Verkkosivujen esteettömyys

World Wide Web on alusta lähtien suunniteltu periaatteessa niin, että sitä voivat käyttää kaikki ihmiset riippumatta heidän käyttämistään laitteista tai ohjelmistoista ja heidän kielestään, sijainnistaan tai kyvyistään. Näin ollen sitä voivat käyttää ihmiset, joiden kuulo-, liikunta-, näkö- ja kognitiivinen kyky ovat erilaisia.

Verkkosivujen esteettömyys poistaa monien kohtaamia viestinnän ja vuorovaikutuksen esteitä. Kun verkkosivustot, sovellukset, teknologiat tai työkalut ovat huonosti suunniteltuja, ne voivat kuitenkin luoda esteitä, jotka estävät käyttäjiä käyttämästä verkkoa. Esteettömyys on olennaisen tärkeää kehittäjille ja organisaatioille, jotka haluavat luoda korkealaatuisia verkkosivustoja, sovelluksia ja verkkotyökaluja estämättä ketään – eikä vain vammaisia käyttäjiä – käyttämästä niiden tuotteita ja palveluja.

Yritykset, joilla on esteettömiä palveluja, voivat saavuttaa suuremman, suurelta osin hyödyntämättömän asiakaskunnan ja saada siitä taloudellista hyötyä. Arvioiden mukaan Euroopan unionissa (EU) 100 miljoonalla ihmisellä on jonkinlainen vamma, mikä merkitsee huomattavia markkinoita.

Verkkosivujen esteettömyydessä ei ole kyse pelkästään teknisistä standardeista, verkkoarkkitehtuurista ja suunnittelusta. Kyse on poliittisesta tahdosta ja moraalisesta velvollisuudesta, jotka on vahvistettu YK:n vammaisyleissopimuksessa.

World Wide Web Consortium (W3C) kehittää kansainvälisiä verkkostandardeja. Verkon sisällön saavutettavuutta koskevassa W3C:n aloitteessa kehitetään standardeja ja tukimateriaaleja, joiden avulla levitetään tietoa verkkosivujen esteettömyydestä ja tämän toteutuksesta.

Verkkosivustojen saavutettavuutta koskeva EU:n direktiivi ((EU) 2016/2102) on ollut voimassa 22. joulukuuta 2016 alkaen. Sen tavoitteena on parantaa vammaisten pääsyä verkkosivustoille ja mobiilisovelluksiin, jotta he voivat osallistua täysimääräisesti ja aktiivisesti digitaalitalouteen ja -yhteiskuntaan. Euroopan komissio on perustanut verkkosivustojen saavutettavuutta koskevaa direktiiviä käsittelevän asiantuntijaryhmän tukemaan direktiivin täytäntöönpanoa, helpottamaan yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä ja jakamaan parhaita käytäntöjä.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä esteettömyydestä:

• Tekstin väri, kontrasti ja koko. Tekstin väri, kontrasti ja koko ovat esteettömyyden ja luettavuuden kannalta tärkeitä kysymyksiä näkövammaisille tai esimerkiksi värisokeille.
• Avustava teknologia. Jotkut ihmiset eivät voi käyttää hiirtä, mukaan lukien monet vanhemmat käyttäjät. Esteetön sivusto ei ole riippuvainen hiirestä, vaan kaikki toiminnot ovat käytettävissä näppäimistön avulla. Vammaiset voivat käyttää myös puheentunnistusta tai muita, näppäimistöä jäljitteleviä avustavia teknologioita.
• Video ja ääni. Äänitiedot saadaan kuurojen tai huonokuuloisten saataville tekstityksen avulla. On myös tärkeää pystyä kuuntelemaan tekstiä silloin, kun valo ei riitä lukemiseen tai kun ihmisen suorittaa monia tehtäviä yhtä aikaa, ja lukemaan tekstitystä meluisassa ympäristössä.