Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Schengen-alue

Schengen-alue

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Schengenin säännöstö – Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen sopimus tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla

Schengenin säännöstö – Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus

SCHENGEN-ALUE

Schengen-alue on maailman suurin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja. Sillä taataan vapaa liikkuvuus yli 450 miljoonalle Euroopan unionin (EU) ja assosioituneiden maiden kansalaiselle sekä EU:ssa tai assosioituneissa maissa asuville tai matkailijoina, vaihto-opiskelijoina tai liiketoimintatarkoituksessa vieraileville EU:n tai assosioituneiden maiden ulkopuolisten maiden kansalaisille (kaikille EU:ssa tai assosioituneissa maissa laillisesti oleskeleville).

SCHENGEN-ALUEEN TARKOITUS

Lakkautetaan sisärajatarkastukset ja varmistetaan samalla alueen kansalaisten turvallisuuden korkea taso. Se tarkoittaa yhteisillä ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia koskevien yhdenmukaisten kriteerien tiukentamista ja soveltamista, rajavartiostojen, kansallisten poliisien ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittyneiden tietojenvaihtojärjestelmien käyttöä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Schengen-yhteistyön kehittyminen

Schengen-yhteistyö on kasvanut alkuperäisestä viiden maan aloitteesta keskeiseksi EU:n politiikan alaksi, jolla säännellään matkustamista ilman sisärajoja ja ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia. Tämä on tapahtunut seuraavissa vaiheissa:

  • 1985. Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat allekirjoittavat Luxemburgissa sijaitsevassa Schengenin kylässä sopimuksen tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta sisärajoilla.
  • 1990. Samat viisi maata allekirjoittavat Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jossa määrätään toimenpiteistä ja takeista sopimuksen täytäntöön panemiseksi.
  • 1995. Schengen-alue ilman sisäisiä rajoja luodaan poistamalla sisärajatarkastukset seitsemän EU:n jäsenvaltion välillä.
  • 1999. Schengen-yhteistyö sisällytetään EU:n oikeudelliseen kehykseen Amsterdamin sopimukseen liitetyllä Schengen-pöytäkirjalla.
  • 2022. Perustetaan Schengen-neuvosto ja Schengen-sykli, jotka ovat Schengen-alueen hallinnointijärjestelmän kulmakiviä.
  • 2025. Hyväksytään Schengenin julistus, jolla juhlistetaan Schengenin sopimuksen allekirjoittamisen 40-vuotispäivää ja uudistetaan sitoutuminen alueeseen, jolla ei ole sisärajoja.

Jäsenyys

  • Schengen-alueeseen kuului aluksi viisi perustajajäsentä, ja nykyään siihen kuuluvat Irlantia lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot sekä neljä muuta siihen osallistuvaa maata eli Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

Sisärajatarkastukset käytännössä

  • Kuka tahansa Schengen-alueella laillisesti oleskeleva henkilö voi ylittää sisärajan ilman tarkastusta.
  • Kansalliset viranomaiset voivat tehdä satunnaisia poliisitarkastuksia rajalla tai raja-alueella, kun ne perustuvat yleisiin tietoihin ja kokemuksiin eivätkä ole järjestelmällisiä passintarkastuksia.
  • Henkilöillä on oltava mukanaan tietyt matkustusasiakirjat riippuen siitä, ovatko he EU:n kansalaisia, EU:n ulkopuolisia perheenjäseniä vai muita kuin EU:n kansalaisia.
  • Schengen-alueen maa voi ottaa poikkeuksellisesti sisärajatarkastukset käyttöön väliaikaisesti ja viimeisenä keinona, jos yleinen järjestys tai sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Sen on ilmoitettava tästä muille Schengen-maille, Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja kansalaisille. Covid-pandemian jälkeen Schengenin rajasäännöstöön sisältyy nyt myös erityisiä sääntöjä, jotka koskevat toimenpiteiden käyttöönottoa terveyskriisin sattuessa ja joilla annetaan tehtävä Euroopan unionin neuvostolle.

Tehostettu turvallisuus

Schengen-alueella on yhtenäiset säännöt, jotka kattavat seuraavat:

Schengenin tietojärjestelmä (SIS)

Tämä laaja-alainen tietojärjestelmä

  • tukee ulkorajojen valvontaa ja Schengen-maiden välistä lainvalvontayhteistyötä
  • perustettiin vuonna 1995 ja sitä on myöhemmin laajennettu, viimeksi vuonna 2023, uusilla kuulutuksilla, parannuksilla ja kuulutusten valokuvilla muuttoliike- ja turvallisuushaasteiden kehittymisen takia
  • sisältää tietoja
    • epäillyistä rikollisista
    • henkilöistä, joilla ei mahdollisesti ole oikeutta tulla EU:hun tai oleskella siellä
    • kadonneista henkilöistä
    • varastetusta, kavalletusta tai muutoin kadonneesta omaisuudesta,
  • on niiden kansallisten viranomaisten käytettävissä, jotka vastaavat
    • rajatarkastuksista
    • poliisi- ja tullitarkastuksista
    • syytteeseenpanosta rikosasioissa ja oikeudellisista tutkimuksista ennen syytteeseenpanoa
    • viisumeista ja oleskeluluvista
  • on Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) käytettävissä.

Viisumitietojärjestelmä (VIS)

Viisumitietojärjestelmän avulla Schengen-maat voivat jakaa viisumitietoja, erityisesti lyhytaikaista oleskelua koskevista viisumihakemusista. Schengenin tietojärjestelmän tavoin sitä ylläpitää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA).

Jäsenyysedellytykset

Uusien jäsenvaltioiden on yhdenmukaistettava kansalliset järjestelmänsä kaikkien Schengen-sääntöjen kanssa osana EU:n laajentumisprosessia. Tämä edellyttää institutionaalisten ja operatiivisten valmiuksien kehittämistä, jotta Schengen-sääntöjä voidaan soveltaa tiukimpien vaatimusten mukaisesti vahvan kansallisen Schengen-alueen hallinnointikehyksen avulla.

Kun maa liittyy EU:hun, siitä tulee Schengen-maa, mikä tarkoittaa, että kaikista Schengen-säännöistä tulee sitovia liittymisen yhteydessä. Joitakin säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta myöhemmässä vaiheessa, kuten täysimääräistä ja aktiivista pääsyä kaikkiin tietojärjestelmiin, oikeutta myöntää Schengen-viisumeja ja sisärajatarkastusten lakkauttamista. Jotta niitä voitaisiin soveltaa, uudelle Schengen-maalle on tehtävä kattava arviointi, jota komissio koordinoi ja joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Schengen-arviointimekanismin (ks. tiivistelmä) puitteissa.

Kun arvioinnissa on vahvistettu, että maa täyttää kaikki tarvittavat edellytykset ja soveltaa Schengenin säännöstöä tehokkaasti, neuvosto tekee päätöksen, jolla sisärajatarkastusten lakkauttaminen sallitaan. Tämä viimeinen vaihe merkitsee maan täyttä yhdentymistä Schengen-alueeseen, jolla ei ole sisärajatarkastuksia.

VOIMAANTULOPÄIVÄ

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus tuli voimaan , ja sillä lakkautettiin sisärajatarkastukset ja perustettiin asianmukaisesti Schengen-alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

ASIAKIRJAT

Schengenin säännöstö - Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen sopimus tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla (EYVL L 239, , s. 13–18).

Schengenin säännöstö - Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (EYVL L 239, , s. 19–62).

Päivitetty viimeksi: .

Top