Sillä pyritään antamaan Euroopan unionin (EU) asukkaille mahdollisuus ylittää EU:n jäsenvaltioiden sisärajoja ilman tarkastuksia tai näyttämättä passia.
Sisärajojen avaaminen on Schengen-kolikon toinen puoli. Toinen on kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Se tarkoittaa Schengen-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten EU:n yhteisille ulkorajoille saapumisen yhteydessä tehtäviä tarkastuksia koskevien yhdenmukaisten kriteerien tiukentamista ja soveltamista, rajavartiostojen, kansallisten poliisien ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittyneiden tietojenvaihtojärjestelmien käyttö.
Schengenin säännöstöä on muutettu, kun uusia maita on liittynyt alueeseen, ja siihen on sisällytetty uutta EU:n lainsäädäntöä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yhteistyö

Schengen-yhteistyö on kehittynyt alkuperäisestä muutaman hallituksen suunnitelmasta kokonaiseksi EU:n politiikanalaksi seuraavin vaihein:

1985. Belgia, Saksan liittotasavalta, Ranskan tasavalta, Luxemburg ja Alankomaat (viisi kymmenestä silloisesta Euroopan talousyhteisön maasta, nykyään EU:n jäsenvaltioita) allekirjoittavat Luxemburgissa sijaitsevassa Schengenin kylässä sopimuksen tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta sisärajoilla.
1990. Samat viisi maata allekirjoittavat Schengenin yleissopimuksen, jolla täydennetään sopimusta ja jossa määrätään toimenpiteistä ja takeista sisärajatarkastusten lakkauttamista koskevan politiikan täytäntöön panemiseksi.
1995. Schengen-ohjelman täytäntöönpano alkaa seitsemän EU:n jäsenvaltion voimin.
1997. Schengenin säännöstö tuotiin osaksi EU:n oikeudellista kehystä Amsterdamin sopimuksella.

Jäsenet

Schengen-alueen kuului aluksi viisi perustajajäsentä, ja nykyään siihen kuuluvat kaikki jäsenvaltiot – pois lukien Bulgaria, Irlanti, Kypros ja Romania – sekä neljä Euroopan vapaakauppaliiton jäsentä: Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
Kroatian ja muiden Schengen-alueen maiden välisten sisäisten maa- ja merirajojen henkilötarkastukset on poistettu 1. tammikuuta 2023 alkaen, ja Schengenin säännöstöä on sovellettu täysimääräisesti Kroatiaan (neuvoston päätös (EU) 2022/2451).

Sisärajatarkastukset käytännössä

Kuka tahansa kansalaisuudesta riippumatta voi ylittää sisärajan Schengen-alueella ilman tarkastusta.
Kansalliset viranomaiset voivat tehdä satunnaisia poliisitarkastuksia rajalla tai raja-alueella, kun ne perustuvat yleisiin tietoihin ja kokemuksiin eivätkä ole järjestelmällisiä passintarkastuksia.
Henkilöillä on oltava mukanaan tietyt matkustusasiakirjat riippuen siitä, ovatko he EU:n kansalaisia, EU:n ulkopuolisia perheenjäseniä vai muita kuin EU:n kansalaisia.
Schengen-maa voi ottaa poikkeuksellisesti rajatarkastukset käyttöön, aluksi enintään 30 päiväksi, jos yleinen järjestys tai sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Sen on ilmoitettava tästä muille Schengen-maille, Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja kansalaisille.

Ulkorajat

Schengen-alueella on vähitellen tiukennettu ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, ja niistä on laadittu yhtenäiset säännöt. Säännöt kattavat nykyään seuraavat asiat:

EU:n ulkorajan ylittävien ihmisten tarkistukset tulisi suorittaa Schengenin rajasäännöstön mukaisesti
maahantuloedellytysten yhtenäistäminen yhteisellä viisumipolitiikalla ja lyhytaikaisia viisumeita (enintään kolme kuukautta) koskevilla säännöillä,
laajentunut poliisiyhteistyö sekä oikeus rajat ylittävään valvontaan ja takaa-ajoon,
tehostettu oikeudellinen yhteistyö nopeutetun luovuttamismenettelyn ja rikostuomioiden lainkäyttöalueiden välillä siirtämisen avulla.

Schengenin tietojärjestelmä (SIS)

Tämä laaja atk-pohjainen tietokanta

tukee ulkorajojen valvontaa ja Schengen-maiden välistä lainvalvontayhteistyötä
luotiin vuonna 1995 ja sitä on myöhemmin laajennettu, viimeksi vuonna 2018, uusien muuttoliike- ja turvallisuushaasteiden takia
sisältää tietoja
- epäillyistä rikollisista
- henkilöistä, joilla ei mahdollisesti ole oikeutta tulla EU:hun tai oleskella siellä
- kadonneista henkilöistä
- varastetusta, kavalletusta tai muutoin kadonneesta omaisuudesta.
on niiden kansallisten viranomaisten käytettävissä, jotka vastaavat
- rajatarkastuksista
- poliisi- ja tullitarkastuksista
- syytteeseenpanosta rikosasioissa ja oikeudellisista tutkimuksista ennen syytteeseenpanoa
- viisumeista ja oleskeluluvista
on Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston käytettävissä.

Viisumitietojärjestelmä (VIS)

Viisumitietojärjestelmän avulla Schengen-maat voivat jakaa viisumitietoja, erityisesti lyhytaikaista oleskelua koskevista viisumihakemusista. Schengenin tietojärjestelmän tavoin sitä ylläpitää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA).

Jäsenyysedellytykset

Maiden, jotka hakevat Schengen-alueen jäseniksi, on täytettävä tietyt edellytykset, ja niiden on voitava

valvoa ulkorajojaan ja myöntää yhdenmukaisia Schengen-viisumeita
tehdä yhteistyötä muiden lainvalvontavirastojen kanssa korkean turvallisuustason varmistamiseksi
soveltaa yhteisiä Schengen-sääntöjä (Schengenin säännöstö), jotka koskevat esimerkiksi ilma-, maa- ja merirajojen valvonnan suorittamista, viisumien myöntämistä, poliisiyhteistyön tukemista ja henkilötietojen suojaa
käyttää Schengenin tietojärjestelmää.

VOIMAANTULOPÄIVÄ

Schengenin sopimus, johon alun perin kuului seitsemän jäsenvaltiota, tuli voimaan 26. maaliskuuta 1995, ja sillä lakkautettiin sisärajatarkastukset.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

Schengen-alue (Euroopan komissio).

ASIAKIRJAT

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1–131).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27–84).

Asetukseen (EU) 2019/817 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1–13).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14–55).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56–106).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (kodifiointi) (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39–58).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99–137).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1–52).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27–37).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1–58).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60–81).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 16.01.2023

Top

All