This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta
Sen tarkoituksena on antaa yrityksille ja muille asianomaisille osapuolille ohjeita markkinoiden määritelmää koskevasta Euroopan komission lähestymistavasta. Kyse on tärkeästä ensimmäisestä vaiheesta, jolloin komissio arvioi monia kilpailunrajoituksia ja sulautumia koskevia asioita.
Jos epäillään, että Euroopan unionin (EU) kilpailusääntöjä rikotaan, ensimmäiseksi olisi arvioitava merkityksellisiä markkinoita. Merkityksellisten markkinoiden määritteleminen tarkoittaa, että kilpailusääntöjen soveltamisala määritellään kilpailua rajoittavien menettelytapojen ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön suhteen (asetus (EY) N:o 1/2003 – ks. tiivistelmä) ja että samalla määritellään yrityskeskittymiä koskevan lainsäädännön soveltamisala (asetus (EY) N:o 139/2004 – ks. tiivistelmä).
Tiedonannossa selvitetään avoimuutta noudattaen menetelmät, joita komissio käyttää merkityksellisten markkinoiden tapauskohtaisessa analyysissa. Tämä analyysi käsittää merkityksellisten markkinoiden tuotemarkkinoiden ja maantieteellisen ulottuvuuden ja sitä voidaan käyttää määrittämään, onko olemassa todellisia kilpailijoita, jotka voivat rajoittaa kyseisten yritysten käyttäytymistä, ja selvittämään markkinoiden todellista kilpailutilannetta.
Merkityksellisten markkinoiden määritteleminen
Merkitykselliset markkinat käsittävät tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat, jotka määritellään seuraavasti:
Analyysi merkityksellisten markkinoiden määrittelemiseksi
Komissio on määrittänyt useita kriteerejä, joiden avulla se voi analysoida yritysten käyttäytymistä markkinoilla ja merkityksellisten markkinoiden erityisolosuhteita. Tämä menetelmä voi kuitenkin johtaa erilaisiin tuloksiin tutkittavana olevan kilpailuasian luonteen perusteella. Sen vuoksi tarvitaan jäsennelty analyysi, joka on myös riittävän joustava yksilöllisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.
Komissio pyrkii alustavassa analyysissa määrittelemään tuotemarkkinat tutkimalla, kuuluvatko kaksi tuotetta samoille markkinoille. Se pyrkii myös määrittelemään maantieteelliset markkinat laatimalla yleiskatsauksen asianomaisten osapuolten ja niiden kilpailijoiden markkinaosuuksien jakautumisesta, veloitetuista hinnoista ja mahdollisista hintaeroista.
Kun tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat on määritelty, komissio tekee yksityiskohtaisemman analyysin, joka perustuu korvattavuuden käsitteeseen. Yritysten, joihin sovelletaan kilpailuun perustuvaa järjestelmää, on noudatettava kahta merkittävää rajoitusta, jotka liittyvät kysynnän korvattavuuteen ja tarjonnan korvattavuuteen. Markkinat ovat kilpailukykyiset, jos asiakkaat voivat valita eri tuotteista, joilla on samanlaiset ominaisuudet ja jos toimittaja ei kohtaa tuotteiden tai palvelujen toimittamiseen liittyviä esteitä kyseisillä markkinoilla.
Korvattavuuden astetta koskeva kriteeri mahdollistaa tutkimuksen kohdistamisen kaikkiin korvaaviin tuotteisiin. Merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat voidaan siten määritellä entistä varmemmin. Vasta loppuvaiheessa merkitykselliset markkinat analysoidaan EU:n markkinoiden integroitumisen asteen määrittämiseksi.
Komissio arvioi siksi kysyntäpuolen korvattavuutta (eli asiakkaat) ja tarjontapuolen korvattavuutta (eli toimittajat). Ensimmäisessä tapauksessa kysymys on siitä, voivatko kyseisen tuotteen hankkineet asiakkaat vaihtaa sen helposti samankaltaiseen tuotteeseen siten, että toteutetaan vähäinen mutta pysyvä hinnankorotus (5–10 prosenttia). Toisessa tapauksessa kysymys on siitä, voivatko muut toimittajat helposti siirtyä merkityksellisten tuotteiden tuotantoon ja myydä niitä merkityksellisillä markkinoilla.
Korvattavuuden kriteerissä ei kuitenkaan oteta huomioon kyseisten yritysten toimintaedellytyksiä. Sen vuoksi on tarpeen tarkastella edellytyksiä päästä tietyille markkinoille. Komissio arvioi tältä osin merkityksellisten markkinoiden tuotemarkkinoiden ulottuvuutta ja maantieteellistä ulottuvuutta ottaen huomioon seuraavat seikat.
Viimeisenä toimenpiteenä komissio ottaa huomioon markkinoiden yhdentymisprosessin ja sen, miten toimenpiteet kaupan esteiden poistamiseksi ja yhdentyneiden eurooppalaisten markkinoiden luomiseksi voivat vaikuttaa kilpailuun tietyillä maantieteellisillä markkinoilla.
Komissio voi ennen päätelmiensä tekemistä kuulla alan tärkeimpiä yrityksiä tuotemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden rajoista. Tarvittaessa se voi myös tehdä tarkastuksen paikan päällä.
Markkinaosuuksien laskeminen
Merkityksellisten markkinoiden määrittely sekä tuotemarkkinoiden että maantieteellisen ulottuvuuden osalta mahdollistaa markkinatoimijoiden (toimittajien, asiakkaiden ja kuluttajien) tunnistamisen. Tämän perusteella voidaan laskea kunkin toimittajan markkinoiden yhteenlaskettu koko ja markkinaosuus suhteessa merkityksellisen tuotteen myyntiin kyseisellä alueella.
Yritysten arviot, alan konsulttien tai ammattiyhdistysten tilaamat selvitykset ja yritysten liikevaihtotiedot auttavat laskemaan kunkin toimittajan markkinoiden yhteenlasketun koon ja markkinaosuuden. Vaikka myyntiä käytetään yleensä markkinaosuuksien laskemiseen, on myös muita seikkoja, jotka voivat antaa hyödyllistä tietoa riippuen kyseisestä tuotteesta tai tuotannonalasta, kuten kapasiteetti ja toimijoiden määrä tarjouskilpailumarkkinoilla.
Komissio arvioi paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti markkinoiden määritelmästä vuonna 1997 antamansa tiedonannon toimivuutta ja antoi heinäkuussa 2021 kertomuksen päätelmistään.
Lisätietoja:
Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (EYVL L 372, 9.12.1997, s. 5–13)
Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: arviointi merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta 9 päivänä joulukuuta 1997 annetusta komission tiedonannosta (SWD (2021) 199 final, 12.7.2021)
Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta 9 päivänä joulukuuta 1997 annetusta komission tiedonannosta tehdyn arvioinnin tiivistelmä (SWD(2021) 200 final, 12.7.2021)
Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1–22)
Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1–25)
Asetukseen (EY) N:o 1/2003 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Viimeisin päivitys: 26.10.2021