Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Schengen-alue on maailman suurin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja. Sillä taataan vapaa liikkuvuus yli 450 miljoonalle Euroopan unionin (EU) ja assosioituneiden maiden kansalaiselle sekä EU:ssa tai assosioituneissa maissa asuville tai matkailijoina, vaihto-opiskelijoina tai liiketoimintatarkoituksessa vieraileville EU:n tai assosioituneiden maiden ulkopuolisten maiden kansalaisille (kaikille EU:ssa tai assosioituneissa maissa laillisesti oleskeleville).
SCHENGEN-ALUEEN TARKOITUS
Lakkautetaan sisärajatarkastukset ja varmistetaan samalla alueen kansalaisten turvallisuuden korkea taso. Se tarkoittaa yhteisillä ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia koskevien yhdenmukaisten kriteerien tiukentamista ja soveltamista, rajavartiostojen, kansallisten poliisien ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittyneiden tietojenvaihtojärjestelmien käyttöä.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Schengen-yhteistyön kehittyminen
Schengen-yhteistyö on kasvanut alkuperäisestä viiden maan aloitteesta keskeiseksi EU:n politiikan alaksi, jolla säännellään matkustamista ilman sisärajoja ja ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia. Tämä on tapahtunut seuraavissa vaiheissa:
1985. Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat allekirjoittavat Luxemburgissa sijaitsevassa Schengenin kylässä sopimuksen tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta sisärajoilla.
1995. Schengen-alue ilman sisäisiä rajoja luodaan poistamalla sisärajatarkastukset seitsemän EU:n jäsenvaltion välillä.
1999. Schengen-yhteistyö sisällytetään EU:n oikeudelliseen kehykseen Amsterdamin sopimukseen liitetyllä Schengen-pöytäkirjalla.
2022. Perustetaan Schengen-neuvosto ja Schengen-sykli, jotka ovat Schengen-alueen hallinnointijärjestelmän kulmakiviä.
2025. Hyväksytään Schengenin julistus, jolla juhlistetaan Schengenin sopimuksen allekirjoittamisen 40-vuotispäivää ja uudistetaan sitoutuminen alueeseen, jolla ei ole sisärajoja.
Jäsenyys
Schengen-alueeseen kuului aluksi viisi perustajajäsentä, ja nykyään siihen kuuluvat Irlantia lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot sekä neljä muuta siihen osallistuvaa maata eli Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
Sisärajatarkastukset käytännössä
Kuka tahansa Schengen-alueella laillisesti oleskeleva henkilö voi ylittää sisärajan ilman tarkastusta.
Kansalliset viranomaiset voivat tehdä satunnaisia poliisitarkastuksia rajalla tai raja-alueella, kun ne perustuvat yleisiin tietoihin ja kokemuksiin eivätkä ole järjestelmällisiä passintarkastuksia.
Henkilöillä on oltava mukanaan tietyt matkustusasiakirjat riippuen siitä, ovatko he EU:n kansalaisia, EU:n ulkopuolisia perheenjäseniä vai muita kuin EU:n kansalaisia.
Schengen-alueen maa voi ottaa poikkeuksellisesti sisärajatarkastukset käyttöön väliaikaisesti ja viimeisenä keinona, jos yleinen järjestys tai sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Sen on ilmoitettava tästä muille Schengen-maille, Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja kansalaisille. Covid-pandemian jälkeen Schengenin rajasäännöstöön sisältyy nyt myös erityisiä sääntöjä, jotka koskevat toimenpiteiden käyttöönottoa terveyskriisin sattuessa ja joilla annetaan tehtävä Euroopan unionin neuvostolle.
Tehostettu turvallisuus
Schengen-alueella on yhtenäiset säännöt, jotka kattavat seuraavat:
tapa, jolla EU:n ulkorajan ylittävien ihmisten tarkistukset tulisi suorittaa Schengenin rajasäännöstön mukaisesti
maiden ja EU:n virastojen välisen yhteistyön syventäminen rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi
tehostettu oikeudellinen yhteistyö nopeutetun luovuttamismenettelyn ja rikostuomioiden lainkäyttöalueiden välillä siirtämisen avulla.
Schengenin tietojärjestelmä (SIS)
Tämä laaja-alainen tietojärjestelmä
tukee ulkorajojen valvontaa ja Schengen-maiden välistä lainvalvontayhteistyötä
perustettiin vuonna 1995 ja sitä on myöhemmin laajennettu, viimeksi vuonna 2023, uusilla kuulutuksilla, parannuksilla ja kuulutusten valokuvilla muuttoliike- ja turvallisuushaasteiden kehittymisen takia
sisältää tietoja
epäillyistä rikollisista
henkilöistä, joilla ei mahdollisesti ole oikeutta tulla EU:hun tai oleskella siellä
kadonneista henkilöistä
varastetusta, kavalletusta tai muutoin kadonneesta omaisuudesta,
on niiden kansallisten viranomaisten käytettävissä, jotka vastaavat
rajatarkastuksista
poliisi- ja tullitarkastuksista
syytteeseenpanosta rikosasioissa ja oikeudellisista tutkimuksista ennen syytteeseenpanoa
Uusien jäsenvaltioiden on yhdenmukaistettava kansalliset järjestelmänsä kaikkien Schengen-sääntöjen kanssa osana EU:n laajentumisprosessia. Tämä edellyttää institutionaalisten ja operatiivisten valmiuksien kehittämistä, jotta Schengen-sääntöjä voidaan soveltaa tiukimpien vaatimusten mukaisesti vahvan kansallisen Schengen-alueen hallinnointikehyksen avulla.
Kun maa liittyy EU:hun, siitä tulee Schengen-maa, mikä tarkoittaa, että kaikista Schengen-säännöistä tulee sitovia liittymisen yhteydessä. Joitakin säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta myöhemmässä vaiheessa, kuten täysimääräistä ja aktiivista pääsyä kaikkiin tietojärjestelmiin, oikeutta myöntää Schengen-viisumeja ja sisärajatarkastusten lakkauttamista. Jotta niitä voitaisiin soveltaa, uudelle Schengen-maalle on tehtävä kattava arviointi, jota komissio koordinoi ja joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Schengen-arviointimekanismin (ks. tiivistelmä) puitteissa.
Kun arvioinnissa on vahvistettu, että maa täyttää kaikki tarvittavat edellytykset ja soveltaa Schengenin säännöstöä tehokkaasti, neuvosto tekee päätöksen, jolla sisärajatarkastusten lakkauttaminen sallitaan. Tämä viimeinen vaihe merkitsee maan täyttä yhdentymistä Schengen-alueeseen, jolla ei ole sisärajatarkastuksia.
VOIMAANTULOPÄIVÄ
Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus tuli voimaan , ja sillä lakkautettiin sisärajatarkastukset ja perustettiin asianmukaisesti Schengen-alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja.
Schengenin säännöstö - Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välinen sopimus tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla (EYVL L 239, , s. 13–18).
Schengenin säännöstö - Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (EYVL L 239, , s. 19–62).
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Neuvoston asetus (EU) 2022/922, annettu , arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 kumoamisesta (EUVL L 160, , s. 1–27).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu , eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, , s. 1–131).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu , kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, , s. 27–84).
Asetukseen (EU) 2019/817 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu , Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, , s. 1–13).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu , Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, , s. 14–55).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu , Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, , s. 56–106).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu , vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, , s. 99–137).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu , henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, , s. 1–52).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu , yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, , s. 1–58).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu , viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, , s. 60–81).