21988A1031(01)

OTSONIKERROKSEN SUOJELUA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS JOHDANTO

TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN OSAPUOLET,

JOTKA OVAT TIETOISIA otsonikerroksen muutoksista johtuneista vahingollisista vaikutuksista ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja jotka

PALAUTTAVAT MIELIIN Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristön suojelua koskevan konferenssin antaman julistuksen asiaankuuluvat määräykset ja etenkin 21. periaatteen, jossa määrätään, että "valtioilla on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan täysivaltainen oikeus hyödyntää omia luonnonvarojaan oman ympäristöpolitiikkansa mukaisesti ja velvollisuus huolehtia siitä, että niiden lainkäyttövallan tai valvonnan alainen toiminta ei vahingoita muiden valtioiden tai kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella olevien alueiden ympäristöä",

OTTAVAT HUOMIOON kehitysmaiden olot ja erityistarpeet,

PITÄVÄT MIELESSÄ sekä kansainvälisissä että kansallisissa järjestöissä parhaillaan tehtävän työn ja tutkimuksen ja etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmaan sisältyvän otsonikerrosta koskevan maapallonlaajuisen toimintasuunnitelman,

PITÄVÄT MIELESSÄ MYÖS sen, että kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on jo ryhdytty varotoimiin otsonikerroksen suojelemiseksi,

OVAT TIETOISIA, että toimet otsonikerroksen suojelemiseksi ihmisen toiminnasta aiheutuvilta muutoksilta edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä ja toimintaa ja että toimien pitäisi perustua asiaankuuluviin tieteellisiin ja teknisiin näkökohtiin,

OVAT TIETOISIA MYÖS siitä, että otsonikerrosta ja sen muutoksista mahdollisesti aiheutuvia haittoja koskevan tieteellisen tiedon lisäämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta ja seurantaa ja

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä otsonikerroksen muutoksista aiheutuvilta haitoilta,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa:

1. "otsonikerros" tarkoittaa ilmakehän rajakerroksen yläpuolella olevaa ilmakehän otsonikerrosta;

2. "haitat" tarkoittavat fysikaalisen ympäristön tai eliöstön muutoksia, muun muassa ilmastonmuutoksia, joilla on huomattavia haittavaikutuksia ihmisten terveydelle tai luonnonvaraisen tai hoidetun eloyhteisön koostumukseen, elinvoimaisuudelle ja tuotantokykyyn tai ihmiskunnalle hyödyllisille aineille;

3. "vaihtoehtoinen tekniikka tai laitteisto" tarkoittaa tekniikkaa tai laitteistoa, jota käyttämällä voidaan vähentää tai tehokkaasti poistaa sellaisten aineiden päästöjä, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa haittoja otsonikerrokselle;

4. "vaihtoehtoiset aineet" tarkoittavat aineita, jotka vähentävät tai joiden avulla voidaan poistaa tai välttää otsonikerrokselle aiheutuvia haittoja;

5. "osapuolet" tarkoittavat tämän yleissopimuksen osapuolia, jollei asiayhteydestä toisin ilmene;

6. "alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö" tarkoittaa jonkin alueen täysivaltaisten valtioiden perustamaa järjestöä, joka on toimivaltainen tämän yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen alaan kuuluvissa asioissa ja jolla on järjestön sisäisen menettelytavan mukaan asianmukainen valtuutus allekirjoittaa, ratifioida ja hyväksyä kyseiset sopimukset tai liittyä niihin;

7. "pöytäkirjat" tarkoittavat tämän yleissopimuksen pöytäkirjoja.

2 artikla

Yleiset velvoitteet

1. Osapuolet ryhtyvät asianmukaisiin toimiin tämän yleissopimuksen ja niiden voimassa olevien pöytäkirjojen määräysten mukaisesti, joiden osapuolena ne ovat, ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi haitoilta, jotka johtuvat tai saattavat johtua otsonikerroksen todellisia tai todennäköisiä muutoksia aiheuttavasta ihmisen toiminnasta.

2. Tätä varten osapuolet käytettävissään olevin keinoin ja mahdollisuuksiensa mukaan:

a) harjoittavat yhteistyössä seurantaa, tutkimusta ja tietojen vaihtoa, jotta ne kykenevät paremmin ymmärtämään ja arvioimaan ihmisen toiminnan vaikutusta otsonikerrokseen ja otsonikerroksen muutosten vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön;

b) ryhtyvät asianmukaisiin lainsäädäntö- tai hallintotoimiin ja yhteistyössä yhdenmukaistavat asianmukaisia toimintalinjoja toimivaltaansa tai valvontaansa kuuluvan ihmisen toiminnan valvomiseksi, rajoittamiseksi, vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi, jos käy ilmi, että toiminta aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa otsonikerroksen todellisista tai todennäköisistä muutoksista johtuvia haittoja;

c) kehittävät yhteistyössä sovittuja toimia, menettelytapoja ja standardeja tämän yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi, tavoitteena pöytäkirjojen ja liitteiden hyväksyminen; sekä

d) toimivat yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten elinten kanssa tämän yleissopimuksen ja niiden pöytäkirjojen tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi, joiden osapuolena ne ovat.

3. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät millään tavoin vaikuta osapuolten oikeuteen ryhtyä kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtionsisäisiin toimiin 1 ja 2 kappaleessa mainittujen toimien lisäksi. Ne eivät myöskään vaikuta valtionsisäisiin lisätoimiin, joihin osapuoli on jo ryhtynyt, kunhan nämä eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen velvoitusten kanssa.

4. Tämän artiklan soveltamisen tulee perustua asiaankuuluviin tieteellisiin ja teknisiin näkökohtiin.

3 artikla

Tutkimus ja seuranta

1. Osapuolet sitoutuvat, siten kuin on tarkoituksenmukaista, aloittamaan seuraavassa lueteltuja seikkoja koskevan tutkimuksen ja seurannan sekä olemaan tässä yhteistyössä suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten elinten kautta:

a) fysikaaliset ja kemialliset prosessit, jotka voivat vaikuttaa otsonikerrokseen;

b) ihmisen terveys ja muut biologiset vaikutukset, jotka aiheutuvat otsonikerroksen muutoksista, erityisesti ne muutokset, jotka aiheutuvat biologisia vaikutuksia omaavan ultraviolettisäteilyn (UV-B) muutoksista;

c) otsonikerroksen muutosten ilmastolliset vaikutukset;

d) otsonikerroksen muutosten ja siitä johtuvien UV-B-säteilyn muutosten vaikutukset ihmiskunnalle hyödyllisiin luonnon- ja tekoaineisiin;

e) aineet, menetelmät, prosessit ja toiminnat, jotka voivat vaikuttaa otsonikerrokseen, ja niiden kerrannaisvaikutukset;

f) vaihtoehtoiset aineet ja vaihtoehtoinen tekniikka;

g) asiaan liittyvät yhteiskunnallis-taloudelliset seikat;

ja kuten I ja II liitteissä on edelleen eritelty.

2. Osapuolet sitoutuvat edistämään tai laatimaan, siten kuin on tarkoituksenmukaista, suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten elinten kautta ja ottaen kaikin tavoin huomioon valtionsisäisen lainsäädännön ja kansallisen sekä kansainvälisen vireillä olevan alan olennaisen toiminnan yhteisiä tai toisiaan täydentäviä ohjelmia otsonikerroksen tilan ja muiden asiaan kuuluvien parametrien seurannaksi, siten kuin I liitteessä on tarkemmin selostettu.

3. Osapuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten elinten kautta, jotta tutkimus- ja havaintotiedot saadaan kerätyksi, varmennetuksi ja välitetyksi edelleen asianomaisten eri puolilla maailmaa sijaitsevien tietokeskusten kautta säännöllisesti ja viivytyksittä.

4 artikla

Oikeudellinen, tieteellinen ja tekninen yhteistyö

1. Osapuolet helpottavat ja rohkaisevat tähän yleissopimukseen liittyvien tieteellisten, teknisten, yhteiskunnallis-taloudellisten, kaupallisten ja oikeudellisten tietojen vaihtoa siten kuin II liitteessä on täsmennetty. Tiedot toimitetaan osapuolten sopimille elimille. Elimen, joka vastaanottaa lähettäjäosapuolen luottamuksellisina pitämiä tietoja, on huolehdittava siitä, että niitä ei luovuteta edelleen, ja säilytettävä ne niiden luottamuksellisuuden suojaamiseksi kunnes ne annetaan kaikkien osapuolten käyttöön.

2. Osapuolet edistävät yhteistyössä, joko suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten elinten kautta tekniikan ja tietämyksen kehittämistä ja siirtoa omien lakiensa, määräystensä ja menettelytapojensa mukaisesti sekä ottaen erityisesti huomioon kehitysmaiden tarpeet. Yhteistyötä tehdään erityisesti

a) helpottamalla muiden osapuolten mahdollisuuksia hankkia vaihtoehtoista tekniikkaa;

b) antamalla tietoja vaihtoehtoisesta tekniikasta ja laitteista sekä toimittamalla niitä käsitteleviä käsikirjoja tai oppaita;

c) toimittamalla tutkimuksiin ja seurantaan tarvittavia laitteita ja välineitä; ja

d) tieteellistä ja teknistä henkilökuntaa asianmukaisesti kouluttamalla.

5 artikla

Tietojen lähettäminen

Osapuolet toimittavat sihteeristön kautta 6 artiklan mukaisesti perustetulle osapuolten kokoukselle tietoja toimista, joihin ne ovat ryhtyneet tämän yleissopimuksen ja niiden pöytäkirjojen täytäntöönpanemiseksi, joiden osapuolena ne ovat, sellaisessa muodossa ja niin usein kuin kunkin asiakirjan osapuolet kokouksissaan päättävät.

6 artikla

Osapuolten kokous

1. Tällä yleissopimuksella perustetaan osapuolten kokous. Osapuolten kokouksen ensimmäisen istunnon kutsuu koolle 7 artiklan mukaisesti nimetty väliaikainen sihteeristö viimeistään vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Sen jälkeen osapuolten kokouksen säännölliset istunnot pidetään kokouksen ensimmäisessä istunnossaan päättämin säännöllisin väliajoin.

2. Osapuolten kokouksen ylimääräiset istunnot pidetään, kun osapuolten kokous pitää niitä tarpeellisena tai kun jokin osapuoli on esittänyt kirjallisen pyynnön edellyttäen, että vähintään kolmannes osapuolista ilmoittaa kuuden kuukauden kuluessa siitä kun sihteeristö on välittänyt osapuolille tiedon, että ne kannattavat pyyntöä.

3. Osapuolten kokous hyväksyy yksimielisesti työjärjestyksensä sekä omaa ja mahdollisesti perustamiensa lisäelinten varainhoitoa koskevat säännökset ja sihteeristön toimintaa säätelevät varainhoitomääräykset.

4. Osapuolten kokous seuraa jatkuvasti tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja lisäksi:

a) päättää siitä muodosta ja niistä ajoista, joita sovelletaan 5 artiklan mukaan annettavien tietojen lähettämiseen ja käsittelee nämä tiedot sekä lisäelinten antamat selvitykset;

b) tarkastelee otsonikerrosta, sen mahdollisia muutoksia ja muutosten mahdollisia vaikutuksia koskevia tutkimustietoja;

c) edistää 2 artiklan mukaisesti sellaisten asianmukaisten toimintalinjojen, menettelytapojen ja toimien yhdenmukaistamista, jotka tähtäävät otsonikerroksen todellisia tai todennäköisiä muutoksia aiheuttavien aineiden päästöjen vähentämiseen, ja suosittaa muita tähän yleissopimukseen liittyviä toimia;

d) hyväksyy 3 ja 4 artiklan mukaisia tutkimusta, seurantaa, tieteellistä ja teknistä yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja teknologian ja tiedon siirtoa koskevia ohjelmia;

e) tarpeen mukaan käsittelee ja hyväksyy 9 ja 10 artiklan mukaisesti tämän yleissopimuksen ja sen liitteiden muutokset;

f) käsittelee pöytäkirjojen ja niiden liitteiden muutokset sekä, jos niin päätetään, suosittaa niiden hyväksymistä kyseisen pöytäkirjan osapuolille;

g) tarpeen mukaan käsittelee ja hyväksyy 10 artiklan mukaisesti tähän yleissopimukseen uusia liitteitä;

h) tarpeen mukaan käsittelee ja hyväksyy pöytäkirjat 8 artiklan mukaisesti;

i) perustaa sellaisia lisäelimiä kuin tämän yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi pidetään tarpeellisena;

j) pyytää tarpeen mukaan palveluita toimivaltaisilta kansainvälisiltä elimiltä ja tieteellisiltä toimikunnilta, etenkin Maailman ilmatieteelliseltä järjestöltä, Maailman terveysjärjestöltä ja Otsonikerrosta koskevia asioita koordinoivalta toimikunnalta tieteellisessä tutkimuksessa, seurannassa ja muussa tämän yleissopimuksen tavoitteisiin olennaisesti liittyvässä toiminnassa sekä hyödyntää soveltuvin osin näiltä elimiltä ja toimikunnilta saamiaan tietoja; ja

k) harkitsee lisätoimia, joita saatetaan tarvita tämän yleissopimuksen tarkoitusperien saavuttamiseksi, sekä päättää niihin ryhtymisestä.

5. Yhdistyneet Kansakunnat, sen erityisjärjestöt ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö sekä kaikki valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen osapuolina, voivat lähettää osapuolten kokouksen istuntoihin tarkkailijan edustamaan itseään. Kaikki kansalliset tai kansainväliset, hallitusten väliset elimet tai järjestöt taikka kansalaisjärjestöt, joilla on asiantuntemusta otsonikerroksen suojeluun liittyvillä aloilla ja jotka ovat ilmoittaneet sihteeristölle haluavansa olla tarkkailijana osapuolten kokouksen istunnossa, voivat osallistua istuntoihin, jollei vähintään kolmannes läsnä olevista osapuolista sitä vastusta. Tarkkailijoiden pääsystä ja osallistumisesta määrätään osapuolten kokouksen hyväksymässä työjärjestyksessä.

7 artikla

Sihteeristö

1. Sihteeristön tehtävänä on:

a) järjestää 6, 8, 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut istunnot ja huolehtia palveluista niissä;

b) laatia ja toimittaa edelleen selvitykset, jotka perustuvat 4 ja 5 artiklan mukaisesti saatuihin sekä 6 artiklan mukaisesti perustettujen lisäelinten istunnoista saatuihin tietoihin;

c) huolehtia pöytäkirjoissa sille määrätyistä tehtävistä;

d) laatia selvitykset toimista, joihin se on ryhtynyt tässä yleissopimuksessa sille määrättyjen tehtävien täyttämiseksi, ja esittää ne osapuolten kokoukselle;

e) huolehtia tarvittavasta koordinoinnista muiden asiaan liittyvien kansainvälisten elinten kanssa ja varsinkin tehdä sellaisia hallinnollisia järjestelyjä ja sopimuksia kuin sen tehtävien tehokas hoitaminen edellyttää; ja

f) hoitaa muita osapuolten kokouksen sille määräämiä tehtäviä.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma huolehtii väliaikaisesti sihteeristön tehtävistä 6 artiklan mukaisesti pidettävän osapuolten kokouksen ensimmäisen säännöllisen istunnon päättymiseen saakka. Osapuolten kokous nimeää ensimmäisessä säännöllisessä istunnossaan sihteeristön niiden sillä hetkellä olemassa olevien toimivaltaisten järjestöjen joukosta, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa hoitaa tämän yleissopimuksen sihteeristön tehtäviä.

8 artikla

Pöytäkirjojen hyväksyminen

1. Osapuolten kokous voi istunnossaan hyväksyä pöytäkirjoja 2 artiklan mukaisesti.

2. Sihteeristö lähettää pöytäkirjaehdotuksen tekstin osapuolille vähintään kuutta kuukautta ennen istuntoa.

9 artikla

Yleissopimuksen tai pöytäkirjojen muuttaminen

1. Jokainen osapuoli voi ehdottaa tämän yleissopimuksen tai jonkin pöytäkirjan muuttamista. Muutoksissa tulee ottaa asianmukaisesti huomioon muun muassa asiaan kuuluvat tieteelliset ja tekniset näkökohdat.

2. Tämän yleissopimuksen muutokset hyväksytään osapuolten kokouksessa. Pöytäkirjojen muutokset hyväksytään kyseisen pöytäkirjan osapuolten kokouksessa. Sihteeristö toimittaa tätä yleissopimusta tai pöytäkirjaa koskevan muutosehdotuksen tekstin osapuolille, ellei pöytäkirjassa toisin määrätä, vähintään kuutta kuukautta ennen kokousta, jossa se esitetään hyväksyttäväksi. Sihteeristö toimittaa muutosehdotukset myös tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille valtioille tiedoksi.

3. Osapuolet pyrkivät kaikin keinoin pääsemään yksimielisesti sopimukseen tätä yleissopimusta koskevista muutosehdotuksista. Jos kaikki keinot yksimielisyyteen pääsemiseksi on käytetty eikä sopimukseen ole päästy, muutos hyväksytään viime kädessä kokouksessa läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kolmen neljänneksen ääntenenemmistöllä, ja tallettaja toimittaa sen kaikille sopimuspuolille ratifioitavaksi tai hyväksyttäväksi.

4. 3 kappaleessa mainittua menettelyä sovelletaan kaikkien pöytäkirjojen muutoksiin. Niiden hyväksymiseksi riittää kuitenkin kokouksessa läsnä olevien ja äänestävien pöytäkirjan osapuolten kahden kolmanneksen enemmistö.

5. Muutosten ratifioinnista tai hyväksymisestä ilmoitetaan tallettajalle kirjallisesti. 3 tai 4 kappaleen mukaisesti hyväksytyt muutokset tulevat voimaan ne hyväksyneiden osapuolten välillä yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun tallettaja on saanut tiedon, että vähintään kolme neljännestä tämän yleissopimuksen tai, ellei pöytäkirjassa toisin määrätä, vähintään kaksi kolmannesta kyseisen pöytäkirjan osapuolista, on ne ratifioinut tai hyväksynyt. Sen jälkeen muutokset tulevat voimaan muiden osapuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun osapuoli on tallettanut muutoksia koskevat ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

6. Tässä artiklassa "läsnä olevat ja äänestävät osapuolet" tarkoittavat läsnä olevia, puolesta tai vastaan äänestäviä osapuolia.

10 artikla

Liitteiden hyväksyminen ja muuttaminen

1. Tämän yleissopimuksen tai pöytäkirjojen liitteet ovat tämän yleissopimuksen tai kyseisen pöytäkirjan erottamaton osa, ja jollei nimenomaan toisin määrätä, viitattaessa tähän yleissopimukseen tai sen pöytäkirjoihin viitataan samalla niiden liitteisiin. Liitteissä rajoitutaan käsittelemään tieteellisiä, teknisiä ja hallinnollisia asioita.

2. Ellei jossakin pöytäkirjassa sen liitteiden osalta toisin määrätä, uusien tämän yleissopimuksen liitteiden tai pöytäkirjan liitteiden ehdottamiseen, hyväksymiseen ja voimaantuloon sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a) ehdotukset tämän yleissopimuksen liitteiksi tehdään ja hyväksytään 9 artiklan 2 ja 3 kappaleessa määrätyllä tavalla, kun taas ehdotukset pöytäkirjojen liitteiksi tehdään ja hyväksytään 9 artiklan 2 ja 4 kappaleessa määrätyllä tavalla;

b) sopimuspuolen, joka ei voi hyväksyä uutta tämän yleissopimuksen liitettä tai sellaisen pöytäkirjan liitettä, jonka osapuolena se on, tulee ilmoittaa asiasta tallettajalle kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tallettaja on ilmoittanut liitteen hyväksymisestä. Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille osapuolille tällaisista ilmoituksista. Sopimuspuoli voi milloin tahansa peruuttaa aiemman kieltäytymisensä ilmoittamalla hyväksyvänsä liitteen, minkä jälkeen liite tulee sen osalta voimaan;

c) liite tulee voimaan kaikkien tämän yleissopimuksen tai kyseisen pöytäkirjan osapuolten osalta, jotka eivät ole tehneet b kohdan määräyksen mukaista ilmoitusta, kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on lähettänyt hyväksymisilmoituksen.

3. Tämän yleissopimuksen tai sen pöytäkirjan liitteiden muutosten ehdottamista, hyväksymistä ja voimaantuloa koskee sama menettely kuin yleissopimuksen liitteiden tai sen pöytäkirjan liitteiden ehdottamista, hyväksymistä ja voimaantuloa. Liitteissä ja muutoksissa tulee ottaa asianmukaisesti huomioon muun muassa asiaan liittyvät tieteelliset ja tekniset näkökohdat.

4. Jos uusi liite tai liitteen muutos tarkoittaa tämän yleissopimuksen tai pöytäkirjan muuttamista, uusi liite tai liitteen muutos ei tule voimaan ennen tämän yleissopimuksen tai pöytäkirjan muutoksen voimaantuloa.

11 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Jos osapuolten välille syntyy riitaa tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, asianosaiset pyrkivät ratkaisemaan riidan neuvottelemalla.

2. Jos kyseiset osapuolet eivät kykene sopimaan riitaa neuvottelemalla, ne voivat yhdessä pyytää kolmannen osapuolen hyviä palveluita tai pyytää sitä välittäjäksi.

3. Ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen tai siihen liittyessään taikka milloin tahansa myöhemmin valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi kirjallisesti ilmoittaa tallettajalle, että sellaisen riidan osalta, jota ei ole ratkaistu 1 tai 2 kappaleen mukaisesti, se hyväksyy jommankumman tai kummankin seuraavista riitojen pakollisista ratkaisemiskeinoista:

a) osapuolten kokouksen ensimmäisessä säännöllisessä istunnossaan hyväksymien menettelytapojen mukainen välitysoikeudellinen menettely;

b) riidan saattaminen Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Jos osapuolet eivät ole 3 kappaleen mukaisesti hyväksyneet samaa tai mitään menettelyä, riita saatetaan soviteltavaksi 5 kappaleen mukaisesti, elleivät osapuolet toisin sovi.

5. Riidan osapuolen pyynnöstä asetetaan sovittelukomissio. Siihen kuuluu yhtä monta kunkin asianosaisena olevan osapuolen nimeämää jäsentä ja näiden jäsenten yhdessä valitsema puheenjohtaja. Sovittelulautakunta antaa lopullisen ja suositusluontoisen päätöksen, jonka osapuolet ottavat huomioon vilpittömässä mielessä.

6. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin pöytäkirjoihin, ellei pöytäkirjassa toisin määrätä.

12 artikla

Allekirjoittaminen

Tämän yleissopimuksen voivat valtiot ja alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt allekirjoittaa Itävallan tasavallan ulkoasiainministeriössä Wienissä maaliskuun 22 päivän 1985 ja syyskuun 21 päivän 1985 välisenä aikana sekä Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa syyskuun 22 päivän 1985 ja maaliskuun 21 päivän 1986 välisenä aikana.

13 artikla

Ratifioiminen tai hyväksyminen

1. Valtioiden ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus ja pöytäkirjat. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

2. 1 kappaleessa mainittu järjestö, joka tulee tämän yleissopimuksen tai jonkin pöytäkirjan osapuoleksi minkään sen jäsenvaltion olematta osapuoli, on velvollinen noudattamaan yleissopimuksen tai vastaavasti pöytäkirjan kaikkia velvoitteita. Milloin kysymyksessä on järjestö, jonka yksi tai useampi jäsenvaltio on yleissopimuksen tai pöytäkirjan osapuolena, järjestö ja sen jäsenvaltiot ratkaisevat keskinäisen vastuunsa yleissopimuksen tai vastaavasti pöytäkirjan velvoitteiden toteuttamisesta. Tällöin järjestöllä ja jäsenvaltioilla ei ole samanaikaisesti oikeutta käyttää yleissopimuksen tai kyseisen pöytäkirjan mukaisia oikeuksia.

3. 1 kappaleessa mainittujen järjestöjen tulee ratifioimis- tai hyväksymiskirjoissaan ilmoittaa toimivaltansa laajuus yleissopimuksen tai kyseisen pöytäkirjan alaan kuuluvissa asioissa. Järjestöjen tulee myös tiedottaa tallettajalle niiden toimivallassa tapahtuvista huomattavista muutoksista.

14 artikla

Liittyminen

1. Valtiot ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt voivat liittyä tähän yleissopimukseen ja sen pöytäkirjoihin siitä päivästä lukien kun mahdollisuus allekirjoittaa yleissopimus tai kyseinen pöytäkirja on päättynyt. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

2. 1 kappaleessa mainittujen järjestöjen tulee liittymiskirjassaan ilmoittaa toimivaltansa laajuus yleissopimuksen tai kyseisen pöytäkirjan alaan kuuluvissa asioissa. Järjestöjen tulee myös tiedottaa tallettajalle niiden toimivallassa tapahtuvista huomattavista muutoksista.

3. Niihin alueellisiin taloudellisen yhdentymisen järjestöihin, jotka liittyvät tähän yleissopimukseen tai pöytäkirjoihin, sovelletaan 13 artiklan 2 kappaleen määräyksiä.

15 artikla

Äänioikeus

1. Jokaisella tämän yleissopimuksen tai pöytäkirjan osapuolella on yksi ääni.

2. 1 kappaleen määräyksistä huolimatta alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt käyttävät toimivaltaansa kuuluvissa asioissa äänioikeuttaan siten, että niillä on yhtä monta ääntä kuin niiden jäsenvaltioita on yleissopimuksen tai kyseisen pöytäkirjan osapuolena. Järjestöt eivät saa käyttää äänioikeuttaan, jos niiden jäsenvaltiot käyttävät omaansa ja päinvastoin.

16 artikla

Yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen välinen suhde

1. Valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö ei voi tulla pöytäkirjan osapuoleksi, ellei se ole yleissopimuksen osapuolena tai samalla tule sen osapuoleksi.

2. Vain kunkin pöytäkirjan osapuolet voivat tehdä pöytäkirjaa koskevia päätöksiä.

17 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun kahdeskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.

2. Pöytäkirja tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun yhdestoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, ellei pöytäkirjassa toisin määrätä.

3. Jokaisen osapuolen osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kahdeskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu, yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun osapuoli on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

4. Ellei pöytäkirjassa toisin määrätä, se tulee voimaan sellaisen osapuolen osalta, joka ratifioi tai hyväksyy pöytäkirjan tai liittyy siihen sen tultua voimaan 2 kappaleen mukaisesti, yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun osapuoli on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tai sinä päivänä, jolloin yleissopimus osapuolen osalta tulee voimaan, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi.

5. 1 ja 2 kappaleen tarkoittamista asiakirjoista puhuttaessa alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamaa asiakirjaa ei lasketa erikseen järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi.

18 artikla

Varaumat

Tähän yleissopimukseen ei saa tehdä varaumia.

19 artikla

Irtisanoutuminen

1. Osapuoli voi milloin hyvänsä neljän vuoden kuluttua siitä, kun tämä yleissopimus on tullut sen osalta voimaan, irtisanoutua siitä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti tallettajalle.

2. Ellei tämän yleissopimuksen pöytäkirjassa toisin määrätä, osapuoli voi milloin hyvänsä neljän vuoden kuluttua siitä, kun pöytäkirja on tullut sen osalta voimaan, irtisanoutua siitä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti tallettajalle.

3. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen tai myöhempänä, irtisanoutumisilmoituksessa mainittuna ajankohtana.

4. Osapuolen, joka irtisanoutuu tästä yleissopimuksesta, katsotaan irtisanoutuneen myös pöytäkirjasta, jonka osapuolena se on.

20 artikla

Tallettaja

1. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen tallettajana.

2. Tallettaja ilmoittaa osapuolille etenkin:

a) tämän yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen allekirjoittamisista sekä 13 ja 14 artiklan mukaisista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;

b) päivästä, jolloin yleissopimus ja sen pöytäkirjat tulevat 17 artiklan mukaisesti voimaan;

c) 19 artiklan mukaisista irtisanoutumisilmoituksista;

d) yleissopimukseen ja pöytäkirjoihin hyväksytyistä muutoksista, siitä että osapuolet ovat ne hyväksyneet sekä muutosten voimaantulosta 9 artiklan mukaisesti;

e) kaikista ilmoituksista, jotka koskevat liitteiden hyväksymistä ja muuttamista 10 artiklan mukaisesti;

f) alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen tekemistä ilmoituksista, jotka koskevat niiden toimivaltaa tämän yleissopimuksen ja pöytäkirjojen alaan kuuluvissa asioissa ja toimivallan muutoksia; ja

g) 11 artiklan 3 kappaleen mukaisista ilmoituksista.

21 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian- englannin-, espanjan, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

Tämän vakuudeksi asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Wienissä 22 päivänä maaliskuuta 1985.

Liite I

TUTKIMUS JA SEURANTA

1. Yleissopimuksen osapuolet toteavat, että tärkeimmät tieteelliset kysymykset ovat:

a) otsonikerroksen sellainen muuttuminen, joka aiheuttaisi muutoksen maanpintaan kohdistuvan auringon biologisia vaikutuksia aiheuttavan ultraviolettisäteilyn (UV-B) määrässä, ja siitä johtuvat seuraukset ihmisen terveydelle, eliöstölle ja eloyhteisöille sekä ihmiskunnalle hyödyllisille materiaaleille; ja

b) otsonin pystysuoran jakaantumisen muuttuminen, mikä voisi muuttaa ilmakehän lämpötilan lämpötilarakennetta, sekä sen mahdolliset vaikutukset säähän ja ilmastoon.

2. Yleissopimuksen osapuolten tulee 3 artiklan mukaisesti yhteistyössä johtaa tutkimusta ja seurantaa sekä laatia tulevaa tutkimusta ja havainnointia koskevia suosituksia muun muassa seuraavilla aloilla:

a) tutkimus ilmakehän fysiikan ja kemian alalla

i) laaja-alaiset teoreettiset mallit: sellaisten mallien edelleenkehittäminen, jotka käsittävät säteilyprosessien ja dynaamisten ja kemiallisten prosessien välisen vuorovaikutuksen; erilaisten ilmakehän otsoniin kohdistuvien vaikutusten tutkiminen, joita aiheuttavat samanaikaisesti sekä ihmisen että luonnon tuottamat aineet; satelliittien avulla ja muilla tavoin saadun mittaustiedon tulkinta; sekä ilmakehän että geofysikaalisten parametrien kehityksen arvioiminen ja sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla tunnistetaan syyt näissä parametreissä tapahtuneisiin muutoksiin;

ii) laboratoriotutkimukset, joiden kohteena ovat muutoskertoimet, absorptiopoikkileikkaukset ja troposfäärin sekä stratosfäärin kemiallisten ja valokemiallisten prosessien mekanismit; spektroskooppiset tiedot kenttätutkimuksia varten kaikilla asiaan kuuluvilla spektrialueilla;

iii) kenttämittaukset: sekä luonnollista alkuperää olevien että ihmisen toiminnasta aiheutuvien tärkeimpien lähdekaasujen pitoisuudet ja virtaukset; ilmakehän dynamiikan tutkimus; ilmakehän rajakerrokseen ulottuvien valokemiallisten ilmiöiden yhtäaikaiset mittaukset joko paikan päällä tai kaukokartoituksella; erilaisten ilmaisimien vertailu toisiinsa mukaanluettuina koordinoidut korrelatiiviset mittaukset satelliittikojeistoja varten; ilmakehän tärkeimpien pienissä pitoisuuksissa esiintyvien aineiden kolmiulotteiset kentät, auringon spektrinen vuo ja ilmatieteelliset parametrit; ja

iv) laitteiden, esimerkiksi ilmakehän pienissä pitoisuuksissa esiintyvien aineiden, auringon säteilyn vuon ja ilmatieteellisten parametrien tutkimiseen tarvittavien satelliitti- ja muiden ilmaisemien kehittäminen;

b) terveydellisiä, biologisia ja valohajoamisvaikutuksia koskeva tutkimus

i) ihmisen auringon näkyvälle ja ultraviolettisäteilylle alttiina olon ja a) melanooma- sekä muun ihosyövän kehittymisen välinen syy-yhteys ja b) tällaisen alttiinaolon vaikutukset immunologiseen järjestelmään;

ii) UV-B säteilyn vaikutukset, esimerkiksi aallonpituusriippuvuus, a) viljelykasvien satoon, metsiin ja muihin maapallon eloyhteisöihin ja b) vesistöjen ravintoketjuun ja kalakantoihin, sekä meren kasviplanktonin mahdollinen hapentuotantoa estävä vaikutus;

iii) ne mekanismit, joiden kautta UV-B-säteily vaikuttaa biologisiin aineisiin, lajeihin ja eloyhteisöihin, esimerkiksi annoksen, annosnopeuden ja -vaikutuksen välinen yhteys; valokorjautuminen, sopeutuminen ja suojautuminen;

iv) tutkimus, joka koskee biologisen vaikutuksen spektrivastinetta käyttämällä polykromaattista säteilyä mahdollisten eri aallonpituusalueiden keskinäisen vuorovaikutuksen mukaan saamiseksi;

v) UV-B-säteilyn vaikutus biosfäärin tasapainolle tärkeiden biologisten lajien herkkyyteen ja toimintoihin ja primääriprosesseihin kuten fotosynteesiin ja biosynteesiin; ja

vi) UV-B-säteilyn vaikutus epäpuhtauksien, maanviljelyksessä käytettävien kemikaalien ja muiden yhdisteiden valokemialliseen hajoamiseen;

c) ilmaston vaikutusten tutkimus

i) otsonin ja muiden pienissä pitoisuuksissa esiintyvien aineiden säteilyvaikutusten teoreettinen ja havaintoihin perustuva tutkimus ja niiden vaikutus ilmastoparametreihin, kuten maan ja valtamerten pinnan lämpötiloihin, sateiden esiintymismalleihin ja vaihteluun troposfäärin ja stratosfäärin välillä; ja

ii) tutkimus sellaisten ilmastonmuutosten vaikutuksista inhimillisen toiminnan eri puoliin;

d) seuranta

i) otsonikerroksen tilasta (eli otsonikerroksen kokonaismäärän ja pystysuoran jakauman kolmiulotteisen kentän ajalliset muutokset) saattamalla täyteen toimintaan maapallonlaajuinen otsonin seurantajärjestelmä, joka perustuu yhdistettyyn satelliitti- ja maan pinnalla sijaitsevaan järjestelmään;

ii) niiden kaasujen pitoisuuksista troposfäärissä ja stratosfäärissä, joista muodostuu HOx:a, NOx:a, ClOx:a ja hiiltä sisältäviä yhdisteitä;

iii) maan ja mesosfäärin välillä olevista lämpötiloista käyttämällä tarkoitukseen sekä maan pinnalla sijaitsevia järjestelmiä että satelliittijärjestelmiä;

iv) maan ilmakehään saapuvasta aallonpituuden mukaan jakautuneesta auringon säteilyn vuosta ja ilmakehän luovuttamasta lämpösäteilystä käyttämällä satelliittimittauksia;

v) maahansaapuvasta aallonpituuksiltaan eritellystä auringonsäteilyvuosta, joka on biologisia vaikutuksia sisältävällä ultraviolettialueella;

vi) aerosolien ominaisuuksista ja jakautumisesta maan ja mesosfäärin välisellä alueella käyttämällä maan pinnalla ja ilmassa sijaitsevia järjestelmiä sekä satelliittijärjestelmiä,

vii) ilmastollisesti tärkeistä muuttujista ylläpitämällä korkeatasoisia ilmatieteellisiä pintamittausohjelmia; ja

viii) pienissä pitoisuuksissa esiintyvistä aineista, lämpötiloista, auringonsäteilyn vuosta sekä aerosoleista käyttämällä hyväksi parannettuja menetelmiä koko maapallon käsittävien tietojen analysoimiseksi.

3. Ottaen huomioon kehitysmaiden erityiset tarpeet yleissopimuksen osapuolet edistävät yhteistyössä tässä liitteessä hahmoteltua tutkimustyöhön ja seurantaan osallistumista varten tarvittavaa tarkoituksenmukaista tieteellistä ja teknistä koulutusta. Erityisesti on korostettava havainnointilaitteistojen ja -menetelmien keskinäistä vastaavuutta, jotta voidaan kehittää vertailukelpoisia tai yhdenmukaisia tieteellisiä tiedostoja.

4. Seuraavien luonnollista alkuperää olevien ja ihmisen toimista aiheutuvien kemiallisten yhdisteiden arvellaan voivan muuttaa otsonikerroksen kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Yhdisteet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

a) Hiilien yhdisteet

i) Hiilimonoksidi (CO)

Hiilimonoksidilla on merkittäviä luonnollisia ja ihmisen toimista aiheutuvia lähteitä, ja sillä arvellaan olevan tärkeä merkitys troposfäärin valokemiassa sekä välillinen stratosfäärin valokemiassa.

ii) Hiilidioksidi (CO2)

Hiilidioksidilla on merkittäviä luonnollisia ja ihmisen toimista aiheutuvia lähteitä, ja se vaikuttaa stratosfäärin otsoniin muuttamalla ilmakehän lämpötilarakennetta.

iii) Metaani (CH4)

Metaanilla on luonnollisia ja ihmisen toimista aiheutuvia lähteitä, ja se vaikuttaa sekä troposfäärin että stratosfäärin otsoniin.

iv) Metaania raskaammat hiilivedyt

Metaania raskaammilla hiilivedyillä, joihin kuuluu lukuisia kemiallisia yhdisteitä, on sekä luonnollisia että ihmisen toimista aiheutuvia lähteitä, ja niillä on välitöntä vaikutusta troposfäärin valokemiaan ja välillistä vaikutusta stratosfäärin valokemiaan.

b) Typen yhdisteet

i) Typpioksiduuli (N2O)

N2O on valtaosin peräisin luonnosta, vaikkakin ihmisen toimista aiheutuvien lähteiden osuus lisääntyy koko ajan. Typpioksiduuli on stratosfäärin NOx:n ensisijainen lähde; NOx:llä on tärkeä tehtävä stratosfäärin otsonimäärän säätelyssä.

ii) Typen oksidit (NOx)

Maan pinnalla sijaitsevista lähteistä peräisin olevalla NOx:lla on ensisijainen välitön tehtävä vain troposfäärin valokemiallisissa prosesseissa ja välillinen tehtävä stratosfäärin valokemiassa, kun taas NOx-purkaus lähellä tropopaussia saattaa aiheuttaa välittömästi muutoksen ylemmän troposfäärin ja stratosfäärin otsonissa.

c) Klooria sisältävät yhdisteet

i) Kokonaan halogenoidut alkaanit, esimerkiksi CCl4, CFCl3, (CFC-11), CF2Cl2(CFC-12), C2F3Cl3 (CFC-113), C2F4Cl2 (CFC-114)

Kokonaan halogenoidut alkaanit ovat ihmisen toimista aiheutuvia ja toimivat ClOx:n lähteenä. ClOx:llä on tärkeä tehtävä otsonin valokemiassa, varsinkin 30-50 km korkeudessa.

ii) Osittain halogenoidut alkaanit, esimerkiksi CH3Cl, CHF2Cl (CFC-22), CH3CCl3, CHFCl2 (CFC-21)

CH3Cl on peräisin luonnosta, kun taas muut yllämainitut osittain halogenoidut alkaanit ovat alkuperältään ihmisen aiheuttamia. Nämä kaasut ovat myös stratosfäärissä esiintyvän ClOx:n lähteenä.

d) Bromia sisältävät yhdisteet

Täysin halogenoidut alkaanit, esimerkiksi CF3Br

Nämä kaasut ovat antropogeenisiä ja toimivat BrOx:n lähteenä, joka käyttäytyy samalla tavalla kuin ClOx.

e) Vety-yhdisteet

i) Vety (H2)

Vety, jota on sekä luonnosta peräisin olevaa että ihmisen aiheuttamaa, on vähemmän tärkeä stratosfäärin valokemialle.

ii) Vesi (H2O)

Vedellä, joka on peräisin luonnosta, on tärkeä osuus sekä troposfäärin että stratosfäärin valokemiassa. Paikallisia vesihöyryn lähteitä stratosfäärissä ovat metaanin ja vähäisemmässä määrin vedyn hapettuminen.

Liite II

TIETOJEN VAIHTO

1. Yleissopimuksen osapuolet toteavat, että tietojen kerääminen ja vaihto ovat tärkeä keino tämän yleissopimuksen päämäärien toteuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki mahdolliset toimet ovat sekä asianmukaisia että kohtuullisia. Tässä tarkoituksessa osapuolten tulee vaihtaa tieteellisiä, teknisiä, yhteiskunnallis-taloudellisia sekä liike-elämää, kauppaa ja lainsäädäntöä koskevia tietoja.

2. Päättäessään, mitä tietoja tulee kerätä ja vaihtaa, yleissopimuksen osapuolten tulee ottaa huomioon tietojen hyödyllisyys sekä niiden keräämisestä aiheutuvat kustannukset. Osapuolet toteavat edelleen, että tämän liitteen mukaisen yhteistyön on oltava sopusoinnussa patenttioikeuksia, liikesalaisuuksia sekä luottamuksellisten ja omistusoikeutta koskevien tietojen suojaamista koskevien valtionsisäisten lakien, säännösten ja menettelytapojen kanssa.

3. Tutkimustiedot

Näihin sisältyvät tiedot, jotka koskevat:

a) suunniteltua ja meneillään olevaa sekä julkista että yksityistä tutkimusta tutkimusohjelmien koordinoimisen helpottamiseksi niin, että käytettävissä olevia kansallisia ja kansainvälisiä voimavaroja voidaan käyttää kaikkein tehokkaimmalla tavalla hyväksi;

b) tutkimuksessa tarvittavia päästötietoja;

c) tutkimustuloksia, jotka on julkaistu vertailukelpoisessa tutkimuskirjallisuudessa, joka käsittelee maan ilmakehän fysiikan ja kemian ja sen muutosherkkyyden selvittämistä, etenkin otsonikerroksen tilaa ja sellaisia vaikutuksia ihmisen terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon, jotka johtuvat joko koko otsonikerroksen koostumuksen tai sen pystysuoran jakaantumisen muutoksista kaikilla aika-asteikoilla; ja

d) tutkimustulosten arvioimista ja vastaista tutkimusta koskevia suosituksia.

4. Tekniset tiedot

Näihin sisältyvät tiedot, jotka koskevat:

a) sellaisten kemiallisten korvaavien aineiden ja vaihtoehtoisten teknisten menetelmien saatavuutta ja kustannuksia, joiden tarkoituksena on vähentää otsonia muuttavien aineiden päästöjä, sekä tähän liittyvää suunniteltua ja meneillään olevaa tutkimusta; ja

b) kemikaalien tai muiden korvaavien aineiden sekä vaihtoehtoisten teknisten menetelmien käyttöön liittyviä rajoituksia ja vahingonvaaroja.

5. Liitteessä I mainittuihin aineisiin liittyvät yhteiskunnallis-taloudelliset ja kaupalliset tiedot

Näihin kuuluvat tiedot, jotka koskevat:

a) tuotantoa ja tuotantokykyä;

b) käyttöä ja käyttömalleja;

c) tuontia ja vientiä; ja

d) ihmisen sellaisen toiminnan kustannuksia, vahingonvaaroja ja etuja, joka voi epäsuorasti muuttaa otsonikerrosta ja tällaisen toiminnan säätelemiseksi toteutettujen tai suunnitteilla olevien toimien vaikutuksia.

6. Oikeudelliset tiedot

Näihin kuuluvat tiedot, jotka koskevat:

a) valtionsisäistä lainsäädäntöä, hallinnollisia toimia ja oikeudellista tutkimusta, joilla on merkitystä otsonikerroksen suojelulle;

b) kansainvälisiä sopimuksia, muun muassa kahdenvälisiä sopimuksia, joilla on merkitystä otsonikerroksen suojelulle; ja

c) lupamenettelyjä ja -ehtoja sekä patenttien saatavuutta, joilla on merkitystä otsonikerroksen suojelulle.