Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 15 päivänä heinäkuuta 2025 Euroopan unionin neuvostolta ja 9 päivänä syyskuuta 2025 Euroopan parlamentilta pyynnöt antaa lausunto a) ehdotuksesta asetukseksi yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 muuttamisesta (1) (jäljempänä ’arvopaperistamisasetuksen muutosehdotus’) sekä b) ehdotuksesta asetukseksi luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta arvopaperistettuja vastuita koskevien vaatimusten osalta (2) (jäljempänä ’vakavaraisuusasetuksen muutosehdotus’). Lisäksi komissio julkaisi 17 päivänä kesäkuuta 2025 ehdotusluonnoksen delegoiduksi asetukseksi delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 muuttamisesta luottolaitosten maksuvalmiuspuskuriin liittyvien arvopaperistamisten kelpoisuusedellytysten osalta (3) (jäljempänä ’maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotus’ ja yhdessä arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen ja vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen kanssa ’asetusehdotukset’).

EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, koska asetusehdotukset sisältävät säännöksiä, jotka vaikuttavat a) Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustehtävään määritellä ja toteuttaa unionin rahapolitiikkaa perustamissopimuksen 127 artiklan 2 kohdan mukaisesti, b) EKPJ:n tehtävään myötävaikuttaa luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen perustamissopimuksen 127 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja c) EKP:lle perustamissopimuksen 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti annettuihin erityistehtäviin, jotka koskevat luottolaitosten vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa. EKP:n neuvosto on hyväksynyt tämän lausunnon Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17 artiklan 5 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

Yleisiä huomioita

1.   Asetusehdotusten tavoitteet ja rahoitusvakauteen liittyviä näkökohtia

1.1

EKP suhtautuu myönteisesti asetusehdotuksiin, jotka parantavat unionin arvopaperistamiskehyksen toimintaa. Hyvin toimivat unionin arvopaperistamismarkkinat tunnistettiin jo vuonna 2015 komission alkuperäisen pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelman tärkeäksi pilariksi, ja ne ovat tärkeä osa säästö- ja investointiunionin ohjelmaa. Asetusehdotukset ovat askel oikeaan suuntaan, jotta unionin tasolla voitaisiin entisestään edistyä a) arvopaperistamistuotteiden kehittämiseen liittyvien mittakaavaetujen saavuttamisessa, b) markkinoiden laajentamisen helpottamisessa ja c) unionin markkinoiden yhdentymisen tukemisessa, mikä yleisesti ottaen tukisi säästö- ja investointiunionia. Asetusehdotukset auttaisivat myös varmistamaan, että unionin arvopaperistamismarkkinoilla on mielekäs rooli riskien siirtämisessä pois luottolaitoksista, jotta niillä on paremmat edellytykset vastata reaalitalouden ylimääräisiin luotonantotarpeisiin ja samalla luoda mahdollisuuksia rahoitusmarkkinoiden sijoittajille. Hyvin strukturoitu arvopaperistamiskehys voi periaatteessa tukea talouskasvua, mikä voi viime kädessä vaikuttaa myönteisesti rahoitusvakauteen. Tässä suhteessa EKP on komission kanssa samaa mieltä myös siitä, että pelkällä sääntelyllä pystytään edistämään markkinoiden kehitystä vain jossain määrin.

1.2

Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö ja Baselin pankkivalvontakomitea korjasivat maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi arvopaperistamisten sääntelyä. Siinä hyödynnettiin kriisistä saatuja kokemuksia ja otettiin käyttöön riskin pidättämistä koskevat vaatimukset, parannettiin julkistamisstandardeja ja tiukennettiin pankkien pääomavaatimuksia. Arvopaperistamista koskevia Baselin standardeja muutettiin vuonna 2024 siten, että ’yksinkertaisten, läpinäkyvien ja vertailukelpoisten arvopaperistamisten’ käsitteen avulla todettiin, että vastuullisesti jäsennetyt arvopaperistamiset oikeuttivat alhaisempiin pääomavaatimuksiin, koska riskiprofiili oli pienempi (4).

1.3

Arvopaperistamismarkkinoiden kestävä kasvu edellyttää yksinkertaisia ja vakiomuotoisia arvopaperistamisia sekä järkeviä vakavaraisuusvaatimuksia, joilla säilytetään riittävät rakenteelliset kannustimet. Sääntelykehykseen mahdollisesti tehtäviä muutoksia olisi arvioitava suhteessa tavoitteisiin. Niitä ovat riskin läpinäkyvä siirto alullepanijoilta niin, että säilytetään niiden alkuperäinen osuus riskissä, arvopaperistamisten sijoittajapohjan laajentaminen sekä kestävien ja terveiden markkinoiden tukeminen. Vakavaraisuus- ja sääntelykehyksen tulisi kannustaa yksinkertaisten ja vakiomuotoisten transaktioiden toteuttamiseen ja sellaisten monimutkaisten transaktioiden välttämiseen, joista on vain vähän hyötyä talouden rahoittamiselle ja jotka aiheuttavat suurempia riskejä sijoittajina ja alullepanijoina toimiville luottolaitoksille.

1.4

EKP on yleisesti ottaen samaa mieltä Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean vuonna 2022 arvopaperistamisesta antaman ohjeistuksen (5) päätelmästä, jonka mukaan pankkien pääomakehyksen johdonmukaisuuden ja riskiherkkyyden parantaminen voisi olla hyödyllistä, mutta arvopaperistamiseen liittyvän vakavaraisuuskehyksen uudelleenkalibrointi ei olisi ratkaisu, jolla sellaisenaan varmistettaisiin arvopaperistamismarkkinoiden elpyminen. Esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltojen arvopaperistamismarkkinoiden kokoero ei johdu sääntelytekijöistä vaan pikemminkin Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoiden rakenteellisista eroista, sillä valtion tukemilla yrityksillä on merkittävä ja ratkaiseva rooli Yhdysvaltojen arvopaperistamismarkkinoiden koossa.

1.5

Huomiota olisi kiinnitettävä siihen, miten muutosehdotukset vaikuttavat synteettiseen arvopaperistamiseen, joka jo saa kasvua aikaan unionin arvopaperistamismarkkinoilla. Suuret synteettiset arvopaperistamiset voivat aiheuttaa myötäsyklisyyttä rollover-riskin vuoksi, jos alullepanevat luottolaitokset eivät hallinnoi niitä asianmukaisesti. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia rahoitusvakauteen, jos tällaisten arvopaperistamisten käytöstä luottolaitoksissa tulisi merkittävää. Synteettisten arvopaperistamisten laajamittainen käyttö voi saada aikaan kolme keskeistä haavoittuvuutta: a) Ne antavat pankeille mahdollisuuden myöntää enemmän luottoja talouteen ja säilyttää samalla saman pääomatason, tai maksaa osinkoja tai ostaa osakkeita takaisin. Molemmat nostavat taseen velkaantumisastetta, vaikka vähimmäisomavaraisuusaste rajoittaa tätä vaikutusta. b) Ne on uusittava useammin kuin perinteiset arvopaperistamiset, jotta jäljellä olevan salkun riskinsiirto säilyy suojan erääntyessä, jos nämä kaksi eivät ole samanaikaisia. c) Jos suojan myyjät eivät kestä suuria tappioita laskusuhdanteissa, todellinen riskinsiirto vaarantuu, jos luottosuojan vakuudet eivät ole riittävät. Jos liikkeeseenlasku jatkuu nykyisen suuntauksen mukaisesti tai jopa kiihtyy, ei voida sulkea pois mahdollisuutta siihen, että rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit kasvavat ja muuttuvat merkittäviksi (6). Sen vuoksi riskejä on seurattava jatkuvasti.

1.6

Arvopaperistamisen ensisijaisena tavoitteena tulisi olla merkittävän riskin tehokas siirtäminen alullepanevilta pankeilta muille rahoitusjärjestelmän osille, joilla on hyvät valmiudet ottaa se vastaan riskinottohalukkuutensa ja sijoitustoimeksiantojensa perusteella, sekä rahoituslähteiden monipuolistaminen, jotka molemmat voivat mahdollistaa uutta luotonantoa taloudessa. Nämä tavoitteet on aiemmin saavutettu hyvin aidon kaupan rakenteisiin perustuvilla perinteisillä arvopaperistamisilla. Vaikka synteettiset arvopaperistamiset korvaavat yhä useammin aidon kaupan rakenteita riskinsiirrossa, niistä puuttuu rahoituskomponentti, minkä vuoksi ne myötävaikuttavat paljon vähemmän uuteen luotonantoon ja voivat aiheuttaa uusia rahoitusvakauteen liittyviä riskejä. Tästä syystä EKP katsoo, että asetusehdotusten tavoitteet saavutetaan paremmin perinteisillä arvopaperistamisilla.

2.   Vakavaraisuusvalvontaan liittyviä näkökohtia

2.1

Alullepanevat luottolaitokset käyttävät yleensä arvopaperistamista vähentääkseen sen pääoman määrää, joka niiden on säilytettävä sääntelyn vuoksi tai rahoitustarkoituksessa. Jos arvopaperistamisia ei hallita asianmukaisesti, ne voivat aiheuttaa vakavia riskejä sekä alullepaneville että sijoittaville luottolaitoksille tai koko pankkialalle, kuten maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana nähtiin. Siksi pitkän aikavälin markkinakehitys edellyttää, että valtaosa riskeistä siirretään aidosti pankkisektorin ulkopuolelle monipuoliselle sijoittajapohjalle, joka kykenee hallitsemaan kyseisiä riskejä. Valvojilla tulisi myös olla valtuudet, joiden avulla voidaan tunnistaa ja estää sekä alullepanevien että sijoittavien luottolaitosten riskialtis käyttäytyminen varhaisessa vaiheessa.

2.2

Sääntelyvaatimusten keventämiseen tähtäävät kohdennetut toimenpiteet tulisi rajoittaa tiukasti arvopaperistamispositioihin, joiden rakenteellinen laatu ja luottoluokitus ovat erittäin korkeat. Niihin tulisi myös sisällyttää asianmukaisia suojatoimia, joilla varmistetaan arvopaperistamismarkkinoiden vakaus koko suhdannejakson ajan. Tältä osin on myönteistä, että komissio etsii kohdennettua tapaa tukea markkinoita luomalla uuden käsitteen ’resilienteistä transaktioista’, joihin sovellettaisiin suotuisampaa kohtelua ja suojatoimia. Nykyisten vaatimusten ehdotettu uudelleenkalibrointi vaikuttaa kuitenkin liialliselta ja monimutkaiselta, eikä sillä siten välttämättä saavuteta asetettuja tavoitteita, jotka ovat arvopaperistamismarkkinoiden kestävän ja terveen kasvun tukeminen sekä lisääntynyt luotonanto kotitalouksille ja yrityksille unionissa.

2.3

Yksinkertaisten arvopaperistamistuotteiden, kuten yksinkertaisten, läpinäkyvien ja standardoitujen (YLS) arvopaperistamisten, käyttö voisi vaikuttaa myönteisesti arvopaperistamismarkkinoihin. Uusien transaktioiden tulisi myös pysyä riittävän yksinkertaisina, jotta valvojat pystyvät edelleen hoitamaan tehtävänsä ja pysymään markkinoiden kasvun tahdissa ilman suhteettomien resurssien käyttöä ja valvottaville luottolaitoksille aiheutuvaa lisätaakkaa ja ilman että käsitys markkinoiden kehityksestä hämärtyy. Tämän vuoksi yksinkertaisten ja standardoitujen tuotteiden käyttö on välttämätön vaihe markkinoiden kehityksen edistämisessä samalla, kun tuetaan rahoitusvakautta ja houkutellaan uusia sijoittajia. Monimutkaiset arvopaperistamiset ja läpinäkymättömät rakenteet voivat kylläkin maksimoida yksittäisten transaktioiden kannattavuuden, mutta ne sitovat alullepanevien luottolaitosten, sijoittajien ja valvontaviranomaisten resursseja eivätkä lopulta tuota lisäetuja finanssialalle tai talouteen laajemmin. Tästä syystä EKP ehdottaa tässä lausunnossa erityisiä muutoksia, jotka koskevat arvopaperistamiseen liittyvän vakavaraisuuskehyksen uudelleenkalibrointia.

3.   Rahapolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä näkökohtia

3.1

EKP huomauttaa, että perinteisten arvopaperistamisten parhaat etuoikeusluokat hyväksytään vakuudeksi eurojärjestelmän rahapoliittisissa operaatioissa (7) edellyttäen, että ne täyttävät eurojärjestelmän vakuuskelpoisuusvaatimukset (8). Omaisuusvakuudellisia arvopapereita on ostettu myös EKP:n omaisuuserien osto-ohjelmasta (9) ja pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavasta osto-ohjelmasta (10). EKP suhtautuu tämän osalta myönteisesti asetusehdotusten yleiseen tavoitteeseen, sillä toimivat (korkealaatuiset) arvopaperistamismarkkinat voivat tukea rahapolitiikan täytäntöönpanoa euroalueella tarjoamalla lisää korkealaatuisia vakuuksia, joita eurojärjestelmän vastapuolet voivat käyttää osallistuakseen eurojärjestelmän luotto-operaatioihin.

3.2

EKP huomauttaa, että riittävien tietojen saatavuus on ratkaisevan tärkeää vakuudeksi hyväksyttyjen tai rahapoliittisista syistä ostettujen omaisuusvakuudellisten arvopapereiden riskinhallintaan liittyvien due diligence -arviointien ja valvonnan kannalta.

4.   EKP:n toimivalta valvoa YLS-kriteerien noudattamista

4.1

Arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksessa annetaan vakavaraisuusvalvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille, myös EKP:lle yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien merkittävien laitosten osalta, vastuu valvoa, että alullepanijana/järjestäjänä toimivat luottolaitokset soveltavat YLS-kriteerejä, kun ne panevat alulle tai järjestävät YLS-arvopaperistamisia.

4.2

EKP pitää unionin tason valvontaa YLS-kriteerien osalta hyödyllisenä, mutta se muistuttaa aiemmin esittämistään näkemyksistä, joiden mukaan säännökset, jotka sisältävät YLS-kriteerit ja joissa säädetään niiden noudattamisen varmistamista koskevasta menettelystä, liittyvät arvopaperistamismarkkinoiden valvontaan, minkä vuoksi YLS-kriteerien noudattamisen valvonnan ei tulisi kuulua luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnan tehtäviin (11).

4.3

EKP myöntää, että alullepanevien ja järjestävien luottolaitosten YLS-kriteerien täyttäminen vaikuttaa myös alullepanevien ja järjestävien luottolaitosten hallussa olevien YLS-arvopaperistamispositioiden pääomavaatimuksiin sekä sijoittajina toimivien unionin luottolaitosten pääomavaatimuksiin. EKP katsoo kuitenkin, että alullepanevien ja järjestävien luottolaitosten YLS-kriteerien noudattamisen valvonta ei ole perinteinen vakavaraisuusvalvontatehtävä. YLS-kriteerien noudattamisen valvonnan antaminen EKP:lle vakavaraisuusvalvontatehtävänä edellyttäisi siten perustamissopimuksen 127 artiklan 6 kohdan ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (12) 4 artiklan laajentavaa tulkintaa.

4.4

Koska YLS-kriteerien noudattamisen valvonta ei ole perinteinen vakavaraisuusvalvontatehtävä, sen antaminen vakavaraisuusvalvojille voi tarkoittaa, että jotkut vakavaraisuusvalvojat, myös EKP, joutuisivat hankkimaan lisäresursseja tehtävän suorittamiseksi. Toisaalta arvopaperistamisasetuksen muutosehdotus voisi myös johtaa valvontaeroihin joissakin jäsenvaltioissa ja unionissa alullepanevien luottolaitosten ja luottolaitoksiin kuulumattomien luotonantajien valvonnan sekä tarkastavien kolmansien osapuolten valvonnan välillä.

Erityisiä huomioita

Osa I: Arvopaperistamisasetuksen muutosehdotus

5.   Sijoittajien asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten yksinkertaistaminen

5.1

Arvopaperistamisiin sijoittavien on tehtävä omat due diligence -tarkastuksensa sen varmistamiseksi, että ne ymmärtävät täysin asianomaisen arvopaperistamisposition riskit ja ominaispiirteet. Liian yksityiskohtaiset asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset voivat kuitenkin estää uusia sijoittajia tulemasta markkinoille ja rajoittaa jälkimarkkinoiden toimintaa.

5.2

EKP suhtautuu näin ollen myönteisesti tavoitteeseen tehdä asianmukaista huolellisuutta koskevista vaatimuksista oikeasuhteisempia ja keskittyä niissä riskipiirteisiin ja rakenteellisiin tekijöihin, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa arvopaperistamisen kehitykseen. EKP pitää kuitenkin olennaisen tärkeänä, että arvopaperistamisasetuksessa annetaan selkeämmät ohjeet siitä, miten oikeasuhteisuutta tulisi tulkita ja soveltaa käytännössä. EKP suhtautuu erityisen myönteisesti ehdotukseen poistaa institutionaalisten sijoittajien velvollisuus tarkistaa, että unioniin sijoittautuneet myyjäosapuolet noudattavat riskin pidättämistä ja läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia sekä järjestämättömien vastuiden valinta- ja hinnoitteluperiaatteita. Näiden velvoitteiden poistamisen pitäisi vähentää institutionaalisille sijoittajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta ja rajoittaa vaatimustenmukaisuustarkastusten päällekkäisyyttä unionissa.

5.3

Perustelut sille, että asianmukaista huolellisuutta koskevista vaatimuksista tehdään oikeasuhteisempia, pohjautuvat kuitenkin oletukseen, että unioniin sijoittautuneet myyntipuolen osapuolet noudattavat velvoitteitaan. Näin ollen sekakomitean ohjeistuksessa esiin tuotua valvonnan hajanaisuutta koskevaa ongelmaa ei välttämättä ratkaista ehdotuksessa kunnolla muista rahoituslaitoksista kuin pankeista peräisin olevia arvopaperistamisia koskevan segmentin osalta. Koska muita kuin pankkeja koskevan segmentin odotetaan kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa, EKP pitää aiheellisena harkita arvopaperistamisasetuksen noudattamisen (myös YLS-kriteerien noudattamisen) osalta unionin tasolla keskitettyä tai koordinoidumpaa valvontaa kaikissa segmenteissä. Tätä voitaisiin täydentää myös keskitetyllä tai koordinoidummalla tarkastavien kolmansien osapuolten valvonnalla unionin tasolla. Näin voitaisiin saada aikaan synergioita, koska tarkastavien kolmansien osapuolten määrä voi myös kasvaa, jos markkinat kehittyvät odotetulla tavalla. Tämän osalta vaikuttaa siltä, että markkinavalvojilla voi olla parhaat edellytykset valvoa, että kaikki alullepanijat noudattavat alullepanijaan liittyviä kriteerejä.

5.4

Arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen johdanto-osan kappaleissa selitetään myös aikomus soveltaa asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia kaiken kaikkiaan oikeasuhteisemmin ja sallia yksinkertaistettu asianmukaista huolellisuutta koskeva menettely toistuvissa transaktioissa (13). Tämä tarkoitus ei kuitenkaan ilmene arvopaperistamisasetuksen asiaa koskeviin säännöksiin tehdyistä erityisistä muutoksista (14). Sen sijaan asiaa koskevista säännöksistä (15) vain poistetaan vähimmäisluettelo tekijöistä, jotka on arvioitava ennen sijoituksia. Arvopaperistamisasetuksen muutosehdotus ei muuta olennaisesti asianmukaista huolellisuutta koskevan arvioinnin nykyistä yleistä soveltamisalaa. Siihen kuuluvat esimerkiksi ”kaikki arvopaperistamisen rakenteelliset tekijät, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa arvopaperistamisposition tuottoon” tai asianmukaista huolellisuutta koskevan arvioinnin taso ja vaaditut asiakirjat eli ”asianmukaiset kirjalliset menettelyt, jotka ovat oikeassa suhteessa arvopaperistamisposition riskiprofiiliin nähden”. EKP ehdottaa siksi, että asiaa koskevissa säännöksissä viitataan nimenomaisesti asianmukaista huolellisuutta koskevaan oikeasuhteisuuteen ja yksinkertaistamiseen (16) ja että oikeasuhteisuutta koskevia käsitteitä selvennetään entisestään vähemmän riskialttiiden arvopaperistamisten ja toistuvien liiketoimien osalta. Sen tulisi toimia institutionaalisille sijoittajille erityisenä oikeudellisena perustana, jonka nojalla ne voivat mukauttaa arvopaperistamisasetuksen mukaista asianmukaista huolellisuutta koskevaa nykyistä menettelyään. Ilman tällaista selvennystä on olemassa riski siitä, että institutionaaliset sijoittajat tulkitsevat ja soveltavat säännöksiä toisiinsa nähden epäjohdonmukaisesti, jolloin asianmukaista huolellisuutta koskevien toimien ja kustannusten vähentämistavoitetta ei välttämättä saavuteta.

5.5

Ehdotus poistaa vaatimus siitä, että sijoittajien on tarkastettava YLS-arvopaperistamisia koskevien vaatimusten noudattaminen (17), lisää riippuvuutta YLS-ilmoituksista ja -tarkastuksista. EKP on siksi samaa mieltä siitä, että arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksessa (18) tulisi edellyttää, että YLS-kriteerien noudattamisen tarkastavat kolmannet osapuolet ovat sekä saaneet toimiluvan että niitä valvotaan asianmukaisesti. On myös tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat vastedeskin asianmukaisesti, että alullepanijat, alkuperäiset luotonantajat ja erillisyhtiöt noudattavat YLS-kriteereitä.

5.6

Sijoittajille tulisi antaa sijoituksen jälkeen aikaa dokumentoida ja näyttää toteen, että asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn tarkastusvaatimuksia on noudatettu. Tämän osalta EKP suhtautuu myönteisesti selvennykseen siitä, että institutionaalisilla sijoittajilla on 15 kalenteripäivää aikaa dokumentoida asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteensa, kun ne sijoittavat jälkimarkkinoilla (19). EKP suhtautuu myönteisesti myös siihen, että tässä institutionaalisille sijoittajille asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden dokumentointiin annetun määräajan pidentämisessä jätetään ennalleen vaatimus siitä, että institutionaalisten sijoittajien on täytettävä asianmukaista huolellisuutta koskeva velvoitteensa ennen sijoitustaan ja täysimääräisesti arvopaperistamisasetuksen 5 artiklassa edellytetyssä laajuudessa. Nämä olennaiset velvoitteet on oikeutetusti säilytetty muuttumattomina arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksessa.

5.7

EKP suhtautuu kuitenkin epäillen asianmukaista huolellisuutta koskeviin vaatimuksiin ehdotettuihin poikkeuksiin, jotka koskevat tiettyjä monenvälisten kehityspankkien takaamia arvopaperistamispositioita (20) tai arvopaperistamispositioita, joissa suuririskisimmän etuoikeusluokan osuus arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta on vähintään 15 prosenttia ja jotka ovat unionin tai kansallisten kehityspankkien tai laitosten takaamia tai niiden hallussa (21). EKP myöntää, että monenvälisen kehityspankin suoraan takaaman arvopaperistamisposition riskiprofiili voi edellyttää erilaista asianmukaista huolellisuutta koskevaa vaatimusta kuin vastaava positio ilman julkista takausta. EKP katsoo kuitenkin, että tätä voitaisiin käsitellä oikeasuhteisesti tarkistamalla arvopaperistamisasetuksen asiaankuuluvien säännösten sanamuotoa (22). Sellaisten arvopaperistamisten osalta, joissa suuririskisin positio on huomattava, ei ole perusteita luopua asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten noudattamisesta samaan transaktioon kuuluvien muiden positioiden osalta, koska nämä positiot eivät hyödy takauksesta.

5.8

Muutoksilla pyritään selkeyttämään asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten rikkomiseen sovellettavaa seuraamusjärjestelmää, ja EKP on samaa mieltä siitä, että oikeusvarmuus on institutionaalisten sijoittajien kannalta keskeinen tekijä, jotta osallistumista unionin arvopaperistamismarkkinoihin voidaan lisätä. Tehokas seuraamusjärjestelmä on myös sinällään olennainen osa asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia. Jos kuitenkin asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten rikkomisen varalta ehdotettu seuraamusjärjestelmä on liian ankara, se voi vähentää uusien sijoittajien halukkuutta osallistua. EKP katsoo näin ollen, että myyjäosapuolen vaatimuksiin sovellettaviin seuraamuksiin verrattuna oikeasuhteisemmalla seuraamusjärjestelmällä voitaisiin saavuttaa paremmin asetusehdotusten tavoitteet, jotka koskevat sijoittajapohjan laajentamista arvopaperistamismarkkinoilla. Myös arvopaperistamisasetuksen mukaisia institutionaalisille sijoittajille määrättäviä hallinnollisia seuraamuksia voitaisiin pitää suhteettomina, koska nykyisissä alakohtaisissa sääntelyjärjestelmissä sovelletaan jo seuraamusluonteista vakavaraisuuskohtelua. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 (23) (jäljempänä ’vakavaraisuusasetus’) säädetään jo, että toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä oikeasuhteinen ylimääräinen riskipaino, jos laitos ei täytä tiettyjä arvopaperistamisasetuksen erityisvaatimuksia (24) (25).

5.9

Institutionaalisten sijoittajien mahdollisuus siirtää asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteidensa täyttäminen toiselle institutionaaliselle sijoittajalle arvopaperistamisasetuksen (26) mukaisesti tarkoittaa tällä hetkellä, että seuraamuksia voidaan määrätä sille sijoittajalle, jolle valtuutus on tehty, eikä valtuuttavalle sijoittajalle. Arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen tarkoituksena on muuttaa tätä menettelyä siten, että oikeudellinen vastuu ja siihen liittyvät seuraamukset jäävät valtuuttavalle sijoittajalle eikä sijoittajalle, joka huolehtii asianmukaista huolellisuutta koskevien vaatimusten täyttämisestä. Vaikka varainhoitoasetuksessa ulkoistamisjärjestelyihin sovelletaan yleistä periaatetta, jonka mukaan oikeudellinen vastuu ja noudattamisvelvollisuus pysyvät ulkoistavalla yhteisöllä eikä yhteisöllä, jolle tehtäviä on siirretty, EKP katsoo, että asianmukaisen huolellisuuden noudattaminen on ensisijaisesti sen yhteisön vastuulla, joka tosiasiallisesti tekee asianmukaista huolellisuutta koskevat tarkastukset. Ehdotettu muutos voi myös vähentää uusien sijoittajien halukkuutta tulla arvopaperistamismarkkinoille, mikä olisi ehdotuksen tavoitteen vastaista. Oikeudellinen vastuu voitaisiin myös siirtää tehtäviä siirtämällä vain muille institutionaalisille sijoittajille, joihin puolestaan sovelletaan asiaankuuluvia vaatimuksia (27). EKP ehdottaakin, ettei arvopaperistamisasetuksen asiaa koskevia säännöksiä tulisi muuttaa komission ehdottamalla tavalla (28), vaan niitä tulisi vain selventää siten, että valtuuttavan institutionaalisen sijoittajan on varmistettava, että sijoittajalla, jolle velvoitteen täyttäminen siirretään, on riittävästi kokemusta. Tämä ei saisi vaikuttaa ylimääräisiin oikeasuhteisiin riskipainoihin, joita sovelletaan valtuuttaviin laitoksiin vakavaraisuusasetuksen nojalla (29).

6.   Tiettyjen riskin pidättämistä koskevien vaatimusten lieventäminen

6.1

EKP panee merkille ehdotetun vapautuksen riskin pidättämistä koskevista vaatimuksista sellaisissa arvopaperistamisissa, joissa määritellyt laitokset, muun muassa unioni, pitävät hallussaan suuririskisintä etuoikeusluokkaa, jonka tiheys on vähintään 15 prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta, tai takaavat sen (30). Tällaisen etuoikeusluokan katsotaan yleensä tarjoavan riittävän riskisuojan ja kuvastavan arvopaperistamisasetuksen (31) asiaankuuluvien säännösten tavoitteita, joiden tarkoituksena on edistää julkisyhteisöjen tai kehitysyhteisöjen tukemia liiketoimia.

6.2

Tietyntyyppiset arvopaperistamiset, kuten ne, joihin liittyy suuririskisiä vastuita tai järjestämättömiä vastuita, edellyttävät kuitenkin lisäsuojatoimia riittävän riskisuojan varmistamiseksi. Näiden tapausten ratkaisemiseksi suuririskisimmän etuoikeusluokan tiheys voitaisiin esimerkiksi asettaa 15 prosentiksi arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta tai tietyn liiketoimen arvopaperistettujen vastuiden salkun odotetun tappion määrän kertoimeksi, sen mukaan kumpi on suurempi. Tarkkuuden parantamiseksi voitaisiin tehdä näyttöön perustuvia kalibrointeja. Lisäsuojana voitaisiin harkita, että näitä liiketoimia ei vapautettaisi kokonaan riskin pidättämistä koskevista vaatimuksista, vaan vaadittaisiin vähintään viiden prosentin merkittävä nettomääräinen taloudellinen osuus jäljellä oleville takausta vailla oleville etuoikeusluokille. Tämä saataisiin aikaan vertikaalisella osuudella tai muulla arvopaperistamisasetuksen 6 artiklan 3 kohdassa sallitulla menetelmällä. Näiden mukautusten avulla vahvistettaisiin sääntelykehystä ja varmistettaisiin vahvempi perusta mutta samalla myös säilytettäisiin johdonmukaisuus muutosehdotuksen tarkoitukseen nähden.

6.3

Aiemman valvontakokemuksen perusteella EKP ehdottaa, että järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisissa, jotka hyötyvät julkisista takuujärjestelmistä, otetaan käyttöön lisävaihtoehto riskin pidättämistä koskevien vaatimusten noudattamiseen. Nämä julkiset takuujärjestelmät (32) ovat viime vuosina osoittautuneet tehokkaiksi pankkien taseissa olevien järjestämättömien lainojen käsittelyn ja vähentämisen kannalta. EKP ehdottaa erityisesti, että vähintään viiden prosentin säilyttäminen kunkin myydyn tai sijoittajille siirretyn etuoikeusluokan nimellisarvosta, kuten arvopaperistamisasetuksessa (33) tällä hetkellä sallitaan, tulisi katsoa myös riskin pidättämistä koskevien vaatimusten mukaiseksi, jos yksi tai useampi etuoikeusluokka on täysin hyväksyttyjen yhteisöjen takaama (34) ja edellyttäen, että vähintään viisi prosenttia kunkin takuuta vailla olevan etuoikeusluokan nimellisarvosta säilytetään (35). Muutoksella täydennettäisiin nykyisten takuujärjestelmien mukaisissa järjestämättömien vastuiden arvopaperistamisissa tällä hetkellä käytettäviä menetelmiä, kuten suuririskisimmän etuoikeusluokan säilyttämistä, ottamalla käyttöön vaihtoehtoinen säännösten noudattamistapa muuttamatta järjestelmien luonnetta vakavaraisuuden osalta. Tämä ylimääräinen joustavuus tukisi järjestelmien käytön jatkamista, sillä ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi helpottaa järjestämättömien vastuiden arvopaperistamista ja kriisinratkaisua. Se myös myötävaikuttaisi entisestään laajempaan poliittiseen tavoitteeseen puuttua heikkolaatuisiin järjestämättömiin lainoihin unionin pankkijärjestelmässä.

7.   Julkistamisvaatimusten yksinkertaistaminen

7.1

EKP tukee tavoitetta yksinkertaistaa arvopaperistamisasetuksen mukaisia julkistamisvaatimuksia. Raportointitaakkaa ja siihen liittyviä kustannuksia vähentävä kohdennettu menettelytapa on tervetullut, koska siinä keskitytään poistamaan tietopisteitä, jotka eivät ole välttämättömiä nykyisille tai mahdollisille sijoittajille ja toimivaltaisille viranomaisille. Tämä yksinkertaistaminen ei kuitenkaan saa vaarantaa tietojen laatua, vertailukelpoisuutta tai riskienhallinnan ja tehokkaan valvonnan kannalta tärkeiden tietojen sisällyttämistä. Raportointitaakka ei määräydy yksinomaan täytettävien tietokenttien määrän vaan myös noudattamista koskevien vaatimusten monimutkaisuuden ja käytännöllisyyden perusteella. Tulisi pyrkiä varmistamaan, että raportointivelvoitteet pysyvät oikeasuhteisina samalla, kun säilytetään pääsy kaikkiin tarvittaviin tietoihin ja parannetaan tietojen laatua, jotta voidaan varmistaa tietojen hyödyllisyys ja vertailukelpoisuus. Näin ollen määrällistä tavoitetta vähentää raportointivaatimuksia 35 prosenttia olisi sovellettava joustavasti sen varmistamiseksi, että olennaiset tiedot, muun muassa riskinhallintaa ja uusia poliittisia painopisteitä varten tarvittavat tiedot, pystytään säilyttämään. EKP kannattaa myös pakollisten ja vapaaehtoisten kenttien erottamista toisistaan tarkistetuissa julkistamismalleissa, sillä tämä voisi lisätä raportointikehyksen oikeasuhteisuutta ja joustavuutta. EKP:n mielestä on kuitenkin tärkeää, että arvopaperistamispositioiden riskinarvioinnin kannalta merkityksellisten tietojen antaminen on pakollista. Näin voidaan varmistaa, että raportointivaatimusten yksinkertaistaminen on edelleen sopusoinnussa asianmukaista huolellisuutta koskevan oikeasuhteisen menettelytavan kanssa.

7.2

Raportointimallien yksinkertaistamisessa ei tulisi sulkea pois ilmastoon ja ympäristöön liittyvien riskien, myös fyysisten riskien ja siirtymäriskien, seurannan kannalta merkityksellisten tietopisteiden sisällyttämistä (36). Tällaisia tietoja on tällä hetkellä niukasti, mikä rajoittaa sijoittajien ja viranomaisten kykyä arvioida ja hallita asiaan liittyviä riskejä. Kun julkistamismalleihin sisällytetään rajallinen määrä yhteensopivia ilmastoon liittyviä indikaattoreita, jotka on yhdenmukaistettu muissa unionin säädöksissä käytettyjen indikaattoreiden kanssa, voitaisiin tukea johdonmukaisempaa riskinarviointia kaikissa omaisuusluokissa (37) ja edistää unionin laajempien ilmastotavoitteiden saavuttamista.

7.3

EKP tukee ehdotusta vapauttaa arvopaperistamiset, joiden vakuutena on erittäin hajautuneita vastuita, lainatason tietojen julkistamisvaatimuksesta niin, että samalla säilytetään läpinäkyvyys kantatason tietojen julkistamisen avulla. Edelleen on kuitenkin olennaisen tärkeää, että yhteenlasketut tiedot ovat riittävän yksityiskohtaisia ja ajantasaisia, jotta sijoittajat ja viranomaiset voivat tehdä mielekkään riskinarvioinnin liiketoimesta. On tärkeää varmistaa, että tällaisten poikkeusten soveltamiskriteerit on määritelty selkeästi ja suppeasti. Tämä vähentäisi riskiä liiketoimien epäjohdonmukaisesta soveltamisesta tai strategisesta strukturoinnista, jossa voitaisiin hyötyä raportointivaatimusten vähenemisestä. Se myös auttaisi ylläpitämään arvopaperistamismarkkinoiden eheyttä ja läpinäkyvyyttä.

7.4

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön yksityisiä arvopaperistamisia koskeva erityinen julkistamismalli, joka perustuu EKP:n arvopaperistamistransaktioiden ilmoittamista koskevassa oppaassa vahvistettuun kehykseen (38).Tämän aloitteen odotetaan tehostavan raportointikäytäntöjä ja parantavan yksityisiä arvopaperistamisia koskevien tietojen toimittamisen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

7.5

Arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksessa ehdotettu yksityisten arvopaperistamisten raportointikehyksen muutos (39) koskee kuitenkin kansallisia toimivaltaisia viranomaisia. EKP suosittelee ilmaisun ”kansallinen” poistamista, jotta varmistetaan selkeys ja johdonmukaisuus unionin valvontakehyksen kanssa. Tämä tarkistus vahvistaisi nimenomaisesti, että termi koskee EKP:tä sille asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen erityistehtävien osalta.

7.6

EKP suhtautuu myönteisesti myös säännökseen, jonka mukaan yksityiset arvopaperistamiset on raportoitava arvopaperistamisrekistereihin. Tämä toimenpide on merkittävä edistysaskel, sillä se helpottaa kattavien ja keskitettyjen tietojen saantia valvontatarkoituksiin. Se korvaisi olemassa olevat tapauskohtaista raportointia toimivaltaisille viranomaisille koskevat mekanismit ja yksinkertaistaisi siten tietojen hakua ja parantaisi yksityisten arvopaperistamistransaktioiden valvontaa. On tärkeää varmistaa, että toimivaltaisilla viranomaisilla on saumaton pääsy näihin rekistereihin ja että samalla säilytetään yksityisten liiketoimien edellyttämä luottamuksellisuuden taso.

7.7

Julkistamismallien tarkistamisprosessin toteuttaa Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean arvopaperistamisen alakomitea Euroopan pankkiviranomaisen johdolla. EKP ehdottaa, että tähän työhön sisällytetään tietojen laatuun liittyviä näkökohtia ja että siihen sisältyy julkinen kuuleminen, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus alan käytäntöjen ja odotusten kanssa.

7.8

EKP tukee ehdotusta siitä, että raportointivaatimusten täytäntöönpanosta annettuja teknisiä standardeja tarkistetaan määräajoin. Tällaiset määräaikaistarkistukset ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että standardit pysyvät tarkoituksenmukaisina ja vastaavat markkinaosapuolten ja valvontaviranomaisten muuttuvia tarpeita.

8.   YLS-kriteerien muutokset

8.1

EKP on huolissaan ehdotuksesta muuttaa pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) myönnetyillä lainoilla taattujen YLS-arvopaperistamisten homogeenisuusvaatimusta siten, että lainakannan vastuista vähintään 70 prosenttia voi koostua pk-yritysten vastuista ja loppuosa muuntyyppisistä vastuista. Tämä ehdotus kannustaisi toteuttamaan pk-yritysten omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevia transaktioita, joiden vakuutena on sekamuotoinen omaisuusvakuudellisten lainojen kanta, mikä EKP:n mielestä rikkoisi YLS-nimikkeen edellyttämää yksinkertaisuusvaatimusta. Yksinkertaisuusvaatimus edellyttää, että kannat ovat homogeenisia sekä omaisuuserien tyypin että niiden kassavirtoihin liittyvien erityispiirteiden, kuten sopimus-, luottoriski- ja ennakkomaksupiirteiden, osalta. Tämä ehdotus voi olla ongelmallinen myös eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamisen kannalta, koska eurojärjestelmä ei hyväksy vakuudeksi omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joiden vakuutena on sekamuotoinen omaisuuseräkanta. EKP tukee joka tapauksessa markkinapohjaisen rahoituksen saatavuutta pk-yrityksille. Tämän vuoksi EKP voi hyväksyä ehdotuksen, kunhan sitä täydennetään lainakannan loppuosan vastuita koskevilla lisärajoituksilla. Siksi EKP ehdottaa, että 30 prosentin loppuosaan kuuluvien vastuiden tulisi rajoittua yrityksille tai yhteisöille myönnettäviin lainoihin, jotta ne olisivat YLS-nimikkeen mukaisen yksinkertaisten ja homogeenisten transaktioiden periaatteen mukaisia. Tämä menettelytapa lisäisi edelleen joustavuutta verrattuna nykyisiin pk-yrityksiä koskeviin homogeenisuusvaatimuksiin, joskin komission alkuperäistä ehdotusta rajoitetummin, sillä siinä varmistettaisiin, että vakuutena olevan salkun 30 prosentin suuruisessa muuntyyppisessä osuudessa sovelletaan vastuiden velallisten tyyppiin asianmukaisia suojatoimia. Tämä ehdotus on myös komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1851 (40) mukainen, sillä siinä jo rajoitetaan mahdollisuutta yhdistää pk-yritysten vastuita yritysten tai yksityishenkilöiden vastuisiin takuiden ja vastuiden hoitamisen samankaltaisuuden mukaan.

8.2

EKP on myös huolissaan ehdotuksesta laajentaa YLS-kehyksen mukaisten luottosuojasopimusten kelpoisuusehtoja siten, että niihin kuuluvat (jälleen)vakuutusyritysten antamat rahoituksettomat takaukset. Tämä ehdotus voi kasvattaa sekä keskittymä- että vastapuoliriskiä (41).

8.3

Keskittymäriski kasvaisi tämän ehdotuksen myötä, koska se antaisi (jälleen)vakuutusyrityksille luottosuojan tarjoamiseen liittyvän kilpailuedun muihin yksityisiin sijoittajiin nähden YLS-kehyksessä. Tämä etu voi johtaa siihen, että (jälleen)vakuutusyrityksistä tulee synteettisten YLS-arvopaperistamisten luottosuojan hallitsevia tarjoajia kaikkialla unionissa. Tällainen hallitseva asema herättää huolta mahdollisista myötäsyklisistä vaikutuksista erityisesti, kun otetaan huomioon vakavaraisuusasetuksen säännökset, joiden mukaan takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajien on täytettävä luottoluokituksen vähimmäiskynnysarvo, jotta niitä voidaan pitää hyväksyttävinä luottosuojan tarjoajina (42). Jos (jälleen)vakuutusyrityksen luottoluokitus putoaisi tämän kynnysarvon alapuolelle, sen suojaan perustuvat synteettiset arvopaperistamiset menettäisivät kelpoisuutensa YLS-kehyksessä ja merkittävän riskinsiirron kehyksessä. Tämä johtaisi siihen liittyvän riskipainotettujen vastuuerien vähennyksen peruuttamiseen. Tämä skenaario on erityisen huolestuttava taloudellisen taantuman aikana, kun (jälleen)vakuutusyritykset ovat alttiimpia luottoluokituksen alenemiselle. Tällaiset luottoluokituksen alennukset nostaisivat alullepanevien luottolaitosten pääomavaatimuksia tilanteessa, jossa niiden taloudelliseen kriisinkestävyyteen – ja niiden kykyyn myöntää luottoa reaalitaloudelle – kohdistuisi jo muutenkin huomattavaa painetta.

8.4

Arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksessa esitetyt muutokset kasvattaisivat myös vastapuoliriskiä syventämällä nykyisiä kanavia ja luomalla uusia reittejä häiriöiden leviämiselle pankki- ja vakuutusalan välillä. Alullepaneviin luottolaitoksiin voi taloudellisen ahdingon aikana kohdistua kahtalainen uhka: arvopaperistetun lainasalkun luottotappiot ja luottosuojaa tarjoavien (jälleen)vakuutusyritysten mahdollinen maksukyvyttömyys. Tällaisissa tilanteissa vastikkeellisesta luottosuojasta saa kriittisen suojan vastapuoliriskiä vastaan, koska sen takuuna on vakuus, joka varmistaa suojan tehon, vaikka (jälleen)vakuutusyhtiö olisi maksukyvytön. Sitä vastoin takauksen luonteinen luottosuoja, jossa tällaisia vakuuksia ei ole, altistaisi alullepanevat luottolaitokset suoraan (jälleen)vakuutusyrityksen luottoriskille. Tämä vastuu lisää sen todennäköisyyttä, että suojasta tulee tehoton juuri silloin, kun sitä tarvitaan eniten, eli taloudellisen ahdingon aikana.

8.5

Vaikka arvopaperistamisasetuksen muutosehdotukseen sisältyy tiettyjä suojatoimia – kuten se, että rahoituksettomien takausten myöntämistä suurille ja monipuolisille (jälleen)vakuutuksenantajille rajoitetaan – nämä toimenpiteet eivät riitä havaittujen rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi ehdotus voisi tuoda mukanaan uusia riskejä. Esimerkiksi (jälleen)vakuutusyritysten varojen kokonaismäärän vähimmäiskoko on asetettu yli 20 miljardiin euroon, mikä voi aiheuttaa samankaltaisia haasteita kuin luottoluokituksen kynnysarvoihin liittyvät haasteet erityisesti, jos (jälleen)vakuutusyrityksen kokonaisvarat laskisivat tämän rajan alle. Lisäksi muutos voi pahentaa yhteen riskikohteeseen perustuvaa keskittymäriskiä, jos liian harvat (jälleen)vakuutusyritykset täyttävät ehdotetut kelpoisuuskriteerit. Näiden huolenaiheiden vuoksi EKP katsoo, että arvopaperistamisasetuksen nykyinen sanamuoto (43) on säilytettävä rahoitusvakauden turvaamiseksi ja sellaisten riskien välttämiseksi, jotka voisivat vaarantaa rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyden.

8.6

Yksi ehdotetuista suojatoimenpiteistä edellyttää, että (jälleen)vakuutusyritys on luokiteltu vähintään luottoluokkaan 3 (44). Vakavaraisuusasetuksessa säädetään pääpiirteissään samanlaisista kelpoisuusvaatimuksista, joita sovelletaan arvopaperistamispositioiden takauksen luonteisen luottosuojan hyväksyttäviin tarjoajiin (45). Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vakavaraisuusasetuksen asiaankuuluvissa säännöksissä on sisäinen epäjohdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/1623 (46) vakavaraisuusasetukseen (47) tehtyjen muutosten jälkeen. Arvopaperistamiskehyksen käynnissä oleva uudelleentarkastelu voisi tarjota hyvän tilaisuuden korjata tämä epäjohdonmukaisuus.

9.   Julkisen arvopaperistamisen määritelmän muutokset

9.1

Arvopaperistamisasetuksen julkisen arvopaperistamisen määritelmään ehdotettu muutos koskee myös arvopaperistamisia, joista ei ole esitettä mutta a) jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäyntipaikalla tai b) joita markkinoidaan sijoittajille ehdoilla, joista osapuolet eivät voi neuvotella. Määritelmään voivat näin ollen kuulua myös transaktiot, jotka on tällä hetkellä strukturoitu yksityisiksi arvopaperistamisiksi. Yksityiset arvopaperistamiset ovat usein kahdenvälisiä, yksilöllisesti laadittuja liiketoimia, ja niiden julkistaminen voi aiheuttaa tahattomia seurauksia ja heikentää nykyistä markkinatoimintaa tällä segmentillä. Tästä syystä EKP suosittelee, että julkisten arvopaperistamisten määritelmän laajuus säilytetään nykyisellään sillä perusteella, että esitteen laatiminen on tarpeen, jotta voidaan välttää tahattomat seuraukset tai häiriöt markkinoiden toiminnassa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös muita menettelytapoja, joilla saavutetaan arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksessa läpinäkyvyyteen ja markkinavalvontaan ehdotettujen muutosten tavoitteet siten, että markkinoiden toiminnassa ei synny tahattomia seurauksia tai häiriöitä. EKP huomauttaa kuitenkin, että jotta omaisuusvakuudellinen arvopaperi voitaisiin hyväksyä vakuudeksi eurojärjestelmän luotto-operaatioissa, sen on täytettävä suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) mukaiset lainatason tietojen toimittamista koskevat vaatimukset riippumatta siitä, luokitellaanko se julkiseksi vai yksityiseksi arvopaperistamiseksi.

Osa II: Vakavaraisuusasetuksen muutosehdotus

10.   Parhaimman etuoikeusluokan arvopaperistamisposition määritelmän muutokset

10.1

Vakavaraisuusasetuksen parhaimman etuoikeusluokan arvopaperistamisposition määritelmään ehdotettu muutos (48) edellyttää, että parhaimman etuoikeusluokan arvopaperistamispositio kiinnitetään KIRB:n/KA:n (49) yläpuolelle täsmentämättä, täytyykö vaatimus täyttää alussa vai jatkuvasti. Viimeksi mainittu voi johtaa siihen, että parhaimman etuoikeusluokan arvopaperistamispositiota ei enää katsota parhaimman etuoikeusluokan positioksi arvopaperistamisen elinajan jossakin vaiheessa, jos salkun tuotto on odotettua huonompi. Tahaton seuraus on se, että positioon kohdistuisi tavanomaista jyrkempi vaikutus pääomavaatimuksissa, joissa sovelletaan ankarampaa käsittelyä muihin kuin parhaimpiin etuoikeusluokkiin, tai likviditeetissä, koska se lakkaisi täyttämästä myös maksuvalmiusvaatimuksen kelpoisuuskriteerit, vaikka se säilyttäisi asiaankuuluvan luokituksen. Tästä syystä EKP suosittelee, ettei määritelmää muuteta.

11.   Resilientin position käsitteen käyttöönotto

11.1

EKP suhtautuu myönteisesti ehdotukseen tehdä ero sääntelyn edellyttämän etuuskohtelun tehossa stressin kohteena olevien parhaimman etuoikeusluokan arvopaperistamispositioiden resilienssin mukaan ja rajoittaa riskipainon alarajojen vähentäminen ja suotuisa maksuvalmiusvaatimuskohtelu positioihin, joilla on riittävät suojatoimet (50) ja jotka hyötyvät erityisesti Euroopan valvontaviranomaisten neuvonnasta (51).

11.2

Resilienttien arvopaperistamispositioiden käsitteen käyttöönotto monimutkaistaa vakavaraisuuskehystä. Vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksessa (52) esitetyt parhaimman etuoikeusluokan resilienttien arvopaperistamispositioiden uudet kelpoisuuskriteerit ovat kuitenkin hyvin pitkälti yhdenmukaisia YLS-kriteerien kanssa – lukuun ottamatta ainoastaan yhtä poikkeusta, joka koskee resilienttien arvopaperistamispositioiden parhaimman etuoikeusluokan erillisen takauksen vähimmäistasoa. EKP arvioi merkittävien luottolaitosten alullepanemien, merkittävän riskinsiirron käsittävien käynnissä olevien transaktioiden otoksen perusteella, että käytännössä 60 prosenttia käynnissä olevien liiketoimien parhaimpien etuoikeusluokkien positioista, jotka täyttävät YLS-kriteerit, täyttäisi resilienttien arvopaperistamispositioiden vaatimukset. Tämän määrän odotetaan kasvavan edelleen, kun lainsäädäntöehdotus on viimeistelty. Resilienttien arvopaperistamispositioiden käsite myös parantaa kehyksen riskiherkkyyttä. Erityinen kriteeri, joka koskee parhaimman etuoikeusluokan positioiden erillisen takauksen vähimmäistasoa, on asianmukaisesti perusteltu, kun otetaan huomioon ehdotettu täydentävä etuoikeuskohtelu, jota sovelletaan parhaimman etuoikeusluokan resilientteihin positioihin soveltamalla alempaa absoluuttista riskipainon alarajaa kuin ei-resilientteihin positioihin. Tämän vuoksi EKP suosittelee vahvasti, että resilienttien arvopaperistamispositioiden käsite säilytetään, mutta hyväksyttävien parhaimman etuoikeusluokan resilienttien arvopaperistamispositioiden soveltamisala rajataan vain transaktioihin, jotka täyttävät YLS-kriteerit (jäljempänä ’YLS-transaktiot’), ja jätetään parhaimman etuoikeusluokan arvopaperistamispositiot muissa kuin YLS-arvopaperistamistransaktioissa kokonaan eriytetyn kohtelun ulkopuolelle. Tämä myös vähentäisi entisestään vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen monimutkaisuutta.

11.3

Vakavaraisuusasetuksen (53) muutosehdotuksessa edellytetään myös resilienttien arvopaperistamisten kelpoisuuskriteerien noudattamista sekä alusta lähtien että jatkuvasti. Vaikka tämän etuna on sen varmistaminen, että transaktio täyttää vähimmäisvaatimukset koko sen juoksuajan, vaatimukset voivat käytännössä lisätä kehyksen monimutkaisuutta alullepanijoiden, järjestäjien ja sijoittajien sekä vakavaraisuusvalvojien kannaltaerityisesti, kun arvopaperistettu salkku ajan myötä kuoletetaan, mikä edellyttäisi säännöllisiä tarkastuksia. Tämä voisi myös johtaa tilanteeseen, jossa transaktio ei enää täyttäisi eriytetyn pääomakohtelun kelpoisuuskriteereitä, mikä aiheuttaisi tavanomasta jyrkempiä vaikutuksia transaktion vakavaraisuuskohtelussa ja saattaisi heikentää markkinoiden luottamusta. Ehdotuksen yleistavoitteen vuoksi tätä luottamuksen menettämisen riskiä tulisi välttää. Sen vuoksi EKP ehdottaa, että parhaimman etuoikeusluokan resilienttien arvopaperistamispositioiden kelpoisuuskriteerit tulisi arvioida ainoastaan alullepanohetkellä. Kuoletuksen vaikutuksen huomioon ottamiseksi ehdotetaan myös, että kyseisen parhaimman etuoikeusluokan arvopaperistamisposition kiinnittämispisteen määrittävää erillisen takauksen vähimmäistasoa koskevaa kriteeriä olisi mukautettava eri arvopaperistamisten kuoletusprofiilien erottamiseksi toisistaan. Näin varmistettaisiin, että paras etuoikeusluokka pysyy resilienttinä arvopaperistamisen koko elinajan. Erityisesti transaktioissa, jotka kuoletetaan suhteellisesti, luoton erillisen takauksen vähimmäistasoa olisi korotettava, vaikka siinä olisi kehitykseen liittyviä laukaisevia tekijöitä, verrattuna erillisen takauksen vähimmäistasoon, jota edellytetään transaktioilta, jotka jaksotetaan puhtaasti vaiheittain.

12.   Riskipainon alarajojen muutos

12.1

Riskipainon alarajat ovat olennaisen tärkeä osa arvopaperistamispositioiden vakavaraisuuskohtelua, jolla varmistetaan arvopaperistamispositioiden vähimmäispääomavaatimus, koska ne muodostavat pysäytysmekanismin vakavaraisuusasetuksen mukaisten pääomavaatimusten laskennassa käytettäville riskiherkille menettelytavoille. Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen riskipainon alarajaa nostettiin muuttamalla vakavaraisuusasetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2401 (54) seitsemästä prosentista 15 prosenttiin muiden arvopaperistamispositioiden kuin YLS-arvopaperistamisten osalta ja kymmeneen prosenttiin sellaisten arvopaperistamispositioiden osalta, jotka koostuvat parhaimpien etuoikeusluokkien YLS-arvopaperistamisista. Tämä nosto johtui siitä, että kriisiä edeltävissä säännöissä havaittiin puutteita, joiden seurauksena parhaimpien etuoikeusluokkien riskipainot olivat liian alhaiset, ja Baselin pankkivalvontakomitea tarkisti arvopaperistamiskehystä. Tämän vuoksi riskipainon alarajat eivät ole lähtökohtaisesti riskiherkkiä, toisin kuin muut kehyksen osat, kuten arvopaperistamisen sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukainen p-kerroin. Riskipainon alarajat ovat myös yksi tekijöistä, jotka vaikuttavat arvopaperistamisen vakavaraisuuskohtelun pääoman epäneutraaliuteen.

12.2

Riskipainon alarajojen tavoitteena on välttää kohtuuttoman alhaiset riskipainot kaikissa arvopaperistamispositioissa. Koska siis on otettava huomioon riskit, joita arvopaperistamisprosessi lisää arvopaperistettujen vastuiden riskeihin, erityisesti malliriski ja toimeksisaajaan liittyvä riski, EKP suhtautuu epäillen riskiherkkyyteen perustuvien riskipainon alarajojen käsitteeseen. EKP katsoo, että tämän käsitteen soveltaminen voisi käytännössä johtaa tiettyjen arvopaperistamispositioiden erittäin alhaisiin riskipainoihin, jotka ovat selvästi alle seitsemän prosentin alarajan, jota sovellettiin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä.

12.3

Lisäksi vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksella (55) pyritään poistamaan nykyiset esteet matalan riskipainon salkkujen arvopaperistamiselle. Tämä tarkoittaa, että arvopaperistamispositiot, joiden kohde-etuutena ovat vähäriskiset salkut – esimerkiksi kiinnelainat – hyötyvät matalammista pääomavaatimuksista, jolloin tällaisten salkkujen arvopaperistamiset voivat lisääntyä. Vaikka vähäriskisten salkkujen arvopaperistamiset voivat houkutella uusia ja enemmän riskejä välttäviä sijoittajia, on pohdittava tarkkaan, otetaanko arvopaperistettujen vastuiden riskipainojen tasossa riittävästi huomioon toimeksisaajaan liittyvän riskin ja malliriskin monimuotoisuus ja taso vai olisiko tarpeen rajoittaa alemmat alarajat tiettyihin omaisuusluokkiin. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että parhaimman etuoikeusluokan riskipainon nykyinen yläraja, joka perustuu arvopaperistettujen vastuiden keskimääräiseen riskipainoon (56) ja joka ylittää alarajan, mahdollistaa myös matalan riskipainon salkkujen arvopaperistamisen.

12.4

Tämän vuoksi EKP ehdottaa, että noudatettaisiin tarkemmin Euroopan valvontaviranomaisten neuvoja, jotka on esitetty yhteiskomitean lausunnossa arvopaperistamisen vakavaraisuuskehyksen tarkistamisesta (pankkitoiminta), ja että sovellettaisiin seitsemän prosentin kiinteää riskipainon alarajaa resilienteille YLS-transaktioille (57).

12.5

EKP katsoo lisäksi, että tätä matalampaa riskipainon alarajaa tulisi soveltaa vain resilientteihin transaktioihin (58) ja sitä tulisi voida soveltaa vain arvopaperistamisasetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin alullepaneviin pankkeihin. Matalampien riskipainon alarajojen rajoittaminen vain resilienttien transaktioiden arvopaperistamispositioihin, joita arvopaperistamisasetuksessa tarkoitetut arvopaperistettujen vastuiden alullepanoon osallistuvat alullepanijat pitävät hallussaan (59), on tarpeen, koska toimeksisaajaan liittyvä riski ja malliriski ovat sijoittajia pienempiä ainoastaan kyseisten alullepanijoiden osalta. Etuuskohtelua ei kuitenkaan tulisi soveltaa muihin sijoittaviin luottolaitoksiin tai alullepanijoihin, jotka arvopaperistamisasetuksen mukaan ”hankkivat kolmannen osapuolen vastuut omaan lukuunsa ja arvopaperistavat ne” (60), jotta voidaan estää luottolaitoksia laajentamasta toimintaansa ydinliiketoimintansa ulkopuolelle yksinomaan kyseisten vastuiden arvopaperistamista varten siten, että ne voivat hyötyä supistetuista pääomavaatimuksista (61).

13.   Arvopaperistamispositioiden riskipainojen laskennassa käytettävän p-kertoimen muutos

13.1

P-kerroin on yksi keskeisistä muuttujista, joiden avulla voidaan määrittää vakavaraisuuskehykseen sisältyvillä kaavaan perustuvilla menetelmillä (nimittäin arvopaperistamisen sisäisten luottoluokitusten menetelmällä ja arvopaperistamisen standardimenetelmällä) tuotettu pääoman epäneutraaliuden taso, jota käytetään arvopaperistamispositioiden pääomavaatimusten laskemiseen. Pääoman epäneutraalius vastaa lisäpääomavaatimusta, joka vaaditaan tietyn arvopaperistamisen kaikkien etuoikeusluokkien pitämiseen, verrattuna pääomavaatimukseen, joka pankeilla on oltava vastaavien arvopaperistettujen vastuiden osalta. Se on perusteltua arvopaperistamiseen liittyvien lisäriskien vuoksi. Niistä merkittävimpiä ovat toimeksisaajaan liittyvä riski ja malliriski sekä oikeudelliset riskit ja käyvän arvon arvostuksen vaihtelut perinteisten arvopaperistettujen joukkovelkakirjojen tapauksessa.

13.2

Vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksessa ehdotetaan muun muassa kaikentyyppisiä arvopaperistamisia koskevan p-kertoimen uudelleenkalibrointia. Se tehtäisiin kuitenkin niin, että sääntelyyn liittyviä etuja koituisi enemmän standardoidummille ja turvallisemmille transaktioille (eli YLS-transaktioille ja resilienteille transaktioille) sekä positioille, jotka alullepanijat säilyttävät siksi, että niissä toimeksisaajaan liittyvä riski ja malliriski ovat pienempiä (62). Vaikka tämä menettelytapa voi vähentää etuoikeusluokkien pääomavaatimuksia, EKP on huolissaan siitä, että tämä osa ehdotusta ylittää arvopaperistamiseen liittyvän vakavaraisuuskehyksen (pankkitoiminta) tarkistamista koskevassa Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean ohjeistuksessa annetun suosituksen, jonka mukaan p-kerrointa ei tulisi muuttaa yksipuolisesti, vaan koko kehystä tulisi tarkastella uudelleen kansainvälisellä tasolla.

13.3

Sekakomitean lausunnossa arvopaperistamiseen liittyvän vakavaraisuuskehyksen (pankkitoiminta) tarkistamisesta ei kuitenkaan otettu huomioon vaikutusta, joka johtuu vakavaraisuusasetukseen asetuksella (EU) 2024/1623 tehdystä muutoksesta, jolla otettiin käyttöön kokonaisriskipainolattia (63)ja siihen liittyvistä siirtymäsäännöksistä, joilla alennettiin arvopaperistamisen standardimenetelmän p-kerrointa (64). Sääntelykehyksen yksinkertaistamiseksi EKP ehdottaa, että arvopaperistamisasetuksen (65) asiaankuuluvissa säännöksissä tarkoitettujen alullepanijoiden hallussa olevien parhaimman etuoikeusluokan positioiden p-kerroin kalibroidaan uudelleen edellä riskipainon alarajaa varten suositellun menettelytavan mukaisesti. Tällä uudelleenkalibroinnilla varmistettaisiin, että alullepanevat luottolaitokset, jotka käyttävät arvopaperistamisen sisäisten luottoluokitusten menetelmää pääomavaatimustensa laskemiseen, eivät aiheettomasti rajoittaisi niiden alullepanoa kokonaisriskipainolattian rajoitusten vuoksi, eikä siirtymäsäännöksiä tarvittaisi. Jos siis lainsäätäjät hyväksyvät EKP:n seuraavassa kohdassa esitetyn p-kerrointen uudelleenkalibroinnin, vakavaraisuusasetuksen (66) asiaankuuluvissa säännöksissä esitetyt siirtymäsäännökset voitaisiin poistaa.

13.4

Edellä esitetyn mukaisesti EKP suosittelee, että arvopaperistamisasetuksen (67) asiaankuuluvissa säännöksissä tarkoitettuja vastuita alullepanevien alullepanijoiden p-kertoimet kalibroidaan uudelleen siten, että muutosten myötä pääoman vähennys pienenee, ehdotus yksinkertaistuu ja on riskiherkempi sekä tavanomaisissa että stressitilanteissa: — Arvopaperistamisen standardimenetelmä: Kerrointa tulisi pienentää 0,5:stä 0,3:een parhaimman etuoikeusluokan YLS-arvopaperistamispositioiden osalta ja 1:stä 0,7:ään muiden kuin parhaimman etuoikeusluokan YLS-arvopaperistamispositioiden osalta, mikä on yleisesti ottaen yhdenmukaista vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen kanssa. — Arvopaperistamisen sisäisten luottoluokitusten menetelmä: skaalauskerrointa tulisi pienentää 0,5:stä 0,4:ään parhaimman etuoikeusluokan YLS-arvopaperistamispositioiden osalta ja 1:stä 0,8:aan muiden kuin parhaimman etuoikeusluokan YLS-arvopaperistamispositioiden osalta. Parhaimman etuoikeusluokan YLS-arvopaperistamispositioiden osalta p-kertoimen alarajaa tulisi alentaa 0,3:sta 0,2:een. Arvopaperistamisen sisäisten luottoluokitusten menetelmässä p-kertoimelle ei tulisi asettaa ylärajaa. EKP ehdottaa näitä muutoksia vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksiin, jotta p-kertoimen laskemista voidaan yksinkertaistaa ja tehdä siitä riskiherkempää poistamalla yläraja ja käyttämällä varovaisempaa skaalauskerrointa.

13.5

Nykyinen kalibrointi olisi säilytettävä muuttumattomana sijoittaville luottolaitoksille, koska pienemmän malliriskin ja toimeksisaajaan liittyvän riskin perustelut eivät koske niitä. Näin varmistetaan, että sijoittajien kehys on edelleen yhdenmukainen Baselin pankkivalvontakomitean kehyksen kanssa. Tämä yhdenmukaisuus on erittäin merkityksellistä, sillä yksi keskeisistä huolenaiheista, joihin kalibroinnilla ja Baselin pankkivalvontakomitean kehyksen menettelytapojen uudella hierarkialla puututtiin, olivat sijoittavien luottolaitosten alhaiset pääomavaatimukset ja tavanomaista jyrkemmät vaikutukset, joista ne kärsivät maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana.

14.   Yleisiä näkökohtia arvopaperistamispositioiden pääomakohteluun ehdotetuista muutoksista

EKP:n ehdottama p-kertoimen ja riskipainon alarajan uudelleenkalibrointi ratkaisisi kokonaisriskipainolattian aiheuttaman ongelman ja helpottaisi arvopaperistamisen kokonaisriskipainolattiaa koskevan siirtymäjärjestelyn päättämistä. Ehdotettu uudelleenkalibrointi on myös linjassa vakavaraisuusasetuksen asiaankuuluvissa säännöksissä (68) säädetyn menetelmien hierarkian kanssa.

15.   Merkittävän riskinsiirron kriteerien muutokset

15.1

Riskipainotettujen vastuuerien vähentämiseksi arvopaperistaminen edellyttää toimivaltaiselta viranomaiselta myönteistä merkittävän riskinsiirron arviointia, jossa todetaan, että alullepanijat ovat siirtäneet merkittäviä riskejä eivätkä ota niitä uudelleen vastuulleen arvopaperistamisen voimassaoloaikana.

15.2

EKP suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen merkittävän riskinsiirron hallintaa koskevien säännösten merkittävästä tarkistamisesta ja päivittämisestä EPV:n suosituksia (69) ja vakavaraisuusvalvonnasta saatua kokemusta hyödyntäen. EKP suhtautuu myönteisesti erityisesti ehdotukseen poistaa vakavaraisuusasetuksesta merkittävän riskinsiirron lupaperusteinen lähestymistapa (70), jota merkittävät laitokset eivät ole koskaan käyttäneet. Sen poistamisella olisi hyödyllinen vaikutus sääntelykehyksen yksinkertaistamiseen.

15.3

EKP suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen korvata tällä hetkellä vakavaraisuusasetuksessa vahvistetut mekaaniset testit (71) uudella, periaatelähtöisellä testillä, jota voidaan käyttää kaikissa arvopaperistamisrakenteissa etuoikeusluokkien todellisesta määrästä riippumatta. Periaatelähtöisessä testissä puututaan myös aiemmissa mekaanisissa testeissä havaittuihin puutteisiin, erityisesti suojattujen etuoikeusluokkien tiheyden riittävyyteen.

15.4

EKP katsoo myös aiemman valvontakokemuksen perusteella, että merkittävän riskinsiirron piiriin kuuluvien salkkujen soveltamisalaa tulisi selventää suoraan vakavaraisuusasetuksessa. Näin siitä voitaisiin nimenomaisesti sulkea pois tietyntyyppiset monimutkaiset vastuut, joiden vastuumääriä ja luottosuojan tarkkaa kattavuutta ei voida mallintaa riittävän varmasti tai jotka aiheuttavat ajan mittaan liiallista volatiliteettia. Tämä koskee esimerkiksi johdannaisvastuiden vastapuoliluottoriskiä, jonka osalta luottoriskin kattamista on vaikeaa mitata alullepanohetkellä arvopaperistettavien vastuiden vastuuarvon markkinavolatiliteetin vuoksi. EKP katsoo, että vaikka arvopaperistamiskehys soveltuu hyvin tavalliselle luottoriskille, siinä ei oteta riittävästi huomioon johdannaisiin liittyvien vastuiden luontaista monimutkaisuutta.

16.   Merkittävää riskinsiirtoa koskevan prosessin muutokset

16.1

EKP erottaa merkittävän riskinsiirron arviointiprosessin osalta yleensä toisistaan a) yksinkertaiset, standardoidut ja toistuvat kaupat ja b) monimutkaiset ja innovatiiviset liiketoimet, joissa valvojalla olisi oltava mahdollisuus tehdä kattava arviointi merkittävästä riskinsiirrosta.

16.2

Näin ollen EKP on kehittänyt merkittävän riskinsiirron valvonta-arviointia varten nopeutetun menettelyn, jolla pyritään lyhentämään arviointiaikaa huomattavasti sellaisten riittävän yksinkertaisten arvopaperistamisten tapauksessa, jotka täyttävät tietyt vaatimukset, ja jossa hyödynnetään myös tuotteiden standardoinnista ja yhdenmukaisista lomakkeista saatavia etuja. Toimivaltaisilla viranomaisilla on jo mahdollisuus soveltaa tällaista nopeutettua menettelyä tällä hetkellä voimassa olevan vakavaraisuusasetuksen version nojalla suhteellisuusperiaatteen ja riskiperusteisen valvonnan vakiintuneen käytännön perusteella. Lisäksi on epäselvää, mitä lisäarvoa nopeutettuun yksinkertaistettuun arviointiprosessiin toisivat korkean tason periaatteet, jotka määriteltäisiin teknisissä sääntelystandardeissa, jotka laadittaisiin ja hyväksyttäisiin vakavaraisuusasetukseen ehdotettujen muutosten (72) mukaisesti. Niitä myös sovellettaisiin vakavaraisuusasetuksessa jo vahvistetun nopeutetun merkittävän riskinsiirron arvioinnin yleisen periaatteen lisäksi.

16.3

Monimutkaisissa liiketoimissa on tarpeen tehdä merkittävän riskinsiirron luotettavuuden arvioimiseksi perusteellinen valvonta-arviointi vaikeita piirteitä sisältävistä arvopaperistamisista, mikä parantaisi valvottavien pankkien taloudellista resilienssiä. Siksi EKP suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotetuissa muutoksissa säilytetään valvonnan joustavuus ja valvontaviranomaisen toimivalta tehdä monimutkaisten ja innovatiivisten liiketoimien kattava arviointi.

16.4

On erityisen tärkeää, että ehdotetuissa muutoksissa säilytetään myös toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuus vaatia tapauskohtaisesti, että alullepanija siirtää arvopaperistettujen vastuiden odottamattomien tappioiden painotettujen määrien osuuden, joka on suurempi kuin periaatelähtöisessä testissä vaadittu 50 prosenttia, tai vastustaa merkittävää riskinsiirtoa, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei siirretty luottoriski ole riittävä arvopaperistamisen tiettyihin erityisiin tai monimutkaisiin piirteisiin puuttumiseksi, tai jos se johtaa riskipainotettujen vastuuerien suhteettomaan pienenemiseen. Sen arvioimiseksi, johtaako yksittäinen merkittävän riskinsiirron arvopaperistaminen riskipainotettujen vastuuerien suhteettomaan pienenemiseen, EKP aikoo käyttää niin sanottua oikeasuhteisuustestiä, joka esitetään vaihtoehtoja ja harkintavaltaa koskevassa EKP:n oppaassa (73) ja jota on vuosien mittaan käytetty johdonmukaisesti merkittävien laitosten alullepanemien arvopaperistamisten merkittävän riskinsiirron arviointiin. EKP ehdottaa sen vuoksi, että vakavaraisuusasetuksen asiaa koskevia säännöksiä selkeytetään siten, että niissä viitataan edelleen oikeasuhteisuuteen.

16.5

EKP suhtautuu myönteisesti Euroopan pankkiviranomaiselle annettuun toimeksiantoon laatia luonnokset perinteisiä arvopaperistamisia koskeviksi teknisiksi sääntelystandardeiksi vakavaraisuusasetukseen ehdotettujen muutosten mukaisesti (74). EKP katsoo erityisesti, että tällaisissa teknisissä sääntelystandardeissa on ratkaisevan tärkeää täsmentää arvopaperistettujen vastuiden elinaikana odotettavissa olevien tappioiden laskenta ja niiden kohdentaminen arvopaperistamisten etuoikeusluokkiin sekä arvopaperistettujen vastuiden odottamattomien tappioiden kohdentaminen arvopaperistamisen etuoikeusluokkiin. Lisäksi Euroopan pankkiviranomaiselle annettu toimeksianto määritellä teknisissä standardeissa korkean tason periaatteet merkittävän riskinsiirron tarkastus- ja arviointimenettelylle helpottaa asianmukaisen tasapainon saavuttamista sen tavoitteen välillä, että kaikille alullepanijoille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset, erityisesti silloin, kun mukana on useita samaan pankkikonserniin kuuluvia yhteisöjä eri jäsenvaltioissa, ja tavoitteena olevan tarvittavan joustavuuden välillä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat suunnitella valvontaprosessinsa. Toisaalta EKP ehdottaa 16.2 kohdan mukaisesti, että toimeksiannosta poistetaan vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksessa ehdotetut merkittävän riskinsiirron nopeutettua arviointia koskevat korkean tason periaatteet (75).

16.6

Lopuksi EKP katsoo, että ottaen huomioon viimeaikaiset pyrkimykset yksinkertaistaa sääntelykehystä ja virtaviivaistaa ilmoitus- ja raportointivaatimuksia, toimivaltaisten viranomaisten velvollisuus ilmoittaa Euroopan pankkiviranomaiselle vuosittain järjestelmällisesti kaikki merkittävän riskinsiirron arvopaperistamiset olisi poistettava. Euroopan pankkiviranomainen voi hakea nämä tiedot valvontaa koskevista raportointilomakkeista (eli lomakkeista Corep C14.00 ja C14.01, jotka ovat osa yhdenmukaistettua raportointikehystä), ja siksi tämä ilmoitusvelvollisuus olisi poistettava päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Osa III: Maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotus

17.   Muutokset arvopaperistamispositioiden kohteluun likvideinä varoina

17.1

EKP on tyytyväinen siihen, että komission delegoituun asetukseen (EU) 2015/61 (76), jäljempänä ’maksuvalmiusvaatimusta koskeva delegoitu asetus’, ehdotetut muutokset mahdollistavat edelleen sen, että perinteisten YLS-arvopaperistamisten parhaimmat etuoikeusluokat voidaan hyväksyä tason 2B laadukkaiksi likvideiksi varoiksi maksuvalmiusvaatimuksen yhteydessä myös siksi, että arvopaperistamisista saadaan laajempia hyötyjä riskinhallintaa varten ja hajautuksen kannalta.

17.2

EKP tukee ehdotusta poistaa vaatimus siitä, että maksuvalmiuspuskuriin hyväksyttävien arvopaperistamisten jäljellä olevan painotetun keskimääräisen juoksuajan on oltava viisi vuotta (77). EKP katsoo, että tämä vaatimus on perusteeton rajoite, joka ei myöskään perustu Baselin maksuvalmiusvaatimusta koskevaan standardiin.

17.3

EKP on myös samaa mieltä ehdotuksesta, jonka mukaan maksuvalmiuspuskuriin hyväksyttävien perinteisten YLS-arvopaperistamisten parhaimpien etuoikeusluokkien arvopaperistettua salkkua koskevat homogeenisuus- ja kelpoisuuskriteerit yhdenmukaistetaan arvopaperistamisasetuksessa (78) säädettyjen ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/1851 (79) tarkennettujen vaatimusten kanssa. EKP toteaa, että tällä ehdotuksella myötävaikutetaan siihen, että arvopaperistamisten maksuvalmiusvaatimusta koskeva kohtelu yhdenmukaistetaan paremmin unionin arvopaperistamisia koskevan vakavaraisuuskehyksen muiden alojen kanssa. Lisäksi tällä ehdotuksella yksinkertaistetaan laadukkaiden likvidien varojen hyväksyttävyyskriteereitä ja annetaan luottolaitoksille mahdollisuus sisällyttää maksuvalmiusvaatimuksen maksuvalmiuspuskuriin muuntyyppisiä arvopaperistamisia, joiden likviditeetti ja luottoluokka ovat riittävän korkeita ja jotka täyttävät tiukasti muut maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen mukaiset omaisuuseräkohtaiset vaatimukset.

17.4

Maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotuksen mukaisesti perinteisten YLS-arvopaperistamisen parhaimmat etuoikeusluokat, jotka kuuluvat luottoluokkiin 2–7, voitaisiin hyväksyä laadukkaiksi likvideiksi varoiksi (80). Yhtäältä EKP suhtautuu myönteisesti ehdotukseen siitä, että luottoluokkiin 2–4 kuuluvat arvopaperistamiset voitaisiin jälleen hyväksyä laadukkaiksi likvideiksi varoiksi (81). Toisaalta EKP on huolissaan siitä, että luottoluokkien 5–7 arvopaperistamiset, jotka vastaavat luottoluokitusta A+ – A-, hyväksytään käytettäviksi maksuvalmiuspuskurissa. Jälkimmäisellä laajennuksella tehdään lisäpoikkeus kansainvälisiin standardeihin ilman tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä siitä, että tällaiset arvopaperistamispositiot ovat osoittautuneet luotettavaksi likviditeetin lähteeksi erityisesti markkinoiden stressitilanteissa. Vaikka on ehdotettu, että kyseisiin varoihin tulisi soveltaa 50 prosenttia korkeampaa aliarvostusta mahdollisten suurempien likviditeettiriskien huomioon ottamiseksi, on edelleen epäselvää, missä määrin tällaiset varat ovat luotettava likviditeetin lähde stressitilanteissa yleisemmin.

17.5

EKP suhtautuu varauksin ehdotuksiin, joiden mukaan a) resilienttien perinteisten YLS-arvopaperistamisten parhaimpien etuoikeusluokkien aliarvostuksia laskettaisiin 25 prosentista 15 prosenttiin ja b) kaupallisilla lainoilla tai henkilökohtaiseen kulutukseen tarkoitetuilla lainoilla taattujen laadukkaiksi likvideiksi varoiksi hyväksyttävien arvopaperistamisten aliarvostusta laskettaisiin 35 prosentista 25 prosenttiin (82). Yleisesti ottaen matalampien aliarvostustenkäyttöönotto on ennenaikaista, koska arvopaperistamisia ei ole vielä testattu riittävästi todellisissa stressitilanteissa, jotka ovat täysin yhdenmukaisia maksuvalmiusvaatimusta koskevassa delegoidussa asetuksessa (83) tarkoitettujen skenaarioiden kanssa. Resilienttien perinteisten arvopaperistamisten parhaimpien etuoikeusluokkien 15 prosentin aliarvostus olisi pienempi kuin Baselin standardin (84) mukainen tason 2B arvopaperistamisille suunniteltu 25 prosentin osuus. Lisäksi tason 2A varoihin sovellettavan saman 15 prosentin aliarvostuksen soveltaminen ei näytä olevan oikeassa suhteessa resilienttien perinteisten arvopaperistamisten parhaimpien etuoikeusluokkien odotettuun alhaisempaan likviditeettitasoon verrattuna tason 2A varoihin.

17.6

EKP katsoo myös, että kaikista arvopaperistamisten maksuvalmiusvaatimusta koskevaan kohteluun tehtävistä parannuksista, jotka johtuisivat siitä, että luottoluokkien 5–7 arvopaperistamiset hyväksyttäisiin laadukkaiksi likvideiksi varoiksi ja niihin sovellettaisiin alhaisempia aliarvostuksia, olisi tehtävä Euroopan pankkiviranomaisen ennakkoarviointi, jossa vahvistetaan, että kyseisillä arvopaperistamispositioilla on riittävä markkinalikviditeetti. Tämän osalta EKP suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, jonka mukaan Euroopan pankkiviranomaiselle annettaisiin nimenomainen toimeksianto seurata jatkossa säännöllisesti arvopaperistamisten likviditeettiä (85), mutta EKP katsoo, että Euroopan pankkiviranomaisen on tehtävä ennakkoarviointi ennen kuin se voi päättää arvopaperistamisten maksuvalmiusvaatimusta koskevan kohtelun tehokkaasta parantamisesta.

Jos EKP on suositellut asetusehdotusten muuttamista, erityisiä laadintaehdotuksia esitetään erillisessä teknisessä valmisteluasiakirjassa, johon on liitetty asiaa koskeva selitys. Tekninen valmisteluasiakirja on saatavilla englanniksi EUR-Lexissä.

---

(1)  COM(2025) 826 final.

(2)  COM(2025) 825 final.

(3)  Ares(2025)4808223.

(4)  Ks. Kansainvälisen järjestelypankin Baselin pankkivalvontakomitea, Basel III -asiakirja: Revisions to the securitisation framework, as amended to include the alternative capital treatment for ‘simple, transparent and comparable’ securitisations, 11.12.2014 (tarkistettu heinäkuussa 2016). Tämä standardi on sisällytetty konsolidoituun Baselin kehykseen, joka on saatavilla Kansainvälisen järjestelypankin verkkosivustolla osoitteessa at www.bis.org.

(5)  Joint Committee advice on the review of the securitisation prudential framework (banking), Response to the Commission’s October 2021 call for advice to the JC of the ESAs (JC/2022/66), 12.12.2022.

(6)  Ks. Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) raportti ”Unveiling the impact of STS on-balance-sheet securitisation on EU financial stability”, toukokuu 2025, saatavilla EJRK:n verkkosivustolla osoitteessa www.esrb.europa.eu.

(7)  Lisätietoja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osuudesta eurojärjestelmässä hyväksyttävissä jälkimarkkinakelpoisissa varoissa ja eurojärjestelmän käytettävissä olevissa vakuuskannoissa on saatavilla EKP:n verkkosivustolla osoitteessa www.ecb.europa.eu kohdassa ”Eurosystem Collateral Data”.

(8)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 091, 2.4.2015, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2015/510/oj) ja Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 (EKP/2014/31) muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28, ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2014/528/oj).

(9)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/5, annettu 19 päivänä marraskuuta 2014, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2014/45) (EUVL L 1, 6.1.2015, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2015/5/oj).

(10)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/440, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2020, pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavasta väliaikaisesta osto-ohjelmasta (EKP/2020/17) (EUVL L 91, 25.3.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/440/oj).

(11)  Ks. Euroopan keskuspankin lausunto CON/2016/11, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2016, a) ehdotuksesta asetukseksi yhteisistä arvopaperistamissäännöistä ja eurooppalaisesta kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle ja b) ehdotuksesta asetukseksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta (EUVL C 219, 17.6.2016, s. 2), 3.3 kohta. Kaikki EKP:n lausunnot julkaistaan EUR-Lexissä.

(12)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1024/oj).

(13)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen johdanto-osan 4 ja 8 kappale.

(14)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 5 artikla.

(15)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohdan b alakohta ja 3 kohdan c alakohdan i alakohta, joilla muutetaan tai kumotaan arvopaperistamisasetuksen 5 artiklan 3 kohdan b ja c alakohta sekä 5 artiklan 4 kohdan a alakohdan toinen alakohta.

(16)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 5 artikla.

(17)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohdan b alakohdan ii alakohta, jolla kumotaan arvopaperistamisasetuksen 5 artiklan 3 kohdan c alakohta.

(18)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 14 kohta, jolla muutetaan arvopaperistamisasetuksen 28 artiklan 1 kohtaa.

(19)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohdan c alakohdan ii alakohta, jolla arvopaperistamisasetukseen lisätään uusi 5 artiklan 4 kohdan g alakohta.

(20)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohdan d alakohta, jolla lisätään arvopaperistamisasetukseen uusi 5 artiklan 4 a kohta.

(21)  Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/1017/oj) 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohdan d alakohta, jolla arvopaperistamisasetukseen lisätään uusi 5 artiklan 4 b kohta.

(22)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 5 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohdalla, mukaan lukien EKP:n ehdottamat muutokset.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/575/oj).

(24)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 270 a artikla.

(25)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 2 luku.

(26)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 5 artiklan 5 kohta.

(27)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 5 artiklan 5 kohta.

(28)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohdan e alakohta, jolla muutetaan arvopaperistamisasetuksen 5 artiklan 5 kohtaa.

(29)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 270 a artikla.

(30)  Määritetty arvopaperistamisasetuksen 6 artiklan 5 kohdassa.

(31)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 6 artiklan 5 kohta.

(32)  Ks. esimerkiksi Italian Garanzia sulla Cartolarizzazione delle Sofferenze ja Kreikan omaisuuden suojaamisjärjestelmä Hercules.

(33)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 6 artiklan 3 kohdan a alakohta.

(34)  Arvopaperistamisasetuksen 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(35)  Arvopaperistamisasetuksen 6 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(36)  EKP kehotti maaliskuussa 2023 tehostamaan ilmastonmuutosta koskevien tietojen julkistamista Euroopan valvontaviranomaisten ja EKP:n ilmastonmuutosta koskevien tietojen julkistamisesta strukturoitujen rahoitustuotteiden osalta 13. maaliskuuta 2023 annetussa yhteisessä lausunnossa, joka on saatavilla EKP:n verkkosivustolla osoitteessa www.ecb.europa.eu. Tätä täydennettiin lokakuussa 2024 EKP:n henkilöstön vastauksella ESMAn tausta-asiakirjaan arvopaperistamisasetuksen 7 artiklan mukaisista arvopaperistamista koskevista julkistamismalleista. Vastaus on saatavilla myös EKP:n verkkosivustolla osoitteessa www.ecb.europa.eu. Siinä EKP määritteli kentät, joita voitaisiin lisätä arvopaperistettuja tuotteita koskeviin läpinäkyvyyttä koskeviin vaatimuksiin.

(37)  Katettuihin joukkolainoihin liittyvät ilmastonmuutosta koskevat julkistamisvaatimukset ovat parhaillaan tarkasteltavana EPV:n kuulemisasiakirjassa EBA/CP/2025/07 ”Draft Implementing Technical Standards amending Commission Implementing Regulation (EU) 2024/3172, as regards the disclosures on ESG risks, equity exposures and the aggregate exposure to shadow banking entities”, 22.5.2025, saatavilla EPV:n verkkosivustolla osoitteessa www.eba.europa.eu.

(38)  Saatavilla EKP:n verkkosivustolla osoitteessa www.bankingsupervision.europa.eu.

(39)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 5 kohdan b alakohta, jolla muutetaan arvopaperistamisasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa.

(40)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1851, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 täydentämisestä arvopaperistettujen vastuiden homogeenisuutta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 285, 6.11.2019, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2019/1851/oj). Ks. erityisesti sen 1 artikla.

(41)  Näitä riskejä korostettiin EJRK:n toukokuun 2025 raportissa ”Unveiling the impact of STS on-balance-sheet securitisation on EU financial stability” sekä EJRK:n 25.7.2025 päivätyissä kirjeissä, jotka oli osoitettu Euroopan parlamentille (ESRB/2025/0091) ja neuvoston työryhmälle (ESRB/2025/0092) ja joissa käsiteltiin Euroopan komission ehdotuksia arvopaperistamisasetuksen muuttamiseksi. Ne ovat saatavilla EJRK:n verkkosivustolla osoitteessa www.esrb.europa.eu.

(42)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 249 artikla.

(43)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 26 e artiklan 8 kohta.

(44)  Ks. arvopaperistamisasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 13 kohdan c alakohta, jolla muutetaan arvopaperistamisasetuksen 26 e artiklan 8 kohtaa.

(45)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 249 artiklan 3 kohta.

(46)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1623, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta luottoriskiä, vastuun arvonoikaisuriskiä, operatiivista riskiä, markkinariskiä ja kokonaisriskipainolattiaa koskevien vaatimusten osalta (EUVL L, 2024/1623, 19.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1623/oj).

(47)  Erityisesti näyttää siltä, että vakavaraisuusasetuksen 249 artiklan 3 kohta ei ole enää yhdenmukainen muutetun vakavaraisuusasetuksen 201 artiklan 1 kohdan kanssa.

(48)  Ks. vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohta, jolla muutetaan vakavaraisuusasetuksen 242 artiklan 6 kohtaa.

(49)  Vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 5 jakson taulukon 3 alla olevassa huomautuksessa määritellään a) ’KIRB’ arvopaperistettuja vastuita koskevaksi pääomavaatimukseksi käytettäessä sisäiseen luottoluokitukseen (IRB) perustuvaa kehystä ja b) ’KA’ arvopaperistettuja vastuita koskevaksi pääomavaatimukseksi, jota mukautetaan epäedullisen kehityksen huomioimiseksi, käytettäessä standardikehystä. KIRB:n ja KA:n yksityiskohtainen määritelmä on vakavaraisuusasetuksen 255 artiklassa ja 261 artiklan 2 kohdassa.

(50)  Ks. erityisesti vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohta, jolla lisätään vakavaraisuusasetuksen uusi 243 artiklan 3 kohta.

(51)  Joint Committee advice on the review of the securitisation prudential framework (banking), Response to the Commission’s October 2021 call for advice to the JC of the ESAs (JC/2022/66), 12.12.2022.

(52)  Ks. erityisesti vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohta, jolla lisätään vakavaraisuusasetuksen uusi 243 artiklan 3 kohta.

(53)  Ks. erityisesti vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 3 kohta, jolla lisätään vakavaraisuusasetuksen uusi 243 artiklan 3 kohta.

(54)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2401, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/2401/oj).

(55)  Ks. vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 9, 10, 11, 12, 13 ja 14 kohta, joilla muutetaan vakavaraisuusasetuksen 259, 260, 261, 262 ja 263 artiklaa.

(56)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 267 artikla.

(57)  Ks. Joint Committee advice on the review of the securitisation prudential framework (banking), Response to the Commission’s October 2021 call for advice to the Joint Committee of the ESAs (JC/2022/66), 12.12.2022.

(58)  Rajoittuu vain YLS-transaktioihin, kuten tämän lausunnon kohdassa 11.2 selitetään.

(59)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohta.

(60)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 2 artiklan 3 kohdan b alakohta.

(61)  Ks. myös Joint Committee advice on the review of the securitisation prudential framework (banking), s. 68.

(62)  Ks. vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 9, 10, 11 ja 12 kohta, joilla muutetaan vakavaraisuusasetuksen 259, 260, 261 ja 262 artiklaa.

(63)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 5 ja 6 kohta.

(64)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 465 artiklan 13 kohta.

(65)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohta.

(66)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 465 artiklan 13 kohta.

(67)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohta.

(68)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 254 artikla.

(69)  EPV:n raportti merkittävistä riskinsiirroista arvopaperistamisessa pääomavaatimuksia koskevan asetuksen 244 artiklan 6 kohdan ja 245 artiklan 6 kohdan nojalla (EBA/Rep/2020/32), saatavilla EPV:n verkkosivustolla osoitteessa www.eba.europa.eu.

(70)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 244 artiklan 3 kohta ja 245 artiklan 3 kohta.

(71)  Ks. vakavaraisuusasetuksen 244 artiklan 2 kohta ja 245 artiklan 2 kohta.

(72)  Ks. vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 4 kohta, jolla lisätään vakavaraisuusasetukseen uusi 244 artiklan 7 kohdan e alakohta.

(73)  Saatavilla EKP:n verkkosivustolla osoitteessa www.bankingsupervision.europa.eu.

(74)  Ks. vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 4 kohta, jolla lisätään vakavaraisuusasetukseen uusi 244 artiklan 7 kohta.

(75)  Ks. vakavaraisuusasetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 4 kohta, jolla lisätään vakavaraisuusasetukseen uusi 244 artiklan 7 kohdan e alakohta.

(76)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/61, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta (EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2015/61/oj).

(77)  Ks. maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohta, jolla poistetaan maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen 13 artiklan 12 kohta.

(78)  Ks. arvopaperistamisasetuksen 20 artiklan 8 kohta ja 24 artiklan 15 kohta.

(79)  Ks. maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohta, jolla korvataan maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan g alakohta.

(80)  Ks. maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohta, jolla korvataan maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohta.

(81)  Luottoluokkien 2–4 arvopaperistamispositioiden osalta tämän muutoksen tarkoituksena on saada arvopaperistamisten laadukkaiksi likvideiksi varoiksi hyväksyttävyys vastaamaan luottoluokkien lisääntynyttä hajautuneisuutta ja arvopaperistamisvastuiden luottokelpoisuuden luokittelua koskevaa standardoitua asteikkoa. Niissä noudatetaan muutoksia, jotka on tehty vakavaraisuusasetukseen asetuksella (EU) 2017/2401, ja siihen liittyvää muutosta, joka on tehty ulkoisten luottoluokituslaitosten arvopaperistamisen osalta antamien luottoluokitusten kuvausta (mapping) koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista teknisistä täytäntöönpanostandardeista 11 päivänä lokakuuta 2016 annettuun komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2016/1801 (EUVL L 275, 12.10.2016, s. 27, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2016/1801/oj) täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1801 vahvistettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisten teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ulkoisten luottoluokituslaitosten arvopaperistamisen osalta antamien luottoluokitusten kuvaustaulukoiden vastaavuudesta 2 päivänä joulukuuta 2022 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/2365 (EUVL L 312, 5.12.2022, s. 101, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/2365/oj).

(82)  Ks. maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 1 kohdan d alakohta, jolla korvataan maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen 13 artiklan 14 kohta.

(83)  Ks. maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen 5 artikla. Tämä seikka perustuu myös arvopaperistamisen vakavaraisuuskehyksen (pankkitoiminta) tarkistamista koskevaan sekakomitean ohjeistukseen, jonka mukaan pankkijärjestelmässä ei ole havaittu maksuvalmiusvaatimusta koskevaa stressijaksoa viime vuosina, ei edes koronapandemian aikana.

(84)  Vaikka kaupallisilla lainoilla tai henkilökohtaiseen kulutukseen tarkoitetuilla lainoilla taattuihin arvopaperistamisiin sovellettava 25 prosentin aliarvostus ei sinänsä poikkeaisi Baselin maksuvalmiusvaatimusta koskevasta standardista, jälkimmäisessä rajoitetaan tason 2B laadukkaat likvidit varat asuntolainavakuudellisiin arvopapereihin (ts. maksuvalmiusvaatimusta koskeva delegoitu asetus poikkeaa jo Baselin maksuvalmiusvaatimusta koskevasta standardista tältä osin).

(85)  Ks. maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen muutosehdotuksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohta, jolla lisätään maksuvalmiusvaatimusta koskevaan delegoituun asetukseen uusi 13 artiklan 15 kohta.