toisella. Tällainen valtuutus, peruuttaminen tai korvaaminen toisella on tehtävä kirjallisesti ja sitä noudatetaan vasta, kun siitä on annettu jäljennös toimeksisaajalle.

    5.3. Tällaisen valtuutuksen nojalla urakan valvojan toimeksisaajalle tekemillä kaikilla tiedonannoilla on samat vaikutukset kuin toimeksiantajan tiedonannoilla sillä edellytyksellä, että:

    a) urakan valvojan edustajan jättäessä ilmoittamatta rakennuskohteen hylkäämisestä tämä ei rajoita urakan valvojan oikeutta ilmoittaa rakennuskohteen hylkäämisestä ja antaa tarvittavia ohjeita niiden oikaisemiseksi;

    b) urakan valvoja on vapaa kumoamaan tai muuttamaan tiedonannon sisällön.

    5.4. Urakan valvojalta tulevat ohjeet ja/tai määräykset annetaan työmääräyksen muodossa. Työmääräykset päivätään, numeroidaan ja kirjataan luetteloon ja niistä toimitetaan tarvittaessa jäljennökset toimeksisaajan edustajalle.

    6 artikla

    Sopimuksen siirto

    6.1. Sopimuksen siirto on pätevä vain, jos se tehdään kirjallisella yleissopimuksella, jolla toimeksisaaja siirtää urakkasopimuksensa kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle.

    6.2. Toimeksisaaja ei saa ilman toimeksiantajan kirjallista ennakkosuostumusta siirtää urakkasopimusta osittain tai kokonaan tai mitä tahansa siitä johtuvaa etua tai etuutta, jollei ole kyse seuraavista tapauksista:

    a) korvausvastuu toimeksisaajan pankin hyväksi urakkasopimuksen perusteella veloitettavista tai veloitettavaksi tulevista rahasummasta,

    b) siirto toimeksisaajan vakuutuksen antajille tämän oikeudesta saada korvaus vastuulliselta henkilöltä, kun vakuutuksen antajat ovat korvanneet haitan, jonka toimeksisaaja on kärsinyt tai josta tämä on ottanut vastuun.

    6.3. Edellä 6 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa toimeksiantajan hyväksyessä sopimuksen siirron tämä hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa tämän velvoitteista siltä osin kuin urakkasopimus on jo pantu täytäntöön tai siltä osin kuin sitä ei ole siirretty.

    6.4. Jos toimeksisaaja on siirtänyt urakkasopimuksensa luvatta, toimeksiantaja voi ilman eri toimenpiteitä soveltaa 63 ja 64 artiklassa määrättyjä täytäntöönpanon rikkomista koskevia rangaistuksia.

    6.5. Siirronsaajien on täytettävä urakkasopimuksen tekemisessä vaadittavat kelpoisuusperusteet.

    7 artikla

    Aliurakointi

    7.1. Aliurakointi on pätevä vain, jos se tehdään kirjallisella yleissopimuksella, jolla toimeksisaaja antaa kolmannen osapuolen tehtäväksi urakkasopimuksensa osittaisen täytäntöönpanon.

    7.2. Toimeksisaaja ei saa käyttää aliurakointia ilman toimeksiantajan kirjallista ennakkolupaa. Aliurakointiin siirretyt urakkasopimuksen osat ja aliurakoitsijat on ilmoitettava toimeksiantajalle. 4 artiklan 3 kohdan määräykset asianmukaisella tavalla huomioon ottaen toimeksiantajan on ilmoitettava toimeksisaajalle päätöksensä 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ja kieltäytyessään antamasta lupaa ilmoitettava kieltäytymisen syy.

    7.3. Aliurakoitsijoita valitessaan toimeksisaajan on suosittava vastaavin ehdoin vaaditut rakennusurakat suorittamaan pystyviä toimeksiantajavaltion luonnollisia henkilöitä, yhtiöitä ja yrityksiä.

    7.4. Aliurakoitsijoiden on täytettävä urakkasopimuksen tekemisessä vaadittavat kelpoisuusperusteet.

    7.5. Toimeksiantajalla ei ole mitään sopimussuhdetta aliurakoitsijoihin, jollei 52 artiklasta muuta johdu.

    7.6. Toimeksisaaja vastaa aliurakoitsijoiden ja näiden asiamiesten tai työntekijöiden toimista, virheistä ja laiminlyönneistä samalla tavoin kuin olisi kyse toimeksisaajan omista tai tämän asiamiesten tai työntekijöiden toimista, virheistä tai laiminlyönneistä. Toimeksiantajan hyväksyessä urakkasopimuksen osittaisen aliurakoinnin tai aliurakoisijan suorittamaan osan rakennusurakasta tämä hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa tämän sopimusvelvoitteista.

    7.7. Jos aliurakoitsijalla on toimeksisaajaa kohtaan suorittamiensa rakennusurakoiden tai toimittamiensa tavaroiden, varusteiden, tarvikkeiden ja palvelujen osalta velvoitteita, joiden voimassaoloaika on pidempi kuin urakkasopimuksessa määrätty takuuaika, toimeksisaajan on milloin tahansa tämän ajan päättymisen jälkeen siirrettävä viipymättä toimeksiantajalle tämän pyynnöstä ja kustannuksella kyseisistä velvoitteista koituva hyöty niiden jäljellä olevaksi ajaksi.

    7.8. Jos toimeksisaaja tekee aliurakointisopimuksen luvatta, toimeksiantaja voi ilman eri toimenpiteitä soveltaa 63 ja 64 artiklassa määrättyjä täytäntöönpanon rikkomista koskevia rangaistuksia.

    TOIMEKSIANTAJAN VELVOITTEET

    8 artikla

    Toimitettavat asiakirjat

    8.1. Jäljempänä 15 artiklassa määrätyn asianmukaista täytäntöönpanoa koskevan takuun antamista seuraavien 30 päivän kuluessa urakan valvojan on toimitettava toimeksisaajalle korvauksetta urakkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi laaditut suunnitelmat yhtenä kappaleena sekä eritelmät ja muut sopimusasiakirjat kahtena kappaleena. Toimeksisaaja voi ostaa suunnitelmien, eritelmien ja muiden asiakirjojen lisäkappaleita siinä määrin kuin niitä on saatavilla. Toimeksisaaja palauttaa urakan valvojalle kaikki suunnitelmat ja muut sopimusasiakirjat saatuaan takuutodistuksen tai lopullisen vastaanoton jälkeen.

    8.2. Jollei se ole tarpeen urakkasopimuksen täytäntöönpanossa, toimeksisaaja ei käytä eikä toimita kolmannelle osapuolelle toimeksiantajan toimittamia suunnitelmia, eritelmiä ja muita asiakirjoja ilman urakan valvojan ennakkosuostumusta.

    8.3. Urakan valvojalla on toimivalta antaa toimeksisaajalle työmääräyksiä, jotka sisältävät urakkasopimuksen moitteettomassa täytäntöönpanossa ja mahdollisten virheiden oikaisemisessa tarvittavia asiakirjoja ja lisäohjeita.

    9 artikla

    Pääsy työmaalle

    9.1. Toimeksiantaja osoittaa työmaan ja pääsytiet sille toimeksisaajan käytettäväksi hyvissä ajoin ja sitä mukaa kuin rakennusurakka edistyy, näissä yleisissä sopimusehdoissa tarkoitetun täytäntöönpano-ohjelman mukaisesti. Toimeksisaaja antaa muille asianomaisille henkilöille asianmukaiset mahdollisuudet suorittaa tehtävänsä yleisten sopimusehtojen määräysten ja työmääräysten mukaisesti.

    9.2. Toimeksisaaja ei saa käyttää toimeksiantajan hänen käyttöönsä asettamia maaalueita urakkasopimuksen täytäntöönpanoon kuulumattomiin tarkoituksiin.

    9.3. Toimeksisaajan on säilytettävä hänen käyttöönsä osoitetut paikat hyvässä kunnossa niiden käytön aikana; hänen on palautettava ne toimeksiantajan tai urakan valvojan pyynnöstä alkuperäiseen tilaansa urakkasopimuksen täytäntöönpanon jälkeen, niiden tavanomaisen kulumisen huomioon ottaen.

    9.4. Toimeksisaajalla ei ole oikeutta saada maksua omasta aloitteestaan suorittamiensa töiden tuloksena olevista parannuksista.

    10 artikla

    Paikallista lainsäädäntöä koskeva apu

    10.1. Toimeksisaaja voi pyytää toimeksiantajalta apua saadakseen jäljennökset maan, jossa työt suoritetaan, laeista ja asetuksista sekä paikallisia tapoja koskevista tiedoista tai hallinnolliset määräykset ja säännökset, kun nämä seikat voivat vaikuttaa toimeksisaajaan tämän täyttäessä urakkasopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Toimeksiantaja voi antaa pyydettyä apua toimeksisaajalle tämän kustannuksella.

    10.2. Jollei valtion, jossa rakennusurakka on tarkoitus suorittaa, ulkomaista työvoimaa koskevista laista ja asetuksista muuta johdu, toimeksiantaja tekee kaikkensa auttaakseen toimeksisaajaa hankkimaan kaikki tarvittavat viisumit ja luvat ja erityisesti työ- ja oleskeluluvat henkilökunnalle, jonka palveluja toimeksisaaja ja toimeksiantaja pitävät tarpeellisina sekä oleskeluluvat kyseisen henkilökunnan perheenjäsenille.

    11 artikla

    Viivästykset toimeksisaajan henkilökunnalle suoritettavissa maksuissa

    Jos toimeksisaajan henkilökunnalle kuuluvien tuntipalkkojen tai muiden palkkojen sekä sen valtion, jossa työt suoritetaan, laissa määrättyjen korvausten ja maksujen maksaminen viivästyy, toimeksiantaja voi antaa toimeksisaajalle tiedon aikomuksestaan maksaa palkat, korvaukset ja maksut suoraan 15 päivän kuluessa. Jos toimeksisaaja kiistää näiden maksujen oikeellisuuden, hänen on osoitettava toimeksiantajalle perusteltu vastalause näiden 15 päivän kuluessa. Jos toimeksiantaja vastalauseen tutkittuaan on sitä mieltä, että palkat on maksettava, hän voi maksaa palkat, korvaukset ja maksut toimeksisaajalle kuuluvista rahasummista. Jos sellaisia ei ole, hän voi pidättää mainitut rahasummat jostakin näissä yleisissä sopimusehdoissa tarkoitetusta takuusta.Toimeksiantajan tämän artiklan nojalla toteuttamat toimenpiteet eivät vapauta toimeksisaajaa hänen velvoitteistaan työntekijöitään kohtaan, jollei toimenpide tee mahdolliseksi jonkin velvoitteen täyttämistä. Tällainen toimenpide ei perusta toimeksiantajalle toimeksisaajan työntekijöihin kohdistuvaa velvoitetta.

    TOIMEKSISAAJAN VELVOITTEET

    12 artikla

    Yleiset velvoitteet

    12.1. Toimeksisaajan on tarvittavan huolellisesti ja valppaasti ja urakkasopimuksen lausekkeiden mukaisesti suunniteltava rakennuskohteet urakkasopimuksen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan, pantava ne toimeen ja vietävä ne päätökseen ja korjattava niissä mahdollisesti esiintyvät puutteet. Hänen on varmistettava rakennusurakan suorittaminen ja hankittava henkilökunta, tarvikkeet, varusteet ja laitteistot ja muut väliaikaiset tai pysyvät ainekset, joita tarvitaan rakennuskohteen suunnitteluun, toimeenpanoon ja päätökseen viemiseen sekä mahdollisten puutteiden oikaisemiseen siinä laajuudessa kuin urakkasopimuksessa siitä määrätään tai sen määräyksistä on kohtuudella pääteltävissä.

    12.2. Toimeksisaaja vastaa kokonaan urakkasopimuksen mukaisten toimien ja rakentamismenetelmien asianmukaisuudesta, laadusta ja turvallisuudesta.

    12.3. Toimeksisaajan on noudatettava urakan valvojan antamia työmääräyksiä. Jos työmääräyksen vaatimukset hänen mielestään ylittävät urakan valvoja toimivallan tai urakkasopimuksen tarkoituksen, hänen on oikeutensa menettämisen uhalla lähetettävä perusteltu tiedonanto urakan valvojalle 30 päivän kuluessa työmääräyksen saamisesta. Mainittu tiedonanto ei keskeytä työmääräyksen täyttämistä.

    12.4. Toimeksisaajan on kunnioitettava ja noudatettava toimeksiantajajäsenvaltion voimassaolevia lakeja ja asetuksia sekä huolehdittava siitä, että henkilökunta, tämän perheenjäsenet ja paikalliset työntekijät myös kunnioittavat ja noudattavat niitä. Toimeksisaajan on pidettävä toimeksiantaja itsensä, työntekijöidensä tai näiden perheenjäsenten mainittujen lakien tai asetusten rikkomuksista johtuvien vaatimusten tai kanteiden ulkopuolella.

    12.5. Jos toimeksisaaja tai jokin tämän aliurakoitsijoista, asiamiehistä tai työtekijöistä tarjoutuu antamaan tai suostuu tarjoamaan tai antamaan tai antaa kenelle tahansa lahjuksen, lahjan, palkkion tai provision yllykkeeksi tai korvauksena siitä, että tämä suorittaisi tai olisi suorittamatta urakkasopimukseen tai mihin tahansa muuhun toimeksiantajan kanssa tehtyyn urakkasopimukseen liittyviä toimia tai suosisi tai olisi suosimatta ketä tahansa urakkasopimukseen tai mihin tahansa muuhun toimeksiantajan kanssa tehtyyn urakkasopimukseen liittyvää henkilöä, toimeksiantaja voi, rajoittamatta toimeksisaajan urakkasopimuksen mukaisesti kertyneitä oikeuksia, purkaa urakkasopimuksen tässä tapauksessa 63 ja 64 artiklan mukaisesti.

    12.6. Toimeksisaajan on pidettävä kaikkia urakkasopimuksen osana saamiaan asiakirjoja ja tietoja yksityisinä ja luottamuksellisina. Hän ei saa, paitsi siltä osin kuin se on tarpeen urakkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi, julkaista eikä paljastaa mitään urakkasopimuksen osaa ilman toimeksiantajan tai urakan valvojan, tämän kuultua toimeksiantajaa, antamaa kirjallista ennakkosuostumusta. Jos tarpeesta julkaista tai paljastaa tietoja urakkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi ei päästä sopimukseen, toimeksiantajan päätös on lopullinen.

    12.7. Jos toimeksisaaja on kahden tai useamman henkilön yhteisyritys tai konsortio, kyseisten henkilöiden on pantava urakkasopimus täytäntöön yhdessä toimeksiantajavaltion oikeuden mukaisesti ja toimeksiantajan vaatimuksesta nimettävä yksi näistä henkilöistä johtajaksi, jolla on toimivalta tehdä yhteisyritystä tai konsortioa koskevia sitoumuksia. Yhteisyrityksen tai konsortion koostumusta tai kokoonpanoa ei saa muuttaa ilman toimeksiantajan ennakkosuostumusta.

    13 artikla

    Rakennusurakan suorittaminen

    13.1. Toimeksisaaja varmistaa itse rakennusurakan suorittamisen tai nimeää tätä varten edustajan. Tämä määräys on alistettava urakan valvojan hyväksyttäväksi. Hyväksyntä voidaan peruuttaa milloin tahansa. Jos hyväksyntä evätään tai peruutetaan, urakan valvoja perustelee päätöksensä ja toimeksisaaja ehdottaa viipymättä korvaavan henkilön.

    13.2. Jos urakan valvoja peruuttaa toimeksisaajan edustajan nimeämistä koskevan hyväksyntänsä, tämä kutsuu edustajansa takaisin mahdollisimman pian saatuaan ilmoituksen peruuttamisesta ja korvaa hänet urakan valvojan hyväksymällä edustajalla.

    13.3. Toimeksisaajan edustajalla on oltava valtuudet tehdä rakennusurakan suorittamiseksi tarvittavat päätökset, vastaanottaa ja täyttää työmääräykset ja allekirjoittaa 39 artiklassa tarkoitettu työpäiväkirja tai liite tapauksen mukaan. Toimeksisaaja vastaa joka tapauksessa rakennusurakan asianmukaisesta suorittamisesta, ja hänen on erityisesti varmistettava, että hänen omat työntekijänsä sekä aliurakoitsijansa ja heidän henkilökuntansa noudattavat määräyksiä ja työmääräyksiä.

    14 artikla

    Toimeksisaajan henkilökunta

    14.1. Toimeksisaajan henkilökunnan on oltava lukumäärältään riittävä ja mahdollistettava sen valtion, jossa rakennusurakka suoritetaan, inhimillisten voimavarojen paras mahdollinen käyttö. Mainitulla henkilökunnalla on oltava rakennusurakan asianmukaisen kulun ja suorittamisen varmistamiseksi vaadittava pätevyys ja kokemus. Toimeksisaajan on viipymättä korvattava työntekijä, jonka urakan valvoja on hänelle ilmoittanut saattavan vaarantaa rakennusurakan asianmukaisen suorittamisen.

    14.2. Toimeksiantajavaltion laissa vahvistettuja palkkataulukkoja ja yleisiä työehtoja sovelletaan työmaan henkilökuntaan vähimmäismääräyksinä.

    15 artikla

    Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta

    15.1. Toimeksisaajan on 30 päivän kuluessa urakkasopimuksen tekemistä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava toimeksiantajalle urakkasopimuksen täydellistä ja moitteetonta täytäntöönpanoa koskeva takuu. Takuun määrä vahvistetaan erityisohjeissa. Se ei saa olla yli 10 prosenttia urakkasummasta ja sen mahdollisista täydennyksistä, jollei erityisohjeissa toisin määrätä. Se ei saa kuitenkaan missään tapauksessa olla yli 20 prosenttia urakkasummasta.

    15.2. Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta pidätetään sen varmistamiseksi, että toimeksiantajalle korvataan kaikki ne haitat, jotka johtuvat siitä, että toimeksisaaja ei ole noudattanut sopimusvelvoitteitaan täydellisesti ja moitteettomasti.

    15.3. Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta annetaan erityisohjeissa annettua mallia noudattaen ja se voi olla pankkitakuu, pankkivekseli, varmennettu sekki, vakuutus- ja/tai takausyhtiön antama sitoumus, peruuttamaton maksusitoumus tai toimeksiantajalle tehty käteistalletus. Jos takuu on pankkitakuu, pankkivekseli tai sitoumus, sen on oltava pankin tai vakuutusja/tai takausyhtiön antama ja toimeksiantajan hyväksymä urakkasopimuksen tekemisessä vaadittavien kelpoisuusperusteiden mukaisesti.

    15.4. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta annetaan niissä valuutoissa, joissa urakkasopimus on tarkoitus maksaa, ja niiden urakkasopimuksen mukaisessa keskinäisessä suhteessa.

    15.5. Toimeksisaajalle ei suoriteta mitään maksuja ennen takuun antamista. Kyseinen takuu säilyy siihen asti, kun urakkasopimus on pantu täytäntöön täydellisesti ja moitteettomasti.

    15.6. Jos urakkasopimusta täytäntöönpantaessa takuun antava oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö ei pysty noudattamaan sitoumuksiaan, takuu raukeaa. Toimeksiantaja antaa toimeksisaajalle mahdollisuuden uuden takuun antamiseen edellistä takuuta vastaavin ehdoin. Jos toimeksisaaja ei anna uutta takuuta, toimeksiantaja voi purkaa urakkasopimuksen.

    15.7. Toimeksiantaja vaatii maksettavaksi takuusta kaikki rahasummat, jotka takaaja on tälle velkaa urakkasopimuksen mukaisen toimeksisaajan suorittaman virheen vuoksi takuuehtojen ja sen arvon mukaisesti. Takaajan on maksettava nämä rahasummat viipymättä toimeksiantajan niitä vaatiessa esittämättä mitään vastalauseita mistään syystä. Ennen asianmukaista täytäntöönpanoa koskevaan takuuseen liittyvien vaatimustensa esittämistä toimeksiantajan on annettava toimeksisaajalle ilmoitus, jossa täsmennetään hänen vaatimuksensa perusteena olevan virheen luonne.

    15.8. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta vapautetaan 30 päivän kuluessa 51 artiklassa tarkoitetun lopputilityksen allekirjoittamisesta

    16 artikla

    Vakuutukset

    16.1. Toimeksisaaja hankkii samalla kertaa omissa nimissään sekä toimeksiantajan nimissä vakuutuksen haitan tai vahingon varalta, josta hän vastaa urakkasopimuksen mukaan. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, mainitun vakuutuksen on katettava:

    a) rakennuskohde, mukaan lukien siihen sisällytettävät tarvikkeet ja varusteet, niiden kokonaisjälleenhankintahinnasta kaiken haitan ja vahingon varalta, joka johtuu mistä tahansa muista syistä kuin ylivoimaisesta esteestä tai urakkasopimuksen ehtojen mukaisesti toimeksiantajan kannettavasta riskistä;

    b) 15 prosenttia jälleenhankintahinnasta vastaavalla lisämäärällä tai muulla erityisohjeissa vahvistetulla määrällä, haitan tai vahingon korjaamisesta aiheutuvat välittömät tai liitännäiset lisäkustannukset, mukaan lukien rakennuskohteen osan purkamisesta ja pois viemisestä ja kaikenlaisen romun pois viemisestä aiheutuvat palkkiot ja kustannukset,

    c) toimeksisaajan laitteistot ja muut hänen työmaalle tuomansa tarvikkeet määrällä, joka riittää niiden jälleenhankintaan työmaalle.

    16.2. Toimeksisaaja voi hankkia 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakuutuksen tilalle yleisvakuutuksen, joka kattaa muun muassa 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut riskit. Tässä tapauksessa hänen on ilmoitettava vakuutuksenantajalle toimeksiantajan oikeuksista.

    16.3. Toimeksisaaja hankkii vastuuvakuutuksen rakennusurakan suorittamisesta mahdollisesti johtuvien työtapaturmien ja haittojen varalta, jotka ovat aiheutuneet työmaalla hänen työntekijöilleen tai toimeksiantajalle ja hänen henkilökunnalleen. Mainittu vastuu on rajoittamaton ruumiin vammojen osalta.

    16.4. Toimeksisaaja hankkii vastuuvakuutuksen riskien ja toimien tai laiminlyöntien varalta, joista hän itse, hänen oikeudenomistajansa tai valtuuttamansa henkilöt ovat vastuussa. Mainitun vakuutuksen on vastattava vähintään erityisohjeissa ilmoitettua määrää. Hänen on myös tarkastettava, että aliurakoitsijat ovat hankkineet samanlaisen vakuutuksen.

    16.5. Kaikki tässä artiklassa tarkoitetut vakuutukset on hankittava 30 päivän kuluessa siitä, kun urakkasopimuksen tekemisestä on ilmoitettu, ja alistettava toimeksiantajan hyväksyttäviksi. Ne tulevat voimaan rakennusurakan aloittamisesta lukien ja ovat voimassa sen lopulliseen vastaanottamiseen saakka. Toimeksiantajan tai urakan valvojan sitä pyytäessä toimeksisaajan on viipymättä esitettävä vakuutussopimus ja todisteet vakuutusmaksujen säännöllisestä maksamisesta.

    16.6. Toimeksisaajan 16 artiklan mukaisista vakuutusvelvoitteista huolimatta, toimeksisaaja on yksin vastuussa ja velvollinen vastaamaan toimeksiantajan ja urakan valvojan puolesta kolmansilta henkilöiltä tulevista vaatimuksista, jotka koskevat toimeksisaajan, hänen aliurakoitsijoidensa tai heidän henkilökuntansa suorittamasta työstä aiheutuneita aineellisia vahinkoja tai ruumiin vammoja.

    17 artikla

    Täytäntöönpano-ohjelma

    17.1. Toimeksisaajan on laadittava täytäntöönpano-ohjelma ja annettava se urakan valvojan hyväksyttäväksi erityisohjeiden mukaisesti. Kyseisen ohjelman on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:

    a) toimeksisaajan ehdottama rakennusurakan suorittamisjärjestys,

    b) suunnitelmien esittämisen ja hyväksynnän määräpäivät;

    c) toimeksisaajan ehdottamien rakennusurakan suorittamisessa käytettävien menetelmien yleinen kuvaus

    ja

    d) kaikki muut yksityiskohdat ja tiedot, joita urakan valvoja voi kohtuudella vaatia.

    17.2. Urakan valvojan antama täytäntöönpano-ohjelman hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa mistään tämän sopimusvelvoitteista.

    17.3. Täytäntöönpano-ohjelmaan ei saa tehdä yhtään merkittävää muutosta ilman urakan valvojan hyväksyntää. Kuitenkin jos urakkasopimuksen täytäntöönpano ei edisty täytäntöönpano-ohjelman mukaisesti, urakan valvoja voi velvoittaa toimeksisaajan tarkistamaan sitä ja antamaan tarkistetun ohjelman hyväksyttäväkseen.

    18 artikla

    Yksityiskohtaisempi hintaerittely

    18.1. Tarvittaessa ja viimeistään 20 päivän kuluessa urakan valvojan perustellusta pyynnöstä toimeksisaajan on annettava yksityiskohtaisempi erittely maksuistaan ja hinnoistaan, kun tämä on tarpeen urakkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

    18.2. Toimeksisaajan on urakkasopimuksen hyväksymistä koskevan ilmoituksen jälkeen ja erityisohjeissa annetussa määräajassa annettava tarvittaessa ja ainoastaan urakan valvojan tiedoksi neljännesvuosittainen yksityiskohtainen käteisvaroja koskeva arvio, josta ilmenee kaikki maksut, joihin toimeksisaajalla on oikeus urakkasopimuksen perusteella. Tämän jälkeen toimeksisaajan on annettava urakan valvojan sitä pyytäessä neljännesvuosittaiset tarkistetut arviot. Kyseinen tiedonanto ei aiheuta mitään vastuuta toimeksiantajalle tai urakan valvojalle.

    19 artikla

    Toimeksisaajan suunnitelmat

    19.1. Toimeksisaajan on annettava urakan valvojan hyväksyttäväksi:

    a) urakkasopimuksessa tai täytäntöönpano-ohjelmassa vahvistetussa määräajassa urakkasopimuksessa määrätyt suunnitelmat, asiakirjat, näytteet ja/tai mallit;

    b) suunnitelmat, joita urakan valvoja voi kohtuudella vaatia urakkasopimuksen täytäntöönpanemista varten.

    19.2. Jos urakan valvoja ei ilmoita 19 artiklan 1 kohdassa mainittua hyväksyntäänsä urakkasopimuksessa tai hyväksytyssä täytäntöönpano-ohjelmassa vahvistetussa määräajassa, suunnitelmia, asiakirjoja, näytteitä tai malleja pidetään hyväksyttyinä tämän määräajan päättyessä. Jos mitään määräaikaa ei ole vahvistettu, niitä pidetään hyväksyttyinä 30 päivän kuluessa niiden vastaanottamisesta.

    19.3. Urakan valvojan on varustettava nimikirjoituksellaan tai merkittävä muulla tavoin hyväksytyt suunnitelmat, asiakirjat, näytteet ja mallit ja niistä ei saa poiketa, jollei urakan valvoja toisin määrää. Urakan valvojan hyväksymättä jättämiä suunnitelmia, asiakirjoja, näytteitä ja malleja on tämän seurauksena muutettava siten, että ne täyttäisivät urakan valvojan vaatimukset ja toimeksisaajan on annettava ne uudelleen hyväksyttäväksi.

    19.4. Toimeksisaajan on annettava urakkasopimuksessa tai myöhemmissä työmääräyksissä vahvistettu määrä ja siinä tai niissä vahvistetussa muodossa lisäjäljennöksiä hyväksytyistä suunnitelmista.

    19.5. Urakan valvojan antama suunnitelmien, asiakirjojen, näytteiden tai mallien hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa mistään tämän sopimusvelvoitteista.

    19.6. Urakan valvojalla on oikeus tutkia kaikkia urakkasopimukseen liittyviä suunnitelmia, asiakirjoja, näytteitä tai malleja toimeksisaajan tiloissa aina, kun tämä katsotaan kohtuulliseksi.

    19.7. Ennen rakennusurakan väliaikaista vastaanottoa toimeksisaajan on toimitettava käyttöä ja huoltoa koskevat käsikirjat sekä suunnitelmat, jotka on laadittu niin yksityiskohtaisesti, että toimeksiantaja pystyy käyttämään, huoltamaan, säätämään ja korjaamaan kaikkia rakennuskohteen osia. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, mainitut käsikirjat ja suunnitelmat on laadittava urakkasopimuksen kielellä, niiden on oltava urakkasopimuksessa määrätyssä muodossa ja niitä on annettava siinä määrätty määrä. Rakennusurakka ei pidetä väliaikaista vastaanottoa varten loppuun saatettuna ennen kuin käsikirjat ja suunnitelmat on toimitettu toimeksiantajalle.

    20 artikla

    Tarjoushinnan riittävyys

    20.1. Toimeksisaajan katsotaan tarkastaneen ja tutkineen työmaan ja sen rajat ja varmistautuneen maaperän ja sen alaisten kerrosten laadusta ennen tarjouksensa jättämistä; hänen katsotaan myös ottaneen huomioon työmaan pinnanmuodostuksen ja luonteen, rakennusurakan ja rakennuskohteen suorittamiseksi tarvittavat tarvikkeet ja niiden luonteen, kulkuyhteydet ja pääsytiet työmaalle ja mahdollisesti tarvittavat majoitustilat ja hänen katsotaan yleensäkin hankkineen omaan lukuunsa kaiken tiedon vaaroista, arvaamattomista tapahtumista ja muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa hänen tarjoukseensa.

    20.2. Toimeksisaajan katsotaan varmistautuneen ennen urakkatarjouksensa jättämistä sen sekä yksityiskohtaisessa arviossa tai hintaluettelossa ilmoitettujen hänen kaikki sopimusvelvoitteensa kattavien maksujen ja hintojen täsmällisyydestä ja riittävästä tasosta, jollei urakkasopimuksessa toisin määrätä.

    20.3. Toimeksisaaja, jonka katsotaan vahvistaneen hintansa omien laskelmiensa, toimiensa ja arviointiensa mukaisesti, suorittaa ilman lisäveloitusta kaikki urakkatarjouksessaan mainitut työt, joille hän ei ole ilmoittanut yksikköhintaa eikä kiinteää hintaa.

    21 artikla

    Poikkeukselliset vaarat

    21.1. Jos toimeksisaaja rakennusurakkaa suorittaessaan kohtaa keinotekoisia esteitä tai fyysisiä olosuhteita, joita kokeneen toimeksisaajan on ollut kohtuudella mahdotonta ennakoida ja jos tämä tilanne hänen mielestään edellyttää lisäkuluja ja/tai urakkasopimuksen täytäntöönpanon määräajan pidentämistä, hän ilmoittaa tästä urakan valvojalle 35 ja/tai 55 artiklan mukaisella tiedonannolla. Hänen on mainitussa tiedonannossa täsmennettävä kyseiset keinotekoiset esteet ja/tai fyysiset olosuhteet, ilmoitettava yksityiskohtaisesti niiden ennakoitavissa olevat vaikutukset, toimenpiteet, joita hän toteuttaa tai jotka hän aikoo toteuttaa, sekä rakennusurakan suorittamisessa ennakoitavissa olevan viivästyksen tai häiriöiden keston.

    21.2. Tiedonannon saatuaan urakan valvoja voi, muun muassa:

    a) pyytää toimeksisaajaa toimittamaan kustannusarvion niistä toimenpiteistä, joita hän toteuttaa tai jotka hän aikoo toteuttaa;

    b) hyväksyä 21 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet sellaisenaan tai muutoksin;

    c) antaa kirjallisia ohjeita siitä, miten kyseiset keinotekoiset esteet tai fyysiset olosuhteet on voitettava;

    d) määrätä urakkasopimuksen muuttamisesta, keskeyttämisestä tai mitätöimisestä.

    21.3. Siltä osin kuin urakan valvoja arvioi, että kokeneen toimeksisaajan on ollut kohtuudella mahdotonta ennakoida kyseisiä keinotekoisia esteitä tai fyysisiä olosuhteita kokonaan tai osittain, hän:

    a) ottaa huomioon mainittujen esteiden tai olosuhteiden toimeksisaajalle aiheuttaman viivästyksen vahvistaessaan toimeksisaajalle 35 artiklan nojalla myönnettävän täytäntöönpanon määräajan pidentämisen

    ja/tai

    b) vahvistaa toimeksisaajalle 55 artiklan nojalla kuuluvat lisämaksut, jos kyseessä ovat muut keinotekoiset esteet tai fyysiset olosuhteet kuin ilmastolliset olosuhteet.

    21.4. Toimeksisaajan ilmastollisten olosuhteiden johdosta 55 artiklan perusteella tekemää vaatimusta ei hyväksytä.

    21.5. Jos urakan valvoja arvioi, että keinotekoiset esteet tai fyysiset olosuhteet olivat kohtuudella kokeneen toimeksisaajan ennakoitavissa kokonaan tai osittain, hän ilmoittaa siitä toimeksisaajalle mahdollisimman pian.

    22 artikla

    Työmaiden turvallisuus

    22.1. Toimeksisaajalla on oikeus kieltää urakkasopimuksen täytäntöönpanoon osallistumattomilta henkilöiltä pääsy työmaalle, lukuun ottamatta kuitenkaan henkilöitä, joilla on urakan valvojan antama lupa.

    22.2. Toimeksisaaja varmistaa työmaiden turvallisuuden urakan kestoaikana, ja hänen on, työntekijöidensä, toimeksiantajan valtuuttamien henkilöiden ja kolmansien henkilöiden etujen vuoksi toteutettava tarvittavat toimenpiteet rakennusurakan suorittamisesta mahdollisesti seuraavien haittojen tai vahinkojen estämiseksi.

    22.3. Toimeksisaaja varmistaa kaikin keinoin ja omalla vastuullaan ja kustannuksellaan olemassa olevien rakennelmien ja laitteistojen suojaamisen, säilymisen ja huoltamisen. Hänen on hankittava ja huollettava omalla kustannuksellaan valaistus-, suoja-, sulkemis- ja turvalaitteet, joita tarvitaan rakennusurakan asianmukaiseksi suorittamiseksi tai joita urakan valvoja voi kohtuudella vaatia.

    22.4. Jos urakkasopimusta täytäntöönpantaessa on välttämätöntä toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä onnettomuus- tai vahinkovaaran torjumiseksi tai turvallisuuden varmistamiseksi onnettomuuden tai vahingon jälkeen, urakan valvoja vaatii toimeksisaajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet. Jos toimeksisaaja ei tahdo tai ei voi toteuttaa vaadittuja toimenpiteitä, urakan valvoja voi suorituttaa työn toimeksisaajan kustannuksella, jos vastuu siitä kuuluu toimeksisaajalle.

    23 artikla

    Naapurikiinteistöjen suojaaminen

    23.1. Toimeksisaaja toteuttaa omalla vastuullaan ja kustannuksellaan rakentamista koskevissa, paikallisiin olosuhteisiin mukautetuissa säännöissä vaaditut varotoimenpiteet naapurikiinteistöjen suojaamiseksi ja niille aiheutuvien muiden kuin tavanomaisten häiriöiden välttämiseksi.

    23.2. Toimeksisaaja vastaa toimeksiantajan puolesta naapureiden tekemien valitusten rahallisista seuraamuksista, jos hän on niistä vastuussa ja jolleivät naapurikiinteistöille aiheutuneet vahingot johdu toimeksiantajan tai urakan valvojan toimeksisaajalle määräämän hankkeen suunnittelun tai rakennusmenetelmän aiheuttamista vaaroista.

    24 artikla

    Liikkumisen haitat

    24.1. Toimeksisaajan on varmistuttava siitä, etteivät työt ja rakennuskohteet haittaa liikkumista teillä tai kulkuväylillä kuten maanteillä, rautateillä, vesiliikenneväylillä tai lentokentillä tai estä sitä, jollei erityisohjeissa sitä sallita. Hänen on erityisesti otettava huomioon kuormaa koskevat rajoitukset reittejä ja ajoneuvoja valitessaan.

    24.2. Erityistoimenpiteet, joita toimeksisaaja pitää tarpeellisina tai jotka on eritelty erityisohjeissa tai joita toimeksiantaja vaatii teiden, rautateiden tai siltojen suojaamiseksi tai vahvistamiseksi, on toimeksisaajan kustannettava siitä riippumatta, toteuttaako hän ne itse vai ei. Toimeksisaajan on ilmoitettava urakan valvojalle aikomistaan toimenpiteistä ennen niiden toteuttamista. Toimeksisaaja vastaa tarvikkeiden, varusteiden tai laitteistojen kuljettamisesta teille, rautateille tai silloille aiheutuneiden vahinkojen korjaamiskustannuksista.

    25 artikla

    Kaapelit ja putket

    25.1. Jos toimeksisaaja rakennusurakkaa suorittaessaan kohtaa kaapeleista, putkista tai maanalaisista laitteistoista ilmoittavia viittoja, hänen on pidettävä mainitut viitat paikoillaan tai palautettava ne paikoilleen, jos rakennusurakan suorittaminen on tehnyt välttämättömäksi niiden hetkellisen poistamisen. Mainitut oheistoiminnot vaativat urakan valvojan ennakolta antaman luvan.

    25.2. Toimeksisaaja on vastuussa toimeksiantajan urakkasopimuksessa erittelemien kaapelien, putkien ja laitteistojen säilyttämisestä, siirtämisestä tai paikoilleen palauttamisesta tapauksen mukaan, ja tähän liittyvistä kustannuksista.

    25.3. Jos kaapeleita, putkia tai laitteistoja ei ole mainittu urakkasopimuksessa, mutta niistä on ilmoitettu viitoin tai osoittimin, toimeksisaajalla on yleinen valppausvelvollisuus ja edellä mainittuja velvoitteita vastaava säilyttämis-, siirtämis- tai paikoilleenpalauttamisvelvoite. Tässä tapauksessa toimeksiantaja korvaa hänelle mainittuihin töihin liittyvät kustannukset siltä osin kuin työt ovat välttämättömiä urakkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

    25.4. Toimeksisaajalla ei kuitenkaan ole velvoitetta siirtää kaapeleita, putkia tai laitteistoja eikä palauttaa niitä paikoilleen, eikä hänen tarvitse vastata aiheutuneista kustannuksista, jos toimeksiantaja päättää ottaa ne suorittaakseen. Tämä koskee myös tapauksia, joissa mainittu velvoite ja siihen liittyvät kustannukset kuuluvat muulle erityishallinnolle tai valtuutetulle henkilölle.

    25.5. Jos työn suorittaminen työmaalla uhkaa aiheuttaa häiriötä tai haittaa julkiselle elimelle, toimeksisaajan on ilmoitettava siitä välittömästi kirjallisesti urakan valvojalle kohtuullisessa ajassa annettavalla ennakkoilmoituksella, jotta töiden tavanomaisen suorittamisen sallivat aiheelliset toimenpiteet voidaan toteuttaa ajoissa.

    26 artikla

    Rakennuskohteen pystyttäminen

    26.1. Toimeksisaaja on vastuussa:

    a) rakennuskohteen täsmällisestä pystyttämisestä ottaen huomioon urakan valvojan toimittamat alkuperäiset viitemerkit, -linjat ja -tasot;

    b) rakennuskohteen kaikkien osien täsmällisestä asentamisesta, vaaituksesta, mitoittamisesta ja yhteensovittamisesta

    ja

    c) edellä mainittujen tehtävien yhteydessä tarvittavien kojeiden ja apuvälineiden ja työvoiman hankinnasta.

    26.2. Jos rakennusurakkaa suoritettaessa ilmenee virhe rakennuskohteen osan asentamisessa, vaaituksessa, mitoittamisessa tai yhteensovittamisessa, toimeksisaajan on urakan valvojan pyynnöstä oikaistava mainittu virhe omalla kustannuksellaan ja urakan valvojaa tyydyttävällä tavalla, jollei mainittu virhe johdu urakan valvojan antamista virheellisistä tiedoista, jolloin oikaisemisen aiheuttamista kustannuksista vastaa toimeksiantaja.

    26.3. Urakan valvojan suorittama asentamisen, yhteensovittamisen tai vaaituksen tarkastus ei vapauta toimeksisaajaa mainittujen toimien täsmällisyyttä koskevasta velvoitteesta; toimeksisaajan on suojattava ja huolellisesti säilytettävä viitat, merkkipaalut, puikot ja muut rakennuskohdetta pystytettäessä käytetyt merkit.

    27 artikla

    Purkamisesta saatavat tarvikkeet

    27.1. Jos urakkasopimukseen kuuluu purkutöitä, niistä saatavat tarvikkeet ja ainekset ovat toimeksisaajan omaisuutta, jollei erityisohjeissa ja/tai toimeksiantajavaltion laissa toisin määrätä ja 28 artiklan määräyksistä muuta johdu.

    27.2. Jos erityisohjeissa varataan toimeksiantajalle omistusoikeus purkamisesta saataviin tarvikkeisiin tai kaikkiin siitä saataviin aineksiin tai osaan niistä, toimeksisaaja toteuttaa niiden säilyttämiseksi tarvittavat varotoimenpiteet. Hän on vastuussa mainittujen tarvikkeiden tai ainesten tuhoutumisesta tai vahingoittumisesta, jonka hän itse tai hänen valtuuttamansa henkilöt ovat aiheuttaneet.

    27.3. Huolimatta siitä käytöstä, johon toimeksiantaja aikoo osoittaa tarvikkeet tai ainekset, joiden omistusoikeuden hän varaa itselleen, kuljetus- ja varastoimiskustannukset sekä varastointikustannukset urakan valvojan osoittamassa paikassa ovat toimeksisaajan vastuulla, jos siirtoetäisyys on enintään 100 metriä.

    27.4. Jollei erityisohjeista muuta johdu, toimeksisaaja poistaa omalla kustannuksellaan kivimurskan ja muut purkamisesta saatavat ainekset sitä mukaa kuin sitä syntyy, sekä työmaan hylkytavaran ja romun.

    28 artikla

    Löydöt

    28.1. Kaivu- tai purkutöiden kuluessa tehdyt mitkä tahansa löydöt saatetaan viipymättä urakan valvojan tietoon.Tämä päättää mainittujen löytöjen osalta toteutettavista toimenpiteistä ottaen asianmukaisesti huomioon toimeksiantajavaltion lain.

    28.2. Toimeksiantaja pidättää itsellään omistusoikeuden niihin aineksiin, jotka on löydetty sille kuuluvilla maa-alueilla suoritettujen kaivu- ja purkutöiden kuluessa edellyttäen, että toimeksisaajalle suoritetaan korvaus hänen suorittamistaan erityisistä ponnisteluista.

    28.3. Kaivu- tai purkutöiden kuluessa löydetyt taide- ja antiikkiesineet, luonnonesineet tai vanhat rahat ja muut tieteellistä mielenkiintoa omaavat esineet samoin kuin harvinaiset tai jalometallia olevat esineet ovat toimeksiantajan omaisuutta.

    28.4. Riitatapauksissa toimeksiantaja on yksin toimivaltainen päättämään 28 artiklan 1 ja 3 kohdassa mainittujen edellytysten täyttymisestä.

    29 artikla

    Väliaikaiset rakennelmat

    29.1. Toimeksisaaja toteuttaa omalla kustannuksellaan rakennusurakan suorittamisen mahdollistavat väliaikaiset rakennelmat. Hän antaa urakan valvojalle piirustukset rakennelmista, joita hän aikoo käyttää, kuten työpadoista, rakennustelineistä, metalliristikoista ja tukilaudoituksista. Hän ottaa huomioon urakan valvojan tekemät huomautukset ja ottaa vastuun mainituista piirustuksista.

    29.2. Jos erityisohjeiden mukaisesti erityisten väliaikaisten rakennelmien suunnittelu kuuluu toimeksiantajalle, urakan valvoja toimittaa toimeksisaajalle tarvittavat piirustukset hyvissä ajoin, jotta tämä voi rakentaa mainitut rakennelmat ohjelmansa mukaisesti. Tässä tapauksessa toimeksiantaja on yksin vastuussa suunnittelun turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimeksisaaja on kuitenkin vastuussa niiden oikeasta toteuttamisesta.

    30 artikla

    Maaperän tutkimukset

    Jollei erityisohjeiden lausekkeista tai teknisistä eritelmistä muuta johdu, toimeksisaaja antaa urakan valvojan käytettäväksi henkilökunnan ja tarvittavat laitteistot urakan valvojan kohtuudella välttämättöminä pitämien maaperän tutkimusten suorittamiseksi. Hänelle korvataan mainittuja töitä varten käytetyistä tai käyttöön asetetuista työvoimasta ja laitteistoista koituvat todelliset kustannukset, jollei työvoimasta ja laitteistosta ole jo määräyksiä urakkasopimuksessa.

    31 artikla

    Päällekkäiset urakkasopimukset

    31.1. Toimeksisaajan on urakan valvojan vaatimusten mukaisesti annettava kohtuullisissa rajoissa kaikkea mahdollista apua muille toimeksiantajan käyttämille toimeksisaajille ja näiden työläisille samoin kuin toimeksiantajan ja muiden julkisten toimielinten työläisille, joita voidaan käyttää työmaalla tai sen läheisyydessä suorittamaan urakkasopimukseen kuulumattomia rakennusurakoita tai suorittamaan rakennuskohteen rakentamiseen liittyvää urakkasopimusta, jonka toimeksiantaja voi tehdä.

    31.2. Kuitenkin jos toimeksisaaja asettaa urakan valvojan kirjallisesta pyynnöstä muun toimeksisaajan, julkisen toimielimen tai toimeksiantajan käytettäväksi teitä tai väyliä, jotka toimeksisaajan on huollettava, tai sallii mainittujen henkilöiden käyttää työmaalla olevia väliaikaisia rakennelmiaan, rakennustelineitään tai laitteistojaan tai suorittaa minkä tahansa muun palveluksen, josta ei oltu määrätty urakkasopimuksessa, toimeksiantaja myöntää toimeksisaajalle mainitusta käytöstä tai palveluksesta urakan valvojan kohtuullisena pitämän korvauksen ja/tai määräajan pidennyksen.

    31.3. Tämä 31 artikla ei vapauta toimeksisaajaa sopimusvelvoitteistaan eikä anna hänelle oikeutta muuhun kuin sen 2 kohdassa tarkoitettuun korvaukseen.

    32 artikla

    Patentit ja lisenssit

    Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, toimeksisaajan on pidettävä toimeksiantaja ja urakan valvoja kaikkien sellaisten kanteiden ulkopuolella, jotka johtuvat patenttien, lisenssien, suunnitelmien, piirrosten, mallien, merkkien tai tuotemerkkien käytöstä, sellaisena kuin siitä määrätään urakkasopimuksessa, jollei tämä rikkomus johdu toimeksiantajan ja/tai urakan valvojan toimittamien suunnitelmien tai erityisohjeiden tarkasta noudattamisesta.

    TÖIDEN ALOITTAMINEN JA VIIVÄSTYMINEN

    33 artikla

    Rakennusurakan aloittamista koskevat määräykset

    33.1. Toimeksiantaja vahvistaa päivän, jona urakkasopimuksen täytäntöönpano on aloitettava; hän ilmoittaa siitä toimeksisaajalle urakkasopimuksen tekemistä koskevassa tiedonannossa tai urakan valvojalta tulevalla työmääräyksellä.

    33.2. Rakennusurakan suorittaminen alkaa viimeistään 180 päivän kuluttua urakkasopimuksen tekemistä koskevasta tiedonannosta, jolleivat sopimuspuolet toisin sovi.

    34 artikla

    Täytäntöönpanon määräaika

    Täytäntöönpanon määräaika alkaa 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrättynä päivänä. Se määrätään urakkasopimuksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan nojalla mahdollisesti myönnettävien pidennysten soveltamista.

    35 artikla

    Täytäntöönpanon määräajan pidentäminen

    35.1. Toimeksisaaja voi pyytää täytäntäänpanon määräajan pidentämistä, jos urakkasopimuksen täytäntöönpano tosiasiallisesti viivästyy tai sen voidaan ennakoida viivästyvän jostakin seuraavista syistä:

    a) poikkeuksellisen epäsuotuisat ilmastolliset olosuhteet toimeksiantajavaltiossa;

    b) keinotekoiset esteet tai fyysiset olosuhteet, joita kokeneen toimeksisaajan oli kohtuudella mahdotonta ennakoida;

    c) päättämispäivään vaikuttavat työmääräykset, jolleivät ne johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä;

    d) toimeksiantajan sopimusvelvoitteiden laiminlyönti;

    e) rakennusurakan keskeyttäminen muusta kuin toimeksisaajan laiminlyönnistä;

    f) ylivoimainen este

    g) muu yleisissä sopimusehdoissa tarkoitettu syy, joka ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä.

    35.2. Toimeksisaaja ilmoittaa urakan valvojalle 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on havainnut viivästymisen olevan mahdollista, aikomuksestaan pyytää täytäntöönpanon määräajan pidennystä, johon hän arvioi olevansa oikeutettu, ja toimittaa tälle heti kun olosuhteet sen kohtuudella sallivat täydelliset ja yksityiskohtaiset tiedot mainitusta pyynnöstä, jotta se voidaan heti tutkia.

    35.3. Toimeksiantajaa ja tarvittaessa toimeksisaajaa kuultuaan urakan valvoja myöntää toimeksisaajalle osoitetulla kirjallisella tiedonannolla perusteltuna pidetyn täytäntöönpanon määräajan pidentämisen, joka alkaa myöhemmin tai takautuvasti, tai ilmoittaa toimeksisaajalle, ettei tällä ole oikeutta pidennykseen.

    36 artikla

    Täytäntöönpanon viivästyminen

    36.1. Jos toimeksisaaja ei saa rakennusurakkaa päätökseen urakkasopimuksessa määrättynä aikana/määrättyinä aikoina, toimeksiantajalla on oikeus ilman vaatimusta ja rajoittamatta muiden urakkasopimuksessa tarkoitettujen keinojen käyttämistä kiinteään vahingonkorvaukseen jokaiselta päivältä tai päivän osalta, joka kuluu sopimuksen mukaisen tai 35 artiklan nojalla pidennetyn määräajan ja rakennusurakan tosiasiallisen päättymispäivän välillä, erityisohjeissa vahvistetulla perusteella ja niissä vahvistettuun enimmäismäärään saakka. Jos rakennuskohde on vastaanotettu osittain 59 artiklan mukaisesti, erityisohjeissa vahvistettua kiinteää vahingonkorvausta voidaan vähentää määrällä, joka vastaa osittain vastaanotetun rakennuskohteen osan arvon ja koko rakennuskohteen kokonaisarvon välistä suhdetta.

    36.2. Jos toimeksiantajalla on oikeus 36 artiklan 1 kohdan mukaiseen enimmäismäärään, se voi annettuaan toimeksisaajalle ennakkoilmoituksen:

    a) pidättää asianmukaisesta täytäntöönpanosta annetun takuun

    ja/tai

    b) purkaa urakkasopimuksen

    ja

    c) tehdä urakkasopimuksen kolmannen henkilön kanssa, jolloin toimeksisaaja vastaa jäljellä olevien töiden suorittamisesta aiheutuvista kustannuksista.

    37 artikla

    Muutokset

    37.1. Urakan valvoja on toimivaltainen määräämään muutoksista mihin tahansa rakennuskohteen osaan rakennusurakan asianmukaiseksi loppuunsaattamiseksi ja/tai asianmukaiseksi suorittamiseksi. Mainitut muutokset voivat olla lisäyksiä, poistoja, vaihtoja sekä laadun, määrän, muodon, luonteen, lajin, paikan, mittojen, vaaituksen tai yhteensovittamisen muutoksia tai muutoksia rakennusurakan suorittamiseksi määrättyyn jaksotukseen, tapaan tai aikatauluun. Muutosmääräys ei mitätöi urakkasopimusta; mainittujen muutosten taloudellinen vaikutus arvioidaan kuitenkin 37 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaisesti.

    37.2. Muutokset tehdään ainoastaan työmääräyksellä, kuitenkin siten, että:

    a) jos urakan valvoja jostakin syystä pitää tarpeellisena antaa suullisen ohjeen, hän vahvistaa sen mahdollisimman pian työmääräyksellä;

    b) jos toimeksisaaja vahvistaa kirjallisesti 37 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun suullisen ohjeen, ja jollei urakan valvoja heti kirjallisesti kumoa vahvistusta, työmääräystä pidetään annettuna muutoksen tekemiseksi, jollei erityisohjeista muuta johdu;

    c) työmääräystä ei vaadita muutoksen tekemiseksi, jos kyseessä on töiden määrän lisääminen tai vähentäminen, ja jos lisääminen tai vähentäminen johtuu yksityiskohtaisessa arviossa tai hintaluettelossa arvioidun määrän riittämättömyydestä tai yliarvioimisesta.

    37.3. Urakan valvoja ilmoittaa toimeksisaajalle muutoksen luonteesta ja muodosta ennen muutoksen tekemistä koskevan työmääräyksen antamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista. Saatuaan tämän ilmoituksen toimeksisaaja tekee mahdollisimman pian urakan valvojalle esityksen, joka koskee:

    a) suoritettavien tehtävien tai toteutettavien toimenpiteiden kuvausta ja täytäntöönpano-ohjelmaa

    ja

    b) mahdollisesti tarvittavia muutoksia yleiseen täytäntöönpano-ohjelmaan tai toimeksisaajan urakkasopimuksen mukaisiin velvoitteisiin

    ja

    c) urakkasumman mukauttamista 37 artiklassa mainittujen sääntöjen mukaisesti.

    37.4. Saatuaan 37 artiklan 3 kohdassa mainitun toimeksisaajan esityksen ja kuultuaan asianmukaisesti toimeksiantajaa ja tarvittaessa toimeksisaajaa, urakan valvoja päättää mahdollisimman pian, onko muutos aiheellinen. Jos urakan valvoja päättää toteuttaa sen, hän antaa työmääräyksen, jossa ilmoitetaan, että muutos on suoritettava siihen hintaan ja niillä edellytyksillä, jotka on määritelty 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa toimeksisaajan esityksessä tai sellaisina, kuin urakan valvoja on ne tarkistanut 37 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    37.5. Urakan valvoja vahvistaa 37 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti määräämiinsä muutoksiin sovellettavat hinnat seuraavien periaatteiden mukaan:

    a) jos töiden luonne on sama kuin yksityiskohtaisessa arviossa tai hintaluettelossa hinnoiteltujen töiden ja ne suoritetaan samanlaisin edellytyksin, ne arvioidaan niissä olevilla perusteilla ja niissä oleviin hintoihin;

    b) jos töiden luonne ei ole sama eikä niitä ole suoritettava samanlaisin edellytyksin, arvioinnin perustana käytetään urakkasopimuksen perusteita ja hintoja siinä määrin kuin se on perusteltua, muussa tapauksessa urakan valvoja suorittaa tasapuolisen arvioinnin;

    c) jos muutoksen luonne tai määrä suhteessa koko urakkasopimuksen luonteeseen ja määrään tai sen osaan ovat sellaiset, ettei urakkasopimuksessa oleva rakennuskohdetta koskeva peruste tai hinta enää vaikuta urakan valvojan mielestä yhdenmukaiselta mainitusta muutoksesta johtuen, hän vahvistaa olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena ja asianmukaisena pitämänsä perusteen tai hinnan;

    d) jos muutos on välttämätön toimeksisaajan laiminlyönnin tai hänestä johtuvan urakkasopimuksen täyttämättä jättämisen vuoksi, toimeksisaaja vastaa mainitusta muutoksesta aiheutuvista lisäkuluista.

    37.6. Saatuaan työmääräyksen, jolla muutoksesta määrätään, toimeksisaaja täyttää sen, ja hänen on tällöin noudatettava näitä yleisiä sopimusehtoja samalla tavoin kuin muutoksesta olisi määrätty urakkasopimuksessa. Rakennusurakkaa ei saa viivästyttää täytäntöönpanon määräajan mahdollista pidentämistä tai urakkasumman muuttamista odotettaessa. Jos määräys muutoksen suorittamisesta on annettu ennen urakkasumman muuttamista, toimeksisaaja laatii selvityksen muutoksesta johtuvista kustannuksista ja sen suorittamiseen käytetystä ajasta. Urakan valvoja voi tutkia mainittua selvitystä aina, kun tätä pidetään kohtuullisena.

    37.7. Jos rakennuskohdetta väliaikaisesti vastaanotettaessa työmääräyksestä tai muusta olosuhteesta, jota ei voida lukea toimeksisaajan laiminlyönnin syyksi, johtuvien töiden kokonaisarvo on yli 15 prosenttia urakkasummasta, urakan valvoja määrää toimeksiantajaa ja toimeksisaajaa kuultuaan lisäyksistä tai vähennyksistä urakkasummaan 37 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Näin määrätyn summan perustana on töiden arvon lisäämisen tai vähentämisen 15 prosenttia ylittävä osa. Urakan valvoja antaa tästä summasta tiedon toimeksiantajalle ja toimeksisaajalle, ja urakkasummaa muutetaan vastaavasti.

    38 artikla

    Rakennusurakan keskeyttäminen

    38.1. Urakan valvojan määräyksestä toimeksisaaja keskeyttää rakennusurakan kokonaan tai osittain sellaiseksi ajaksi ja siten, kuin urakan valvoja pitää tarpeellisena.

    38.2. Keskeyttämisen aikana toimeksisaaja toteuttaa tarvittavat väliaikaiset toimenpiteet varmistaakseen rakennuskohteen, varusteiden, laitteistojen ja työmaan suojaamiseksi turmeltumiselta, menetyksiltä ja vahingoilta. Väliaikaisista toimenpiteistä aiheutuvat lisäkustannukset lisätään urakkasummaan, jollei:

    a) keskeyttämisestä määrätä toisin urakkasopimuksessa

    tai

    b) keskeyttäminen ole välttämätöntä toimeksisaajan laiminlyönnin vuoksi

    tai

    c) keskeyttäminen ole välttämätöntä työmaan tavanomaisten ilmastollisten olosuhteiden vuoksi

    tai

    d) keskeyttäminen ole välttämätöntä turvallisuuden tai kaikkien töiden tai osan niistä asianmukaisen suorittamisen varmistamiseksi, jollei se ole välttämätöntä urakan valvojan tai toimeksiantajan toimen tai laiminlyönnin vuoksi tai 21 artiklassa tarkoitetun poikkeuksellisen vaaran vuoksi.

    38.3. Toimeksisaajalla on oikeus urakkasumman lisäykseen vain, jos hän ilmoittaa urakan valvojalle 30 päivän kuluessa saatuaan määräyksen rakennusurakan keskeyttämisestä aikovansa sitä vaatia.

    38.4. Toimeksiantajaa ja toimeksisaajaa kuultuaan urakan valvoja vahvistaa lisämaksun ja/tai täytäntöönpanon määräajan pidentämisen, joiden myöntämistä toimeksisaajan vaatimuksen johdosta hän pitää oikeudenmukaisina ja kohtuullisina.

    38.5. Jos keskeyttämisaika on enemmän kuin 180 päivää ja jos keskeyttäminen ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä, hän voi urakan valvojalle lähetettävällä tiedonannolla pyytää lupaa jatkaa rakennusurakkaa 30 päivän määräajassa tai purkaa urakkasopimuksen.

    TARVIKKEET JA TYÖSKENTELY

    39 artikla

    Työpäiväkirja

    39.1. Jollei erityisohjeista muuta johdu, urakan valvoja pitää työmaalla työpäiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat tiedot:

    a) ilmastolliset olosuhteet, töiden keskeytykset huonon sään vuoksi, työtunnit, työmaalla olevien työläisten lukumäärä ja luokka, toimitetut tarvikkeet, käytetyt tarvikkeet, käyttökelvottomat tarvikkeet, paikalla suoritetut kokeet, lähetetyt näytteet, ennalta-aavistamattomat tapahtumat sekä toimeksisaajalle annetut työmääräykset;

    b) yksityiskohtaiset selvitykset suoritettujen töiden määrällisistä ja laadullisista seikoista ja toimitetut ja käytetyt tavarat, jotka voidaan tarkastaa työmaalla ja joita käytetään toimeksisaajalle suoritettavia maksuja laskettaessa.

    39.2. Selvitykset ovat työpäiväkirjan erottamaton osa, mutta ne voidaan tarvittaessa laatia erillisille asiakirjoille. Selvityksiä laadittaessa noudatettavat tekniset säännöt vahvistetaan erityisohjeissa.

    39.3. Toimeksisaaja varmistautuu siitä, että selvitykset laaditaan hyvissä ajoin ja erityisohjeiden mukaisesti sellaisista töistä, palveluksista ja toimituksista, joita ei voida mitata tai tarkastaa myöhemmin; jos näin ei menetellä, hänen on hyväksyttävä urakan valvojan päätökset, jollei hän omalla kustannuksellaan muuta todista.

    39.4. Työpäiväkirjaan rakennusurakan edistymisestä tehtävät merkinnät allekirjoittaa urakan valvoja ja toimeksisaaja tai hänen edustajansa. Kiistatapauksissa toimeksisaaja saattaa kantansa urakan valvojan tietoon 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jona kiistanalaiset merkinnät tai selvitykset on kirjattu. Jos toimeksisaaja pidättyy allekirjoittamasta tai tekemästä kantaansa tiettäväksi asetetussa määräajassa, hänen katsotaan hyväksyneen päiväkirjassa olevat merkinnät. Hän voi tarkastaa päiväkirjan milloin tahansa ja voi, asiakirjaa pois viemättä, ottaa tai saada jäljennöksen maininnoista, joista hän pitää tarpeellisena olla tietoinen.

    39.5. Toimeksisaaja toimittaa pyynnöstä urakan valvojalle työpäiväkirjan asianmukaiseksi pitämiseksi tarvittavat tiedot.

    40 artikla

    Rakennuskohteiden ja tarvikkeiden laatu

    40.1. Rakennuskohteiden, ainesosien ja tarvikkeiden on oltava urakkasopimuksessa määrättyjen teknisten eritelmien, piirustusten, mittojen, mallien, näytteiden, kaavojen ja määräysten mukaisia ja kaikki ne on pidettävä toimeksiantajan ja urakan valvojan saatavilla, jotta he voivat viitata niihin koko työn kestoajan.

    40.2. Toimeksisaaja esittää urakan valvojalle pyynnön erityisohjeissa määrätystä teknisestä ennakkohyväksynnästä. Pyynnössä viitataan urakkasopimukseen ja ilmoitetaan palstan numero ja paikka, jossa vastaanottamisen on määrä tapahtua tapauksen mukaan. Pyynnössä määriteltyjä ainesosia ja tarvikkeita voidaan käyttää rakennuskohteessa vain, jos urakan valvoja on ennakolta todistanut, että ne vastaavat vastaanottamiselle määrättyjä edellytyksiä.

    40.3. Vaikka rakennuskohteessa tai ainesosien valmistamisessa käytettävät tarvikkeet ja ainekset olisikin teknisesti hyväksytty tällä tavoin, ne voidaan vielä hylätä ja toimeksisaajan on ne viipymättä vaihdettava, jos uusi tarkastus tuo esiin virheitä tai valmistusvikoja.Toimeksisaajalle annetaan mahdollisuus korjata ja kunnostaa hylätyt tarvikkeet ja ainekset, mutta ne voidaan hyväksyä työkohteessa käytettäviksi ainoastaan, jos ne on korjattu ja kunnostettu urakan valvojaa tyydyttävällä tavalla.

    41 artikla

    Valvonta ja tarkastukset

    41.1. Toimeksisaaja valvoo, että ainesosat ja tarvikkeet kuljetetaan työmaalle hyvissä ajoin, jotta urakan valvoja voi ottaa ne vastaan. Hänen katsotaan olevan täysin selvillä mahdollisista vaikeuksista tässä suhteessa, eikä hänellä ole lupa vedota mihinkään viivästymisen syyhyn velvoitteidensa täyttämisessä.

    41.2. Tarkastaakseen, että ainesosat, tarvikkeet ja työ ovat vaaditun laatuisia ja tarvittaessa vaaditun määräisiä, urakan valvojalla on oikeus tarkastaa, tutkia, mitata ja testata niitä sekä tarkastaa joko itse tai valtuutetun asiamiehen välityksellä kaiken urakkasopimuksen mukaisesti toimitettavan, valmistettavana tai rakennettavana olevan valmistus- tai rakennusvaiheet. Mainitut toiminnot suoritetaan rakennus- tai valmistuspaikalla tai työmaalla tai muussa urakkasopimuksessa osoitetussa paikassa.

    41.3. Kokeita ja tarkastuksia varten toimeksisaaja:

    a) antaa ilmaiseksi ja väliaikaisesti urakan valvojan käyttöön apua, näytteitä, osia, koneita, varusteita, työkaluja tai tarvikkeita sekä työvoimaa, joita tavanomaisesti tarvitaan tarkastuksia ja kokeita varten;

    b) sopii urakan valvojan kanssa kokeiden ajasta ja paikasta;

    c) järjestää urakan valvojalle aina, kun tätä pidetään kohtuullisena pääsyn paikkaan, jossa kokeiden on määrä tapahtua.

    41.4. Jos urakan valvoja ei ole läsnä kokeita varten sovittuna päivänä, toimeksisaaja voi, jollei urakan valvoja anna muita ohjeita, suorittaa kokeet, joita pidetään urakan valvojan läsnäollessa suoritettuina. Toimeksisaaja lähettää viipymättä koetulosten oikeaksi todistetut jäljennökset urakan valvojalle, jota kokeiden tulokset sitovat, jos hän ei ole osallistunut niihin.

    41.5. Jos ainesosat ja tarvikkeet ovat menestyksellisesti läpäisseet 41 artiklassa tarkoitetut kokeet, urakan valvoja antaa toimeksisaajalle tiedon tuloksista tai vahvistaa toimeksisaajan tätä varten laatiman todistuksen.

    41.6. Jos urakan valvoja ja toimeksisaaja ovat eri mieltä kokeiden tuloksista, kumpikin osapuoli toimittaa näkemyksensä tiedoksi toiselle 15 päivän kuluessa erimielisyyden syntymisestä. Urakan valvoja tai toimeksisaaja voi pyytää, että kokeet uusitaan samoin edellytyksin tai, jos toinen osapuoli sitä pyytää, yhteisellä sopimuksella valittu asiantuntija suorittaa ne. Koepöytäkirjat annetaan urakan valvojalle, joka toimittaa tulokset viipymättä tiedoksi toimeksisaajalle. Vastakokeiden tulokset ratkaisevat. Vastakokeiden kustannuksista vastaa se osapuoli, jonka vastakokeet ovat osoittaneet olleen väärässä.

    41.7. Urakan valvoja ja hänen valtuuttamansa henkilö eivät saa tehtäviään hoitaessaan ilmaista muille kuin siihen luvan saaneille henkilöille rakennusmenetelmiä ja yrityksen toimintaa koskevia tietoja, joita he ovat saaneet tarkastuksia ja kokeita suorittaessaan.

    42 artikla

    Hylkääminen

    42.1. Ainesosat ja tarvikkeet, jotka eivät täytä määriteltyä laatua, hylätään. Hylättyihin ainesosiin ja tarvikkeisiin voidaan kiinnittää erityinen merkki. Se ei saa turmella niitä, eikä vaikuttaa niiden kaupalliseen arvoon. Toimeksisaaja poistaa hylätyt ainesosat ja tarvikkeet työmaalta urakan valvojan vahvistamassa määräajassa ja jollei näin menetellä, urakan valvoja poistaa ne omasta aloitteestaan toimeksisaajan kustannuksella ja vastuulla. Rakennuskohdetta, jossa on käytetty hylättyjä ainesosia tai tarvikkeita, ei vastaanoteta.

    42.2. Rakennuskohteen rakentamisaikana ja ennen sen vastaanottamista urakan valvoja voi määrätä tai päättää, että:

    a) työmaalta poistetaan työmääräyksellä vahvistetussa määräajassa ainesosat tai tarvikkeet, jotka eivät urakan valvojan mielestä ole urakkasopimuksen mukaisia;

    b) ne korvataan urakkasopimuksen mukaisilla ja asianmukaisilla ainesosilla ja tarvikkeilla

    tai

    c) toimeksisaaja purkaa ja rakentaa uudelleen tai tyydyttävästi korjaa rakennuskohteen, jonka ainesosat, tarvikkeet, työ tai toimeksisaajan vastuulla oleva suunnittelu eivät urakan valvojan mielestä ole urakkasopimuksen mukaisia, edeltävistä kokeista tai mahdollisista etumaksuista huolimatta.

    42.3. Urakan valvoja ilmoittaa kirjallisesti toimeksisaajalle päätöksensä ja antaa kuvauksen esille tulleista virheistä heti, kun se on kohtuudella mahdollista.

    42.4. Toimeksisaaja korjaa täten osoitetut virheet nopeasti omalla kustannuksellaan. Jollei näin tapahdu, urakan valvojalla on tarvittaessa oikeus työllistää muita henkilöitä suorittamaan samat päätyöt tai niihin liittyvät työt, ja urakan valvoja voi vähentää kaikki tähän liittyvät kustannukset toimeksisaajalle suoritetuista tai suoritettavista maksuista.

    42.5. Tämän 42 artiklan määräykset eivät vaikuta 36 ja 63 artiklassa tarkoitettuihin toimeksiantajan oikeuksiin.

    43 artikla

    Varusteiden ja tarvikkeiden omistusoikeus

    43.1. Kaikki toimeksisaajan hankkimat laitteistot, väliaikaiset rakennelmat, varusteet ja tarvikkeet on tarkoitettu, kun ne tuodaan työmaalle, ainoastaan töiden suorittamiseen, eikä toimeksisaaja saa poistaa niitä kokonaisuudessaan eikä osittain ilman urakan valvojan lupaa, jollei hän siirrä niitä työmaan sisäpuolella. Mainittua lupaa ei kuitenkaan tarvita ajoneuvoille, jotka on tarkoitettu toimihenkilöiden, työntekijöiden ja laitteistojen, väliaikaisten rakennelmien, varusteiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen työmaalle tai sieltä pois.

    43.2. Erityisohjeissa voidaan määrätä, että laitteistot, väliaikaiset rakennelmat, varusteet ja tarvikkeet, jotka ovat työmaalla ja jotka kuuluvat toimeksisaajalle tai yhtiölle, jossa toimeksisaaja on enemmistöosakkaana, on urakkasopimuksen koko täytäntöönpanoajaksi:

    a) annettu toimeksiantajalle

    tai

    b) annettu toimeksiantajalle pantiksi

    tai

    c) ovat muiden etuoikeuteen tai vakuuteen liittyvien järjestelyjen kohteena.

    43.3. Jäljempänä 63 artiklan mukaisissa urakkasopimuksen purkamistapauksissa, jos toimeksisaaja jättää sopimuksen täyttämättä, urakan valvojalla on oikeus käyttää työmaalla olevia laitteistoja, väliaikaisia rakennelmia, varusteita ja tarvikkeita rakennusurakan loppuun saattamiseksi.

    43.4. Kaikesta toimeksisaajan työmaalle tuotujen laitteistojen, väliaikaisten rakennelmien, varusteiden ja tarvikkeiden vuokralle ottamisesta seuraa, jos toimeksiantaja on 7 päivän kuluessa 64 artiklan mukaisen urakkasopimuksen purkamisen voimaantulosta alkaen tehnyt kirjallisen pyynnön ja toimeksiantaja on suostunut maksamaan kaikki vuokrakustannukset tästä päivästä alkaen, että omistajan on vuokrattava nämä laitteistot, väliaikaiset rakennelmat, varusteet ja tarvikkeet samoin edellytyksin kuin hän pn ne vuokrannut toimeksisaajalle, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimeksiantajan oikeutta sallia niiden käyttö kaikille muille urakoitsijoille, jotka työskentelevät hänelle saattaakseen rakennusurakan loppuun 64 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    43.5. Jos urakkasopimus purkautuu ennen rakennusurakan loppuun saattamista, on toimeksisaajan heti luovutettava toimeksiantajalle ne laitteistot, väliaikaiset rakennelmat, varusteet ja tarvikkeet, joiden omistusoikeus on annettu toimeksiantajalle tai luovutettu hänelle pantiksi 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jollei näin menetellä, toimeksiantaja voi toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet saadakseen kyseiset laitteistot, väliaikaiset rakennelmat, varusteet ja tarvikkeet haltuunsa sekä saadakseen korvauksen tähän liittyvistä kustannuksista.

    MAKSUT

    44 artikla

    Yleiset edellytykset

    44.1. Maksut on suoritettava kansallisessa valuutassa, jollei urakkasopimuksessa toisin määrätä.

    44.2. Erityisohjeissa vahvistetaan hallinnolliset tai tekniset edellytykset, jotka ovat edellytyksenä 45-56 artiklan mukaisten ennakko- ja etumaksujen ja/tai tasoitusmaksujen suorittamiselle.

    45 artikla

    Väliaikaisin hinnoin tehty urakkasopimus

    45.1. Jos urakkasopimus on poikkeuksellisesti tehty väliaikaisin hinnoin, on maksettavat summat laskettava:

    a) kuten 49 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kustannuksiltaan valvotun rakennusurakan osalta

    tai

    b) aluksi väliaikaisten hintojen perusteella ja sitten heti, kun urakkasopimuksen täyttämisen edellytykset ovat tiedossa, kuten 49 artiklan 1 kohdan a ja b kohdassa tarkoitettujen kiinteähintaisten tai yksikköhinnoiteltujen urakkasopimusten osalta, tai sekatyyppisten urakkasopimusten osalta.

    45.2. Toimeksisaajan on toimitettava kaikki tiedot, joita toimeksiantaja tai urakan valvoja kohtuudella pyytää kaikista työsopimukseen liittyvistä asioista urakkasopimuksen arviointia varten. Jollei töiden arvioimisesta päästä sopimukseen, urakan valvoja vahvistaa maksettavat summat.

    46 artikla

    Ennakkomaksut

    46.1. Jos erityisohjeissa niin määrätään, on toimeksisaajan pyynnöstä hänelle myönnettävä ennakkomaksuja rakennusurakan suorittamiseen liittyviä toimia varten seuraavissa tapauksissa:

    a) kiinteänä ennakkomaksuna urakkasopimuksen aloittamisesta aiheutuneiden kustannuksien peittämiseksi,

    b) jos toimeksisaaja esittää perusteita urakkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavan ostosopimuksen tai tarvike-, varuste-, laitteisto-, kone- tai työkalutilauksen tekemiselle, sekä muille tärkeille ennakkokuluille, kuten patenttimaksuille tai tutkimusten suorittamiselle.

    46.2. Erityisohjeissa vahvistetaan ennakkomaksujen kokonaissumma, joka ei saa olla yli 10 prosenttia alkuperäisestä urakkasummasta 46 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kiinteän ennakkomaksun osalta, eikä 20 prosenttia mainitusta summasta 46 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen muiden ennakkomaksujen osalta.

    46.3. Mitään ennakkomaksua ei makseta ennen:

    a) urakkasopimuksen tekemistä,

    b) kuin toimeksisaaja on antanut toimeksiantajan hyväksi takuun asianmukaisesta täytäntöönpanosta 15 artiklan mukaisesti

    ja

    c) kuin toimeksisaaja on antanut toimeksiantajan hyväksi jonkin 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun laitoksen antaman sellaisen yhteisvastuullisen takauksen ennakkomaksujen kokonaismäärästä, jota ei vapauteta ennen kuin toimeksisaaja on korvannut kaikki ennakkomaksut niistä etumaksuista, jotka hänelle kuuluvat urakkasopimuksen nojalla.

    46.4. Toimeksisaajan on käytettävä ennakkomaksut ainoastaan rakennusurakan suorittamiseen liittyviin toimiin. Jos toimeksisaaja käyttää koko ennakkomaksun tai sen osan muihin tarkoituksiin, ennakkomaksu erääntyy viipymättä takaisin maksettavaksi eikä toimeksisaajalle makseta mitään muita ennakkomaksuja.

    46.5. Jos ennakkomaksutakuu ei ole enää asianmukainen ja voimassa ja eikä toimeksisaaja korjaa asiaa, toimeksiantaja saa pidättää ennakkomaksua vastaavan summan tulevista ennakkomaksuista, jotka kuuluvat toimeksisaajalle urakkasopimuksen perusteella tai soveltaa 15 artiklan 6 kohdan määräyksiä.

    46.6. Jos jostakin syystä urakkasopimus puretaan, ennakkomaksuja varten annetut takuut voidaan periä sen erotuksen korvaamiseksi, jonka toimeksisaaja vielä on velkaa ennakkomaksuista eikä takaaja voi siirtää maksamista tai vastustaa sitä mistään syystä.

    46.7. Edellä 46 artiklassa tarkoitetut ennakkomaksuja varten annetut takuut vapautetaan sitä mukaa, kuin ennakkomaksut maksetaan takaisin.

    46.8. Muut ennakkomaksujen myöntämis- ja takaisin maksamista koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan erityisohjeissa.

    47 artikla

    Takuupidätykset

    47.1. Erityisohjeissa määrätään etumaksuista perittävästä määrästä, joka on pidätettävä takuuna toimeksisaajan velvoitteiden täyttämisestä takuuaikana, sekä mainittua takuuta säätelevistä säännöistä; pidätys ei missään tapauksessa saa olla yli 10 prosenttia urakkasummasta.

    47.2. Jos toimeksiantaja sen hyväksyy, toimeksisaaja voi halutessaan korvata mainitut takuun pidätykset pidätyksistä annettavalla 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditulla takuulla viimeistään rakennusurakan aloittamista varten vahvistettuna päivänä.

    47.3. Takuun pidätykset tai pidätyksistä annettava takuu vapautetaan 90 päivässä rakennusurakan lopullisesta vastaanottamisesta.

    48 artikla

    Hinnantarkistus

    48.1. Jollei erityisohjeista tai 48 artiklan 4 kohdan määräyksistä muuta johdu, urakkasopimus tehdään kiintein hinnoin, joita ei voida tarkistaa.

    48.2. Jos urakkasopimus on tehty hinnoin, joita voidaan tarkistaa, tarkistuksessa otetaan huomioon tarjoushinnan muodostukseen vaikuttavien merkittävien paikallisten tai ulkoisten hintatekijöiden vaihtelu, kuten työvoima, palvelukset, tarvikkeet ja toimitukset, sekä laeissa tai asetuksissa määrätyt maksut. Tarkistuksen yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan erityisohjeissa.

    48.3. Toimeksisaajan tarjouksessa olevat hinnat katsotaan:

    a) vahvistetuiksi niiden edellytysten perusteella, jotka olivat voimassa 30 päivää ennen tarjousten viimeistä jättöpäivää tai suoraan hyväksyttävissä olevien urakkasopimusten tapauksessa, urakkasopimuksen päivänä;

    b) ottavan huomioon voimassa olevan lainsäädännön ja 48 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna viitepäivänä voimassa olevat verosäädökset.

    48.4. Jos lakia, asetusta, säädöstä tai muuta kansallisen tai alueellisen elimen lain tai asetuksen vahvuista määräystä tai paikallisen viranomaisen tai muun julkisen viranomaisen asetusta tai määräystä muutetaan tai jos sellainen tulee voimaan 48 artiklan 3 kohdassa mainitun päivän jälkeen siten, että se muuttaa urakkasopimuksen sopimuspuolten välistä sopimussuhdetta, toimeksiantaja ja toimeksisaaja neuvottelevat keskenään urakkasopimuksessa toteutettavista soveliaimmista toimenpiteistä, ja he voivat neuvottelujen jälkeen päättää:

    a) muuttaa urakkasopimusta

    tai

    b) vahingonkorvauksen maksamisesta hyvityksenä sopimuspuolen toiselle aiheuttamasta epätasapainosta

    tai

    c) purkaa urakkasopimuksen yhteisestä sopimuksesta.

    48.5. Rakennusurakan suorittamisen viivästyessä toimeksisaajasta riippuvasta syystä tai täytäntöönpanon määräajan, jota on tarvittaessa tarkistettu urakkasopimuksen mukaisesti, päättyessä, uutta hinnantarkistusta ei voida suorittaa väliaikaista vastaanottamista edeltävien 30 päivän aikana, lukuun ottamatta uutta hinnan indeksointia, jos indeksointi on toimeksiantajalle edullinen.

    49 artikla

    Töiden arviointi

    49.1. Rakennusurakkasopimuksia arvioitaessa sovelletaan seuraavia menetelmiä:

    a) kun on kyse kiinteähintaisista urakkasopimuksista, urakkasopimuksen perusteella maksettavat määrät vahvistetaan kiinteän kokonaishinnan erittelyn perusteella tai päätettyjä työvaiheita vastaavan erittelyn perusteella, joka ilmaistaan prosentuaalisena osuutena urakkasummasta. Rakennusurakan osiin mahdollisesti liittyvät työmäärät ovat kiinteitä määriä, joille toimeksisaaja on asettanut kiinteämääräiset hinnat, ja ne maksetaan tosiasiallisesti suoritettujen töiden määrästä riippumatta;

    b) kun on kyse yksikköhinnoitelluista urakkasopimuksista:

    i) urakkasopimuksen perusteella maksettava määrä lasketaan soveltamalla yksikköhintoja vastaavien rakennusurakan osien osalta tosiasiallisesti suoritettuihin työmääriin urakkasopimuksen mukaisesti;

    ii) yksityiskohtaisessa arviossa vahvistetut työmäärät ovat arvioituja määriä, joita ei voida pitää niitä töiden tosiasiallisia ja täsmällisiä määriä edustavina, jotka toimeksisaajan on suoritettava sopimusvelvoitteidensa perusteella;

    iii) urakan valvoja määrää mittaamalla toimeksisaajan suorittamien töiden tosiasiallisen määrän, jotka maksetaan 50 artiklan mukaisesti. Jollei erityisohjeista muuta johdu, arviossa oleviin rakennusurakan osiin ei tehdä lisäyksiä, lukuun ottamatta lisäyksiä, jotka johtuvat 37 artiklan mukaisista muutoksista tai muusta urakkasopimuksen lausekkeesta, joka antaa toimeksisaajalle oikeuden lisämaksuun;

    iv) aikoessaan mitata rakennusurakan osaa urakan valvojan on annettava siitä tieto toimeksisaajalle kohtuullisessa määräajassa ja kutsuttava tämä osallistumaan siihen tai lähettämään pätevän edustajan. Toimeksisaaja tai hänen edustajansa auttaa urakan valvojaa mittauksissa ja antaa tämän pyytämät tarkemmat tiedot. Jos toimeksisaaja ei ole läsnä tai ei lähetä valtuutettua edustajaansa, urakan valvojan toteuttamat tai hyväksymät toimenpiteet sitovat toimeksisaajaa;

    v) työt arvioidaan nettoperusteella yleisistä tai paikallisista käytännöistä riippumatta, jollei urakkasopimuksesta muuta johdu;

    c) kustannuksiltaan valvottujen rakennusurakkasopimusten osalta urakkasopimuksen perusteella maksettava määrä määrätään tosiasiallisten kulujen perusteella, joihin yhteisellä sopimuksella lisätään yleiskustannukset ja voitot. Erityisohjeissa ilmoitetaan ne tiedot, jotka toimeksisaajan on toimitettava urakan valvojalle 49 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi sekä tapa, jolla hänen on ne toimitettava.

    49.2. Jos rakennusurakan osassa on maininta "väliaikainen", siinä osoitettua väliaikaista summaa ei oteta huomioon 37 artiklassa tarkoitettuja prosentuaalisia osuuksia laskettaessa.

    50 artikla

    Etumaksut

    50.1. Jollei erityisohjeista muuta johdu, toimeksisaaja antaa urakan valvojalle etumaksupyynnön kunkin 50 artiklan 7 kohdassa mainitun jakson lopussa urakan valvojan hyväksymässä muodossa. Mainitussa pyynnössä on tapauksen mukaan seuraavat tiedot:

    a) arvio kyseisen jakson päättyessä täytäntöönpantujen pysyvien rakennuskohteiden sopimukseen perustuvasta arvosta;

    b) edellä 48 artiklan mukaisesta hintojen tarkistuksesta tuloksena oleva summa;

    c) edellä 47 artiklan mukaisesti takuuna pidätetty summa;

    d) kyseiseen jaksoon liittyvät luotot ja velat, jotka koskevat työmaalla olevia, pysyviin rakennuskohteisiin sisällytettäviä varusteita ja tarvikkeita, 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määrien osalta ja siinä tarkoitettujen edellytysten mukaan;

    e) summa, joka on vähennettävä ennakkomaksun takaisin maksamiseksi 46 artiklan mukaisesti

    ja

    f) muu summa, jonka saamiseen toimeksisaajalla on urakkasopimuksen mukainen peruste.

    50.2. Toimeksisaajalla on oikeus saada summat, joiden urakan valvoja katsoo vastaavan pysyviin rakennuskohteisiin sisällytettäviä varusteita ja tarvikkeita, jos:

    a) varusteet ja tarvikkeet ovat pysyviä rakennuskohteita koskevien määräysten mukaisia, ja ne on ryhmitelty eriksi siten, että urakan valvoja voi ne tunnistaa;

    b) mainitut varusteet ja tarvikkeet on toimitettu työmaalle, ja ne on asiaankuuluvasti varastoitu ja suojattu menetystä, vahinkoa tai turmeltumista vastaan urakan valvojaa tyydyttävin edellytyksin;

    c) toimeksisaajan tarpeista, tilauksista ja toimituksista sekä urakkasopimuksen mukaisesta varusteiden ja tarvikkeiden käytöstä laatima selvitys pidetty urakan valvojan hyväksymässä muodossa ja ollut tämän saatavilla tarkastusta varten;

    d) toimeksisaaja antaa yhdessä selvityksensä kanssa arvion työmaalla olevien varusteiden ja tarvikkeiden arvosta, johon on liitetty asiakirjat, joita urakan valvoja voi vaatia varusteiden ja tarvikkeiden arviointia varten, ja jotka ovat todisteena varusteiden ja tarvikkeiden omistusoikeudesta ja niiden maksamisesta;

    e) edellä 43 artiklassa tarkoitettujen varusteiden ja tarvikkeiden omistusoikeuden katsotaan kuuluvan toimeksiantajalle, jos erityisohjeissa näin määrätään.

    50.3. Se, että urakan valvoja on hyväksynyt varusteita ja tarvikkeita koskevan 50 artiklan mukaisesti vahvistamansa etumaksun, ei rajoita urakan valvojan urakkasopimukseen perustuvaa oikeutta hylätä varusteet ja tarvikkeet, jotka eivät ole urakkasopimuksen lausekkeiden mukaisia.

    50.4. Toimeksisaaja on vastuussa työmaalla olevien varusteiden ja tarvikkeiden menettämisestä ja vahingoittumisesta ja vastaa niiden varastointi- ja käsittelykustannuksista; hän hankkii tarvittaessa lisävakuutuksen mistä tahansa syystä johtuvan menettämis- tai vahingoittumisvaaran varalta.

    50.5. Etumaksupyyntö hyväksytään tai sitä muutetaan vastaamaan urakan valvojan mielestä toimeksisaajalle urakkasopimuksen perusteella kuuluvaa summaa 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta Urakan valvojan kanta ratkaisee, jos syntyy erimielisyyttä jonkin tekijän arvosta. Vahvistettuaan toimeksisaajalle kuuluvan summan, urakan valvoja lähettää toimeksiantajalle ja toimeksisaajalle tilityksen mainitusta summasta ja ilmoittaa toimeksisaajalle, mistä töistä maksu suoritetaan.

    50.6. Urakan valvoja voi tilityksessä korjata tai muuttaa aikaisemmin laatimaansa selontekoa, ja hänellä on oikeus muuttaa arviota tai lykätä tilityksen antamista, jos rakennusurakkaa ei ole suoritettu kokonaan tai osittain häntä tyydyttävällä tavalla.

    50.7. Etumaksut maksetaan kuukausittain, jollei erityisohjeista muuta johdu.

    51 artikla

    Lopputilitys

    51.1. Viimeistään 90 päivää sen jälkeen, kun 62 artiklassa tarkoitettu todistus lopullisesta vastaanottamisesta on annettu, toimeksisaaja toimittaa urakan valvojalle luonnoksen lopputilitykseksi, jossa on perusteltu yksityiskohtaisesti urakkasopimuksen mukaisesti suoritettujen töiden arvo, samoin kuin muut summat, joita hän pitää itselleen kuuluvina urakkasopimuksen perusteella, jotta urakan valvoja voi valmistaa lopputilityksen. Erityisohjeissa voidaan kuitenkin 51 artiklan 6 kohdan mukaisesti määrätä, että luonnos lopputilitykseksi ja siihen liittyvät menettelyt suoritetaan ennen kuin todistus väliaikaisesta vastaanottamisesta annetaan.

    51.2. Urakan valvoja valmistaa lopputilityksen 90 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut luonnoksen lopputilitykseksi ja kaikki tiedot, jotka voidaan kohtuudella pyytää sen tarkastamista varten; lopputilityksessä vahvistetaan:

    a) urakan valvojan mielestä urakkasopimuksen perusteella maksettava lopullinen määrä

    ja

    b) sen jälkeen, kun on vahvistettu toimeksiantajan ennakolta maksamat määrät ja summat, joihin toimeksiantajalla on oikeus urakkasopimuksen perusteella jäännös, joka toimeksiantajan on mahdollisesti maksettava toimeksisaajalle tai toimeksisaajan toimeksiantajalle, tapauksesta riippuen.

    51.3. Urakan valvoja osoittaa toimeksiantajalle tai tämän asianmukaisesti valtuutetulle edustajalle ja toimeksisaajalle lopputilityksen, josta ilmenee lopullinen määrä, johon toimeksisaajalla on oikeus urakkasopimuksen perusteella. Toimeksiantaja tai tämän asianmukaisesti valtuutettu edustaja ja toimeksisaaja allekirjoittavat lopputilityksen tunnustaen näin hyväksyvänsä urakkasopimuksen perusteella suoritettujen töiden kokonaisarvon ja lopullisen arvon, ja lähettävät viipymättä allekirjoitetun kappaleen urakan valvojalle. Lopputilitykseen ei kuitenkaan sisällytetä riidanalaisia määriä, jotka ovat neuvottelujen, sovittelu- tai välimiesmenettelyn tai oikeudenkäynnin kohteena.

    51.4. Toimeksisaajan allekirjoittama lopputilitys vastaa arvoltaan kuittia, jolla toimeksiantaja vapautetaan velvoitteistaan ja vahvistetaan, että lopputilityksen kokonaismäärä on urakkasopimuksen perusteella toimeksisaajalle kuuluvien määrien kokonais- ja loppujäännös, lukuun ottamatta määriä, jotka ovat sovintojärjestelyn, välimiesmenettelyn tai oikeudenkäynnin kohteena. Kuitilla on kuitenkin vapauttava vaikutus vasta sen jälkeen, kun lopputilityksen mukaisesti toimeksisaajalle kuuluvat maksut on suoritettu ja 15 artiklassa tarkoitettu asianmukaisesta suorittamisesta annettu takuu on palautettu.

    51.5. Toimeksiantaja ei ole toimeksisaajalle vastuussa urakkasopimuksen täytäntöönpanoon välittömästi tai välillisesti liittyvistä kysymyksistä tai asioista, niiden luonteesta riippumatta, jollei toimeksisaaja ole liittänyt tätä koskevaa vaatimusta luonnokseensa lopputilitykseksi.

    51.6. Erityisohjeissa voidaan poiketa 51 artiklan määräyksistä, toimeksiantajavaltion käytännöt huomioon ottaen.

    52 artikla

    Suorat maksut aliurakoitsijoille

    52.1. Jos 7 artiklan nojalla asianmukaisesti hyväksytty aliurakoitsija osoittaa urakan valvojalle vaatimuksen, jossa hän väittää toimeksisaajan jättäneen täyttämättä rahallisen sitoumuksen häntä kohtaan, urakan valvoja määrää toimeksisaajan joko maksamaan aliurakoitsijalle tai ilmoittamaan syyt, joilla maksamista vastustetaan. Jos maksua ei suoriteta tai selitystä ei anneta määräyksessä vahvistetussa ajassa, urakan valvoja voi, varmistuttuaan mainitun aliurakoitsijan suoritteiden täyttämisestä, laatia vastaavan maksutodistuksen, ja toimeksiantaja maksaa aliurakoitsijan vaatiman velan toimeksisaajalle kuuluvista summista. Tämä on täysin vastuussa suoraan maksetuista suorituksista.

    52.2. Jos toimeksisaaja esittää aiheelliset syyt, joiden vuoksi aliurakoitsijan vaatimaa velkaa on kieltäydytty maksamasta kokonaan tai osittain, toimeksiantaja maksaa tälle ainoastaan ne summat, joita ei ole riitautettu. Toimeksiantaja maksaa aliurakoitsijan vaatimat summat, joiden osalta toimeksisaaja on esittänyt aiheelliset maksamisesta kieltäytymistä koskevat perusteet, vasta kyseisten osapuolten sovintojärjestelyn jälkeen, tai sen jälkeen, kun välitystuomio tai tuomioistuimen päätös on annettu asianmukaisesti urakan valvojalle tiedoksi.

    52.3. Suorat maksut alihankkijoille eivät saa olla yli sen urakkasopimuksen hintojen mukaisen arvon, joka täytetyillä suoritteilla, joiden maksamista pyydetään, on; mainittu arvo lasketaan tai arvioidaan yksityiskohtaisen arvion, hintaluettelon tai kiinteän kokonaishinnan erittelyn perusteella.

    52.4. Suorat maksut alihankkijoille suoritetaan kokonaisuudessaan urakkasopimuksen täytäntöönpanomaan kansallisessa valuutassa tai, urakkasopimuksen mukaisesti, osittain mainitussa kansallisessa valuutassa ja osittain ulkomaan valuutassa.

    52.5. Ulkomaan valuutassa suoritetut suorat maksut alihankkijoille lasketaan 56 artiklan mukaisesti. Ne eivät lisää ulkomaan valuutassa maksettavaa kokonaismäärää, sellaisena kuin siitä on määrätty urakkasopimuksessa.

    52.6. Tämän 52 artiklan määräyksiä sovelletaan, jollei 54 artiklan nojalla sovellettavan lain määräyksistä, jotka koskevat sellaisten velkojien oikeutta maksun saamiseen, jotka ovat velan siirronsaajia tai pantinhaltijoita, muuta johdu.

    53 artikla

    Maksun viivästykset

    53.1. Toimeksiantaja maksaa kunkin urakan valvojan laatiman tilityksen ja lopputilityksen perusteella toimeksisaajalle kuuluvat määrät 90 päivän kuluessa siitä päivästä, jona mainittu tilitys tai lopputilitys on hänelle esitetty. Jos mainittu määräaika ylitetään, toimeksisaajalla on oikeus viivästyskorkoon, joka lasketaan suhteessa viivästyspäivien lukumäärään, erityisohjeissa ilmoitetulla perusteella, myös niissä täsmennettyyn enimmäismäärään saakka. Toimeksisaajan oikeus mainittuun maksuun ei rajoita muun urakkasopimukseen perustuvan oikeuden tai keinon soveltamista. Lopputilityksen osalta viivästyskorko lasketaan päivittäin erityismääräyksissä ilmoitetulla perusteella.

    53.2. Jos maksua ei suoriteta 120 päivän kuluessa 53 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määräajan päättymisestä, toimeksisaajalla on oikeus olla panematta täytäntöön urakkasopimusta tai purkaa se.

    54 artikla

    Maksut kolmansille osapuolille

    54.1. Kolmansien osapuolten hyväksi annetut maksumääräykset voidaan täyttää ainoastaan 6 artiklan mukaisen siirron seurauksena. Siirrosta annetaan tieto toimeksiantajalle.

    54.2. Toimeksisaajan ja yksin hänen on ilmoitettava edunhaltijoille mainituista siirroista.

    54.3. Jos toimeksisaajan omaisuutta ulosmitataan siten, että se vaikuttaa hänelle urakkasopimuksen perusteella kuuluviin maksuihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53 artiklassa tarkoitetun määräajan soveltamista, toimeksiantaja voi jatkaa maksujen suorittamista toimeksisaajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon velkojan pidätysoikeuden lopullisesta kumoamisesta.

    55 artikla

    Lisämaksupyynnöt

    55.1. Jos toimeksiantajan mielestä tietyt olosuhteet antavat hänelle oikeuden lisämaksuun urakkasopimuksen perusteella, hän:

    a) jos hän aikoo pyytää tällaista maksua, antaa siitä urakan valvojalle tiedon tai esittää perustellun pyynnön 15 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon kyseisistä olosuhteista

    ja

    b) esittää pyyntöään koskevat tarvittavat täsmennykset heti, kun se on kohtuudella mahdollista mainitun tiedonannon päiväyksen jälkeen, mutta viimeistään 60 päivän kuluessa siitä, jollei hän urakan valvojan kanssa toisin sovi. Mainitut täsmennykset on joka tapauksessa esitettävä viimeistään sinä päivänä, jona luonnos lopputilitykseksi esitetään. Toimeksisaaja esittää sen jälkeen viipymättä kaikki asiakirjat, joita urakan valvoja voi kohtuudella pyytää pyynnön oikeutuksen arviointia varten.

    55.2. Saatuaan toimeksisaajan pyynnön johdosta vaatimansa täsmennykset, urakan valvoja päättää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan 4 kohdan soveltamista, toimeksiantajaa ja tarvittaessa toimeksisaajaa asianmukaisesti kuultuaan, onko viimeksi mainitulla oikeus lisämaksuun ja antaa päätöksestään tiedon osapuolille.

    55.3. Urakan valvoja voi hylätä lisämaksuvaatimuksen, jota ei ole tehty 55 artiklan mukaisesti.

    56 artikla

    Maksut ulkomaan valuutassa

    Jos toimeksisaajalla on urakkasopimuksen perusteella oikeus maksuihin ulkomaan valuutassa, mainittuihin maksuihin sovelletaan toimeksiantajavaltion keskuspankin vahvistamia muuntokursseja, jotka olivat voimassa 30 päivää ennen urakkatarjousten viimeistä jättöpäivää. Kyseiset kurssit ovat kiinteitä.

    VASTAANOTTO JA HUOLTO

    57 artikla

    Yleislausekkeet

    57.1. Urakan valvoja tarkastaa rakennusurakan sen väliaikaista tai lopullista vastaanottoa varten toimeksisaajan läsnäollessa. Toimeksisaajan poissaolo ei estä tarkastusta, jos toimeksisaaja on asianmukaisesti kutsuttu siihen vähintään 30 päivää ennen tarkastuspäivää.

    57.2. Jos poikkeukselliset olosuhteet tekevät rakennusurakan tilan toteamisen mahdottomaksi tai estävät rakennuskohteen vastaanottamisen väliaikaista tai lopullista vastaanottamista varten määrättynä ajanjaksona, urakan valvoja laatii, jos mahdollista toimeksisaajaa kuultuaan, mahdottomuuden todistavan pöytäkirjan. Tarkastus suoritetaan ja pöytäkirja vastaanottamisesta tai sen eväämisestä laaditaan 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona mainittu mahdottomuus lakkaa. Toimeksisaaja ei voi vedota mainittuihin olosuhteisiin välttyäkseen velvoitteelta esittää rakennuskohde asianmukaisessa vastaanottamiskunnossa.

    58 artikla

    Lopputarkastus

    58.1. Rakennuskohde vastaanotetaan vasta sen jälkeen, kun sille on suoritettu määrätyt tarkastukset ja kokeet toimeksisaajan kustannuksella. Toimeksisaaja ilmoittaa urakan valvojalle päivän, jona mainitut tarkastukset ja kokeet voidaan aloittaa.

    58.2. Rakennuskohteet, jotka eivät vastaa urakkasopimuksen lausekkeita ja edellytyksiä tai joita ei tällaisten lausekkeiden ja edellytysten puuttuessa ole suoritettu niiden sijaintivaltiossa noudatettujen ammatillisten käytäntöjen mukaisesti, on toimeksisaajan tarvittaessa purettava ja rakennettava uudelleen tai korjattava urakan valvojaa tyydyttävin edellytyksin; muussa tapauksessa näin menetellään urakan valvojan määräyksestä oma-aloitteisesti toimeksisaajan kustannuksella sen jälkeen, kun hänelle on annettu aiheellinen määräys. Urakan valvoja voi myös vaatia toimeksisaajaa purkamaan ja rakentamaan uudelleen tai korjaamaan häntä tyydyttävin edellytyksin rakennuskohteet, joissa on käytetty tarvikkeita, joita ei ole hyväksytty, tai rakennuskohteet, jotka on toteutettu 38 artiklassa tarkoitetun keskeytyksen aikana.

    59 artikla

    Osittainen vastaanottaminen

    59.1. Toimeksiantaja voi käyttää eri työkohteita tai urakkasopimukseen kuuluvien rakennuskohteiden osia tai lohkoja sitä mukaa kun ne saadaan päätökseen. Ennen kuin toimeksiantaja ottaa haltuunsa rakennuskohteen tai sen osan tai lohkon, on suoritettava osittainen väliaikainen vastaanottaminen. Kiireisessä tapauksessa haltuunotto voi tapahtua ennen vastaanottamista, jos urakan valvoja laatii yhteenvedon vielä suoritettavista töistä, jonka toimeksisaaja ja urakan valvoja sitä ennen hyväksyvät. Toimeksiantajan otettua rakennuskohteen tai sen osan tai lohkon haltuunsa toimeksisaaja ei ole enää velvollinen korjaamaan muita kuin rakentamis- tai valmistusvirheistä aiheutuneita vahinkoja.

    59.2. Toimeksisaajan pyynnöstä ja jos töiden luonne sen sallii,urakan valvoja voi suorittaa osittaisen väliaikaisen vastaanottamisen, jos rakennuskohde tai sen osat tai lohkot on saatettu loppuun ja ne soveltuvat urakkasopimuksessa määriteltyyn käyttöön.

    59.3. Tämän 59 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun osittaisen väliaikaisen vastaanottamisen tapauksessa 62 artiklassa tarkoitettu takuuaika alkaa osittaisen väliaikaisen vastaanottamisen päivästä, jollei erityismääräyksistä muuta johdu.

    60 artikla

    Väliaikainen vastaanottaminen

    60.1. Toimeksiantaja ottaa rakennuskohteen haltuunsa heti, kun se on läpäissyt valmistumisen jälkeiset kokeet, ja kun väliaikaista vastaanottamista koskeva todistus on annettu tai sitä pidetään annettuna.

    60.2. Toimeksisaaja voi pyytää urakan valvojalle osoitetulla tiedonannolla väliaikaista vastaanottamista koskevan todistuksen laatimista aikaisintaan 15 päivää ennen sitä päivää, jona rakennusurakka hänen mielestään saadaan päätökseen ja on valmis väliaikaista vastaanottoa varten. 30 päivän kuluessa toimeksisaajan pyynnön saamisesta urakan valvoja:

    a) laatii toimeksisaajalle tarkoitetun väliaikaista vastaanottamista koskevan todistuksen, josta jäljennös lähetetään toimeksiantajalle ja jossa hän tarvittaessa ilmoittaa varaumansa ja erityisesti päivän, jona rakennusurakka hänen mielestään on saatu urakkasopimuksen mukaisesti päätökseen ja on valmis väliaikaista vastaanottamista varten

    tai

    b) hylkää pyynnön päätöksensä perustellen ja eritellen ne toimenpiteet, jotka toimeksisaajan on hänen mielestään toteutettava todistuksen antamista varten.

    60.3. Jos urakan valvoja joko ei anna väliaikaista vastaanottamista koskevaa todistusta tai ei hylkää pyyntöä 30 päivän kuluessa, hänen katsotaan antaneen mainitun todistuksen mainitun määräajan viimeisenä päivänä. Väliaikaista vastaanottamista koskevaa todistusta ei pidetä tunnustuksena rakennusurakan loppuun saattamisesta kokonaisuudessaan. Jos urakkasopimuksessa määrätään töiden jakamisesta lohkoihin, toimeksisaajalla on oikeus pyytää todistusta lohkokohtaisesti.

    60.4. Rakennuskohteen väliaikaisen vastaanottamisen jälkeen toimeksisaajan on purettava ja vietävä pois väliaikaiset laitteistot sekä tarvikkeet, joita ei enää tarvita urakkasopimuksen täytäntöönpanossa. Hänen on myös hävitettävä rakennusjätteet tai esteet ja saatettava paikat entiseen kuntoonsa urakkasopimuksen mukaisesti.

    60.5. Toimeksiantaja voi käyttää valmiita rakennuskohteita heti niiden väliaikaisen vastaanottamisen jälkeen.

    61 artikla

    Takuuvelvoitteet

    61.1. Toimeksisaajan on korjattava rakennuskohdetta kokonaan tai osittain haittaavat viat ja vahingot, jotka saattavat ilmetä tai tapahtua takuuaikana tai 30 päivän kuluessa sen päättymisestä ja jotka saattavat olla seurausta:

    a) siitä, että toimeksisaaja on käyttänyt viallisia laitteistoja tai tarvikkeita tai on suorittanut tai suunnitellut työn huonosti

    ja/tai

    b) toimeksiantajan toimesta tai laiminlyönnistä takuuaikana.

    61.2. Toimeksiantaja korjaa viat tai vahingot mahdollisimman pian omalla kustannuksellaan. Vaihdettujen tai kunnostettujen osien takuuaika alkaa uudelleen siitä päivästä, jona vaihtaminen tai kunnostaminen on suoritettu urakan valvojaa tyydyttävällä tavalla. Jos urakkasopimuksessa on määrätty osittaisesta vastaanottamisesta, takuuaika alkaa uudelleen ainoastaan rakennusurakan osan osalta, jota vaihtaminen tai kunnostaminen koskee.

    61.3. Jos vikoja ilmenee tai vahinkoja tapahtuu 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna aikana, toimeksiantaja tai urakan valvoja antaa niistä tiedon toimeksisaajalle. Jos tämä ei korjaa vikaa tai vahinkoa tiedonannossa ilmoitetussa ajassa, toimeksiantaja voi:

    a) suorittaa työt itse tai suorituttaa ne kolmannella henkilöllä toimeksisaajan kustannuksella ja vastuulla, jolloin toimeksiantajalle aiheutuneet kustannukset otetaan toimeksisaajalle kuuluvista summista tai pidätetystä takuusta tai molemmista

    b) purkaa urakkasopimuksen.

    61.4. Jos vika tai vahinko on sellainen, että toimeksiantaja on ollut oleellisessa määrin estynyt käyttämästä rakennuskohdetta tavanomaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada takaisin kyseisiltä rakennuskohteen osilta maksetut summat, sekä rakennuskohteen purkamisesta ja työmaan kunnostamisesta aiheutuneet kustannukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden keinojen käyttämistä.

    61.5. Kiireellisissä tapauksissa, jos toimeksisaajaa ei voida viipymättä tavoittaa tai, kun häneen on saatu yhteys, tämä ei voi toteuttaa vaadittuja toimenpiteitä, toimeksiantaja tai urakan valvoja voi teetättää työt toimeksisaajan kustannuksella. Toimeksiantaja tai urakan valvoja ilmoittaa toimeksisaajalle mahdollisimman pian toteutetuista toimenpiteistä.

    61.6. Jos erityisohjeissa määrätään, että toimeksisaaja suorittaa tavanomaisen kulumisen aiheuttamat huoltotyöt, maksu mainituista töistä otetaan väliaikaisesta määrästä. Mainittu velvoite ei koske 21 artiklassa tarkoitetuista olosuhteista tai muusta kuin tavanomaisesta käytöstä johtuvaa turmeltumista, jollei se johdu viasta tai valmistusvirheestä, joka oikeuttaa pyytämään korjaamista tai vaihtoa 61 artiklan nojalla.

    61.7. Huoltovelvoitteesta määrätään erityisohjeissa ja teknisissä eritelmissä. Jos takuuaikaa ei ole määritelty, se on 365 päivää. Takuuaika alkaa väliaikaisen vastaanottamisen päivästä.

    61.8. Väliaikaisen vastaanottamisen jälkeen toimeksisaaja ei ole enää vastuussa vaaroista, jotka voivat kohdata rakennuskohdetta, ja jotka johtuvat hänestä riippumattomista syistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 61 artiklassa mainittua huoltovelvoitetta. Hän on kuitenkin vastuussa väliaikaisen vastaanottamisen päivästä alkaen rakennuskohteen kestävyydestä, sellaisena kuin siitä on määrätty erityisohjeissa tai toimeksiantajavaltion laissa.

    62 artikla

    Lopullinen vastaanottaminen

    62.1. Takuuajan päättyessä tai, jos on useita takuuaikoja, niistä viimeisen päättyessä ja kun viat ja vahingot on korjattu, urakan valvoja antaa toimeksisaajalle lopullista vastaanottamista koskevan todistuksen, jonka jäljennös lähetetään toimeksiantajalle ja jossa ilmoitetaan päivä, jona toimeksisaaja on täyttänyt sopimusvelvoitteensa urakan valvojaa tyydyttävällä tavalla. Urakan valvoja antaa lopullista vastaanottamista koskevan todistuksen 30 päivän kuluessa edellä mainitun määräajan päättymisestä tai heti, kun 61 artiklan mukaisesti määrätyt työt on päätetty urakan valvojaa tyydyttävällä tavalla.

    62.2. Töitä ei pidetä päätettyinä, jollei urakan valvoja ole allekirjoittanut lopullista vastaanottamista koskevaa todistusta ja lähettänyt sitä toimeksiantajalle, oheistaen jäljennöksen toimeksisaajalle.

    62.3. Lopullista vastaanottamista koskevan todistuksen antamisesta huolimatta toimeksisaaja ja toimeksiantaja ovat edelleen velvollisia täyttämään urakkasopimukseen perustuvan velvoitteen, johon he ovat sitoutuneet ennen lopullista vastaanottamista koskevan todistuksen laatimista, ja jota ei vielä ole täytetty mainitun todistuksen antamishetkellä. Tällaisen velvoitteen luonne ja ulottuvuus määrätään urakkasopimuksen määräykset huomioon ottaen.

    SOPIMUKSEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA PURKAMINEN

    63 artikla

    Sopimuksen täyttämättä jättäminen

    63.1 Kukin sopimuspuoli on jättänyt sopimuksen täyttämättä, kun se ei täytä mitä tahansa urakkasopimuksen mukaisista velvoitteistaan.

    63.2. Kun sopimus jää täyttämättä, vahinkoa kärsineellä sopimuspuolella on oikeus toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

    a) hakea korvausta

    ja/tai

    b) purkaa urakkasopimus.

    63.3. Korvaus voi olla:

    a) vahingonkorvaus

    tai

    b) kiinteä hyvitys.

    63.4. Kaikissa tapauksissa, joissa toimeksiantajalla on oikeus korvaukseen, se voidaan maksaa mistä tahansa toimeksisaajalle maksettavaksi lankeavasta rahasummasta tai asianmukaisesta takuusta.

    64 artikla

    Toimeksiantajan suorittama purkaminen

    64.1. Toimeksiantaja voi purkaa urakkasopimuksen milloin tahansa ja sitä sovelletaan viipymättä, jollei 64 artiklan 2 kohdassa toisin määrätä.

    64.2. Jollei näissä yleisissä sopimusehdoissa toisin määrätä, toimeksiantaja voi purkaa urakkasopimuksen ilmoittamalla siitä toimeksisaajalle seitsemän päivää etukäteen missä tahansa seuraavista tapauksista:

    a) toimeksisaaja ei suorita töitä tarkalleen urakkasopimuksen lausekkeiden mukaisesti;

    b) toimeksisaaja ei noudata kohtuullisessa ajassa urakan valvojan antamaa ilmoitusta, jossa häntä vaaditaan korjaamaan sopimusvelvoitteiden laiminlyönti tai virhe, joka vakavasti vaarantaa urakkasopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon määräajassa;

    c) toimeksisaaja kieltäytyy suorittamasta urakan valvojalta saamansa työmääräyksen tai laiminlyö sen suorittamisen;

    d) toimeksisaaja siirtää urakkasopimuksen tai turvautuu aliurakointiin ilman toimeksiantajan lupaa;

    e) toimeksisaaja on vararikossa tai maksukyvytön tai hänen omaisuutensa on määrätty takavarikkoon tai hän tekee akordin velkojiensa kanssa tai jatkaa toimintaansa lainopillisen neuvonantajan tai uskotun miehen johdolla velkojiensa hyväksi tai on selvitystilassa;

    f) toimeksisaajalle on annettu lopullinen tuomio ammatilliseen käytökseen liittyvästä rikoksesta;

    g) jokin muu oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen estää urakkasopimuksen täytäntöönpanon;

    h) yrityksen organisaatiomuutos aiheuttaa toimeksisaajan oikeudellisen henkilöiden, luonteen ja määräysvallan muuttumisen, jollei tällaista muutosta lisätä erikseen sopimukseen;

    i) toimeksisaaja ei anna vaadittua takuuta tai ota vaadittua vakuutusta tai aikaisemman takuun antanut tai vakuutuksen ottanut henkilö ei pysty täyttämään sitoumuksiaan.

    64.3. Purkaminen ei rajoita toimeksiantajan tai toimeksisaajan muita urakkasopimuksen mukaisia oikeuksia tai toimivaltaa. Toimeksiantaja voi tämän jälkeen saattaa itse rakennusurakan loppuun tai tehdä uuden urakkasopimuksen kolmannen osapuolen kanssa toimeksisaajan lukuun. Toimeksisaajan täytäntöönpanon viivästymistä koskeva vastuu lakkaa välittömästi kun toimeksiantaja on karkoittanut hänet työmaalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä suhteessa mahdollisesti aikaisemmin syntyneen velvoitteen soveltamista.

    64.4. Urakkasopimuksen purkamisesta ilmoittaessaan urakan valvojan on määrättävä toimeksisaaja toteuttamaan viipymättä ja asianmukaisesti toimenpiteet töiden lopettamiseksi ja vähentämään kustannukset mahdollisimman alhaisiksi.

    64.5. Urakan valvoja varmentaa mahdollisimman pian purkamisen jälkeen töiden arvon ja kaikki toimeksisaajalle urakkasopimuksen purkamispäivänä maksettavaksi jääneet rahasummat.

    64.6. Kun purkaminen suoritetaan:

    a) urakan valvoja laatii mahdollisimman pian töiden tarkastuksen ja väliaikaisten töiden, tarvikkeiden, varusteiden ja laitteistojen luetteloinnin jälkeen kertomuksen toimeksisaajan suorittamista töistä. Toimeksisaaja kutsutaan olemaan läsnä tarkastuksessa ja luetteloinnissa. Urakan valvoja tekee myös luettelon palkoista, jotka toimeksisaajan on maksettava urakkasopimuksen perusteella palkkaamilleen työntekijöille ja summista, jotka toimeksisaajan on suoritettava toimeksiantajalle;

    b) toimeksiantaja voi ostaa kokonaan tai osittain urakan valvojan hyväksymät väliaikaiset työt sekä varusteet ja tarvikkeet, jotka on erityisesti hankittu tai tuotettu suoritettaessa töitä urakkasopimuksen perusteella;

    c) edellä tarkoitettujen väliaikaisten töiden, tarvikkeiden, varusteiden ja tarvikkeiden ostohinta ei saa olla yli toimeksisaajalle aiheutuneiden kustannusten maksamatta olevan määrän; mainitut kustannukset rajoitetaan urakkasopimuksen täytäntöönpanemiseksi tavanomaisin edellytyksin vaadittaviin kustannuksiin;

    d) toimeksiantaja voi ostaa markkinahintaan toimeksisaajan toimittamat tai tilaamat tarvikkeet ja tavarat, joita toimeksiantaja ei ole vielä maksanut, urakan valvojan asianmukaisiksi katsomin edellytyksin.

    64.7. Toimeksiantajalla ei ole velvollisuutta suorittaa toimeksisaajalle muita maksuja ennen töiden loppuun saattamista; kun ne on saatettu loppuun, toimeksiantajalla on oikeus periä töiden loppuun saattamisesta mahdollisesti aiheutuneet lisäkustannukset tai maksaa toimeksisaajalle ennen urakkasopimuksen purkamista maksamatta jäänyt jäännös.

    64.8. Jos toimeksiantaja purkaa urakkasopimuksen, hänellä on oikeus saada toimeksi korvaus kärsimistään haitoista urakkasopimuksessa määrätyn enimmäiskorvauksen rajoissa. Jos enimmäiskorvausta ei ole vahvistettu, toimeksiantajalla on oikeus ainoastaan urakkasumman siihen osuuteen, joka vastaa niiden rakennuskohteiden arvon osuutta, joita ei ole voitu toimeksisaajan virheestä johtuvista syistä käyttää tarkoitukseensa.

    64.9. Kun purkaminen ei johdu toimeksisaajan toimesta tai laiminlyönnistä, toimeksisaajalla on oikeus vaatia jo suoritetuista töistä hänelle maksamatta olevien rahasummien lisäksi hyvitystä kärsityistä haitoista.

    65 artikla

    Toimeksisaajan suorittama purkaminen

    65.1. Toimeksisaaja voi purkaa urakkasopimuksen ilmoittamalla siitä toimeksiantajalle 14 päivää etukäteen, jos toimeksiantaja:

    a) ei maksa toimeksisaajalle urakan valvojan laatimien tilitysten mukaisia rahasummia 53 artiklan 2 kohdassa annetussa määräajassa,

    b) jättää lukuisten huomautusten jälkeen täyttämättä johdonmukaisesti velvoitteensa

    tai

    c) keskeyttää täiden suorittamisen kokonaan tai osittain yli 180 päivän ajaksi urakkasopimuksessa mainitsemattomista tai toimeksisaajasta riippumattomista syistä.

    65.2. Purkaminen ei rajoita toimeksiantajan tai toimeksisaajan muita urakkasopimuksen mukaisia oikeuksia. Toimeksisaajalla on oikeus purkamisen jälkeen poistaa laitteistonsa välittömästi työmaalta, jollei toimeksiantajavaltion laista muuta johdu.

    65.3. Kun kyseessä on tällainen purkaminen, toimeksiantajan on korvattava toimeksisaajalle tämän mahdollisesti kärsimät haitat tai vahingot. Tämä lisämaksu ei saa olla suurempi kuin urakkasopimuksessa vahvistettu enimmäismäärä.

    66 artikla

    Ylivoimainen este

    66.1. Kumpaakaan urakkasopimuksen sopimuspuolta ei pidetä sopimusvelvoitteitaan laiminlyöneinä tai rikkoneina, jos näiden velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, joka ilmenee joko urakkasopimuksen hyväksymisen ilmoituspäivän jälkeen tai sen voimaantulopäivän jälkeen, joista aikaisemmin todettu otetaan huomioon.

    66.2. Tässä artiklassa "ylivoimaisella esteellä" tarkoitetaan lakkoja, työsulkuja tai muita työriitoja, vihollisen toimia, julistettuja tai julistamattomia sotatiloja, saartoja, kansannousuja, kapinoita, epidemioita, maanvierimiä, maanjäristyksiä, rajuilmoja, salamoita, tulvia, huuhtoumia, sisäisiä levottomuuksia, räjähdyksiä ja muita vastaavia ennakoimattomia tapahtumia, jotka eivät riipu sopimuspuolten tahdosta ja joita kumpikaan sopimuspuoli ei kaikkensa tehtyään ole voinut estää.

    66.3. Toimeksisaajaan ei sovelleta asianmukaista täytäntöönpanoa koskevan takuun menetystä, kiinteää hyvitystä tai sopimuksen purkamista sen täyttämättä jättämisen vuoksi, jos ja siltä osin kuin täytäntöönpanon viivästyminen tai mikä tahansa muu velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 ja 64 artiklan soveltamista. Vastaavasti toimeksiantajaan ei sovelleta maksujen viivästyskorkoa tai velvoitteiden täyttämättä jättämistä tai virheestä johtuvaa toimeksisaajan suorittamaa urakkasopimuksen purkamista, jos ja siltä osin kuin täytäntöönpanon viivästyminen toimeksiantajan puolelta tai mikä tahansa muu velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53 ja 65 artiklan soveltamista.

    66.4. Jos toinen sopimuspuolista katsoo, että hänen velvoitteidensa täyttämiseen mahdollisesti vaikuttava ylivoimainen este esiintyy, sopimuspuolen on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle sopimuspuolelle sekä urakan valvojalle ja tarkennettava sen luonne, mahdollinen kesto ja kyseisen tapahtuman arvioidut vaikutukset. Jollei urakan valvoja anna kirjallisesti muita ohjeita, toimeksisaajan on edelleen pyrittävä täyttämään urakkasopimuksen mukaiset velvoitteensa siltä osin kuin se on hänelle kohtuullisesti mahdollista ja hänen on tarkasteltava muita kohtuullisia keinoja niiden velvoitteiden täyttämiseksi, joihin ylivoimainen este ei vaikuta. Toimeksisaaja turvautuu muihin keinoihin ainoastaan urakan valvojan näin määrätessä.

    66.5. Jos urakan valvojan ohjeiden noudattamisesta tai muiden 66 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen keinojen käyttämisestä aiheutuu toimeksisaajalle lisäkuluja, on urakan valvojan varmennettava niiden määrä.

    66.6. Jos ylivoimainen este on syntynyt ja jatkuu 180 päivän ajan ja vaikka toimeksisaajalle olisi tästä syystä myönnetty urakkasopimuksen täytäntöönpanon määräaikaan pidennystä, kummallakin sopimuspuolella on oikeus purkaa urakkasopimus ilmoittamalla siitä toiselle 30 päivää etukäteen. Jos 30 päivän jälkeen ylivoimainen este on edelleen olemassa, urakkasopimus puretaan ja urakkasopimusta sääntelevän oikeuden nojalla sopimuspuolet vapautetaan tämän seurauksena velvoitteestaan panna urakkasopimus täytäntöön.

    67 artikla

    Kuolemantapaus

    67.1. Toimeksisaajan ollessa luonnollinen henkilö urakkasopimus puretaan ilman eri toimenpiteitä, jos kyseinen henkilö kuolee. Toimeksiantajan on kuitenkin tarkasteltava perillisten ja oikeudenomistajien ehdotuksia, jos nämä ovat ilmoittaneet halustaan jatkaa urakkasopimusta. Toimeksiantajan päätös on ilmoitettava kaikille, joita asia koskee, 30 päivän määräajassa tällaisen ehdotuksen vastaanottamisesta.

    67.2. Toimeksisaajan muodostuessa useista luonnollisista henkilöistä ja jos yksi tai useampi heistä kuolee, sopimuspuolten on laadittava selvitykset urakkasopimuksen edistymisestä ja toimeksiantaja päättää, puretaanko urakkasopimus vai jatketaanko sitä, tapauksen mukaan, eloonjääneiden ja perillisten tai oikeudenomistajien antaman sitoumuksen mukaisesti.

    67.3. Edellä 67 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyissä tapauksissa henkilöiden, jotka tarjoutuvat jatkamaan urakkasopimuksen täytäntöönpanoa, on ilmoitettava tästä toimeksiantajalle 15 päivän kuluessa kuolinpäivästä.

    67.4. Nämä henkilöt ovat yhteisvastuullisia, jollei erityisohjeissa toisin määrätä, urakkasopimuksen asianmukaisesta täytäntöönpanosta samoin perustein kuin edesmennyt toimeksisaaja. Urakkasopimuksen jatkamiseen sovelletaan 15 artiklassa säädettyyn takuun antamiseen liittyviä määräyksiä.

    RIITOJEN RATKAISU

    68 artikla

    Riitojen ratkaisu

    68.1. Toimeksiantaja ja toimeksisaaja pyrkivät pääsemään sovintoratkaisuun mahdollisissa keskinäisissä riidoissaan tai riidoissa toimeksisaajan ja urakan valvojan välillä.

    68.2. Erityisohjeissa määrätään:

    a) menettelystä riitojen sovintoratkaisujen aikaansaamiseksi;

    b) määräajasta, jonka kuluessa sovintoratkaisumenettelyyn voidaan turvautua sen jälkeen, kun erimielisyydestä on ilmoitettu toiselle osapuolelle, sekä siitä enimmäisajasta, jonka kuluessa sovintoratkaisun on synnyttävä; kyseinen aika voi olla enintään 120 päivää menettelyn aloittamispäivästä laskettuna;

    c) määräajasta, jonka kuluessa on kirjallisesti vastattava sovintoratkaisupyyntöön tai muihin menettelyyn liittyviin pyyntöihin, sekä määräajan noudattamatta jättämisen seurauksista.

    68.3. Jos sovintoratkaisuun ei päästä, osapuolet voivat sopia sovittelusta kolmannen osapuolen välityksellä tietyn määräajan kuluessa.

    68.4. Sovintoratkaisu- tai sovittelumenettely muodostuu kaikissa tapauksissa tietystä menettelystä, jossa kanteet ja vastineet ilmoitetaan toiselle osapuolelle.

    68.5. Jollei sovinto- tai sovitteluratkaisuun päästä määrätyssä enimmäisajassa:

    a) kun kyseessä on kansallinen urakkasopimus, riita ratkaistaan toimeksiantajavaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti

    ja

    b) kun kyseessä on ylikansallinen urakkasopimus, riita ratkaistaan välimiesmenettelyllä ETY:n neuvoston vahvistamien menettelysääntöjen mukaisesti.

    LIITE III

    EUROOPAN KEHITYSRAHASTON (EKR) RAHOITTAMIIN TAVARANHANKINTOJA KOSKEVIIN SOPIMUKSIIN SOVELLETTAVATYLEISET SOPIMUSEHDOT MMA:ISSA

    SISÄLLYSLUETTELO

    Sivu

    ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla - Määritelmät .......... 55

    2 artikla - Hankintasopimukseen sovellettava laki ja kieli .......... 56

    3 artikla - Sopimusasiakirjojen arvojärjestys .......... 56

    4 artikla - Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot .......... 56

    5 artikla - Hankinnan valvoja ja hankinnan valvojan edustaja .......... 56

    6 artikla - Sopimuksen siirto .......... 57

    7 artikla - Alihankinta .......... 57

    TOIMEKSIANTAJAN VELVOITTEET

    8 artikla - Toimitettavat asiakirjat .......... 58

    9 artikla - Paikallista lainsäädäntöä koskeva apu .......... 58

    TOIMEKSISAAJAN VELVOITTEET

    10 artikla - Yleiset velvoitteet .......... 58

    11 artikla - Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta .......... 59

    12 artikla - Vakuutukset .......... 59

    13 artikla - Täytäntöönpano-ohjelma .......... 60

    14 artikla - Yksityiskohtaisempi hintaerittely .......... 60

    15 artikla - Toimeksisaajan suunnitelmat .......... 60

    16 artikla - Tarjoushinnan riittävyys .......... 61

    17 artikla - Patentit ja lisenssit .......... 61

    HANKINTASOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON ALOITTAMINEN JA VIIVÄSTYMINEN

    18 artikla - Hankintasopimuksen täytäntöönpanon aloittamista koskevatmääräykset .......... 61

    19 artikla - Täytäntöönpanon määräaika .......... 61

    20 artikla - Täytäntöönpanon määräajan pidentäminen .......... 61

    21 artikla - Täytäntöönpanon viivästyminen .......... 62

    22 artikla - Muutokset .......... 62

    23 artikla - Keskeyttäminen .......... 63

    TARVIKKEET JA TYÖSKENTELY

    24 artikla - Tavaranhankintojen laatu .......... 64

    25 artikla - Valvonta ja tarkastukset .......... 64

    26 artikla - Tavaranhankintojen omistusoikeus .......... 65

    Sivu

    MAKSUT

    27 artikla - Yleiset edellytykset .......... 65

    28 artikla - Väliaikaisin hinnoin tehty urakkasopimus .......... 65

    29 artikla - Ennakkomaksut .......... 65

    30 artikla - Takuupidätykset .......... 66

    31 artikla - Hinnantarkistus .......... 66

    32 artikla - Etumaksut .......... 67

    33 artikla - Lopputilitys .......... 67

    34 artikla - Maksut kolmansille osapuolille .......... 68

    35 artikla - Maksun viivästykset .......... 68

    36 artikla - Maksut ulkomaan valuutassa .......... 68

    VASTAANOTTO JA HUOLTO

    37 artikla - Toimittaminen .......... 69

    38 artikla - Tarkastustoimet .......... 69

    39 artikla - Väliaikainen vastaanottaminen .......... 70

    40 artikla - Takuuvelvoitteet .......... 70

    41 artikla - Huoltopalvelut .......... 71

    42 artikla - Lopullinen vastaanottaminen .......... 71

    SOPIMUKSEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA PURKAMINEN

    43 artikla - Sopimuksen täyttämättä jättäminen .......... 71

    44 artikla - Toimeksiantajan suorittama purkaminen .......... 72

    45 artikla - Toimeksisaajan suorittama purkaminen .......... 73

    46 artikla - Ylivoimainen este .......... 73

    47 artikla - Kuolemantapaus .......... 73

    RIITOJEN RATKAISU

    48 artikla - Riitojen ratkaisu .......... 74

    ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla

    Määritelmät

    1.1. Näihin yleisiin sopimusehtoihin ja hankintasopimukseen sovelletaan seuraavia määritelmiä:

    ETY: Euroopan talousyhteisö.

    MMA: ETY:öön assosioituneet merentakaisia maat ja alueet.

    Hankintasopimus: sopimuspuolten tavaranhankinnoista tekemä sopimus, mukaan lukien kaikki sen liitteet ja siihen sisältyvät asiakirjat.

    Toimeksisaaja: sopimuspuoli, jonka kanssa toimeksiantaja tekee hankintasopimuksen.

    Toimeksiantaja: valtio tai julkisoikeudellinen taikka yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, joka tekee hankintasopimuksen tai jonka nimissä se tehdään toimeksisaajan kanssa

    Toimeksiantajavaltio: MMA, jonka alueella hankintasopimus on pantava täytäntöön.

    Hankinnan valvoja: toimeksiantajan toimeksiantajavaltion lainsäädännön mukaisesti nimeämä julkinen laitos, julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö taikka oikeushenkilö, joka vastaa hankintasopimuksen täytäntöönpanon johdosta ja/tai valvonnasta ja jolle toimeksiantaja voi hankintasopimuksen perusteella siirtää oikeuksia ja/tai toimivaltaa.

    Hankinnan valvojan edustaja: luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka hankinnan valvoja on hankintasopimuksen perusteella nimennyt edustajakseen ja jolla on valtuus edustaa hankinnan valvojaa hoitaessaan tehtäväänsä ja käyttäessään saamiaan oikeuksia ja/tai toimivaltaa. Tämän vuoksi kun hankinnan valvojan tehtävät, oikeudet ja/tai toimivalta on siirretty tämän edustajalle, kaikki viittaukset toiminnan valvojaan käsittävät myös tämän edustajan.

    Tavaranhankinnat: kaikki osat, jotka toimeksisaajan on toimitettava toimeksiantajalle, mukaan lukien tarvittaessa palvelut, kuten kokoaminen, käyttöönottotarkastus, asiantuntemus, valvonta, kunnossapito, korjaus, koulutus ja kaikki muut hankintasopimuksen perusteella toimitettaviin osiin liittyvät velvoitteet.

    Yksityiskohtainen arvio: asiakirja, joka sisältää yksikköhinnoitellun hankintasopimuksen perusteella toimitettavien tavaranhankintojen yksityiskohtaisen erittelyn ja jossa annetaan kunkin tavaranhankinnan määrä ja vastaava yksikköhinta.

    Hintaluettelo: täydellinen hintaluettelo, joka sisältää kiinteän kokonaishinnan hinnan erittelyn, jonka toimeksisaaja on esittänyt tarjouksessaan, jota on muutettu tarvittaessa ja joka kuuluu yksikköhinnoiteltuun hankintasopimukseen.

    Kiinteän kokonaishinnan erittely: maksujen ja hintojen yksityiskohtainen luettelo, josta näkyy kiinteähintaisen hankintasopimuksen hinnan koostumus, mutta joka ei kuulu hankintasopimukseen,

    Hankintasopimuksen summa: hankintasopimuksessa annettu summa, joka edustaa alustavaa arviota, joka voidaan maksaa tavaranhankinnat toimitettaessa, tai summaa lopputilityksessä hankintasopimuksen perusteella toimeksisaajalle maksettavaksi todettua summaa.

    Suunnitelmat: toimeksiantajan ja/tai hankinnan valvojan toimittamat suunnitelmat ja/tai toimeksisaajan toimittamat piirrokset, jotka hankinnan valvoja hyväksyy tavaranhankintatoimituksiin.

    Tiedonannot: hankintasopimuksen perusteella annettavat todistukset, ilmoitukset, määräykset ja ohjeet.

    Kirjallinen aineisto: kaikki käsin tai koneella kirjoitetut tai painetut tiedonannot, mukaan lukien teleksit, sähkeet ja telekopiot.

    Takuuaika: hankintasopimuksessa annettu aika, joka alkaa päivästä, jona väliaikaisen vastaanotto tapahtuu, ja jonka aikana toimeksisaajan on pantava hankintasopimus täytäntöön ja korjattava viat tai virheet hankinnan valvojan ohjeiden mukaan.

    Vastaanottotodistus: yksi tai useampi todistus, jonka hankinnan valvoja antaa toimeksisaajalle takuuajan päättyessä ja jossa todetaan, että toimeksisaaja on täyttänyt sopimusvelvoitteensa.

    Päivä: kalenteripäivä.

    Määräaika: hankintasopimuksessa annetut määräajat, jotka alkavat kyseisten määräaikojen laskemisen lähtökohtana pidettävän toimen tai tapahtuman päivää seuraavana päivänä. Jos määräajan viimeinen päivä ei ole arkipäivä, määräaika päättyy määräajan viimeistä päivää seuraavan arkipäivän päättyessä.

    Työmääräys: kaikki määräykset ja ohjeet, jotka hankinnan valvoja voi antaa toimeksisaajalle kirjallisesti tavaranhankintojen toimittamisesta.

    Kansallinen valuutta: toimeksiantajavaltion valuutta.

    Ulkomaan valuutta: kaikki hyväksytty valuutta, joka ei ole kansallista valuuttaa ja joka annetaan hankintasopimuksessa.

    Väliaikainen summa: hankintasopimuksessa annettu summa, joka on sellaisenaan määrätty käytettäväksi tavaroiden, tarvikkeiden, välineiden tai palvelujen hankintaan taikka satunnaisiin kuluihin ja joka voidaan käyttää kokonaan tai osittain tai jättää käyttämättä hankinnan valvojan ohjeita noudattaen.

    Kiinteä hyvitys: hankintasopimuksessa annettu vahingonkorvaussumma, jonka toimeksisaaja maksaa toimeksiantajalle, jos hankintasopimusta ei panna täytäntöön tai se pannaan täytäntöön vain osittain hankintasopimuksessa annetussa määräajassa tai jonka toinen sopimuspuoli maksaa toiselle mistä tahansa muusta sopimuksessa täsmennetystä erityisestä rikkomuksesta.

    Vahingonkorvaus: summa, jota hankintasopimuksessa ei anneta ennakolta, jonka oikeus tai välimiestuomioistuin määrää tai sopimuspuolet sopivat vahingonkorvaukseksi ja joka maksetaan vahinkoa kärsineelle sopimuspuolelle toisen sopimuspuolen rikkomuksesta.

    Erityisohjeet: erityisohjeet, jotka toimeksiantaja on antanut kiinteänä osana tarjouspyyntöä, joita voidaan muuttaa tarvittaessa, jotka sisältyvät sopimusasiakirjoihin ja koskevat erityisesti:

    a) näiden yleisten sopimusehtojen muutoksia;

    b) erityisiä sopimuslausekkeita;

    c) teknisiä eritelmiä

    ja

    d) mitä tahansa muuta hankintasopimusta koskevaa seikkaa.

    1.2. Näiden yleisten sopimusehtojen osastoja ja alaosastoja ei ole otettava kiinteäksi osaksi yleisiä sopimusehtoja ja niitä ei oteta huomioon hankintasopimusta tulkittaessa.

    1.3. Asiayhteyden tämän mahdollistaessa yksikössä olevat sanat käsittävät myös monikon ja päinvastoin sekä maskuliiniin viittaavat sanat käsittävät myös feminiinin ja päinvastoin.

    1.4. Henkilöitä ja osapuolia kuvaavat sanat käsittävät myös yhtiöt ja yritykset sekä mitkä tahansa muut oikeustoimikelpoisuuden omaavat yhteisöt.

    2 artikla

    Hankintasopimukseen sovellettava laki ja kieli

    2.1. Hankintasopimukseen sovelletaan toimeksiantajavaltion lakia (oikeutta), jollei erityisohjeissa toisin määrätä.

    2.2. Näihin yleisiin sopimusehtoihin kuulumattomiin kaikkiin kysymyksiin sovelletaan hankintasopimusta sääntelevää lakia (oikeutta).

    2.3. Hankintasopimukseen ja kaikkiin toimeksisaajan, toimeksiantajan ja hankinnan valvojan tai näiden edustajien välisiin tiedonantoihin sovelletaan erityisohjeissa annettua kieltä.

    3 artikla

    Sopimusasiakirjojen arvojärjestys

    Jollei hankintasopimuksessa toisin määrätä, sopimusasiakirjojen arvojärjestys on erityisohjeissa määrätty arvojärjestys.

    4 artikla

    Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot

    4.1. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, toisaalta toimeksiantajan ja/tai hankinnan valvojan ja toisaalta toimeksisaajan väliset tiedonannot toimitetaan postitse, sähkeitse, teleksillä tai telekopiona tai jätetään henkilökohtaisesti sopimuspuolten tätä tarkoitusta varten antamiin asianmukaisiin osoitteisiin.

    4.2. Jos tiedonannon toimittaja vaatii saantitodistusta, tämä on ilmoitettava tiedonannossa; toimittajan on vaadittava saantitodistusta aina, kun vastaanottopäivään liittyy määräaika. Toimittaja voi joka tapauksessa toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tiedonantonsa vastaanoton varmistamiseksi.

    4.3. Kun hankintasopimuksessa määrätään ilmoituksesta, suostumuksesta, hyväksynnästä, todistuksesta tai päätöksestä yhden henkilön puolelta, ilmoituksen, suostumuksen, hyväksynnän, todistuksen tai päätöksen on oltava kirjallisia, jollei toisin määrätä, ja ilmaisut "ilmoittaa", "suostua", "hyväksyä", "todistaa" tai "päättää" tulkitaan niitä vastaaviksi. Suostumusta, hyväksyntää, todistusta tai päätöstä ei saa perusteettomasti kieltäytyä antamasta tai viivyttää.

    5 artikla

    Hankinnan valvoja ja hankinnan valvojan edustaja

    5.1. Hankinnan valvojan on suoritettava hankintasopimuksessa määrätyt tehtävät. Jollei hankintasopimuksessa nimenomaisesti siitä määrätä, hankinnan valvojalla ei ole toimivaltaa vapauttaa toimeksisaajaa mistään tätä koskevista sopimusvelvoitteista.

    5.2. Hankinnan valvoja voi itse lopullisen vastuun kantaen tarvittaessa siirtää edustajalleen itselleen uskottuja tehtäviä tai toimivaltaa ja peruuttaa tämän valtuutuksen milloin tahansa ja korvata edustajan toisella. Tällainen valtuutus, peruuttaminen tai korvaaminen toisella on tehtävä kirjallisesti ja sitä noudatetaan vasta, kun siitä on annettu jäljennös toimeksisaajalle.

    5.3. Tällaisen valtuutuksen nojalla hankinnan valvojan toimeksisaajalle tekemillä kaikilla tiedonannoilla on samat vaikutukset kuin toimeksiantajan tiedonannoilla sillä edellytyksellä, että:

    a) hankinnan valvojan edustajan jättäessä ilmoittamatta tavaranhankintojen hylkäämisestä tämä ei rajoita hankinnan valvojan oikeutta ilmoittaa tavaranhankintojen hylkäämisestä ja antaa tarvittavia ohjeita niiden oikaisemiseksi;

    b) hankinnan valvoja on vapaa kumoamaan tai muuttamaan tiedonannon sisällön.

    5.4. Hankinnan valvoja antaa ohjeensa ja/tai määräyksensä työmääräyksinä. Tarvittaessa työmääräykset päivätään, numeroidaan ja viedään rekisteriin ja niiden jäljennökset toimitetaan tarvittaessa henkilökohtaisesti toimeksisaajan edustajalle.

    6 artikla

    Sopimuksen siirto

    6.1. Sopimuksen siirto on pätevä vain, jos se tehdään kirjallisella yleissopimuksella, jolla toimeksisaaja siirtää hankintasopimuksensa kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle.

    6.2. Toimeksisaaja ei saa ilman toimeksiantajan kirjallista ennakkosuostumusta siirtää hankitasopimusta osittain tai kokonaan tai mitä tahansa siitä johtuvaa etua tai etuutta, jollei ole kyse seuraavista tapauksista:

    a) korvausvastuu toimeksisaajan pankin hyväksi hankintasopimuksen perusteella veloitettavista tai veloitettavaksi tulevista rahasummasta,

    b) siirto toimeksisaajan vakuutuksen antajille tämän oikeudesta saada korvaus vastuulliselta henkilöltä, kun vakuutuksen antajat ovat korvanneet haitan, jonka toimeksisaaja on kärsinyt tai josta tämä on ottanut vastuun.

    6.3. Edellä 6 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa toimeksiantajan hyväksyessä sopimuksen siirron tämä hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa tämän velvoitteista siltä osin kuin hankintasopimus on jo pantu täytäntöön tai siltä osin kuin sitä ei ole siirretty.

    6.4. Jos toimeksisaaja on siirtänyt hankintasopimuksensa luvatta, toimeksiantaja voi ilman eri toimenpiteitä soveltaa 43 ja 44 artiklassa määrättyjä täytäntöönpanon rikkomista koskevia rangaistuksia.

    6.5. Siirronsaajien on täytettävä hankintasopimuksen tekemisessä vaadittavat kelpoisuusperusteet.

    7 artikla

    Alihankinta

    7.1. Alihankinta on pätevä vain, jos se tehdään kirjallisella yleissopimuksella, jolla toimeksisaaja antaa kolmannen osapuolen tehtäväksi hankintasopimuksensa osittaisen täytäntöönpanon.

    7.2. Toimeksisaaja ei saa käyttää alihankintaa ilman toimeksiantajan kirjallista ennakkolupaa. Alihankintaan siirretyt hankintasopimuksen osat ja alihankkijat on ilmoitettava toimeksiantajalle. 4 artiklan 3 kohdan määräykset asianmukaisella tavalla huomioon ottaen toimeksiantajan on ilmoitettava toimeksisaajalle päätöksensä 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ja kieltäytyessään antamasta lupaa ilmoitettava kieltäytymisen syy.

    7.3. Alihankkijoita valitessaan toimeksisaajan on suosittava vastaavin ehdoin vaaditut tavaranhankinnat toimittamaan pystyviä toimeksiantajavaltion luonnollisia henkilöitä, yhtiöitä ja yrityksiä.

    7.4. Alihankkijoiden on täytettävä hankintasopimuksen tekemisessä vaadittavat kelpoisuusperusteet.

    7.5. Toimeksiantajalla ei ole mitään sopimussuhdetta alihankkijoihin.

    7.6. Toimeksisaaja vastaa alihankkijoiden ja näiden asiamiesten tai työntekijöiden toimista, virheistä ja laiminlyönneistä samalla tavoin kuin olisi kyse toimeksisaajan omista tai tämän asiamiesten tai työntekijöiden toimista, virheistä tai laiminlyönneistä. Toimeksiantajan hyväksyessä hankintasopimuksen täytäntöönpanon osaksi alihankinnalla tai alihankkijan tämä hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa tämän sopimusvelvoitteista.

    7.7. Jos alihankkijalla on toimeksisaajaa kohtaan toimittamiensa tavaranhankintojen osalta velvoitteita, joiden voimassaoloaika on pidempi kuin hankintasopimuksessa määrätty takuuaika, toimeksisaajan on milloin tahansa tämän ajan päättymisen jälkeen siirrettävä viipymättä toimeksiantajalle tämän pyynnöstä ja kustannuksella kyseisistä velvoitteista koituva hyöty niiden jäljellä olevaksi ajaksi.

    7.8. Jos toimeksisaaja tekee alihankintasopimuksen luvatta, toimeksiantaja voi ilman eri toimenpiteitä soveltaa 43 ja 44 artiklassa määrättyjä täytäntöönpanon rikkomista koskevia rangaistuksia.

    TOIMEKSIANTAJAN VELVOITTEET

    8 artikla

    Toimitettavat asiakirjat

    8.1. Jäljempänä 11 artiklassa määrätyn asianmukaista täytäntöönpanoa koskevan takuun antamista seuraavien 30 päivän kuluessa hankinnan valvojan on toimitettava toimeksisaajalle korvauksetta hankintasopimuksen täytäntöönpanemiseksi laaditut suunnitelmat yhtenä kappaleena sekä eritelmät ja muut sopimusasiakirjat kahtena kappaleena. Toimeksisaaja voi ostaa suunnitelmien, eritelmien ja muiden asiakirjojen lisäkappaleita siinä määrin kuin niitä on saatavilla. Toimeksisaaja palauttaa hankinnan valvojalle kaikki suunnitelmat ja muut sopimusasiakirjat saatuaan takuutodistuksen tai lopullisen vastaanoton jälkeen.

    8.2. Jollei se ole tarpeen hankintasopimuksen täytäntöönpanossa, toimeksisaaja ei käytä eikä toimita kolmannelle osapuolelle toimeksiantajan toimittamia suunnitelmia, eritelmiä ja muita asiakirjoja ilman hankinnan valvojan ennakkosuostumusta.

    8.3. Hankinnan valvojalla on toimivalta antaa toimeksisaajalle työmääräyksiä, jotka sisältävät hankintasopimuksen moitteettomassa täytäntöönpanossa ja mahdollisten virheiden oikaisemisessa tarvittavia asiakirjoja ja lisäohjeita.

    9 artikla

    Paikallista lainsäädäntöä koskeva apu

    9.1. Toimeksisaaja voi pyytää toimeksiantajalta apua saadakseen jäljennökset maan, jonne tavaranhankinnat toimitetaan, laeista ja asetuksista sekä paikallisia tapoja koskevista tiedoista tai hallinnolliset määräykset ja säännökset, kun nämä seikat voivat vaikuttaa toimeksisaajaan tämän täyttäessä hankintasopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Toimeksiantaja voi antaa pyydettyä apua toimeksisaajalle tämän kustannuksella.

    9.2. Toimeksisaajan on ilmoitettava toimeksiantajalle hyvissä ajoin kaikki tavaranhankintoihin liittyvät yksityiskohdat, jotka antavat toimeksiantajalle mahdollisuuden hankkia tarvittavat tuontiluvat ja -lisenssit.

    9.3. Toimeksiantajan tehtävänä on hankkia kaikki tavaranhankintoihin tarvittavat tuontiluvat ja -lisenssit tai osa niistä kohtuullisessa määräajassa ottaen huomioon tavaranhankintojen toimituspäivät ja hankintasopimuksen täytäntöönpano.

    9.4. Jollei valtion, jonne tavaranhankinnat on tarkoitus toimittaa, ulkomaista työvoimaa koskevista laista ja asetuksista muuta johdu, toimeksiantaja tekee kaikkensa auttaakseen toimeksisaajaa hankkimaan kaikki tarvittavat viisumit ja luvat ja erityisesti työ- ja oleskeluluvat henkilökunnalle, jonka palveluja toimeksisaaja ja toimeksiantaja pitävät tarpeellisina sekä oleskeluluvat kyseisen henkilökunnan perheenjäsenille.

    TOIMEKSISAAJAN VELVOITTEET

    10 artikla

    Yleiset velvoitteet

    10.1. Toimeksisaajan on pantava hankintasopimus täytäntöön riittävän huolellisesti ja tarmokkaasti, erityisesti, kun siitä määrätään, suunnittelu, valmistus, toimitus paikalle, kokoaminen, testaus ja tavarantoimitusten käyttöönotto sekä kaikkien muiden tarvittavien tehtävien hoito, mukaan lukien kaikkien mahdollisten virheiden oikaisu. Toimeksisaajan on myös tarjottava kaikki hankintasopimuksen täytäntöönpanoon tarvittavat laitteet sekä valvonta, työvoima ja palvelut.

    10.2. Toimeksisaajan on noudatettava hankinnan valvojan työmääräyksiä. Arvioidessaan, että työmääräyksen vaatimukset eivät vastaa hankinnan valvojan toimivaltaa tai hankintasopimuksen soveltamisalaa, toimeksisaajan on hankinnan menettämisen uhalla osoitettava perusteltu ilmoitus hankinnan valvojalle 30 päivän kuluessa työmääräyksen vastaanottamisesta. Työmääräyksen täyttämistä ei lopeteta tämän ilmoituksen vuoksi.

    10.3. Toimeksisaajan on kunnioitettava ja noudatettava toimeksiantajajäsenvaltion voimassaolevia lakeja ja asetuksia sekä huolehdittava siitä, että henkilökunta, tämän perheenjäsenet ja paikalliset työntekijät myös kunnioittavat ja noudattavat niitä. Toimeksisaajan on pidettävä toimeksiantaja itsensä, työntekijöidensä tai näiden perheenjäsenten mainittujen lakien tai asetusten rikkomuksista johtuvien vaatimusten tai kanteiden ulkopuolella.

    10.4. Jos toimeksisaaja tai jokin tämän alihankkijoista, asiamiehistä tai työtekijöistä tarjoutuu antamaan tai suostuu tarjoamaan tai antamaan tai antaa kenelle tahansa lahjuksen, lahjan, palkkion tai provision yllykkeeksi tai korvauksena siitä, että tämä suorittaisi tai olisi suorittamatta hankintasopimukseen tai mihin tahansa muuhun toimeksiantajan kanssa tehtyyn hankintasopimukseen liittyviä toimia tai suosisi tai olisi suosimatta ketä tahansa hankintasopimukseen tai mihin tahansa muuhun toimeksiantajan kanssa tehtyyn hankintasopimukseen liittyvää henkilöä, toimeksiantaja voi, rajoittamatta toimeksisaajan hankintasopimuksen mukaisesti kertyneitä oikeuksia, purkaa hankintasopimuksen tässä tapauksessa 43 ja 44 artiklan mukaisesti.

    10.5. Toimeksisaajan on pidettävä kaikkia hankintasopimuksen osana saamiaan asiakirjoja ja tietoja yksityisinä ja luottamuksellisina. Hän ei saa, paitsi siltä osin kuin se on tarpeen hankintasopimuksen täytäntöönpanemiseksi, julkaista eikä paljastaa mitään hankintasopimuksen osaa ilman toimeksiantajan tai hankinnan valvojan, tämän kuultua toimeksiantajaa, antamaa kirjallista ennakkosuostumusta. Jos tarpeesta julkaista tai paljastaa tietoja hankintasopimuksen täytäntöönpanemiseksi ei päästä sopimukseen, toimeksiantajan päätös on lopullinen.

    10.6. Jos toimeksisaaja on kahden tai useamman henkilön yhteisyritys tai konsortio, kyseisten henkilöiden on pantava hankintasopimus täytäntöön yhdessä toimeksiantajavaltion oikeuden mukaisesti ja toimeksiantajan vaatimuksesta nimettävä yksi näistä henkilöistä johtajaksi, jolla on toimivalta tehdä yhteisyritystä tai konsortion koskevia sitoumuksia. Yhteisyrityksen tai konsortion koostumusta tai kokoonpanoa ei saa muuttaa ilman toimeksiantajan ennakkosuostumusta.

    11 artikla

    Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta

    11.1. Toimeksisaajan on 30 päivän kuluessa hankintasopimuksen tekemistä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta toimitettava toimeksiantajalle hankintasopimuksen täydellistä ja moitteetonta täytäntöönpanoa koskeva takuu. Takuun määrä vahvistetaan erityisohjeissa; se ei saa olla yli 10 prosenttia hankintasopimuksen summasta ja sen mahdollisista täydennyksistä, jollei erityisohjeissa toisin määrätä. Se ei saa kuitenkaan missään tapauksessa olla yli 20 prosenttia hankintasopimuksen summasta.

    11.2. Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta pidätetään sen varmistamiseksi, että toimeksiantajalle korvataan kaikki ne haitat, jotka johtuvat siitä, että toimeksisaaja ei ole noudattanut sopimusvelvoitteitaan täydellisesti ja moitteettomasti.

    11.3. Takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta annetaan erityisohjeissa annettua mallia noudattaen ja se voi olla pankkitakuu, pankkivekseli, varmennettu sekki, vakuutus- ja/tai takausyhtiön antama sitoumus, peruuttamaton maksusitoumus tai toimeksiantajalle tehty käteistalletus. Jos takuu on pankkitakuu, pankkivekseli tai sitoumus, sen on oltava pankin tai vakuutusja/tai takausyhtiön antama ja toimeksiantajan hyväksymä hankintasopimuksen tekemisessä vaadittavien kelpoisuusperusteiden mukaisesti.

    11.4. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta annetaan niissä valuutoissa, joissa hankintasopimus on tarkoitus maksaa, ja niiden hankintasopimuksen mukaisessa keskinäisessä suhteessa.

    11.5. Toimeksisaajalle ei suoriteta mitään maksuja ennen takuun antamista. Kyseinen takuu säilyy siihen asti, kun hankintasopimus on pantu täytäntöön täydellisesti ja moitteettomasti.

    11.6. Jos hankintasopimusta täytäntöönpantaessa takuun antava oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö ei pysty noudattamaan sitoumuksiaan, takuu raukeaa. Toimeksiantaja antaa toimeksisaajalle mahdollisuuden uuden takuun antamiseen edellistä takuuta vastaavin ehdoin. Jos toimeksisaaja ei anna uutta takuuta, toimeksiantaja voi purkaa hankintasopimuksen.

    11.7. Toimeksiantaja vaatii maksettavaksi takuusta kaikki rahasummat, jotka takaaja on tälle velkaa hankintasopimuksen mukaisen toimeksisaajan suorittaman laiminlyönnin vuoksi vakuusehtojen ja sen arvon mukaisesti. Takaajan on maksettava nämä rahasummat viipymättä toimeksiantajan niitä vaatiessa esittämättä mitään vastalauseita mistään syystä. Ennen asianmukaista täytäntöönpanoa koskevaan takuuseen liittyvien vaatimustensa esittämistä toimeksiantajan on annettava toimeksisaajalle ilmoitus, jossa täsmennetään hänen vaatimuksensa perusteena olevan laiminlyönnin luonne.

    11.8. Jollei erityisohjeissa huoltopalvelujen osalta toisin määrätä, takuu asianmukaisesta täytäntöönpanosta vapautetaan 30 päivän kuluessa 33 artiklassa tarkoitetun lopputilityksen allekirjoittamisesta.

    12 artikla

    Vakuutukset

    12.1. Erityisohjeissa voidaan määrätä, että tavaranhankintojen kuljetus turvataan vakuutuksella, jonka ehdot voidaan tarkentaa mainituissa ohjeissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37 artiklan soveltamista. Kyseisissä ohjeissa voidaan myös määrätä muunlaisista toimeksisaajan otettavaksi tulevista vakuutuksista.

    12.2. Huolimatta toimeksisaajan 12 artiklan 1 kohdan mukaisista vakuutusvelvoitteista, toimeksisaaja on yksin vastuussa ja hänen on pidettävä toimeksiantaja ja hankinnan valvoja itsensä, alihankkijoidensa ja näiden työntekijöiden hankintasopimusta täytäntöönpantaessa kolmansille osapuolille aiheuttamista aineellisista vahingoista tai henkilövahingoista johtuvien kanteiden ulkopuolella.

    13 artikla

    Täytäntöönpano-ohjelma

    13.1. Jos erityisohjeissa näin määrätään, toimeksisaajan on laadittava täytäntöönpano-ohjelma ja annettava se hankinnan valvojan hyväksyttäväksi. Kyseisen ohjelman on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:

    a) toimeksisaajan ehdottama hankintasopimuksen täytäntöönpanojärjestys, mukaan lukien suunnittelu, valmistus, toimitus vastaanottopaikalle, kokoaminen, testaus ja käyttöönotto;

    b) suunnitelmien esittämisen ja hyväksynnän määräpäivät;

    c) toimeksisaajan ehdottamien hankintasopimuksen täytäntöönpanossa käytettävien menetelmien yleinen kuvaus

    ja

    d) kaikki muut yksityiskohdat ja tiedot, joita hankinnan valvoja voi kohtuudella vaatia.

    13.2. Hankinnan valvojan antama täytäntöönpano-ohjelman hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa mistään tämän sopimusvelvoitteista.

    13.3. Täytäntöönpano-ohjelmaan ei saa tehdä yhtään merkittävää muutosta ilman hankinnan valvojan hyväksyntä. Kuitenkin jos hankintasopimuksen täytäntöönpano ei edisty täytäntöönpano-ohjelman mukaisesti, hankinnan valvoja voi velvoittaa toimeksisaajan tarkistamaan sitä ja antamaan tarkistetun ohjelman hyväksyttäväkseen.

    14 artikla

    Yksityiskohtaisempi hintaerittely

    14.1. Tarvittaessa ja viimeistään 20 päivän kuluessa hankinnan valvojan perustellusta pyynnöstä toimeksisaajan on annettava yksityiskohtaisempi erittely maksuistaan ja hinnoistaan, kun tämä on tarpeen hankintasopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

    14.2. Toimeksisaajan on hankintasopimuksen hyväksymistä koskevan ilmoituksen jälkeen ja erityisohjeissa annetussa määräajassa annettava tarvittaessa ja ainoastaan hankinnan valvojan tiedoksi neljännesvuosittainen yksityiskohtainen käteisvaroja koskeva arvio, josta ilmenee kaikki maksut, joihin toimeksisaajalla on oikeus hankintasopimuksen perusteella. Tämän jälkeen toimeksisaajan on annettava hankinnan valvojan sitä pyytäessä neljännesvuosittaiset tarkistetut arviot. Kyseinen tiedonanto ei aiheuta mitään vastuuta toimeksiantajalle tai hankinnan valvojalle.

    15 artikla

    Toimeksisaajan suunnitelmat

    15.1. Jos erityisohjeissa näin määrätään, toimeksisaajan on annettava hankinnan valvojan hyväksyttäväksi:

    a) hankintasopimuksessa tai täytäntöönpano-ohjelmassa vahvistetussa määräajassa hankintasopimuksessa määrätyt suunnitelmat, asiakirjat, näytteet ja/tai mallit;

    b) suunnitelmat, joita hankinnan valvoja voi kohtuudella vaatia hankintasopimuksen täytäntöönpanemista varten.

    15.2. Jos hankinnan valvoja ei ilmoita 15 artiklan 1 kohdassa mainittua hyväksyntäänsä hankintasopimuksessa tai hyväksytyssä täytäntöönpano-ohjelmassa vahvistetussa määräajassa, suunnitelmia, asiakirjoja, näytteitä tai malleja pidetään hyväksyttyinä tämän määräajan päättyessä. Jos mitään määräaikaa ei ole vahvistettu, niitä pidetään hyväksyttyinä 30 päivän kuluessa niiden vastaanottamisesta.

    15.3. Hankinnan valvojan on varustettava nimikirjoituksellaan tai merkittävä muulla tavoin hyväksytyt suunnitelmat, asiakirjat, näytteet ja mallit ja niistä ei saa poiketa, jollei hankinnan valvoja toisin määrää. Hankinnan valvojan hyväksymättä jättämiä suunnitelmia, asiakirjoja, näytteitä ja malleja on tämän seurauksena muutettava siten, että ne täyttäisivät hankinnan valvojan vaatimukset ja toimeksisaajan on annettava ne uudelleen hyväksyttäväksi.

    15.4. Toimeksisaajan on annettava hankintasopimuksessa tai myöhemmissä työmääräyksissä vahvistettu määrä ja siinä tai niissä vahvistetussa muodossa lisäjäljennöksiä hyväksytyistä suunnitelmista.

    15.5. Hankinnan valvojan antama suunnitelmien, asiakirjojen, näytteiden tai mallien hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa mistään tämän sopimusvelvoitteista.

    15.6. Hankinnan valvojalla on oikeus tutkia kaikkia hankintasopimukseen liittyviä suunnitelmia, asiakirjoja, näytteitä tai malleja hankinnansaajan tiloissa aina, kun tämä katsotaan kohtuulliseksi.

    15.7. Ennen tavarantoimitusten väliaikaista vastaanottoa toimeksisaajan on toimitettava käyttöä ja huoltoa koskevat käsikirjat sekä suunnitelmat, jotka on laadittu niin yksityiskohtaisesti, että toimeksiantaja pystyy käyttämään, huoltamaan, säätämään ja korjaamaan kaikkia tavanhankintaan liittyviä osia. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, mainitut käsikirjat ja suunnitelmat on laadittava hankintasopimuksen kielellä, niiden on oltava hankintasopimuksessa määrätyssä muodossa ja niitä on annettava siinä määrätty määrä. Tavaranhankintoja ei pidetä väliaikaisesti vastaanotettuina ennen kuin käsikirjat ja suunnitelmat on toimitettu toimeksiantajalle.

    16 artikla

    Tarjoushinnan riittävyys

    16.1. Jollei erityisohjeiden lisämääräyksissä toisin määrätä, toimeksisaajan on oltava vakuuttunut ennen tarjouksen jättämistä siitä, että hänen tarjouksensa on täsmällinen ja riittävä, että hän on ottanut huomioon kaikki hankintasopimuksen täydelliseen ja moitteettomaan täytäntöönpanoon tarvittavat seikat ja että hän on sisällyttänyt tariffeihinsa ja hintoihinsa kaikki tavaranhankintoihin liittyvät kustannukset ja erityisesti:

    a) kuljetuskustannukset;

    b) käsittely-, pakkaus-, lastaus-, purku-, passitus-, toimitus-, pakkausten purku-, tarkastus- ja vakuutuskustannukset sekä muut tavaranhankintoihin liittyvät hallinnolliset kustannukset. Pakkaukset kuuluvat toimeksiantajalle, jollei erityisohjeissa toisin määrätä. määrätä;

    c) tavaranhankintoihin liittyvistä asiakirjoista aiheutuvat kustannukset, kun toimeksiantaja vaatii tällaisia asiakirjoja;

    d) toimitettujen tavaranhankintojen kokoamisen ja/tai käyttöönoton suorittaminen ja valvonta paikan päällä;

    e) toimitettujen tavaranhankintojen kokoamiseen ja/tai huoltoon liittyvien työkalujen toimittaminen;

    f) toimitettujen tavaranhankintojen kunkin yksikön käyttöä ja huoltoa koskevien yksityiskohtaisten käsikirjojen toimittaminen;

    g) tavarantoimitusten valvonta tai huolto ja/tai korjaus hankintasopimuksessa vahvistettuna aikana sillä edellytyksellä, että kyseinen palvelu ei vapauta toimeksisaajaa tämän vakuuteen liittyvistä sopimusvelvoitteista

    ja

    h) toimeksiantajan henkilökunnan kouluttaminen toimeksisaajan toimipaikassa ja/tai muualla, kun hankintasopimuksessa näin määrätään.

    16.2. Koska toimeksisaaja on määrittänyt hintansa omien laskelmiensa, laskutoimitustensa ja arvioiden perusteella, hänen on suoritettava ilman lisämaksua kaikki työt, jotka ilmenevät hänen tarjouksensa jostain kohdasta ja joille hän ei ole määrännyt yksikköhintaa tai kiinteää hintaa.

    17 artikla

    Patentit ja lisenssit

    Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, toimeksisaajan on pidettävä toimeksiantaja ja hankinnan valvoja kaikkien sellaisten kanteiden ulkopuolella, jotka johtuvat patenttien, lisenssien, suunnitelmien, piirrosten, mallien, merkkien tai tuotemerkkien käytöstä, sellaisena kuin siitä määrätään hankintasopimuksessa, jollei tämä rikkomus johdu toimeksiantajan ja/tai hankinnan valvojan toimittamien suunnitelmien tai erityisohjeiden noudattamisesta.

    HANKINTASOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON ALOITTAMINEN JA VIIVÄSTYMINEN

    18 artikla

    Hankintasopimuksen täytäntöönpanon aloittamista koskevat määräykset

    18.1. Toimeksiantaja vahvistaa päivän, jona hankintasopimuksen täytäntöönpano on aloitettava; hän ilmoittaa siitä toimeksisaajalle hankintasopimuksen tekemistä koskevassa ilmoituksessa tai hankinnan valvojalta tulevalla työmääräyksellä.

    18.2. Hankintasopimuksen täytäntöönpano alkaa viimeistään 180 päivän kuluttua hankinatasopimuksen tekemistä koskevasta ilmoituksesta, jolleivät sopimuspuolet toisin sovi.

    19 artikla

    Täytäntöönpanon määräaika

    19.1. Täytäntöönpanon määräaika alkaa 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuna päivänä; se vahvistetaan hankintasopimuksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan nojalla mahdollisesti myönnettävien pidennysten soveltamista.

    19.2. Jos eri erien toimittamiselle määrätään erillisiä täytäntöönpanon määräaikoja, niitä ei yhdistetä yhdeksi määräajaksi, jos samalle toimeksisaajalle on myönnetty useampi kuin yksi erä.

    20 artikla

    Täytäntöönpanon määräajan pidentäminen

    20.1. Toimeksisaaja voi pyytää täytäntöönpanon määräajan pidentämistä, jos hankintasopimuksen täytäntöönpano tosiasiallisesti viivästyy tai sen voidaan ennakoida viivästyvän jostakin seuraavista syistä:

    a) toimeksiantajan tekemät lisätilaukset ja täydentävät tilaukset;

    b) toimeksiantajajäsenvaltion erityisen epäsuotuisat ilmasto-olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa tavaranhankintojen kokoamiseen tai asentamiseen;

    c) keinotekoiset esteet tai fyysiset olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa tavaranhankintojen toimitukseen ja joita kokeneen toimeksisaajan on mahdoton kohtuudella ennakoida;

    d) työmääräykset, jotka vaikuttavat hankkeen päättymispäivään, jolleivät ne johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä;

    e) toimeksiantajan sopimusvelvoitteidensa laiminlyönti;

    f) mikä tahansa tavaranhankintojen toimituksen ja/tai kokoamisen keskeyttäminen, joka ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä;

    g) ylivoimainen este;

    h) mikä tahansa muu näissä yleisissä toimitusehdoissa tarkoitettu syy, joka ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä.

    20.2. Toimeksisaajan on ilmoitettava hankinnan valvojalle 15 päivän kuluessa siitä, kun hän on havainnut viivästymisen olevan mahdollista, aikomuksestaan pyytää täytäntöönpanon määräajan pidennystä, johon hän arvioi olevansa oikeutettu, ja toimitettava tälle 60 päivän kuluessa, jos toimeksisaaja ja hankinnan valvoja eivät toisin sovi, täydelliset ja yksityiskohtaiset tiedot mainitusta pyynnöstä, jotta se voidaan heti tutkia.

    20.3. Toimeksiantajaa ja tarvittaessa toimeksisaajaa kuultuaan hankinnan valvoja myöntää toimeksisaajalle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella perusteltuna pidetyn täytäntöönpanon määräajan pidentämisen, joka alkaa myöhemmin tai takautuvasti, tai ilmoittaa toimeksisaajalle, ettei tällä ole oikeutta pidennykseen.

    21 artikla

    Täytäntöönpanon viivästyminen

    21.1. Jos toimeksisaaja ei toimita tavaranhankintoja kokonaan tai osittain tai suorita palveluja hankintasopimuksessa määrättynä aikana/määrättyinä aikoina, toimeksiantajalla on oikeus ilman vaatimusta ja rajoittamatta muiden hankintasopimuksessa tarkoitettujen keinojen käyttämistä, kiinteään hyvitykseen jokaiselta päivältä tai päivän osalta, joka kuluu sopimuksen mukaisen tai 20 artiklan nojalla pidennetyn määräajan ja tosiasiallisen päättymispäivän välillä, erityisohjeissa vahvistetulla perusteella ja niissä vahvistettuun enimmäismäärään saakka.

    21.2. Jos toimeksiantajalla on oikeus 21 artiklan 1 kohdan mukaiseen enimmäismäärään, se voi annettuaan toimeksisaajalle ennakkoilmoituksen:

    a) pidättää asianmukaisesta suorittamisesta annetun takuun

    ja/tai

    b) purkaa hankintasopimuksen

    ja

    c) tehdä hankintasopimuksen kolmannen osapuolen kanssa, jolloin toimeksisaaja vastaa jäljellä olevien tavaranhankintojen toimittamisesta aiheutuvista kustannuksista.

    22 artikla

    Muutokset

    22.1. Hankinnan valvojalla on toimivalta määrätä muutoksia mihin tahansa tavarantoimitusten osaan tavarantoimitusten asianmukaiseksi loppuunsaattamiseksi ja/tai asianmukaiseksi suorittamiseksi. Kyseiset muutokset voivat olla lisäyksiä, poistoja, korvaamisia sekä laadun, määrän, muodon, luonteen, lajin, suunnitelmien, mallien tai eritelmien vaihtoja silloin, kun tavaranhankinnat on erityisesti valmistettava toimeksiantajalle, tavaranhankintojen kuljetus- tai pakkaustavan, toimituspaikan sekä tavan tai aikataulun vaihtoja, sellaisena kuin niistä määrätään. Muutosmääräys ei mitätöi hankintasopimusta; kyseisten muutosten taloudellinen vaikutus arvioidaan kuitenkin 22 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaisesti.

    22.2. Muutokset tehdään ainoastaan työmääräyksellä, kuitenkin siten, että:

    a) jos hankinnan valvoja jostakin syystä pitää tarpeellisena antaa suullisen ohjeen, hän vahvistaa sen mahdollisimman pian työmääräyksellä;

    b) jos toimeksisaaja vahvistaa kirjallisesti 22 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun suullisen ohjeen, ja jollei hankinnan valvoja heti kirjallisesti kumoa vahvistusta, työmääräystä pidetään annettuna muutoksen tekemiseksi;

    c) työmääräystä ei vaadita muutoksen tekemiseksi, jos kyseessä on minkä tahansa töiden määrän lisääminen tai vähentäminen, ja jos lisääminen tai vähentäminen johtuu yksityiskohtaisessa arviossa tai hintaluettelossa arvioitujen määrien riittämättömyydestä tai yliarvioimisesta.

    22.3. Hankinnan valvojan on ilmoitettava toimeksisaajalle muutoksen luonteesta ja muodosta ennen muutoksen tekemistä koskevan työmääräyksen antamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 22 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista. Saatuaan tämän ilmoituksen toimeksisaajan on tehtävä mahdollisimman pian valvojalle esitys, joka koskee:

    a) mahdollisesti suoritettavien tehtävien tai toteutettavien toimenpiteiden kuvausta ja täytäntöönpano-ohjelmaa

    ja

    b) mahdollisesti tarvittavia muutoksia yleiseen täytäntöönpano-ohjelmaan tai toimeksisaajan hankintasopimuksen mukaisiin velvoitteisiin

    ja

    c) hankintasopimuksen määrän mukauttamista 22 artiklassa annettujen sääntöjen mukaisesti.

    22.4. Saatuaan 22 artiklan 3 kohdassa mainitun toimeksisaajan esityksen ja kuultuaan asianmukaisesti toimeksiantajaa ja tarvittaessa toimeksisaajaa, hankinnan valvoja päättää mahdollisimman pian, onko muutos aiheellinen. Jos hankinnan valvoja päättää toteuttaa sen, hän antaa työmääräyksen, jossa ilmoitetaan, että muutos on suoritettava siihen hintaan ja niillä edellytyksillä, jotka määritellään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa toimeksisaajan esityksessä tai sellaisina, kuin hankinnan valvoja on ne tarkistanut 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    22.5. Hankinnan valvojan on vahvistettava 22 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti määräämiinsä muutoksiin sovellettavat hinnat seuraavien periaatteiden mukaan:

    a) jos töiden luonne on sama kuin yksityiskohtaisessa arviossa tai hintaluettelossa hinnoiteltujen töiden ja ne suoritetaan samanlaisin edellytyksin, ne arvioidaan niissä olevilla perusteilla ja niissä oleviin hintoihin;

    b) jos töiden luonne ei ole sama eikä niitä ole suoritettava samanlaisin edellytyksin, arvioinnin perustana käytetään hankintasopimuksen perusteita ja hintoja siinä määrin kuin se on perusteltua, muussa tapauksessa hankinnan valvoja suorittaa tasapuolisen arvioinnin;

    c) jos muutoksen luonne tai määrä suhteessa koko hankintasopimuksen luonteeseen ja määrään tai sen osaan ovat sellaiset, ettei hankintasopimuksessa olevia työkokonaisuutta koskeva peruste tai hinta enää vaikuta hankinnan valvojan mielestä yhdenmukaiselta mainitusta muutoksesta johtuen, hän vahvistaa olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena ja asianmukaisena pitämänsä perusteen tai hinnan;

    d) jos muutos on välttämätön toimeksisaajan laiminlyönnin tai hänestä johtuvan hankintasopimuksen täyttämättä jättämisen vuoksi, toimeksisaajan on vastattava mainitusta muutoksesta aiheutuvista lisäkustannuksista.

    22.6. Saatuaan työmääräyksen, jolla muutoksesta määrätään, toimeksisaajan on täytettävä se ja noudatettava tällöin näitä yleisiä sopimusehtoja samalla tavoin kuin muutoksesta olisi määrätty hankintasopimuksessa. Tavaranhankintoja ei saa viivästyttää täytäntöönpanon määräajan mahdollista pidentämistä tai hankintasopimuksen määrän muuttamista odotettaessa. Jos määräys muutoksen suorittamisesta on annettu ennen hankintasopimuksen määrän muuttamista, toimeksisaajan on laadittava selvitys muutoksesta johtuvista kustannuksista ja sen suorittamiseen käytetystä ajasta. Hankinnan valvoja voi tarkastella mainittua selvitystä aina, kun tätä pidetään kohtuullisena.

    22.7. Jos väliaikaisen vastaanoton yhteydessä työmääräyksestä tai muusta olosuhteesta, jota ei voida lukea toimeksisaajan laiminlyönnin syyksi, johtuvien hankintasopimuksen perusteella vaadittavien tavaranhankintojen kokonaisarvo on yli 15 prosenttia hankintasopimuksen määrästä, hankinnan valvojan on määritettävä toimeksiantajaa ja toimeksisaajaa kuultuaan kaikki hankintasopimuksen määrään tehtävät lisäykset tai vähennykset 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tällä tavoin määritetyn summan perustana on tavaranhankintojen arvon lisäämisen tai vähentämisen 15 prosenttia ylittävä osa. Hankinnan valvojan on ilmoitettava tämä summa toimeksiantajalle ja toimeksisaajalle ja hankintasopimuksen määrää on muutettava vastaavasti.

    23 artikla

    Keskeyttäminen

    23.1. Hankinnan valvoja voi milloin tahansa antamalla työmääräyksen määrätä toimeksisaajan keskeyttämään:

    a) tavaranhankintojen valmistamisen jatkamisen

    tai

    b) tavaranhankintojen toimittamisen vastaanottopaikkaan täytäntöönpano-ohjelmassa määrättynä päivänä tai, jollei päivää ole vahvistettu, toimitukseen soveltuvana päivänä

    tai

    c) vastaanottopaikkaan toimitettujen tavaranhankintojen kokoamisen.

    23.2. Keskeyttämisaikana toimeksisaajan on suojeltava ja valvottava omaan varastoonsa tai muualle sijoitettuja tavaranhankintoja turmeltumiselta tai menetykseltä tai vahingoilta siinä määrin kuin se on mahdollista ja hankinnan valvojan antamia ohjeita noudattaen, vaikka tavaranhankinnat olisi toimitettu vastaanottopaikkaan hankintasopimuksen mukaisesti, mutta joiden kokoamisen hankinnan valvoja on keskeyttänyt.

    23.3. Näistä väliaikaisista suojatoimenpiteistä aiheutuvat lisäkustannukset lisätään hankintasopimuksen summaan, jollei:

    a) keskeyttämisestä määrätä toisin hankintasopimuksessa

    tai

    b) keskeyttäminen ole tarpeen vastaanottopaikan tavanomaisten ilmastoolosuhteiden vuoksi

    tai

    c) keskeyttäminen ole tarpeen toimeksisaajan laiminlyönnin vuoksi

    tai

    d) keskeyttäminen ole tarpeen turvallisuuden tai hankintasopimuksen tai sen osan asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi siltä osin kuin tämä tarve ei johdu hankinnan valvojan tai toimeksiantajan toimesta tai laiminlyönnistä.

    23.4. Toimeksisaajalla on oikeus hankintasopimuksen summan lisäykseen vain, jos hän ilmoittaa hankinnan valvojalle 30 päivän kuluessa saatuaan määräyksen toimitusten keskeyttämisestä aikomuksestaan vaatia sitä.

    23.5. Toimeksiantajaa ja toimeksisaajaa kuultuaan hankinnan valvoja vahvistaa lisämaksun ja/tai täytäntöönpanon määräajan pidentämisen, joiden myöntämistä hän pitää oikeudenmukaisina ja kohtuullisina toimeksisaajan vaatimuksen perusteella.

    23.6. Jos keskeyttämisaika on yli 180 päivää ja jos keskeyttäminen ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä, hän voi valvojalle lähetettävällä ilmoituksella pyytää lupaa tavaranhankintojen toimituksen jatkamiseen 30 päivän määräajassa tai purkaa hankintasopimuksen.

    TARVIKKEET JA TYÖSKENTELY

    24 artikla

    Tavaranhankintojen laatu

    24.1. Tavaranhankintojen on vastattava kaikilta osin erityisohjeissa annettuja teknisiä eritelmiä ja oltava kaikilta osin suunnitelmien, mittojen, mallien, näytteiden, kaavojen ja muiden hankintasopimusten määräysten mukaisia ja kaikkien niiden on oltava toimeksiantajan ja hankinnan valvojan saatavilla, jotta nämä voisivat koko täytäntöönpanoajan turvautua niihin.

    24.2. Erityisohjeissa määrätty mikä tahansa tekninen ennakkohyväksyntä edellyttää toimeksisaajan toimeksiantajalle osoittamaa pyyntöä. Pyynnössä on tarkennettava hankintasopimuksen mukaisesti tällä tavoin hyväksyttäväksi tarkoitetut tarvikkeet, osat ja näytteet ja annettava erän numero ja hyväksyntäpaikka tapauksen mukaan. Pyynnössä tarkennetut tarvikkeet, osat ja näytteet saa sisällyttää tavaranhankintoihin vasta, kun hankinnan valvoja on varmentanut ennakolta, että ne täyttävät kyseiselle hyväksynnälle vahvistetut vaatimukset.

    24.3. Vaikka tavaranhankintoihin tai toimitettavien ainesosien valmistukseen sisällytettävät tarvikkeet tai osat olisi tällä tavoin teknisesti hyväksytty, ne voidaan vielä hylätä ja toimeksisaajan on vaihdettava ne viipymättä, jos uudessa tarkastuksessa ilmenee vikoja tai virheitä. Toimeksisaajalle annetaan mahdollisuus hylättyjen tarvikkeiden ja osien korjaamiseen ja kunnostamiseen, mutta kyseiset tarvikkeet ja osat voidaan hyväksyä tavaranhankintoihin sisällytettäviksi vain, jos ne on korjattu ja kunnostettu hankinnan valvojaa tyydyttävällä tavalla.

    25 artikla

    Valvonta ja tarkastukset

    25.1. Toimeksisaajan on varmistettava, että tavaranhankinnat toimitetaan vastaanottopaikalle hyvissä ajoin, jotta hankinnan valvoja voi ottaa ne vastaan. Hänen katsotaan olevan täysin selvillä mahdollisista vaikeuksista tässä suhteessa, eikä hänellä ole lupa vedota mihinkään viivästymisen syyhyn velvoitteidensa täyttämisessä.

    25.2. Tarkastaakseen, että ainesosat, tarvikkeet ja työ ovat vaaditun laatuisia ja tarvittaessa vaaditun määräisiä, hankinnan valvojalla on oikeus tarkastaa, tutkia, mitata ja testata niitä sekä tarkastaa joko itse tai valtuutetun asiamiehen välityksellä kaiken hankintasopimuksen mukaisesti toimitettavan suunniteltavana, valmistettavana tai rakennettavana olevan suunnittelu-, valmistelu- tai rakennusvaiheet. Kyseiset toiminnot suoritetaan rakennus-, valmistus- tai suunnittelupaikalla tai vastaanottopaikalla tai muussa hankintasopimuksessa osoitetussa paikassa.

    25.3. Kokeita ja tarkastuksia varten toimeksisaajan on:

    a) annettava ilmaiseksi ja väliaikaisesti hankinnan valvojan käyttöön apua, näytteitä tai osia, koneita, varusteita, työkaluja, tarvikkeita, työvoimaa, valmistussuunnitelmia ja -tietoja, joita tavanomaisesti tarvitaan tarkastuksia ja kokeita varten;

    b) sovittava hankinnan valvojan kanssa kokeiden ajasta ja paikasta;

    c) järjestettävä valvojalle aina, kun tätä pidetään kohtuullisena pääsy paikkaan, jossa kokeiden on määrä tapahtua.

    25.4. Jos hankinnan valvoja ei ole läsnä kokeita varten sovittuna päivänä, toimeksisaaja voi, jollei hankinnan valvoja toisin määrää, suorittaa kokeet, joita pidetään hankinnan valvojan läsnäollessa suoritettuina. Toimeksisaajan on lähetettävä viipymättä koetulosten oikeaksi todistetut jäljennökset hankinnan valvojalle, jota kokeiden tulokset sitovat, jos hän ei ole osallistunut niihin.

    25.5. Jos ainesosat ja tarvikkeet ovat menestyksellisesti läpäisseet 25 artiklassa tarkoitetut kokeet, hankinnan valvojan on ilmoitettava toimeksisaajalle kyseinen tulos tai vahvistettava toimeksisaajan tätä varten laatima todistus.

    25.6. Jos hankinnan valvoja ja toimeksisaaja ovat eri mieltä kokeiden tuloksista, kummankin osapuolen on toimitettava näkemyksensä tiedoksi toiselle 15 päivän kuluessa erimielisyyden syntymisestä. Hankinnan valvoja tai toimeksisaaja voi pyytää, että kokeet uusitaan samoin edellytyksin tai, jos toinen osapuoli sitä pyytää, yhteisellä sopimuksella valittu asiantuntija suorittaa ne. Koepöytäkirjat annetaan hankinnan valvojalle, jonka on toimitettava tulokset viipymättä tiedoksi toimeksisaajalle. Vastakokeiden tulokset ratkaisevat. Vastakokeiden kustannuksista vastaa se osapuoli, jonka vastakokeet ovat osoittaneet olleen väärässä.

    25.7. Hankinnan valvoja ja hänen valtuuttamansa henkilö eivät saa tehtäviään hoitaessaan paljastaa muille kuin siihen luvan saaneille henkilöille rakennusmenetelmiä ja yrityksen toimintaa koskevia tietoja, joita he ovat saaneet tarkastuksia ja kokeita suorittaessaan.

    26 artikla

    Tavaranhankintojen omistusoikeus

    26.1. Erityisohjeissa voidaan määrätä, että 32 artiklassa tarkoitettujen ja mihin tahansa tavaranhankintojen osaan ennen sen toimittamista vastaanottopaikalle liittyvien maksujen varmistamiseksi toimeksisaaja:

    a) siirtää toimeksiantajalle kyseisten tavaranhankintojen omistusoikeuden;

    b) antaa kyseiset tavaranhankinnat pantiksi toimeksiantajalle

    tai

    c) soveltaa kyseisiin tavaranhankintoihin mitä tahansa muuta etuoikeuteen tai vakuuteen liittyvää järjestelyä.

    26.2. Jos hankintasopimus puretaan ennen sen täyttymistä, toimeksisaajan on toimitettava toimeksiantajalle ne tavaranhankinnat, joiden omistusoikeus on siirretty tai jotka on annettu 26 artiklan 1 kohdan nojalla pantiksi. Jos näin ei tapahdu, toimeksiantaja voi toteuttaa aiheellisiksi katsomansa toimenpiteet saadakseen mainitut tavaranhankinnat haltuunsa ja periä tästä aiheutuvat kustannukset toimeksisaajalta.

    MAKSUT

    27 artikla

    Yleiset edellytykset

    27.1. Maksut on suoritettava kansallisessa valuutassa, jollei hankintasopimuksessa toisin määrätä.

    27.2. Erityisohjeissa vahvistetaan hallinnolliset tai tekniset edellytykset, jotka määräävät 28-36 artiklan mukaisesti suoritetut ennakko-, etu- ja/tai tasoitusmaksut.

    28 artikla

    Väliaikaisin hinnoin tehty hankintasopimus

    28.1. Jos kaikkia hintoja ei voida poikkeuksellisesti vahvistaa ennakolta, voidaan tehdä hankintasopimus väliaikaisi hinnoin sen jälkeen, kun toimeksiantaja ja toimeksisaaja ovat neuvoteltuaan päässeet tästä yhteisymmärrykseen. Hankintasopimuksen summa lasketaan aluksi väliaikaisten hintojen perusteella ja heti, kun hankintasopimuksen täytäntöönpanoedellytykset ovat tiedossa, erityisohjeissa määrätyn menettelyn perusteella.

    28.2. Toimeksisaajan on toimitettava kaikki tiedot, joita toimeksiantaja tai hankinnan valvoja voivat kohtuudella pyytää kaikista hankintasopimukseen liittyvistä asioista hankintasopimuksen arvioimista varten. Jollei tavaranhankintojen arvioimisesta päästä sopimukseen, hankinnan valvoja vahvistaa maksettavat summat.

    29 artikla

    Ennakkomaksut

    29.1. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, toimeksisaajalle annetaan ennakkoa tämän pyynnöstä tavaranhankintojen toimitukseen liittyviin toimiin kiinteän ennakkomaksun muodossa.

    29.2. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, ennakkomaksujen kokonaismäärä ei saa olle yli 60 prosenttia hankintasopimuksen summasta.

    29.3. Mitään ennakkomaksua ei makseta ennen:

    a) hankintasopimuksen tekemistä,

    b) kuin toimeksisaaja on antanut toimeksiantajan hyväksi takuun asianmukaisesta täytäntöönpanosta 11 artiklan mukaisesti

    ja

    c) kuin toimeksisaaja on antanut toimeksiantajan hyväksi jonkin 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun laitoksen antaman sellaisen yhteisvastuullisen takauksen ennakkomaksujen kokonaismäärästä, joka vapautetaan vähintään 60 päivää sen jälkeen kuin tavaranhankinnat on väliaikaisesti hyväksytty.

    29.4. Toimeksisaajan on käytettävä ennakkomaksut ainoastaan tavaranhankintojen toimittamiseen liittyviin toimiin. Jos toimeksisaaja käyttää koko ennakkomaksun tai sen osan muihin tarkoituksiin, ennakkomaksu erääntyy viipymättä takaisin maksettavaksi eikä toimeksisaajalle makseta mitään muita ennakkomaksuja.

    29.5. Jos ennakkomaksutakuu ei ole enää asianmukainen ja voimassa eikä toimeksisaaja korjaa asiaa, toimeksiantaja saa pidättää ennakkomaksua vastaavan summan tulevista ennakkomaksuista, jotka kuuluvat toimeksisaajalle hankintasopimuksen perusteella tai soveltaa 11 artiklan 6 kohdan määräyksiä.

    29.6. Jos jostakin syystä hankintasopimus puretaan, ennakkomaksuja varten annetut takuut voidaan periä sen erotuksen korvaamiseksi, jonka toimeksisaaja on vielä velkaa ennakkomaksuista eikä takaaja voi siirtää maksamista tai vastustaa sitä mistään syystä.

    29.7. Tässä 29 artiklassa määrätyt ennakkomaksuja varten annetut takuut vapautetaan 60 päivän määräajassa tavaranhankintojen väliaikaisesta vastaanotosta.

    29.8. Muut ennakkomaksujen myöntämistä ja takaisin maksamista koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan erityisohjeissa.

    30 artikla

    Takuupidätykset

    30.1. Erityisohjeissa määrätään etumaksuista perittävästä määrästä, joka on pidätettävä takuuna toimeksisaajan velvoitteiden täyttämisestä takuuaikana, sekä mainittua takuuta säätelevistä säännöistä; pidätys ei missään tapauksessa saa olla yli 10 prosenttia hankintasopimuksen summasta.

    30.2. Jos toimeksiantaja sen hyväksyy, toimeksisaaja voi halutessaan korvata mainitut takuun pidätykset pidätyksistä annettavalla 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditulla takuulla viimeistään tavaranhankintojen väliaikaisen vastaanottamisen päivänä.

    30.3. Takuun pidätykset tai pidätyksistä annettava takuu vapautetaan 90 päivässä tavaranhankintojen lopullisesta vastaanottamisesta.

    31 artikla

    Hinnantarkistus

    31.1. Jollei erityisohjeista tai 31 artiklan 4 kohdan määräyksistä muuta johdu, hankintasopimus tehdään kiintein hinnoin, joita ei voida tarkistaa.

    31.2. Jos hankintasopimus on tehty hinnoin, joita voidaan tarkistaa, tarkistuksessa otetaan huomioon tarjoushinnan muodostukseen vaikuttavien merkittävien paikallisten tai ulkoisten hintatekijöiden vaihtelu, kuten työvoima, palvelukset, tarvikkeet ja toimitukset, sekä laeissa tai asetuksissa määrätyt maksut. Tarkistuksen yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan erityisohjeissa.

    31.3. Toimeksisaajan tarjouksessa olevat hinnat katsotaan:

    a) vahvistetuiksi niiden edellytysten perusteella, jotka olivat voimassa 30 päivää ennen tarjousten viimeistä jättöpäivää tai suoraan hyväksyttävissä olevien hankintasopimusten tapauksessa, hankintasopimuksen päivänä;

    b) ottavan huomioon voimassa olevan lainsäädännön ja 31 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna viitepäivänä voimassa olevat verosäädökset.

    31.4. Jos lakia, asetusta, säädöstä tai muuta kansallisen tai alueellisen elimen lain tai asetuksen vahvuista määräystä tai paikallisen viranomaisen tai muun julkisen viranomaisen asetusta tai määräystä muutetaan tai jos sellainen tulee voimaan 31 artiklan 3 kohdassa mainitun päivän jälkeen siten, että se muuttaa hankintasopimuksen sopimuspuolten välistä sopimussuhdetta, toimeksiantaja ja toimeksisaaja neuvottelevat keskenään hankintasopimuksessa toteutettavista soveliaimmista toimenpiteistä, ja voivat neuvottelujen jälkeen päättää:

    a) muuttaa hankintasopimusta

    tai

    b) vahingonkorvauksen maksamisesta hyvityksenä sopimuspuolen toiselle aiheuttamasta epätasapainosta

    tai

    c) purkaa hankintasopimuksen yhteisestä sopimuksesta.

    31.5. Hankintasopimuksen täytäntöönpanon viivästyessä toimeksisaajasta riippuvasta syystä tai täytäntöönpanon määräajan, jota on tarvittaessa tarkistettu hankintasopimuksen mukaisesti, päättyessä, uutta hinnantarkistusta ei voida suorittaa väliaikaista vastaanottamista edeltävien 30 päivän aikana, lukuun ottamatta uutta hinnan indeksointia, jos indeksointi on toimeksiantajalle edullinen.

    32 artikla

    Etumaksut

    32.1. Jollei erityisohjeista muuta johdu, toimeksisaajan on annettava hankinnan valvojalle etumaksupyynnön kunkin 32 artiklan 7 kohdassa mainitun jakson lopussa hankinnan valvojan hyväksymässä muodossa. Tässä pyynnössä on oltava tapauksen mukaan seuraavat tiedot:

    a) arvio kyseisen jakson päättyessä toimitettujen tavaranhankintojen sopimukseen perustuvasta arvosta;

    b) edellä 31 artiklan mukaisesta hintojen tarkistuksesta tuloksena oleva summa;

    c) edellä 30 artiklan mukaisesti takuuna pidätetty summa;

    d) kyseiseen jaksoon liittyvät luotot ja/tai velat, jotka koskevat hankintasopimuksen mukaisesti toimitettuja tavaranhankintoja, mutta joita ei ole vielä koottu tai otettu käyttöön, 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen määrien osalta ja siinä tarkoitettujen edellytysten mukaan;

    e) mikä tahansa muu summa, jonka saamiseen toimeksisaajalla on hankintasopimuksen mukainen peruste.

    32.2. Toimeksisaajalla on oikeus saada summat, joiden hankinnan valvoja arvioi vastaavan hankintasopimuksen mukaisesti toimitettuja tavaranhankintoja, joita ei ole vielä koottu tai otettu käyttöön, jos:

    a) tavaranhankinnan ovat hankintasopimuksen määräysten mukaisia ja ne on ryhmitelty eriksi siten, että hankinnan valvoja voi ne tunnistaa;

    b) nämä tavaranhankinnat on toimitettu vastaanottopaikalle ja ne on asiaankuuluvasti varastoitu ja suojattu menetystä, vahinkoa tai turmeltumista vastaan hankinnan valvojaa tyydyttävin edellytyksin;

    c) toimeksisaajan tarpeista, tilauksista ja toimituksista sekä hankintasopimuksen mukaisesta tavaroiden ja tarvikkeiden käytöstä laatima selvitys on pidetty hankinnan valvojan hyväksymässä muodossa ja ollut tämän saatavilla tarkastusta varten;

    d) toimeksisaaja antaa yhdessä selvityksensä kanssa arvion vastaanottopaikalla olevien tavaranhankintojen arvosta, johon on liitetty asiakirjat, joita hankinnan valvoja voi vaatia tavaranhankintojen arviointia varten ja jotka ovat todisteena tavaranhankintojen omistusoikeudesta ja niiden maksamisesta;

    e) jos erityisohjeissa näin määrätään, tavaranhankintojen omistusoikeuden katsotaan kuuluvan toimeksiantajalle.

    32.3. Se, että hankinnan valvoja on hyväksynyt tavaroita ja tarvikkeita koskevan 32 artiklan mukaisesti vahvistamansa etumaksun, ei rajoita valvojan hankintasopimukseen perustuvaa oikeutta hylätä tavarat ja tarvikkeet, jotka eivät ole hankintasopimuksen lausekkeiden mukaisia. Jos erityisohjeissa näin määrätään, hylkäämisen tapahtuessa kyseisten tavaroiden ja tarvikkeiden omistusoikeus palautuu toimeksisaajalle.

    32.4. Toimeksisaaja on vastuussa hylättyjen tavaroiden ja tarvikkeiden menetyksistä ja vahingoittumisesta ja vastaa niiden varastoinnista, käsittelystä ja vastaanottopaikalta poisviennistä aiheutuvista kustannuksista; hänen on hankittava tarvittaessa lisävakuutus mistä tahansa syystä johtuvan menettämis- tai vahingoittumisvaaran varalta.

    32.5. Etumaksupyyntö hyväksytään tai sitä muutetaan vastaamaan hankinnan valvojan mielestä toimeksisaajalle hankintasopimuksen perusteella kuuluvaa summaa 30 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta Hankinnan valvojan kanta ratkaisee, jos syntyy erimielisyyttä jonkin tekijän arvosta. Vahvistettuaan toimeksisaajalle kuuluvan summan, valvoja lähettää toimeksiantajalle ja toimeksisaajalle tilityksen mainitusta summasta ja ilmoittaa toimeksisaajalle, mistä tavaranhankinnoista maksu suoritetaan.

    32.6. Hankinnan valvoja voi tilityksessä korjata tai muuttaa aikaisemmin laatimaansa selontekoa, ja hänellä on oikeus muuttaa arviota tai lykätä tilityksen antamista, jos hankintasopimusta ei ole pantu täytäntöön kokonaan tai osittain häntä tyydyttävällä tavalla.

    32.7. Etumaksujen maksutiheys vahvistetaan erityisohjeissa tavaranhankintojen ominaisuuksien perusteella.

    32.8. Erityisohjeissa voidaan edellyttää, että tietyt etumaksut turvataan 11 artiklan mukaisesti hyväksytyllä takuulla.

    33 artikla

    Lopputilitys

    33.1. Viimeistään 60 päivässä sen jälkeen, kun 41 artiklassa tarkoitettu todistus lopullisesta vastaanottamisesta on annettu, toimeksisaajan on toimitettava hankinnan valvojalle luonnos lopputilitykseksi, jossa on perusteltu yksityiskohtaisesti hankintasopimuksen mukaisesti suoritettujen tavaranhankintojen arvo sekä kaikki muut summat, joita hän pitää itselleen kuuluvina hankintasopimuksen perusteella, jotta hankinnan valvoja voi valmistaa lopputilityksen. Erityisohjeissa voidaan kuitenkin 33 artiklan 6 kohdan mukaisesti määrätä, että luonnos lopputilitykseksi ja siihen liittyvät menettelyt suoritetaan ennen kuin todistus väliaikaisesta vastaanottamisesta annetaan.

    33.2. Hankinnan valvojan on valmistettava lopputilitys 60 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut luonnoksen lopputilitykseksi ja kaikki tiedot, jotka voidaan kohtuudella pyytää sen tarkastamista varten; lopputilityksessä vahvistetaan:

    a) hankinnan valvojan mielestä hankintasopimuksen perusteella maksettava lopullinen määrä

    ja

    b) sen jälkeen, kun on vahvistettu toimeksiantajan ennakolta maksamat määrät ja summat, joihin toimeksiantajalla on oikeus hankintasopimuksen perusteella, tapauksen mukaan jäännös, joka toimeksiantajan on mahdollisesti maksettava toimeksisaajalle tai toimeksisaajan toimeksiantajalle.

    33.3. Hankinnan valvojan on osoitettava toimeksiantajalle tai tämän asianmukaisesti valtuutetulle edustajalle ja toimeksisaajalle lopputilitys, josta ilmenee lopullinen määrä, johon toimeksisaajalla on oikeus hankintasopimuksen perusteella. Toimeksiantaja tai tämän asianmukaisesti valtuutettu edustaja ja toimeksisaaja allekirjoittavat lopputilityksen tunnustaen näin hyväksyvänsä hankintasopimuksen perusteella toimitettujen tavaranhankintojen kokonaisarvon ja lopullisen arvon, ja lähettävät viipymättä allekirjoitetun kappaleen hankinnan valvojalle. Lopputilitykseen ei kuitenkaan sisällytetä riidanalaisia määriä, jotka ovat neuvottelujen, sovittelu- tai välimiesmenettelyn tai oikeudenkäynnin kohteena.

    33.4. Toimeksisaajan allekirjoittama lopputilitys vastaa arvoltaan kuittia, jolla toimeksiantaja vapautetaan velvoitteistaan ja vahvistetaan, että lopputilityksen kokonaismäärä on hankintasopimuksen perusteella toimeksisaajalle kuuluvien määrien kokonais- ja loppujäännös, lukuun ottamatta määriä, jotka ovat sovintojärjestelyn, välimiesmenettelyn tai oikeudenkäynnin kohteena. Kuitilla on kuitenkin vapauttava vaikutus vasta sen jälkeen, kun lopputilityksen mukaisesti toimeksisaajalle kuuluvat maksut on suoritettu ja 11 artiklassa tarkoitettu asianmukaisesta suorittamisesta annettu takuu on palautettu.

    33.5. Toimeksiantaja ei ole toimeksisaajalle vastuussa hankintasopimuksen täytäntöönpanoon välittömästi tai välillisesti liittyvistä kysymyksistä tai asioista, niiden luonteesta riippumatta, jollei toimeksisaaja ole liittänyt tätä koskevaa vaatimusta luonnokseensa lopputilitykseksi.

    33.6. Erityisohjeissa voidaan poiketa 33 artiklan määräyksistä ottaen huomioon toimeksiantajavaltion käytännöt.

    34 artikla

    Maksut kolmansille osapuolille

    34.1. Kolmansien osapuolten hyväksi annetut maksumääräykset voidaan täyttää ainoastaan 6 artiklan mukaisen siirron seurauksena. Siirrosta on ilmoitettava toimeksiantajalle.

    34.2. Toimeksisaajan ja yksin hänen on ilmoitettava edunhaltijoille mainituista siirroista.

    34.3. Jos toimeksisaajan omaisuutta ulosmitataan siten, että se vaikuttaa hänelle hankintasopimuksen perusteella kuuluviin maksuihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa tarkoitetun määräajan soveltamista, toimeksiantaja voi jatkaa maksujen suorittamista toimeksisaajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon velkojan pidätysoikeuden lopullisesta kumoamisesta.

    35 artikla

    Maksun viivästykset

    35.1. Toimeksiantaja maksaa kunkin hankinnan valvojan laatiman tilityksen ja lopputilityksen perusteella toimeksisaajalle kuuluvat määrät 90 päivän kuluessa siitä päivästä, jona mainittu tilitys tai lopputilitys on hänelle esitetty. Jos mainittu määräaika ylitetään, toimeksisaajalla on oikeus viivästyskorkoon, joka lasketaan suhteessa viivästyspäivien lukumäärään, erityisohjeissa ilmoitetulla perusteella, myös niissä täsmennettyyn enimmäismäärään saakka. Toimeksisaajan oikeus mainittuun maksuun ei rajoita muun hankintasopimukseen perustuvan oikeuden tai keinon soveltamista. Lopputilityksen osalta viivästyskorko lasketaan päivittäin erityisohjeissa ilmoitetulla perusteella.

    35.2. Jos maksua ei suoriteta 120 päivän kuluessa 35 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määräajan päättymisestä, toimeksisaajalla on oikeus olla panematta täytäntöön hankintasopimusta tai purkaa se.

    36 artikla

    Maksut ulkomaan valuutassa

    Jos toimeksisaajalla on hankintasopimuksen perusteella oikeus maksuihin ulkomaan valuutassa, mainittuihin maksuihin sovelletaan toimeksiantajavaltion keskuspankin vahvistamia muuntokursseja, jotka olivat voimassa 30 päivää ennen tarjousten viimeistä jättöpäivää. Kyseiset kurssit ovat kiinteitä.

    VASTAANOTTO JA HUOLTO

    37 artikla

    Toimittaminen

    37.1. Toimeksisaaja on toimitettava tavaranhankinnat hankintasopimuksen ehtojen mukaisesti; tavarantoimitukset ovat toimeksisaajan vastuulla väliaikaiseen vastaanottoon asti.

    37.2. Toimeksisaajan on toimitettava tavaranhankinnat sillä tavoin pakattuina, että niiden vahingoittuminen tai turmeltuminen ei ole mahdollista kuljetuksen aikana niiden määräpaikkaan saapumiseen asti, sellaisena kuin siitä määrätään hankintasopimuksessa. Pakkausten on oltava riittävän kestäviä, jotta ne kestäisivät rajoituksetta kovaa käsittelyä, äärimmäisiin lämpötiloihin altistumista, suolapitoisen ympäristön vaikutuksia ja sateita kuljetuksenaikana ja avovarastoissa. Pakkauksen mitoissa ja painossa on otettava huomioon tarvittaessa tavaranhankintojen lopullisen määräpaikan pitkät välimatkat ja raskaan tavaran käsittelyvälineiden mahdollinen puuttuminen kaikissa kuljetuksen vaiheissa.

    37.3. Pakkausten sisä- ja ulkopuolella olevien kääreiden, merkintöjen ja asiakirjojen on oltava hankintasopimuksessa määrättyjen erityisten vaatimusten mukaisia, jollei hankinnan valvoja ole myöhemmin toisin määrännyt.

    37.4. Mitään tavaranhankintaa ei laivata eikä toimiteta vastaanottopaikalle, jollei toimeksisaaja ole saanut hankinnan valvojalta toimitusmääräystä. Toimeksisaaja vastaa kaikkien tavaranhankintojen sekä hankintasopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavien toimeksisaajan laitteiden toimituksesta vastaanottopaikalle.

    37.5. Kunkin toimituksen mukana on oltava toimeksisaajan laatima asiakirja. Kyseisen asiakirjan, jonka muodosta määrätään erityisohjeissa, on sisällettävä erityisesti:

    - toimituspäivä,

    - hankintasopimuksen viitenumero,

    - toimeksisaaja tunnistetiedot,

    - toimitettavia tavaranhankintoja koskevat yksityiskohdat ja tarvittaessa niiden jakaantuminen pakkauksiin.

    37.6. Kukin pakkaus on merkittävä selvästi järjestysnumerolla, sellaisena kuin se on 37 artiklan 5 kohdassa mainitussa ilmoituksessa. Jollei toisin määrätä, kyseisen ilmoituksen on sisällettävä luettelo sen sisällöstä.

    37.7. Toimitusta pidetään suoritettuna, kun kummankin sopimuspuolen hallussa on kirjallinen todiste siitä, että tavaranhankinnat on toimitettu hankintasopimuksen ehtojen mukaisesti ja lasku tai laskut sekä kaikki muut erityisohjeissa määrätyt asiakirjat on annettu toimeksiantajalle. Jos tavaranhankinnat on toimitettu toimeksiantajan laitokseen, toimeksiantaja ottaa tallentajan vastuun hankintasopimukseen sovellettavan oikeuden vaatimusten mukaisesti varastoon toimittamisen ja vastaanoton väliseksi ajaksi.

    37.8. Kaikkein hankintasopimuksen perusteella toimitettujen tarvikkeiden ja tavaroiden on oltava erityisohjeissa määrätyllä tavalla täydellisesti vakuutettuja valmistuksesta tai hankinnasta, kuljetuksesta, varastoinnista ja toimittamisesta johtuvan menetyksen tai vahingoittumisen varalta siten, että edunsaajana on toimeksiantaja.

    38 artikla

    Tarkastustoimet

    38.1. Tavaranhankinnat otetaan vastaan vasta sen jälkeen, kun ne on tarkastettu ja testattu määrätyllä tavalla toimeksisaajan kustannuksella. Tarkastukset ja kokeet voidaan tehdä tavaroiden toimituspaikassa ja/tai lopullisessa määräpaikassa.

    38.2. Tavaranhankintojen toimituksen aikana ja ennen niiden vastaanottamista hankinnan valvoja voi:

    a) määrätä kaikkien tavaranhankintojen, jotka eivät hankinnan valvojan mielestä vastaa hankintasopimusta, poisviennistä vastaanottopaikalta annetussa määräyksessä tarkennetussa määräajassa tai tarkennetuissa määräajoissa,

    b) määrätä niiden korvaamisesta asianmukaisilla toimituksilla

    tai

    c) määrätä minkä tahansa laitteen, joka ei hankinnan valvojan mielestä vastaa hankintasopimusta tarvikkeiden, työn tai suunnittelun osalta, poisviennistä tai asianmukaisesta uudelleenkokoamisesta, huolimatta ennakolta tehdyistä kokeista tai mahdollisista etumaksuista;

    d) päättää, että toimeksisaajan tekemä työ, toimittama tavara tai käyttämä tarvike ei vastaa hankintasopimusta tai että tavaranhankinnat eivät vastaa kokonaan tai osittain hankintasopimuksen vaatimuksia.

    38.3. Toimeksisaajan on korjattava viipymättä omalla kustannuksellaan tällä tavoin ilmoitetut virheet. Jos näin ei tapahdu, toimeksiantajalla on oikeus palkata muita henkilöitä täyttämään tällaiset määräykset ja toimeksiantaja voi periä kaikki tästä aiheutuvat suorat ja epäsuorat kustannukset toimeksisaajalta tai ne voidaan vähentää toimeksisaajalle vielä maksamattomista rahasummista.

    38.4. Tavaranhankinnat, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, hylätään. Hylättyihin tavaranhankintoihin voidaan tehdä erityinen merkki. Se ei saa muuttaa niitä tai vaikuttaa niiden kauppa-arvoon. Toimeksisaaja vie hylätyt tavaranhankinnat pois vastaanottopaikalta, jos hankinnan valvoja tätä vaatii valvojan tarkentamassa määräajassa, ja jollei näin tapahdu, ne viedään pois oikeutetusti toimeksisaajan kustannuksella ja vastuulla. Kaikki työ, jossa on käytetty hylättyjä tarvikkeita, hylätään.

    38.5. Tämän 38 artiklan määräykset eivät rajoita 21 artiklan mukaisia toimeksiantajan oikeuksia eivätkä ne vapauta toimeksisaajaa millään tavoin tämän takuuvelvoitteesta tai muista sopimusvelvoitteista.

    39 artikla

    Väliaikainen vastaanottaminen

    39.1. Toimeksiantaja ottaa tavaranhankinnat haltuunsa heti, kun ne on toimitettu hankintasopimuksen mukaisesti, ne ovat läpäisseet vaaditut kokeet tai on otettu käyttöön tapauksen mukaan ja kun väliaikaista vastaanottamista koskeva todistus on annettu tai sitä pidetään annettuna.

    39.2. Toimeksisaaja voi pyytää hankinnan valvojalle osoitetulla ilmoituksella väliaikaista vastaanottamista koskevan todistuksen laatimista aikaisintaan 15 päivää ennen sitä päivää, jona tavaranhankinnat hänen mielestään saadaan päätökseen ja ovat valmiita väliaikaista vastaanottoa varten. 30 päivän kuluessa toimeksisaajan pyynnön saamisesta hankinnan valvojan on:

    a) laadittava toimeksisaajalle tarkoitettu väliaikaista vastaanottamista koskeva todistus, jonka jäljennös lähetetään toimeksiantajalle ja jossa hän tarvittaessa ilmoittaa varaumansa ja erityisesti päivän, jona tavaranhankinnat hänen mielestään on saatu hankintasopimuksen mukaisesti päätökseen ja olivat valmiita väliaikaista vastaanottamista varten

    tai

    b) hylättävä pyyntö päätöksensä perustellen ja eritellen ne toimenpiteet, jotka toimeksisaajan on hänen mielestään toteutettava todistuksen antamista varten.

    39.3. Jos erityiset olosuhteet tekevät mahdottomaksi tavarantoimitusten vastaanottamisen väliaikaiselle tai lopulliselle vastaanotolle vahvistettuna aikana, hankinnan valvojan on kuultuaan toimeksisaajaa, jos tämä on mahdollista, laadittava tämän esteen varmentava pöytäkirja. Vastaanotto- tai hylkäämistodistus on laadittava 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona estettä ei enää ollut. Toimeksisaaja ei saa käyttää näitä olosuhteita hyväkseen välttääkseen velvoitteensa esittää tavaranhankinnat vastaanotettavaksi soveltuvassa tilassa.

    39.4. Jos hankinnan valvoja joko ei anna väliaikaista vastaanottamista koskevaa todistusta tai ei hylkää pyyntöä 30 päivän kuluessa, hänen katsotaan antaneen mainitun todistuksen mainitun määräajan viimeisenä päivänä. Väliaikaista vastaanottamista koskevaa todistusta ei pidetä tunnustuksena tavaranhankintojen täydellisestä toimittamisesta. Jos hankintasopimuksessa määrätään töiden jakamisesta eriin, toimeksisaajalla on oikeus pyytää todistusta eräkohtaisesti.

    39.5. Tavaranhankintojen väliaikaisen vastaanottamisen jälkeen toimeksisaajan on purettava ja vietävä pois väliaikaiset laitteistot sekä tarvikkeet, joita ei enää tarvita hankintasopimuksen täytäntöönpanossa. Hänen on myös hävitettävä rakennusjätteet tai esteet ja saatettava vastaanottopaikka entiseen kuntoonsa hankintasopimuksen mukaisesti.

    40 artikla

    Takuuvelvoitteet

    40.1. Jollei hankintasopimuksessa toisin määrätä, toimeksisaajan on taattava, että tavaranhankinnat ovat uusia, käyttämättömiä, viimeisintä mallia ja käsittävät kaikki viimeisimmät parannukset suunnittelun ja tarvikkeiden osalta. Toimeksisaajan on lisäksi taattava, että tavarantoimituksissa ei ole suunnittelusta, käytetyistä tarvikkeista tai työstä aiheutuvia vikoja, paitsi siltä osin kuin erityisohjeissa määrätään suunnittelusta tai tarvikkeista tai viat johtuvat toimeksiantajan toimesta tai laiminlyönnistä tai voivat syntyä käytettäessä tavaranhankintoja toimeksiantajajäsenvaltiossa vallitsevissa olosuhteissa.

    40.2. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, kyseinen takuu on voimassa enintään joko 360 päivää kaikkien tavaranhankintojen tai niiden osan toimituksesta hankintasopimuksessa määrättyyn lopulliseen määräpaikkaan tai käyttöönotosta siinä määrätyssä lopullisessa määräpaikassa tai 540 päivää alkuperämaan lastaussatamasta laivaamisesta. Erityisohjeissa ja teknisissä eritelmissä määrätään tavaranhankintojen huoltovelvoitteesta sekä huoltoon liittyvistä määräajasta ja edellytyksistä.

    40.3. Toimeksisaajan on korvattava minkä tahansa tavaranhankintojen osan kaikki virheet ja vahingot, jotka voivat tulla ilmi tai aiheutua takuuaikana tai 30 päivää sen päättymisestä ja jotka.

    a) johtuvat virheellisten tarvikkeiden käytöstä tai toimeksisaajan huonosta työstä tai suunnittelusta;

    b) johtuvat takuuaikana toimeksisaajan toimesta tai laiminlyönnistä;

    c) paljastuvat toimeksiantajan suorittamassa tai tämän lukuun suoritettavassa tarkastuksessa.

    40.4. Toimeksisaajan on korjattava mahdollisimman pian omalla kustannuksellaan kaikki virheet ja vahingot. Vaihdettujen tai korjattujen osien takuuaika aikaa päivästä, jona vaihto tai korjaus tehtiin hankinnan valvojaa tyydyttävällä tavalla. Jos hankintasopimuksessa määrätään osittaisesta vastaanottamisesta takuuaika koskee ainoastaan kyseisten tavaranhankintojen vaihdettua tai korjattua osaa.

    40.5. Jos virheet ilmenevät tai vahingot sattuvat 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna aikana, toimeksiantajan tai hankinnan valvojan on ilmoitettava tästä toimeksisaajalle. Jos tämä ei korjaa virhettä tai vahinkoa ilmoituksessa annetussa määräajassa, toimeksiantaja voi:

    a) korjata itse virheen tai vahingon tai korjauttaa ne kolmannella osapuolella toimeksisaajan kustannuksella ja vastuulla ja toimeksiantajalle tästä aiheutuvat kustannukset voidaan vähentää toimeksisaajalle maksamattomista rahasummista tai hänen antamistaan takuista tai molemmista

    tai

    b) purkaa hankintasopimuksen.

    40.6. Kun kiireellisissä tapauksissa toimeksisaajaa ei tavoiteta viipymättä tai toimeksisaaja on tavoitettu, mutta ei pysty toteuttamaan vaadittuja toimenpiteitä, toimeksiantaja tai hankinnan valvoja voi teettää työt toimeksisaajan kustannuksella. Toimeksiantajan tai hankinnan valvojan on annattava toimeksisaajan tiedoksi mahdollisimman pian toteutetut toimenpiteet.

    41 artikla

    Huoltopalvelut

    Jos hankintasopimuksessa näin määrätään, huoltopalveluja tarjotaan erityisohjeiden määräysten mukaisesti. Toimeksisaajan on sitouduttava tekemään tai teettämään tavaranhankintojen huolto ja korjaukset ja varmistamaan varaosien nopea saanti. Erityisohjeissa voidaan määrätä, että toimeksisaajan on itse valmistamisensa tai jakelemiensa varaosien osalta toimitettava tarvikkeet kokonaan tai osittain, tehtävä ilmoitukset ja toimitettava asiakirjat seuraavasti:

    a) varaosat, jotka toimeksiantaja voi haluta ostaa toimeksisaajalta sillä edellytyksellä, että kyseinen valinta ei vapauta toimeksisaajaa mistään tämän takuuseen liittyvistä sopimusvelvoitteista,

    ja

    b) jos varaosien tuotanto lopetetaan, toimeksiantajalle on osoitettava ennakkoilmoitus, jotta tämä pystyisi hankkimaan tarvittavat osat, ja tuotannon lopettamisen jälkeen, tälle on toimitettava pyynnöstä ilman maksua kaikki varaosiin liittyvät kaaviot, piirrokset ja tekniset eritelmät.

    42 artikla

    Lopullinen vastaanottaminen

    42.1. Takuuajan päättyessä tai, jos on useita takuuaikoja, niistä viimeisen päättyessä ja kun viat ja vahingot on korjattu, hankinnan valvoja on annettava toimeksisaajalle lopullista vastaanottamista koskeva todistus, jonka jäljennös lähetetään toimeksiantajalle ja jossa ilmoitetaan päivä, jona toimeksisaaja on täyttänyt sopimusvelvoitteensa hankinnan valvojaa tyydyttävällä tavalla. Hankinnan valvojan on annettava lopullista vastaanottamista koskeva todistus 30 päivän kuluessa edellä mainitun määräajan päättymisestä tai heti, kun 40 artiklan mukaisesti määrätyt työt on päätetty valvojaa tyydyttävällä tavalla.

    42.2. Hankintasopimusta ei pidetä kokonaan täytäntöönpantuna, jollei hankinnan valvoja ole allekirjoittanut lopullista vastaanottamista koskevaa todistusta ja lähettänyt sitä toimeksiantajalle, oheistaen jäljennöksen toimeksisaajalle.

    42.3. Lopullista vastaanottamista koskevan todistuksen antamisesta huolimatta toimeksisaaja ja toimeksiantaja ovat edelleen velvollisia täyttämään hankintasopimukseen perustuvan velvoitteen, johon he ovat sitoutuneet ennen lopullista vastaanottamista koskevan todistuksen laatimista ja jota ei vielä ole täytetty mainitun todistuksen antamishetkellä. Tällaisen velvoitteen luonne ja ulottuvuus määrätään hankintasopimuksen määräykset huomioon ottaen.

    SOPIMUKSEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA PURKAMINEN

    43 artikla

    Sopimuksen täyttämättä jättäminen

    43.1. Kukin sopimuspuoli on jättänyt sopimuksen täyttämättä, kun se ei täytä mitä tahansa hankintasopimuksen mukaisista velvoitteistaan.

    43.2. Kun sopimus jää täyttämättä, vahinkoa kärsineellä sopimuspuolella on oikeus toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

    a) hakea korvausta

    ja/tai

    b) purkaa hankintasopimus.

    43.3. Korvaus voi olla:

    a) vahingonkorvaus

    tai

    b) kiinteä hyvitys.

    43.4. Kaikissa tapauksissa, joissa toimeksiantajalla on oikeus korvaukseen, se voidaan maksaa mistä tahansa toimeksisaajalle maksettavaksi lankeavasta rahasummasta tai asianmukaisesta takuusta.

    44 artikla

    Toimeksiantajan suorittama purkaminen

    44.1. Toimeksiantaja voi purkaa hankintasopimuksen milloin tahansa ja sitä sovelletaan viipymättä, jollei 44 artiklan 2 kohdassa toisin määrätä.

    44.2. Jollei näissä yleisissä sopimusehdoissa toisin määrätä, toimeksiantaja voi purkaa hankintasopimuksen ilmoittamalla siitä seitsemän päivän etukäteen missä tahansa seuraavista tapauksista:

    a) toimeksisaaja ei toimita tavaranhankintoja tarkalleen hankintasopimuksen lausekkeiden mukaisesti;

    b) toimeksisaaja ei noudata kohtuullisessa ajassa hankinnan valvojan antamaa ilmoitusta, jossa häntä vaaditaan korjaamaan sopimusvelvoitteiden laiminlyönti tai virhe, joka vaarantaa hankintasopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon määräajassa;

    c) toimeksisaaja kieltäytyy suorittamasta hankinnan valvojalta saamansa työmääräyksen tai laiminlyö sen suorittamisen;

    d) toimeksisaaja siirtää hankintasopimuksen tai turvautuu alihankintaan ilman toimeksiantajan lupaa;

    e) toimeksisaaja on vararikossa tai maksukyvytön tai hänen omaisuutensa on määrätty takavarikkoon tai hän tekee akordin velkojiensa kanssa tai jatkaa toimintaansa lainopillisen neuvonantajan tai uskotun miehen johdolla velkojiensa hyväksi tai on selvitystilassa;

    f) toimeksisaajalle on annettu lopullinen tuomio ammatilliseen käytökseen liittyvästä rikoksesta;

    g) jokin muu oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen estää hankintasopimuksen täytäntöönpanon;

    h) yrityksen organisaatiomuutos aiheuttaa toimeksisaajan oikeudellisen henkilöiden, luonteen ja määräysvallan muuttumisen, jollei tällaista muutosta lisätä erikseen sopimukseen;

    i) toimeksisaaja ei anna vaadittua takuuta tai ota vaadittua vakuutusta tai aikaisemman takuun antanut tai vakuutuksen ottanut henkilö ei pysty täyttämään sitoumuksiaan.

    44.3. Purkaminen ei rajoita toimeksiantajan tai toimeksisaajan muita hankintasopimuksen mukaisia oikeuksia tai toimivaltaa. Toimeksiantaja voi tämän jälkeen tehdä uuden hankintasopimuksen kolmannen osapuolen kanssa toimeksisaajan lukuun. Kun sopimus puretaan, toimeksisaajan vastuu täytäntöönpanon viivästymisestä lakkaa viipymättä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä suhteessa aikaisemmin syntynyttä vastuuta.

    44.4. Hankintasopimuksen purkamisesta ilmoittaessaan hankinnan valvojan on määrättävä toimeksisaaja toteuttamaan viipymättä ja asianmukaisesti toimenpiteet tavaranhankintojen täytäntöönpanon lopettamiseksi ja vähentämään kustannukset mahdollisimman alhaisiksi.

    44.5. Hankinnan valvoja varmentaa mahdollisimman pian purkamisen jälkeen tavaranhankintojen arvon ja kaikki toimeksisaajalle hankintasopimuksen purkamispäivänä maksettavaksi jääneet rahasummat.

    44.6. Kun purkaminen suoritetaan:

    a) hankinnan valvoja laatii mahdollisimman pian, toimeksisaajan tai tämän edustajien läsnäollessa tai esitettyään heille asianmukaisen kutsun, kertomuksen toimitetuista tavaranhankinnoista ja täytetyistä tehtävistä sekä tekee inventaarin toimitetuista ja käyttämättömistä tarvikkeista. On myös laadittava laskelma toimeksisaajan toimeksiantajalle velkaa olevista rahasummista.

    b) toimeksiantaja voi ostaa markkinahintaan toimeksisaajan toimittamat tai tilaamat tarvikkeet ja osat, joita toimeksiantaja ei ole vielä maksanut, hankinnan valvojan asianmukaisiksi katsomin ehdoin.

    44.7. Toimeksiantajalla ei ole velvollisuutta suorittaa toimeksisaajalle muita maksuja ennen tavanhankintojen täyttymistä; kun ne ovat täyttyneet, toimeksiantajalla on oikeus periä toimeksisaajalta tavaranhankintojen toimittamisesta mahdollisesti aiheutuneet lisäkustannukset tai maksaa toimeksisaajalle ennen hankintasopimuksen purkamista maksamatta jäänyt osuus.

    44.8. Jos toimeksiantaja purkaa sopimuksen, hänellä on oikeus saada toimeksisaajalta korvaus kärsimistään haitoista hankintasopimuksessa määrätyn enimmäiskorvauksen rajoissa. Jos enimmäiskorvausta ei ole vahvistettu, toimeksiantajalla on oikeus ainoastaan hankintasopimuksen hinnan siihen osuuteen, joka vastaa niiden tavaranhankintojen arvon osuutta, joita ei ole voitu toimeksisaajan laiminlyönnistä johtuvista syistä käyttää tarkoitukseensa.

    44.9. Kun purkaminen ei johdu toimeksisaajan toimesta tai laiminlyönnistä, toimeksisaajalla on oikeus vaatia jo täytetyistä tehtävistä hänelle maksamatta olevien rahasummien lisäksi hyvitystä kärsityistä haitoista.

    45 artikla

    Toimeksisaajan suorittama purkaminen

    45.1. Toimeksisaaja voi purkaa hankintasopimuksen ilmoittamalla siitä toimeksiantajalle 14 päivää etukäteen, jos toimeksiantaja:

    a) ei maksa toimeksisaajalle hankinnan valvojan laatimien tilitysten mukaisia rahasummia 35 artiklan 2 kohdassa annetussa määräajassa,

    b) jättää lukuisten huomautusten jälkeen täyttämättä johdonmukaisesti velvoitteensa

    tai

    c) keskeyttää tavaranhankintojen toimituksen kokonaan tai osittain yli 180 päivän ajaksi hankintasopimuksessa mainitsemattomista tai toimeksisaajasta riippumattomista syistä.

    45.2. Purkaminen ei rajoita toimeksiantajan tai toimeksisaajan muita hankintasopimuksen mukaisia oikeuksia.

    45.3. Kun kyseessä on tällainen purkaminen, toimeksiantajan on korvattava toimeksisaajalle tämän mahdollisesti kärsimät haitat tai vahingot. Tämä lisämaksu ei saa olla suurempi kuin hankintasopimuksessa vahvistettu enimmäismäärä.

    46 artikla

    Ylivoimainen este

    46.1. Kumpaakaan hankintasopimuksen sopimuspuolta ei pidetä sopimusvelvoitteitaan laiminlyöneinä tai rikkoneina, jos näiden velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, joka ilmenee joko hankintasopimuksen hyväksymisen ilmoituspäivän jälkeen tai sen voimaantulopäivän jälkeen, joista aikaisemmin todettu otetaan huomioon.

    46.2. Tässä artiklassa "ylivoimaisella esteellä" tarkoitetaan lakkoja, työsulkuja tai muita työriitoja, vihamiesten toimia, julistettuja tai julistamattomia sotatiloja, saartoja, kansannousuja, kapinoita, epidemioita, maanvierimiä, maanjäristyksiä, rajuilmoja, salamoita, tulvia, huuhtoumia, sisäisiä levottomuuksia, räjähdyksiä ja muita vastaavia ennakoimattomia tapahtumia, jotka eivät riipu sopimuspuolten tahdosta ja joita kumpikaan sopimuspuoli ei kaikkensa tehtyään ole voinut estää.

    46.3. Toimeksisaajaan ei sovelleta asiamukaista täytäntöönpanoa koskevan takuun menetystä, kiinteää hyvitystä tai sopimuksen purkamista sen täyttämättä jättämisen vuoksi, jos ja siltä osin kuin täytäntöönpanon viivästyminen tai mikä tahansa muu velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 ja 44 artiklan soveltamista. Vastaavasti toimeksiantajaan ei sovelleta maksujen viivästyskorkoa tai velvoitteiden täyttämättä jättämistä tai laiminlyönnistä johtuvaa toimeksisaajan suorittamaa hankintasopimuksen purkamista, jos ja siltä osin kuin täytäntöönpanon viivästyminen toimeksiantajan puolelta tai mikä tahansa muu velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 ja 45 artiklan soveltamista.

    46.4. Jos toinen sopimuspuolista katsoo, että hänen velvoitteidensa täyttämiseen mahdollisesti vaikuttava ylivoimainen este esiintyy, sopimuspuolen on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle sopimuspuolelle sekä hankinnan valvojalle ja tarkennettava sen luonne, mahdollinen kesto ja kyseisen tapahtuman arvioidut vaikutukset. Jollei hankinnan valvoja anna kirjallisesti muita ohjeita, toimeksisaajan on edelleen pyrittävä täyttämään hankintasopimuksen mukaiset velvoitteensa siltä osin kuin se on hänelle kohtuullisesti mahdollista ja hänen on tarkasteltava muita kohtuullisia keinoja niiden velvoitteiden täyttämiseksi, joihin ylivoimainen este ei vaikuta. Toimeksisaaja turvautuu muihin keinoihin ainoastaan hankinnan valvojan näin määrätessä.

    46.5. Jos hankinnan valvojan ohjeiden noudattamisesta tai muiden 46 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen keinojen käyttämisestä aiheutuu toimeksisaajalle lisäkuluja, on hankinnan valvojan varmennettava niiden määrä.

    46.6. Jos ylivoimainen este on syntynyt ja jatkuu 180 päivän ajan ja vaikka toimeksisaajalle olisi tästä syystä myönnetty hankintasopimuksen täytäntöönpanon määräaikaan pidennystä, kummallakin sopimuspuolella on oikeus purkaa hankintasopimus ilmoittamalla siitä toiselle 30 päivää etukäteen. Jos 30 päivän jälkeen ylivoimainen este on edelleen olemassa, hankintasopimus puretaan ja hankintasopimusta sääntelevän oikeuden nojalla sopimuspuolet vapautetaan tämän seurauksena velvoitteestaan panna hankintasopimus täytäntöön.

    47 artikla

    Kuolemantapaus

    47.1. Toimeksisaajan ollessa luonnollinen henkilö hankintasopimus puretaan ilman eri toimenpiteitä, jos kyseinen henkilö kuolee. Toimeksiantajan on kuitenkin tarkasteltava perillisten ja oikeudenomistajien ehdotuksia, jos nämä ovat ilmoittaneet halustaan jatkaa hankintasopimusta. Toimeksiantajan päätös on ilmoitettava kaikille, joita asia koskee, 30 päivän määräajassa tällaisen ehdotuksen vastaanottamisesta.

    47.2. Toimeksisaajan muodostuessa useista luonnollisista henkilöistä ja jos yksi tai useampi heistä kuolee, sopimuspuolten on laadittava selvitykset hankintasopimuksen edistymisestä ja toimeksiantaja päättää, puretaanko hankintasopimus vai jatketaanko sitä, tapauksen mukaan, eloonjääneiden ja perillisten tai oikeudenomistajien antaman sitoumuksen mukaisesti.

    47.3. Edellä 47 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyissä tapauksissa henkilöiden, jotka tarjoutuvat jatkamaan hankintasopimuksen täytäntöönpanoa, on ilmoitettava tästä toimeksiantajalle 15 päivän kuluessa kuolinpäivästä.

    47.4. Nämä henkilöt ovat yhteisvastuullisia, jollei erityisohjeissa toisin määrätä, hankintasopimuksen asianmukaisesta täytäntöönpanosta samoin perustein kuin edesmennyt toimeksisaaja. Hankintasopimuksen jatkamiseen sovelletaan 11 artiklassa säädettyyn takuun antamiseen liittyviä määräyksiä.

    RIITOJEN RATKAISU

    48 artikla

    Riitojen ratkaisu

    48.1. Toimeksiantaja ja toimeksisaaja pyrkivät pääsemään sovintoratkaisuun mahdollisissa keskinäisissä riidoissaan tai riidoissa toimeksisaajan ja hankkeen valvojan välillä.

    48.2. Erityisohjeissa määrätään:

    a) menettelystä riitojen sovintoratkaisujen aikaansaamiseksi;

    b) määräajasta, jonka kuluessa sovintoratkaisumenettelyyn voidaan turvautua sen jälkeen, kun erimielisyydestä on ilmoitettu toiselle osapuolelle, sekä siitä enimmäisajasta, jonka kuluessa sovintoratkaisun on synnyttävä; kyseinen aika voi olla enintään 120 päivää menettelyn aloittamispäivästä laskettuna;

    c) määräajasta, jonka kuluessa on kirjallisesti vastattava sovintoratkaisupyyntöön tai muihin menettelyyn liittyviin pyyntöihin, sekä määräajan noudattamatta jättämisen seurauksista.

    48.3. Jos sovintoratkaisuun ei päästä, osapuolet voivat sopia sovittelusta kolmannen osapuolen välityksellä tietyn määräajan kuluessa.

    48.4. Sovintoratkaisu- tai sovittelumenettely muodostuu kaikissa tapauksissa tietystä menettelystä, jonka mukaisesti valitukset ja vastaukset ilmoitetaan toiselle osapuolelle.

    48.5. Jollei sovinto- tai sovitteluratkaisuun päästä määrätyssä enimmäisajassa:

    a) kun kyseessä on kansallinen sopimus, riita ratkaistaan toimeksiantajavaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti

    ja

    b) kun kyseessä on ylikansallinen sopimus, riita ratkaistaan välimiesmenettelyllä ETY:n neuvoston vahvistamien menettelysääntöjen mukaisesti.

    LIITE IV

    EUROOPAN KEHITYSRAHASTON (EKR) RAHOITTAMIA PALVELUHANKINTOJA KOSKEVIIN SOPIMUKSIIN SOVELLETTAVATYLEISET SOPIMUSEHDOT MMA:ISSA

    SISÄLLYSLUETTELO

    Sivu

    ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla - Määritelmät .......... 77

    2 artikla - Hankintasopimukseen sovellettava laki ja kieli .......... 78

    3 artikla - Sopimusasiakirjojen arvojärjestys .......... 78

    4 artikla - Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot .......... 78

    5 artikla - Hankinnan valvoja ja hankinnan valvojan edustaja .......... 78

    6 artikla - Sopimuksen siirto .......... 79

    7 artikla - Alihankinta .......... 79

    TOIMEKSIANTAJAN VELVOITTEET

    8 artikla - Toimitettavat tiedot .......... 80

    9 artikla - Paikallista lainsäädäntöä koskeva apu .......... 80

    TOIMEKSISAAJAN VELVOITTEET

    10 artikla - Yleiset velvoitteet .......... 80

    11 artikla - Työn suorittaminen .......... 81

    12 artikla - Riippumattomuus .......... 81

    13 artikla - Eritelmät ja suunnitelmat .......... 81

    14 artikla - Vastuusta vapauttaminen .......... 81

    15 artikla - Terveydentilaan ja vakuutuksiin liittyvät järjestelyt .......... 82

    16 artikla - Kertomusten ja asiakirjojen omistusoikeus .......... 83

    PALVELUJEN LUONNE

    17 artikla - Palvelujen luonne .......... 83

    18 artikla - Henkilökunnan hankkiminen .......... 84

    19 artikla - Henkilökunta ja välineet .......... 84

    20 artikla - Harjoittelijat .......... 85

    SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

    21 artikla - Sopimuksen täytäntöönpanon aloittamista koskevat määräykset 85 .......... 85

    22 artikla - Täytäntöönpanon määräaika .......... 85

    23 artikla - Määräajan pidentäminen .......... 85

    24 artikla - Täytäntöönpanon viivästyminen .......... 86

    25 artikla - Keskeyttäminen .......... 86

    26 artikla - Muutokset .......... 86

    Sivu

    27 artikla - Työaika .......... 87

    28 artikla - Lomaoikeudet .......... 87

    29 artikla - Tiedonvälitys .......... 88

    30 artikla - Kirjanpito .......... 88

    31 artikla - Kertomusten esittäminen .......... 88

    32 artikla - Kertomusten ja asiakirjojen hyväksyminen .......... 88

    MAKSUT

    33 artikla - Yleiset ehdot .......... 88

    34 artikla - Ennakkomaksut .......... 88

    35 artikla - Maksuehdot .......... 89

    36 artikla - Matkat ja kuljetukset .......... 90

    37 artikla - Hintojen tarkistaminen .......... 90

    38 artikla - Maksun viivästyminen .......... 91

    39 artikla - Maksut kolmansille osapuolille .......... 91

    SOPIMUKSEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA PURKAMINEN

    40 artikla - Sopimuksen täyttämättä jättäminen .......... 91

    41 artikla - Toimeksiantajan suorittama purkaminen .......... 91

    42 artikla - Toimeksisaajan suorittama purkaminen .......... 92

    43 artikla - Ylivoimainen este .......... 92

    44 artikla - Kuolemantapaus .......... 93

    RIITOJEN RATKAISU

    45 artikla - Riitojen ratkaisu .......... 93

    ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla

    Määritelmät

    1.1. Näihin yleisiin sopimusehtoihin ja hankintasopimukseen sovelletaan seuraavia määritelmiä:

    ETY: Euroopan talousyhteisö.

    MMA: ETY:öön assosioituneet merentakaiset maat ja alueet.

    Hankintasopimus: sopimuspuolten palvelujen suorittamisesta tekemä sopimus, mukaan lukien kaikki sen liitteet ja siihen sisältyvät asiakirjat.

    Toimeksisaaja: sopimuspuoli, jonka kanssa toimeksiantaja tekee hankintasopimuksen.

    Toimeksiantaja: valtio tai julkisoikeudellinen taikka yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, joka tekee hankintasopimuksen tai jonka nimissä se tehdään toimeksisaajan kanssa.

    Toimeksiantajavaltio: MMA, jonka alueella hankintasopimus on pantava täytäntöön.

    Hankinnan valvoja: toimeksiantajan toimeksiantajavaltion lainsäädännön mukaisesti nimeämä julkinen laitos, julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö taikka oikeushenkilö, joka vastaa hankintasopimuksen täytäntöönpanon johdosta ja/tai valvonnasta ja jolle toimeksiantaja voi hankintasopimuksen perusteella siirtää oikeuksia ja/tai toimivaltaa.

    Hankinnan valvojan edustaja: luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka hankinnan valvoja on hankintasopimuksen perusteella nimennyt edustajakseen ja jolla on valtuus edustaa hankinnan valvojaa hoitaessaan tehtäväänsä ja käyttäessään saamiaan oikeuksia ja/tai toimivaltaa. Tämän vuoksi kun hankinnan valvojan tehtävät, oikeudet ja/tai toimivalta on siirretty tämän edustajalle, kaikki viittaukset toiminnan valvojaan käsittävät myös tämän edustajan.

    Palvelut: tutkimukseen, suunnitteluun, tekniseen apuun tai koulutukseen liittyvät ja muut senkaltaiset, palveluhankintaa koskevan sopimuksen perusteella toimeksisaajan toteutettavaksi tulevat työsuoritukset.

    Tehtävänkuvaus: toimeksiantajan laatima asiakirja, jossa määritellään toimeksiantajan tarpeet ja/tai sen palveluille asettamat tavoitteet, mukaan lukien tarvittaessa toimeksisaajan käyttämät menetelmät ja keinot ja/tai tulokset, jotka se pyrkii aikaansaamaan.

    Päivä: kalenteripäivä.

    Määräaika: hankintasopimuksessa annetut määräajat, jotka alkavat kyseisten määräaikojen laskemisen lähtökohtana pidettävän toimen tai tapahtuman päivää seuraavana päivänä. Jos määräajan viimeinen päivä ei ole arkipäivä, määräaika päättyy määräajan viimeistä päivää seuraavan arkipäivän päättyessä.

    Hankintasopimuksen summa: hankintasopimuksessa annettu summa, joka edustaa alustavaa arviota, joka voidaan maksaa palvelujen suorittamisesta, tai lopputilityksessä hankintasopimuksen perusteella toimeksisaajalle maksettavaksi todettua summaa.

    Hanke: hanke, jota varten palvelut hankintasopimuksen mukaisesti suoritetaan.

    Hintaluettelo: täydellinen hintaluettelo, joka sisältää kiinteän kokonaishinnan hinnan erittelyn, jonka toimeksisaaja on esittänyt tarjouksessaan, jota on muutettu tarvittaessa ja joka kuuluu yksikköhinnoiteltuun hankintasopimukseen.

    Kiinteän kokonaishinnan erittely: maksujen ja hintojen yksityiskohtainen luettelo, josta näkyy kiinteähintaisen hankintasopimuksen hinnan koostumus, mutta joka ei kuulu hankintasopimukseen.

    Suunnitelmat: toimeksiantajan ja/tai hankinnan valvojan toimittamat suunnitelmat ja/tai toimeksisaajan toimittamat piirrokset, jotka hankinnan valvoja hyväksyy palvelujen suorittamista varten.

    Kirjallinen aineisto: kaikki käsin tai koneella kirjoitetut tai painetut tiedonannot, mukaan lukien teleksit, sähkeet ja telekopiot.

    Tiedonannot: hankintasopimuksen perusteella annettavat todistukset, ilmoitukset, määräykset ja ohjeet.

    Työmääräykset: kaikki määräykset ja ohjeet, jotka hankinnan valvoja voi antaa toimeksisaajalle kirjallisesti palvelujen suorittamisesta.

    Kansallinen valuutta: toimeksiantajavaltion valuutta.

    Ulkomaan valuutta: kaikki hyväksytty valuutta, joka ei ole kansallista valuuttaa ja joka annetaan hankintasopimuksessa.

    Vahingonkorvaus: summa, jota hankintasopimuksessa ei anneta ennakolta, jonka oikeus tai välimiestuomioistuin määrää tai sopimuspuolet sopivat vahingonkorvaukseksi ja joka maksetaan vahinkoa kärsineelle sopimuspuolelle toisen sopimuspuolen rikkomuksesta.

    Kiinteä hyvitys: hankintasopimuksessa annettu vahingonkorvaussumma, jonka toimeksisaaja maksaa toimeksiantajalle, jos hankintasopimusta ei panna täytäntöön tai se pannaan täytäntöön vain osittain hankintasopimuksessa annetussa määräajassa tai jonka toinen sopimuspuoli maksaa toiselle mistä tahansa muusta sopimuksessa täsmennetystä erityisestä rikkomuksesta.

    Erityisohjeet: erityisohjeet, jotka toimeksiantaja on antanut kiinteänä osana tarjouspyyntöä, joita voidaan muuttaa tarvittaessa, jotka sisältyvät sopimusasiakirjoihin ja koskevat erityisesti:

    a) näiden yleisten sopimusehtojen muutoksia;

    b) erityisiä sopimuslausekkeita;

    c) teknisiä eritelmiä

    ja

    d) mitä tahansa muuta hankintasopimusta koskevaa seikkaa.

    1.2. Näiden yleisten sopimusehtojen osastoja ja alaosastoja ei ole otettava kiinteäksi osaksi yleisiä sopimusehtoja ja niitä ei oteta huomioon hankintasopimusta tulkittaessa.

    1.3. Asiayhteyden tämän mahdollistaessa yksikössä olevat sanat käsittävät myös monikon ja päinvastoin sekä maskuliiniin viittaavat sanat käsittävät myös feminiinin ja päinvastoin.

    1.4 Henkilöitä ja osapuolia kuvaavat sanat käsittävät myös yhtiöt ja yritykset sekä mitkä tahansa muut oikeustoimikelpoisuuden omaavat yhteisöt.

    2 artikla

    Hankintasopimukseen sovellettava laki ja kieli

    2.1. Hankintasopimukseen sovelletaan toimeksiantajavaltion lakia (oikeutta), jollei erityisohjeissa toisin määrätä.

    2.2. Näihin yleisiin sopimusehtoihin kuulumattomiin kaikkiin kysymyksiin sovelletaan hankintasopimusta sääntelevää lakia (oikeutta).

    2.3. Hankintasopimukseen ja kaikkiin toimeksisaajan, toimeksiantajan ja hankinnan valvojan tai näiden edustajien välisiin tiedonantoihin sovelletaan erityisohjeissa annettua kieltä. Myös kaikki kertomukset, suositukset ja muut toimeksisaajan sopimuksen mukaisesti laatimat asiakirjat laaditaan erityisohjeissa annetulla kielellä.

    3 artikla

    Sopimusasiakirjojen arvojärjestys

    Jollei hankintasopimuksessa toisin määrätä, sopimusasiakirjojen arvojärjestys on erityisohjeissa määrätty arvojärjestys.

    4 artikla

    Ilmoitukset ja kirjalliset tiedonannot

    4.1. Jollei erityisohjeissa toisin määrätä, toisaalta toimeksiantajan ja/tai hankinnan valvojan ja toisaalta toimeksisaajan väliset tiedonannot toimitetaan postitse, sähkeitse, teleksillä tai telekopiona tai jätetään henkilökohtaisesti sopimuspuolten tätä tarkoitusta varten antamiin asianmukaisiin osoitteisiin.

    4.2. Jos tiedonannon toimittaja vaatii saantitodistusta, tämä on ilmoitettava tiedonannossa; toimittajan on vaadittava saantitodistusta aina, kun vastaanottopäivään liittyy määräaika. Toimittaja voi joka tapauksessa toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tiedonantonsa vastaanoton varmistamiseksi.

    4.3. Kun hankintasopimuksessa määrätään ilmoituksesta, suostumuksesta, hyväksynnästä, todistuksesta tai päätöksestä yhden henkilön puolelta, ilmoituksen, suostumuksen, hyväksynnän, todistuksen tai päätöksen on oltava kirjallisia, jollei toisin määrätä, ja ilmaisut "ilmoittaa", "suostua", "hyväksyä", "todistaa" tai "päättää" tulkitaan niitä vastaaviksi. Suostumusta, hyväksyntää, todistusta tai päätöstä ei saa perusteettomasti kieltäytyä antamasta tai viivyttää.

    5 artikla

    Hankinnan valvoja ja hankinnan valvojan edustaja

    5.1. Hankinnan valvojan on suoritettava hankintasopimuksessa määrätyt tehtävät. Jollei sopimuksessa nimenomaisesti siitä määrätä, hankinnan valvojalla ei ole toimivaltaa vapauttaa toimeksisaajaa mistään tätä koskevista sopimusvelvoitteista.

    5.2. Hankinnan valvoja voi itse lopullisen vastuun kantaen tarvittaessa siirtää edustajalleen itselleen uskottuja tehtäviä tai toimivaltaa ja peruuttaa tämän valtuutuksen milloin tahansa ja korvata edustajan toisella. Tällainen valtuutus, peruuttaminen tai korvaaminen toisella on tehtävä kirjallisesti ja sitä noudatetaan vasta, kun siitä on annettu jäljennös toimeksisaajalle.

    5.3. Tällaisen valtuutuksen nojalla hankinnan valvojan toimeksisaajalle tekemillä kaikilla tiedonannoilla on samat vaikutukset kuin toimeksiantajan tiedonannoilla sillä edellytyksellä, että:

    a) hankinnan valvojan edustajan jättäessä ilmoittamatta tietyn raportin tai osan palveluista hylkäämisestä tämä ei rajoita hankinnan valvojan oikeutta ilmoittaa hylkäämisestä ja antaa tarvittavia ohjeita niiden oikaisemiseksi;

    b) hankinnan valvoja on vapaa kumoamaan tai muuttamaan tiedonannon sisällön.

    5.4. Hankinnan valvoja antaa ohjeensa ja/tai määräyksensä työmääräyksinä. Tarvittaessa työmääräykset päivätään, numeroidaan ja viedään rekisteriin ja niiden jäljennökset toimitetaan tarvittaessa henkilökohtaisesti toimeksisaajan edustajalle.

    6 artikla

    Sopimuksen siirto

    6.1. Sopimuksen siirto on pätevä vain, jos se tehdään kirjallisella yleissopimuksella, jolla toimeksisaaja siirtää hankintasopimuksensa kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle.

    6.2. Toimeksisaaja ei saa ilman toimeksiantajan kirjallista ennakkosuostumusta siirtää sopimusta osittain tai kokonaan tai mitä tahansa siitä johtuvaa etua tai etuutta, jollei ole kyse seuraavista tapauksista:

    a) korvausvastuu toimeksisaajan pankin hyväksi sopimuksen perusteella veloitettavista tai veloitettavaksi tulevista rahasummista,

    b) siirto toimeksisaajan vakuutuksen antajille tämän oikeudesta saada korvaus vastuulliselta henkilöltä, kun vakuutuksen antajat ovat korvanneet haitan, jonka toimeksisaaja on kärsinyt tai josta tämä on ottanut vastuun.

    6.3. Edellä 6 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa toimeksiantajan hyväksyessä sopimuksen siirron tämä hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa tämän velvoitteista siltä osin kuin hankintasopimus on jo pantu täytäntöön tai siltä osin kuin sitä ei ole siirretty.

    6.4. Jos toimeksisaaja on siirtänyt hankintasopimuksensa luvatta, toimeksiantaja voi ilman eri toimenpiteitä soveltaa 40 ja 41 artiklassa määrättyjä täytäntöönpanon rikkomista koskevia rangaistuksia.

    6.5. Siirronsaajien on täytettävä hankintasopimuksen tekemisessä vaadittavat kelpoisuusperusteet.

    7 artikla

    Alihankinta

    7.1. Alihankinta on pätevä vain, jos se tehdään kirjallisella yleissopimuksella, jolla toimeksisaaja antaa kolmannen osapuolen tehtäväksi hankintasopimuksensa osittaisen täytäntöönpanon.

    7.2. Toimeksisaaja ei saa käyttää alihankintaa ilman toimeksiantajan kirjallista ennakkolupaa. Alihankintaan siirretyt hankintasopimuksen osat ja alihankkijat on ilmoitettava toimeksiantajalle. Edellä 4 artiklan 3 kohdan määräykset asianmukaisella tavalla huomioon ottaen toimeksiantajan on ilmoitettava toimeksisaajalle päätöksensä 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ja kieltäytyessään antamasta lupaa ilmoitettava kieltäytymisen syy.

    7.3. Alihankkijoita ja/tai muita riippumattomia konsultteja valitessaan toimeksisaajan on suosittava vastaavin ehdoin vaaditut palveluhankinnat toimittamaan pystyviä toimeksiantajavaltion luonnollisia henkilöitä, yhtiöitä ja yrityksiä.

    7.4. Alihankkijoiden ja/tai riippumattomien konsulttien on täytettävä hankintasopimuksen tekemisessä vaadittavat kelpoisuusperusteet.

    7.5. Toimeksiantajalla ei ole mitään sopimussuhdetta alihankkijoihin ja/tai riippumattomiin konsultteihin.

    7.6. Toimeksisaaja vastaa alihankkijoiden ja/tai riippumattomien konsulttien ja näiden asiamiesten tai työntekijöiden toimista, virheistä ja laiminlyönneistä samalla tavoin kuin olisi kyse toimeksisaajan omista tai tämän asiamiesten tai työntekijöiden toimista, virheistä tai laiminlyönneistä. Toimeksiantajan hyväksyessä hankintasopimuksen täytäntöönpanon osaksi alihankinnalla tai alihankkijan tämä hyväksyntä ei vapauta toimeksisaajaa tämän sopimusvelvoitteista.

    7.7. Jos toimeksiantaja tai hankinnan valvoja arvioi, että alihankkija tai riippumaton konsultti ei ole pätevä tehtäviensä hoitamisessa, se voi pyytää toimeksisaajaa joko korvaamaan tämän riippumattomalla konsultilla tai alihankkijalla, jolla on toimeksiantajan hyväksymä pätevyys ja kokemus, tai suorittamaan palvelut itse.

    7.8. Jos toimeksisaaja tekee alihankintasopimuksen tai palkkaa riippumattoman konsultin luvatta, toimeksiantaja voi ilman eri toimenpiteitä soveltaa 40 ja 41 artiklassa määrättyjä täytäntöönpanon rikkomista koskevia rangaistuksia.

    TOIMEKSIANTAJAN VELVOITTEET

    8 artikla

    Toimitettavat tiedot

    8.1. Toimeksiantaja toimittaa mahdollisimman pian toimeksisaajalle kaikki käytettävissä olevat tiedot ja/tai asiakirjat, joista voi olla hyötyä hankintasopimuksen täytäntöönpanossa. Kyseiset asiakirjat palautetaan toimeksiantajalle, kun palvelut on suoritettu.

    8.2. Mahdollisuuksiensa mukaan toimeksiantaja auttaa toimeksisaajaa saamaan kaikki sopimuksen kannalta hyödylliset tiedot, jotka toimeksisaajan sopimuksen täytäntöön panemiseksi on kohtuullista pyytää.

    9 artikla

    Paikallista lainsäädäntöä koskeva apu

    9.1. Toimeksisaaja voi pyytää toimeksiantajalta apua saadakseen jäljennökset sen maan, jonne palvelut toimitetaan, laeista ja asetuksista sekä paikallisia tapoja koskevista tiedoista tai hallinnolliset määräykset ja säännökset, kun nämä seikat voivat vaikuttaa toimeksisaajaan tämän täyttäessä hankintasopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Toimeksiantaja voi antaa pyydettyä apua toimeksisaajalle tämän kustannuksella.

    9.2. Toimeksiantaja tekee kaikkensa auttaakseen toimeksisaajaa hankkimaan kaikki tarvittavat viisumit ja luvat ja erityisesti työ- ja oleskeluluvat henkilökunnalle, jonka palveluja toimeksisaaja ja toimeksiantaja pitävät tarpeellisina sekä oleskeluluvat kyseisen henkilökunnan perheenjäsenille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtion, jonne palvelut on tarkoitus toimittaa, ulkomaista työvoimaa koskevien lakien ja asetusten soveltamista.

    9.3. Toimeksiantaja antaa asiamiehilleen, valtuuttamilleen henkilöille ja edustajilleen kaikki tarvittavat tai aiheelliset ohjeet helpottaakseen palvelujen täsmällistä ja tehokasta suorittamista.

    TOIMEKSISAAJAN VELVOITTEET

    10 artikla

    Yleiset velvoitteet

    10.1. Toimeksisaaja kunnioittaa ja noudattaa toimeksiantajavaltion voimassa olevia lakeja ja sääntöjä sekä valvoo, että myös sen henkilökunta, henkilökunnan perheenjäsenet ja paikalliset työntekijät kunnioittavat ja noudattavat niitä. Toimeksisaaja vapauttaa toimeksiantajan kaikesta vastuusta, jos se itse, sen työntekijät tai näiden perheenjäsenet rikkovat mainittuja lakeja tai sääntöjä.

    10.2. Toimeksisaaja suorittaa palvelut asiaankuuluvan huolellisesti, tehokkaasti ja ammattitaitoisesti, yleisten sopimusehtojen, tehtävänkuvauksen ja toimeksiantajan ohjeiden mukaisesti.

    10.3. Toimeksisaajan on noudatettava hankinnan valvojan työmääräyksiä. Arvioidessaan, että työmääräyksen vaatimukset eivät vastaa hankinnan valvojan toimivaltaa tai hankintasopimuksen soveltamisalaa, toimeksisaajan on hankinnan menettämisen uhalla osoitettava perusteltu ilmoitus hankinnan valvojalle 30 päivän kuluessa työmääräysten vastaanottamisesta. Työmääräyksen täyttämistä ei lopeteta tämän ilmoituksen vuoksi.

    10.4. Jos toimeksisaaja tai jokin tämän alihankkijoista, riippumattomista konsulteista, asiamiehistä tai työtekijöistä tarjoutuu antamaan tai suostuu tarjoamaan tai antamaan tai antaa kenelle tahansa lahjuksen, lahjan, palkkion tai provision yllykkeeksi tai korvauksena siitä, että tämä suorittaisi tai olisi suorittamatta hankintasopimukseen tai mihin tahansa muuhun toimeksiantajan kanssa tehtyyn hankintasopimukseen liittyviä toimia tai suosisi tai olisi suosimatta ketä tahansa hankintasopimukseen tai mihin tahansa muuhun toimeksiantajan kanssa tehtyyn hankintasopimukseen liittyvää henkilöä, toimeksiantaja voi, rajoittamatta toimeksisaajan hankintasopimuksen mukaisesti kertyneitä oikeuksia, purkaa hankintasopimuksen tässä tapauksessa 40 ja 41 artiklan mukaisesti.

    10.5. Toimeksisaajan on pidettävä kaikkia hankintasopimuksen osana saamiaan asiakirjoja ja tietoja yksityisinä ja luottamuksellisina. Hän ei saa, paitsi siltä osin kuin se on tarpeen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, julkaista eikä paljastaa mitään sopimuksen osaa ilman toimeksiantajan tai hankinnan valvojan, tämän kuultua toimeksiantajaa, antamaa kirjallista ennakkosuostumusta. Jos tarpeesta julkaista tai paljastaa tietoja sopimuksen täytäntöönpanemiseksi ei päästä sopimukseen, toimeksiantajan päätös on lopullinen.

    10.6. Jos toimeksisaaja on kahden tai useamman henkilön yhteisyritys tai konsortio, kyseisten henkilöiden on pantava hankintasopimus täytäntöön yhdessä toimeksiantajavaltion oikeuden mukaisesti ja toimeksiantajan vaatimuksesta nimettävä yksi näistä henkilöistä johtajaksi, jolla on toimivalta tehdä yhteisyritystä tai konsortioa koskevia sitoumuksia. Yhteisyrityksen tai konsortion koostumusta tai kokoonpanoa ei saa muuttaa ilman toimeksiantajan ennakkosuostumusta.

    11 artikla

    Työn suorittaminen

    11.1. Toimeksisaaja toimii kaikissa tapauksissa lojaalisti ja puolueettomasti sekä toimeksiantajan uskottuna neuvonantajana ammatillisten sääntöjensä ja/tai ammattikuntansa velvoitesäännöstön mukaisesti, samoin kuin aiheellista tahdikkuutta noudattaen. Erityisesti toimeksisaaja pidättäytyy hanketta tai palveluja koskevien julkisten lausuntojen antamisesta ilman toimeksiantajan lupaa sekä kaikista toimista, jotka ovat sopimusvelvoitteiden mukaisesti toimeksiantajan vastaisia. Toimeksisaaja ei mitenkään velvoita toimeksiantajaa ilman tämän kirjallista suostumusta, ja tarpeen tullen se ilmoittaa tällaisesta velvoitteesta kolmannelle osapuolelle.

    11.2. Sopimuksen voimassaoloaikana toimeksisaaja ja sen työntekijät noudattavat toimeksiantajavaltion poliittisia, kulttuurillisia ja uskonnollisia käytäntöjä.

    11.3. Sopimuksen mukaisesti toimeksisaajan palkkio muodostuu ainoastaan sopimuksessa määrätystä palkkiosta, eivätkä toimeksisaaja tai sen henkilökunta ota vastaan minkäänlaista muuta korvausta, välityspalkkiota, päivärahaa, välillistä maksua tai muuta hyvitystä niiden velvoitteiden osalta tai johdosta tai toimeenpanossa, joista ne ovat sopimuksen mukaisesti vastuussa.

    11.4. Toimeksisaaja ei vastaanota, välittömästi eikä välillisesti, minkäänlaisia tekijänpalkkioita, lahjapalkkioita tai korvauksia sen vuoksi, että sopimuksen, hankkeen tai niiden molempien tavoitteiden saavuttamista varten on käytetty patentoitua tai suojattua tuotetta tai menetelmää, jollei toimeksiantaja sitä kirjallisesti hyväksy.

    11.5. Toimeksisaaja ja sen henkilökunta sitoutuvat noudattamaan ammattisalaisuutta sopimuksen voimassaoloaikana ja sen jälkeen. Tässä suhteessa toimeksisaaja ja sen henkilökunta eivät voi milloinkaan luovuttaa luottamuksellisia tietoja, jotka niille on uskottu tai jotka ne ovat saaneet tietoonsa, eivätkä julkistaa tietoja palvelujensa suorittamisen aikana tai johdosta laadituista suosituksista, ellei toimeksiantaja sitä kirjallisesti hyväksy. Ne eivät myöskään voi käyttää sopimuksen täytäntöönpanon aikana ja sen täytäntöönpanemiseksi saamiaan tietoja tai tutkimus- tai koetuloksia tavalla, josta voi aiheutua vahinkoa toimeksiantajalle.

    12 artikla

    Riippumattomuus

    12.1. Toimeksisaaja pidättäytyy kaikista yhteyksistä, jotka voisivat vaarantaa sen tai sen henkilökunnan riippumattomuuden. Jos toimeksisaaja menettää riippumattomuutensa, toimeksiantaja voi välittömästi purkaa sopimuksen ilman eri toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta korvaukseen sen mahdollisesti kärsimästä vahingosta.

    12.2. Sopimuksen tekemisen tai purkamisen jälkeen toimeksisaaja rajoittaa osuutensa hankkeessa palvelujen suorittamiseen. Ellei toimeksiantaja anna kirjallisesti lupaa, toimeksisaajalla tai muulla yrittäjällä, konsultilla tai tavarantoimittajalla, jonka kanssa toimeksisaaja on yhteistyössä, ei ole minkäänlaista oikeutta tehdä töitä, toimittaa tarvikkeita tai suorittaa muita hankkeeseen liittyviä palveluja, mukaan lukien urakkatarjousten tekeminen mistä tahansa hankkeen osasta.

    13 artikla

    Eritelmät ja suunnitelmat

    13.1. Toimeksisaaja laatii eritelmät ja suunnitelmat käyttäen hyväksyttyjä ja yleisesti tunnustettuja menetelmiä, jotka toimeksiantaja hyväksyy, ja ottaen huomioon uusimmat suunnitteluperusteet.

    13.2. Toimeksisaaja valvoo, että eritelmät ja suunnitelmat sekä hankkeeseen liittyvien tavaroiden ja palvelujen toimituksia koskevat asiakirjat laaditaan puolueettomasti kilpailun edistämiseksi urakkatarjousten osalta.

    14 artikla

    Vastuusta vapauttaminen

    14.1. Toimeksisaaja vapauttaa toimeksiantajan, tämän asiamiehet ja työntekijät vastuusta sekä suojelee ja puolustaa niitä omalla kustannuksellaan kaikenlaisten toimien, vaatimusten ja tappioiden osalta sekä sellaisten haittojen osalta, jotka ovat aiheutuneet toimeksisaajan palvelujen toteuttamisen yhteydessä tekemistä toimista tai laiminlyönneistä sekä erityisesti oikeudellisten säännösten tai määräysten rikkomisesta tai kolmannen osapuolen oikeuksien loukkaamisesta, kun kyseessä ovat patentit, tavaramerkit ja/tai muut henkisen omaisuuden muodot, kuten tekijänoikeudet.

    14.2. Toimeksisaaja vapauttaa toimeksiantajan, tämän asiamiehet ja työntekijät vastuusta sekä suojelee ja puolustaa niitä omalla kustannuksellaan kaikenlaisten toimien, vaatimusten ja tappioiden osalta sekä sellaisten haittojen osalta, jotka ovat aiheutuneet siitä, ettei toimeksisaaja ole täyttänyt 10 artiklassa määrättyjä velvoitteitaan, edellyttäen että:

    a) kyseisistä toimista, vaatimuksista, tappioista ja haitoista on ilmoitettava toimeksisaajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun toimeksiantaja on saanut ne tietoonsa;

    b) toimeksisaajan 14 artiklassa määrätty vastuu rajoittuu erityisohjeissa vahvistettuun enimmäissummaan, jota ei kuitenkaan sovelleta toimiin, vaatimuksiin, tappioihin tai haittoihin, jotka aiheutuvat toimeksisaajan tarkoituksellisesta virheestä;

    c) toimeksisaajan 14 artiklassa määrätty vastuu rajoittuu toimiin, vaatimuksiin, tappioihin ja haittoihin, jotka aiheutuvat välittömästi toimeksisaajan sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisestä, eikä siihen kuulu vastuu, joka aiheutuu ennakoimattomasta tapahtumasta, joka liittyy sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämiseen vain toissijaisesti tai välillisesti.

    14.3. Jos toimeksisaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan, se korvaa omalla kustannuksellaan, toimeksiantajan pyynnöstä, kaikki todetut puutteet palvelujen suorittamisessa.

    14.4. Jollei 14 artiklassa toisin määrätä, toimeksisaaja ei ole mitenkään vastuussa toimista, vaatimuksista, tappioista tai haitoista, jotka aiheutuvat:

    a) siitä, että toimeksiantaja ei ole toiminut toimeksisaajan suosituksen mukaisesti tai on jättänyt huomiotta toimeksisaajan toimenpiteen, päätöksen tai suosituksen taikka on määrännyt toimeksisaajan soveltamaan sellaista päätöstä tai suositusta, josta tämä on ilmaissut erimielisyytensä tai esittänyt merkittävän varauksen,

    tai

    b) siitä, että toimeksiantajan asiamiehet, työntekijät tai riippumattomat konsultit ovat virheellisellä tavalla toteuttaneet toimeksisaajan ohjeita.

    14.5. Palvelujen suorittamisen jälkeen toimeksisaajan vastuu sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä säilyy sopimukseen sovellettavassa laissa määrätyn ajanjakson ajan.

    15 artikla

    Terveydentilaan ja vakuutuksiin liittyvät järjestelyt

    15.1. Jotta hankintasopimus voidaan tehdä, toimeksisaajalta ja/tai sen henkilökunnalta vaaditaan toimeksiantajan hyväksymä todistus, että toimeksisaajalla ja/tai sen henkilökunnalla on hyvä terveydentila ja että niillä ei ole minkäänlaista ruumiillista vammaa, joka voisi estää palvelujen suorittamisen. Toimeksiantaja voi pyytää toimeksisaajaa ja/tai sen henkilökuntaa käymään vaatimukset täyttävän lääkärin luona lääkärintarkastuksessa ennen niiden lähtöä pysyvältä kotipaikaltaan ja toimittamaan sille lääkärintodistuksen niin pian kuin mahdollista.

    15.2. Hankintasopimuksen voimassaoloajaksi toimeksisaaja ottaa itselleen ja työntekijöilleen sairausvakuutuksen. Toimeksiantaja ei ole velvollinen maksamaan toimeksisaajan sairauskuluja, jollei sopimusehdoissa nimenomaan niin määrätä.

    15.3. Toimeksiantaja ei ole vastuussa toimeksisaajan henkilökunnalle, alihankkijoille tai palvelujen suorittamisessa tarvittaville muille riippumattomille konsulteille taikka näiden henkilöiden perheenjäsenille mahdollisesti tarpeen olevista tai suotavista henki-, sairaus-, matkavakuutuksista ja muista vakuutuksista.

    15.4. Toimeksisaajan on 20 päivän kuluessa hankintasopimuksen hyväksymisestä otettava ja maksettava erityisohjeissa mainitun summan suuruinen vahinkovakuutus, joka sopimuksen täytäntöönpanon alkamisesta lähtien ja koko sen voimassaoloajan kattaa seuraavat alueet:

    a) toimeksisaajan vastuuvelvollisuus työntekijöistään sairaustapausten tai työtapaturmien osalta, mukaan lukien kuljetus takaisin kotimaahan terveydellisistä syistä;

    b) sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä käytettyjen toimeksiantajan välineiden menetys tai vahingoittuminen;

    c) siviilivastuu sopimusta täytäntöönpantaessa kolmannelle osapuolelle tai toimeksiantajalle ja sen työntekijöille aiheutetuissa onnettomuustapauksissa ;

    d) sopimuksen voimassaoloaikana tapahtunut tapaturmainen kuolema tai pysyvä vammautuminen, joka on aiheutunut ruumiillisesta vammasta

    ja

    e) muut erityisohjeissa määritellyt vakuutukset ja toimeksiantajavaltion lain edellyttämät vakuutukset.

    15.5. Erityisohjeissa voidaan lisäksi velvoittaa toimeksisaaja vakuuttamaan toimeksiantajavaltiossa olevien työntekijöiden ja heidän perheenjäseniensä henkilökohtainen omaisuus kaikkien tappioiden ja vahinkojen varalta.

    15.6. Toimeksisaaja esittää viipymättä vakuutuskirjan ja todistuksen vakuutusmaksuista toimeksiantajan sitä pyytäessä.

    16 artikla

    Kertomusten ja asiakirjojen omistusoikeus

    16.1. Kaikki toimeksisaajan sopimusta täytäntöönpannessa saamat, hankkimat tai laatimat kirjalliset tai graafiset asiakirjat, kuten kartat, kaaviot, suunnitelmat, eritelmät, luonnokset, tilastot, laskelmat sekä aineisto ja liitteet ovat luottamuksellisia, ja toimeksiantajalla on niihin yksinoikeus. Sopimuksen päättyessä toimeksisaaja luovuttaa kaikki kyseiset asiakirjat ja tiedot toimeksiantajalle. Toimeksisaaja voi säilyttää kopiot asiakirjoista ja tiedoista, mutta se ei voi käyttää niitä sopimuksen ulkopuolisiin tarkoituksiin ilman toimeksiantajan kirjallista ennakkosuostumusta.

    16.2. Toimeksisaaja ei voi julkaista palveluja koskevia artikkeleita eikä viitata niihin suorittaessaan palveluja kolmannelle osapuolelle, ei myöskään paljastaa toimeksiantajaa koskevia tietoja ilman tämän kirjallista ennakkosuostumusta.

    PALVELUJEN LUONNE

    17 artikla

    Palvelujen luonne

    17.1. Toimeksisaaja toimittaa hankintasopimuksessa määrätyt palvelut tehtävänkuvauksen mukaisesti.

    17.2. Hankintasopimus voi muodostua yhdestä tai useammasta seuraavasta tehtävästä:

    - hankkeen suunnittelu- ja määrittelytutkimus,

    - taloudellinen tai markkinatutkimus,

    - esitutkimus ja/tai toteutettavuustutkimus,

    - tutkimus hankkeen toteuttamisesta (esisuunnittelu tai yksityiskohtainen suunnittelu sekä tarvittaessa lopullinen toteuttamissuunnitelma, tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelu),

    - hankkeen valvonta,

    - hankkeen toteuttamisesta huolehtiminen,

    - henkilökunnan hankkiminen,

    - muut teknisen avun muodot.

    17.3. Erityisohjeissa määrätään tehtävänkuvauksesta, johon sisältyy muun muassa:

    a) hankintasopimuksen tavoite ja soveltamisala;

    b) tavoiteltu tarkkuusaste ja palvelujen eri osat tai vaiheet;

    c) niiden kertomusten, muistioiden, suunnitelmien, laskelmien, mittojen, eritelmien, arvioiden ja muiden asiakirjojen malli ja sisältö, jotka toimeksisaajan on laadittava tutkimuksen jokaisen osan tai vaiheen jälkeen taikka koko tutkimuksen jälkeen.

    17.4. Kun hankintasopimus koskee teknisen avun toimittamista toimeksiantajalle ja/tai hankinnan valvojalle, toimeksisaajan on toimittava toimeksiantajan ja/tai hankinnan valvojan neuvonantajana kaikissa teknisissä näkökohdissa, joita hankkeen toteuttamisessa voi ilmaantua. Toimeksisaajalla ei ole päätösvaltaa.

    17.5. Kun hankintasopimus koskee hankkeen toteuttamisesta huolehtimista, toimeksisaaja ottaa tehtäväkseen, toimeksiantajavaltion lakien mukaisesti ja hankinnan valvojan valtuuttamana, hankkeen toteuttamisen valvomiseen kuuluvat toimet.

    17.6. Jos toimeksisaaja erityisohjeiden mukaisesti on velvollinen valmistelemaan tarjouspyyntöasiakirjoja, kyseisten asiakirjojen on sisällettävä kaikki tarvittavat dokumentit sopivien yrittäjien, valmistajien ja tavarantoimittajien kanssa neuvottelemista varten sekä urakkatarjousten laatimista varten tarjouskilpailun kohteena olevien töiden, toimitusten tai palvelujen toteuttamiseksi. Toimeksiantaja toimittaa toimeksisaajalle tarvittavat tiedot tarjouspyyntöasiakirjojen hallinnollisen osan laatimista varten.

    17.7. Kun hankintasopimus koskee hankkeen valvontaa, toimeksisaajan on johdettava hankkeen toteuttamisvaihetta.

    17.8. Sen estämättä mitä 12 artiklan 2 kohdassa määrätään, hankkeen tutkimusja/tai suunnitteluvaiheesta vastuussa oleva toimeksisaaja voidaan velvoittaa huolehtimaan myös hankkeen hallinto- ja valvontatehtävistä, mukaan lukien teknisten avustajien hankkiminen.

    18 artikla

    Henkilökunnan hankkiminen

    18.1. Kun hankintasopimukseen liittyy henkilökunnan hankkiminen, toimeksisaaja hankkii henkilökunnan hankkeen toteuttamiseen liittyville erityisaloille; kyseessä on tällöin tekninen apu neuvontatoimissa ja/tai hallinnollisissa toimissa. Tämä henkilökunta on välittömästi toimeksiantajan alaisena.

    18.2. Sopimuksessa määritelty henkilökunta suorittaa palvelukset sopimuksessa määrättyinä ajanjaksoina. Toimeksisaaja voi tarvittaessa, toimeksiantajan suostumuksella, tehdä pieniä muutoksia mainittuihin ajanjaksoihin turvatakseen palvelujen tehokkaan suorittamisen, jollei muutosten seurauksena ole sopimuksenalaisten maksujen sopimushinnan ylittäminen.

    18.3. Toimeksisaaja on vastuussa toimeksiantajalle hankkimansa henkilökunnan pätevyydestä.

    18.4. Toimeksisaaja ei voi tehdä muutoksia henkilökuntaansa ilman toimeksiantajan hyväksyntää. Kuitenkin se voi hankkia vähintään yhtä pätevän ja kokeneen sekä toimeksiantajan hyväksymän henkilön toisen tilalle, jos:

    a) joku henkilökunnan jäsen ei kykene jatkamaan työtään sairauden tai tapaturman vuoksi;

    b) toimeksiantaja arvioi, että sopimuksessa mainittu henkilö ei ole pätevä tai ei sovellu suorittamaan sopimuksenmukaisia tehtäviä;

    c) jostakin muusta toimeksisaajasta riippumattomasta syystä on tarpeen korvata joku henkilöstön jäsen.

    18.5. Tilalle tulevalle henkilölle maksettava korvaus ei saa ylittää korvatulle henkilölle maksettua korvausta.

    18.6. Tilalle tulevan henkilön aiheuttamat välittömät tai välilliset lisäkorvaukset ovat toimeksiantajan vastuulla, lukuun ottamatta tilannetta, jolloin tämä henkilö on otettu kuolemantapauksen vuoksi tai kun toimeksiantaja vaatii tällaisen henkilön palkkaamista, vaikka siitä ei ole määrätty sopimuksessa. Näihin lisäkorvauksiin kuuluvat sen henkilön, jonka tilalle toinen henkilö otettiin, sekä hänen perheensä kotimatkakustannukset ja tarvittaessa kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että on tarpeen pitää työpaikalla samanaikaisesti sekä työntekijä että hänen tilalleen tuleva henkilö.

    19 artikla

    Henkilökunta ja välineet

    19.1. Toimeksisaajan on saatava toimeksiantajan hyväksyminen sopimuksen täytäntöönpanossa käytetylle henkilökunnalle. Erityisohjeissa määrätään toimeksisaajan henkilökunnan koulutuksen, pätevyyden ja kokemuksen vähimmäistasosta sekä, tarvittaessa, vaadittavasta erikoistumisesta.

    19.2. Toimeksisaaja hyväksyttää toimeksiantajalla jokaisen sopimuksen osalta työntekijäksi palkattavan henkilökunnan jäsenen suositukset ja curriculum vitaen joko toimeksisaajan urakkatarjouksen yhteydessä tarjouspyyntöjen osalta tai muissa tapauksissa ennen sopimuksen tekemistä.

    19.3. Toimeksiantaja ilmoittaa hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä 30 päivän kuluessa, tapauksen mukaan, toimeksisaajan nimeämisestä tai 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta urakkatarjouksesta.

    19.4. Toimeksiantajan hyväksymä henkilökunta aloittaa tehtävänsä erityisohjeissa määrättynä päivänä tai määräajassa tai, jos sitä ei ole määrätty, toimeksiantajan toimeksisaajalle ilmoittamana päivänä tai määräajassa.

    19.5. Toimeksisaajan henkilökunta asuu työpaikkansa läheisyydessä, jollei erityisehdoissa toisin määrätä. Jos osa palveluista on suoritettava muualla kuin toimeksiantajavaltiossa, toimeksisaaja ilmoittaa toimeksiantajalle sen osan palveluista vastaavan henkilökunnan jäsenten nimet ja pätevyyden, samoin kuin käytetyt välineet.

    19.6. Toimeksisaaja:

    a) ilmoittaa hankinnan valvojalle 15 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä henkilökunnan sijoittamisen aikataulun, sen tehtävien luonteen ja luettelon sen palvelujen suorittamisessa tarvitsemista välineistä;

    b) ilmoittaa toimeksiantajalle riittävän ajoissa jokaisen henkilökunnan jäsenen saapumis- ja lähtöpäivistä;

    c) antaa kohtuullisen ajan kuluessa toimeksiantajan hyväksyttäväksi kaikki muutospyynnöt, jotka koskevat henkilökuntaa, alkuperäistä aikataulua tai välineitä.

    19.7. Toimeksisaaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta sen henkilökunnalla on jatkuvasti käytössään erityistoimissa tarvittavat aineisto mahdollisimman suotuisten edellytysten vallitessa.

    20 artikla

    Harjoittelijat

    20.1. Toimeksisaaja huolehtii sopimuksen voimassaoloaikana niiden harjoittelijoiden koulutuksesta, jotka toimeksiantaja on sille sopimuksen mukaisesti määrännyt.

    20.2. Se, että toimeksisaaja kouluttaa kyseiset harjoittelijat, ei anna näille työntekijän asemaa. Harjoittelijoiden täytyy kuitenkin noudattaa toimeksisaajan ohjeita ja 11 artiklan määräyksiä aivan kuin he olisivat toimeksisaajan työntekijöitä. Esittämällä perustellun kirjallisen pyynnön toimeksisaaja voi vaihtaa kenet tahansa harjoittelijan, jonka työ tai käyttäytyminen eivät ole tyydyttäviä.

    20.3. Toimeksiantaja vastaa harjoittelijoiden palkkioista, matkustus- ja asumiskuluista sekä muista harjoittelijoiden aiheuttamista kustannuksista, jollei sopimuksessa toisin määrätä.

    20.4. Toimeksisaaja antaa toimeksiantajalle kertomuksen harjoittelusta neljännesvuosittain. Välittömästi ennen palvelujen loppuun saattamista toimeksisaaja laatii kertomuksen harjoittelun tuloksista ja harjoittelijoiden saavuttamista taidoista tulevan toimensa kannalta. Erityisohjeissa on vahvistettu näiden kertomusten muoto ja yksityiskohtaiset säännöt niiden tekemisestä.

    SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

    21 artikla

    Sopimuksen täytäntöönpanon aloittamista koskevat

    määräykset

    21.1. Toimeksiantaja vahvistaa päivän, jona hankintasopimuksen täytäntöönpano on aloitettava, ja ilmoittaa siitä toimeksisaajalle hankintasopimuksen tekemistä koskevassa tiedonannossa tai valvojalta tulevalla työmääräyksellä.

    21.2. Täytäntöönpano alkaa viimeistään 180 päivän kuluttua hankintasopimuksen tekemistä koskevasta tiedonannosta, jolleivät sopimuspuolet toisin sovi.

    21.3. Jos palvelut suoritetaan toimeksiantajavaltion ulkopuolella, hankintasopimus tulee voimaan palvelujen osalta niiden suorittamisen tosiasiallisena aloittamispäivänä, joka ei saa olla aikaisempi kuin toimeksiantajan vahvistama päivämäärä.

    22 artikla

    Täytäntöönpanon määräaika

    22.1. Täytäntöönpanon määräaika alkaa 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrättynä päivänä. Se määrätään hankintasopimuksessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan nojalla mahdollisesti myönnettävien pidennysten soveltamista.

    22.2. Jos eri osille on määrätty eri määräajat, niitä ei yhdistetä yhdeksi määräajaksi tapauksissa, joissa yksi toimeksisaaja vastaa useasta osasta.

    22.3. Jos erityisohjeissa määrätään useista sopimusajanjaksoista useita vuosia kestävien teknisten yhteistyöhankkeiden osalta, määräaika vahvistetaan ottaen huomioon 31 artiklan määräykset, ja sopimuspuolet ovat sitoutuneet vain ensimmäiseen määräaikaan. Jollei toinen sopimuspuoli halua purkaa sopimusta sopimusajanjakson päättyessä, sopimus uusitaan jokaisen jakson päättyessä tehtävällä täydennysosalla, jossa määritellään toimeksisaajan toteutettavana olevat toimenpiteet. Uuden ajanjakson palkkio vahvistetaan sopimuksessa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.

    22.4. Jos toinen sopimuspuoli ei aio uusia sopimusta, sen on ilmoitettava asiasta toiselle sopimuspuolelle viimeistään 90 päivää ennen sopimusajanjakson päättymistä.

    23 artikla

    Määräajan pidentäminen

    23.1. Toimeksisaaja voi pyytää täytäntöönpanon määräajan pidentämistä, jos sopimuksen täytäntöönpano tosiasiallisesti viivästyy tai sen voidaan ennakoida viivästyvän jostakin seuraavista syistä:

    a) toimeksiantajan määräämät ylimääräiset tai täydentävät palvelut;

    b) päättämispäivään vaikuttavat työmääräykset, jolleivät ne johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä;

    c) toimeksiantajan sopimusvelvoitteidensa laiminlyönti;

    d) palvelujen suorittamisen lykkäys, joka ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä;

    e) ylivoimainen este;

    f) muu yleisissä sopimusehdoissa tarkoitettu syy, joka ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä.

    23.2. Toimeksisaaja ilmoittaa hankinnan valvojalle 15 päivän kuluessa siitä, kun hän on havainnut viivästymisen olevan mahdollista, aikomuksestaan pyytää täytäntöönpanon määräajan pidennystä, johon hän arvioi olevansa oikeutettu, ja toimittaa tälle 60 päivän kuluessa, jos toimeksisaaja ja toimeksiantaja eivät toisin sovi, täydelliset ja yksityiskohtaiset tiedot mainitusta pyynnöstä, jotta se voidaan heti tutkia.

    23.3. Toimeksiantajaa ja tarvittaessa toimeksisaajaa kuultuaan hankinnan valvoja myöntää toimeksisaajalle osoitetulla kirjallisella tiedonannolla perusteltuna pidetyn täytäntöönpanon määräajan pidentämisen, joka alkaa myöhemmin tai takautuvasti, tai ilmoittaa toimeksisaajalle, ettei tällä ole oikeutta pidennykseen.

    24 artikla

    Täytäntöönpanon viivästyminen

    24.1. Jos toimeksisaaja ei toimita palveluja hankintasopimuksessa määrättynä aikana/määrättyinä aikoina, toimeksiantajalla on oikeus ilman vaatimusta ja rajoittamatta muiden sopimuksessa tarkoitettujen keinojen käyttämistä, kiinteään hyvitykseen jokaiselta päivältä tai päivän osalta, joka kuluu sopimuksen mukaisen tai 23 artiklan nojalla pidennetyn määräajan ja sopimuksen tosiasiallisen päättymispäivän välillä, erityisohjeissa vahvistetulla perusteella ja niissä vahvistettuun enimmäismäärään saakka.

    24.2. Jos toimeksiantajalla on oikeus 24 artiklan 1 kohdan mukaiseen enimmäismäärään, se voi annettuaan toimeksisaajalle ennakkoilmoituksen:

    a) purkaa sopimuksen

    ja

    b) panna sopimuksen täytäntöön toimeksisaajan kustannuksella.

    25 artikla

    Keskeyttäminen

    25.1. Hankinnan valvojan määräyksestä toimeksisaaja keskeyttää palvelujen suorittamisen kokonaan tai osittain sellaiseksi ajaksi ja siten, kuin valvoja pitää tarpeellisena.

    25.2. Toimeksiantajaa ja toimeksisaajaa kuultuaan hankinnan valvoja vahvistaa lisämaksun ja/tai täytäntöönpanon määräajan pidentämisen, joiden myöntämistä toimeksisaajan vaatimuksen johdosta hän pitää oikeudenmukaisina ja kohtuullisina.

    25.3. Jos keskeyttämisaika on yli 180 päivää ja jos keskeyttäminen ei johdu toimeksisaajan laiminlyönnistä, hän voi hankinnan valvojalle lähetettävällä tiedonannolla pyytää lupaa jatkaa palvelujen suorittamista 30 päivän määräajassa tai purkaa sopimuksen.

    26 artikla

    Muutokset

    26.1. Muuttamatta sopimuksen tavoitetta tai soveltamisalaa valvoja on toimivaltainen määräämään muutoksista mihin tahansa palvelujen osaan palvelujen asianmukaiseksi suorittamiseksi. Mainitut muutokset voivat olla lisäyksiä, poistoja, vaihtoja tai laadun, määrän, jaksotuksen, tavan tai aikataulun muutoksia palvelujen suorittamisessa, sellaisina kuin niistä on määrätty. Muutosmääräys ei mitätöi hankintasopimusta; mainittujen muutosten taloudellinen vaikutus arvioidaan kuitenkin 26 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaisesti.

    26.2. Muutokset tehdään ainoastaan työmääräyksellä, kuitenkin siten, että:

    a) jos hankinnan valvoja jostakin syystä pitää tarpeellisena antaa suullisen ohjeen, hän vahvistaa sen mahdollisimman pian työmääräyksellä;

    b) jos toimeksisaaja vahvistaa kirjallisesti 26 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun suullisen ohjeen, ja jollei valvoja heti kirjallisesti kumoa vahvistusta, työmääräystä pidetään annettuna muutoksen tekemiseksi, jollei erityisohjeista muuta johdu;

    26.3. Hankinnan valvoja ilmoittaa toimeksisaajalle muutoksen luonteesta ja muodosta ennen muutoksen tekemistä koskevan työmääräyksen antamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista. Saatuaan tämän ilmoituksen toimeksisaaja tekee mahdollisimman pian valvojalle esityksen, joka koskee:

    a) suoritettavien tehtävien tai toteutettavien toimenpiteiden kuvausta ja täytäntöönpano-ohjelmaa;

    b) mahdollisesti tarvittavia muutoksia yleiseen täytäntöönpano-ohjelmaan tai toimeksisaajan hankintasopimuksen mukaisiin velvoitteisiin

    ja

    c) sopimuksen määrän mukauttamista 26 artiklassa mainittujen sääntöjen mukaisesti.

    26.4. Saatuaan 26 artiklan 3 kohdassa mainitun toimeksisaajan esityksen ja kuultuaan asianmukaisesti toimeksiantajaa ja tarvittaessa toimeksisaajaa, hankinnan valvoja päättää mahdollisimman pian, onko muutos aiheellinen. Jos valvoja päättää toteuttaa sen, hän antaa työmääräyksen, jossa ilmoitetaan, että muutos on suoritettava siihen hintaan ja niillä edellytyksillä, jotka on määritelty 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa toimeksisaajan esityksessä tai sellaisina, kuin valvoja on ne tarkistanut 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    26.5. Hankinnan valvoja vahvistaa 26 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti määräämiinsä muutoksiin sovellettavat hinnat seuraavien periaatteiden mukaan:

    a) jos tehtävien luonne on sama kuin yksityiskohtaisessa arviossa tai hintaluettelossa hinnoiteltujen osien ja ne suoritetaan samanlaisin edellytyksin, ne arvioidaan niissä olevilla perusteilla ja niissä oleviin hintoihin;

    b) jos tehtävien luonne ei ole sama eikä niitä ole suoritettava samanlaisin edellytyksin, arvioinnin perustana käytetään hankintasopimuksen perusteita ja hintoja siinä määrin kuin se on perusteltua, muussa tapauksessa hankinnan valvoja suorittaa tasapuolisen arvioinnin;

    c) jos muutoksen luonne tai määrä suhteessa koko hankintasopimuksen luonteeseen ja määrään tai sen osaan ovat sellaiset, ettei sopimuksessa oleva tehtävää koskeva peruste tai hinta enää vaikuta valvojan mielestä yhdenmukaiselta mainitusta muutoksesta johtuen, hän vahvistaa olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena ja asianmukaisena pitämänsä perusteen tai hinnan;

    d) jos muutos on välttämätön toimeksisaajan laiminlyönnin tai hänestä johtuvan hankintasopimuksen täyttämättä jättämisen vuoksi, toimeksisaaja vastaa mainitusta muutoksesta aiheutuvista lisäkuluista.

    26.6. Saatuaan työmääräyksen, jolla muutoksesta määrätään, toimeksisaaja täyttää sen, ja hänen on tällöin noudatettava näitä yleisiä sopimusehtoja samalla tavoin kuin muutoksesta olisi määrätty hankintasopimuksessa. Palvelujen suorittamista ei saa viivästyttää täytäntöönpanon määräajan mahdollista pidentämistä tai sopimuksen määrän muuttamista odotettaessa. Jos määräys muutoksen suorittamisesta on annettu ennen sopimuksen määrän muuttamista, toimeksisaaja laatii selvityksen muutoksesta johtuvista kustannuksista ja sen suorittamiseen käytetystä ajasta. Hankinnan valvoja voi tutkia mainittua selvitystä aina, kun tätä pidetään kohtuullisena.

    26.7. Jos tarvittuja palveluja väliaikaisesti vastaanotettaessa työmääräyksestä tai muusta olosuhteesta, jota ei voida lukea toimeksisaajan laiminlyönnin syyksi, johtuvien palvelujen kokonaisarvo on yli 15 prosenttia hankintasopimuksen määrästä, valvoja määrää toimeksiantajaa ja toimeksisaajaa kuultuaan lisäyksistä tai vähennyksistä sopimuksen määrään 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Näin määrätyn summan perustana on palvelujen arvon lisäämisen tai vähentämisen 15 prosenttia ylittävä osa. Valvoja antaa tästä summasta tiedon toimeksiantajalle ja toimeksisaajalle, ja hankintasopimuksen määrää muutetaan vastaavasti.

    27 artikla

    Työaika

    Toimeksisaajan työaika toimeksiantajavaltiossa määräytyy toimeksiantajavaltion lakien, asetusten ja käytännön sekä palvelujen suorittamisen asettamien tarpeiden mukaisesti.

    28 artikla

    Lomaoikeudet

    28.1. Jos sopimuksessa määrätään vuosilomista, toimeksisaajalla on sopimuksen täytäntöönpanoaikana oikeus vuosilomaan 28 artiklassa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

    28.2. Vuosilomaoikeutta kertyy sopimuksessa vahvistetussa suhteessa. Lomaa saadaan täyttä kuuden kuukauden ajanjaksoa kohti ja sen jälkeen sen osan kuukaudesta osalta, jolloin toimeksisaaja suorittaa palveluja. Loma pidetään sopimuksen täytäntöönpanoaikana hankinnan valvojan hyväksymänä ajanjaksona.

    28.3. Vuosilomaa ei korvata käteismaksulla, lukuun ottamatta tilannetta, jolloin hankinnan valvoja arvioi, ettei lomaa voida pitää sopimuksen täytäntöönpanoaikana palvelujen suorittamisen kiireellisyyden vuoksi.

    28.4. Toimeksisaajalla ei ole oikeutta sairaslomaan tai muuhun satunnaiseen lomaan; hankinnan valvoja voi kuitenkin oman harkintansa mukaan myöntää toimeksisaajalle palkatonta lomaa sopimuksen täytäntöönpanoaikana perheestä johtuvista tai muista syistä.

    29 artikla

    Tiedonvälitys

    Toimeksisaaja toimittaa toimeksiantajalle kaikki palveluihin ja hankkeeseen liittyvät tiedot, joita tämä voi pyytää milloin tahansa. Tätä varten toimeksisaaja laatii määräajoin kertomuksia, joiden aihe ja laatimisaikaväli on vahvistettu erityisohjeissa. Erityiskertomusten aiheena ovat vaikeudet tehtävänkuvauksen täytäntöön panemisessa tai niiden tekninen laiminlyönti.

    30 artikla

    Kirjanpito

    30.1. Toimeksisaaja pitää palvelujen suorittamisesta tarkkaa ja järjestelmällistä kirjanpitoa siinä muodossa ja niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka ovat alalla vallitsevan käytännön mukaisia; tästä kirjanpidosta on kyettävä täsmällisesti osoittamaan, että 35 artiklassa tarkoitetut kulut ja maksut on asianmukaisesti käytetty sopimuksen täytäntöönpanoon.

    30.2. Toimeksisaaja sallii toimeksiantajan minä tahansa kohtuullisena aikana tarkastaa palveluja koskevan kirjanpidon ja ottaa siitä jäljennöksen; toimeksisaaja sallii myös hankinnan valvojan tai tämän valtuuttaman henkilön tarkastaa kirjanpidon minä tahansa kohtuullisena aikana sekä palvelujen suorittamisen aikana että sen jälkeen.

    31 artikla

    Kertomusten esittäminen

    31.1. Välittömästi ennen palvelujen loppuun saattamista toimeksisaaja laatii hankkeesta luottamuksellisen kokonaiskertomuksen ja tarvittaessa taloudellisen analyysin sekä kriittisen tutkimuksen suurimmista ongelmista, joita hankkeen aikana mahdollisesti ilmeni.

    31.2. Toimeksisaaja toimittaa 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen hankinnan valvojalle, niin monena kappaleena kuin erityisohjeissa määrätään viimeistään 60 päivän kuluttua palvelujen suorittamisen päättymisestä. Kyseinen kertomus ei sido toimeksiantajaa.

    31.3. Jos sopimus on pantu täytäntöön eri vaiheina, toimeksisaaja laatii kertomuksen jokaisen vaiheen täytäntöönpanosta, jollei erityisohjeissa toisin määrätä.

    31.4. Erityisohjeissa määrätään ne henkilöt, joille 29 ja 31 artiklassa tarkoitetut kertomukset ja asiakirjat on hankinnan valvojan lisäksi toimitettava, sekä määräajat, joiden kuluessa toimeksisaajan on ne toimitettava. Näissä määräajoissa otetaan huomioon erityisohjeissa vahvistetut määräajat, joiden kuluessa toimeksiantaja tarkastaa ja hyväksyy tai tarvittaessa hylkää kertomukset ja asiakirjat.

    32 artikla

    Kertomusten ja asiakirjojen hyväksyminen

    32.1. Se, että toimeksiantaja hyväksyy toimeksisaajan laatimat ja toimittamat kertomukset ja asiakirjat, takaa niiden yhdenmukaisuuden sopimusehtojen kanssa.

    32.2. Noudattaen erityisohjeissa vahvistettua määräaikaa toimeksiantaja ilmoittaa toimeksisaajalle päätöksestä, jonka se on tehnyt sille toimitettujen kertomusten ja asiakirjojen osalta, tarvittaessa perustellen hylkäämisen, tai se pyytää toimeksisaajaa muuttamaan mainittuja kertomuksia ja asiakirjoja.

    32.3. Kun toimeksiantaja hyväksyy kertomuksen tai asiakirjan, jollei muutoksista, jotka toimeksisaaja tekee, muuta johdu, toimeksiantaja vahvistaa määräajan pyydettyjen muutosten tekemiselle.

    32.4. Jos sopimus pannaan täytäntöön eri vaiheina, jokaisen vaiheen täytäntöönpano edellyttää, että toimeksiantaja on hyväksynyt edellisen vaiheen, jollei vaiheita panna täytäntöön samaan aikaan.

    MAKSUT

    33 artikla

    Yleiset edellytykset

    33.1. Maksut suoritetaan hankintasopimuksessa mainituissa valuutassa tai valuutoissa.

    33.2. Erityisohjeissa vahvistetaan hallinnolliset tai tekniset edellytykset, jotka määräävät 34-39 artiklan mukaisesti suoritetut ennakko- ja etumaksut ja/tai tasoitusmaksut.

    34 artikla

    Ennakkomaksut

    34.1. Jos erityisohjeissa niin määrätään, on toimeksisaajan pyynnöstä hänelle myönnettävä ennakkomaksuja palvelujen suorittamiseen liittyviä toimia varten kiinteänä ennakkomaksuna sopimuksen täytäntöönpanon aloittamisesta aiheutuneiden kustannuksien peittämiseksi,

    34.2. Jollei erityisohjeiden soveltamisesta muuta johdu, ennakkomaksujen kokonaissumma ei saa olla suurempi kuin 20 prosenttia sopimuksen alkuperäisestä summasta.

    34.3. Mitään ennakkomaksua ei makseta ennen:

    a) hankintasopimuksen tekemistä;

    b) kuin toimeksisaaja on antanut toimeksiantajan hyväksi erillisen yhteisvastuullisen takuun kokonaisennakkomaksusta pankkitakuun, pankkivekselin, varmennetun sekin, vakuutus- ja/tai takausyhtiön antaman sitoumuksen, peruuttamattoman maksusitoumuksen tai käteistalletuksen muodossa. Jos takuu annetaan pankkitakuun, pankkivekselin, varmennetun sekin tai sitoumuksen muodossa, sen on oltava toimeksiantajan hyväksymän pankin tai vakuutus- ja/tai takausyhtiön antama hankintasopimuksen tekemisessä vaadittavien kelpoisuusperusteiden mukainen. Joka tapauksessa takuun on oltava voimassa vähintään 60 päivän ajan loppukertomuksen hyväksymisen jälkeen.

    34.4. Toimeksisaajan on käytettävä ennakkomaksut ainoastaan palvelujen suorittamiseen liittyviin toimiin. Jos toimeksisaaja käyttää koko ennakkomaksun tai sen osan muihin tarkoituksiin, ennakkomaksu erääntyy viipymättä takaisin maksettavaksi eikä toimeksisaajalle makseta mitään muita ennakkomaksuja.

    34.5. Jos ennakkomaksutakuu ei ole enää asianmukainen ja voimassa eikä toimeksisaaja korjaa asiaa, toimeksiantaja saa pidättää ennakkomaksua vastaavan summan tulevista ennakkomaksuista, jotka kuuluvat toimeksisaajalle hankintasopimuksen perusteella tai, jos toimeksiantaja katsoo, ettei tällaista pidätystä voida tehdä, toimeksiantaja saa perua sopimuksen.

    34.6. Jos sopimus jostakin syystä puretaan, ennakkomaksuja varten annetut takuut voidaan periä sen erotuksen korvaamiseksi, minkä toimeksisaaja vielä on velkaa ennakkomaksuista eikä takaaja voi siirtää maksamista tai vastustaa sitä mistään syystä.

    34.7. Edellä 34 artiklassa tarkoitetut ennakkomaksuja varten annetut takuut vapautetaan sitä mukaa, kun ennakkomaksuja maksetaan takaisin.

    34.8. Muut ennakkomaksujen myöntämis- ja takaisinmaksamista koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan erityisohjeissa.

    35 artikla

    Maksuehdot

    35.1. Hankintasopimuksessa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen, aikataulun ja määräaikojen mukaisesti toimeksisaaja on oikeutettu etumaksuihin tai tasausmaksuun palvelujen suorittamisen ja hyväksymisen mukaisesti.

    35.2. Kuukauden osista maksetaan siten, että päiväkorvaus on vastaavan koko kuukauden hinnan kolmaskymmenesosa. Palvelujen epätäydellisen suorittamisen vuoksi tehtävät vähennykset, perustuvat sopimuksessa kyseiselle palvelujen osalle vahvistettuun hintaan.

    35.3. Hankintasopimuksen kokonais- ja kiinteisiin hintoihin tai yksikköhintoihin perustuvan osan osalta ennakkomaksuja voidaan määrätä vain jo suoritetuista palveluista, ja sopimuksen kustannusten hyvityksiin perustuvan osan osalta ennakkomaksuja voidaan määrätä vain, jos vastaavat tositteet esitetään.

    35.4. Etumaksun summa on enintään 90 prosenttia kyseisten palvelujen arvosta; jäljelle jäävät 10 prosenttia muodostavat maksettavan loppuosuuden.

    35.5. Erityisohjeissa on vahvistettu, kuinka usein etumaksut maksetaan. Yleissääntönä on, että ne maksetaan kuukausittain palvelujen tiettyjen vaiheiden tai osien suorittamisen päätyttyä.

    35.6. Erityisohjeissa vahvistetaan toimeksisaajan suorittamien muiden toimien maksuja koskevat edellytykset.

    35.7. Jokaisen maksun osalta toimeksisaaja toimittaa toimeksiantajalle postitse kirjallisen pyynnön neljänä kappaleena sekä yksityiskohtaisen selvityksen, johon on liitetty kuitit, laskut, tositteet ja muut liitteet maksettavista summista jokaisen kuukauden tai ajanjakson osalta.

    35.8. Seuraavien 30 päivän kuluessa etumaksupyynnön vastaanottamisesta etumaksu hyväksytään tai sitä muutetaan siten, että se hankinnan valvojan mukaan vastaa summaa, jonka toimeksisaajalle sopimuksen mukaisesti kuuluu. Jos jonkin osan arvosta on erimielisyyttä, hankinnan valvojan kanta ratkaisee. Määriteltyään toimeksisaajalle kuuluvan summan hankinnan valvoja toimittaa toimeksiantajalle ja toimeksisaajalle tilityksen, joka sisältää kyseisen summan, ja ilmoittaa toimeksisaajalle, mistä palveluista maksu suoritetaan.

    35.9. Hankinnan valvoja voi tilityksessä korjata tai muuttaa aiemmin laatimaansa selvitystä, ja sillä on oikeus muuttaa tilityksen arviota tai lykätä sen toimittamista, jos palvelut on kokonaan tai osittain suoritettu tavalla, joka ei tyydytä hankinnan valvojaa.

    35.10. Tasausmaksu riippuu siitä, täyttääkö toimeksisaaja kaikki palvelujen osien tai vaiheiden suorittamista koskevat velvoitteensa, sekä siitä, hyväksyykö toimeksiantaja palvelujen viimeisen osan tai vaiheen. Loppumaksu suoritetaan vasta, kun toimeksisaaja esittää loppukertomuksen ja lopputilityksen, jotka on sellaisiksi nimetty, ja kun toimeksiantaja ne hyväksyy. Toimeksisaaja palauttaa toimeksiantajalle kaikki summat, jotka toimeksiantaja on 35 artiklan mukaisesti maksanut tai jotka sen on pitänyt maksaa sen summan lisäksi, johon toimeksisaajalla on sopimuksen mukaisesti oikeus, 30 päivän kuluessa siitä, kun toimeksisaaja on vastaanottanut asiaa koskevan ilmoituksen.

    35.11. Toimeksiantaja voi toimeksisaajalle toimitetulla kirjallisella ilmoituksella lykätä kaikkia tai osaa niistä maksuista, joihin se on sopimuksen mukaisesti velvollinen, jos toinen seuraavista tilanteista esiintyy ja jatkuu:

    a) toimeksisaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan;

    b) mikä tahansa muu tilanne, josta toimeksisaaja on sopimuksen mukaisesti vastuussa ja joka toimeksiantajan mukaan estää tai uhkaa estää hankkeen tai sopimuksen moitteettoman täytäntöönpanon.

    36 artikla

    Matkat ja kuljetukset

    36.1. Toimeksisaajan henkilökunnan jäsenten, heidän puolisoidensa ja sen maan lain mukaisesti, jossa toimeksisaajalla on rekisteröity kotipaikka, alaikäisiksi määriteltyjen lastensa matkakulut toimeksiantaja maksaa niiltä osin, jotka ovat enintään suorimman mahdollisen kotipaikan ja sopimuksen täytäntöönpanopaikan välisen matkan kustannusten suuruiset.

    36.2. Lentomatkat tehdään turistiluokassa. Jos on matkustettava meritse, rautateitse tai jokia pitkin, käytetään ensimmäistä luokkaa. Henkilökunnan matkatavaroiden kuljetuskustannukset kotipaikan ja sopimuksen täytäntöönpanopaikan välillä toimeksiantaja maksaa erityisohjeissa määrätyissä rajoissa.

    36.3. Erityisohjeissa määrätään edellytykset, joiden mukaisesti toimeksiantaja maksaa asiakirjojen, välineiden ja aineiston kuljetuskustannukset.

    36.4. Kaikissa tapauksissa hyvitys maksetaan ainoastaan tositteita vastaan.

    37 artikla

    Hinnantarkistus

    37.1. Jollei erityisohjeista tai 37 artiklan 4 kohdan määräyksistä muuta johdu, hankintasopimus tehdään kiintein hinnoin, joita ei voida tarkistaa.

    37.2. Jos hankintasopimus on tehty hinnoin, joita voidaan tarkistaa, tarkistuksessa otetaan huomioon tarjoushinnan muodostukseen vaikuttavien merkittävien paikallisten tai ulkoisten hintatekijöiden vaihtelu, kuten työvoima ja muut palvelut. Tarkistuksen yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan erityisohjeissa.

    37.3. Toimeksisaajan tarjouksessa olevat hinnat katsotaan:

    a) vahvistetuiksi niiden edellytysten perusteella, jotka olivat voimassa 30 päivää ennen tarjousten viimeistä jättöpäivää tai suoraan hyväksyttävissä olevien sopimusten tapauksessa, sopimuksen päivänä;

    b) ottavan huomioon voimassa olevan lainsäädännön ja 37 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna viitepäivänä voimassa olevat verosäädökset.

    37.4. Jos lakia, asetusta, säädöstä tai muuta kansallisen tai alueellisen elimen lain tai asetuksen vahvuista määräystä tai paikallisen viranomaisen tai muun julkisen viranomaisen asetusta tai määräystä muutetaan tai jos sellainen tulee voimaan 37 artiklan 3 kohdassa mainitun päivän jälkeen siten, että se muuttaa hankintasopimuksen sopimuspuolten välistä sopimussuhdetta, toimeksiantaja ja toimeksisaaja neuvottelevat keskenään sopimuksessa toteutettavista soveliaimmista toimenpiteistä, ja he voivat neuvottelujen jälkeen päättää:

    a) muuttaa hankintasopimusta

    tai

    b) vahingonkorvauksen maksamisesta hyvityksenä sopimuspuolen toiselle aiheuttamasta epätasapainosta

    tai

    c) purkaa sopimuksen yhteisestä sopimuksesta.

    37.5. Palvelujen suorittamisen viivästyessä toimeksisaajasta riippuvasta syystä tai täytäntöönpanon määräajan, jota on tarvittaessa tarkistettu hankintasopimuksen mukaisesti, päättyessä, uutta hinnantarkistusta ei voida suorittaa väliaikaista vastaanottamista edeltävien 30 päivän aikana, lukuun ottamatta uutta hinnan indeksointia, jos indeksointi on toimeksiantajalle edullinen.

    38 artikla

    Maksun viivästykset

    38.1. Toimeksiantaja maksaa kunkin valvojan laatiman tilityksen ja lopputilityksen perusteella toimeksisaajalle kuuluvat määrät 90 päivän kuluessa siitä päivästä, jona mainittu tilitys tai lopputilitys on hänelle esitetty. Jos mainittu määräaika ylitetään, toimeksisaajalla on oikeus viivästyskorkoon, joka lasketaan suhteessa viivästyspäivien lukumäärään, erityisohjeissa ilmoitetulla perusteella, myös niissä täsmennettyyn enimmäismäärään saakka. Toimeksisaajan oikeus mainittuun maksuun ei rajoita muun hankintasopimukseen perustuvan oikeuden tai keinon soveltamista. Lopputilityksen osalta viivästyskorko lasketaan päivittäin erityisohjeissa ilmoitetulla perusteella.

    38.2. Jos maksua ei suoriteta 120 päivän kuluessa 38 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määräajan päättymisestä, toimeksisaajalla on oikeus olla panematta täytäntöön hankintasopimusta tai purkaa se.

    39 artikla

    Maksut kolmansille osapuolille

    39.1. Kolmansien osapuolten hyväksi annetut maksumääräykset voidaan täyttää ainoastaan 6 artiklan mukaisen siirron seurauksena. Siirrosta annetaan tieto toimeksiantajalle.

    39.2. Toimeksisaajan ja yksin hänen on ilmoitettava edunhaltijoille mainituista siirroista.

    39.3. Jos toimeksisaajan omaisuutta ulosmitataan siten, että se vaikuttaa hänelle hankintasopimuksen perusteella kuuluviin maksuihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 artiklassa tarkoitetun määräajan soveltamista, toimeksiantaja voi jatkaa maksujen suorittamista toimeksisaajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon velkojan pidätysoikeuden lopullisesta kumoamisesta.

    SOPIMUKSEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN JA PURKAMINEN

    40 artikla

    Sopimuksen täyttämättä jättäminen

    40.1. Kukin sopimuspuoli on jättänyt sopimuksen täyttämättä, kun se ei täytä mitä tahansa hankintasopimuksen mukaisista velvoitteistaan.

    40.2. Kun sopimus jää täyttämättä, vahinkoa kärsineellä sopimuspuolella on oikeus toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

    a) hakea korvausta

    ja/tai

    b) purkaa hankintasopimus.

    40.3. Korvaus voi olla:

    a) vahingonkorvaus

    tai

    b) kiinteä hyvitys.

    40.4. Kaikissa tapauksissa, joissa toimeksiantajalla on oikeus korvaukseen, se voidaan maksaa mistä tahansa toimeksisaajalle maksettavaksi lankeavasta rahasummasta tai asianmukaisesta takuusta.

    40.5. Jollei toimeksiantajavaltion laeista muuta johdu, sillä on oikeus korvaukseen kaikkien niiden vahinkojen osalta, jotka sattuvat sopimuksen päätökseen saattamisen jälkeen.

    41 artikla

    Toimeksiantajan suorittama purkaminen

    41.1. Toimeksiantaja voi purkaa hankintasopimuksen milloin tahansa ja sitä sovelletaan viipymättä, jollei 41 artiklan 2 kohdassa toisin määrätä.

    41.2. Jollei näissä yleisissä sopimusehdoissa toisin määrätä, toimeksiantaja voi purkaa hankintasopimuksen ilmoittamalla siitä seitsemän päivää etukäteen missä tahansa seuraavista tapauksista:

    a) toimeksisaaja ei toimita palveluja tarkalleen hankintasopimuksen mukaisesti;

    b) toimeksisaaja jatkaa sopimuksen täytäntöönpanon laiminlyömistä neljäntoista päivän ajan sen jälkeen, kun toimeksiantaja on ilmoittanut sille maksujen lykkäämisestä 35 artiklan 11 kohdan mukaisesti;

    c) toimeksisaaja ei noudata kohtuullisessa ajassa hankinnan valvojan antamaa ilmoitusta, jossa häntä vaaditaan korjaamaan sopimusvelvoitteiden laiminlyönti tai virhe, joka vaarantaa hankintasopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon määräajassa;

    d) toimeksisaaja kieltäytyy suorittamasta hankinnan valvojalta saamansa työmääräystä tai laiminlyö sen suorittamisen;

    e) toimeksisaaja siirtää hankintasopimuksen tai turvautuu alihankintaan ilman toimeksiantajan lupaa;

    f) toimeksisaaja on vararikossa tai maksukyvytön tai hänen omaisuutensa on määrätty takavarikkoon tai hän tekee akordin velkojiensa kanssa tai jatkaa toimintaansa lainopillisen neuvonantajan tai uskotun miehen johdolla velkojiensa hyväksi tai on selvitystilassa;

    g) toimeksisaajalle on annettu lopullinen tuomio ammatilliseen käytökseen liittyvästä rikoksesta;

    h) jokin muu oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen estää hankintasopimuksen täytäntöönpanon;

    i) yrityksen organisaatiomuutos aiheuttaa toimeksisaajan oikeudellisen henkilöiden, luonteen ja määräysvallan muuttumisen, jollei tällaista muutosta lisätä erikseen sopimukseen;

    j) toimeksisaaja menettää riippumattomuutensa 12 artiklan 1 kohdan tarkoittamalla tavalla;

    k) toimeksisaaja ei anna vaadittua takuuta tai ota vaadittua vakuutusta tai aikaisemman takuun antanut tai vakuutuksen ottanut henkilö ei pysty täyttämään sitoumuksiaan.

    41.3. Purkaminen ei rajoita toimeksiantajan tai toimeksisaajan muita hankintasopimuksen mukaisia oikeuksia tai toimivaltaa. Toimeksiantaja voi tällöin itse saattaa loppuun palvelujen suorittamisen tai tehdä uuden sopimuksen kolmannen osapuolen kanssa toimeksisaajan lukuun. Kun sopimus puretaan, toimeksisaajan vastuu täytäntöönpanon viivästymisestä lakkaa viipymättä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä suhteessa aikaisemmin syntynyttä vastuuta.

    41.4. Sopimuksen purkautuessa tai sitä koskevan ilmoituksen saapuessa toimeksisaaja toteuttaa viipymättä ja asianmukaisesti toimenpiteet palvelujen toteuttamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi mahdollisimman alhaisiksi.

    41.5. Hankinnan valvoja varmentaa mahdollisimman pian purkamisen jälkeen palvelujen arvon ja kaikki toimeksisaajalle sopimuksen purkamispäivänä maksettavaksi jääneet rahasummat.

    41.6. Toimeksiantajalla ei ole velvollisuutta suorittaa toimeksisaajalle muita maksuja ennen palvelujen suorittamisen päättymistä; kun palvelut on suoritettu, toimeksiantajalla on oikeus periä toimeksisaajalta palvelujen suorittamisesta mahdollisesti aiheutuneet lisäkustannukset tai maksaa toimeksisaajalle ennen sopimuksen purkamista maksamatta jäänyt osuus.

    41.7. Jos toimeksiantaja purkaa sopimuksen, hänellä on oikeus saada toimeksisaajalta korvaus kärsimistään haitoista hankintasopimuksessa määrätyn enimmäiskorvauksen rajoissa. Jos enimmäiskorvausta ei ole vahvistettu, toimeksiantajalla on oikeus hankintasopimuksen hinnan siihen osuuteen, joka vastaa niiden palvelujen arvon osuutta, joita ei ole voitu toimeksisaajan virheestä johtuvista syistä suorittaa tyydyttävällä tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden sopimuksessa määrättyjen keinojen soveltamista.

    41.8. Kun purkaminen ei johdu toimeksisaajan toimesta tai laiminlyönnistä, toimeksisaajalla on oikeus vaatia jo täytetyistä tehtävistä hänelle maksamatta olevien rahasummien lisäksi hyvitystä jo suoritetuista palveluista.

    42 artikla

    Toimeksisaajan suorittama purkaminen

    42.1. Toimeksisaaja voi purkaa hankintasopimuksen ilmoitettuaan siitä toimeksiantajalle 14 päivää etukäteen, jos toimeksiantaja:

    a) ei maksa toimeksisaajalle hankinnan valvojan laatimien tilitysten mukaisia rahasummia 38 artiklan 2 kohdassa annetussa maksuajassa;

    b) jättää lukuisten huomautusten jälkeen täyttämättä johdonmukaisesti velvoitteensa

    tai

    c) keskeyttää palvelujen suorittamisen kokonaan tai osittain yli 180 päivän ajaksi hankintasopimuksessa mainitsemattomista tai toimeksisaajasta riippumattomista syistä.

    42.2. Tämä purkaminen ei rajoita toimeksiantajan tai toimeksisaajan muita sopimuksen mukaisia oikeuksia.

    42.3. Kun kyseessä on tällainen purkaminen, toimeksiantajan on korvattava toimeksisaajalle tämän mahdollisesti kärsimät haitat tai vahingot. Tämä lisämaksu ei saa olla suurempi kuin sopimuksessa vahvistettu enimmäismäärä.

    43 artikla

    Ylivoimainen este

    43.1. Kumpaakaan hankintasopimuksen sopimuspuolta ei pidetä sopimusvelvoitteitaan laiminlyöneinä tai rikkoneina, jos näiden velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, joka ilmenee joko hankintasopimuksen hyväksymisen ilmoituspäivän jälkeen tai sen voimaantulopäivän jälkeen, joista aikaisemmin todettu otetaan huomioon.

    43.2. Tässä artiklassa "ylivoimaisella esteellä" tarkoitetaan lakkoja, työsulkuja tai muita työriitoja, vihamiesten toimia, julistettuja tai julistamattomia sotatiloja, saartoja, kansannousuja, kapinoita, epidemioita, maanvierimiä, maanjäristyksiä, rajuilmoja, salamoita, tulvia, huuhtoumia, sisäisiä levottomuuksia, räjähdyksiä ja muita vastaavia ennakoimattomia tapahtumia, jotka eivät riipu sopimuspuolten tahdosta ja joita kumpikaan sopimuspuoli ei kaikkensa tehtyään ole voinut estää.

    43.3. Toimeksisaajaan ei sovelleta kiinteää hyvitystä tai sopimuksen purkamista sen täyttämättä jättämisen vuoksi, jos ja siltä osin kuin täytäntöönpanon viivästyminen tai mikä tahansa muu velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 ja 41 artiklan soveltamista. Vastaavasti toimeksiantajaan ei sovelleta maksujen viivästyskorkoa tai velvoitteiden täyttämättä jättämistä tai virheestä johtuvaa toimeksisaajan suorittamaa sopimuksen purkamista, jos ja siltä osin kuin täytäntöönpanon viivästyminen toimeksiantajan puolelta tai mikä tahansa muu velvoitteiden täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 ja 42 artiklan soveltamista.

    43.4. Jos toinen sopimuspuolista katsoo, että hänen velvoitteidensa täyttämiseen mahdollisesti vaikuttava ylivoimainen este esiintyy, sopimuspuolen on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle sopimuspuolelle sekä hankinnan valvojalle ja tarkennettava sen luonne, mahdollinen kesto ja kyseisen tapahtuman arvioidut vaikutukset. Jollei hankinnan valvoja anna kirjallisesti muita ohjeita, toimeksisaajan on edelleen pyrittävä täyttämään hankintasopimuksen mukaiset velvoitteensa siltä osin kuin se on hänelle kohtuullisesti mahdollista ja hänen on tarkasteltava muita kohtuullisia keinoja niiden velvoitteiden täyttämiseksi, joihin ylivoimainen este ei vaikuta. Toimeksisaaja turvautuu muihin keinoihin ainoastaan hankinnan valvojan näin määrätessä.

    43.5. Jos hankinnan valvojan ohjeiden noudattamisesta tai muiden 43 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen keinojen käyttämisestä aiheutuu toimeksisaajalle lisäkuluja, on hankinnan valvojan varmennettava niiden määrä.

    43.6. Jos ylivoimainen este on syntynyt ja jatkuu 180 päivän ajan ja vaikka toimeksisaajalle olisi tästä syystä myönnetty hankintasopimuksen täytäntöönpanon määräaikaan pidennystä, kummallakin sopimuspuolella on oikeus purkaa hankintasopimus ilmoittamalla siitä toiselle 30 päivää etukäteen. Jos 30 päivän jälkeen ylivoimainen este on edelleen olemassa, hankintasopimus puretaan ja hankintasopimusta sääntelevän oikeuden nojalla sopimuspuolet vapautetaan tämän seurauksena velvoitteestaan panna hankintasopimus täytäntöön.

    44 artikla

    Kuolemantapaus

    44.1. Toimeksisaajan ollessa luonnollinen henkilö hankintasopimus puretaan ilman eri toimenpiteitä, jos kyseinen henkilö kuolee. Toimeksiantajan on kuitenkin tarkasteltava perillisten ja oikeudenhaltijoiden ehdotuksia, jos nämä ovat ilmoittaneet halustaan jatkaa hankintasopimusta. Toimeksiantajan päätös on ilmoitettava kaikille, joita asia koskee, 30 päivän määräajassa tällaisen ehdotuksen vastaanottamisesta.

    44.2. Toimeksisaajan muodostuessa useista luonnollisista henkilöistä ja jos yksi tai useampi heistä kuolee, sopimuspuolten on laadittava selvitykset palvelujen suorittamisen edistymisestä ja toimeksiantaja päättää, puretaanko sopimus vai jatketaanko sitä, tapauksen mukaan, eloonjääneiden ja perillisten tai oikeudenhaltijoiden antaman sitoumuksen mukaisesti.

    44.3. Edellä 44 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyissä tapauksissa henkilöiden, jotka tarjoutuvat jatkamaan hankintasopimuksen täytäntöönpanoa, on ilmoitettava tästä toimeksiantajalle 15 päivän kuluessa kuolinpäivästä.

    44.4. Nämä henkilöt ovat yhteisvastuullisia, jollei erityisohjeissa toisin määrätä, hankintasopimuksen asianmukaisesta täytäntöönpanosta samoin perustein kuin edesmennyt toimeksisaaja. Hankintasopimuksen jatkamiseen sovelletaan erityisohjeiden takuun antamiseen liittyviä määräyksiä.

    RIITOJEN RATKAISU

    45 artikla

    Riitojen ratkaisu

    45.1. Toimeksiantaja ja toimeksisaaja pyrkivät pääsemään sovintoratkaisuun mahdollisissa keskinäisissä riidoissaan tai riidoissa toimeksisaajan ja työnjohtajan välillä.

    45.2. Erityisohjeissa määrätään:

    a) menettelystä riitojen sovintoratkaisujen aikaansaamiseksi;

    b) määräajasta, jonka kuluessa sovintoratkaisumenettelyyn voidaan turvautua sen jälkeen, kun erimielisyydestä on ilmoitettu toiselle osapuolelle, sekä siitä enimmäisajasta, jonka kuluessa sovintoratkaisun on synnyttävä; kyseinen aika voi olla enintään 120 päivää menettelyn aloittamispäivästä laskettuna;

    c) määräajasta, jonka kuluessa on kirjallisesti vastattava sovintoratkaisupyyntöön tai muihin menettelyyn liittyviin pyyntöihin, sekä määräajan noudattamatta jättämisen seurauksista.

    45.3. Jos sovintoratkaisuun ei päästä, osapuolet voivat sopia sovittelusta kolmannen osapuolen välityksellä tietyn määräajan kuluessa.

    45.4. Sovintoratkaisu- tai sovittelumenettely muodostuu kaikissa tapauksissa tietystä menettelystä, jonka mukaisesti valitukset ja vastaukset ilmoitetaan toiselle osapuolelle.

    45.5. Jollei sovinto- tai sovitteluratkaisuun päästä määrätyssä enimmäisajassa:

    a) kun kyseessä on kansallinen sopimus, riita ratkaistaan toimeksiantajavaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti

    ja

    b) kun kyseessä on ylikansallinen sopimus, riita ratkaistaan välimiesmenettelyllä ETY:n neuvoston vahvistamien menettelysääntöjen mukaisesti.

    LIITE V

    EUROOPAN KEHITYSRAHASTON RAHOITTAMIIN HANKINTASOPIMUKSIIN MERENTAKAISISSA MAISSA JA MERENTAKAISILLA ALUEILLA SOVELLETTAVAA SOVITTELU- JA VÄLIMIESMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

    SISÄLLYSLUETTELO

    Sivu

    I. ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla - Sovellusala .......... 97

    2 artikla - Määritelmät .......... 97

    3 artikla - Määräaikojen tiedoksiantaminen ja laskeminen .......... 97

    4 artikla - Sisäisten hallinnollisten keinojen loppuminen .......... 97

    5 artikla - Sovittelu .......... 97

    II. TUOMIOISTUIN

    6 artikla - Välimiesten kansalaisuus .......... 98

    7 artikla - Välimiesten lukumäärä .......... 98

    8 artikla - Yhden välimiehen nimeäminen .......... 98

    9 artikla - Kolmen välimiehen nimeäminen .......... 99

    10 artikla - Nimeäminen nimeävän viranomaisen toimesta .......... 99

    11 artikla - Välimiesten jäävääminen .......... 100

    12 artikla - Välimiehen korvaaminen .......... 100

    III. VÄLIMIESMENETTELY

    13 artikla - Yleiset määräykset .......... 100

    14 artikla - Sovellettava laki ja menettelyä koskevat säännöt .......... 101

    15 artikla - Menettelyn kieli .......... 101

    16 artikla - Menettelyn paikka .......... 101

    17 artikla - Edustaminen ja avustaminen .......... 101

    18 artikla - Välimiesmenettelyn alku .......... 101

    19 artikla - Kannekirjelmä .......... 102

    20 artikla - Vastinekirjelmä .......... 102

    21 artikla - Vastinekirjelmän tai kannekirjelmän muuttaminen .......... 102

    22 artikla - Tuomioistuimen toimivaltaa koskevat vastalauseet .......... 102

    23 artikla - Muut kirjoitetut kirjelmät .......... 103

    24 artikla - Määräajat .......... 103

    25 artikla - Todisteet .......... 103

    26 artikla - Suullinen menettely .......... 103

    27 artikla - Väliaikaiset tai säilyttävät toimenpiteet .......... 103

    28 artikla - Asiantuntijat .......... 104

    29 artikla - Menettelyä koskevat laiminlyönnit .......... 104

    30 artikla - Menettelyn päättäminen .......... 104

    31 artikla - Menettelyä koskevista säännöistä luopuminen .......... 104

    Sivu

    IV. TUOMIO

    32 artikla - Päätökset .......... 104

    33 artikla - Tuomion päivämäärä, sovellusala, muoto ja vaikutus .......... 105

    34 artikla - Tuomion täytäntöönpano .......... 105

    35 artikla - Sopiminen tai muut syyt menettelyn päättämiseen .......... 105

    36 artikla - Tuomion tulkitseminen .......... 105

    37 artikla - Tuomion oikaisu .......... 106

    38 artikla - Lisätuomiot .......... 106

    39 artikla - Palkkiot .......... 106

    40 artikla - Kulut .......... 106

    41 artikla - Kulujen takaaminen .......... 107

    I. ALKUMÄÄRÄYKSET

    1 artikla

    Sovellusala

    Euroopan kehitysrahaston (EKR) rahoittamiin hankintasopimuksiin liittyvien riitojen ratkaiseminen, joissa yleisten sopimusehtojen ja hankintasopimuksia säätelevien erityisohjeiden mukaisesti voidaan käyttää sovittelua tai välimiesmenettelyä, tapahtuu näiden menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti.

    2 artikla

    Määritelmät

    Kun kyseessä ovat menettelyä koskevat säännöt, jollei asiayhteys anna muuta merkitystä, ilmaisut määritellään seuraavasti:

    MMA: Euroopan talousyhteisöön (ETY) assosioituneet merentakaiset maat ja alueet.

    Neuvoston päätös: merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista ETY:öön 25 päivänä heinäkuuta 1991 tehty Euroopan yhteisöjen neuvoston päätös 91/482/ETY.

    Jäsenvaltiot: Euroopan talousyhteisön (ETY) jäsenvaltiot.

    Hallinnollinen toimielin: MMA:n toimielin, jonka tehtävänä on ratkaista hallinnollisin keinoin niiden hankintasopimusten yhteydessä syntyneet riidat, joissa toimeksiantaja on asianosaisena.

    Tuomioistuin: välimiestuomioistuin.

    Nimeävä viranomainen: viranomainen, jonka toinen välimiesmenettelyn osapuolista on yhteisestä sopimuksesta valinnut, tai tällaisen sopimuksen puuttuessa näiden sääntöjen välimiehen nimeäjäksi osoittama viranomainen.

    Toimeksiantaja: valtio tai julkisoikeudellinen taikka yksityisoikeudellinen henkilö, joka tekee hankintasopimuksen tai jonka nimissä sopimus tehdään.

    Hankintasopimus: EKR:n rahoittama urakka-, hankinta- tai palvelusopimus.

    Kantaja: asianosainen, joka aloittaa välimiesmenettelyn antamalla toiselle asianosaiselle tiedoksi välimiesmenettelykanteen ja siinä olevat vaatimukset.

    Vastaaja: välimiesmenettelyn asianosainen, jota kohtaan vaatimukset osoitetaan.

    Asianosainen: jos tätä ilmaisua käytetään välimiesmenettelyn yhteydessä, sillä tarkoitetaan välimiesmenettelyn kantajaa tai vastaajaa.

    3 artikla

    Määräaikojen tiedoksiantaminen ja laskeminen

    3.1. Mikä tahansa näitä menettelyä koskevien sääntöjen määräämä tiedoksianto lähetetään kirjattuna kirjeenä tai viedään henkilökohtaisesti, ja siinä on oltava mukana päivätty pyyntö tiedoksiannon vastaanottamisen vahvistamisesta. Tiedoksianto katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jona tiedoksianto on tällä tavalla toimitettu.

    3.2. Laskettaessa näiden menettelyä koskevien sääntöjen mukaista määräaikaa, kyseinen määräaika alkaa sitä seuraavana päivänä, kun tiedoksianto, yhteydenotto tai ehdotus on saapunut vastaanottajalle. Jos määräajan viimeinen päivä on kyseiseen tiedoksiantoon, yhteydenottoon tai ehdotukseen merkityssä määränpäässä juhlapäivä tai vapaapäivä, määräaikaa lykätään seuraavaan arkipäivään. Ne juhlaja vapaapäivät, jotka osuvat määräajalle, otetaan kuitenkin huomioon.

    4 artikla

    Hallinnollisten keinojen loppuminen

    4.1. Riitaa ei aseteta näiden menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti välimiesmenettelyn ratkaistavaksi, elleivät kaikki MMA:n määräämät, tällaisten riitojen ratkaisemiseksi käytettävät sisäiset hallinnolliset keinot ole loppuneet, tai ellei niiden ole katsottu loppuneen. Hallinnollisten keinojen katsotaan loppuneen, jos hallinnollinen toimielin ei ole saanut lopullista päätöstä sadan päivän määräajassa alkaen siitä päivästä, jona se on vastaanottanut alkuperäisen ratkaisupyynnön.

    4.2. Jos kantaja ei voi käyttää hallinnollisia keinoja siitä syystä, että tällaisia keinoja ei MMA:ssa ole, riita voidaan asettaa näiden sääntöjen mukaisesti välimiesmenettelyn ratkaistavaksi vain, jos kantaja on antanut valituksen toiselle asianosaiselle tiedoksi ja jos tämä ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin sen poistamiseksi 120 päivän määräajassa alkaen siitä päivästä, jona hän on vastaanottanut tiedoksiannon.

    5 artikla

    Sovittelu

    5.1. Kuka tahansa henkilö, jolla on oikeus hakea välimiesmenettelyä, voi milloin tahansa ennen välimiesmenettelykannetta pyytää hankintasopimuksen rahoitustoimielimen väliintuloa ilman oikeudenkäyntiä tai riidan ratkaisemista näiden menettelyjä koskevien sääntöjen mukaisesti sovittelumenettelyllä.

    5.2. Jos riidan asianosaiset niin sopivat, sovittelun suorittaa yksi sovittelija; milloin näin ei ole, sovittelun suorittaa kolmesta sovittelijasta koostuva komissio.

    5.3. Jotta henkilö voitaisiin nimetä sovittelijaksi, hänen on oltava MMA:n tai jäsenvaltion kansalainen.

    5.4. Jos sovittelu on toteutettava yhden sovittelijan toimesta, riidan osapuolet valitsevat tämän yhteisestä sopimuksesta. Jos sovittelu on toteutettava sovittelukomission toimesta, riidan kumpikin asianosainen nimeää yhden komission jäsenen. Komission kolmannen jäsenen, joka toimii puheenjohtajana ja jonka on oltava eri kansallisuutta kuin riidan asianosaiset, valitsee komission muut jäsenet.

    5.5. Sovittelua hakeva asian-osainen antaa hakemuksensa tiedoksi toiselle asianosaiselle.

    Hakemus koostuu hakijan sovitteluhakemuskirjelmästä, jossa on mukana asiaankuuluvat liitteet ja asiakirjat. Hakemuksessa ilmoitetaan myös sovittelijaksi ehdotetun tai nimetyn henkilön nimi ja osoite.

    5.6. Toisella asianosaisella on 60 päivää aikaa hakemusta koskevan tiedoksiannon vastaanottamisesta alkaen ilmoittaa, onko hän valmis hyväksymään sovitteluyrityksen, ja milloin näin on, antaa hakijalle vastaus tämän sovitteluhakemuskirjelmään. Vastaus sisältää myös toisen asianosaisen sovittelijaksi ehdottaman tai nimeämän henkilön nimen ja osoitteen.

    5.7. Asianosaisten valitsemilla sovittelukomission jäsenillä on 30 päivää aikaa vastauksen vastaanottamisesta alkaen nimetä puheenjohtaja.

    5.8. Sovittelijan tai sovittelukomission tehtävä täytetään niin epämuodollisesti ja nopeasti kuin on riidan oikeudenmukaiseksi ja puolueettomaksi ratkaisemiseksi mahdollista ja se perustuu kummankin asianosaisen oikeudenmukaiseen kuulemiseen.

    Kumpikin asianosainen voi saapua paikalle henkilökohtaisesti tai lähettää valitsemansa edustajan.

    5.9. Kun asiaa on tutkittu, sovittelija tai sovittelukomissio esittää asianosaisille yksityiskohtaiset säännöt riidan ratkaisemiseksi.

    5.10. Jos riita ratkaistaan, sovittelija tai sovittelukomission allekirjoittaa ratkaisua koskevan pöytäkirjan. Asianosaiset allekirjoittavat tämän pöytäkirjan, sekä ilmoittavat hyväksyvänsä sen. Allekirjoitettu pöytäkirja on asianosaisia sitova.

    5.11. Allekirjoitetun, riidan ratkaisua koskevan pöytäkirjan jäljennökset luovutetaan asianosaisille.

    5.12. Jos mitään ratkaisua ei saada aikaan, asianosaiset saavat viedä riitansa välimieskäsittelyyn näiden menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti; milloin näin on, mikään mitä on tapahtunut sovittelijan tai sovittelukomission käsittelyssä ei millään tavalla vaikuta kummankaan asianosaisen oikeuksiin välimiesmenettelyssä.

    5.13. Henkilöä, joka on toiminut sovittelijana tai sovittelukomission jäsenenä riidan ratkaisemiseksi, ei voida nimetä välimieheksi samaan riitaan.

    II. TUOMIOISTUIN

    6 artikla

    Välimiehen kansalaisuus

    Jotta henkilö voidaan nimetä välimieheksi, hänen on oltava MMA:n tai jäsenvaltion kansalainen.

    7 artikla

    Välimiesten lukumäärä

    Jos asianosaiset niin sopivat, tuomioistuin muodostuu yhdestä välimiehestä. Asianosaisilla on 15 päivää aikaa kantajan 18 artiklassa vahvistetun välimiesmenettelyn alkamisesta ilmoittavan tiedonannon vastaanottamisesta alkaen sopia asiasta. Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen määräajan kuluessa, tai jos he niin sopivat, tuomioistuin muodostuu kolmesta välimiehestä.

    8 artikla

    Yhden välimiehen nimittäminen

    8.1. Jos on päätetty nimetä yksi välimies, asianosaisilla on aikaa sopia tämän välimiehen tai välimiehen nimeävän viranomaisen valitsemisesta 60 päivää 18 artiklassa vahvistetun välimiesmenettelyn alusta alkaen.

    8.2. Jos:

    a) asianosaiset eivät pääse sopimukseen välimiehen tai nimeävän viranomaisen valinnasta 60 päivän määräajassa

    tai

    b) asianosaisten yhteisellä sopimuksella valitsema nimeävä viranomainen 60 päivän kuluessa asianomaisten kyseistä tehtävää koskevan pyynnön vastaanottamisesta kieltäytyy tehtävästä tai ei nimeä välimiestä,

    kumpikin osapuoli voi pyytää, että MMA:iden ja Haagin kansainvälisen oikeusistuimen jäsenvaltioiden tuomareista pisimpään toimessa ollut tuomari käyttää nimeävälle viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa.

    9 artikla

    Kolmen välimiehen nimittäminen

    9.1. Jos on päätetty nimittää kolme välimiestä, kumpikin asianosainen nimittää yhden välimiehen. Kaksi tällä tavoin nimettyä välimiestä valitsee kolmannen, joka toimii tuomioistuimen puheenjohtaja-välimiehenä.

    9.2. Kummallakin asianosaisella on 60 päivää siitä päivästä, jona asianosaiset ovat päättäneet, että tuomioistuin muodostuu kolmesta välimiehestä tai sitä päivää seuraavasta päivästä, jona 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti on päätetty olla muodostamatta yhdestä välimiehestä muodostuvaa tuomioistuinta, nimittää välimies.

    9.3. Jos:

    a) 30 päivän kuluessa siitä kun kumpikin asianosainen on nimennyt välimiehensä, nämä kaksi välimiestä eivät ole valinneet kolmatta välimiestä

    tai

    b) 30 päivän kuluessa siitä kun toinen asianosainen on vastaanottanut toisen asianosaisen tiedoksiannon välimiehen nimeämisestä, vastaanottaja ei ole ilmoittanut nimeämänsä välimiehen nimeä,

    tarvittavan välimiehen nimittää jomman kumman asianosaisen pyynnöstä nimeävä viranomainen.

    9.4. Asianosaiset valitsevat yhteisestä sopimuksesta nimeävän viranomaisen viimeistään 60 päivää sen jälkeen kun on havaittu, että sen väliintulon edellyttävä päätös puuttuu. Jos määräajan päättyessä asianomaiset eivät ole sopineet nimeävän viranomaisen valinnasta, kumpikin osapuoli voi pyytää, että MMA:iden ja Haagin kansainvälisen oikeusistuimen jäsenvaltioiden tuomareista pisimpään toimessa ollut tuomari käyttää nimeävälle viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa.

    10 artikla

    Nimeäminen nimeävän viranomaisen toimesta

    10.1. Pyydettäessä nimeävää viranomaista nimeämään välimies, pyynnön tekevä asiaosainen lähettää sille kopion 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta välimiesmenettelyä koskevasta tiedoksiannosta, sekä jäljennöksen sopimuksesta, jonka soveltamisalaan riita-asia kuuluu. Nimeävä viranomainen voi vaatia jommalta kummalta asianosaiselta tietoja, jotka se katsoo tarpeellisiksi suorittaakseen tehtävänsä.

    10.2. Kumpikin asianosainen voi ehdottaa nimeävälle viranomaiselle henkilöitä, jotka he katsovat mahdollisiksi toimimaan välimiehenä. Tehdessään tällaisen ehdotuksen he ilmoittavat ehdotettujen henkilöiden täydelliset nimet, osoitteet ja kansalaisuuden, sekä selostuksen näiden pätevyydestä.

    10.3. Nimeävä viranomainen nimeää välimiehen tai välimiehet niin nopeasti kuin on mahdollista. Välimiestä nimetessään nimeävä viranomainen:

    a) ottaa huomioon seikat, joilla varmistetaan, että nimetään riippumaton ja puolueeton välimies, joka on eri kansallisuutta kuin asianosaiset, hyvämaineinen sekä tunnetusti pätevä oikeudenkäyttöön, tekniikkaan tai talouselämään liittyvissä kysymyksissä riita-asioita ratkaistaessa.

    ja

    b) milloin molemmat asianosaiset eivät toisin päätä, tai milloin nimeävä viranomainen käyttäessään harkintavaltaansa ei päätä, että menettely ei kyseissä tapauksessa sovellu, käytetään seuraavaa luettelojärjestelmää:

    i) nimeävä viranomainen toimittaa molemmille asianosaisille samanlaisen luettelon, jossa on vähintään kolmen 6 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset välimieheksi nimeämisen vaatimat edellytykset täyttävän henkilön nimet;

    ii) kumpikin asianosainen voi 30 päivän kuluessa kyseisen luettelon vastaanottamisesta palauttaa sen nimeävälle viranomaiselle, viivattuaan yli sen nimen tai ne nimet, joita se vastustaa, ja numeroituaan jäljelle jääneet nimet suosituimmuusjärjestyksessä. Jos luetteloa ei palauteta tai jos mitään muutosta alkuperäisen luettelon nimien numerointiin ei ole tehty, kyseisen asianomaisen katsotaan hyväksyneen tämän järjestyksen.

    iii) kun molempien asianosaisten lähettämä luettelo on vastaanotettu tai kun luettelon palauttamiselle vahvistettu määräaika on päättynyt siinä tapauksessa, että se päättyy ennen tätä vastaanottamista, nimeävällä viranomaisella on 30 päivää aikaa nimetä välimies niistä luettelossa olevista henkilöistä, joiden nimet on hyväksytty tai jotka katsotaan hyväksytyiksi, asianomaisten ilmoittamassa suosituimmuusjärjestyksessä;

    iv) jos nimeämistä ei jostakin syystä voida tehdä tämän järjestelyn mukaisesti, nimeävä viranomainen voi nimetä sopivan välimiehen ottamalla asianmukaisesti huomioon asianomaisten edut, riidan luonteen ja tarvittaessa sen, että toinen asianomaisista on valtio.

    11 artikla

    Välimiesten jäävääminen

    11.1. Nimettäväksi aiottu välimies ilmoittaa niille, jotka häntä ovat tehtävään ajatelleet, kaikista hänen riippumattomuudestaan tai puolueettomuudestaan oikeutettuja epäilyksiä herättävistä seikoista. Jokainen välimieheksi nimitetty henkilö ilmoittaa tällaisista seikoista asianosaisille, jollei hän ole vielä sitä tehnyt.

    11.2. Jompi kumpi asianomainen voi jäävätä välimiehen, jos on olemassa seikkoja, jotka herättävät epäilyksiä tämän riippumattomuudesta tai pätevyydestä. Asianosainen voi kuitenkin jäävätä nimeämänsä välimiehen tai välimiehen, jonka nimeämiseen hän on osallistunut vain, jos hänellä on siihen tämän nimeämisen jälkeen paljastunut syy.

    11.3. Asianosaisen, joka aikoo jäävätä välimiehen, täytyy kirjallisesti antaa tiedoksi perusteltu päätöksensä tuomioistuimelle, jäävätylle välimiehelle ja toiselle asianosaiselle. Tiedoksianto lähetetään 15 päivän kuluessa tuomioistuimen muodostamisesta tai jäävätyn välimiehen nimeämisestä, jos jäävääminen tapahtuu tuomioistuimen muodostamisen jälkeen, tai 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin välimiehen jääväävä asianomainen on saanut tietoonsa seikat jääväämisen perustelemiseksi.

    11.4. Jos toinen asianosainen hyväksyy toisen asianosaisen vaatiman välimiehen jääväämisen, tai jos jäävätty välimies vetäytyy tehtävästään, tämän välimiehen valtuudet toimia välimiehenä lakkaavat viipymättä. Mutta asianosaisten jääväämistä koskeva sopimus tai jäävätyn välimiehen vetäytyminen tehtävästään eivät merkitse jääväämisen perustelujen hyväksymistä.

    11.5. Jos toinen asianomainen ei hyväksy välimiehen jääväämistä, tai jos jäävätty välimies ei vetäydy tehtävästään, jäävääminen tapahtuu seuraavasti:

    a) jos nimeävä viranomainen on nimennyt välimiehen, tämän viranomaisen toimesta;

    b) jos nimeävä viranomainen ei ole nimennyt välimiestä, muiden tuomioistuimen jäsenten toimesta, jos sellaisia on;

    c) kaikissa muissa tapauksissa, tai jos tuomioistuimen muut jäsenet eivät ole yksimielisiä, 9 artiklan 4 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti nimetyn tai nimettävän nimeävän viranomaisen toimesta;

    Kyseisen nimeävän viranomaisen päätös on lopullinen.

    12 artikla

    Välimiehen korvaaminen

    12.1. Seuraavissa tapauksissa sijainen nimetään 8, 9 ja 10 artiklassa määrätyn, välimiehen sijaisen nimeämiseen sovellettavan menettelyn mukaisesti:

    a) toinen asianosainen on hyväksynyt välimiehen jääväämisen

    tai

    b) jäävätty välimies vetäytyy tehtävästään

    c) sen estämättä, että toisen asianosaisen suostumus puuttuu tai että välimies kieltäytyy vetäytymästä tehtävästään, jäävääminen pysyy voimassa

    tai

    d) välimies kuolee välimiesmenettelyn aikana

    tai

    e) mistä tahansa muusta syystä välimies ei kykene hoitamaan tehtäväänsä tai hän ei muun oikeudellisen syyn tai tosiseikan vuoksi voi hoitaa tehtäväänsä.

    12.2. Jos välimies vaihdetaan, jokainen sitä edeltänyt käsittely voidaan tuomioistuimen päätöksen mukaan uusia, ja tuomioistuin voi kumota jokaisen käsittelyjen aikana tehdyn päätöksen ja annetun velvoitteen.

    III. VÄLIMIESMENETTELY

    13 artikla

    Yleiset määräykset

    13.1. Tuomioistuin voi toimia välimiesmenettelyssä sopivaksi katsomallaan tavalla, jollei tämän asetuksen määräyksistä muuta johdu.

    13.2. Tuomioistuin toteuttaa välimiesmenettelyn mahdollisimman nopeasti, pyrkien vähentämään sen kustannuksia, asianosaisten oikeudenmukaisen kohtelun silti estymättä. Asianosaisia kohdellaan yhdenvertaisesti menettelyn kaikissa vaiheissa.

    13.3. Jos jompi kumpi asianosainen niin pyytää menettelyn missä tahansa vaiheessa, tuomioistuin järjestää istunnon todistajien, mukaan lukien asiantuntijat, kuulemista tai perusteiden suullista esitystä varten. Jos tätä pyyntöä ei esitetä, tuomioistuin päättää, onko aiheellista järjestää kyseistä istuntoa vai toteutetaanko menettely asiakirjojen ja muun aineiston perusteella.

    13.4. Kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka toinen asianosainen toimittaa tuomioistuimelle, on samanaikaisesti toimitettava toiselle asianosaiselle. Toinen asianosainen ei voi käyttää hyväkseen näitä asiakirjoja tai tietoja riidan ratkaisemisessa, jollei todisteta, että ne on toimitettu toiselle asianosaiselle.

    14 artikla

    Sovellettava laki ja menettelyn säännöt

    14.1. Tuomioistuin soveltaa riitakysymyksissä toimeksiantajavaltion lakia, jollei hankintasopimuksessa osoiteta toista lakia, jolloin tuomioistuin soveltaa sitä. Tuomioistuin päättää kaikissa tapauksissa sopimuslausekkeiden mukaisesti ja voi ottaa huomioon kaupan käytännöt, joita menettelyssä voidaan soveltaa.

    14.2. Jos sovellettavassa laissa ei mainita, miten menetellä tietyn asian suhteen, tuomioistuin soveltaa hankintasopimukseen sovellettavan lain riita-asioita koskevia sääntöjä. Tuomioistuin ei voi kieltäytyä tekemästä päätöstä sen vuoksi, että laki jossakin kohdassa on epäselvä tai siinä ei mainita, miten jonkun asian suhteen tulisi menetellä.

    14.3. Sen estämättä, mitä 5 artiklan 1 kohdassa ja 14 artiklan 1 kohdassa määrätään, tuomioistuin voi menettely aikana, jos asianosaiset varta vasten sen valtuuttavat, toimia sovittelijana tasapuolisesti ja hyvin.

    14.4. Välimiesmenettely toteutetaan näiden menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti. Jos asianosaiset eivät pääse sovintoon, jokainen näihin sääntöihin sisältymätön, menettelyä koskeva kysymys ratkaistaan tuomioistuimen toimesta, ja milloin näin on, tuomioistuimen on erityisesti pyrittävä kunnioittamaan asianosaisten tasa-arvoisuuden periaatetta.

    15 artikla

    Menettelyn kieli

    15.1. Välimiesmenettely toteutetaan ja välimieslausunto annetaan hankintasopimuksen, jonka edellytykset tai täytäntöönpano ovat riidan syynä, kielellä

    15.2. Tuomioistuin voi määrätä, että jokaiseen kannekirjelmän tai vastinekirjelmän liitteeseen sekä jokaiseen muuhun menettelyn aikana esitettävään asiakirjaan, jota ei alun perin ole laadittu menettelyssä käytettävällä kielellä, on liitettävä oikeaksi todistettu käännös menettelyssä käytettävällä kielellä.

    16 artikla

    Menettelyn paikka

    16.1. Välimiesmenettely tapahtuu siinä MMA:ssa, jossa hankintasopimus on tehty tai jossa se on pantu täytäntöön. Tuomioistuin voi kuitenkin, asianosaisten suostumuksella ja asianmukaisesta syystä, päättää välimiesmenettelyn toteuttamisesta toisessa paikassa. Päättäessään tästä toisesta paikasta se ottaa huomioon tapauksen olosuhteet, mukaan lukien asiasta aiheutuvat kustannukset, soveltuvuuden asianosaisille ja mahdolliset toisen paikan valinnasta asianosaisille ja menettelylle aiheutuvat menettelyn sääntöjen kielteiset vaikutukset.

    16.2. Jollei 16 artiklan 1 kohdassa toisin määrätä, tuomioistuin voi pitää istuntoja ja kokouksia kaikissa tapauksen olosuhteet huomioon ottaen sopiviksi katsomissaan paikoissa.

    16.3. Tuomioistuin voi kokoontua kaikissa paikoissa, jotka se katsoo sopiviksi tutkiessaan urakoita, kauppatavaraa tai muita tavaroita ja asiakirjoja. Asianosaisille ilmoitetaan asiasta riittävän ajoissa, jotta nämä voisivat osallistua tarkastukseen.

    17 artikla

    Edustaminen ja avustaminen

    Asianosaisia voi menettelyssä edustaa tai avustaa heidän valitsemansa henkilöt. Näiden henkilöiden nimet ja osoitteet on annettava tiedoksi kirjallisesti toiselle asianosaiselle ja tuomioistuimelle. Tässä tiedoksiannossa on ilmoitettava, toimivatko nimetyt henkilöt edustajina vai avustajina.

    18 artikla

    Välimiesmenettelyn alku

    18.1. Välimiesmenettelyssä kantaja toimittaa vastaajalle välimiesmenettelyä koskevan tiedoksiannon. Tällä tiedoksiannolla on määräaika, jos se annetaan viimeistään 90 päivää MMA:n tekemän päätöksen, jossa määrätään päätettäväksi lopulliset hallinnolliset keinot, vastaanottamisesta, tai jos tällaisia hallinnollisia keinoja ei ole käytettävissä, viimeistään 90 päivää 4 artiklan 2 kohdassa määrätyn 120 päivän määräajan päättymisen jälkeen, jotta sitä voidaan käyttää laillisena keinona antaa toiselle asianosaiselle tieto kanteesta.

    18.2. Välimiesmenettely katsotaan alkaneeksi siitä päivästä, jona vastaaja on vastaanottanut välimiesmenettelyä koskevan tiedoksiannon.

    18.3. Välimiesmenettely koostuu seuraavista osista:

    a) kanne riidan siirtämisestä välimiesmenettelyn ratkaistavaksi;

    b) asianosaisten nimi, osoite ja kansallisuus tiedoksiantohetkellä;

    c) maininta sopimuksesta, jonka yhteydessä tai jota tehtäessä riita on syntynyt, sekä tarkat sopimuslausekkeet, joihin vedotaan tai jotka kiistetään;

    d) riidan yleinen luonne ja tarvittaessa vaadittu rahasumma;

    e) kanteen aihe;

    f) lyhyt päivämäärillä varustettu luettelo kaikista hallinnollisista keinoista tai valituksia koskevista tiedoksiannoista, sekä näiden toimien seurauksista;

    g) ehdotus välimiesten lukumäärästä (yksi vai kolme).

    18.4. Välimiesmenettelyä koskeva tiedoksianto voi myös käsittää:

    a) sellaisen henkilön ja/tai viranomaisen nimen, jota ehdotetaan nimettäväksi ainoaksi välimieheksi ja/tai 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi nimeäväksi viranomaiseksi;

    b) tiedoksiannon 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta hakijan tekemästä välimiehen nimeämisestä;

    c) kannekirjelmän, jota tarkoitetaan 19 artiklassa.

    19 artikla

    Kannekirjelmä

    19.1. Kantaja lähettää kirjallisen kannekirjelmän, jollei sitä ole lähetetty välimiesmenettelyä koskevan tiedoksiannon yhteydessä, tuomioistuimen vahvistamassa määräajassa vastaajalle ja jokaiselle välimiehelle. Kannekirjelmään on liitettävä jäljennös hankintasopimuksesta.

    19.2. Päivätyssä ja kantajan ja/tai hänen asianmukaisesti valtuuttaman edustajansa allekirjoittamassa kannekirjelmässä on seuraavat osat:

    a) asianosaisten nimet ja osoitteet;

    b) maininta kannetta tukevista seikoista;

    c) asiat, joita riita koskee;

    d) kanteen aihe.

    Kantaja liittää kannekirjelmäänsä kaikki asiakirjat, jotka hän katsoo asiaankuuluviksi tai mainitsee siinä asiakirjat tai muut todistuskappaleet, jotka hän aikoo esittää.

    20 artikla

    Vastinekirjelmä

    20.1. Vastaaja lähettää tuomioistuimen määräämässä määräajassa kirjallisen vastinekirjelmän kantajalle ja jokaiselle välimiehelle.

    20.2. Vastinekirjelmä vastaa kannekirjelmässä esitettyihin tietoihin 19 artiklan 2 kohdan b, c ja d alakohtien mukaisesti. Vastaaja liittää vastinekirjelmään asiakirjat, joihin hänen puolustuksensa perustuu tai mainitsee siinä asiakirjat tai muut todistuskappaleet, jotka hän aikoo esittää.

    20.3. Vastaaja voi vastinekirjelmässään tai välimiesmenettelyn myöhemmässä vaiheessa, jos tuomioistuin olosuhteiden perusteella päättää hyväksyä menettelyn pidentämisen, esittää vastineeksi vastakanteen, joka perustuu samaan hankintasopimukseen tai samaan hankintasopimukseen perustuvan kanteen.

    20.4. Edellä 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä sovelletaan vastineena esitetyn vastakanteen ja samaan hankintasopimukseen perustuvan kanteen osalta.

    21 artikla

    Kannekirjelmän tai vastinekirjelmän muutokset

    Jompi kumpi asianosainen voi välimiesmenettelyn aikana muuttaa tai täydentää kannettaan tai vastinettaan, jollei tuomioistuin katso joutuvansa kieltämään kyseisestä muutosta sen perusteella, että se esitetään liian myöhään tai että se aiheuttaa haittaa toiselle osapuolelle.

    22 artikla

    Tuomioistuimen toimivaltaa koskevat vastalauseet

    22.1. Tuomioistuimella on valtuudet määrätä sen toimivaltaa koskevista vastaväitteistä.

    22.2. Tuomioistuimella on valtuudet vahvistaa hankintasopimuksen olemassa- ja voimassaolo. Tuomioistuimen päätös siitä, että hankintasopimus on mitätön ei vaikuta hankintasopimuksen välityslausekkeen voimassaoloon, eikä sopimukseen riidan ratkaisemiseksi välimiesmenettelyssä, eikä se tällöin myöskään vaikuta näiden menettelyä koskevien sääntöjen soveltamiseen.

    22.3. Toimivaltaa koskeva vastaväite on esitettävä viimeistään jätettäessä vastinekirjelmä tai, kun on kyse vastakanteesta, vastauksen yhteydessä. Tätä määräystä sovelletaan myös uusiin menettelyn aikana tehtyihin kanteisiin ja muihin vastakanteisiin.

    22.4. Yleisenä sääntönä on, että tuomioistuin määrää sen toimivaltaa koskevista vastaväitteistä etukäteen. Tuomioistuimessa voi kuitenkin olla välimiesmenettely käynnissä, ja se voi tällöin määrätä kyseisestä vastaväitteestä lopullisessa päätöksessään.

    23 artikla

    Muut kirjalliset kirjelmät

    Tuomioistuin päättää siitä, mitkä ovat kannekirjelmän ja vastinekirjelmän lisäksi muut kirjalliset kirjelmät, jotka asianosaisten on sille esitettävä tai jotka nämä voivat sille esittää, sekä tarvittaessa tavasta, jolla ne esitetään, ja määräajasta, jonka aikana ne on toimitettava.

    24 artikla

    Määräajat

    Tuomioistuimen vahvistamat määräajat kirjallisten kirjelmien (mukaan lukien kannekirjelmä ja vastinekirjelmä) toimittamiseksi eivät saa ylittää missään tapauksessa 45 päivää. Tuomioistuin voi kuitenkin pidentää näitä määräaikoja, jos se katsoo pidentämisen oikeutetuksi.

    25 artikla

    Todisteet

    25.1. Kummankin osapuolen on huolehdittava hänen kannettaan tai vastinettaan tukevien seikkojen todistamisesta.

    25.2. Tuomioistuin voi, jos se katsoo asiaankuuluvaksi, vahvistamassaan määräajassa vaatia kumpaakin asianosaista toimittamaan sille ja toiselle asianosaiselle selvityksen asiakirjoista ja muista todisteista, joita asiaosainen aikoo käyttää kanteessaan tai vastineessaan esitettyjen riidanalaisten asioiden tukena.

    25.3. Tuomioistuin voi menettelyn kaikissa vaiheissa vaatia asianosaisia esittämään asiakirjoja tai muita todisteita vahvistamassaan määräajassa.

    26 artikla

    Suullinen menettely

    26.1. Kun on kyseessä asian suullinen käsittely, tuomioistuin antaa asianosaisille riittävän ajoissa tiedoksi käsittelyn päivämäärän, kellonajan ja paikan.

    26.2. Jos asiassa on kuultava todistajia, kumpikin asianosainen antaa tuomioistuimelle ja toiselle asianosaiselle tiedoksi vähintään 15 päivää ennen istuntoa kuultavaksi kutsuttavien todistajien nimet ja osoitteet, todistettavan asian, sekä todistajien käyttämän kielen.

    26.3. Tuomioistuin toteuttaa kaikki toimenpiteet varmistaakseen suullisten lausuntojen kääntämisen istunnossa ja istuntopöytäkirjan laatimisen, jos se katsoo jomman kumman toimenpiteen tarpeelliseksi tapauksen olosuhteissa tai jos asianosaiset ovat siitä sopineet ja ilmoittaneet sopimuksesta tuomioistuimelle vähintään 15 päivää ennen istuntoa.

    26.4. Istunto pidetään suljettujen ovien takana, jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet. Tuomioistuin voi vaatia, että todistajat poistuvat muiden todistajien antaessa todistustaan. Se voi vapaasti päättää tavan, jolla todistajia kuulustellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kummankin asianosaisen oikeutta niin pyytäessään tehdä kysymyksiä toisen asianosaisen todistajille.

    26.5. Todistajat voivat antaa todistuksen myös kirjallisena valaehtoisena ilmoituksena, jonka he ovat allekirjoittaneet. Todistajia voidaan kuitenkin myös kuulla jomman kumman asianosaisen niin pyytäessä ja tuomioistuimen suostumuksella istunnossa, jossa asianosaisilla on mahdollisuus olla mukana ja tehdä kysymyksiä todistajille.

    26.6. Tuomioistuin päättää esitettyjen todisteiden hyväksyttävyydestä, merkityksellisyydestä, tärkeydestä ja todistusvoimasta.

    27 artikla

    Väliaikaiset toimenpiteet ja suojaavat toimenpiteet

    27.1. Tuomioistuin voi jomman kumman asianosaisen pyynnöstä toteuttaa kaikki väliaikaiset tai suojaavat toimenpiteet, jotka se katsoo välttämättömiksi riidan aiheen osalta, erityisesti toimenpiteet riidan aiheena olevien tavaroiden suojaamiseksi, säilyttämiseksi tai turvasäilöön ottamiseksi, määräämällä esimerkiksi asianosaisten hallussa olevan tavaran siirtämisestä kolmannen henkilön haltuun tai helposti pilaantuvien tavaroiden myymisestä. Se voi myös määrätä tietyn rahasumman tallettamisesta tai takuusumman maksamisesta koko riidanalaisen rahasumman tai sen osan takaamiseksi. Jos määräystä ei täytetä, tuomioistuimella on valtuudet tehdä asiasta sellaiset johtopäätelmät, jotka siitä loogisesti seuraavat.

    27.2. Väliaikaiset tai suojaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa välipäätöksenä. Tuomioistuimella on valtuudet vaatia takuusummaa näistä toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten takaamiseksi.

    28 artikla

    Asiantuntijat

    28.1. Tuomioistuin voi nimetä yhden tai useamman riippumattoman asiantuntijan tutkimaan tiettyjä sen vahvistamia kysymyksiä ja antamaan sille niistä kirjallisen kertomuksen. Kummallakin osapuolella on oikeus hylätä asiantuntija tämän pätevyyteen tai puolueellisuuteen liittyvistä syistä ja, jos tuomioistuin tällaisen vastalauseen saa, asiantuntija vetäytyy tehtävästä. Asianosaisille toimitetaan jäljennös asiantuntijan toimeksiannosta, sellaisena kuin tuomioistuin on sen vahvistanut.

    28.2. Asianosaiset toimittavat asiantuntijalle kaikki asianmukaiset tiedot tai jättävät hänen tutkittavakseen kaikki merkitykselliset asiakirjat tai tavarat, joita hän heiltä pyytää. Kaikki asianosaisen ja asiantuntijan väliset riidat tietojen merkittävyydestä tai pyydettyjen tietojen antamisesta jätetään tuomioistuimen ratkaistavaksi.

    28.3. Saatuaan asiantuntijan kertomuksen, tuomioistuin antaa jäljennöksen kertomuksesta asianosaisille, jotka voivat kirjallisesti esittää mielipiteensä kyseisestä kertomuksesta. Asianosaisilla on oikeus tutkia kaikkia asiakirjoja, joihin asiantuntijan kertomus perustuu.

    28.4. Asiantuntijaa voidaan hänen jätettyään kertomuksensa, jomman kumman asianosaisen pyynnöstä, kuulla istunnossa, jossa asianosaisilla on mahdollisuus olla mukana ja jonka aikana he voivat tehdä tälle kysymyksiä. Asianosaiset voivat tuoda tähän istuntoon todistajana toimivia asiantuntijoita todistamaan riidanalaisista asioista. Tähän menettelyyn sovelletaan 26 artiklan määräyksiä.

    29 artikla

    Menettelyä koskevat laiminlyönnit

    29.1. Jos kantaja on ilman pätevää syytä jättänyt tuomioistuimen vahvistamassa määräajassa esittämättä kannekirjelmänsä, tuomioistuin määrää menettelyn päätettäväksi. Jos vastaaja on ilman pätevää syytä jättänyt tuomioistuimen vahvistamassa määräajassa esittämättä vastinekirjelmänsä, tuomioistuin määrää, otettuaan huomioon eräitä vastaajaan vaikuttavia tekijöitä, menettelyn jatkettavaksi ja voi antaa tuomion, huolimatta siitä, että vastinetta ei ole tällöin vielä esitetty.

    29.2. Jos jompi kumpi asianosaisista, huolimatta siitä, että hänet aiheellisella tavalla näiden menettelyä koskevien sääntöjen perusteella on kutsuttu istuntoon, jättää saapumatta paikalle ilman pätevää syytä, tuomioistuin voi jatkaa välimiesmenettelyä.

    29.3. Jos jompi kumpi asianosaisista, jota on säännöllisesti pyydetty esittämään kirjallisia todisteita, jättää ne vahvistetussa määräajassa ilman pätevää syytä esittämättä, tuomioistuin voi antaa tuomionsa käytössään olevien todisteiden perusteella, ottaen aiheellisella tavalla huomioon todisteiden puuttumisen ja sen vaikutuksen asiaan.

    30 artikla

    Menettelyn päättäminen

    30.1. Tuomioistuin voi tiedustella asianosaisilta, onko näillä muita esitettäviä todisteita, muita kuultavia todistajia tai muita annettavia ilmoituksia, ja milloin näin ei ole, se voi julistaa asian käsittelyn päättyneeksi.

    30.2. Tuomioistuin voi, jos se poikkeustapauksissa katsoo tarpeelliseksi, päättää omasta aloitteestaan tai jomman kumman asianosaisen pyynnöstä aloittaa asian käsittelyn uudelleen milloin tahansa ennen tuomion julistamista.

    31 artikla

    Menettelyä koskevista säännöistä luopuminen

    Kummankin asianosaisen, joka pidättäytyy tekemästä viipymättä vastalausetta näiden menettelyä koskevien sääntöjen loukkaamisesta tai siitä johtuvista vaatimuksista, katsotaan luopuneen oikeudestaan vastalauseeseen.

    IV. TUOMIO

    32 artikla

    Päätökset

    32.1. Jos välimiehiä on kolme, kaikki tuomioistuimen tuomiot ja päätökset tehdään enemmistön mukaan. Jos enemmistöä ei kuitenkaan ole, puheenjohtajana toimivan välimiehen ääni ratkaisee, mutta tämän on perusteltava äänensä.

    32.2. Kun on kysymys menettelyyn liittyvistä kysymyksistä, puheenjohtajana toimiva välimies voi, enemmistön puuttuessa tai tuomioistuimen valtuuttamana, tehdä päätöksen yksin, jollei tuomioistuimen mahdollisesta uudelleen toteuttamasta tutkimuksesta muuta johdu.

    33 artikla

    Tuomion päivämäärä, sovellusala, muoto ja vaikutus

    33.1. Välitystuomio annetaan heti, kun se on mahdollista istunnon jälkeen tai sen jälkeen, kun on vastaanotettu todisteet tai seikat, jotka asianosaiset haluavat tuomioistuimelle esittää.

    33.2. Tuomioistuimella on valtuudet lopullisen tuomion lisäksi antaa väli- ja osatuomioita.

    33.3. Tuomio annetaan kirjallisena; se on lopullinen ja asianosaisia sitova. Asianosaiset panevat tuomion täytäntöön viipymättä. Jokainen MMA ja jäsenvaltio tunnustaa jokaisen näitä menettelyä koskevien sääntöjä sovellettaessa annetun tuomion pakolliseksi, ja varmistaa, että se pannaan täytäntöön sen alueella samalla tavoin kuin kyseessä olisi kyseisen valtion jonkun oman tuomioistuimen antama lopullinen tuomio.

    33.4. Tuomioistuin perustelee antamansa tuomion, milloin asiaosaiset eivät ole toisin sopineet.

    33.5. Tuomio allekirjoitetaan ja todistetaan oikeaksi välimiesten toimesta, ja siihen merkitään tuomion antamisen päivämäärä ja paikka. Jos välimiehiä on kolme ja yhden välimiehen allekirjoitus puuttuu, tuomiossa on oltava perustelut tämän allekirjoituksen puuttumiselle.

    33.6. Tuomio voidaan julkaista vain asianosaisten suostumuksella.

    33.7. Tuomioistuin antaa asianosaisille allekirjoitetut ja välimiesten oikeaksi todistamat jäljennökset tuomiosta.

    34 artikla

    Tuomion täytäntöönpano

    34.1. Saadakseen hyväksymisen tuomion täytäntöönpanosta MMA:n tai jäsenvaltion alueella, asianosaisen, jota asia koskee, on esitettävä valtion tätä varten nimeämälle viranomaiselle oikeaksi todistettu kopio tuomiosta. Täytäntöönpanomääräys liitetään asianosaisen esittämään jäljennökseen, ja ainoastaan sen aitous tarkistetaan.

    34.2. Jokaisella allekirjoittajavaltiolla on 180 päivää aikaa näiden menettelyä koskevien sääntöjen voimaantulosta ilmoittaa ETY:n ministerineuvoston puheenjohtajalle viranomainen, jonka se nimeää tähän tarkoitukseen, sekä ilmoittaa tälle mahdollisista muutoksista. Ministerineuvoston puheenjohtaja välittää tiedot viipymättä komission puheenjohtajalle.

    34.3. Tuomion täytäntöönpanoa säätelevät sen valtion, jonka alueella tämä täytäntöönpano tapahtuu, voimassa olevat tuomioiden täytäntöönpanoa koskevat säännöt.

    35 artikla

    Sopiminen tai muut syyt menettelyn päättämiseen

    35.1. Jos asianosaiset ennen tuomion julistamista sopivat riidan ratkaisemisesta muulla tavalla, tuomioistuin antaa määräyksen päättää menettely tai, jos molemmat asianosaiset siltä pyytävät ja jos se hyväksyy tämän pyynnön, todeta riita sovituksi asianosaisten hyväksymällä tuomiolla. Tuomioistuimen ei tarvitse perustella tätä tuomiota.

    35.2. Jos ennen tuomion julistamista osoittautuu hyödyttömäksi tai mahdottomaksi jatkaa menettelyä muusta kuin 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta syystä, tuomioistuin antaa asianosaisille tiedoksi, että jollei vastalausetta esitetä 30 päivän kuluessa, se antaa määräyksen päättää menettely. Jos jompi kumpi asianosaisista esittää vastalauseen kolmenkymmenen päivän kuluessa, tuomioistuin antaa määräyksensä vasta kuultuaan asianosaisia ja todettuaan, ettei vastalauseelle ole mitään oikeutettua perustetta.

    35.3. Tuomioistuin lähettää asianosaisille jäljennöksen määräyksestä päättää menettely tai asianosaisten hyväksymästä, välimiesten aiheellisella tavalla allekirjoittamasta tuomiosta. Edellä 33 artiklan 3, 5, 6 ja 7 kohdan määräyksiä sovelletaan asianosaisten hyväksymään tuomioon.

    36 artikla

    Tuomion tulkitseminen

    36.1. Kummallakin asianosaisella on 60 päivää aikaa tuomion vastaanottamisesta ja annettuaan asiasta tiedon toiselle asianosaiselle, pyytää tuomioistuinta tulkitsemaan tuomion. Jos jokin uusi seikka paljastuu vahvistetun määräajan päätyttyä, 60 päivän määräaikaa alkaa uudelleen siitä päivästä lähtien, jolloin tämä uusi seikka on paljastunut, jollei enimmäismääräaika uuden seikan löytymiseen perustuvalle pyynnölle ylitä 120 päivää laskettuna siitä päivästä, jona tuomio on annettu.

    36.2. Tulkinta tuomiosta annetaan kirjallisesti heti, kun on mahdollista pyynnön vastaanottamisen jälkeen. Tulkinta on tuomion erottamaton osa, ja siihen sovelletaan 33 artiklan 2-6 kohdan määräyksiä.

    37 artikla

    Tuomion oikaisu

    37.1. Kummallakin asianosaisella on 60 päivää aikaa tuomion vastaanottamisesta ja annettuaan asiasta tiedon toiselle asianosaiselle, pyytää tuomioistuinta oikaisemaan tuomion tekstistä jokaisen laskuvirheen, muotovirheen ja painovirheen tai muun niiden kaltaisen virheen. Tuomioistuimella on 30 päivää tuomion toimittamisesta tehdä omasta aloitteestaan kyseisiä oikaisuja.

    37.2. Oikaisut tehdään kirjallisesti; niihin sovelletaan 33 artiklan 2-6 kohdan määräyksiä.

    38 artikla

    Lisätuomio

    38.1. Asianosaisella on 60 päivää aikaa tuomion vastaanottamisesta ja annettuaan asiasta tiedon toiselle asianosaiselle, pyytää tuomioistuinta antamaan lisätuomion menettelyn aikana esitetyistä kanteista, jotka on jätetty tuomion ulkopuolelle.

    38.2. Jos tuomioistuin katsoo lisätuomion antamista koskevan pyynnön oikeutetuksi, ja jos tuomion ulkopuolelle jättäminen voidaan oikaista ilman, että tarvitaan uusia istuntoja tai uusia todisteita, tuomioistuimella on 60 päivää aikaa pyynnön vastaanottamisesta täydentää antamaansa tuomiota.

    38.3. Lisätuomioon sovelletaan 33 artiklan 2-6 kohdan artiklan määräyksiä.

    39 artikla

    Palkkiot

    39.1. Tuomioistuinten jäsenten palkkiosummien on oltava kohtuullisia, ja niissä on otettava huomioon asian monimutkaisuus, välimiesten asian käsittelyyn käyttämä aika sekä kaikki muut merkitykselliset asiaan liittyvät seikat.

    39.2. Jos asianosaiset ovat yhteisestä sopimuksesta näiden menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti valinneet tai nimenneet nimeävän viranomaisen ja jos tämä on julkaissut taulukon sen toimialaan kuuluviin kansainvälisiin riitaasioihin nimettyjen välimiesten palkkioista, tuomioistuin vahvistaa palkkionsa otettuaan huomioon kyseisen taulukon siltä osin kuin se katsoo sopivaksi tapauksen olosuhteissa.

    39.3. Jos nimeävä viranomainen ei ole julkaissut taulukkoa kansainvälisiin riitaasioihin nimettyjen välimiesten palkkioista, kumpikin asianosainen voi milloin tahansa ennen kuin tuomioistuin on antanut sille aiheutuneet kulut vahvistavan päätöksen pyytää nimeävää viranomaista antamaan selvityksen niistä perusteista, joita tavanomaisesti sovelletaan nimeävän viranomaisen kansainvälisiin riita-asioihin nimeämien välimiesten palkkioita laskettaessa. Jos nimeävä viranomainen suostuu tekemään selvityksen, tuomioistuin vahvistaa palkkiosummansa otettuaan huomioon kyseiset tiedot siltä osin kuin se katsoo sopivaksi tapauksen olosuhteissa.

    39.4. Edellä 39 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos nimeävä viranomainen jomman kumman asianosaisen pyynnöstä suostuu tekemään palkkioehdotuksen, tuomioistuin vahvistaa palkkiosummansa vasta kuultuaan nimeävää viranomaista, joka voi ilmoittaa tuomioistuimelle huomionsa kaikista sopivaksi katsomistaan palkkioita koskevista seikoista.

    40 artikla

    Kulut

    40.1. Tuomioistuin vahvistaa tuomiossaan välimiesmenettelystä aiheutuneet kulut. Ilmaisu "kulut" käsittää ainoastaan:

    a) tuomioistuimen jäsenten palkkiot, jotka ilmoitetaan erikseen jokaisen välimiehen osalta ja jotka tuomioistuin itse vahvistaa 39 artiklan mukaisesti;

    b) matkakulut ja muut välimiehille aiheutuneet kulut;

    c) asiantuntijoiden ja kaikkien muiden tuomioistuimen kutsumien avustajien käyttöön liittyvät kulut;

    d) todistajille aiheutuneet matkakulut ja muut kulut, siltä osin kuin tuomioistuin ne hyväksyy;

    e) oikeudellisesta edustamisesta tai avustamisesta oikeudenkäynnin voittaneelle asianosaiselle aiheutuneet kulut, jos kyseisistä kuluista on esitetty kanne välimiesmenettelyssä ja siltä osin kuin tuomioistuin katsoo kyseiset kulut kohtuullisiksi;

    f) tarvittaessa nimeävän viranomaisen palkkiot ja kulut.

    40.2. Oikeudenkäynnin hävinnyt asianosainen vastaa periaatteessa välimiesmenettelyssä aiheutuneista kuluista, jollei 40 artiklan 3 kohdan määräyksistä muuta johdu. Tuomioistuin voi kuitenkin jakaa kulut asianosaisten kesken siltä osin kuin se katsoo tällaisen ratkaisun kohtuulliseksi ja otettuaan huomioon tapauksen olosuhteet.

    40.3. Edellä 40 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen oikeudellisesta edustamisesta tai avustamisesta aiheutuneiden kulujen osalta tuomioistuin voi, otettuaan huomioon asiaan liittyvät olosuhteet, määrätä asianosaisen, jolle kyseiset kulut lankeavat maksettavaksi, tai jakaa ne asianosaisten kesken siltä osin kuin se katsoo tällaisen ratkaisun kohtuulliseksi.

    40.4. Jos tuomioistuin antaa määräyksen menettelyn päättämisestä tai asianosaisten hyväksymän tuomion, se vahvistaa tämän määräyksen tai tuomion tekstissä 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut välimiesmenettelystä aiheutuneet kulut.

    40.5. Tuomioistuin ei voi ottaa lisäpalkkiota 36-38 artiklan perusteella tulkitusta, oikaistusta tai täydennetystä tuomiosta.

    41 artikla

    Kulujen takaaminen

    41.1. Tuomioistuin voi muodostamisestaan lähtien vaatia kumpaakin asianosaista maksamaan etukäteen takuumaksun, joka kattaa 40 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut kulut.

    41.2. Tuomioistuin voi välimiesmenettelyn aikana vaatia asianosaisia maksamaan ylimääräisiä takuusummia oikeutetuin perustein.

    41.3. Jos asianosaiset ovat valinneet yhteisestä sopimuksesta tai nimenneet näiden menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti nimeävän viranomaisen, ja jos jomman kumman asianosaisen pyynnöstä se suostuu tähän tehtävään, tuomioistuin vahvistaa takuusumman tai ylimääräisen takuusumman vasta kuultuaan nimeävää viranomaista, joka voi ilmoittaa tuomioistuimelle huomionsa kaikista sopivaksi katsomistaan takuusummia koskevista seikoista.

    41.4. Jos vaadittuja takuusummia ei ole kokonaisuudessaan maksettu 30 päivän määräajassa vaatimuksen vastaanottamisesta, tuomioistuin antaa asiasta tiedon asianosaisille, jotta jompi kumpi näistä voisi suorittaa vaaditun maksun. Jos tätä maksua ei suoriteta, tuomioistuin voi jatkaa menettelyä tai määrätä sen keskeyttämisestä tai päättämisestä.

    41.5. Tuomioistuin voi tuomion julistamisen jälkeen tehdä asianosaisille selvityksen takuusummien käytöstä; se palauttaa asianosaisille rahat, joita ei ole käytetty.

    Top