Euroopan unionin ja Sveitsin välinen sopimus kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmästä

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä

Päätös (EU) 2017/2240 EU:n ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta

Päätös (EU) 2018/219 EU:n ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen tekemisestä

SOPIMUKSEN TARKOITUS

• Sopimuksella on tarkoitus kytkeä yhteen EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) ja Sveitsin päästökauppajärjestelmä. EU katsoo, että sen päästökauppajärjestelmä on poliittinen työkalu, jolla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti. Päästökauppajärjestelmien kytkeminen yhteen järjestelmien välisen päästöoikeuksien kaupan mahdollistamiseksi edistää vakaiden kansainvälisten hiilimarkkinoiden luomista ja vahvistaa edelleen järjestelmänsä yhteen kytkeneiden osapuolten ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi, mikä puolestaan edistää myös ilmastonmuutosta koskevan Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
• Kahden järjestelmän välinen yhteys on täysin toiminnassa vasta kun Sveitsi on saattanut voimaan vaadittavat säännöt kansallisessa lainsäädännössään, erityisesti päästökauppajärjestelmänsä ulottamisesta ilmailuun. Sopimuksen mukaan sillä perustettu sekakomitea kuitenkin aloitti toimintansa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen (marraskuu 2017) osapuolten välisen koordinoinnin varmistamiseksi. Tämä koskee myös Sveitsin asianomaisten sääntöjen voimaantuloa koskevaa kehitystä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Päästökatto- ja kauppajärjestelmät: näin EU:n päästökauppajärjestelmä toimii

• EU:n päästökauppajärjestelmä, joka perustuu direktiiviin 2003/87/EY, toimii ”cap and trade” -periaatteella. Cap määrittää voimalaitosten ja järjestelmään kuuluvien teollisuuslaitosten tiettyjen kasvihuonekaasupäästöjen sallitun kokonaismäärän. Kokonaismäärä laskee ajan myötä, jolloin kokonaispäästöt vähenevät.
• Kiinteiden laitosten lisäksi EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan kaikkiin EU:n ja Euroopan talousalueen lentoasemien välisiin lentoihin.
• Yritykset saavat tai ostavat enimmäismäärän puitteissa päästöoikeuksia*, joilla voidaan tarvittaessa käydä keskinäistä kauppaa. Ennen vuotta 2021 ne pystyivät myös käyttämään rajallisen määrän päästöjä vähentävistä hankkeista ympäri maailmaa peräisin olevia kansainvälisiä hyvityksiä päästövähennysten tavoin. Saatavilla olevien päästöoikeuksien kokonaismäärän rajoilla varmistetaan, että niiden arvo säilyy.
• Yrityksen on luovutettava vuosittain riittävästi päästöoikeuksia, jotta ne kattavat kaikki sen päästöt. Muutoin määrätään raskaita sakkoja. Jos yritys vähentää päästöjään, se voi säilyttää ylimääräiset päästöoikeudet tuleviin tarpeisiin tai myydä ne toiselle yritykselle, joka tarvitsee päästöoikeuksia.
• Kaupalla saadaan aikaan joustavuutta, ja näin varmistetaan, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta. Sillä myös edistetään investointeja puhtaisiin vähähiilisiin teknologioihin.

EU:n ja Sveitsin välinen sopimus

• Sopimuksessa esitetään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sekä institutionaalinen rakenne yhteyden luomiseksi EU:n ja Sveitsin päästökauppajärjestelmien välille.
• Kun yhteys unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välillä toimii, yhdestä järjestelmästä peräisin olevia päästöoikeuksia voidaan käyttää vaatimusten täyttämiseen toisessa järjestelmässä.

Keskeiset perusteet

• Yhteensopivuuden varmistamiseksi unionin ja Sveitsin päästökauppajärjestelmien on täytettävä tietyt keskeiset perusteet. Nämä perusteet vastaavat suuressa määrin EU:n päästökauppajärjestelmää koskevan lainsäädännön tai sen täytäntöönpanosäädösten säännöksiä. Kummassakin järjestelmässä voidaan hyväksyä säännöksiä, jotka ovat keskeisiä perusteita tiukempia.
• Sopimuksen perusteella kytkettyjä järjestelmiä koskevan lainsäädännön kehittyessä ei tarvita merkittäviä uudelleenneuvotteluja, mikäli järjestelmät noudattavat keskeisiä perusteita.

Tietojen jakaminen ja koordinointi

Sopimuksella luodaan prosessi tietojen jakamista ja koordinointia varten merkityksellisillä aloilla. Näin varmistetaan sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano ja kytkettyjen päästökauppajärjestelmien jatkuva eheys. Prosessi antaa osapuolille mahdollisuuden tiedottaa toisilleen merkittävistä lainsäädännön kehityksistä.

Ilmailu

• Sopimuksessa selvennetään, että Sveitsin päästökauppajärjestelmässä on annettava ilmailun osalta unionin järjestelmän säännöksiä vastaavat säännökset ennen kuin kaksi päästökauppajärjestelmää kytkevä sopimus tulee voimaan.
• Ilma-aluksen käyttäjiä hallinnoi ETA-valtio tai Sveitsi ”yhden palvelupisteen lähestymistavan” mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yksi viranomainen vastaa molempien järjestelmien täytäntöönpanosta, joten käyttäjien on tehtävä yhteistyötä vain yhden viranomaisen kanssa kytketyissä järjestelmissä.
• Kahdenvälisen Baselin lentoaseman erityinen tilanne otetaan huomioon kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi, jos Sveitsi tekisi kahdenvälisen sopimuksen Baselin lentoaseman toiminnoista.

Sekakomitea

Sopimuksella perustettu sekakomitea on sopimuksen pääasiallinen ohjauselin. Sekakomitea

• muodostuu molempien osapuolten edustajista, hallinnoi sopimusta ja varmistaa sen moitteettoman täytäntöönpanon
• on keskeisessä tehtävässä tietojen jakamisessa ja koordinoinnissa sekä arvioi, täyttävätkö osapuolet edelleen keskeiset perusteet
• voi ehdottaa muutoksia sopimuksen artikloihin ja muuttaa sen liitteitä
• aloitti toimintansa sopimuksen allekirjoituspäivänä sopimuksen tiettyjen artiklojen väliaikaista sopimusta koskevien ehtojen mukaisesti.

Menettelyt riitojen ratkaisemiseksi

Kumpikin sopimuksen osapuoli voi saattaa sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi. Jos sekakomitea ei pysty ratkaisemaan riitoja kuuden kuukauden kuluessa, riita voidaan saattaa jommankumman osapuolen pyynnöstä pysyvän välitystuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tekniset säännöt

Sopimus sisältää periaatteiden, tavoitteiden ja institutionaalisten järjestelyiden lisäksi teknisiä määräyksiä, jotka koskevat rekisterien toimintaa, laskentaa, huutokauppoja sekä arkaluonteisia tietoja ja turvallisuutta.

VOIMAANTULO

Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2020.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• EU ja Sveitsi allekirjoittavat sopimuksen päästökauppajärjestelmien kytkemisestä (Euroopan komissio)
• Vihreää valoa EU:n ja Sveitsin päästökauppajärjestelmien yhdistämiselle (EU:n neuvosto)
• EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) (EUR-Lex).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä (EUVL L 322, 7.12.2017, s. 3–26)

Neuvoston päätös (EU) 2017/2240, annettu 10 päivänä marraskuuta 2017, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 322, 7.12.2017, s. 1–2)

Neuvoston päätös (EU) 2018/219, annettu 23 päivänä tammikuuta 2018, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen tekemisestä (EUVL L 43, 16.2.2018, s. 1–2)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ilmoitus Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välillä niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen voimaantulosta (EUVL L 330, 20.12.2019, s. 1)

Neuvoston päätös (EU) 2018/1279, annettu 18 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta sekakomitean työjärjestyksen hyväksymiseen (EUVL L 239, 24.9.2018, s. 8–13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32–46)

Direktiiviin 2003/87/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Neuvoston päätös (EU) 2015/1339, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja siihen perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä (EUVL L 207, 4.8.2015, s. 1–5)

Dohan muutos Kioton pöytäkirjaan (EUVL L 207, 4.8.2015, s. 6–14)

Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus (OJ L 33, 7.2.1994, s. 13–28)

Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4–18)

Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1–3)

Viimeisin päivitys: 17.01.2020