EU:n maailmanlaajuinen vaaliapua ja vaalitarkkailutoimintaa koskeva strategia

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Henkilön oikeus osallistua maansa hallitsemiseen on kirjattu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Vaaleista puhuttaessa hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan asianmukaista lainsäädäntö- ja sääntelykehystä. Oikeusvaltion perusteiden noudattamisen varmistamiseksi vaaditaan avointa ja vastuullista vaalihallintoa ja erityisesti puolueetonta valvontaa ja tarkkailua. Kansalaisille tiedottaminen ja heidän osallistumisensa koko vaaliprosessin ajan ovat myös välttämättömiä. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa luetellut vaalitarkkailijoiden arvioinnissaan käyttämät kansainväliset perusperiaatteet on hyväksytty kansainvälisesti. Vaalien on oltava vapaat, yhtäläiset, salaiset, määräaikaiset ja aidot.

EU:ssa ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteita koskevan tuen perustana ovat EU:n perussopimukset. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa todetaan yksiselitteisesti, että EU perustuu muun muassa vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin, jotka ovat kaikkien EU-maiden yhteisiä perusarvoja. Vaaleihin liittyvä toiminta on hyväksytty osaksi Euroopan unionin tehtäviä.

Kokemuksesta saadut opetukset

Tiedonannossa tarkastellaan EU:n vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta vuosina 1993–2000 saatuja kokemuksia

• EU tarvitsee tällä alalla yhtenäisen strategian
• tarkkailukäynneillä on vältettävä lainvastaisten vaaliprosessien laillistaminen
• kansallisten tarkkailijaryhmien koulutuksessa on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä
• vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta saattavat olla tarpeen myös tietyissä alue- ja paikallisvaaleissa
• esikartoituksen tekeminen on välttämätöntä, ennen kun tehdään päätös vaalitarkkailuun osallistumisesta
• vaalitarkkailijoiden on oltava riittävän kauan paikalla, jotta kaikkia vaaliprosessin vaiheita voidaan valvoa
• vaalien arvioiminen on arkaluonteinen tehtävä, ja arvioinnin täytyisi sisältää myös tulevaa toimintaa koskevia suosituksia
• tarkkailijaryhmän puheenjohtajan olisi aina annettava alustava lausunto äänestyksen jälkeen, mutta lopulliset julkilausumat vasta vaaliprosessin lopussa
• kentällä työskentelevien Euroopan unionin toimijoiden näkemysten on oltava yhtenäisiä
• EU:n päätöksentekomenettelyä on selkeytettävä ja järkeistettävä
• yhtenäinen ja avoin rahoituspolitiikka on välttämätöntä
• neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin yhteistoiminnan koordinointia on tehostettava
• toiminnan koordinoinnin muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa on perustuttava kumppanuuteen
• EU:n vaalitarkkailutoiminnan esilläoloa on parannettava
• vaaliapua ja vaalitarkkailutoimintaa hoitavien henkilöresurssien täytyy vastata poliittisiin tavoitteisiin
• EU:n päätöksentekoprosessin nopeuttaminen on suotavaa
• vaalitarkkailijoiden valintamenettelyn yhtenäistäminen selkeyttäisi toimintaa
• EU:n tarkkailijoita pitäisi kouluttaa ja ohjata paremmin kentällä.

Suositukset tulevaisuutta varten

Tiedonannossa korostetaan, että EU:n pitäisi vahvistaa vaaliapua ja vaalitarkkailutoimintaa koskeva strategia, joka

• helpottaa päätöksentekoa tapauskohtaisesti
• edistää kestävien kansallisten valmiuksien kehittämistä
• edistää moniarvoisuutta sekä politiikan että paikallisen kansalaisyhteiskunnan tasolla
• kannustaa eurooppalaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kumppanuutta paikallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen ja paikallisten tarkkailijoiden kanssa.

Päätöksen EU:n tarkkailuvaltuuskunnan lähettämisestä pitäisi perustua arvioon siitä, onko osallistuminen suotavaa ja toteutettavissa ja onko siitä hyötyä. Tämän vuoksi neuvosto on määritellyt edellytykset, jotka on lueteltu tiedonannon liitteessä III. Samassa liitteessä esitetään edellytykset, joiden täyttyessä tarkkailijat voivat suorittaa tehtävänsä.

Päätös vaaliavun antamisesta voisi perustua seuraaviin arviointiperusteisiin:

• isäntähallituksen esittämä vaaliapua koskeva pyyntö
• tärkeimpien poliittisten puolueiden ja muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden yleinen suostumus
• EU:n isäntämaassa aiemmin toteuttamat poliittiset seurantatoimet tai kehitysyhteistyöohjelmat
• riittävän väljä aikataulu
• liikkumisvapaus
• tietojen saatavuus
• teknisen avustajaryhmän turvallisuus.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustamisen jälkeen viimeksi mainittu on osallistunut aktiivisesti vaalitarkkailuvaltuuskuntien toimintaan tiiviissä yhteistyössä komission toimivaltaisten yksiköiden (ulkopolitiikan välineiden hallinto, joka sijaitsee EUH:n yhteydessä) kanssa.

Vaalitarkkailun rahoittamisessa tutkitaan eri tapoja määrärahojen sitomiseen ja toimien toteuttamiseen liittyvän päätöksenteon nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Tiedonannossa arvioidaan, että vaalitarkkailijoiden valinnassa sovellettavaksi hyväksyt edellytykset (liite IV) ja EU:n tarkkailijoiden toimintasäännöt (liite III) muodostavat hyvän perustan tarkkailijoiden rekrytoinnille.

Ohjeita toiminnan onnistumisen varmistamiseksi

Tiedonannossa suositellaan, että seuraavat näkökohdat otetaan huomioon vaaliavun ja vaalitarkkailutoiminnan onnistumiseksi:

• annetaan selkeä toimeksianto vaalitarkkailijoille
• aloitetaan aina esikartoituksella
• perustetaan kentälle EU:n vaaliyksiköihin ydinryhmä, joka vastaa koordinoinnista
• lähetetään tekniset avustajaryhmät ajoissa paikalle
• annetaan säännöllisesti raportti tarkkailusta
• koulutetaan kaikki EU:n tarkkailijat samassa ohjelmassa
• tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa tarkkailijoiden kouluttamiseksi
• lähetetään pitkäaikaiset tarkkailijat paikalle kaksi kuukautta ennen äänestyspäivää ja annetaan heidän viipyä paikalla niin pitkään, että vaalikiistat on ratkaistu
• kaikkien tarkkailijoiden on noudatettava toimintasääntöjä.

Tiedonannossa suositellaan, että vaalien tulosten arvioinnissa otetaan huomioon liitteessä III luetellut edellytykset.

Tiedonannossa ehdotetaan, että EU:n vaaleja koskevien toimien esilläoloa voisi parantaa

• tarjoamalla tietoja toiminnasta internetissä
• luomalla hyvät suhteet tiedotusvälineisiin
• käyttämällä asiaa koskevaa tiedotusaineistoa ja
• sisällyttämällä esilläolo muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtäviin sopimuksiin.