Rahanpesun torjuminen rikosoikeudellisin keinoin

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Rikokset

• Seuraavat teot ovat rikoksia, jos ne ovat tahallisia:
  • varojen (kaikenlaisen omaisuuden) siirtäminen tai muuntaminen tietoisena siitä, että ne on saatu rikollisesta toiminnasta, niiden laittoman alkuperän salaamiseksi tai peittämiseksi, tai tällaisen toiminnan harjoittamiseen osallistuvan henkilön auttaminen välttämään toimintansa oikeudellisia seuraamuksia
  • varojen todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin, niistä määräämisen, niiden liikkeiden, niitä koskevien oikeuksien tai niiden omistuksen salaaminen tai peittely tietoisena siitä, että ne on saatu rikollisesta toiminnasta
  • varojen hankkiminen, hallussa pitäminen tai käyttö tietoisena niiden vastaanottohetkellä siitä, että varat on saatu rikollisesta toiminnasta
  • avunanto rikoksissa, yllytys niihin ja niiden yritys.

Rikollinen toiminta (tai ”esirikokset”)

• Tässä direktiivissä seuraavia tekoja pidetään rikollisena toimintana eli rahanpesun kannalta merkityksellisinä:
  • kaikenlainen rikollinen osallistuminen minkä tahansa sellaisen rikoksen tekemiseen, josta voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti seurata vähintään yli kuuden kuukauden ja enintään yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus tai muu vapaudenrajoituksen käsittävä seuraamus, ja
  • ellei edellä oleva luokka jo kata niitä, rikokset, jotka sisältyvät 22 määritellyn rikosluokan luetteloon, mukaan lukien kaikki tässä direktiivissä mainitussa EU:n lainsäädännössä nimetyt rikokset.

Muut seikat

• Rikokset koskevat myös varoja, jotka ovat peräisin toisen EU:n jäsenvaltion tai kolmannen maan alueella tehdystä teosta, kun kyseinen teko katsottaisiin rikolliseksi toiminnaksi, jos se olisi toteutettu asianomaisessa jäsenvaltiossa.
• Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiseen rikolliseen toimintaan syyllistyneille tai osallistuneille henkilöille määrätään rangaistus. Muita seikkoja ovat muun muassa seuraavat:
  • rikosoikeudellinen vastuu koskee myös rikoksentekijöitä, joiden suorittama rahanpesu koskee heidän omasta rikollisesta toiminnastaan peräisin olevia varoja (”itsepesu”)
  • rahanpesusta annettava tuomio ei edellytä aiempaa tai samanaikaista tuomiota rikollisesta toiminnasta, josta varat olivat peräisin
  • tuomio voidaan antaa, vaikka kaikkia rikolliseen toimintaan liittyviä tosiseikkoja, rikoksentekijän henkilöllisyys mukaan luettuna, ei olisi selvitetty.

Rikosten vakavuutta lisäävät raskauttavat asianhaarat

• Tällaisia ovat muun muassa tapaukset, joissa
  • rikos tehtiin osana puitepäätöksessä 2008/841/YOS tarkoitettua rikollisjärjestön toimintaa tai
  • rikoksentekijä teki rikoksen ammattitoimintaansa harjoittaessaan direktiivin (EU) 2015/849 2 artiklassa tarkoitettuna ”ilmoitusvelvollisena” (ks. tiivistelmä).
• Jäsenvaltiot voivat myös pitää seuraavia olosuhteita raskauttavina asianhaaroina:
  • rahanpesun kohteena olevat varat ovat arvoltaan huomattavia tai
  • rahanpesun kohteena olevat varat on hankittu kiristyksen, terrorismin, ihmiskaupan, huumausainekaupan tai korruption avulla.

Rangaistukset ja seuraamukset

• Rangaistuksen on oltava tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava. Jäsenvaltioiden olisi määrättävä vankeusrangaistuksen enimmäiskestoksi vähintään neljä vuotta ja tarvittaessa sovellettava muita pakotteita tai toimenpiteitä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla oikeushenkilöt saatetaan vastuuseen, kuten
  • oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettyjen etuisuuksien tai tuen saamiseen
  • oikeuden menettäminen julkiseen rahoitukseen, mukaan lukien tarjouskilpailumenettelyt, avustukset ja käyttöoikeussopimukset
  • kielto harjoittaa liiketoimintaa
  • tuomioistuimen valvonta
  • tuomioistuimen päätös, jolla oikeushenkilö määrätään purettavaksi
  • rikoksen tekemiseen käytettyjen tilojen sulkeminen
  • asiaankuuluvien varojen jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen.

Lainsäädäntöpaketti

• Direktiivi on osa lainsäädäntöpakettia, joka sisältää asetuksen (EU) 2018/1672 unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta, ja sillä täydennetään ja vahvistetaan rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 soveltamista.

Tutkintakeinot ja yhteistyö

• Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikosten tutkinnasta ja syytteeseenpanosta vastaavilla on käytettävissään tehokkaita tutkintakeinoja, kuten järjestäytyneen rikollisuuden tai muiden vakavien rikosten torjunnassa käytettävät keinot.
• Direktiivillä myös poistetaan jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen ja poliisiyhteistyön esteitä, sillä siinä selvennetään, millä maalla on lainkäyttövalta, miten maat tekevät yhteistyötä ja miten Eurojust saadaan mukaan asian käsittelyyn.

EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttava rahanpesu

• Direktiivissä (EU) 2017/1371 vahvistetaan unionin taloudellisia etuja vahingoittavien petosten ja muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyviä rikoksia ja seuraamuksia koskevat säännöt (ks. tiivistelmä). Muun muassa rahanpesu on tällaista toimintaa.
• Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2017/1939 (ks. tiivistelmä) 22 artiklan 1 kohdassa EPPOlle annetaan valtuudet niiden unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten osalta, joista säädetään direktiivissä (EU) 2017/1371.