31977Q1231

VARAINHOITOASETUS,

annettu 21 päivänä joulukuuta 1977 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettava

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 78 f artiklan,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 183 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon edustajakokouksen lausunnon(1),

sekä katsoo, että

edustajakokouksen, neuvoston ja komission yhteisessä, 4 päivänä maaliskuuta 1975 annetussa julkilausumassa(2) määrätyt neuvottelut käytiin neuvottelukomiteassa,

tilintarkastustuomioistuin on antanut lausunnon tämän varainhoitoasetuksen tietyistä tilinpäätöksen esittämiseen ja tilintarkastukseen liittyvistä säännöksistä; se on lisäksi todennut, että se ei vastusta varainhoitoasetuksen täytäntöönpanoa 1 päivästä tammikuuta 1978, ottaen huomioon neuvoston ja komission virallisen sitoumuksen mahdollisesti tarkastella uudelleen kaikkia säännöksiä, heti kun tilintarkastustuomioistuimen täydentävä lausunto on käytettävissä,

Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen tiettyjen varainhoitoa koskevien määräysten muuttamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1975 tehty sopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1977, ja aikaansaatujen muutosten johdosta on tarpeen antaa uusia säännöksiä talousarvion vahvistamisen, tarvittavien toimenpiteiden, jos varainhoitovuoden alussa talousarviosta ei vielä ole äänestetty, sekä määrärahojen siirtojen osalta; viimeksi mainittujen osalta edustajakokouksen, neuvoston ja komission olisi erityisesti voitava tehdä itse tiettyjä siirtoja kukin omassa pääluokassaan,

edellä mainitulla 22 päivänä heinäkuuta 1975 tehdyllä sopimuksella perustettiin tilintarkastustuomioistuin, joka käyttää aikaisemmin tilintarkastuslautakunnalle ja EHTY:n tilintarkastajalle annettuja valtuuksia ja toimivaltaa; tilintarkastustuomioistuimen talousarvion laatimista ja toteuttamista varten se olisi rinnastettava toimielimiin; tilinpäätöksen esittämiseen ja tilintarkastukseen liittyvät säännökset on mukautettava uuteen tilanteeseen; on kuitenkin tärkeää korostaa tästä hetkestä lähtien, että näitä säännöksiä tarkastellaan uudelleen tilintarkastustuomioistuimen antaman lisälausunnon perusteella,

sellaisen toiminnan osalta, jonka toteuttaminen jakaantuu monelle vuodelle, on tärkeää eritellä maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat ja määrittää talousarviomenettelyssä toiminta, johon tätä erittelyä sovelletaan,

laskentayksikön määritelmä sekä sen ja jäsenmaiden valuuttojen välillä sovellettavat muuntamismenetelmät, sellaisina kuin ne ilmenevät Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan 25 päivänä huhtikuuta 1973 annetun varainhoitoasetuksen 10 artiklasta, eivät enää mukaudu kansainvälisissä valuuttasuhteissa vallitsevaan tilanteeseen; 4 päivänä maaliskuuta 1975 antamassaan kertomuksessa raha-asiain komitea arvioi, että yhteisön valuuttakoriin perustuva laskentayksikkö soveltuu parhaiten yhteisön tarpeisiin yleensä,

päätöksellä 75/250/ETY(3) neuvosto on jo vahvistanut tuollaisen laskentayksikön Lomén AKT - ETY-yleissopimuksen 42 artiklassa esitettyjen tukien määrien ilmaisemiseksi; päätöksellä N:o 3289/75/EHTY komissio on vahvistanut saman laskentayksikön EHTY:n perustamissopimuksen soveltamiseksi; olisi vahvistettava sama määritelmä ETY:n perustamissopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen soveltamiseksi,

yhteisön toiminnan kehityksen huomioon ottamiseksi on suotavaa vahvistaa budjettinimikkeistö osana talousarviomenettelyä,

omien varojen järjestelmän täydelliseksi soveltamiseksi 1 päivästä tammikuuta 1978 tarvitaan tiettyjen säännösten mukauttamista kyseisten varojen maksamisen osalta,

olisi otettava huomioon 25 päivänä huhtikuuta 1973 annetun varainhoitoasetuksen laatimisesta alkaen tapahtunut hintakehitys ja sen vuoksi mukautettava tiettyjä määriä,

olisi yhdenmukaistettava sosiaalirahaston, aluerahaston ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston voimassa olevat eri talousarviomenettelyt; on tärkeää saattaa nämä menettelyt yleisen järjestelmän mukaisiksi; on kuitenkin säädettävä siirtymäsäännöksiä näitä rahastoja varten hyväksyttyjen säännösten asteittaiseksi mukauttamiseksi yleiseen järjestelmään,

on tarpeen toisaalta säätää talousarvion selvyyden vuoksi tutkimus- ja sijoitusmäärärahojen erittelystä komission talousarvion pääluokan erityiseen lukuun, ja toisaalta yksinkertaistaa näiden määrärahojen toiminnalliseen esittämiseen käytettävää järjestelmää ottaen huomioon tällä alalla jo saatu kokemus, ja

Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston toiminta palvelee kaikkia toimielimiä; se muodostaa näin yhteisen yksikön; olisi niin ollen tarpeen parantaa talousarvion toteuttamisen esittämistä ja edellytyksiä; tätä varten on tarpeen toisaalta ottaa toimiston määrärahat komission pääluokan liitteeseen, jossa kaikki nämä määrärahat otetaan erityiseen kohtaan, ja toisaalta, talousarvion tarpeettoman paisuttamisen välttämiseksi on tarpeen olla edellyttämättä, että toimielinten on suoritettava maksuja toimistolle,

ON ANTANUT TÄMÄN VARAINHOITOASETUKSEN:

I OSASTO YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

1 Euroopan yhteisöjen talousarvio, jäljempänä 'talousarvio`, on säädös, jossa arvioidaan ja vahvistetaan joka vuosi yhteisöjen ennakoitavissa olevat tulot ja menot.

Tässä varainhoitoasetuksessa yhteisöjen menoihin ja tuloihin kuuluvat:

- Euroopan hiili- ja teräsyhteisön hallintomenot ja niitä vastaavat tulot,

- Euroopan talousyhteisön menot ja tulot,

- ne Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot, jotka kuuluvat talousarvioon otettaviksi Euratom-sopimuksen ja sen soveltamiseksi annettujen säädösten nojalla, ja erityisesti annetut lainat ja niihin liittyvät kulut sekä otettujen lainojen takaisinmaksut ja niihin liittyvät kulut.

Toimielinten toiminnasta aiheutuvat menot kuuluvat edellä tarkoitettuihin menoihin.

2 Talousarvioon otetut määrärahat vahvistetaan vain yhden varainhoitovuoden ajaksi.

Menoihin ei voi sitoutua eikä niitä voi hyväksyä maksettaviksi, jos ne ylittävät hyväksytyt määrärahat.

3 Monivuotisen toiminnan toteuttamiseen tarkoitetuista määrärahoista voi aiheutua maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja.

Maksusitoumusmäärärahat kattavat kuluvan varainhoitovuoden aikana niistä oikeudellisista velvollisuuksista johtuvat kokonaiskustannukset, joihin on sitouduttu sellaista toimintaa varten, jonka toteuttaminen kestää kauemmin kuin yhden varainhoitovuoden ajan.

Maksumäärärahat kattavat talousarvioon otettuun määrään asti menot, jotka aiheutuvat kuluvana varainhoitovuotena ja/tai edeltävinä varainhoitovuosina tehtyjen maksusitoumuksien toteuttamisesta.

Monivuotiseen toimintaan tarkoitetut talousarvioon otetut maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat esitetään talousarviossa seuraavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti:

a) maksusitoumusmäärärahojen osalta tekemällä kirjaus selvitysosasarakkeeseen:

- asianomaiseksi varainhoitovuodeksi hyväksytystä maksusitoumusmäärärahasta,

- alustavan erääntymisaikataulun arvioiden perusteella tarvittavien maksumäärärahojen vuosittaisista määristä.

Varainhoitovuoden talousarvioon selvitysosasarakkeeseen maksusitoumusmäärärahoiksi otetut määrät ovat sitovia asianomaisen varainhoitovuoden osalta;

b) varainhoitovuoden aikana suoritettavien maksujen osalta ottamalla määrä vastaavaan budjettikohtaan.

Monivuotiseen toimintaan liittyvät määrärahat, joihin sovelletaan maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen erittelyä, vahvistetaan talousarviomenettelyn yhteydessä. Tästä periaatteesta tekevät poikkeuksen tutkimus- ja sijoitusmäärärahat, joihin sovelletaan erityisiä säännöksiä.

4 Menoja voidaan hyväksyä yhtä varainhoitovuotta pidemmäksi ajaksi ainoastaan talousarviossa määrättyjen yksityiskohtaisten erityissääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Varainhoitovuoden ylittävälle ajalle paikallisen käytännön mukaan tehdyistä sopimuksista aiheutuviin hallinnosta johtuviin menoihin ei sovelleta edellisen alakohdan säännöksiä. Tällaiset menot kirjataan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

5 Komissio voi esittää alustavia esityksiä täydentäväksi tai korjaavaksi lisätalousarvioksi pakottavissa, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa tilanteissa.

Samoin erityisesti politiikan mukauttamisen mahdollistamiseksi komissio voi esittää alustavia esityksiä korjaavaksi lisätalousarvioksi, jotka eivät muuta vuosittaisen talousarvion kokonaismäärää ja joihin on liitetty vastaavat välttämättömät asetusluonnokset.

Komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle edustajakokouksen, neuvoston, yhteisöjen tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen tekemät täydentävää tai korjaavaa lisätalousarviota koskevat pyynnöt. Se voi liittää niihin eriävän lausunnon. Tällaiset lisätalousarviot esitetään, tutkitaan, laaditaan ja vahvistetaan samassa muodossa ja samaa menettelyä noudattaen kuin talousarvio, jonka ennakkoarvioita ne muuttavat. Ne on osoitettava oikeiksi suhteessa viimeksi mainittuun. Toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät asian ottaen huomioon sen kiireellisyyden. Kaikki alustavat esitykset täydentäväksi talousarvioksi on annettava neuvostolle, yleensä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden alustavan talousarvioesityksen jättöpäivänä.

2 artikla

Talousarviomäärärahat on käytettävä taloudellisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

3 artikla

1 Jollei 22 artiklasta muuta johdu, tulot ja menot otetaan talousarvioon ja tileille kokonaismääräisinä niitä toisistaan vähentämättä.

Kaikkia tuloja käytetään kattamaan kaikkia menoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien korvaamisesta yhteisöjen omilla varoilla 21 päivänä huhtikuuta 1970 tehdyn päätöksen(4) 3 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 6 kohdan soveltamista.

Sellaisten budjettikohtien osalta, joissa on maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja, otetaan huomioon edellisen alakohdan soveltamiseksi maksumäärärahoihin otettu määrä.

2 Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, määrättyä käyttötarkoitusta vastaavat tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset, säilyvät käyttötarkoitukseensa sidottuina.

Komissio voi ottaa vastaan kaikenlaisia yhteisöjen hyväksi koituvia lahjoituksia, erityisesti rahastoja, avustuksia, lahjoja ja testamenttilahjoituksia.

Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, jotka ovat omiaan aiheuttamaan jonkinlaisia kuluja, tarvitaan edustajakokouksen ja neuvoston antama lupa; niiden on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ne ovat vastaanottaneet komission pyynnön. Jos lahjoitusta ei tässä määräajassa ole vastustettu, komissio päättää lopullisesti sen vastaanottamisesta.

4 artikla

Tuloja ja menoja ei voida suorittaa kuin kirjaamalla ne jollekin talousarvion momentille.

5 artikla

Varainhoitovuosi alkaa tammikuun 1 päivänä ja päättyy joulukuun 31 päivänä.

Varainhoitovuoden tulot kirjataan kyseisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa perittyjen määrien mukaisina, lukuun ottamatta seuraavan varainhoitovuoden tammikuun omia varoja, jotka voidaan suorittaa ennakkoon jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien korvaamisesta yhteisön omilla varoilla 21 päivänä huhtikuuta 1970 tehdyn päätöksen soveltamisesta 19 päivänä joulukuuta 1977 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2891/77(5) 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Annettuja määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan niiden menojen kattamiseen, joihin on asianmukaisesti sitouduttu sille varainhoitovuodelle ja jotka on maksettu sinä varainhoitovuotena, jolle ne on hyväksytty, jollei 6 artiklassa, 88 artiklassa ja 100 artiklassa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu, sekä niiden velkojen kattamiseen, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta ja joita varten ei ole siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta määrärahoja.

Maksusitoumukset merkitään tilinpäätökseen joulukuun 31 päivään mennessä tehtyjen maksusitoumusten perusteella.

Varainhoitovuoden menot kirjataan kyseisen varainhoitovuoden tileille niiden menojen mukaisina, joiden hyväksymistä koskeva päätös on saapunut varainhoidon valvojalle viimeistään joulukuun 31 päivänä ja joiden maksamisen tilinpitäjä on suorittanut viimeistään seuraavan tammikuun 15 päivänä.

6 artikla

Määrärahojen käytössä on noudatettava seuraavia sääntöjä:

1 Sellaisissa budjettikohdissa, joissa ei eritellä maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja:

a) toimielinten jäsenten ja henkilöstön palkkoihin ja korvauksiin tarkoitettuja määrärahoja ei voida siirtää;

b) määrärahat, jotka vastaavat joulukuun 15 päivän jälkeen tehdyistä maksusitoumuksista joulukuun 31 päivänä suoritettavaksi jääviä maksuja ja jotka koskevat tarvikkeiden ostoa tai urakoita tai hankintoja, sekä määrärahat, joita joulukuun 31 päivänä ei ole sidottu, voidaan siirtää vain seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi;

c) määrärahat, jotka vastaavat tammikuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välillä asianmukaisesti tehdyistä maksusitoumuksista suoritettavaksi jääviä maksuja, lukuun ottamatta maksusitoumuksia, jotka on tehty joulukuun 15 päivän jälkeen ja jotka koskevat tarvikkeiden ostoa tai urakoita tai hankintoja, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi.

2 Sellaisissa budjettikohdissa, joissa eritellään maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat:

a) ne maksusitoumusmäärärahat, joita ei ole sidottu sen varainhoitovuoden päättyessä, jonka talousarvioon ne on otettu, ovat edelleen käytettävissä seuraavana varainhoitovuotena;

b) maksumäärärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden päättyessä, jonka talousarvioon ne on otettu, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi.

3 Komissio antaa neuvostolle ja toimittaa edustajakokoukselle 1 päivään toukokuuta mennessä siirtämistä koskevat asianmukaisesti perustellut pyynnöt, jotka edustajakokous, neuvosto, yhteisöjen tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin ja se itse ovat esittäneet 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen määrärahojen osalta.

Jos määräenemmistöllä ratkaisunsa tekevä neuvosto edustajakokousta kuultuaan ei ole päättänyt toisin kuukauden määräajassa, katsotaan, että määrärahojen siirtäminen on hyväksytty.

4 Käyttämättömät tulot ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista lahjoituksista saadut 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevat määrärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä.

5 Edellä 1 kohdan b kohdassa tarkoitetut määrärahat, joita ei ole sidottu joulukuun 31 päivänä ja joiden siirto seuraavalle tilikaudelle on hyväksytty, peruutetaan, jos niitä ei ole sidottu ja maksettu mainitun varainhoitovuoden lopussa.

6 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston määrärahat voidaan poikkeuksellisesti käyttää sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joihin niitä ei alunperin ole sidottu, asetuksessa (ETY) N:o 3171/75(6) säädetyin edellytyksin.

7 Edustajakokoukselle ja neuvostolle annetaan tiedoksi 1 päivään huhtikuuta mennessä luettelo ilman eri toimenpiteitä tehdyistä siirroista.

8 Kuluvan varainhoitovuoden tileissä seurataan talousarvion toteuttamiseksi erikseen siirrettyjen määrärahojen käyttöä momentti momentilta.

7 artikla

Talousarvioon merkityt määrärahat voidaan sitoa tammikuun 1 päivästä alkaen, talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen.

Tästä säännöksestä poiketen juoksevasta asioiden hoidosta johtuvia menoja varten voidaan tehdä ennakkoon maksusitoumuksia seuraavaksi varainhoitovuodeksi varatuista määrärahoista kunkin vuoden marraskuun 15 päivästä alkaen. Nämä maksusitoumukset eivät kuitenkaan saa ylittää neljännestä kaikista kuluvan varainhoitovuoden vastaavista määrärahoista. Ne eivät voi koskea uusia menoja, joiden perustetta ei vielä ole hyväksytty viimeisessä asianmukaisesti vahvistetussa talousarviossa.

Jäljempänä 96 ja 102 artiklan mukaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston menojen ja elintarvikeavun rahoittamiseen tarkoitetut ennakot voidaan maksaa 10 päivästä joulukuuta alkaen.

8 artikla

Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu, tehtäessä maksusitoumuksia ja suoritettaessa maksuja, jotka liittyvät sellaisiin menoihin, joiden peruste on hyväksytty viimeisessä asianmukaisesti vahvistetussa talousarviossa, sovelletaan EHTY:n perustamissopimuksen 78 b artiklaa, ETY:n perustamissopimuksen 204 artiklaa ja Euratomin perustamissopimuksen 178 artiklaa.

Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista edellisenä varainhoitovuotena asianomaiseen lukuun otetuista määrärahoista, lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti, ylittämättä talousarvioesityksessä tai, jos sitä ei ole, alustavassa talousarvioesityksessä varattuja määrärahoja.

Maksaminen voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla kaikista määrärahoista, jotka on otettu asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi siten, että komissio saa näin kuitenkin käyttää kuukausittain määrän, joka on enintään yksi kahdestoistaosa talousarvioesityksessä tai, jos sitä ei ole, alustavassa talousarvioesityksessä varatuista määrärahoista.

Komission pyynnöstä neuvosto voi määräenemmistöllä hallinnon tarpeiden perusteella ja edustajakokousta kuultuaan antaa luvan käyttää samanaikaisesti kaksi väliaikaista kahdestoistaosaa tai useampia väliaikaisia kahdestoistaosia sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellisen kohdan soveltamista.

Päätökset, jotka koskevat useampia väliaikaisia kahdestoistaosia ja muita menoja kuin niitä, jotka ovat perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, tehdään EHTY:n perustamissopimuksen 78 b artiklan 2 kohdassa, ETY:n perustamissopimuksen 204 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 178 artiklan kolmannessa kohdassa määrättyä menettelytapaa noudattaen.

Edellisissä kohdissa tarkoitetuissa päätöksissä määrätään varoja koskevat tarvittavat toimenpiteet tämän artiklan soveltamiseksi.

Tutkimus- ja investointimäärärahoihin sovelletaan 92 artiklaa.

9 artikla

Talousarvio sekä täydentävät tai korjaavat lisätalousarviot julkaistaan sellaisina kuin ne on lopullisesti vahvistettu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä edustajakokouksen puhemiehen pyynnöstä.

10 artikla

1 Talousarvio laaditaan Euroopan laskentayksiköissä (ELY).

Euroopan laskentayksikkö määritellään seuraavien Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden valuuttojen osuuksien kokonaissumman avulla:

>TAULUKON PAIKKA>

2 Euroopan laskentayksikön arvo tietyssä valuutassa on 1 kohdassa ilmoitettujen valuuttojen osuuksien vasta-arvojen kokonaissumma kyseisessä valuutassa. Komissio määrittää sen valuuttamarkkinoiden päivittäisten valuuttakurssien perusteella(7).

Päivittäiset eri kansallisten valuuttojen vaihtokurssit ovat saatavilla joka päivä: ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3 Euroopan laskentayksikön ja kansallisten valuuttojen välinen muuntaminen suoritetaan tarvittaessa soveltaen muuntamispäivänä voimassa olevaa valuuttakurssia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 108 artiklan 7 kohdassa säädettyjen erityissäännösten soveltamista.

II OSASTO TALOUSARVION ESITTÄMINEN JA RAKENNE

I JAKSO TALOUSARVION ESITTÄMINEN

11 artikla

Edustajakokous, neuvosto, yhteisöjen tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin laativat ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan tulevaa vuotta varten.

Talous- sosiaalikomitea toimittaa neuvostolle ennen kesäkuun 15 päivää ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan tulevaa vuotta varten.

Ennakkoarviot toimitetaan komissiolle viimeistään heinäkuun 1 päivänä ja edustajakokoukselle ja neuvostolle tiedoksi viimeistään heinäkuun 1 päivänä.

12 artikla

1 Alustavaan talousarvioesitykseen, jonka komissio saattaa neuvoston käsiteltäväksi viimeistään kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä, komissio:

- laatii yleisen yhteenvedon yhteisön tuloista,

- kokoaa 11 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot.

Se toimittaa alustavan talousarvioesityksen samanaikaisesti edustajakokoukselle.

2 Komissio laatii alustavaan talousarvioesitykseen yleisen johdannon. Johdannossa on erityisesti:

a) rahoitustaulukoita, jotka kattavat koko talousarvion,

b) komission pääluokan osalta:

- määritelmä niistä toimintaperiaatteista, joilla määrärahapyynnöt perustellaan,

- selvitys määrärahojen muutoksista eri varainhoitovuosien välillä

- yksityiskohtainen selonteko lainananto- ja lainanottopolitiikasta.

3 Alustavan talousarvioesityksen jokaista pääluokkaa edeltää johdanto, jonka on laatinut asianomainen toimielin.

4 Alustavan talousarvioesityksen tueksi laaditaan työasiakirjoiksi:

a) henkilöstön määrän osalta:

- jokaista ura-aluetta kohden sellainen hallintokaavio talousarvioon otetuista toimista ja alustavaa talousarvioesitystä esitettäessä täytettyjen toimien määrästä, jossa osoitetaan toimien jakautuminen palkkaluokittain ja hallintoyksiköittäin tai, kun kyseessä ovat yhteisen tutkimuskeskuksen laitokset, suurina toimintayksikköinä ilmaistuna,

- muutosten perustelut sisältävä yhteenveto, jos henkilöstömäärät muuttuvat;

b) sellaisten menojen osalta, joihin kuuluu maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja:

taulukko, jossa kootaan kaikki maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat asianomaiselle varainhoitovuodelle ja myöhemmille varainhoitovuosille;

c) sellaisen tuen osalta, joka suunnataan perustamissopimusten tai niiden nojalla annettujen säädösten mukaisesti perustetuille toimielimille, hankintakeskukselle ja eurooppalaisille kouluille:

ennakkoarvio tuloista ja menoista, jota asianomaisten toimielinten laatimat perustelut edeltävät.

5 Lisäksi komissio liittää alustavaan talousarvioesitykseen:

- jäljempänä 75 artiklassa tarkoitetun selvityksen edellisen vuoden varainhoidosta ja 76 artiklassa tarkoitetun taseen, johon on merkitty yhteisön varat ja velat kuluneen varainhoitovuoden joulukuun 31 päivänä,

- lausunnon muiden toimielinten ennakkoarvioista, jossa voi olla poikkeavia, asianmukaisesti perusteltuja, arvioita.

6 Komissio voi omasta aloitteestaan ja tarvittaessa edustajakokouksen, neuvoston, yhteisöjen tuomioistuimen tai tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä oikaisukirjelmällä jättää muutosehdotuksia alustavaan talousarvioesitykseen sellaisten uusien olosuhteiden perusteella, jotka eivät olleet tiedossa sitä laadittaessa.

Erittäin poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta komission on kuitenkin saatettava tällainen oikaisukirjelmä neuvoston käsiteltäväksi vähintään kolmekymmentä päivää ennen talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä edustajakokouksessa, ja neuvoston on saatettava tämä kirjelmä edustajakokouksen käsiteltäväksi vähintään viisitoista päivää ennen mainittua ensimmäistä käsittelyä.

13 artikla

1 Neuvosto laatii talousarvioesityksen noudattaen EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklassa, ETY:n perustamissopimuksen 203 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklassa määrättyä menettelytapaa.

Neuvosto toimittaa talousarvioesityksen edustajakokoukselle, jonka käsiteltäväksi asia on saatettava viimeistään lokakuun 5 päivänä. Se liittää siihen perustelut, täsmentäen erityisesti ne perusteet, joiden vuoksi se on mahdollisesti poikennut alustavasta talousarvioesityksestä.

2 Alustaviin esityksiin täydentäväksi tai korjaavaksi lisätalousarvioksi sovelletaan soveltuvin osin 1 kohtaa.

14 artikla

Talousarvio vahvistetaan lopullisesti EHTY:n perustamissopimuksen 78 artiklan, ETY:n perustamissopimuksen 203 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti.

Kun talousarvio on lopullisesti vahvistettu, kullakin jäsenvaltiolla on velvollisuus saattaa komission käyttöön tämän varainhoitoasetuksen mukaan suoritettavat maksuerät.

II JAKSO TALOUSARVION RAKENNE

15 artikla

1 Talousarvioon kuuluu:

- yleistaulukko yhteisön tuloista,

- edustajakokouksen, neuvoston, komission, yhteisöjen tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen pääluokat, jotka on jaoteltu menotaulukoihin ja tulotaulukoihin. Talous- ja sosiaalikomitean tulot ja menot otetaan neuvoston pääluokkaan ja esitetään tulo- ja menotaulukkona, jaoteltuna samalla tavoin ja samoja sääntöjä noudattaen kuin talousarvion pääluokat.

2 Tulot ja menot luokitellaan jokaisessa pääluokassa niiden laadun tai käyttötarkoituksen mukaisesti osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

3 Budjettinimikkeistö vahvistetaan talousarviomenettelyn yhteydessä tulojen ja menojen jakautumisen osalta osastoihin, lukuihin ja momentteihin.

4 Jokaiseen talousarvion pääluokkaan voi kuulua luku "alustavat varaukset" sekä luku "varaus ennakoimattomia menoja varten". Näiden lukujen määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan tekemällä siirtoja 21 artiklassa säädetyn menettelytavan mukaisesti.

5 Komission pääluokkaan liitetään Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston tulo- ja menoarvio, joka on laadittu 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Lisäksi talousarvioon kuuluu liitteenä 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu asiakirja kaikista lainanotto- ja lainanantotoimenpiteistä.

16 artikla

Talousarviosta käyvät ilmi:

1 tulojen yleistaulukossa:

- yhteisön arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana, jaoteltuina osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin,

- edellisen varainhoitovuoden tulot, jaoteltuina osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin,

- asianmukainen selvitysosa jokaisesta alajaottelusta;

2 kutakin toimielintä vastaavasta pääluokasta:

a) tulotaulukon osalta:

- kullekin toimielimelle kyseiseksi varainhoitovuodeksi arvioidut tulot, jotka on jaoteltu osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin kymmenjärjestelmän mukaista luokittelua noudattaen,

- edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otetut tulot ja viimeisen päätetyn varainhoitovuoden todetut tulot samalla tavoin jaoteltuina,

- asianmukainen selvitysosa jokaisesta tulopuolen budjettikohdasta;

b) menotaulukon osalta:

ba) eri osastojen, lukujen, momenttien ja alamomenttien ollessa kyseessä:

- asianomaista varainhoitovuotta varten avatut määrärahat, näiden määrärahojen ollessa maksumäärärahoja niiden budjettikohtien osalta, joissa maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen erittely on hyväksytty,

- edellistä varainhoitovuotta varten avatut määrärahat,

- viimeisen päätetyn varainhoitovuoden suoritetut menot;

bb) sellaisten määrärahojen osalta, jotka on tarkoitettu monivuotisen toiminnan toteuttamiseen ja jotka käsittävät maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja:

selvitysosaan liitetty alustava erääntymisaikataulu suoritettavista maksuista, jotka koskevat asianomaista varainhoitovuotta ja sitä seuraavia varainhoitovuosia;

bc) asianmukainen selvitysosa jokaisesta alajaottelusta;

c) henkilöstön määrän osalta:

- liitteenä henkilöstön määrää kuvaava taulukko, jossa vahvistetaan toimien määrä palkkaluokittain jokaisella ura-alueella ja jokaisella johdon ura-alueella,

- komission pääluokan liitteenä ura-alueittain ja palkkaluokittain jaoteltu henkilöstön määrää kuvaava taulukko virkamiehistä, yhteisen tutkimuskeskuksen laitostyöntekijöistä ja pysyvässä toimessa olevista väliaikaisista työntekijöistä, jotka voidaan palkata talousarvion määrärahojen asettamissa rajoissa.

Kuitenkin tieteellisen ja teknisen henkilöstön osalta jakautuminen voidaan osoittaa palkkaluokkaryhmittäin jokaisessa talousarviossa määritettyjen ehtojen mukaisesti. Henkilöstön määrää kuvaavassa taulukossa on eriteltävä sellaisten tieteellisesti tai teknisesti erittäin pätevien työntekijöiden määrä, joille myönnetään näihin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen erityismääräysten mukaisia erityisetuja.

Henkilöstön määrää kuvaava taulukko muodostaa jokaiselle toimielimelle ehdottoman ylärajan; nimitystä, joka johtaisi tämän rajan ylittämiseen, ei voida suorittaa.

3 lainanotto- ja lainanantotoimenpiteen osalta:

a) komission pääluokassa:

- toiminnan laatua vastaavat, merkinnällä "pro memoria" (p. m.) varustetut budjettikohdat, sikäli kuin tältä osin ei ole ilmennyt tosiasiallista menoerää, joka on katettava lopullisista varoista,

- selvitysosa, josta ilmenee oikeudellista perustaa koskevat viitetiedot ja tarvittaessa suunnitellun toiminnan laajuus sekä rahoitustakuu, jonka yhteisöt myöntävät tämän toiminnan suorittamiseksi;

b) viitteellisinä komission pääluokkaan liitetyssä asiakirjassa:

- vireillä olevat pääomia koskevat toimet ja vireillä oleva velanoton hoito,

- asianomaisen varainhoitovuoden pääomia koskevat toimet ja velanoton hoito.

III OSASTO TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

I JAKSO YLEISET SÄÄNNÖKSET

17 artikla

Talousarvio toteutetaan noudattaen periaatetta, jonka mukaan sama henkilö ei voi olla sekä tulojen ja menojen hyväksyjä että tilinpitäjä.

Määrärahojen hoidosta on vastuussa tulojen ja menojen hyväksyjä, joka on ainoa, jolla on toimivalta tehdä menositoumus, todeta perittävät määrät ja antaa perintä- ja maksumääräykset.

Tilinpitäjä suorittaa perinnän ja maksamisen.

Tulojen ja menojen hyväksyjän, varainhoidon valvojan ja tilinpitäjän tehtäviä ei saa yhdistää.

18 artikla

1 Komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa tätä asetusta noudattaen.

2 Komissio uskoo edustajakokoukselle, neuvostolle, yhteisöjen tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle tarpeellisen toimivallan näitä toimielimiä vastaavien talousarvion pääluokkien toteuttamiseksi.

3 Komissio ja kaikki muut toimielimet voivat siirtää päätösvaltansa työjärjestyksessään määrättyjen ehtojen mukaisesti ja niissä rajoissa, jotka valtuutuksessa vahvistetaan, lukuun ottamatta 35, 44 ja 47 artiklassa tarkoitettuja tapauksia.

Valtuutetut saavat toimia vain heille erityisesti myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

Valtuutuksista on ilmoitettava kaikille asianomaisille 106 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

4 Tilintarkastustuomioistuin sekä talous- ja sosiaalikomitea rinnastetaan tätä varainhoitoasetusta sovellettaessa yhteisön toimielimiin, jollei toisin säädetä.

19 artikla

Kukin toimielin nimeää varainhoidon valvojan, jonka velvollisuutena on valvoa kaikkiin menoihin sitoutumista ja kaikkien menojen hyväksymistä sekä kaikkia tuloja.

Varainhoidon valvoja suorittaa valvonnan tarkastamalla menoja ja tuloja koskevat asiakirjat ja suorittamalla tarvittaessa tarkastuksia paikalla.

Varainhoidon valvojaa voi tässä tehtävässä avustaa yksi tai useampi avustava varainhoidon valvoja.

Näihin virkamiehiin sovellettavat erityissäännöt, jotka annetaan 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä, on vahvistettava sellaisiksi, että niillä taataan virkamiesten riippumattomuus. Sellaisista toimenpiteistä, jotka koskevat heidän nimeämistään, uralla etenemistä ja heihin kohdistettavia kurinpitoseuraamuksia tai heidän siirtämistään sekä tehtävien keskeyttämiseen tai tehtävistä eroamiseen liittyviä erilaisia yksityiskohtaisia sääntöjä, on tehtävä perusteltu päätös, joka toimitetaan tiedoksi edustajakokoukselle, neuvostolle ja komissiolle.

Asianomaiset, samoin kuin toimielimet, joihin he kuuluvat, voivat esittää kanteen tuomioistuimelle.

20 artikla

Tulojen perimisen ja menojen maksamisen suorittaa kussakin toimielimessä tilinpitäjä.

Tilinpitäjän nimeää toimielin.

Tilinpitäjä on ainoa, jolla on toimivalta hoitaa raha- ja muita varoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 729/70 4 ja 5 artiklassa tarkoitetun järjestelmän soveltamista, ja jollei tämän varainhoitoasetuksen 48 artiklan toisesta kohdasta ja 49 artiklasta muuta johdu. Hän on vastuussa siitä, että varat ovat tallessa.

Tilinpitäjää voi hänen tehtävässään avustaa yksi tai useampi avustava tilinpitäjä, joka tai jotka nimetään samalla tavoin kuin tilinpitäjä.

21 artikla

1 Määrärahat jaotellaan lukuihin ja momentteihin.

2 Komissio voi ehdottaa budjettivallan käyttäjälle määrärahojen siirtämistä luvusta toiseen missä tahansa talousarvion pääluokassa. Muiden toimielinten esittämät ehdotukset määrärahojen siirtämisestä luvusta toiseen toimitetaan budjettivallan käyttäjälle ilman eri toimenpiteitä; komissio voi liittää näihin ehdotuksiin lausuntonsa.

Kun kyseessä ovat siirrot, jotka koskevat perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, neuvosto tekee ratkaisunsa edustajakokousta kuultuaan määräenemmistöllä kuuden viikon kuluessa, kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Edustajakokous antaa lausuntonsa riittävän ajoissa, että neuvosto voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos neuvosto ei tee päätöstä tässä määräajassa, määrärahojen siirtämistä koskevat ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi.

Kun kyseessä ovat siirrot, jotka koskevat muita menoja kuin niitä, jotka ovat perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja, edustajakokous tekee ratkaisunsa neuvostoa kuultuaan kuuden viikon kuluessa kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Neuvosto antaa lausuntonsa riittävän ajoissa, että edustajakokous voi ottaa sen huomioon ja tehdä ratkaisunsa annetussa määräajassa. Jos tässä määräajassa ei tehdä päätöstä, määrärahojen siirtämistä koskevat ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi.

Määrärahojen siirtämistä koskevat ehdotukset, jotka koskevat sekä perustamissopimuksista tai niiden nojalla annetuista säädöksistä johtuvia pakollisia menoja että muita menoja, katsotaan hyväksytyiksi, jos neuvosto ja edustajakokous eivät kumpikaan ole tehneet kielteistä päätöstä kuuden viikon kuluessa siitä, kun nämä toimielimet vastaanottivat ehdotukset.

Jos edustajakokous ja neuvosto edellisessä kohdassa tarkoitetun siirtoa koskevan ehdotuksen ollessa kyseessä vähentävät ehdotuksessa olevaa määrää eri tavalla, katsotaan, että toisen toimielimen hyväksymä alhaisempi määrä on hyväksytty. Jos toinen toimielimistä kieltäytyy hyväksymästä siirtoa, sitä ei voida tehdä.

3 Siirrot momentista toiseen minkä tahansa pääluokan kussakin luvussa suorittaa komissio, joka päättää asiasta ottaen huomioon sen kiireellisyyden. Muiden pääluokkien kuin komission pääluokan osalta, nämä määrärahojen siirtämiset ovat tosiasiallisia, jos komissio ei ole tehnyt päätöstä, lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia, kuuden viikon kuluessa siitä päivästä, jona ehdotus on jätetty.

4 Jokainen ehdotus, joka koskee siirtoa luvussa tai luvusta toiseen, edellyttää hyväksymismerkintää varainhoidon valvojalta, joka toteaa, että määrärahat ovat käytettävissä.

5 Määrärahoja ei voida siirtää kuin sellaisiin budjettikohtiin, joihin on talousarviossa hyväksytty määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä "pro memoria" (p. m.).

6 Tätä artiklaa sovelletaan määrärahoihin, jotka vastaavat 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiettyyn käyttötarkoitukseen osoitettuja tuloja vain sikäli kuin nämä tulot säilyvät käyttötarkoitukseensa sidottuina.

7 Edustajakokous ja neuvosto voivat omassa pääluokassaan tehdä määrärahojen siirtoja luvusta toiseen ja momentista toiseen. Näistä siirroista ilmoitetaan komissiolle.

8 Komissio voi omassa pääluokassaan tehdä siirtoja luvusta toiseen henkilöstömenoja ja hallinnosta johtuvia menoja koskevissa osastoissa. Se ilmoittaa asiasta budjettivallan käyttäjälle kaksi viikkoa ennen siirtojen tekemistä.

22 artikla

1 Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, laskuista ja muista maksuselvityksistä, jotka tässä tapauksessa hyväksytään nettomääräisinä, voidaan vähentää:

a) sakot, jotka on määrätty sopimuksen/urakkasopimuksen osapuolille,

b) perusteettomasti maksettujen määrien oikaisut, jotka voidaan tehdä ennakkovähennyksinä suoritettaessa saman laatuista maksattamista samasta luvusta, samasta momentista ja samana varainhoitovuotena, jona on maksettu liikaa,

c) tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden arvo sekä ajoneuvojen, laitteiden, tarvikkeiden ja rakennelmien arvo, joka kauppatavan mukaisesti on otettu huomioon hankittaessa uusia, samanlaisia laitteita, ajoneuvoja, tarvikkeita ja rakennelmia.

Laskuista vähennettyjä vähennyksiä, alennuksia ja hyvityksiä ei merkitä erikseen tuloiksi.2 Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, seuraavat varat voidaan käyttää uudelleen:

a) tulot, jotka saadaan talousarvioon otettujen perusteettomasti maksettujen määrärahojen palauttamisesta,

b) tulot muille laitoksille tai toimielimille toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, mukaan lukien muiden laitosten tai toimielimien lukuun maksettujen ja näiden korvaamien päivärahojen määrä,

c) vakuutuskorvauksista perityt määrät,

d) tulot julkaisujen ja elokuvien myynnistä,

e) niiden palautusten määrä, jotka jäsenvaltiot ovat maksaneet yhteisöille toimitettujen tavaroiden tai palvelujen hintaan sisältyneiden verojen osalta Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti,

f) tulot, jotka saadaan maksua vastaan toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista,

g) tulot uusittavien ajoneuvojen, tarvikkeiden ja rakennelmien sekä teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden myynnistä.

Tällaiset varat on käytettävä uudelleen ennen sen varainhoitovuoden loppua, joka seuraa sitä varainhoitovuotta, jona tulo on peritty.

Kirjanpitokaavassa on järjestelytilejä, joilla voidaan seurata tulojen ja menojen uudelleen käyttöä.

3 Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, menoista voidaan vähentää kolmansien osapuolien maksamat palautukset, kun toimielin on suorittanut maksun, jonka se on oikeudellisesti velkaa velkojilleen, mutta kyseinen maksu tai osa siitä on maksettu kyseisten kolmansien osapuolien puolesta.

4 Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, varojen siirron yhteydessä kirjatut kurssivaihteluista aiheutuneet tappiot ja voitot sekä käteismaksuista aiheutuneet korkomenot ja -tulot voidaan korvata siten, että ainoastaan saldo sisällytetään tuloihin tai menoihin.

5 Edellä 1 kohdan c alakohdassa ja 2 kohdan b, d, f ja g alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa uudelleen käyttö ja vähentäminen ovat mahdollisia ainoastaan, jos ne ovat selvitysosan mukaisia.

II JAKSO BUDJETTITULOT JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN VAROJEN HOITO

23 artikla

1 Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä ennalta ehdotus jokaisesta sellaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu yhteisöille saatavia tai jotka muuttavat yhteisöjen saatavia. Nämä ehdotukset on toimitettava toimielimen varainhoidon valvojalle hyväksymismerkintää varten. Niissä on erityisesti mainittava tulon laatu, sen arvioitu määrä ja mihin se kirjataan talousarviossa sekä nimettävä velallinen. Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnällä todetaan, että:

a) tulo on kirjattu oikeaan budjettikohtaan,

b) ehdotus on asianmukainen ja asiaa koskevien säännösten mukainen, erityisesti talousarvion ja asetusten sekä kaikkien perustamissopimusten ja asetusten soveltamiseksi annettujen säädöksien ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen.

Tietyistä juoksevista tuloista voidaan tehdä alustavia ehdotuksia 106 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Varainhoidon valvoja voi kieltäytyä antamasta hyväksymismerkintää, jos 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät hänen mielestään täyty.

Toimielimen ylin toimivallan käyttäjä voi omalla vastuullaan tehdä asianmukaisesti perustellun päätöksen jättää tämä kieltäytyminen huomiotta. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen; se annetaan tiedoksi varainhoidon valvojalle. Jokaisen toimielimen ylin toimivallan käyttäjä antaa neljännesvuosittain tilintarkastustuomioistuimelle tiedon kaikista tällaisista päätöksistä.

2 Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on annettava jokaisesta todetusta saatavasta perintämääräys, joka toimitetaan saatavan perusteena olevien asiakirjojen kanssa varainhoidon valvojalle ennalta annettavaa hyväksymismerkintää varten. Tilinpitäjä kirjaa nämä perintämääräykset varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnän jälkeen 106 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Hyväksymismerkinnällä todetaan että:

a) tulo on kirjattu oikeaan budjettikohtaan,

b) määräys on annettu asianmukaisesti ja yhdenmukaisesti asiaan sovellettavien säännösten kanssa,

c) perusteena olevat asiakirjat ovat asianmukaisia,

d) velallinen on nimetty oikein,

e) eräpäivä on merkitty,

f) moitteettoman varainhoidon periaatteita on noudatettu,

g) perittävä määrä on oikea ja merkitty oikeassa valuutassa.

Jos hyväksymismerkintää ei anneta, sovelletaan 1 kohdan neljättä alakohtaa.

24 artikla

1 Tilinpitäjä on vastuussa asianmukaisesti laadituista perintämääräyksistä.

Hänen on huolehdittava siitä, että yhteisöjen varat saapuvat perintämääräyksissä määrättyinä eräpäivinä ja että yhteisöjen oikeudet turvataan.

Tilinpitäjä ilmoittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle ja varainhoidon valvojalle kaikki tulot, joita ei ole saatu määräaikana.

2 Kun tulojen ja menojen hyväksyjä luopuu todetun saatavan perimisestä, hän toimittaa ehdotuksen peruuntumisesta varainhoidon valvojalle hyväksymismerkintää varten sekä tilinpitäjälle tiedoksi.

Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnällä todetaan luopumispäätöksen asianmukaisuus ja yhdenmukaisuus moitteettoman varainhoidon periaatteiden kanssa. Tilinpitäjä kirjaa hyväksymismerkinnällä varustetun ehdotuksen.

Jos varainhoidon valvoja kieltäytyy antamasta hyväksymismerkintää, toimielimen ylin toimivallan käyttäjä voi omalla vastuullaan tehdä asianmukaisesti perustellun päätöksen jättää tämä kieltäytyminen huomiotta. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen; se annetaan tiedoksi varainhoidon valvojalle. Toimielimen ylin toimivallan käyttäjä antaa neljännesvuosittain tilintarkastustuomioistuimelle tiedon kaikista tällaisista päätöksistä.

3 Jos varainhoidon valvoja toteaa, että asiakirjaa, johon saatava perustuu, ei ole laadittu tai että saatavaa ei ole peritty, hänen on ilmoitettava asiasta kyseiselle toimielimelle.

4 Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 106 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Kaikista tilinpitäjän kassaan suoritetuista käteismaksuista on annettava kuitti.

26 artikla

Talousarvioon otetaan Euroopan laskentayksiköissä ilmaistu arvio omista varoista ja tarvittaessa 21 päivänä huhtikuuta 1970 tehdyn päätöksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden osuuksista. Ne annetaan käyttöön asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2891/77 mukaisesti.

27 artikla

Kunkin varainhoitovuoden saldo, joka lasketaan asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2891/77 mukaisesti, otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon menona tai tulona sen mukaan, onko kyseessä yli- vai alijäämä edellä mainitun asetuksen 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun korjaavan lisätalousarvion yhteydessä.

28 artikla

1. Osuudet, joita tarkoitetaan 21 päivänä huhtikuuta 1970 tehdyn päätöksen 4 artiklan 6 kohdassa, maksetaan seuraavasti:

- seitsemän kahdestoistaosaa talousarvioon otetusta kokonaissummasta viimeistään tammikuun 31 päivänä,

- jäljelle jäävät viisi kahdestoistaosaa viimeistään heinäkuun 15 päivänä.

2 Osuus tai lisämaksu, joka jäsenvaltioiden on talousarvion nojalla maksettava, on otettava komission tilille/tileille varoja koskevaa pyyntöä seuraavien kolmenkymmenen päivän aikana.

3 Suoritetut maksut otetaan asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2891/77 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tilille ja niihin sovelletaan mainitun asetuksen 11 artiklassa säädettyjä ehtoja.

29 artikla

Komissio antaa edustajakokoukselle ja neuvostolle kertomuksen yhteisöjen taloudellisesta tilanteesta sekä tulojen että menojen osalta neljä kertaa vuodessa. Näihin kertomuksiin liitetään edellisten varainhoitovuosien säilytetyistä summista yksityiskohtainen ilmoitus, josta lisäksi käyvät ilmi täydentävien tai korjaavien lisätalousarvioiden hyväksymisestä aiheutuneet muutokset.

30 artikla

Osuudet, joita tarkoitetaan 21 päivänä huhtikuuta 1970 tehdyn päätöksen 4 artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa, ilmoitetaan Euroopan laskentayksiköissä. Ne muunnetaan asianomaisiksi kansallisiksi valuutoiksi sen Euroopan laskentayksikön kurssin perusteella, joka oli voimassa maksamista edeltävän kuukauden 15 päivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä.

31 artikla

Komissio toimittaa kullekin jäsenvaltiolle neljännesvuosittain otteen, josta käy ilmi kyseisen jäsenvaltion valuutasta toiseen valuuttaan ja päinvastoin tehdyt siirrot.

III JAKSO MENOIHIN SITOUTUMINEN SEKÄ MENOJEN MAKSATTAMINEN, HYVÄKSYMINEN JA MAKSAMINEN

1. Menoihin sitoutuminen

32 artikla

1 Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä ennalta ehdotus maksusitoumukseksi jokaisesta sellaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu menoja talousarvioon. Juoksevista menoista voidaan tehdä alustava maksusitoumus.

2 Sellaiset komission päätökset, jotka se on tehnyt niiden säännösten mukaisesti, joissa sille annetaan lupa myöntää taloudellista tukea erilaisista rahastoista tai suorittaa vastaavia toimia, vastaavat menoihin sitoutumista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 96 artiklan soveltamista.

3 Yksityiskohtaiset säännöt 1 ja 2 kohdan soveltamisesta vahvistetaan 106 artiklan mukaisesti. Niissä on varmistettava tosiasiallisia tarpeita vastaavalla tavalla, että maksusitoumukset ja menojen hyväksyminen merkitään kirjanpitoon täsmällisesti.

33 artikla

Ehdotukset maksusitoumuksiksi toimitetaan niiden perusteena olevien asiakirjojen kanssa kussakin toimielimessä varainhoidon valvojalle ja tilinpitäjälle: niissä mainitaan erityisesti menon käyttötarkoitus, sen arvioitu määrä, johon liittyy, jos mahdollista, merkintä valuutasta ja mihin meno kirjataan talousarviossa sekä ilmoitetaan velkojan nimi; maksusitoumukset kirjataan 106 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti varainhoidon valvojan annettua hyväksymismerkinnän.

34 artikla

Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnällä, joka annetaan ehdotuksille maksusitoumuksiksi, todetaan, että:

a) meno on kirjattu oikeaan budjettikohtaan,

b) määrärahat ovat käytettävissä,

c) meno on asianmukainen ja asiaan sovellettavien säännösten mukainen, erityisesti talousarvion ja asetusten sekä kaikkien perustamissopimusten ja asetusten soveltamiseksi annettujen säädöksien mukainen,

d) moitteettoman varainhoidon periaatteita on sovellettu.

Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 106 artiklan mukaisesti.

35 artikla

Varainhoidon valvoja voi kieltäytyä antamasta hyväksymismerkintää, jos 34 artiklassa tarkoitetut edellytykset eivät hänen mielestään täyty. Jos varainhoidon valvoja kieltäytyy antamasta hyväksymismerkintää, hänen on annettava siitä asianmukaisesti perusteltu kirjallinen huomautus. Se on annettava tiedoksi tulojen ja menojen hyväksyjälle.

Jos varainhoidon valvoja ei hyväksy menoa ja tulojen ja menojen hyväksyjä pitäytyy ehdotuksessaan, asia on saatettava 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimielimistä kyseessä olevan toimielimen ylimmän toimivallan käyttäjän käsiteltäväksi.

Lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse siitä, ovatko määrärahat käytettävissä, toimielimen ylin toimivallan käyttäjä voi omalla vastuullaan tehdä asianmukaisesti perustellun päätöksen jättää kieltäytyminen huomiotta. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen; se annetaan tiedoksi varainhoidon valvojalle. Kunkin toimielimen ylin toimivallan käyttäjä antaa neljännesvuosittain tilintarkastustuomioistuimelle tiedon kaikista tällaisista päätöksistä.

2. Menojen maksattaminen

36 artikla

Vahvistaessaan menot tulojen ja menojen hyväksyjä:

- tarkastaa maksun saajan vaateen,

- määrittää tai tarkastaa vaateen todenmukaisuuden ja sen määrän, ja

- tarkastaa ne edellytykset, joilla vaade voidaan vaatia maksettavaksi.

37 artikla

1 Menon maksattamista varten on esitettävä asiakirjat, joista käy ilmi velkojan oikeus saataviin ja suoritettu palvelu, tai muu asiakirja, johon maksu perustuu. Jäljempänä 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään maksumääräykseen liitettävien asiakirjojen laatu ja tiedot, joiden on sisällyttävä niihin.

2 Kirjanpitoa sekä tulostilien ja taseen laatimista koskevia asiakirjoja säilytetään viisi vuotta siitä päivästä, jona tehtiin 85 artiklassa tarkoitettu päätös talousarvion toteuttamista koskevasta vastuuvapaudesta.

Sellaisiin toimenpiteisiin liittyviä asiakirjoja, joita ei vielä ole lopullisesti päätetty, säilytetään kauemmin kuin viisi vuotta.

3 Se tulojen ja menojen hyväksyjä, jolla on toimivalta maksattaa menot, tarkastaa henkilökohtaisesti asiakirjat tai varmistaa omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

38 artikla

Palkat ja korvaukset vahvistetaan henkilöstöstä vastaavan yksikön laatimien koontiluetteloiden mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa erillinen vahvistaminen on tarpeen.

3. Menojen hyväksyminen

39 artikla

Hyväksyessään menot tulojen ja menojen hyväksyjä määrää tilinpitäjän maksamaan maksattamansa menon antamalla maksumääräyksen.

40 artikla

Maksumääräyksessä on mainittava:

- varainhoitovuosi, jolle meno kirjataan,

- talousarvion momentti ja mahdollisesti kaikki muut tarpeelliset alajaottelut,

- maksettava määrä numeroin ja kirjaimin sekä merkintä valuutasta,

- maksun saajan nimi ja osoite,

- menon käyttötarkoitus, ja

- maksutapa, jos se on mahdollista.

Tulojen ja menojen hyväksyjän on päivättävä ja allekirjoitettava maksumääräys.

41 artikla

Maksumääräykseen on liitettävä alkuperäiset menon perusteena olevat asiakirjat, jotka on määritetty 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä. Asiakirjoissa on oltava tai niihin on liityttävä todistus siitä, että maksettava määrä on oikea, että toimitus on otettu vastaan tai palvelu on suoritettu ja, tarvittaessa, että asiasta on tehty merkintä 59 artiklassa tarkoitettuun omaisuusluetteloon.

Maksumääräyksessä on vastaavien maksusitoumusten hyväksymismerkintöihin viittaavat numerot. Alkuperäiset asiakirjat voidaan tarvittaessa korvata jäljennöksillä, jotka tulojen ja menojen hyväksyjä on todistanut oikeiksi.

42 artikla

Jos kyseessä on ennakkojen maksu, ensimmäiseen maksumääräykseen on liitettävä asiakirjat, joihin maksun saajan oikeus kyseiseen ennakkoon perustuu. Myöhemmissä maksumääräyksissä on viittaus jo aiemmin toimitettuihin asiakirjoihin sekä ensimmäisen maksumääräyksen viitetiedot.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi myöntää henkilöstölle ennakkoa, jos siitä nimenomaan säädetään henkilöstösäännöissä tai asetuksen säännöksessä.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä ennakon suorittamisen virkamiehen tai muuhun henkilöstöön kuuluvan toimielimensä puolesta suorittamien maksujen kattamiseksi. Tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 106 artiklan mukaisesti.

Lukuun ottamatta 49 artiklassa tarkoitettuja ennakkomaksujärjestelmiä, ennakkoa voi maksaa vain, jos varainhoidon valvoja on ennalta antanut hyväksymismerkinnän.

43 artikla

Maksumääräykset on annettava ennalta varainhoidon valvojalle hyväksymismerkintää varten.

Ennalta annettavan hyväksymismerkinnällä todetaan, että:

a) maksumääräys on annettu asianmukaisesti,

b) maksumääräys vastaa menoa koskevaa maksusitoumusta ja sen määrä on oikea,

c) meno on kirjattu oikeaan budjettikohtaan,

d) määrärahat ovat käytettävissä,

e) perusteena olevat asiakirjat ovat asianmukaisia, ja

f) maksun saaja on nimetty oikein.

44 artikla

Jos hyväksymismerkinnän antamisesta kieltäydytään, sovelletaan 35 artiklaa.

45 artikla

Alkuperäinen maksumääräys, johon on liitetty maksun perusteena olevat asiakirjat, on toimitettava hyväksymismerkinnän antamisen jälkeen tilinpitäjälle.

4. Menojen maksaminen

46 artikla

Menon maksaminen vapauttaa kyseisen toimielimen velvoitteistaan maksunsaajia kohtaan.

Tilinpitäjän on suoritettava maksut käytettävissä olevien varojen rajoissa.

Tilinpitäjän on keskeytettävä maksujen suorittaminen, kun asiassa on virhe tai kun on syytä epäillä, että maksu ei vapauta maksuvelvoitteesta, tai kun tämän varainhoitoasetuksen säännöksiä ei ole noudatettu.

47 artikla

Jos maksun suorittaminen keskeytetään, tilinpitäjän on mainittava keskeyttämisen perusteet kirjallisessa ilmoituksessa, joka hänen on toimitettava viipymättä tulojen ja menojen hyväksyjälle ja tiedoksi varainhoidon valvojalle.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi saattaa asian toimielimen työjärjestyksessä määrättyjen edellytysten mukaisesti nimetyn viranomaisen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on syytä epäillä, että maksu ei vapauta maksuvelvoitteesta. Kyseinen viranomainen voi kirjallisesti omalla vastuullaan määrätä maksun suoritettavaksi.

48 artikla

Maksut on pääsääntöisesti suoritettava käyttäen pankki- tai postisiirtotiliä.

Näiden tilien avaamista, toimintaa ja käyttöä koskevat edellytykset määritetään 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä. Niissä on erityisesti määrättävä, mitä menoja koskevat maksut on ehdottomasti suoritettava sekillä tai posti- tai pankkisiirrolla ja että sekeissä ja posti- tai pankkisiirtomääräyksissä on oltava kahden sellaisen virkamiehen allekirjoitus, joilla on asianmukainen toimivalta ja joista toisen on oltava tilinpitäjän, avustavan tilinpitäjän tai ennakoiden hoitajan allekirjoitus.

5. Ennakkomaksujärjestelmät

49 artikla

Tiettyjen menoryhmien maksamiseksi voidaan perustaa ennakkomaksujärjestelmiä 106 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä on määritettävä erityisesti:

- tapa, jolla ennakoiden hoitajat nimetään,

- kunkin maksettavan menon laatu ja enimmäismäärä,

- niiden ennakkomaksujen enimmäismäärä, jotka voidaan myöntää,

- määräaika, jossa perusteena olevat asiakirjat on esitettävä,

- ennakoiden hoitajien vastuu.

IV OSASTO SOPIMUSTEN TEKEMINEN, OMAISUUSLUETTELOT, KIRJANPITO

I JAKSO HANKINTA-, URAKKA-, PALVELU- JA VUOKRASOPIMUKSET

50 artikla

1 Tarvikkeiden ja irtaimen omaisuuden ostoa tai vuokraamista sekä palvelujen tarjoamista ja urakoita koskevat sopimukset on tehtävä kirjallisesti. Ne on tehtävä joko hintakilpailun tai tarjouspyynnön jälkeen.

Jäljempänä 52 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa sopimukset voidaan kuitenkin tehdä ilman hintakilpailua tai tarjouspyyntöä.

Ostot voidaan suorittaa 57 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ainoastaan laskun tai kuitin perusteella.

2 Kilpailukutsuista on pääsääntöisesti ilmoitettava kaikissa jäsenvaltioissa ja tarvittaessa kolmansissa maissa, sikäli kuin tämä on sopusoinnussa yhteisöjen teollisuuden kehittämisen kanssa. Tällaisista kilpailukutsuista ilmoittamista voidaan kuitenkin rajoittaa, kun tietyistä suorituksista ei voida niiden määrän tai laadun vuoksi antaa yleistä kilpailukutsua.

51 artikla

1 Hintakilpailu on hallinnollinen menettely sopimuksen tekemiseksi, jota noudatetaan kilpailukutsusta ilmoittamisen jälkeen. Sen tarkoituksena on antaa julkisesti säännönmukaisista, asetettujen vaatimusten mukaisista ja vertailukelpoisista tarjouksista halvimman tarjouksen esittäneelle lopullinen sopimus sen jälkeen, kun toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt sen. Hintakilpailua kutsutaan julkiseksi tai avoimeksi, kun kuka tahansa voi tehdä tarjouksen; sitä kutsutaan rajoitetuksi, kun tarjouksen voivat tehdä ainoastaan ne, joilta sitä on päätetty pyytää heidän erityisten ominaisuuksiensa perusteella.

2 Tarjouspyynnön perusteella tehty sopimus on sopimus, jonka sopimuspuolet tekevät kilpailukutsun seurauksena. Tässä tapauksessa voidaan vapaasti hyväksyä parhaimpana pidetty tarjous ottaen huomioon toimituksen hinta, toimituksesta aiheutuvat käyttökulut, niiden tekniset edut, toteuttamiselle asetettu määräaika sekä kunkin tarjouksentekijän ammattipätevyyttä ja taloudellista vakautta koskevat takuut.

Tarjouspyyntöä kutsutaan julkiseksi tai avoimeksi, kun on kyse yleisestä kilpailukutsusta; sitä kutsutaan rajoitetuksi, kun se osoitetaan vain niille, joilta on päätetty pyytää tarjousta heidän erityisten ominaisuuksiensa perusteella.

3 Kilpailukutsua koskevat menettelyt sekä hintakilpailun että tarjouspyynnön osalta vahvistetaan 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

52 artikla

Sopimukset voidaan tehdä suoraan:

a) kun sopimuksen kokonaismäärä ei ylitä 6 500 Euroopan laskentayksikköä, kun kyse on tarvikkeiden ja irtaimen omaisuuden ostosta tai vuokrauksesta, palvelujen tarjoamisesta tai urakoista; asianomaisen toimielimen on kuitenkin siinä määrin kuin se on mahdollista ja kaikin asianmukaisin keinoin huolehdittava siitä, että ne hankkijat tai yrittäjät, jotka voivat tarjota sopimukseen sisältyvät palvelut, voivat kilpailla keskenään,

b) kun tarvikkeiden ja irtaimen omaisuuden ostoon tai vuokraukseen, palvelujen tarjoamiseen tai urakoihin ei asian kiireellisyyden vuoksi voida soveltaa 51 artiklassa tarkoitettujen kilpailukutsumenettelyjen määräaikoja,

c) kun hintakilpailut tai tarjouspyynnöt eivät tuota tulosta tai kun tarjottuja hintoja ei voida hyväksyä,

d) kun teknisten syiden tai oikeudellisten tai tosiasiallisten erityisolojen vuoksi vain tietty hankkija tai yrittäjä voi varmistaa, että palvelu tarjotaan,

e) kun on kyse lisähankintoja, -palveluja tai -töitä koskevista sopimuksista, joita ei teknisistä syistä voida erottaa pääsopimuksesta.

53 artikla

Yhteisöt eivät saa sopimuksia tehdessään syrjiä jäsenvaltioiden kansalaisia näiden kansallisuuden perusteella.

54 artikla

Sopimuksista, joiden arvo on suurempi kuin 18 000 Euroopan laskentayksikköä, on jokaisessa toimielimessä ennen tulojen ja menojen hyväksyjän päätöstä saatava lausunto hankintoja ja sopimuksia käsittelevältä neuvoa-antavalta komitealta, jonka toimintaa koskevat edellytykset määritetään 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

55 artikla

Edellä 54 artiklassa tarkoitetussa neuvoa-antavassa komiteassa on oltava vähintään yksi yleisestä hallinnosta vastaavan yksikön edustaja, yksi raha-asioista vastaavan yksikön edustaja sekä yksi oikeudellisista kysymyksistä vastaavan yksikön edustaja; varainhoidon valvojan edustaja kuuluu siihen tarkkailijana.

Komitea antaa lausunnon noudatetun menettelyn asianmukaisuudesta, hankkijan valinnasta ja, pääsääntöisesti, ehdotetuista sopimusehdoista.

Sen käsiteltäväksi voidaan lausuntoa varten saattaa mikä tahansa muu tämän osaston alaan kuuluva kysymys.

56 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanon vakuudeksi hankkijoilta tai yrittäjiltä voidaan takuulausekkeissa vaatia, että he antavat ennakkoon vakuuden 106 artiklassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Vakuuden määrä vahvistetaan:

- hankintasopimuksia koskevien tavanomaisten kaupallisten ehtojen mukaisesti,

- urakkasopimuksiin liittyvien erityisten urakka-asiakirjojen mukaisesti.

Vakuus on pakollinen sellaisten urakoiden osalta, joiden arvo on suurempi kuin 200 000 Euroopan laskentayksikköä. Vakuus voidaan pidättää siihen asti, kunnes urakka on lopullisesti otettu vastaan.

Jos sopimusta ei toteuteta tai sen toteuttaminen viivästyy, toimielimen on varmistettava, että se saa riittävän korvauksen kaikista vahingoista, koroista ja kuluista etenkin siten, että vahingon määrä korvataan riittävällä tavalla vakuudesta siitä riippumatta, onko vakuuden antanut suoraan hankkija tai yrittäjä itse vai kolmas osapuoli.

57 artikla

Sopimus voidaan tehdä ainoastaan laskun tai kuitin perusteella, kun tarvikkeiden, palvelujen tai urakoiden oletettu arvo on enintään 300 Euroopan laskentayksikköä. Määrä korotetaan 750 Euroopan laskentayksikköön niiden menojen osalta, jotka on suoritettava muualla kuin toimielimen väliaikaisissa toimipaikoissa.

58 artikla

Tehtäessä tässä varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja sopimuksia jokaisen toimielimen on noudatettava neuvoston Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen soveltamiseksi antamia julkisia urakoita koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

II JAKSO LUETTELOT IRTAIMESTA JA KIINTEÄSTÄ OMAISUUDESTA

59 artikla

Kaikesta yhteisöjen irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta laaditaan komission laatiman mallin mukaiset pysyvät omaisuusluettelot, joihin merkitään omaisuuden määrä. Näihin omaisuusluetteloihin otetaan ainoastaan sellainen irtain omaisuus, jonka arvo ylittää 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä vahvistetun määrän.

Jokaisen toimielimen on tarkistutettava yksikköjensä avulla, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

60 artikla

Irtaimen omaisuuden myynnistä on ilmoitettava asianmukaisesti 106 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Toimielinten virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat eivät saa hankkia toimielinten myymää irtainta omaisuutta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa myynti tapahtuu julkisena huutokauppana.

61 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava ilmoitus tai pöytäkirja, joka varainhoidon valvojan on hyväksyttävä, omaisuusluetteloon merkityn omaisuuden luovutuksesta, sen romutuksesta, vuokraamisesta ja varkaudesta tai muiden syiden vuoksi tapahtuneesta katoamisesta.

Ilmoituksessa tai pöytäkirjassa on todettava erityisesti yhteisöjen virkamiehen tai muuhun henkilöstöön kuuluvan tai muun henkilön mahdollinen korvausvelvollisuus.

Annettaessa irtainta omaisuutta tai suuria rakennelmia käytettäviksi korvauksetta, on laadittava sopimus, joka on annettava varainhoidon valvojalle hyväksymismerkintää varten, ja tällaisista tapauksista on ilmoitettava edustajakokoukselle ja neuvostolle vuosittain alustavaa talousarvioesitystä esitettäessä.

62 artikla

Jokainen hankinta, joka koskee 59 artiklassa määritettyä kiinteää tai irtainta omaisuutta, on ennen maksamista merkittävä pysyviin omaisuusluetteloihin.

Laskussa tai liitteenä olevassa asiakirjassa, joka on laadittu menon maksamiseksi, on oltava maininta merkinnästä.

III JAKSO KIRJANPITO

63 artikla

Kirjanpito on pidettävä Euroopan laskentayksikköinä kalenterivuosittain kaksinkertaista kirjanpitomenetelmää noudattaen. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki varainhoitovuoden tulot ja menot. Kirjanpidon on perustuttava todisteena oleviin asiakirjoihin. Tulostili ja tase esitetään laskentayksikköinä.

64 artikla

Talousarvion sekä maksusitoumusten ja perintämääräysten kirjanpitoa koskevat kirjaukset on tehtävä noudattaen tilisuunnitelmaa, jonka luokitellussa nimikkeistössä tehdään selvä ero tasetilien sekä talousarvion kulutilien ja tuottotilien välillä.

Näiden perusteella on voitava laatia kuukausittainen yleinen selvitys tileistä sekä luku luvulta ja momentti momentilta budjettituloja ja -menoja koskeva tilanne, jotka on toimitettava varainhoidon valvojalle.

65 artikla

Lukuun ottamatta 96 ja 102 artiklassa tarkoitettuja ennakkoja, kaikki ennakot on kirjattava väliaikaistilille ja selvitettävä viimeistään ennakon maksua seuraavana varainhoitovuotena, ei kuitenkaan luonteeltaan pysyviä ennakkoja, joita tarkastetaan uudelleen määräajoin.

Edellä 42 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetut ennakot maksatetaan pääsääntöisesti sen hankkeen toteuttamista seuraavan kuuden viikon kuluessa, johon ne on myönnetty.

66 artikla

Yksityiskohtaiset määräykset tilisuunnitelman laatimisesta ja käytöstä määritetään 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

67 artikla

Kirjanpito päätetään varainhoitovuoden päättyessä VI osastossa tarkoitettujen yhteisöjen taseen ja tulostilin laatimiseksi. Tulostili on toimitettava varainhoidon valvojalle.

V OSASTO VARAINHOIDON VALVOJIEN, TULOJEN JA MENOJEN HYVÄKSYJIEN, TILINPITÄJIEN JA ENNAKOIDEN HOITAJIEN VASTUU

68 artikla

Kun tulojen ja menojen hyväksyjä toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä varainhoitoasetusta ja sen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, häneen voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvolliseksi. Samoin menetellään myös, kun tulojen ja menojen hyväksyjä ei laadi saatavia koskevaa asiakirjaa tai ei laadi perintämääräyksiä taikka antaa ne perusteluitta viivästyneinä.

69 artikla

Jokaiseen varainhoidon valvojaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvolliseksi tehtäväänsä hoitaessaan toteuttamiensa toimenpiteiden osalta, erityisesti niissä tapauksissa, joissa hän antaa hyväksymismerkinnän huolimatta siitä, että talousarviomäärärahat ylittyvät.

70 artikla

1 Jokaiseen tilinpitäjään ja avustavaan tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja heidät voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvollisiksi niiden maksujen osalta, jotka he suorittavat noudattamatta 46 artiklan kolmatta kohtaa.

Heihin voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja heidät voidaan saattaa korvausvelvollisiksi, kun heidän hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat tai niiden arvo laskee, jos kyseinen katoaminen tai arvon vähentyminen on aiheutunut heidän tahallisesta virheestään tai törkeästä huolimattomuudestaan.

He ovat samoin edellytyksin vastuussa saamiensa pankki- tai postisiirtotilien käyttöä ja hoitoa koskevien määräysten asianmukaisesta täytäntöönpanosta, ja erityisesti:

a) kun heidän suorittamansa perinnät tai maksut eivät ole vastaaviin perintä- tai maksumääräyksiin merkittyjen määrien mukaisia,

b) kun he suorittavat maksun muulle kuin maksuun oikeutetulle.

2 Jokaiseen ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan tarvittaessa saattaa korvausvelvolliseksi, kun:

a) hän ei asianmukaisten asiakirjojen avulla kykene perustelemaan suorittamiaan maksuja,

b) hän suorittaa maksun muulle kuin maksuun oikeutetulle.

Häneen voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi, kun hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat tai niiden arvo laskee, jos kyseinen katoaminen tai arvon vähentyminen on aiheutunut hänen tahallisesta virheestään tai törkeästä huolimattomuudestaan.

3 Tilinpitäjän, avustavien tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien on otettava itselleen vakuutus tässä artiklassa tarkoitettujen riskien varalta.

Toimielin maksaa vakuutuksesta aiheutuvat ja muut siihen liittyvät kulut 106 artiklassa tarkoitettujen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Tilinpitäjinä, avustavina tilinpitäjinä ja ennakoiden hoitajina toimiville virkamiehille myönnetään erityiskorvaus. Tätä korvausta vastaavat kokonaismäärät merkitään kuukausittain toimielimen kunkin tällaisen virkamiehen nimellä avaamalle tilille sellaisen takuurahaston muodostamiseksi, jonka tarkoituksena on kattaa mahdollinen kassa- tai pankkivajaus, josta kyseinen henkilö on vastuussa, sikäli kun vakuutusyhtiöiden korvaukset eivät kata näitä vajeita.

Näiden takuutilien saamasaldo maksetaan asianomaisille heidän lopettaessaan toimintansa tilinpitäjinä, avustavina tilinpitäjinä tai ennakoiden hoitajina.

4 Ne virkamiesten tai muuhun henkilöstöön kuuluvien ryhmät, jotka voidaan nimetä tilinpitäjiksi tai ennakoiden hoitajiksi määritetään 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

71 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjiin, varainhoidon valvojiin, tilinpitäjiin, avustaviin tilinpitäjiin ja ennakoiden hoitajiin voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja heidät voidaan saattaa korvausvelvollisiksi Euroopan yhteisöjen henkilöstösääntöjen 22, 86-89 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

72 artikla

Jokaisen toimielimen on kahden vuoden kuluessa tulostilin toimittamisesta päätettävä siihen liittyvien toimien osalta vastuuvapauden myöntämisestä tilinpitäjille.

VI OSASTO TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN JA TILINTARKASTUS

73 artikla

Komissio laatii viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 1 päiväksi yhteisöjen tulostilin, johon kuuluvat seuraavat budjettinimikkeistön mukaan jaotellut asiakirjat:

1 tuloja koskeva taulukko, johon sisältyy:

- arvio varainhoitovuoden tuloista,

- tuloja koskevan arvion muutokset, jotka aiheutuvat täydentävistä tai korjaavista lisätalousarvioista,

- varainhoitovuoden kuluessa perityt tulot,

- ne edellisen varainhoitovuoden saatavat, joita ei ole vielä peritty,

- varainhoitovuoden kuluessa todetut saatavat,

- määrät, joita ei ole vielä varainhoitovuoden lopussa peritty.

Tähän taulukkoon liitetään tarvittaessa yhteenveto, josta käy ilmi 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tapahtumien saldot ja bruttomäärät;

2 varainhoitovuoden määrärahojen kehitystä esittäviä taulukoita, joista käyvät ilmi, siten että maksusitoumusmäärärahat, maksumäärärahat ja jaksottamattomat määrärahat eritellään:

- alkuperäiset määrärahat,

- muutokset, jotka aiheutuvat täydentävistä tai korjaavista lisätalousarvioista,

- muutokset, jotka aiheutuvat siirroista,

- varainhoitovuoden lopulliset määrärahat,

- määrärahat, jotka on säilytetty tai siirretty 6 artiklan mukaisesti;

3 menoja koskevia taulukoita, joissa esitetään kyseisen varainhoitovuoden määrärahojen käyttöä ja joista käyvät ilmi, siten, että maksusitoumusmäärärahat, maksumäärärahat ja jaksottamattomat määrärahat eritellään:

- varainhoitovuonna suoritettaviksi tehdyt maksusitoumukset,

- varainhoitovuoden määrärahoista suoritetut maksut,

- varainhoitovuoden maksusitoumusten maksattaminen ja laskelma määristä, joita ei ole vielä maksettu varainhoitovuoden päättyessä,

- maksusitoumusmäärärahat, jotka on säilytetty toisaalta 88 artiklan mukaisesti, ja toisaalta 6 artiklan mukaisesti tehdyllä budjettivallan käyttäjän päätöksellä,

- maksumäärärahat, jotka on siirretty 6 artiklan mukaisesti,

- jaksottamattomat määrärahat, jotka on siirretty 6 artiklan mukaisesti,

- määrärahat, jotka ovat peruuntuneet.

Näihin taulukoihin liitetään tarvittaessa yhteenveto, josta käyvät ilmi 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tapahtumien saldot ja bruttomäärät;

4 taulukoita, joissa esitetään edellisten varainhoitovuosien yhä käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä ja joista käyvät ilmi:

- säilytettyjen tai siirrettyjen määrärahojen määrät, siten että maksusitoumusmäärärahat, maksumäärärahat ja jaksottamattomat määrärahat eritellään,

- sellaiset tehdyt maksusitoumukset, jotka suoritetaan käytettävissä olevista maksusitoumusmäärärahoista,

- siirretyistä maksumäärärahoista ja siirretyistä jaksottamattomista määrärahoista suoritetut maksut,

- edellisen varainhoitovuoden päättyessä vielä maksamattomien määrien maksattaminen ja laskelma määristä, joita ei ole vielä maksettu kuluvan varainhoitovuoden päättyessä,

- käyttämätön ja seuraavaa varainhoitovuotta varten säilytetty määrä,

- peruuntuneiden määrärahojen määrä, siten että maksusitoumusmäärärahat, maksumäärärahat ja jaksottamattomat määrärahat eritellään;

5 liitteenä asiakirja pääomia koskevista toimista ja velkojen hoidosta, josta käyvät ilmi:

- annettujen lainojen määrä,

- otettujen lainojen lyhennysten määrät ja otetuista lainoista aiheutuneet kulut,

- otettujen lainojen määrä,

- annettujen lainojen takaisinmaksuksi lyhennyksinä ja korkoina maksetut määrät.

74 artikla

Kukin toimielin toimittaa viimeistään huhtikuun 1 päivänä komissiolle tämän tarvitsemat tiedot tulostilin ja taseen laatimiseksi, sekä osuutensa 75 artiklassa tarkoitettuun selvitykseen varainhoidosta.

75 artikla

Tulostiliä edeltää selvitys kyseisen varainhoitovuoden varainhoidosta. Se käsittää kunkin toimielimen osalta kaikki kuluneen varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevat tapahtumat. Se esitetään samassa muodossa ja samoja alajaotteluja noudattaen kuin talousarvio.

76 artikla

Komissio laatii 73 artiklassa säädetyssä määräajassa taseen, jossa ilmoitetaan yhteisöjen varat ja velat kuluneen varainhoitovuoden joulukuun 31 päivänä. Se liittää taseeseen samana päivänä laaditun selvityksen tileistä, josta käyvät ilmi tilitapahtumat ja saldot.

77 artikla

Komissio toimittaa viimeistään kesäkuun 1 päivänä edustajakokoukselle, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle tulostilin, selvityksen varainhoidosta sekä taseen.

78 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöön kuuluvat voivat avustaa tilintarkastustuomioistuinta ja sen jäseniä näiden tehtävien hoitamisessa.

Tällaiset henkilöstöön kuuluville uskotut tehtävät on erityisesti vahvistettava ja niiden kesto on rajattava niiden hoitamiseen tarvittavaan aikaan. Tilintarkastustuomioistuimen tai sen jäsenen on ilmoitettava ne viranomaisille, joissa valtuutuksen saaneen toimihenkilön on suoritettava tehtävänsä.

79 artikla

Jokaisen toimielimen on neljännesvuosittain ja viimeistään kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden kuluessa ja viimeisen neljänneksen osalta viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavana kuukautena toimitettava tilintarkastustuomioistuimelle kirjauksia koskevat asiakirjat, erityisesti sellaiset asiakirjat ja todistukset, jotka koskevat talousarvion toteuttamista koskevien säännösten täsmällistä soveltamista ja jotka liittyvät menoihin sitoutumiseen ja menojen maksamiseen sekä tulojen toteamiseen ja perimiseen, jollei asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2891/77 19 artiklasta ja tämän varainhoitoasetuksen 80 artiklasta muuta johdu. Tilintarkastustuomioistuin voi esittää jokaiselle toimielimelle edellä tarkoitettuja asiakirjoja koskevia kysymyksiä.

80 artikla

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksen asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa paikalla. Sen tarkoituksena on todeta tulojen ja menojen laillisuus ja asiallinen oikeellisuus perustamissopimusten määräyksiin, talousarvioon, varainhoitoasetuksiin ja kaikkiin perustamissopimuksen soveltamiseksi annettuihin säädöksiin nähden sekä varmistautua siitä, että varainhoito on ollut moitteetonta.

Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 82 artiklan mukaisesti perehtyä kaikkiin sen tarkastuksen alaisten yksiköiden ja toimielinten varainhoitoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin; sillä on toimivalta kuulla jokaista henkilöstöön kuuluvaa, joka on vastuussa menoa tai tuloa koskevasta tapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä tarkoitetuissa yksiköissä ja toimielimissä soveliaita tarkastusmenetelmiä.

Tilintarkastustuomioistuin voi omasta pyynnöstään olla läsnä komission toteuttaessa toimenpiteitä asetuksen (ETY) N:o 729/70 8 ja 9 artiklan ja asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2891/77 18 ja 19 artiklan soveltamiseksi saadakseen kaikki tiedot, jotka ovat välttämättömiä sille perustamissopimuksissa tai niiden soveltamiseksi annetuissa säädöksissä uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Tätä säännöstä sovelletaan myös jokaisen yhteisöjen perustaman rahaston tarkastukseen.

81 artikla

Tilintarkastustuomioistuin huolehtii, että kaikki talletetut ja kassassa olevat arvopaperit ja varat tarkastetaan tallettajien allekirjoittamia kuitteja taikka kassaa ja arvopapereita koskevia virallisia asiakirjoja vastaan. Se voi suorittaa tällaisia tarkastuksia itse.

82 artikla

Komissio ja muut toimielimet avustavat tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antavat sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tehtäviään suorittaessaan, erityisesti kaikki tiedot, jotka niillä on hallussaan yhteisön sääntelyn mukaisesti suorittamiensa tarkastusten perusteella niissä yksiköissä, jotka osallistuvat yhteisön raha-asioiden hoitoon ja maksavat menoja yhteisöjen puolesta. Niiden on erityisesti annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki sopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitoon vietävät asiakirjat sekä kaikki niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, kaikki omaisuusluettelot ja kaikki yksikköjen hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen tuloslaskelman asiakirjojen perusteella tai paikalla.

Tämän vuoksi sen henkilöstön, jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on erityisesti:

a) avattava kassansa ja esitettävä rahavarat, muut varat ja kaikenlainen aineellinen omaisuus sekä kaikki hallussaan olevat tilikirjat, luettelot ja muut niitä koskevat asiakirjat, ja

b) esitettävä 80 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun täydellisen tarkastuksen toimittamiseksi tarpeellinen kirjeenvaihto ja kaikki muut tarpeelliset asiakirjat.

Vain tilintarkastustuomioistuin saa pyytää b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset yhteisöjen tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat toimielinten yksiköiden ja erityisesti tuloja ja menoja koskevista päätöksistä vastuussa olevan yksikön hallussa.

Tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden tarkastus koskee myös yhteisön toimielinten ulkopuolisten elinten avustuksina saamien yhteisön varojen käyttöä.

Avustuksen myöntäminen yhteisöjen toimielinten ulkopuolisille laitoksille edellyttää, että edunsaajat hyväksyvät tilintarkastustuomioistuimen suorittaman myönnettyjen avustusten määrän käytön tarkastuksen.

83 artikla

1 Tilintarkastustuomioistuimen on ilmoitettava komissiolle ja asianomaisille toimielimille viimeistään heinäkuun 15 päivänä huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä kertomuksessa, jota tarkoitetaan EHTY:n perustamissopimuksen 78 f artiklassa, ETY:n perustamissopimuksen 206 a artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 180 a artiklassa. Kaikkien toimielimien on toimitettava vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään lokakuun 31 päivänä. Komissiota lukuun ottamatta muiden toimielinten on toimitettava tälle vastauksensa samanaikaisesti.

2 Tilintarkastustuomioistuin liittää vuosikertomukseensa arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta.

3 Tilintarkastustuomioistuin voi lisäksi milloin tahansa esittää huomautuksia erityisistä kysymyksistä ja antaa lausuntoja yhteisön toimielimen pyynnöstä.

84 artikla

Tilintarkastustuomioistuin toimittaa viimeistään marraskuun 30 päivänä vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja muille toimielimille vuosikertomuksensa yhdessä vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

85 artikla

Neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta edustajakokous myöntää komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivää. Jos tätä määräaikaa ei voida noudattaa, edustajakokous tai neuvosto ilmoittavat komissiolle syyt päätöksen lykkäämiseen.

Varainhoidon valvoja ottaa huomioon vastuuvapautta koskevassa päätöksessä esitetyt huomautukset.

Toimielimet toteuttavat kaikki aiheelliset toimenpiteet antaakseen vastauksen vastuuvapautta koskevissa päätöksissä esitettyihin huomautuksiin. Ne laativat edustajakokouksen tai neuvoston pyynnöstä kertomuksen näiden huomautusten johdosta toteutetuista toimenpiteistä, ja erityisesti ohjeista, jotka ne ovat osoittaneet talousarvion toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Myös nämä kertomukset toimitetaan tilintarkastustuomioistuimelle.

Jollei kolmannen kohdan toisesta virkkeestä muuta johdu, toimielinten on seuraavan varainhoitovuoden tulostilin liitteessä annettava selvitys vastuuvapautta koskevissa päätöksissä esitettyjen huomautusten johdosta toteutetuista toimenpiteistä.

VII OSASTO TUTKIMUS- JA INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOIHIN SOVELLETTAVIA ERITYISSÄÄNNÖKSIÄ

86 artikla

Jäljempänä 87 artiklassa tarkoitetussa erityisessä luvussa esitettyihin tutkimus- ja investointimäärärahoihin sekä 90 artiklassa tarkoitettuihin rahoitussuunnitelmiin sovelletaan I - VI osastoa ja XI osastoa, jollei toisin ole säädetty tai jos ne eivät ole ristiriidassa tämän osaston erityissäännösten kanssa.

87 artikla

Tutkimus- ja investointitoimintaan liittyvät määrärahat otetaan erityiseen lukuun komission pääluokassa.

Tämä luku käsittää määrärahat, jotka on tarkoitettu tutkimus- ja investointitavoitteiden toteuttamiseen seuraavin tavoin:

a) välitön toiminta, joka sisältää tutkimustyötä koskevat toimintaohjelmat, jotka toteutetaan yhteisen tutkimuskeskuksen neljässä laitoksessa ja jotka rahoitetaan pääsääntöisesti täysin yhteisöjen yleisestä talousarviosta;

b) välillinen toiminta, joka sisältää toimintaohjelmat, jotka toteutetaan kolmansien osapuolien kanssa solmittavien sopimusten yhteydessä ja jotka rahoitetaan pääsääntöisesti osittain yhteisöjen yleisestä talousarviosta;

c) yhdenmukaistettu toiminta, joka sisältää yhteisön pyrkimykset eri jäsenvaltioissa suoritettavien yksittäisten tutkimusten yhteensovittamiseksi ja joiden osalta ainoastaan luonteeltaan hallinnolliset menot rahoitetaan yhteisöjen yleisestä talousarviosta.

Se käsittää lisäksi määrärahat, jotka vastaavat muuta toimintaa, erityisesti kolmansille osapuolille suoritettavia palveluja.

88 artikla

1 Monivuotinen kokonaismääräraha, jäljempänä "erä", avataan kaikkea 87 artiklassa tarkoitettua toimintaa varten, joka vastaa sellaista tutkimus- ja investointitavoitetta, jonka neuvosto on määritellyt ohjelmapäätöksissä tai vastaavissa päätöksissä.

Talousarvion yhteydessä erä edustaa kunkin määrärahan kokonaismäärää tutkimus- ja investointikohteittain, ottaen huomioon mahdolliset rahavarat, jollei neuvoston ohjelmapäätöksissä tai vastaavissa päätöksissä määrittelemä tavoite käsitä monia eri vaiheita, jotka muodostavat kiinteän kokonaisuuden.

2 Talousarviossa vuosittain hyväksytyt määrät tutkimus- ja investointimenojen kattamiseksi käsittävät maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja.

3 Kussakin erässä avatut maksusitoumusmäärärahat on tarkoitettu kattamaan kokonaisuudessaan oikeudelliset velvoitteet, joihin komissio voi sitoutua.

Ne muodostavat sellaisten menojen ylärajan, joihin komissio voi sitoutua asianomaisen varainhoitovuoden aikana vastaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdasta poiketen maksusitoumusmäärärahat pysyvät voimassa, kunnes ne peruuntuvat talousarviomenettelyssä.

4 Maksumäärärahat muodostavat sellaisten menojen ylärajan, jotka voidaan maksaa tai hyväksyä maksettaviksi kunkin varainhoitovuoden kuluessa varainhoitovuoden tai edellisten varainhoitovuosien kuluessa tehtyjen maksusitoumusten kattamiseksi.

Maksumäärärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden päättyessä, jonka talousarvioon ne on otettu, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi.

89 artikla

Edellä 87 artiklassa tarkoitetun erityisen luvun nimikkeistö laaditaan momenttien ja alamomenttien määrittelyn osalta menojen käyttötarkoituksen mukaisesti siten, että se perustuu tutkimus- ja investointitavoitteiden tai muun mainitussa artiklassa tarkoitetun toiminnan toteuttamiseen.

Lisäksi alamomenteissa menot luokitellaan alamomenttien alamomentteihin niiden laadun perusteella.

Kaavio ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta nimikkeistöstä on tämän varainhoitoasetuksen liitteenä. Kaavio on sitova periaatteittensa osalta, erityisesti alajaottelussaan momentteihin, ja ohjeellinen alajaottelussaan alamomentteihin ja alamomenttien alamomentteihin.

90 artikla

1 Edellä 12 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi alustavan talousarvioesityksen tueksi laaditaan rahoitussuunnitelmia. Näitä suunnitelmia, joita tarvittaessa muutetaan vahvistetun talousarvion mukaisesti, käytetään 87 artiklassa tarkoitettuun erityiseen lukuun otettujen määrärahojen hoidossa.

2 Rahoitussuunnitelmiin kuuluu:

a) ensimmäinen osa, joka käsittää jokaisen tutkimus- ja investointitavoitteen toteuttamiseen tai muuhun toimintaan liittyvät määrärahat, mukaan lukien kolmansille osapuolille suoritetut työt, sellaisina kuin ne on avattu 87 artiklassa tarkoitetun luvun momentteihin ja alamomentteihin. Tämän osan nimikkeistö laaditaan 89 artiklan mukaisesti.

b) toinen osa, joka käsittää kokoomatilien muodossa tutkimus- ja investointitavoitteiden ja muun toiminnan toteuttamistapojen käyttöä vastaavat määrärahat. Nämä toteuttamistavat voivat olla:

- tieteellisiä osastoja,

- yleisiä yksikköjä,

- tieteellisiä ja teknisiä tukitoimia;

c) kolmas osa, joka käsittää henkilöstömenoihin käytettävät tilit.

Hallinnon tarpeita varten alamomenttien alamomentit voidaan jaotella luokkiin ja otsakkeisiin rahoitussuunnitelmien kolmessa osassa.

3 Kaikkia toteuttamistapoja vastaa kokoomatili. Jokainen kokoomatili kokoaa määrärahat, jotka on avattu ensimmäisen osan eri momenteissa ja alamomenteissa erityisesti vastaavien toteuttamistapojen käyttämiseksi. Kokoomatilien ja 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tilien sisällä määrärahat luokitellaan niiden laadun mukaan.

4 Henkilöstömenoihin käytettäville tileille tehtävät kirjaukset eivät saa ylittää niitä määriä, jotka on varattu tätä varten rahoitussuunnitelman ensimmäisessä osassa.

Kokoomatileille tehtävät kirjaukset eivät saa ylittää niiden määrärahojen summaa, jotka on otettu rahoitussuunnitelmien ensimmäisen osan momentteihin ja alamomentteihin. Jos määriä on kuitenkin kolmansilta osapuolilta peräisin olevasta lisätulosta johtuen siirretty tai avattu, menoja voidaan lisätä samassa määrin:

- maksusitoumuksina määrällä, joka vastaa kolmansien osapuolien kanssa tehdyissä sopimuksissa määrättyjä palautuksia,

- suoritettavina maksuina määrällä, joka vastaa näistä palautuksista todettujen maksujen määrää.

5 Henkilöstömenoihin käytettäville tileille tehtävät kirjaukset on kuukausittain jaoteltava rahoitussuunnitelmien ensimmäiseen ja toiseen osaan.

Kokoomatileille tehtävät kirjaukset on kuukausittain eriteltävä rahoitussuunnitelman ensimmäisen osan tutkimus- ja investointitavoitteiden sekä muun toiminnan välillä sen mukaan, mikä on niiden osuus toteuttamistapojen käytöstä.

Nämä kirjaukset toimitetaan varainhoidon valvojalle hyväksymismerkintää varten, sen jälkeen tilinpitäjälle.

Rahoitussuunnitelman ensimmäisen osan tutkimus- ja investointitavoitteita ja muuta toimintaa varten tehdyt kirjaukset on kuukausittain kirjattava talousarvioon 87 artiklassa tarkoitetun erityisen luvun momentteihin ja alamomentteihin, laatimalla maksusitoumusehdotuksia ja maksumääräyksiä, jotka toimitetaan varainhoidon valvojalle hyväksymismerkintää varten, sen jälkeen tilinpitäjälle.

6 Tulostiliin liitetään asiakirja jokaiselle kokoomatilille ja henkilöstömenoihin käytettäville tileille kirjattujen tapahtumien tuloksista.

Tästä asiakirjasta käy ilmi kokoomatilien saldojen tarkastaminen ja hyväksyminen.

91 artikla

Edellä 87 artiklassa tarkoitettuun erityiseen lukuun kuuluu momenteittain ja alamomenteittain laadittu alustava erääntymisaikataulu maksusitoumuksista ja suoritettavista maksuista, jossa kunkin erän osalta osoitetaan vastaavien maksusitoumusmäärärahojen ja vastaavien maksumäärärahojen suunniteltu käyttö. Erääntymisaikataulu tarkistetaan vuosittain.

92 artikla

1 Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu, menot suoritetaan seuraavasti:

- maksusitoumuksia voidaan tehdä enintään neljäsosalla jokaisesta määrärahasta, joka esitetään asianomaiselle varainhoitovuodelle arvioitujen maksusitoumusten erääntymisaikataulussa, lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti, ylittämättä talousarvioesityksessä tai, jos sitä ei ole, alustavassa talousarvioesityksessä varattuja määrärahoja;

- maksaminen voidaan suorittaa kuukausittain kultakin 87 artiklassa tarkoitetun erityisen luvun momentilta ja alamomentilta enintään summalla, joka vastaa kahdestoistaosaa niistä vuosittaisista ennakkoarvioista, jotka on otettu tälle varainhoitovuodelle maksujen erääntymisaikataulussa ja joita sovelletaan maksusitoumusmäärärahojen arvioihin.

2 Jos maksusitoumuksia ja maksuja koskevia erääntymisaikatauluja asianomaiselle varainhoitovuodelle ei kuitenkaan ole, 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan toteuttaa enintään asianomaisen varainhoitovuoden talousarvioesitykseen tai, jos sitä ei ole, alustavaan talousarvioesitykseen otettujen määrärahojen määrään asti, tämän toimenpiteen aiheuttamatta sitä, että kuukausittain komission käytettävissä olisi:

- maksusitoumusten tekemisen osalta, määrärahojen kokonaismäärä, joka on suurempi kuin edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otettujen määrärahojen kokonaismäärän neljäsosa, lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti,

- maksujen suorittamisen osalta, määrärahojen kokonaismäärä, joka on suurempi kuin edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otettujen määrärahojen kahdestoistaosa.

93 artikla

1 Kaikkiin siirtoja koskeviin päätöksiin on saatava hyväksymismerkintä varainhoidon valvojalta, joka todistaa, että määrärahat ovat käytettävissä ja että toimenpiteet ovat asianmukaisia ja sovellettavien säännösten ja määräysten mukaisia.

2 Jos varainhoidon valvoja on kuitenkin sitä mieltä, että hän ei voi ennakolta todeta, millaisia seurauksia näistä siirroista aiheutuu rahoitussuunnitelmien kokoomatilien taloudelliselle tasapainolle, hän tyytyy antamaan lausunnon.

Tässä tapauksessa tulojen ja menojen hyväksyjä voi valtuuksiensa rajoissa suorittaa siirtoja yksinomaan omalla vastuullaan, mikäli hän saattaa kuukausittain varainhoidon valvojan käyttöön kaiken tarpeellisen tiedon, jonka perusteella voi todeta tehtyjen siirtojen taloudelliset seuraukset.

Jos varainhoidon valvoja näiden tietojen avulla toteaa missä tahansa kokoomatilissä taloudellista epätasapainoa, hän antaa tästä tilanteesta tiedon tulojen ja menojen hyväksyjälle.

3 Luokkien väliset mukautukset henkilöstömenoja koskevan tilin sisällä sekä kokoomatilien erityismäärärahojen sisällä annetaan tiedoksi varainhoidon valvojalle.

4 Siirtoja voidaan suorittaa jopa varainhoitovuoden päätyttyä, talousarvion viimeisten kirjausten suorittamiseksi sekä kokoomatilien saldojen tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi.

94 artikla

1 Edellä 21 artiklan soveltamiseksi 87 artiklassa tarkoitetun luvun momentteja, alamomentteja ja alamomenttien alamomentteja käsitellään vastaavasti osastoina, lukuina ja momentteina.

2 Poiketen 21 artiklan 2 kohdasta komissio voi talousarvion lopullisen vahvistamisen yhteydessä annetuissa rajoissa ja määrätyin edellytyksin suorittaa määrärahojen siirtoja momentista toiseen ja alamomentista toiseen 87 artiklassa tarkoitetussa erityisessä luvussa, momenttien ja alamomenttien ollessa tällöin nimenomaisesti osoitettuja, mikäli ne liittyvät suoriin toimiin ja lukuun ottamatta erityisten jakoperusteiden mukaan rahoitettuja toimia.

3 Poiketen 21 artiklan 5 kohdasta tässä kohdassa tarkoitettua siirtoja koskevaa kieltoa ei sovelleta 89 artiklan mukaan laatunsa perusteella luokiteltuihin menoihin.

4 Poiketen 52 artiklan a alakohdasta sopimukset voidaan tehdä suoraan, kun sopimuksen kokonaismäärä ei ylitä 30 000 Euroopan laskentayksikköä, kun kyse on tieteellisistä ja teknisistä tarvikkeista sekä urakoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden sellaisten tapausten soveltamista, joissa suora sopiminen on sallittua 52 artiklan b, c ja d alakohdan mukaisesti, ja jollei muuta johdu yleisestä velvollisuudesta huolehtia siinä määrin kuin se on mahdollista ja kaikin asianmukaisin keinoin siitä, että ne hankkijat tai yrittäjät, jotka voivat tarjota sopimukseen sisältyvät palvelut, voivat kilpailla keskenään.

5 Poiketen 54 artiklasta seuraavista sopimuksista on ennen tulojen ja menojen hyväksyjän päätöstä saatava lausunto hankintoja ja sopimuksia käsittelevältä neuvoa-antavalta komitealta, jonka kokoonpano ja toiminta vahvistetaan 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä:

a) luonteeltaan tieteelliset ja tekniset sopimukset, joiden arvo on suurempi kuin 150 000 Euroopan laskentayksikköä sekä kiinteän omaisuuden hankinnat;

b) muita kuin luonteeltaan tieteellisiä tai teknisiä tarvikkeita koskevat sopimukset, joiden arvo on suurempi kuin 30 000 Euroopan laskentayksikköä;

c) muita kuin luonteeltaan tieteellisiä tai teknisiä tarvikkeita koskevat sopimukset, joiden arvo on suurempi kuin 10 000 Euroopan laskentayksikköä ja joihin on sovellettu 52 artiklan c, d ja e alakohtaa.

6 Poiketen 60 artiklan ensimmäisestä kohdasta tieteellisiä ja teknisiä tarvikkeita voi myydä ilman ennakkoilmoitusta tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä, joka on tehty hankintoja ja sopimuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon jälkeen.

VIII OSASTO EUROOPAN MAATALOUDEN OHJAUS- JA TUKIRAHASTON TUKIOSASTOON SOVELLETTAVIA ERITYISSÄÄNNÖKSIÄ

95 artikla

Asetuksen (ETY) N:o 729/70 mukaisesti tätä osastoa on sovellettu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoittamiin menoihin 1 päivästä tammikuuta 1971.

96 artikla

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston määrärahoista tehdään yleiskattavat alustavat maksusitoumukset, jotka vastaavat jäsenvaltioille maksettavia ennakkoja.

Komission päätökset, joissa vahvistetaan näiden ennakkojen määrä asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, vastaavat yhteenlaskettuja alustavia maksusitoumuksia. Varainhoidon valvojan hyväksymismerkinnällä todetaan ainoastaan, että nämä maksusitoumukset vastaavat komission EMOTR-komitean kuulemisen jälkeen päättämien ennakoiden määrää ja että ne eivät ylitä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoon otettujen määrärahojen kokonaismäärälle asetettuja rajoja.

97 artikla

1 Yksiköiden ja toimielimien asetuksen (ETY) N:o 729/70 4 artiklan soveltamiseksi suorittamista menoista tehdään maksusitoumus luvuittain, momenteittain ja alamomenteittain ja niistä tehdään maksamista koskeva kirjaus, sen jälkeen kun jäsenvaltioiden toimittamat yhteenvedot on tarkastettu mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi annettujen säännösten mukaisesti sekä varainhoidon valvojan annettua hyväksymismerkinnän.

Maksusitoumus tehdään kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien yhteenvetojen vastaanottamisesta. Maksamista koskeva kirjaus tehdään pääsääntöisesti samassa määräajassa.

Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tilien tarkastusta ja hyväksymistä.

2 Tässä artiklassa tarkoitetut maksusitoumukset vähennetään 96 artiklassa tarkoitetuista yleiskattavista alustavista maksusitoumuksista.

98 artikla

Menot kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille asetuksen (ETY) N:o 729/70 4 artiklassa tarkoitettujen yksiköiden ja toimielimien joulukuun 31 päivään mennessä suorittamien maksujen perusteella, sikäli kuin päätökset kyseisiin menoihin sitoutumisesta ja niiden hyväksymisestä on toimitettu tilinpitäjälle viimeistään seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

99 artikla

Mahdolliset erot 98 artiklan mukaisesti tietyn varainhoitovuoden tileille kirjattujen menojen sekä komission asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn tilien tarkastuksen ja hyväksymisen yhteydessä hyväksymien menojen välillä, kirjataan lisäyksenä tai vähennyksenä sen varainhoitovuoden menoihin, jonka kuluessa tilit tarkastetaan ja hyväksytään.

100 artikla

1 Määrärahat, jotka on sidottu yleiskattavasti 96 artiklan mukaisesti ja joita ei budjettinimikkeistön mukaan ole sidottu 97 artiklan mukaisesti ennen seuraavan varainhoitovuoden huhtikuun 1 päivää, säilytetään alkuperäiselle varainhoitovuodelle kirjattavien menojen kirjaamiseksi.

2 Tällaiset menot ylittävä määräraha peruuntuu alkuperäiseltä varainhoitovuodelta.

Tätä määrää vastaava yleiskattava alustava maksusitoumus suoritetaan kuluvan varainhoitovuoden määrärahoista.

101 artikla

1 Tietyssä menoluvussa avattuja määrärahoja ei voida sitoa muihin menolukuihin.

Komissio voi kuitenkin tehdä neuvostolle viimeistään kuukautta ennen seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivää ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä luvusta toiseen.

Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä kolmen viikon kuluessa. Jos neuvosto ei tee päätöstä tässä määräajassa, määrärahojen siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

Neuvosto antaa edustajakokoukselle tiedon näistä siiroista.

2 Kussakin luvussa siirrot momentista toiseen tehdään komission viimeistään maaliskuun 31 päivänä asetuksen (ETY) N:o 729/70 13 artiklassa tarkoitettua menettelytapaa noudattaen tekemällä päätöksellä.

Komissio antaa budjettivallan käyttäjälle tiedon näistä siirroista.

IX OSASTO ELINTARVIKEAPUUN SOVELLETTAVIA ERITYISSÄÄNNÖKSIÄ

102 artikla

Kustakin elintarvikeapua koskevasta toimintaohjelmasta tehdään niin pian kuin mahdollista ehdotus maksusitoumukseksi 32 - 35 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

Jäsenvaltioille maksettavat ennakot on vähennettävä kokonaisuudessaan edellä mainituista maksusitoumuksista kuitenkin niin, ettei niiden määrä saa ylittää näiden maksusitoumusten määrää.

Sellaisten menojen maksuksi kirjaamiseen, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet komission niiden käyttöön ennakoiksi antamilla varoilla, sekä tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen sovelletaan 97, 98 ja 99 artiklaa.

Komissio voi päättää siirroista momentista toiseen elintarvikeapuun liittyvässä luvussa seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivään asti.

X OSASTO EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTOON SOVELLETTAVIA ERITYISSÄÄNNÖKSIÄ

103 artikla

1 Seuraavia erityissäännöksiä sovelletaan Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston toimintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän varainhoitoasetuksen säännösten soveltamista.

2 Toimiston määrärahat, joiden kokonaismäärä otetaan erityiseen budjettikohtaan talousarvion komission pääluokassa, merkitään yksityiskohtaisesti tähän pääluokkaan kuuluvaan liitteeseen. Tämän erityisen budjettikohdan määrärahoja voidaan siirtää 21 artiklassa määritetyin edellytyksin.

Tämä liite esitetään tulojen ja menojen yhteenvedon muodossa, jaoteltuna samalla tavoin kuin talousarvion pääluokat.

Tähän liitteeseen otetut määrärahat kattavat toimiston koko rahoitustarpeen sen huolehtiessa tehtävästään antaa palveluja yhteisöjen toimielimille, sellaisena kuin se on toimiston perustamisesta 16 päivänä tammikuuta 1969 tehdyssä päätöksessä(8) määritelty. Varainhoitovuoden kuluessa arvioita voi tarvittaessa muuttaa toimiston johtokunta, joka päättää näiden muutosten vuoksi liitteessä välttämättömistä siirroista.

3 Selvitysosassa, joka liittyy siihen erityiseen budjettikohtaan, jolle toimiston kaikki määrärahat on otettu, on 5 kohdassa tarkoitetun analyyttisen kirjanpidon arvioihin perustuva arvio toimiston kullekin toimielimelle suorittamista palveluista johtuvista kustannuksista.

Näiden palvelujen kokonaiskustannukset vastaavat toimiston kokonaismenoja, jotka merkitään sen menotaulukkoon.

Alustavan talousarvioesityksen tueksi toimitetaan asiakirja niistä taustatiedoista, joiden perusteella toimiston suorittamien palvelujen jakautuminen toimielimien kesken on arvioitu.

4 Kukin toimielin ottaa omaan pääluokkaansa muodollisen määrärahan, joka on ohjeellinen ja joka vastaa alustavaa arviota toimiston toimielimelle suorittamista palveluista asianomaisen varainhoitovuoden aikana.

5 Toimisto laatii menoistaan analyyttisen kirjanpidon, jonka avulla on mahdollista määrittää sen kullekin toimielimelle suorittamien palvelujen osuus. Johtokunta vahvistaa ehdot, joiden mukaisesti kirjanpito laaditaan.

Toimisto toimittaa analyyttisen kirjanpidon tulokset tiedoksi kyseisille toimielimille.

6 Johtokunnan ehdotuksesta komissio siirtää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan toimiston liitteeseen otettujen määrärahojen osalta toimiston johtajalle ja vahvistaa tämän valtuutuksen rajat ja ehdot.

Kukin toimielin säilyttää tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan niiden menojen osalta, jotka kirjataan kaikkia sellaisia töitä koskeviin julkaisutoimintaan osoitettuihin määrärahoihin, jotka toimiston välityksellä uskotaan ulkopuolisille. Se toimielin, joka on tehnyt julkaisut, käyttää uudelleen niiden myynnistä saatavat nettotulot 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7 Varainhoidon valvoja siirtää toimivaltaa virkamiehelle, joka on vastuussa menoihin sitoutumisesta ja menojen hyväksymisestä sekä toimiston tulojen valvonnasta.

Toimiston johtokunnan ehdotuksesta komissio nimeää avustavan tilinpitäjän, joka on vastuussa erityisesti tulojen perinnästä ja toimiston suoraan maksamien menojen suorittamisesta.

8 Toimiston omien käteisvarojen hankkimiseksi komissio voi johtokunnan ehdotuksesta avata toimiston nimissä pankkitilejä tai postisiirtotilejä.

Komissio siirtää säännöllisesti varoja tileille toimiston esittämien varoja koskevien pyyntöjen perusteella. Määrärahojen siirrot eivät voi ylittää komission talousarvioon tätä tarkoitusta varten otettujen määrärahojen kokonaismäärää.

Toimisto ja komissio selvittävät keskenään käteiskassan saldon varainhoitovuoden lopussa.

9 Toimiston tulostili sekä tase muodostavat olennaisen osan yhteisöjen 73 ja 76 artiklassa tarkoitetuista tulostilistä ja taseesta.

10 Toimiston johtokunta määrittää edeltävien säännöksien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä julkaisujen myyntiä ja vastaavan kirjanpidon laatimista koskevat erityissäännökset.

XI OSASTO SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSIÄ

104 artikla

Edustajakokous ja neuvosto voivat vaatia, että niille toimitetaan tiedoksi kaikki tiedot ja selvitykset jotka liittyvät niiden toimivaltaan kuuluviin talousarviokysymyksiin.

Neuvostoa voi sen tehtävässä avustaa pysyvien edustajien komitean yhteyteen perustettu komitea.

105 artikla

Edustajakokous, neuvosto ja komissio antavat tilintarkastustuomioistuimelle, kukin itseään koskevien asioiden osalta, mahdollisimman pian tiedon kaikista tekemistään päätöksistä ja kaikista 3 artiklan, 6 artiklan 3 ja 8 kohdan sekä 8, 14 ja 21 artiklan mukaisesti toteuttamistaan toimenpiteistä.

Tulojen ja menojen hyväksyjien, varainhoidon valvojien, tilinpitäjien ja ennakoiden hoitajien nimeämisestä sekä 18, 19, 20 ja 49 artiklan mukaan tehdyistä valtuutuksista ja nimeämisistä on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle.

Komissio saattaa tilintarkastustuomioistuimen tietoon 106 artiklassa säädetyt yksityiskohtaiset säännöt. Lisäksi toimielinten on toimitettava tilintarkastustuomioistuimelle vahvistamansa varainhoitoa koskevat sisäiset säännöt.

106 artikla

Komissio vahvistaa tämän varainhoitoasetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuullen edustajakokousta ja neuvostoa ja saatuaan lausunnon muilta toimielimiltä.

107 artikla

Edustajakokous ja neuvosto tarkastelevat joka kolmas vuosi komission ehdotuksen perusteella tätä varainhoitoasetusta. Neuvosto antaa asetukset tämän varainhoitoasetuksen muuttamisesta noudatettuaan ensin neuvottelumenettelyä, jos edustajakokous pyytää sitä.

108 artikla

1 Varainhoitovuoden 1977 päätyttyä komissio laatii selvityksen maksetuista määristä, josta käy ilmi erotus jäsenvaltioiden tosiasiallisesti maksamien määrien ja sen välillä, mitä niiden tulostilien mukaan olisi pitänyt maksaa kyseisinä varainhoitovuosina. Tämän jälkeen erotus tarkastetaan ja hyväksytään.

Marraskuussa ja joulukuussa 1977 todetuista omista varoista peräisin oleviin tuloihin sovelletaan 5 artiklan 2 kohtaa; nämä tulot kirjataan varainhoitovuoden 1978 tileille.

2 Tämän varainhoitoasetuksen säännöksiä tarkastellaan uudelleen perustamissopimuksissa tätä varten määrättyjen menettelyjen mukaisesti sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin on antanut niistä lausuntonsa.

Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämisen jälkeisen valvonnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

3 Sidotut määrärahat, joita ei ole maksettu varainhoitovuoden 1977 lopussa, katsotaan ilman eri toimenpiteitä siirretyiksi määrärahoiksi 6 artiklan 1 alakohdan c alakohdan perusteella.

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston määrärahat, jotka on otettu varainhoitovuoden 1976 talousarvioon ja edellisten vuosien talousarvioihin, siirretään seuraavin edellytyksin:

a) jos ne vastaavat tehdyistä maksusitoumuksista suoritettavaksi jääviä maksuja, ne siirretään ilman eri toimenpiteitä viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden joulukuun 31 päivästä, jonka aikana ne on sidottu;

b) tämän jakson päätyttyä komissio voi antaa neuvostolle ja toimittaa edustajakokoukselle 1 päivään toukokuuta mennessä luettelon yhä sidottuina olevista määrärahoista, joiden asianmukaisesti perusteltua siirtämistä pyydetään. Asiasta päätetään 6 artiklan 3 alakohdan toisen alakohdan mukaisesti.

4 Vuoden 1976 talousarviossa avatut ja 25 päivänä huhtikuuta 1973 annetun varainhoitoasetuksen 104 artiklan perusteella varainhoitovuoden 1978 tapahtumista vähennettävät Euroopan sosiaalirahastoa varten hyväksytyt maksusitoumukset pysyvät voimassa sen varainhoitovuoden aikana, jolle ne on myönnetty, ja näiden hyväksymisten perusteella maksusitoumuksiin käytettyjen määrärahojen määrät lisätään sen varainhoitovuoden maksusitoumusmäärärahoihin, jolle ne on avattu.

5 Poikkeuksellisesti Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston osalta maatalouden rakenteen parantamiseen varatut määrärahat, jotka ovat peräisin aikaisemmilta varainhoitovuosilta ja joita ei asianomaisen varainhoitovuoden aikana sidota, otetaan erityisesti talousarvion selvitysosaan.

6 Euroopan aluekehitysrahastoa varten vuosien 1976 ja 1977 talousarvioon otetut maksusitoumusmäärärahat, joita ei ole sidottu sen varainhoitovuoden lopussa, jota varten ne on talousarvioon otettu, ovat käytettävissä kahden seuraavan varainhoitovuoden aikana.

7 Edellytykset Euroopan laskentayksikön soveltamiseksi tuloihin ja menoihin määritetään 106 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

109 artikla

Kumotaan seuraavat:

- Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettava 25 päivänä huhtikuuta 1973 annettu varainhoitoasetus(9) sekä sitä muuttanut 18 päivänä maaliskuuta 1975 annettu varainhoitoasetus(10),

- kaikki muut tämän varainhoitoasetuksen kanssa ristiriidassa olevat säännökset.

110 artikla

Tämä varainhoitoasetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.

Tämä varainhoitoasetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 1977.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. CHABERT

(1) EYVL N:o C 6, 10.1.1977, s. 20

(2) EYVL N:o C 89, 22.4.1975, s. 1

(3) EYVL N:o L 104, 24.4.1975, s. 35

(4) EYVL N:o L 94, 28.4.1970, s. 19

(5) EYVL N:o L 336, 27.12.1977, s. 1

(6) EYVL N:o L 315, 5.12.1975, s. 1

(7) EYVL N:o C 21, 30.1.1976, s. 4

(8) EYVL N:o L 13, 18.1.1969, s. 19

(9) EYVL N:o L 116, 1.5.1973, s. 1

(10) EYVL N:o L 73, 21.3.1975, s. 45

LIITE

Varainhoitoasetuksen 89 artiklassa säädetty budjettinimikkeistö

>TAULUKON PAIKKA>

Menojen luokittelu niiden laadun perusteella (89 artiklan toinen kohta)

>TAULUKON PAIKKA>