Rakennusten energiatehokkuus

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on laadittava kansallisten rakennuskantojen perusparannusta koskeva suunnitelma, jotta ne ovat erittäin energiatehokkaita ja hiilivapaita vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmissa on

• oltava yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, markkinaesteistä ja markkinoiden toimintapuutteista sekä kapasiteetista rakennusalalla, energiatehokkuusalalla ja uusiutuvan energian alalla,
• esitettävä etenemissuunnitelma, joka sisältää vuosien 2030, 2040 ja 2050 tavoitteet vuosittaisille perusparannusasteille, primäärienergian käytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle sekä energiaköyhyyden vähentämiselle,
• oltava yleiskatsaus toteutetuista ja suunnitelluista politiikoista ja toimenpiteistä,
• oltava selvitys investointitarpeista, rahoituslähteistä ja hallinnollisista resursseista, joita tarvitaan rakennusten perusparannusta varten.

Energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

Jäsenvaltioiden on

• asetettava ja saatettava säännöllisesti ajan tasalle rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuutta koskevat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamiseksi,
• hyväksyttävä menetelmä, jolla rakennusten energiatehokkuus lasketaan ottaen huomioon mitoitusolosuhteet ja sisäympäristön laatu.

Uudet rakennukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

• julkisten elinten omistamat uudet rakennukset ovat päästöttömiä rakennuksia vuodesta 2028 alkaen ja kaikki uudet rakennukset ovat päästöttömiä rakennuksia vuodesta 2030 alkaen – päästöttömän rakennuksen on täytettävä korkeat energiatehokkuusvaatimukset, se ei saa aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden päästöjä paikan päällä ja sen on aiheutettava olematon tai hyvin alhainen määrä käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä,
• elinkaaren aikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) lasketaan uusien suurten rakennusten (yli 1 000 neliömetriä) osalta vuodesta 2026 alkaen ja kaikkien uusien rakennusten osalta vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot

• asettavat muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka käynnistävät perusparannuksen sellaisten muiden kuin asuinrakennusten osalta, joiden energiatehokkuus kuuluu heikoimpaan 16 prosenttiin, vuoteen 2030 mennessä ja sellaisten muiden kuin asuinrakennusten osalta, joiden energiatehokkuus kuuluu heikoimpaan 26 prosenttiin, vuoteen 2033 mennessä,
• laativat asuinrakennusten asteittaista perusparannusta koskevan kehityspolun, jotta niiden asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Muut säännöt

Direktiivissä

• pyritään varmistamaan, että uudet rakennukset suunnitellaan siten, että optimoidaan aurinkoenergiapotentiaali, ja säädetään rakennusten aurinkoenergialaitteistojen asteittaisesta käyttöönotosta,
• säädetään perusparannuspasseja koskevasta järjestelmästä, jonka avulla rakennusten omistajia ohjataan monimutkaisten perusparannusprosessien läpi vaiheittain,
• asetetaan vaatimukset rakennusten teknisten järjestelmien asennukselle ja optimoinnille energiatehokkuuden parantamista varten,
• säädetään sähköajoneuvojen latauspisteiden asentamisesta ja polkupyörien pysäköintipaikoista uusissa ja perusparannetuissa rakennuksissa,
• otetaan käyttöön rakennusten älyratkaisuvalmiutta koskeva luokittelujärjestelmä, jolla kannustetaan älykkäiden teknologioiden käyttöön energiatehokkuuden parantamiseksi,
• pyritään varmistamaan, että rakennusten omistajilla, vuokralaisilla ja isännöitsijöillä on pääsy rakennuksen järjestelmien tietoihin, ja helpotetaan palvelujen ja tiedonvaihdon yhteentoimivuutta,
• edellytetään, että jäsenvaltiot
  • tarjoavat rahoitustukea ja puuttuvat markkinaesteisiin rakennusten perusparannuksiin tehtävien investointien kannustamiseksi,
  • perustavat sertifiointijärjestelmän ja keskitettyjä asiointipisteitä rakennusten energiatehokkuuden osalta,
  • perustavat järjestelmän, joka koskee lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien säännöllisiä riippumattomia tarkastuksia.

Kumoaminen

Direktiivillä kumotaan direktiivi 2010/31/EU, ja sillä konsolidoidaan ja saatetaan ajan tasalle aiemmat säädökset.