Vaikeuksissa olevien rahoituslaitosten ongelmien ratkaiseminen

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Vaikeuksissa olevat pankit – ehkäisy

• Kaikkien pankkien on laadittava elvytyssuunnitelma ja toimitettava se kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle.
• Lisäksi kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen on laadittava kriisinratkaisusuunnitelma siltä varalta, että elvytys ei toimi ja tarvitaan uudelleenjärjestelyä (kriisinratkaisua).
• Näissä suunnitelmissa määritellään toimet, joihin ryhdytään, mikäli pankki joutuu sen kaatumiseen johtaviin vaikeuksiin.

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat pankit – varhainen tilanteeseen puuttuminen

Pankin ollessa huonossa taloudellisessa tilanteessa kansallisella toimivaltaisella viranomaisella on valtuudet puuttua asiaan esimerkiksi nimeämällä väliaikainen hallinnonhoitaja.

Lähellä kaatumista olevat pankit – uudelleenjärjestely (kriisinratkaisu)

• Jos pankin laskusuunta jatkuu, kansallisella kriisinratkaisuviranomaisella on monenlaisia valtuuksia, joiden avulla minimoidaan sen kaatumisesta veronmaksajille koituvat kustannukset, mukaan lukien se, että yksityistä sektoria velvoitetaan kattamaan kustannukset ensisijaisesti.
• Tämä menettely on velkakirjojen arvon alaskirjaus, joka eroaa julkisilla varoilla pelastamisesta, ja sen oli tultava voimaan viimeistään tammikuussa 2016. Jäsenvaltiot voivat ennen tätä päivää sisällyttää velkakirjojen arvon alaskirjauksen kansallisiin oikeusjärjestelmiinsä.
• Pankkien kaatuessa osakkeenomistajat joutuvat ensimmäisinä kantamaan uudelleenjärjestelykustannukset. Tämän jälkeen käännytään velkojien puoleen, joista viimeisinä maksumiehiksi joutuvat suojaamattomien talletusten (yli 100 000 euroa) haltijat. Muutosdirektiivillä (EU) 2017/2399 yhdenmukaistettiin pankkien velkojien hierarkiaa luomalla ensisijaisille etuoikeudettomille veloille uusi velkaluokka, joka sijoittuu maksukyvyttömyysmenettelyn ensisijaisuusjärjestyksessä ennen etuoikeudeltaan huonompia velkoja mutta ylimmän etuoikeusluokan velkojen jälkeen. Etuoikeudettomien velkojen uudella lakisääteisellä ensisijaisuusjärjestyksellä maksukyvyttömyysmenettelyssä on tarkoitus parantaa velkojen arvon alaskirjausta niiden velkainstrumenttien osalta, jotka täyttävät omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen. Ensisijaisuusjärjestys helpottaa myös kokonaistappionsietokykyä koskevan standardin täytäntöönpanoa EU:ssa maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittävien laitosten osalta.
• Osakkeenomistajat ja velkojat joutuvat ottamaan kantaakseen kaatuvan laitoksen tappiot. Niiden kantamat tappiot ovat vähintään kahdeksan prosenttia uudelleenjärjestelysuunnitelmaa soveltavan pankin veloista (veloista tai velvollisuuksista). Jos tappiot ovat tätä korkeammat, voi kriisinratkaisurahasto (ks. alla) puuttua asiaan. Muita kansallisen viranomaisen valtuuksia ovat muun muassa mahdollisuus myydä uudelleenjärjestelysuunnitelmaa soveltava laitos tai sulauttaa se toiseen laitokseen.
• Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän marraskuussa 2015 laatiman kokonaistappionkattamiskykyä koskevan standardin täytäntöönpanemiseksi muutosdirektiivillä (EU) 2019/879 otettiin käyttöön uusia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappioinsietokykyä ja uudelleenpääomittamiskykyä koskevia sääntöjä.
• Muutosdirektiivillä (EU) 2022/2556 yhdenmukaistetaan direktiivin säännökset ja useat muut asiaan liittyvät direktiivit finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen (EU) 2022/2554 ks. tiivistelmä) mukaisesti finanssiyhteisöjä tieto- ja viestintäteknologiaa koskevia riskejä koskevien vaatimusten kanssa.

Kansalliset kriisinratkaisurahastot tukevat taloudellisesti pankkien uudelleenjärjestelysuunnitelmia

Kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen kriisinratkaisurahasto, jota rahoittavat etukäteen sen alueella toimivat luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset. Rahastosta rahoitetaan lähellä kaatumista olevien pankkien uudelleenjärjestely.

Eurooppalainen keskitetty yhteyspiste

Muutosdirektiivillä (EU) 2023/2864 lisätään direktiiviin 2014/59/EU artikla, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan 10. tammikuuta 2030 alkaen varmistamaan, että asianomainen yhteisö julkistaa säännellyt tiedot ja toimittaa tiedot samanaikaisesti perintäelimelle. Niiden on myös ilmoitettava asiasta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle asetuksen (EU) 2023/2859 nojalla perustetussa eurooppalaisessa keskitetyssä yhteyspisteessä.

Sisäiseen MREL-vähimmäisvaatimuksen asettaminen konsolidoinnin perusteella.

Muutosdirektiivillä (EU) 2024/1174 otetaan käyttöön sääntöjä, joiden nojalla kriisinratkaisuviranomaiset voivat asettaa sisäisen MREL-vähimmäisvaatimuksen konsolidoinnin perusteella tietyin edellytyksin. Tällä pyritään lieventämään mahdollista kohtuutonta ja haitallista vaikutusta tiettyihin pankkiryhmiin, erityisesti holdingemoyhtiön alaisuudessa toimiviin ja tiettyihin operatiivisiin yhtiörakenteisiin – Euroopan komission esittämä skenaario. Jos kriisinratkaisuviranomainen sallii pankkiryhmittymän soveltaa tätä konsolidoitua käsittelyä, välissä olevilla tytäryhtiöillä ei ole velvollisuutta vähentää omia osakkuuksiaan sisäisestä MREL-vähimmäisvaatimuksesta.

Täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset

Komissio hyväksyi ajanjaksolla vuodesta 2015 vuoteen 2024 direktiiviä 2014/59/EU koskevien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten sarjan. Niihin sisältyvät:

• delegoitu asetus (EU) 2015/63
  • niiden rahoitusosuuksien laskemisesta, jotka pankkien on maksettava kriisinratkaisurahastoihin, ja rahoitusosuuksien mukauttamisesta laitosten riskiprofiilin perusteella ja
  • tiedoista, jotka pankkien on toimitettava kriisinratkaisurahastoon maksettavan rahoitusosuuden laskentaa varten
• delegoitu asetus (EU) 2016/778
  • niiden olosuhteiden ja edellytysten määrittelemisestä, joiden täyttyessä ylimääräisen rahoitusosuuden suorittamista jälkikäteen voidaan lykätä kokonaan tai osittain
  • perusteista, joiden mukaisesti määritetään laitoksen talouden kannalta olennaiset toimet, palvelut ja toiminnot sekä
  • perusteista, joiden mukaisesti määritetään ydinliiketoiminta-alueisiin sisältyvät liiketoiminta-alueet ja niihin liittyvät palvelut
• delegoitu asetus (EU) 2016/860 direktiivin 2014/59/EU 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksien soveltamisalan ulkopuolelle rajaamista edellyttävien olosuhteiden tarkentamisesta
• täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/911 konsernin rahoitustukisopimusta käsittelevän kuvauksen muodosta ja sisällöstä
• täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/962 toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten tietoja tunnistaessaan ja niitä Euroopan pankkiviranomaiselle toimittaessaan käyttämistä yhtenäisistä muodoista, malleista ja määritelmistä
• delegoitu asetus (EU) 2016/1075 muun muassa elvytyssuunnitelmien, kriisinratkaisusuunnitelmien ja konsernien kriisinratkaisusuunnitelmien sisältöä määrittelevistä standardeista
• delegoitu asetus (EU) 2016/1400 liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan sisällytettävistä vähimmäisosatekijöistä ja sen täytäntöönpanon edistymisestä laadittavien kertomusten vähimmäissisällöstä
• delegoitu asetus 2016/1401 johdannaisista aiheutuvien velkojen arvostukseen sovellettavia menetelmiä ja periaatteita koskevista standardeista
• delegoitu asetus 2016/1450 arviointiperusteista liittyen menetelmiin, joilla asetetaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus
• delegoitu asetus 2016/1712 standardeista, joissa täsmennetään tiedot rahoitussopimuksista
• delegoitu asetus (EU) 2017/867 omaisuuden osittaisessa siirrossa suojattavien järjestelyjen tyypeistä
• delegoitu asetus (EU) 2018/344 erilaisen kohtelun arvostukseen kriisinratkaisussa sovellettavien menetelmien perusteiden täsmentämistä koskevista teknisistä sääntelystandardeista;
• delegoitu asetus (EU) 2018/345 teknisistä sääntelystandardeista, joissa täsmennetään arviointiperusteet liittyen menetelmiin, joita käytetään laitosten tai yhteisöjen varojen ja velkojen arvon arvioimiseen
• delegoitu asetus (EU) 2019/348 teknisistä sääntelystandardeista, joissa täsmennetään laitoksen kaatumisesta rahoitusmarkkinoihin, muihin laitoksiin ja rahoitusolosuhteisiin aiheutuvan vaikutuksen arviointiperusteet
• täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/622 teknisistä täytäntöönpanostandardeista, jotka koskevat omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta koskevaan Euroopan pankkiviranomaiselle tehtävään raportointiin liittyviä yhdenmukaisia raportointilomakkeita, ohjeita ja menetelmiä
• delegoitu asetus (EU) 2021/1118 teknisistä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään menetelmät, joita kriisinratkaisuviranomaisten on käytettävä, kun ne arvioivat kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä koskevaa direktiivissä 2013/36/EU tarkoitettua vaatimusta ja yhteenlaskettua puskurivaatimusta kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin konsolidoidulla tasolla, jos kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin ei sovelleta kyseisiä vaatimuksia mainitun direktiivin nojalla
• delegoitu asetus (EU) 2021/1340 teknisistä sääntelystandardeista, joissa määritetään kriisinratkaisun lykkäämisvaltuuksien tunnustamista koskevien sopimusehtojen sisältö
• delegoitu asetus (EU) 2021/1527 alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien tunnustamista sopimuksissa koskevista teknisistä sääntelystandardeista.
• delegoitu asetus (EU) 2023/662 delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 muuttamisesta johdannaisista aiheutuvien velkojen laskentamenetelmän osalta
• Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1618 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/763 muuttamisesta valvontaan liittyvän raportoinnin ja omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen julkistamisen osalta; ja
• delegoitu asetus (EU) 2024/895 delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 muuttamisesta hyväksyttävien velkojen laskennan ja siirtymäjärjestelyn osalta