EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.5.2016

COM(2016) 270 final

2016/0133(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta
(uudelleenlaadittu teksti)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU pyrkii hoitamaan muuttoliikeasioita sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevien että muista syistä muuttavien ihmisten kannalta aiempaa kestävämmällä tavalla. Tavoitteena on lopettaa luvaton ja vaarallinen liikkuminen sekä ihmissalakuljettajien toimintamalli ja korvata ne turvallisilla ja laillisilla keinoilla päästä EU:n alueelle. Suojelua kotiseudulla ja uudelleensijoittamista sieltä EU:n alueelle olisi kehitettävä tulevaisuuden toimintamallina, joka palvelee parhaiten pakolaisten etua ja turvallisuutta.

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on kuitenkin todennäköistä, että EU:n ulkorajoille saapuu edelleen uusia ihmisiä. Ne, jotka eivät hae kansainvälistä suojelua, olisi palautettava. Turvapaikkaa hakevien olisi saatava hakemuksensa käsitellyksi tehokkaasti. Heille olisi myös taattava ihmisarvoiset vastaanotto-olosuhteet ja annettava tukea hakemuksen käsittelystä vastaavassa jäsenvaltiossa hakemuksen käsittelyn aikana. Jos hakemus todetaan perustelluksi, tukea olisi annettava myös käsittelyn päätyttyä.

Viimeaikaiset kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hallitsematon joukoittainen maahantulo rasittaa jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä liikaa, mikä on johtanut siihen, että sääntöjen noudattamista on laiminlyöty enenevässä määrin. Tilannetta on viime aikoina pyritty saamaan hallintaan soveltamalla nykyisiä Schengenin rajavalvonta- ja turvapaikkasääntöjä ja tiivistämällä yhteistyötä keskeisten kolmansien maiden, erityisesti Turkin kanssa. Samalla on kuitenkin paljastunut, että EU:n turvapaikkasäännöissä on perustavammanlaatuisia rakenteellisia heikkouksia, jotka jäytävät sääntöjen toimivuutta ja estävät kestävän vastuunjaon. Näihin heikkouksiin on puututtava nyt.

Komissio julkaisi 6. huhtikuuta 2016 tiedonannon Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämisestä 1 . Tiedonannossa esitellään komission prioriteetit Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän (Common European Asylum System, CEAS) kehittämiseksi. Komissio ilmoitti pyrkivänsä uudistamaan unionin nykyistä turvapaikkakehystä, luomaan kestävän ja oikeudenmukaisen järjestelmän turvapaikkahakemusten käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, tehostamaan Eurodac-järjestelmää, edistämään turvapaikkajärjestelmän sääntöjen lähentymistä ja ehkäisemään siten edelleen liikkumista sekä laatimaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) aiempaa tehokkaamman toimeksiannon. Uudistusten tarve on tunnustettu yleisesti, mm. Euroopan parlamentissa 2 ja Eurooppa-neuvostossa 3 .

Ehdotus Dublin III asetuksen uudistamiseksi on osa ensimmäistä säädösehdotuspakettia, jonka tavoitteena on Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän mittava uudistaminen. Tähän ensimmäiseen pakettiin sisältyy myös ehdotus uudelleenlaadituksi Eurodac-asetukseksi ja ehdotus Euroopan turvapaikkaviraston perustamisesta. Eurodac-ehdotukseen sisältyy muutoksia, jotka on tehtävä järjestelmän mukauttamiseksi ehdotettuihin Dublin-sääntöihin. Tämä on johdonmukaista siihen nähden, että Eurodac-asetuksen ensisijaisena tavoitteena on helpottaa Dublin-asetuksen täytäntöönpanoa. Eurodac-järjestelmää on tarkoitus kehittää siten, että sitä voidaan käyttää laajemmin muuttoliikkeeseen liittyviin päämääriin, kuten palauttamisen helpottamiseen ja luvattoman maahantulon torjumiseen.

Euroopan unionin turvapaikkaviraston perustamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on tehostaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja toimintaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tekemän työn pohjalta. Pyrkimyksenä on kehittää turvapaikkavirastoa elimenä, jonka tehtävänä on helpottaa turvapaikkajärjestelmän toimintaa, huolehtia kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arviointikäytäntöjen lähentymisestä koko EU:ssa ja valvoa unionin lainsäädännön operatiivista ja teknistä soveltamista.

Myöhemmin annetaan toinen lainsäädäntöpaketti, johon kuuluu turvapaikkamenettelyjä, aseman määrittelyä ja vastaanotto-olosuhteita koskevien direktiivien uudistaminen. Sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki EU:n turvapaikkajärjestelmän osa-alueet uudistetaan perusteellisesti ja että Dublinin järjestelmä ei rapaudu kansainvälistä suojelua hakevien ja sitä saavien henkilöiden väärinkäytösten ja turvapaikkakeinottelun takia. Turvapaikkamenettelyjä on erityisesti pyrittävä nopeuttamaan ja lähentämään toisiinsa, kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin sovellettavia menettelyjä ja oikeuksia koskevia sääntöjä on yhdenmukaistettava ja vastaanotto-olosuhteita on mukautettava, jotta turvapaikkajärjestelmää voidaan yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle kaikissa jäsenvaltioissa.

Kuten komission 6. huhtikuuta 2016 antamassa tiedonannossa todetaan, muuttoliike- ja pakolaiskriisi paljasti merkittäviä heikkouksia ja puutteita EU:n turvapaikkajärjestelmän rakenteissa ja toteutuksessa ja erityisesti Dublin-säännöissä. Dublin-järjestelmää ei suunniteltu varmistamaan turvapaikanhakijoita koskevan vastuun kestävää jakamista EU:ssa. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa kourallinen jäsenvaltioita joutuu ottamaan vastaan valtaosan unioniin tulevista turvapaikanhakijoista. Tämä on asettanut niiden turvapaikkajärjestelmien valmiudet koetukselle ja johtanut joissakin tapauksissa EU:n sääntöjen noudattamisen laiminlyömiseen. Sitä paitsi Dublin-järjestelmän tehokkuutta heikentävät vastuun määrittämistä koskevien sääntöjen moniselitteisyys sekä menettelyjen hitaus. Tämä koskee erityisesti sääntöjä, joiden mukaan vastuu siirtyy tietyn ajan kuluttua jäsenvaltiolta toiselle. Sitä paitsi nykyinen järjestelmä on altis väärinkäytöksille, koska siitä puutuvat yksiselitteiset säännökset hakijoiden velvollisuuksista ja niiden noudattamatta jättämisestä koituvista seuraamuksista.

Dublin-asetuksen alkuperäisinä tavoitteina oli varmistaa turvapaikanhakijoiden nopea pääsy turvapaikkamenettelyjen piiriin ja hakemuksen sisällön käsittely yhdessä, selkeästi määritellyssä jäsenvaltiossa. Nämä tavoitteet ovat edelleen voimassa. On kuitenkin selvää, että Dublin-järjestelmää on uudistettava sekä yksinkertaistamalla sitä että tehostamalla sen toimintaa käytännössä. Tämä on välttämätöntä, jotta selvittäisiin tilanteista, joissa jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu kohtuuton paine.

Tällä ehdotuksella laaditaan uudelleen 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013 kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, jäljempänä ᾽Dublin III asetus᾽.

Ehdotuksen tavoitteina on erityisesti

parantaa järjestelmän kykyä tehokkaasti määrittää yksi ainoa jäsenvaltio, joka vastaa tietyn kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä. Näin voitaisiin erityisesti poistaa vastuun lakkaamista koskevat lausekkeet ja lyhentää merkittävästi pyyntöjen lähettämistä, vastausten saamista ja jäsenvaltioiden välisten siirtojen toteuttamista koskevia määräaikoja;

varmistaa oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden välillä täydentämällä nykyistä järjestelmää korjaavalla jakomekanismilla, joka käynnistyisi automaattisesti tilanteissa, joissa jäsenvaltiot joutuisivat käsittelemään suhteettoman suurta turvapaikkahakijoiden määrää;

ehkäistä väärinkäytöksiä ja hakijoiden edelleen liikkumista EU:ssa erityisesti asettamalla hakijoille selkeästi velvollisuus tehdä hakemuksensa jäsenvaltiossa, johon he ovat ensiksi tulleet, ja jäädä jäsenvaltioon, jonka on määritetty olevan vastuussa hakemuksen käsittelystä. Tämä edellyttää oikeasuhteisia prosessuaalisia ja aineellisia seurauksia, jos velvoitteita ei ole noudatettu.

Asiasta on kuultu kohdennetusti Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita muun muassa 6. huhtikuuta 2016 annetun tiedonannon perusteella sekä myös Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestöä (UNHCR) ja kansalaisjärjestöjä. Kuulemisissa esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, millä tavalla ja missä määrin Dublin-asetusta olisi uudistettava. 4 Pohdittuaan kuulemisissa esitettyjä argumentteja tarkkaan komissio on tullut siihen johtopäätökseen, että Dublin-järjestelmän nykyiset kriteerit olisi säilytettävä, mutta että niitä olisi täydennettävä korjaavalla jakomekanismilla, jonka avulla voitaisiin helpottaa kohtuuttoman paineen alla olevien jäsenvaltioiden tilannetta. Uudistettu Dublin-järjestelmä perustuu alusta alkaen eurooppalaiseen vertailujärjestelmään, jossa korjaava solidaarisuusmekanismi käynnistyy automaattisesti aina silloin, kun jonkin jäsenvaltion taakka käy kohtuuttoman raskaaksi.

Samaan aikaan otetaan käyttöön myös muita perustavanlaatuisia muutoksia, joiden avulla pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä ja hakijoiden edelleen liikkumista EU:ssa.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Dublin-järjestelmä on Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kulmakivi. Sen perusteella määritetään, mikä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä. Dublin-järjestelmä toimii turvapaikka-asioihin liittyvien oikeudellisten ja poliittisten välineiden kautta. Näihin kuuluvat muun muassa turvapaikkamenettelyt, kansainvälisen suojelun saamisen edellytykset sekä vastaanotto-olosuhteisiin, siirtoihin ja uudelleensijoittamiseen sovellettavat vaatimukset.

Edistymistä hidastaa se, että EU:n turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpanon tulokset ovat olleet heikkoja. On ensiarvoisen tärkeää panna ripeästi EU:n lainsäädäntö täytäntöön kokonaisuudessaan. Komissio on toiminut viime vuosina yhteistyössä muun muassa Kreikan viranomaisten kanssa tilanteen normalisoimiseksi sen jälkeen, kun Dublin-asetuksen nojalla tehtävät siirrot keskeytettiin vuonna 2010. Komissio antoi 10. helmikuuta 2016 suosituksen 5 kiireellisistä toimenpiteistä, jotka Kreikan on toteutettava tällaisten siirtojen aloittamiseksi uudelleen.

Tämä ehdotus on osa Dublin-järjestelmän eri osien uudistamista koskevaa säädöspakettia, jonka tavoitteena on saada aikaan koko turvapaikkapolitiikan kattava johdonmukainen sääntely. Eurodac-asetuksen uudistamista koskeva ehdotus sisältää Dublin-asetuksen uudistamisen edellyttämät muutokset, jotka helpottavat luvattoman maahantulon saamista hallintaan. Komissio esittää samaan aikaan ehdotuksen Euroopan turvapaikkaviraston perustamisesta Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja uudistetun Dublin-järjestelmän toiminnan tueksi.

Vastauksena Kreikan ja Italian kriisitilanteeseen neuvosto hyväksyi syyskuussa 2015 kaksi siirtopäätöstä 6 , joita sovelletaan syyskuuhun 2017 saakka. Kyseessä oli väliaikainen ja kertaluonteinen hätätoimi tilanteessa, jossa näihin kahteen jäsenvaltioon tuli ennennäkemätön määrä ihmisiä ja jossa vastuu osasta turvapaikanhakijoita olisi pitänyt siirtää Italialta ja Kreikalta muille jäsenvaltioille. Komissio on antanut kaksi kertomusta 7 näiden päätösten täytäntöönpanosta.

Komissio esitti syyskuussa 2015 ehdotuksen 8 kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta, jotta tällaisiin tilanteisiin saataisiin rakenteellinen ratkaisu. Ehdotuksen mukaan siirtomekanismi aktivoitaisiin delegoidulla säädöksellä, jossa vahvistettaisiin myös siirrettävien henkilöiden määrä. Tässä ehdotuksessa esitetään automaattisesti aktivoituvan korjaavan jakomekanismin käyttöönottoa. Sen tavoite on siten samanlainen kuin komission syyskuussa 2015 tehdyn ehdotuksen tavoite. Sen mukaan, mihin tulokseen tätä ehdotusta koskevat keskustelut johtavat, komissio saattaisi harkita aikaisemman ehdotuksen peruuttamista.

Ehdotuksessa kaavaillaan myös uusia sääntöjä ilman huoltajaa suojelua hakevan alaikäisen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi. Sen mukaan vastuu kuuluisi omaisten puuttuessa jäsenvaltiolle, jossa ensimmäinen hakemus on jätetty, ellei tämä ole hakijan edun vastaista. Tämä sääntö mahdollistaisi vastuujäsenvaltion määrittämisen ripeästi ja tarjoaisi siten tälle haavoittuvalle hakijajoukolle nopean pääsyn turvapaikkamenettelyn piiriin, varsinkin jos ehdotettu määräaikojen lyhentäminen toteutuu. Koska tämä sääntö poikkeaa komission kesäkuussa 2014 esittämästä ehdotuksesta 9 , komissio aikoo peruuttaa tuon aikaisemman ehdotuksen, josta ei ole päästy yksimielisyyteen.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen komission Euroopan muuttoliikeagendassa 10 esittämän muuttoliikkeen hallinnan parantamista koskevan pitkän aikavälin politiikan kanssa. Muuttoliikeagendassa kehitettiin puheenjohtaja Junckerin poliittisten suuntaviivojen pohjalta joukko keskenään yhteensopivia ja toisiaan vahvistavia aloitteita, jotka perustuvat neljään toimintapilariin. Nämä pilarit ovat laittoman muuttoliikkeen houkuttelevuuden vähentäminen, ihmishenkien pelastaminen ja ulkorajojen turvaaminen, vahva yhteinen turvapaikkapolitiikka sekä laillista muuttoliikettä koskeva uusi politiikka. Tällä ehdotuksella jatketaan Euroopan muuttoliikeagendan toteuttamista unionin turvapaikkapolitiikan vahvistamista koskevan tavoitteen osalta. Ehdotus olisikin nähtävä osana laajempaa unionin tason pyrkimystä luoda kestävä maahanmuuton hallintajärjestelmä, joka olisi vakaa, tehokas ja oikeudenmukainen sekä vastaanottavien maiden ja EU:n kansalaisten että lähtö- ja kauttakulkumaiden ja kolmansien maiden kansalaisten kannalta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tällä ehdotuksella laaditaan uudelleen asetus (EU) N:o 604/2013. Sen vuoksi ehdotus olisi hyväksyttävä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja käyttäen samaa oikeusperustaa eli SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohdan e alakohtaa.

Eriytetty yhdentyminen

Asetus (EU) N:o 604/2013 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, koska nämä valtiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua kyseisen asetuksen antamiseen ja soveltamiseen SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.

Kyseisen pöytäkirjan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat päättää osallistua tämän ehdotuksen hyväksymiseen. Ne voivat päättää osallistumisestaan myös ehdotuksen hyväksymisen jälkeen.

SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden hyväksymiseen, joita ehdotetaan SEUT-sopimuksen V osaston nojalla (lukuun ottamatta ”toimenpiteitä, joilla määritetään ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, tai yhtenäistä viisumin kaavaa koskevia toimenpiteitä”). Koska Tanska kuitenkin soveltaa voimassa olevaa Dublin-asetusta EY:n kanssa vuonna 2006 tekemänsä kansainvälisen sopimuksen 11 seurauksena, sen on kyseisen sopimuksen 3 artiklan mukaan ilmoitettava komissiolle, aikooko se panna muutetun asetuksen sisällön täytäntöön.

Kysymys Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan osallistumisesta järjestelyihin, joista säädetään tässä ehdotuksessa asetuksen (EU) N:o 604/2013 uudelleenlaatimiseksi, ratkaistaan edellä mainittujen pöytäkirjojen mukaisesti käytävissä neuvotteluissa. Pöytäkirjojen mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat osallistua, mutta niiden ei edellytetä osallistuvan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden toimintalohkon aloitteisiin niiden käytännön toimivuutta vahingoittamatta.

Ehdotuksen vaikutus Dublin-järjestelmään liittyneisiin EU:n ulkopuolisiin valtioihin

Unioni on tehnyt useiden EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa sopimuksen niiden osallistumisesta Schengenin säännöstöön. Sen lisäksi se on sopinut seuraavien valtioiden kanssa niiden osallistumisesta Dublin- ja Eurodac-säännöstöön:

– Islannin ja Norjan kanssa tehtiin sopimus vuonna 2001;

– Sveitsin kanssa tehtiin sopimus 28. helmikuuta 2008;

– Liechtensteinin kanssa tehtiin pöytäkirja 7. maaliskuuta 2011.

Kuten edellä mainittiin, Tanska osallistuu Dublin-/Eurodac-säännöstöön kansainvälisen sopimuksen välityksellä. Unionin ja järjestelmään liittyneiden maiden välillä on laadittu kaksi muutakin asiakirjaa 12 , joilla luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia Tanskan ja kyseisten maiden välille.

Järjestelmään liittyneiden maiden on edellä mainittujen sopimusten mukaisesti hyväksyttävä Dublin- ja Eurodac-säännöstö ja niiden muutokset poikkeuksetta. Ne eivät osallistu Dublinin säännöstöä muuttavien tai sitä kehittävien säädösten (joihin myös tämä ehdotus kuuluu) antamiseen, mutta niiden on ilmoitettava komissiolle määrätyn ajan kuluessa, aikovatko ne hyväksyä tällaisten säädösten sisällön sen jälkeen, kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat ne hyväksyneet. Jos Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein ei hyväksy säädöstä, jolla muutetaan Dublin-/Eurodac-säännöstöä tai joka perustuu siihen, kyseisen maan kanssa tehdyn sopimuksen voimassaolo päättyy, paitsi jos sopimuksella perustettu sekakomitea yksimielisesti toisin päättää.

Toissijaisuusperiaate

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevassa SEUT-sopimuksen V osastossa annetaan Euroopan unionille tiettyjä näihin asioihin liittyviä toimivaltuuksia. Näitä toimivaltuuksia on käytettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, toisin sanoen ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla.

Ehdotuksella selkeytetään nykyisiä Dublin-sääntöjä ja täydennetään niitä uudella korjaavalla jakomekanismilla, joiden avulla pyritään hoitamaan tilanteet, joissa jonkin jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu kohtuuton paine.

Tavoitteena on saada aikaan oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden välillä jakamalla osa kohtuuttoman paineen alaiseksi joutuneen jäsenvaltion taakasta muille jäsenvaltioille. Tämä edellyttää tietenkin EU:n toimia. Ehdotuksella pyritään myös varmistamaan Dublin-järjestelmän asianmukainen soveltaminen kriisitilanteissa sekä puuttumaan kolmansien maiden kansalaisten siirtymiseen jäsenvaltiosta toiseen, sillä niistä aiheutuvat ongelmat ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä. On selvää, että tätä yhteistä ongelmaa ei voida ratkaista yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla, vaan tarvitaan yhteistä EU-linjaa.

Suhteellisuusperiaate

Dublin-sääntöjen yksinkertaistamiseksi ehdotetut muutokset rajoittuvat siihen, mikä on järjestelmän toimivuuden takaamiseksi välttämätöntä, kun otetaan huomioon toisaalta tavoite nopeuttaa hakijoiden pääsyä kansainvälisen suojelun myöntämismenettelyn piiriin ja toisaalta jäsenvaltioiden hallinnolliset valmiudet soveltaa järjestelmää.

Mitä tulee uuden korjaavan jakomekanismin käyttöönottoon, asetus (EU) N:o 604/2013 ei nykymuodossaan sisällä riittäviä keinoja hoitaa tilanteita, joissa jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu kohtuuton paine. Tämä puute pyritään korjaamaan ehdotuksessa esitetyillä korjaavaa jakomekanismia koskevilla säännöksillä. Kyseiset säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.

Toimintatavan valinta

Koska nykyinen Dublin-järjestelmä perustettiin asetuksella, myös sen yksinkertaistamiseen ja täydentämiseen korjaavalla jakomekanismilla käytetään asetusta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Euroopan muuttoliikeagendassa komissio kehotti jäsenvaltiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön Dublin III asetuksen ja unionin nykyisen turvapaikkasäännöstön. Samalla komissio ilmoitti aikovansa arvioida ja mahdollisesti tarkistaa asetusta vuoden 2016 aikana. Tätä varten komissio tilasi ulkopuolisia tutkimuksia, joissa arvioitiin Dublin-järjestelmää 13 . Arvioinnissa tarkasteltiin Dublin III asetuksen tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa EU:lle. Siinä tutkittiin, missä määrin asetuksen sisältö vastaa sen tavoitteita, EU:n laajempia politiikkatavoitteita ja kohderyhmien tarpeita. 14 Arviointiin sisältyi perusteellinen tutkimus asetuksen käytännön täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. 15 Seuraavassa esitetään arvioinnin keskeiset tulokset.

3.1. Dublin III -asetuksen merkitys

Dublin-järjestelmä on EU:n turvapaikkasäännöstön kulmakivi, ja sen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Niin kauan kuin unionissa on erillisiä kansallisia turvapaikkajärjestelmiä, tarvitaan ehdottomasti EU:n oikeusväline, jossa säädetään hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteista ja menettelyistä. Muussa tapauksessa jäsenvaltiot joutuisivat turvautumaan erityissopimuksiin, kuten ennen Dublin-asetuksen antamista, mikä tekisi jäsenvaltioiden välisen vastuunjaon määrittämisestä äärimmäisen vaikeaa. Arvioinnin mukaan millään kansallisella tai kahdenvälisellä oikeusvälineellä ei olisi samanlaista kokonaisvaikutusta, vaan osa kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista sijoittuisi kahden kansallisen järjestelmän toimivallan katvealueelle, jolloin ne saattaisivat jäädä käsittelemättä. Ristiriitaisia kannanottoja esitettiin siitä, oliko asetuksella todellista vaikutusta. Senhän pitäisi varmistaa, että hakija pääsee nopeasti turvapaikkamenettelyjen piiriin, ja edistää pitkän aikavälin strategiaa, jonka avulla estetään useamman kuin yhden hakemuksen tekeminen. Tämä tehostaisi turvapaikkajärjestelmää ehkäisemällä väärinkäytöksiä ja vähentäisi kokonaiskustannuksia.

3.2. Asetuksen täytäntöönpano

Yleistä

Merkittävin arvioinnissa esiin tullut ongelma oli Dublin III asetuksen epäjohdonmukainen ja puutteellinen täytäntöönpano jäsenvaltioissa. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että asetuksessa on useita puutteita, jotka vaikeuttavat sen keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Asetuksen mukaisessa perusteiden etusijajärjestyksessä ei oteta huomioon jäsenvaltioiden vastaanottokapasiteettia eikä sen avulla pyritä rasitusten tasapuoliseen jakautumiseen. Vastuunmääritysmenetelmä hidastaa hakijoiden pääsyä turvapaikkamenettelyn piiriin. Nykyjärjestelmässä hakijat voivat joutua odottamaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn aloittamista 10 kuukautta (takaisinottopyyntöjen yhteydessä) tai 11 kuukautta (vastaanottopyyntöjen yhteydessä). Tämä tekee tyhjäksi Dublin-järjestelmän tavoitteen varmistaa hakijan nopea pääsy turvapaikkamenettelyn piiriin.

Lisäksi on käynyt selväksi, että Dublin III asetusta ei ole suunniteltu toimimaan tilanteissa, joissa johonkin jäsenvaltioon kohdistuu kohtuuton paine. Sillä ei myöskään pyritä jakamaan vastuuta oikeudenmukaisesti eikä korjaamaan hakijoiden epätasaista jakautumista jäsenvaltioiden välillä. Nämä puutteet ovat tulleet erityisen selvästi esiin eräissä jäsenvaltioissa, joilla on ollut vaikeuksia soveltaa asetusta tässä tilanteessa: turvapaikanhakijoita on jäänyt rekisteröimättä, menettelyt ovat viivästyneet eikä kapasiteetti ole riittänyt tapausten käsittelemiseen määräajassa.

Menettelytakeet

Dublin-menettelyä koskevassa tietojen antamisessa hakijoille on merkittäviä eroja. Noin puolet järjestelmään osallistuvista valtioista ilmoitti, että ne antoivat vain ”yleisiä” tietoja, mikä ei välttämättä riitä täyttämään 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Lisäksi tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että muutamissa jäsenvaltioissa ei anneta tietoja lainkaan tai että annetut tiedot ovat vanhentuneita.

Henkilökohtainen puhuttelu vastuun määrittämisen yhteydessä on normaali käytäntö melkein kaikissa jäsenvaltioissa, mutta joissakin ylikuormitetuissa maissa resurssipula on estänyt viranomaisia järjestämästä puhutteluja rutiininomaisesti. Silloin kun puhuttelu jää tekemättä, hakijan sallitaan tosin yleensä antaa tietoja muilla tavoin. Monet jäsenvaltiot ilmoittivat, että puhuttelut ovat viivästyneet vakavasti maahantulijoiden suuren määrän vuoksi.

Lapsen edun tulkinnassa on eroja. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut viestintäongelmiin ja epäluottamukseen jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi menettelyssä, jolla alaikäiselle nimitetään edustaja, on havaittu käytännön ongelmia erityisesti maahantulijoiden suuren määrän seurauksena. Tämä aiheuttaa ongelmia myös laajemmin koko turvapaikkamenettelylle.

Vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisen perusteet ja siihen vaikuttavat todisteet

Yleisimmin käytetyt siirtoperusteet liittyvät asiakirjoihin ja maahantuloon (12 ja 13 artikla), mikä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa vastuusta lankeaa ulkorajajäsenvaltioille. Tämä on johtanut siihen, että hakijat välttelevät sormenjälkinäytteen antamista, mikä puolestaan lisää luvatonta edelleen liikkumista.

Useat jäsenvaltiot totesivat, että vastaanottavan maan viranomaisten tulkinta siitä, millaiset todisteet katsotaan hyväksyttäviksi, asettaa lähettävän maan viranomaisille kohtuuttoman todistustaakan. Eurodac-tiedot ja viisumitietojärjestelmän (VIS) tiedot hyväksytään todisteina melkein kaikissa jäsenvaltioissa, ja ne ovatkin vastuun määrittämisessä yleisimmin käytetyt todisteet. Puhuttelussa saatuja tietoja ei yleensä pidetty riittävinä todisteina. Riippuvuussuhteessa olevia henkilöitä koskevat säännökset ja harkintavaltalausekkeet (16 ja 17 artikla) liittyvät humanitaarisiin tapauksiin. Muutamia harvoja jäsenvaltioita lukuun ottamatta jäsenvaltiot soveltavat näitä vain harvoin.

Perhesiteisiin liittyviä perusteita käytettiin harvoin lähinnä sen vuoksi, että perheen jäljittäminen tai todisteiden hankkiminen perhesiteistä on vaikeaa. Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja perhesiteitä koskevien todisteiden hyväksymisessä, mutta keskeinen vaatimus on yleensä asiakirjatodisteiden (kuten syntymä- tai vihkitodistuksen esittäminen), mikä on turvapaikanhakijoille usein vaikeaa. Nämä merkittävät poikkeamat vaikeuttavat vastuun määrittämistä ja johtavat menettelyjen pitkittymiseen. Tämä saattaa puolestaan johtaa siihen, että hakijat pyrkivät matkustamaan eteenpäin.

Vastaanotto- ja takaisinottomenettelyt

Takaisinottopyyntöjen määrä on ollut huomattavasti vastaanottopyyntöjen määrää suurempi. Vuosina 2008–2014 tehdyistä Dublin-pyynnöistä 72 prosenttia oli takaisinottopyyntöjä ja 28 prosenttia vastaanottopyyntöjä. Vastaanotetuista pyynnöistä 74 prosenttia oli takaisinottopyyntöjä ja 26 prosenttia vastaanottopyyntöjä. Useimmat jäsenvaltiot noudattivat pyyntöjen esittämiselle ja niihin vastaamiselle säädettyjä määräaikoja, mutta maahantulijoiden suuri määrä lisäsi turvapaikkavirastoihin kohdistuvia paineita ja pidensi joidenkin jäsenvaltioiden vastausaikoja. Samasta syystä tehtiin aiempaa enemmän vaillinaisia pyyntöjä, joista saattoi aiheutua hylkäämisiä ja erimielisyyksiä. Myös vastaamatta jättämiseen perustuvat hyväksymiset lisääntyivät. Jotkin maat jättivät tahallaan vastaamatta pyyntöihin, koska niissä ei pystytty käsittelemään kaikkia pyyntöjä niiden suuren määrän vuoksi

Vuonna 2014 esitettiin yhteensä 84 586 takaisinotto- ja vastaanottopyyntöä. Tämä vastaa 13:a prosenttia kaikista EU:ssa tehdyistä turvapaikkahakemuksista. Osuus on pienempi kuin edellisvuosina. Kaikista pyynnöistä 33 prosenttia hylättiin vastaanottavissa jäsenvaltioissa, mikä viittaa siihen, että Dublin III asetuksen voimaantulo vuonna 2014 on vaikeuttanut yhteisymmärrykseen pääsyä vastuusta. Vuonna 2014 vain neljännes kaikista hyväksytyistä takaisinotto- ja vastaanottopyynnöistä tosiasiassa johti siirtoon. Toteutuneiden siirtojen vähyys viittaa käytännön ongelmiin asetuksen soveltamisessa. Osaselityksenä voi kuitenkin olla siirtojen viivästyminen, joka ei näy arvioinnissa käytetyissä vuosittaisissa tiedoissa. Toinen merkittävä syy siirtojen vähyyteen on useiden jäsenvaltioiden mukaan Dublin-menettelyjen yhteydessä tapahtuvien pakenemisten suuri määrä, sillä hakijan pakeneminen johtaa vastuun siirtymiseen jäsenvaltioiden välillä.

Siirtojen toteuttaminen

Siirtojen toteuttamisaika on vaihdellut suuresti. Siirtojen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat niiden toteuttamisesta vastaavien yksiköiden kapasiteetti ja resurssit, järjestelyjen kuuluminen eri viranomaisen vastuulle, tapausten määrä, hakijan yhteistyöhalukkuus tai sen puute ja se, onko hakijan olinpaikka tiedossa. Yhtenä syynä viivästyksiin mainittiin 29 artiklan 2 kohdan mukaiset määräaikojen jatkamiset. Viivästysten yleisin syy oli 20 jäsenvaltion mukaan hakijan pakeneminen, mikä voi pidentää määräaikaa yhteensä 18 kuukauteen. Säilöönottoa käyttää usein 21 yhteensä 31:stä osallistuvasta maasta. Siinä, missä menettelyvaiheessa säilöönotto tapahtuu, on suuria eroja: jotkut viranomaiset turvautuvat säilöönottoon heti Dublin-menettelyn alkaessa, toiset vasta kun vastuujäsenvaltio on hyväksynyt siirtopyynnön. Käytäntöjen erilaisuus aiheuttaa sekä oikeudellista epävarmuutta että käytännön ongelmia. Lisäksi 13 jäsenvaltiota totesi, että siirrot ovat yleisesti ottaen tehottomia ja että siirron toteuttamisen jälkeen tapahtuu ”usein” edelleen liikkumista.

Muutoksenhaku

Kaikissa jäsenvaltioissa on käytettävissä oikeussuojakeinoja siirtopäätöstä vastaan. Näistä keinoista jäsenvaltiot suosivat muutoksenhakua, joka käsitellään yleensä hallintotuomioistuimessa. Muutoksenhakuun sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa määräaikoja, joiden kuluessa hakijan on käytettävä oikeuttaan tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Tulkinta siitä, mitä tarkoittaa ”kohtuullisen määräajan kuluessa”, vaihtelee kuitenkin suuresti – kolmesta 60:een päivään. Muutoksenhakutapauksissa osa jäsenvaltioista lykkää siirron toteuttamista automaattisesti, kun taas toiset soveltavat 27 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, jonka mukaan hakijan on erikseen pyydettävä lykkäystä.

Hallinnollinen yhteistyö

Kaikki jäsenvaltiot ilmoittivat käyttävänsä usein tietojenvaihtoon suojattua sähköistä DubliNet-verkkoa ja vain poikkeustapauksissa epävirallisia tietokanavia. Helpottaakseen edelleen Dublin III asetuksen soveltamista monet jäsenvaltiot ovat sopineet keskenään hallinnollisista järjestelyistä 36 artiklan mukaisesti. Toistaiseksi yksikään jäsenvaltio ei kuitenkaan ole turvautunut 37 artiklassa kuvattuun sovittelumenettelyyn, vaan kaikki erimielisyydet on ratkaistu epämuodollisesti.

Varhaisvaroitus- ja valmiusmenettely

Varhaisvaroitus- ja valmiusmenettelyä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön. Osa jäsenvaltioista katsoi, että edellytykset menettelyn käynnistämiselle eivät ole täyttyneet missään vaiheessa, toiset taas totesivat, että menettelyn käynnistämisestä on vaikea päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen niin kauan kuin ei ole sovittu selkeistä kriteereistä ja paineen mittaamista koskevista indikaattoreista. Menettelyä pidettiin myös hitaana ja monimutkaisena. Sitä paitsi painetta on helpotettu vaihtoehtoisilla tukitoimenpiteillä, mikä on saattanut poistaa tarpeen menettelyn käynnistämiseen. Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston osallistuminen kansainväliseen suojeluun liittyvien kriisien ehkäisyyn tai hallintaan mainittiin esimerkkinä tuesta, joka on tehnyt varhaisvaroitus- ja valmiusmenettelyn käynnistämisen tarpeettomaksi.

3.3. Dublin III -asetuksen tavoitteiden saavuttaminen

Seuraavassa esitetään Dublin III -asetuksen ulkopuolisen arvioinnin keskeiset suositukset.

Ehkäistään useamman kuin yhden hakemuksen jättämistä ja vähennetään siten hakijoiden edelleen liikkumista

Vaikka EU pyrkii vähentämään turvapaikanhakijoiden luvatonta edelleen liikkumista, on edelleen yleistä, että sama henkilö hakee turvapaikkaa useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta. Vuonna 2014 kaikista hakijoista 24 prosenttia oli jo aikaisemmin tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa, mikä viittaa siihen, että asetuksella ei ole ollut juurikaan vaikutusta tavoitteen toteutumiseen. Arvioinnissa todettiin, että asetus on saattanut jopa lisätä muunlaista edelleen liikkumista, koska kansallisten vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmien välillä on edelleen laatueroja, jotka houkuttelevat ihmisiä koettamaan onneaan toisessa maassa.

Varmistetaan kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden oikeudenmukainen jakautuminen jäsenvaltioiden välillä

Dublin III asetuksella on ollut vain vähän vaikutusta hakijoiden jakautumiseen EU:n sisällä. Dublin-menettelyillä toteutettujen siirtojen nettomäärä on lähellä nollaa. Kun jäsenvaltiot ottavat vastaan ja siirtävät muualle suurin piirtein yhtä monta hakijaa, vastaanotetut ja lähetetyt pyynnöt kumoavat toisensa, mikä tarkoittaa sitä, että asetuksen uudelleenjakovaikutus on olematon tai hyvin vähäinen. Tähän on useita eri syitä: perusteiden etusijajärjestyksessä ei ole otettu huomioon eri jäsenvaltioiden kapasiteettia; ulkorajajäsenvaltioille sälytetään kohtuuttoman paljon vastuuta soveltamalla useimmissa tapauksissa ensimmäisen tulomaan perustetta; toteutuneiden siirtojen vähäinen määrä viittaa siihen, että hakijat pääsevät jättämään hakemuksensa valitsemassaan paikassa, mikä johtaa siihen, että suurin paine kohdistuu halutuimpiin kohdemaihin. Tämä on ilmeistä vuoden 2014 lukujen perusteella, sillä viiden halutuimman jäsenvaltion osuus kaikista ensimmäisistä turvapaikkahakemuksista oli sinä vuonna 70 prosenttia.

Pidetään Dublin III asetuksen täytäntöönpanossa tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit kohtuullisella tasolla

Dublin-järjestelmästä aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset vuonna 2014 olivat noin miljardi euroa. Jos järjestelmää ei olisi, EU- ja ETA-valtioille aiheutuvat kustannukset olisivat vielä suuremmat. Arvioinnissa todettiin kuitenkin, että Dublin III asetus on kaiken kaikkiaan tehoton. Asetuksessa säädetyt määräajat hakijoiden siirtämiselle ovat pitkiä, ja toteutuneiden siirtojen määrä on pieni. Näillä kahdella tekijällä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia järjestelmän välillisiin kustannuksiin ja tehokkuuteen ylipäätään. Pakenemista estävän säilöönoton kustannukset ovat hyvin korkeat joissakin jäsenvaltioissa. Pakenemiset aiheuttavat myös muita välillisiä kustannuksia ja heikentävät järjestelmän tehokkuutta. Siirtojen vähäisyys ja hylättyjen hakijoiden palautukset aiheuttavat huomattavia luvattomaan maahantuloon liittyviä sosiaalisia kustannuksia. On arvioitu, että niistä Dublin III asetuksen mukaisista hakijoista, joita ei tosiasiallisesti ole siirretty toiseen maahan, jopa 42 prosenttia on jäänyt laittomasti EU:n alueelle.

On erittäin todennäköistä, että nykyinen järjestelmä ei pysty toimimaan kestävällä tavalla muuttopaineiden jatkuessa. Kreikkaan tehtävät siirrot ovat olleet keskeytyksissä vuodesta 2011, mikä on osoittautunut järjestelmän kriittiseksi heikkoudeksi erityisesti Kreikkaan viime kuukausina saapuneiden muuttajien suuren määrän vuoksi.

3.4.Sidosryhmien kuuleminen

Ulkopuolisen arvioinnin lisäksi komissio kuuli kohdennetusti Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan poliittisten ryhmien koordinaattoreita, jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä.

Valiokuntakoordinaattoreiden kuuleminen pohjautui mietintöön ja Dublin-asetuksen ulkoisen arvioinnin alustaviin tuloksiin. Dublin-järjestelmän perusteellinen uudistaminen sai laajaa kannatusta. Yleisesti katsottiin, ettei nykyinen tilanne ole kestävä. Vaikka osa kommentoijista kannatti objektiivisten perusteiden soveltamista vastuun määrittämiseen muun muassa uuden jakoperusteen avulla, toiset totesivat, että hakijan toivomukset ja ominaisuudet on tärkeää ottaa huomioon, niin vaikeaa kuin se onkin, objektiivisella, oikeudenmukaisella ja toteuttamiskelpoisella tavalla.

Myös jäsenvaltioita kuultiin näiden samojen asiakirjojen pohjalta. Ne olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen asetus on liian monimutkainen ja liian tiukasti säännelty, minkä vuoksi viranomaisten on vaikea soveltaa sitä. Hakijoiden oikeuksia lisättiin vuoden 2013 Dublin III uudistuksessa. Oikeuksien väärinkäyttö voi kuitenkin johtaa koko järjestelmän tukkeutumiseen. Merkittävimpänä ongelmana mainittiin edelleen liikkuminen. Pohdittaessa sitä, onko asetuksen painotusta siirrettävä vastuun määrittämisestä vastuun jakamiseen, esiin nousi kaksi eri näkökantaa: osa jäsenvaltioista kannatti kiinteää, osuuksien määrittämiseen perustuvaa vastuunjakojärjestelmää, kun taas toiset puolsivat nykyisen järjestelmän ja myös luvatonta maahantuloa koskevan kriteerin säilyttämistä ja yksinkertaistamista.

Myös siitä oltiin eri mieltä, pitäisikö hakijoiden toivomukset ottaa huomioon. Joidenkin mielestä hakijoiden toivomuksia ei voitaisi kokonaan sivuuttaakaan, koska tämä johtaisi melkein väistämättä edelleen liikkumiseen. Toiset taas vastustivat jyrkästi toivomusten huomioon ottamista ja katsoivat, että se vain mutkistaisi yksittäisten tapausten käsittelyä. Jotkin jäsenvaltiot totesivat myös, että vainoa paenneille ja kansainvälistä suojelua hakeville ihmisille ei pitäisi antaa liikaa valinnanvaraa lopullisen turvapaikkamaansa suhteen, koska Dublin-järjestelmää ei ole varsinaisesti tarkoitettu (taloudellisen) muuttoliikkeen tukijärjestelyksi.

Kuulemisessa pyydettiin lausuntoja myös muilta turvapaikka-alan toimijoilta, kuten UNHCR:ltä ja kansalaisjärjestöiltä. Myös ne olivat sitä mieltä, että nykyisessä Dublin III asetuksessa on merkittäviä puutteita sekä perusperiaatteiden osalta (alkaen siitä, että luvaton maahantulo on ensisijainen kriteeri) ja että viime kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet perusteellisen uudistuksen välttämättömyyden. Ne katsoivat yleisesti, että hakijan toivomukset tai ominaisuudet olisi otettava huomioon määritettäessä vastuujäsenvaltiota, koska tämä lisäisi kotoutumisen todennäköisyyttä ja vähentäisi edelleen liikkumista. Samasta syystä perhekriteeriä olisi laajennettava. Monet korostivat, että erityisesti eri jäsenvaltioiden vastaanotto-olosuhteita ja menettelyjä olisi yhdenmukaistettava.

3.5.Perusoikeudet

Tämä ehdotus on täysin yhdenmukainen perusoikeuksien sekä Euroopan unionin ja kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden kanssa.

Erityisesti parempi tiedottaminen turvapaikanhakijoille tämän asetuksen soveltamisesta ja heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan auttaa heitä puolustamaan oikeuksiaan tehokkaammin. Sen lisäksi se auttaa myös vähentämään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista, kun he ovat hanakampia noudattamaan järjestelmän sääntöjä. Oikeutta oikeussuojakeinojen käyttöön parannetaan täsmentämällä muutoksenhaun soveltamisalaa ja säätämällä yhdenmukaisesta määräajasta päätöksen tekemiselle. Lisäksi säädetään, että muutoksenhaulla on automaattisesti lykkäävä vaikutus.

Oikeutta vapauteen ja vapaaseen liikkuvuuteen lujitetaan lyhentämällä asetuksessa poikkeustapauksia varten säädettyä säilöönoton enimmäisaikaa. Säilöönottoa saa käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä ja oikeasuhteista.

Oikeutta perheenyhdistämiseen lujitetaan muun muassa laajentamalla asetuksen soveltamisalaa käsittämään sisarukset ja läpikulkumaissa perustetut perheet.

Myös ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeuksia lujitetaan tarkentamalla lapsen edun periaatteen määritelmää ja luomalla mekanismi, jonka mukaan aina silloin, kun tilanne edellyttää alaikäisen siirtämistä, asia ratkaistaan lapsen edun perusteella.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen täytäntöönpanoa varten tarvitaan yhteensä 1 828,6 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020. Tällä katettaisiin siirtokustannukset sen jälkeen, kun korjaavaa jakomekanismia on alettu soveltaa jäsenvaltion hyväksi, turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä ja automaattista kohdentamista koskevan tietojärjestelmän perustaminen ja toiminta sekä myös tarvittavan vastaanottokapasiteetin infrastruktuuri- ja juoksevat kulut erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toistaiseksi joutuneet käsittelemän vain pienen määrän turvapaikkahakemuksia.

Rahoitustarpeet ovat nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset, mutta niihin saattaa sisältyä neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 16 määriteltyjen erityisrahoitusvälineiden käyttöä.

5.YKSITYISKOHTAINEN SELVITYS EHDOTUKSEN SÄÄNNÖKSISTÄ

Ehdotuksessa säilytetään yhteys turvapaikkakysymyksiä koskevan vastuunjaon ja ulkorajojen suojaamista koskevien jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen välillä tietyin poikkeuksin, joiden avulla pyritään suojelemaan perheen yhtenäisyyttä ja lapsen etua. Nykyiset vastuunjakoperusteet säilytetään olennaisilta osin ennallaan, mutta niihin esitetään tehtäväksi muutamia kohdennettuja muutoksia muun muassa perheen yhtenäisyyden lujittamiseksi Dublin-järjestelmässä laajentamalla perheen määritelmää.

Tärkeimpien muutosten tavoitteena on tehostaa järjestelmää muun muassa siten, että vastuu säilyy jäsenvaltiolla, jonka on alun perin todettu olevan vastuussa hakemuksen käsittelemisestä. Toisaalta muutoksilla pyritään rajoittamaan edelleen liikkumista muun muassa poistamalla säännökset, jotka koskevat vastuun siirtymistä jäsenvaltiolta toiselle.

Järjestelmää täydennetään viiteperusteeseen pohjautuvalla korjaavalla jakomekanismilla, joka mahdollistaa hakijaosuuksien mukauttamisen tietyissä tilanteissa. Tämä merkitsee sitä, että järjestelmän avulla pystytään hoitamaan tilanteet, joissa joidenkin jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu kohtuuton paine, luomalla asianmukainen järjestelmä vastuun jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken.

I. Dublin-asetuksen yksinkertaistaminen ja tehostaminen

Asetukseen ehdotetaan tehtäväksi useita muutoksia, joilla pyritään siihen, että Dublin-menettely toimisi kitkattomasti ja kestävällä tavalla, hakemukset otettaisiin käsiteltäväksi nopeasti, suojelua saisivat ne, jotka sitä tarvitsevat, ja luvaton edelleen liikkuminen vähenisi.

Otetaan käyttöön uusi velvoite, jonka mukaan turvapaikkaa on haettava jäsenvaltiossa, jossa ensimmäinen luvaton maahantulo on tapahtunut tai jossa hakija oleskelee laillisesti. Tavoitteena on varmistaa, että muuttoliike on hallinnassa, helpottaa vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ja ehkäistä edelleen liikkumista. Tällä muutoksella selvennetään, että hakijalla ei ole oikeutta valita sen enempää jäsenvaltiota, jossa hän hakemuksensa jättää, kuin hakemuksen käsittelystä vastaavaa jäsenvaltiotakaan. Jos hakija ei noudata tätä uutta velvoitetta, jäsenvaltion on käsiteltävä hakemus nopeutetussa menettelyssä. Tässä tapauksessa hakijan oikeudet kattavat ainoastaan aineellisen vastaanoton jäsenvaltiossa, jossa hänen on oleskeltava.

Asetuksessa säädetään, että jäsenvaltion, jossa hakemus on jätetty, on ennen vastuujäsenvaltion määrittämisprosessin alkamista tarkistettava, puuttuvatko hakemukselta käsiteltäväksi ottamisen edellytykset sillä perusteella, että hakija on tullut maahan ensimmäisestä turvapaikkamaasta tai turvallisesta kolmannesta maasta. Jos näin on, hakija palautetaan kyseiseen ensimmäiseen turvapaikkamaahan tai turvalliseen kolmanteen maahan, ja käsiteltäväksi ottamisen edellytykset tarkistaneen jäsenvaltion katsotaan olevan vastuussa hakemuksesta. Jäsenvaltion, jossa hakemus on jätetty, on tarkistettava myös, tuleeko hakija turvallisesta alkuperämaasta tai muodostaako hän turvallisuusriskin. Jos näin on, jäsenvaltio, jossa hakemus on jätetty, on vastuussa sen käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä.

Asetuksessa otetaan käyttöön sääntö, jonka mukaan jäsenvaltio, joka on käsitellyt hakemuksen vastuujäsenvaltiona, on vastuussa myös saman hakijan hakemusta koskevien lisäselvitysten ja uusintahakemusten käsittelystä. Tämä vahvistaa uutta sääntöä, jonka mukaan ainoastaan yksi jäsenvaltio on ja pysyy vastuussa hakemuksen tutkimisesta, ja että vastuuperustetta olisi sovellettava vain kerran.

Ehdotuksessa kiristetään hakijan yhteistyövalmiutta koskevaa vaatimusta. Tavoitteena on varmistaa aseman määrittämistä koskevien menettelyjen nopea käynnistyminen ja järjestelmän moitteeton toiminta sekä ehkäistä sääntöjen kiertämistä esimerkiksi pakenemalla. Asetuksessa asetetaan hakijalle oikeasuhteinen velvoite esittää hyvissä ajoin kaikki seikat ja tiedot, joilla on merkitystä vastuujäsenvaltion määrittämisessä, ja tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Lisäksi todetaan nimenomaisesti, että hakijoiden velvollisuus on olla saapuvilla ja asianomaisen jäsenvaltion viranomaisten käytettävissä ja noudattaa siirtopäätöstä. Asetuksessa säädettyjen oikeudellisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuu hakijalle oikeasuhteisia prosessuaalisia seurauksia, kuten kieltäytyminen hyväksymästä tietoja, jotka on perusteettomasti toimitettu liian myöhään.

Asetuksessa laajennetaan viranomaisten tiedottamisvelvollisuutta hakijoille. Henkilökohtaisen puhuttelun tarkoituksena on edistää vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä helpottamalla kaikkien tarvittavien tietojen kokoamista. Menettelyn ei kuitenkaan pitäisi viivästyä sen vuoksi silloin, kun hakija on paennut tai riittävästi tietoja on jo annettu.

Vastuun määrittämisperusteiden etusijajärjestystä koskevassa säännössä todetaan nimenomaisesti, että perusteita sovelletaan ainoastaan kerran. Tämä tarkoittaa sitä, että takaisinottosääntöjä sovelletaan toisen hakemuksen tekemisestä alkaen poikkeuksetta. Sääntöä, jonka mukaan perusteet määritetään sen tilanteen mukaan, joka vallitsi, kun hakija jätti ensimmäisen hakemuksensa jäsenvaltioon, sovelletaan nyt kaikkiin perusteisiin, myös niihin, jotka koskevat perheenjäseniä ja alaikäisiä. Selkeä määräaika, johon mennessä asiaankuuluvat tiedot on toimitettava, nopeuttaa arviointia ja päätöksen tekemistä.

Perheenjäsenen määritelmää laajennetaan kahdella tavalla: 1) sisällyttämällä siihen hakijan sisarus tai sisarukset ja 2) sisällyttämällä perhesiteet, jotka on solmittu alkuperämaasta lähdön jälkeen, mutta ennen saapumista jäsenvaltion alueelle. Sisarukset ovat melko tarkkaan rajattu, mutta merkittävä henkilöryhmä, joiden yhteydessä perhesiteiden todistaminen ja tarkistaminen on melko helppoa ja väärinkäytösten mahdollisuudet ovat vähäiset. Perhekäsitteen laajentaminen käsittämään perheet, jotka on muodostettu kauttakulkumatkalla, perustuu muuttoliikkeeseen viime aikoina liittyneihin ilmiöihin, kuten tulijoiden pitkäaikaiseen oleskeluun alkuperämaan ulkopuolella (esimerkiksi pakolaisleireillä) ennen EU:hun pääsyä. Näiden perheen käsitteen rajoitettujen laajennusten odotetaan vähentävän vaaraa, että laajennettujen sääntöjen piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät luvatta edelleen tai pakenevat.

Asetuksen 14, 15 ja 16 artiklassa säädettyihin vastuuperusteisiin esitetään useita muutoksia. 14 artiklassa selkeytetään viisumeihin ja oleskelulupiin liittyviä vastuuperusteita. Luvatonta maahantuloa käsittelevästä 15 artiklasta poistetaan lauseke, jonka mukaan vastuu päättyy 12 kuukauden kuluttua luvattomasta rajan ylittämisestä, sekä luvattomaan oleskeluun liittyvä monimutkainen ja vaikeasti todistettava lauseke. Samoin poistetaan viisumivapaaseen maahantuloon liittyvä poikkeus, joka koskee myöhempää maahantuloa toiseen jäsenvaltioon, jossa viisumipakko on myös poistettu. Tämä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan vastuu kuuluu pääsääntöisesti jäsenvaltiolle, jonka alueelle hakija on ensiksi tullut. Tavoitteena on myös ehkäistä perusteetonta edelleen liikkumista maahantulon jälkeen. Harkintavaltalausekkeen soveltamisalaa kavennetaan sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan laajempaan sukuun ainoastaan humanitaarisista syistä.

Asetusehdotuksessa lyhennetään määräaikoja Dublin-menettelyn eri vaiheille. Tavoitteena on nopeuttaa määrittämismenettelyä ja nopeuttaa hakijoiden pääsyä turvapaikkamenettelyn piiriin. Tämä koskee vastaanottopyynnön esittämiselle ja siihen vastaamiselle, takaisinottoilmoituksen antamiselle ja siirtopäätöksen tekemiselle asetettuja määräaikoja. Määräaikojen lyhenemisen seurauksena luovutaan kiireellisestä menettelystä.

Määräajan päättyminen ei enää johda vastuun siirtämiseen jäsenvaltiolta toiselle (lukuun ottamatta vastaanottopyyntöön vastaamisen määräajan päättymistä). Tällaiset siirtymiset näyttävät yllyttäneen hakijoita kiertämään sääntöjä ja kariuttamaan menettelyn. Olisi säädettävä uudesta säännöstä, jonka mukaan vastuujäsenvaltioksi kerran määritetty jäsenvaltio säilyttää vastuunsa.

Takaisinottopyynnöt on muutettu pelkiksi takaisinottoilmoituksiksi, koska niiden yhteydessä on selvää, kumpi jäsenvaltio on vastuussa, eikä vastuun siirtämiseen ole enää mahdollisuutta. Tällaiseen ilmoitukseen ei tarvitse vastata, mutta sen sijaan siihen on välittömästi lähetettävä vastaanottovahvistus. Kun otetaan huomioon, että takaisinottopyyntöjä on jo nyt enemmän kuin vastaanottopyyntöjä, takaisinottoilmoituksista tulee merkittävä keino puuttua edelleen liikkumiseen.

Tällä on myös prosessuaalisia seurauksia takaisinoton toteuttamisen jälkeen tehdyn hakemuksen käsittelyn kannalta. Sääntöjä on muutettu sen osalta, miten vastuujäsenvaltion olisi käsiteltävä hakemusta sen jälkeen, kun se on ottanut hakijan takaisin, edelleen liikkumisen estämiseksi ja rankaisemiseksi.

Asetukseen on lisätty sääntö, jonka mukaan vastuujäsenvaltiolla on velvollisuus ottaa takaisin kansainvälistä suojelua saava henkilö, joka on tehnyt hakemuksen tai joka oleskelee luvatta toisessa jäsenvaltiossa. Tämä on oikeudellinen väline, jota jäsenvaltiot tarvitsevat pannakseen takaisinottoja täytäntöön, mikä on tärkeää edelleen liikkumisen rajoittamiseksi.

Oikeussuojakeinoja koskevia sääntöjä on mukautettu siten, että muutoksenhakumenettelyä nopeutetaan ja yhdenmukaistetaan tuntuvasti. Niissä asetetaan erityisiä lyhyitä määräaikoja. Lisäksi säädetään, että oikeussuojakeinoon turvautuminen johtaa automaattiseen lykkäykseen. Uusi oikeussuojakeino otetaan käyttöön tilanteissa, joissa siirtopäätöstä ei ole tehty ja hakija väittää, että perheenjäsen tai alaikäisen tapauksessa myös sukulainen oleskelee laillisesti toisessa jäsenvaltiossa. 

Sovittelumenettelyä ei ole käytetty virallisesti riitojenratkaisumekanismina kertaakaan sen jälkeen, kun siitä määrättiin vuoden 1990 Dublinin yleissopimuksessa (tosin hieman eri muodossa). Se vaikuttaakin turhalta ja olisi siksi poistettava asetuksesta.

Nykyisen varhaisvaroitus- ja valmiusmenettelyn tavoitteiden osalta ehdotetaan, että ne siirretään uuden Euroopan unionin turvapaikkaviraston toteutettaviksi virastoa koskevan ehdotuksen 5 luvussa (Seuranta ja arviointi) ja 6 luvussa (Operatiivinen ja tekninen apu) esitetyllä tavalla. Sen vuoksi kyseistä menettelyä koskevat säännökset poistetaan Dublin-asetuksesta.

Euroopan unionin turvapaikkavirasto perustaa Dublin-yksiköiden verkoston ja helpottaa sen toimintaa tehostaakseen käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa kaikista tämän asetuksen soveltamiseen liittyvistä asioista, joihin kuuluu käytännön työvälineiden kehittäminen ja ohjeistuksen laatiminen.

Ilman huoltajaa olevien alaikäisten osalta ehdotuksessa selvennetään, että jäsenvaltio, jossa alaikäinen jätti ensimmäisen kerran kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa, on vastuussa sen käsittelystä, ellei osoiteta, että tämä ei ole kyseisen alaikäisen edun mukaista. Tämä sääntö mahdollistaa vastuujäsenvaltion määrittämisen ripeästi ja tarjoaa siten tälle haavoittuvassa asemassa olevalle hakijajoukolle nopean pääsyn turvapaikkamenettelyn piiriin, varsinkin jos ehdotettu määräaikojen lyhentäminen toteutuu.

Ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnettäviä takeita koskevaa säännöstä mukautetaan, jotta alaikäisen edun arviointi saataisiin toimivammaksi. Ennen kuin ilman huoltajaa oleva alaikäinen siirretään toiseen jäsenvaltioon, siirtävän jäsenvaltion on viipymättä huolehdittava turvapaikkamenettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita koskevissa direktiiveissä edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Lisäksi säädetään, että ennen kuin voidaan tehdä ilman huoltajaa olevaa alaikäistä koskeva päätös, on viipymättä teetettävä pätevän henkilöstön arviointi siitä, mikä on hänen etunsa.

II. Korjaava jakomekanismi

Uudelleenlaaditussa asetuksessa perustetaan korjausmekanismi, jonka avulla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden välillä ja hakijoiden nopea pääsy kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien menettelyjen piiriin tilanteissa, joissa jokin jäsenvaltio on asetuksen nojalla vastuussa suhteettoman suuresta määrästä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia. Mekanismin pitäisi lieventää merkittäviä epäsuhtia, joita vastuuperusteiden soveltumisesta aiheutuu turvapaikkahakemusten jakautumisessa jäsenvaltioiden välillä.

Rekisteröinti- ja seurantajärjestelmä

Perustetaan automaattinen järjestelmä, jonka avulla rekisteröidään kaikki hakemukset ja seurataan, miten kunkin jäsenvaltion osuus hakemusten kokonaismäärästä kehittyy. Järjestelmän kehittämisestä ja teknisestä toiminnasta vastaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA). Heti kun hakemus on tehty, jäsenvaltio rekisteröi sen automaattiseen järjestelmään, johon hakemus tallennetaan omalla yksilöivällä tunnistenumerollaan. Heti kun hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio on määritetty, myös tämä tieto tallennetaan järjestelmään. Järjestelmä näyttää tosiaikaisesti koko EU:ssa ja kussakin jäsenvaltiossa tehtyjen hakemusten kokonaismäärän sekä (sen jälkeen kun vastuujäsenvaltio on määritetty) niiden hakemusten määrän, joiden käsittelemisestä kukin jäsenvaltio on vastuussa, sekä jäsenvaltiokohtaiset osuudet kaikista tällaisista hakemuksista. Lisäksi järjestelmä näyttää kunkin jäsenvaltion tosiasiallisesti uudelleensijoittamien henkilöiden määrän.

Korjaavan jakomekanismin soveltamisen aloittaminen

Jäsenvaltioiden suhteelliset osuudet lasketaan niiden hakemusten määrän, joiden käsittelystä tietty jäsenvaltio on vastuussa, ja jäsenvaltion tosiasiallisesti uudelleensijoittamien henkilöiden määrän perusteella. Laskuissa otetaan huomioon hakemukset, joista jäsenvaltio olisi vastuussa käsiteltäväksi ottamisen edellytysten tarkistuksen, turvallisen alkuperämaan ja turvallisuusnäkökohtien perusteella. Laskelmia päivitetään vuoden aikana jatkuvasti sen perusteella, kuinka monen uuden hakemuksen käsittelyvastuun järjestelmä on osoittanut jäsenvaltiolle viimeksi kuluneen vuoden aikana ja kuinka monta henkilöä on tosiasiallisesti uudelleensijoitettu. Järjestelmä laskee kunkin jäsenvaltion vastuulla olevien hakemusten prosenttiosuuden hakemusten kokonaismäärästä ja vertaa sitä erityisen viiteperusteen (reference key) pohjalta laskettuun viiteosuuteen. Viiteperuste pohjautuu kahteen kriteeriin, joilla on molemmilla 50 prosentin painoarvo: jäsenvaltion väkiluku ja yhteenlaskettu bruttokansantuote.

Korjausmekanismia aletaan soveltaa jäsenvaltion hyväksi automaattisesti, kun niiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joiden käsittelystä kyseinen jäsenvaltio on vastuussa, ylittää 150 prosenttia viiteperusteen mukaisesti lasketusta viiteluvusta.

Hakemusten jakaminen viiteperusteen avulla ja viiteperusteen soveltamisen lopettaminen

Kun mekanismi on aktivoitu ja käsiteltäväksi ottamisen edellytyksiä koskeva tarkastus on tehty, mutta ennen Dublin-tarkistusta, kaikki kohtuuttoman paineen alaisena olevassa jäsenvaltiossa jätetyt uudet hakemukset kohdennetaan niille jäsenvaltioille, joiden vastuulla olevien hakemusten määrä on pienempi kuin sen viiteperusteen mukainen viiteluku. Hakemukset jaetaan näiden jäsenvaltioiden kesken viiteperusteen mukaisiin viitelukuihin perustuvin osuuksin. Kun jonkin jäsenvaltion vastuulla olevien hakemusten määrä ylittää sen viiteluvun, hakemusten kohdentaminen tälle jäsenvaltiolle lopetetaan.

Kohdentaminen jatkuu niin kauan kuin kohtuuttoman paineen alaisena olevan jäsenvaltion vastuulla olevien hakemusten määrä ylittää 150 prosenttia sen viiteluvusta.

Perheenjäsenet, joihin tätä jakomenettelyä sovelletaan, kohdennetaan samalle jäsenvaltiolle. Näin korjaavan jakomekanismin ei pitäisi johtaa perheenjäsenten erottamiseen toisistaan.

Yhteisvastuu rahoituksesta

Kohdentamisjäsenvaltio voi päättää väliaikaisesti olla osallistumatta korjaavaan jakomekanismiin 12 kuukauden ajan. Kyseisen jäsenvaltion on kirjattava asiaa koskeva tieto automaattiseen järjestelmään ja ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle. Sen jälkeen hakijat, jotka olisi normaalisti kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle, kohdennetaan muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltion, joka jättää väliaikaisesti osallistumatta korjaavaan jakomekanismiin, on suoritettava 250 000 euron suuruinen solidaarisuusmaksu kustakin hakijasta jäsenvaltioille, joiden on määritetty olevan vastuussa näin kohdennettujen hakijoiden hakemusten käsittelystä. Komission olisi annettava täytäntöönpanosäädös, jossa määritetään menettelyt solidaarisuusmaksumekanismin toteuttamiseksi käytännössä. Euroopan unionin turvapaikkavirasto seuraa yhteisvastuuseen perustuvan rahoitusmekanismin soveltamista ja raportoi siitä komissiolle vuosittain.

Menettely siirtävässä jäsenvaltiossa ja kohdentamisjäsenvaltiossa

Korjaavasta jakomekanismista hyötyvän jäsenvaltion on siirrettävä hakija kohdentamisjäsenvaltioon ja toimitettava sille hakijan sormenjälkitiedot, jotta kohdentamisjäsenvaltiossa voidaan tehdä turvallisuustarkistus. Näin pyritään välttämään esteiden syntyminen kohdentamiselle, kuten on tapahtunut sisäisiä siirtoja koskevien päätösten yhteydessä. Kun hakija on siirretty, kohdentamisjäsenvaltio tekee Dublin-tarkistuksen selvittääkseen, onko hakijaan sovellettava ensisijaisia perusteita, kuten toisessa jäsenvaltiossa olevat perheenjäsenet. Jos näin on, hakija siirretään jäsenvaltioon, joka on siitä lähtien vastuujäsenvaltio.

Uudelleentarkastelulauseke

Asetusehdotuksen mukaan komissio tarkastelee korjaavan jakomekanismin toimivuutta uudelleen 18 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen vuosittain arvioidakseen, täyttääkö mekanismi tavoitteensa eli varmistaako se oikeudenmukaisen vastuunjaon jäsenvaltioiden välillä ja helpottaako se joihinkin jäsenvaltioihin kohdistuvia kohtuuttomia paineita.

Komissio tarkistaa erityisesti, että kynnys korjausmekanismin soveltamisen aloittamiselle ja lopettamiselle varmistaa tosiasiallisesti oikeudenmukaisen vastuunjaon jäsenvaltioiden välillä ja hakijoiden nopean pääsyn kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien menettelyjen piiriin tilanteissa, joissa jokin jäsenvaltio on asetuksen nojalla vastuussa suhteettoman suuresta määrästä hakemuksia.

ê 604/2013

2016/0133 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta
(uudelleenlaadittu teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

ê 604/2013 johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

(1)Niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 343/2003 17  Ö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 604/2013 18  Õolisi tehtävä useita huomattavia muutoksia. Mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

ê 604/2013 johdanto-osan 2 kappale

(2)Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin niille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua unionista.

ê 604/2013 johdanto-osan 3 kappale

(3)Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityiskokouksessaan pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, jäljempänä ’Geneven yleissopimus’, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, varmistaen, ettei ketään palauteta vainottavaksi, ja näin ollen noudattaen palauttamiskiellon periaatetta. Tältä osin ja vaikuttamatta tässä asetuksessa säädettyjen vastuuperusteiden soveltamiseen, jäsenvaltioita, jotka kaikki noudattavat palauttamiskiellon periaatetta, pidetään kolmansien maiden kansalaisille turvallisina maina.

ê 604/2013 johdanto-osan 4 kappale

(4)Lisäksi Tampereen päätelmissä todetaan, että yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään olisi lyhyellä aikavälillä sisällyttävä selkeä ja toimiva menettely turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

ê 604/2013 johdanto-osan 5 kappale

(5)Tällaisen menettelyn perusteiden olisi sekä jäsenvaltioiden että asianomaisten henkilöiden kannalta oltava puolueettomat ja oikeudenmukaiset. Menettelyn mukaisesti olisi erityisesti voitava määrittää nopeasti hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, jotta voidaan taata hakijoille tehokas pääsy kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien menettelyjen piiriin ja jotta ei vaaranneta kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn nopeutta koskevan tavoitteen saavuttamista.

ê 604/2013 johdanto-osan 6 kappale

(6)Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen ensimmäinen vaihe on nyt saatettu päätökseen, ja pidemmällä aikavälillä sen pitäisi johtaa yhteiseen menettelyyn ja kansainvälistä suojelua saavien yhdenmukaiseen asemaan koko unionissa. Eurooppa-neuvoston 4 päivänä marraskuuta 2004 hyväksymässä Haagin ohjelmassa asetetaan tavoitteet, jotka vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005–2010. Tätä varten Haagin ohjelmassa kehotetaan Euroopan komissiota saattamaan päätökseen ensimmäisen vaiheen säädösten arviointi ja esittämään toisen vaiheen välineitä ja toimenpiteitä koskevat ehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle niin, että ne voidaan hyväksyä ennen vuotta 2010.

ê 604/2013 johdanto-osan 7 kappale

ð uusi

(7)Eurooppa-neuvosto totesi Tukholman ohjelmassa pyrkivänsä edelleen päättäväisesti saamaan aikaan viimeistään vuoteen 2012 mennessä yhteisen suojelun ja solidaarisuuden alueen kansainvälistä suojelua saaville henkilöille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan mukaisesti. Lisäksi se painotti, että Dublin-järjestelmä on edelleen yksi yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisen kulmakivistä, koska siinä jaetaan selkeästi jäsenvaltioiden kesken vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä. ð Komissio ilmoitti Euroopan muuttoliikeagendasta toukokuussa 2015 antamassaan tiedonannossa aikovansa arvioida Dublin-asetusta ja laatia tarvittaessa ehdotuksen sen tarkistamiseksi, jotta turvapaikanhakijat jakautuisivat Euroopassa oikeudenmukaisemmin ï .

ê 604/2013 johdanto-osan 8 kappale

(8)Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 439/2010 19 , resurssien olisi oltava käytettävissä asianmukaisen tuen antamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaaville jäsenvaltioiden asiaankuuluville viranomaisille. EASOn olisi erityisesti toteutettava solidaarisuustoimia, joita ovat muun muassa turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelo ja turvapaikka-asioiden tukiryhmät, joilla autetaan jäsenvaltioita, joihin kohdistuu erityisiä paineita ja joissa kansainvälistä suojelua hakevat, jäljempänä ’hakijat’, eivät voi saada asianmukaista vastaanoton ja suojelun tasoa.

ò uusi

(9)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi asianmukaisesti tuettava tämän asetuksen täytäntöönpanoa erityisesti vahvistamalla viiteperuste turvapaikanhakijoiden kohdentamiseksi korjaavan jakomekanismin avulla ja mukauttamalla viiteperustetta ja sen perustana olevia numerotietoja vuosittain Eurostatin tilastojen perusteella.

ê 604/2013 johdanto-osan 9 kappale (mukautettu)

ð uusi

(10)Ö Asetuksen (EU) N:o 604/2013 ÕEnsimmäisen vaiheen välineiden täytäntöönpanosta tehdyntyjen arvioinnintien tulosten perusteella on tässä vaiheessa asianmukaista vahvistaa periaatteet, joihin asetus (EU) N:o 604/2013 (EY) N:o 343/2003 perustuu, ja saadut kokemukset huomioon ottaen tehdä samalla tarvittavat parannukset Dublin-järjestelmän ja hakijoille tämän järjestelmän mukaisesti myönnettävän suojelun tehokkuuteen. Koska toimiva Dublin-järjestelmä on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kannalta välttämätön, sen periaatteita ja toimintaa olisi tarkasteltava uudelleen muita yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän osa-alueita ja unionin solidaarisuustyökaluja kehitettäessä. Dublinin järjestelmälle olisi tehtävä kattava kuntotarkastus käymällä näytön perusteella läpi järjestelmän oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, mukaan lukien perusoikeuksiin kohdistuvat vaikutukset. ð Tämän arvioinnin sekä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja muiden sidosryhmien kuulemisten perusteella katsotaan myös, että on asianmukaista vahvistaa asetuksessa toimenpiteet, joita tarvitaan jäsenvaltioiden oikeudenmukaisen vastuunjaon aikaan saamiseksi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten osalta ja erityisesti sen varmistamiseksi, että joillekin jäsenvaltioille ei aiheudu kohtuutonta taakkaa. ï

ê 604/2013 johdanto-osan 10 kappale

(11)Toissijaista suojelua hakevat henkilöt sekä henkilöt, jotka voivat saada toissijaista suojelua, kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, jotta voidaan varmistaa kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien yhtäläinen kohtelu ja taata johdonmukaisuus unionin voimassa olevan turvapaikkasäännöstön kanssa, erityisesti vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 20 kanssa.

ò uusi

(12)Jotta voidaan varmistaa, että hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio ottaa takaisin kansainvälistä suojelua saavan henkilön, joka on siirtynyt johonkin toiseen jäsenvaltioon täyttämättä siellä oleskelun ehtoja, on tämän asetuksen soveltamisalaan sisällytettävä kansainvälistä suojelua saavat henkilöt.

ê 604/2013 johdanto-osan 11 kappale

(13)Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/33/EU 21 olisi sovellettava menettelyssä, jossa määritetään tämän asetuksen nojalla vastuussa oleva jäsenvaltio mainitun direktiivin soveltamisesta säädetyin rajoituksin.

ê 604/2013 johdanto-osan 12 kappale

(14)Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/32/EU 22 olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjen menettelytakeita koskevien säännösten lisäksi ja niitä rajoittamatta, jollei mainitun direktiivin soveltamista koskevista rajoituksista muuta johdu.

ê 604/2013 johdanto-osan 13 kappale

(15)Lapsen oikeuksia koskevan vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Jäsenvaltioiden olisi lapsen etua arvioidessaan otettava asianmukaisesti huomioon erityisesti alaikäisen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys, turvallisuusnäkökohdat sekä alaikäisen näkemykset hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, mukaan lukien hänen taustansa. Lisäksi olisi säädettävä erityisistä menettelyä koskevista takeista ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten heidän erityisen haavoittuvan asemansa vuoksi.

ê 604/2013 johdanto-osan 14 kappale

(16)Euroopan ihmisoikeussopimuksen (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta soveltaessaan otettava ensisijaisesti huomioon perhe-elämän kunnioituksen periaate.

ò uusi

(17)Sen estämiseksi, että jäsenvaltiosta toiseen siirretään hakijoita, joiden hakemuksilta puuttuvat käsiteltäväksi ottamisen edellytykset tai jotka todennäköisesti eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa tai muodostavat turvallisuusriskin, on tarpeen varmistaa, että jäsenvaltio, jossa ensimmäinen hakemus on jätetty, tarkistaa, täyttääkö hakemus käsiteltäväksi ottamisen edellytykset suhteessa ensimmäiseen turvapaikkamaahan ja turvalliseen kolmanteen maahan, ja käsittelee EU:n luettelossa nimetystä turvallisesta alkuperämaasta tulleiden hakijoiden sekä turvallisuusuhan aiheuttavien hakijoiden hakemukset nopeutetussa menettelyssä.

ê 604/2013 johdanto-osan 15 kappale

(18)Saman perheen jäsenten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteinen käsittely samassa jäsenvaltiossa mahdollistaa, että ne tutkitaan perusteellisesti ja että heitä koskevat päätökset ovat johdonmukaisia ja että perheenjäseniä ei eroteta toisistaan.

ò uusi

(19)Perheenjäsenen määritelmän olisi tässä asetuksessa katettava hakijan sisarus tai sisarukset. Sisarusten yhdistäminen on erityisen tärkeää hakijoiden kotouttamismahdollisuuksien parantamiseksi ja siten edelleen liikkumisen vähentämiseksi. Lisäksi perheenjäsenen määritelmän laajuuden olisi perustuttava muuttoliikkeen tosiasialliseen kehityssuuntaukseen, jonka mukaisesti monet hakijat saapuvat jäsenvaltioiden alueelle pitkään kestäneen kauttakulkuvaiheen päätteeksi. Sen vuoksi määritelmän olisi katettava perheet, jotka on muodostettu alkuperämaan ulkopuolella, mutta ennen saapumista jäsenvaltion alueelle. On odotettavissa, että rajaamalla ja kohdentamalla määritelmää tällä tavalla voidaan vähentää joidenkin turvapaikanhakijoiden halua liikkua edelleen EU:n sisällä.

ê 604/2013 johdanto-osan 16 kappale

ð uusi

(20)Jotta voidaan varmistaa, että perheen yhtenäisyyttä koskevia periaatteita ja lapsen etua noudatetaan täysimääräisesti, olisi hakijan raskaudesta tai äitiydestä taikka terveydentilasta tai korkeasta iästä johtuvasta hakijan ja hänen lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa riippuvuussuhteesta tehtävä velvoittava vastuuperuste. Kun hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, velvoittavana vastuuperusteena olisi pidettävä myös sitä, että hänellä on toisen jäsenvaltion alueella perheenjäsen tai sukulainen, joka voi huolehtia hänestä. ð Koska ilman huoltajaa olevan alaikäisen edelleen liikkuminen ei ole hänen etunsa mukaista, tällaisen edelleen liikkumisen ehkäisemiseksi silloin, kun perheenjäsentä tai sukulaista ei ole, vastuun olisi oltava sillä jäsenvaltiolla, jossa kyseinen alaikäinen jätti ensimmäisen kerran kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa, ellei osoiteta, että tämä ei olisi hänen etunsa mukaista. Ennen ilman huoltajaa olevan alaikäisen siirtämistä toiseen jäsenvaltioon siirtävän jäsenvaltion olisi varmistettava, että asianomainen toinen jäsenvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat ja asianmukaiset toimenpiteet alaikäisen riittävän suojelun varmistamiseksi ja erityisesti että se nimittää viipymättä edustajan tai edustajia, joiden tehtävänä on turvata hänen oikeutensa. Ennen kuin tehdään päätös ilman huoltajaa olevan alaikäisen siirtämisestä, henkilön, jolla on tarvittava pätevyys ja asiantuntemus, olisi arvioitava, olisiko siirtäminen kyseisen alaikäisen edun mukaista. ï

ê 604/2013 johdanto-osan 17 kappale (mukautettu)

ð uusi

(21)ð Jos vastuu jossakin jäsenvaltiossa jätetyn hakemuksen käsittelystä ei kuulu asianomaiselle jäsenvaltiolle tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden nojalla, sen olisi vain poikkeustapauksissa otettava vastuu tällaisen hakemuksen käsittelystä, koska vastuun siirtäminen saattaisi heikentää järjestelmän tehokkuutta ja kestävyyttä. ï Any Ö Sen vuoksi Õ Jjäsenvaltion olisi voitava poiketa vastuuperusteista erityisesti ð ainoastaan ï humanitaarisista syistä ja myötätunnosta, jotta perheenjäsenet, sukulaiset tai muut omaiset voidaan saattaa yhteen ð , erityisesti perhesyistä, ï Ö ennen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä Õ ja käsitellä sille tai jollekin toiselle jäsenvaltiolle jätetty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus siinäkin tapauksessa, ettei se tässä asetuksessa säädettyjen velvoittavien perusteiden mukaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä.

ò uusi

(22)Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja sen soveltamisen esteiden poistamiseksi ja erityisesti pakenemisen ja jäsenvaltiosta toiseen edelleen liikkumisen välttämiseksi on tarpeen määrittää selvät velvoitteet, joita hakijan on noudatettava menettelyn yhteydessä, ja tiedottaa niistä hakijalle asianmukaisesti ja hyvissä ajoin. Näiden oikeudellisten velvoitteiden noudattamatta jättämisen olisi johdettava aiheellisiin ja oikeasuhteisiin prosessuaalisiiin seurauksiin sekä hakijalle itselleen että hänen vastaanotto-olosuhteilleen. Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti jäsenvaltion, jossa hakija oleskelee, olisi joka tapauksessa huolehdittava siitä, että kyseisen henkilön välittömät aineelliset tarpeet tyydytetään.

ê 604/2013 johdanto-osan 18 kappale (mukautettu)

ð uusi

(23)Hakijalle olisi järjestettävä henkilökohtainen puhuttelu, jotta voidaan helpottaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ð , paitsi jos hakija on paennut tai hakijan antamat tiedot riittävät vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseen ï. Heti sen jälkeen kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty, turvapaikanhakijalle olisi ilmoitettava Ö erityisesti Õ tämän asetuksen soveltamisesta, ð siitä, että hän ei voi valita, mikä jäsenvaltio käsittelee hänen hakemuksensa, hakijan tämän asetuksen mukaisista velvollisuuksista ja niiden noudattamatta jättämisen seurauksista. ï ja siitä, että hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämismenettelyn helpottamiseksi hakija voi puhuttelussa antaa tietoja jäsenvaltioissa oleskelevista perheenjäsenistä, sukulaisista tai muista omaisista.

ê 604/2013 johdanto-osan 19 kappale

ð uusi

(24)Asianomaisten henkilöiden oikeuksien tehokkaan suojelun varmistamiseksi olisi erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti otettava käyttöön oikeudelliset takeet ja tehokkaat oikeussuojakeinot, jotka koskevat päätöksiä siirtää hakija hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon. ð Olisi myös säädettävä tehokkaista oikeussuojakeinoista, joita sovelletaan silloin, kun siirtopäätöstä ei ole tehty, mutta hakija väittää, että jokin toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä sillä perusteella, että hänellä on perheenjäsen, tai ilman huoltajaa olevan alaikäisen tapauksessa sukulainen, toisessa jäsenvaltiossa. ï Jotta voidaan varmistaa, että kansainvälistä oikeutta noudatetaan, tällaisia päätöksiä koskevien tehokkaiden oikeussuojakeinojen olisi katettava sekä tämän asetuksen soveltamisen tarkastelu että oikeudellisiin seikkoihin ja tosiseikkoihin perustuvan tilanteen tarkastelu siinä jäsenvaltiossa, johon hakija siirretään. ð Tehokkaiden oikeussuojakeinojen soveltamisala olisi rajoitettava koskemaan sen arvioimista, onko olemassa vaara, että perhe-elämän kunnioittamiseen, lapsen oikeuksiin tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltoon liittyviä hakijan perusoikeuksia loukataan. ï

ò uusi

(25)Hakemuksen käsittelystä tämän asetuksen mukaisesti vastuussa olevaksi määritetyn jäsenvaltion olisi oltava vastuussa hakijan jokaisen hakemuksen, myös mahdollisten uusintahakemusten, käsittelystä direktiivin 2013/32/EU 40, 41 ja 42 artiklan mukaisesti riippumatta siitä, onko hakija poistunut tai poistettu jäsenvaltioiden alueelta. Koska asetuksen (EU) N:o 604/2013 säännökset vastuun lakkaamisesta tietyissä olosuhteissa, muun muassa silloin, kun siirron toteuttamista koskevan määräajan päättymisestä on kulunut jonkin verran aikaa, loivat houkuttimen pakenemiselle, nämä säännökset olisi poistettava.

(26)Jotta voidaan varmistaa, että hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden kohdentaminen tapahtuu ripeästi, vastaanottopyyntöjen tekemistä ja niihin vastaamista, takaisinottoilmoitusten tekemistä, siirtojen toteuttamista sekä muutoksenhakua ja sen ratkaisemista koskevia määräaikoja olisi yhdenmukaistettava ja lyhennettävä mahdollisimman suuressa määrin.

ê 604/2013 johdanto-osan 20 kappale

(27)Hakijoiden säilöönotossa olisi sovellettava periaatetta, jonka mukaan ketään ei pitäisi ottaa säilöön vain siitä syystä, että hän hakee kansainvälistä suojelua. Säilöönoton olisi oltava mahdollisimman lyhytaikainen, ja siinä olisi noudatettava välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteita. Erityisesti hakijoiden säilöönoton osalta on noudatettava Geneven yleissopimuksen 31 artiklaa. Säilöön otetun henkilön osalta tässä asetuksessa säädettyjä menettelyjä olisi sovellettava ensisijaisina, mahdollisimman lyhyin määräajoin. Säilöönottoa koskevien yleisten takeiden ja säilöönotto-olosuhteiden osalta jäsenvaltioiden olisi tapauksen mukaan sovellettava direktiivin 2013/33/EU säännöksiä myös tämän asetuksen nojalla säilöön otettuihin henkilöihin.

ê 604/2013 johdanto-osan 21 kappale

(28)Turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvat erityiset paineet usein kärjistävät tai edesauttavat näiden järjestelmien puutteita tai romahtamista, mikä voi vaarantaa tällä asetuksella perustetun järjestelmän asianmukaisen toiminnan, ja tämä saattaa johtaa vaaraan siitä, että unionin turvapaikkasäännöstössä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja hakijoiden oikeuksia sekä muita kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja pakolaisten oikeuksia rikotaan.

ò uusi

(29)Kaikkien EU:ssa tehtyjen turvapaikkahakemusten asianmukainen rekisteröinti yksilöivällä hakemusnumerolla auttaisi havaitsemaan, kun sama hakija tekee useamman kuin yhden hakemuksen, ja estämään luvatonta edelleen liikkumista ja turvapaikkakeinottelua. Olisi perustettava automaattinen järjestelmä tämän asetuksen soveltamisen helpottamiseksi. Sen avulla olisi voitava rekisteröidä EU:ssa tehdyt turvapaikkahakemukset, tehokkaasti seurata kunkin jäsenvaltion osuutta hakemuksista ja asianmukaisesti soveltaa korjaavaa jakomekanismia.

(30)Asetuksella (EU) N:o 1077/2011 23 perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston olisi vastattava keskusjärjestelmän sekä sen ja kansallisten infrastruktuurien välisen viestintäinfrastruktuurin valmistelusta, kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista.

ê 604/2013 johdanto-osan 22 kappale

ð uusi

(31)Olisi perustettava turvapaikkakriiseihin sovellettava varhaisvaroitus-, valmius- ja hallinnointimenettely, jonka tarkoituksena on estää turvapaikkajärjestelmien heikentyminen tai romahtaminen ja jossa EASO toimii keskeisessä asemassa käyttäen asetuksen (EU) N:o 439/2010 mukaisia valtuuksiaan; näin varmistetaan tämän asetuksen puitteissa tehtävä tehokas yhteistyö ja kehitetään jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta turvapaikkapolitiikan osalta. Tällaisella menettelyllä varmistettaisiin, että unioni saa mahdollisimman pian tiedon siitä, että tällä asetuksella perustetun järjestelmän asianmukainen toiminta saattaa vaarantua sen johdosta, että yhden tai useamman jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä paineita ja/tai siinä on puutteita. Tällainen menettely mahdollistaisi sen, että unioni voi edistää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varhaisessa vaiheessa ja kiinnittää asianmukaista poliittista huomiota tällaisiin tilanteisiin. Solidaarisuus, joka on Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän keskeinen osatekijä, liittyy yhteen keskinäisen luottamuksen kanssa. Tällaista luottamusta lisäämällä turvapaikkakriiseihin sovellettava varhaisvaroitus-, valmius- ja hallinnointimenettely voisi parantaa aitoa käytännön solidaarisuutta osoittavien konkreettisten toimenpiteiden kohdistamista jäsenvaltioihin, jolloin autetaan asianomaisia jäsenvaltioita yleisesti ja hakijoita erityisesti. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan mukaan unionin antamiin säädöksiin olisi aina tarvittaessa sisällytettävä asianmukaisia toimenpiteitä yhteisvastuun periaatteen soveltamiseksi., ð Olisi perustettava korjaava jakomekanismi, jonka avulla varmistetaan oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden välillä ja hakijoiden nopea pääsy kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien menettelyjen piiriin tilanteissa, joissa jokin jäsenvaltio on asetuksen nojalla vastuussa suhteettoman suuresta määrästä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia. ï ja menettelyyn olisi sisällytettävä tällaisia toimenpiteitä. Yhteisestä kehyksestä aidon käytännön solidaarisuuden osoittamiseksi niitä jäsenvaltioita kohtaan, joiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu erityisiä, myös eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen aiheuttamia paineita, 8 päivänä maaliskuuta 2012 annetuissa neuvoston päätelmissä annetaan sekä olemassa olevista että mahdollisista uusista toimenpiteistä koostuva välineistö, joka olisi otettava huomioon varhaisvaroitus-, valmius- ja kriisinhallintamenettelyn yhteydessä.

ò uusi

(32)Korjaavan jakomekanismin toiminnan yhteydessä olisi sovellettava vertailuperustetta, joka pohjautuu jäsenvaltioiden väestömäärään ja talouden kokoon, yhdessä kynnysarvon kanssa, jotta mekanismi toimisi kohtuuttoman paineen alaisten jäsenvaltioiden hyväksi. Korjausmekanismia olisi alettava soveltaa jäsenvaltion hyväksi automaattisesti, kun niiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joiden käsittelystä kyseinen jäsenvaltio on vastuussa, ylittää 150 prosenttia viiteperusteen mukaisesti lasketusta viiteluvusta. Jotta kunkin jäsenvaltion toteuttamat toimet otettaisiin kaikilta osin huomioon, kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin olisi laskelmaa tehtäessä lisättävä kyseiseen jäsenvaltioon tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

(33)Jakomekanismia sovellettaessa hakijat, jotka ovat tehneet hakemuksensa mekanismista hyötyvässä jäsenvaltiossa, olisi kohdennettava sellaisille jäsenvaltioille, joiden osuus hakemuksista on pienempi kuin niiden viiteperusteen mukaisesti laskettu osuus. Olisi säädettävä asianmukaisista säännöistä, jotka koskevat erityisesti tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, sellaisia tapauksia varten, joissa hakijan voidaan painavista syistä katsoa olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Siirron tapahduttua kohdentamisjäsenvaltion olisi määritettävä hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, jolloin sen olisi otettava vastatakseen hakemuksen käsittelystä, ellei jonkin toisen jäsenvaltion katsota olevan siitä vastuussa erityisesti perheenjäsenten oleskeluun liittyvien ensisijaisten perusteiden nojalla.

(34)Kustannukset, jotka aiheutuvat jakomekanismiin perustuvasta hakijan siirtämisestä kohdentamisjäsenvaltioon, olisi korvattava EU:n talousarviosta.

(35)Kohdentamisjäsenvaltio voi päättää olla hyväksymättä sille kohdennettuja hakijoita 12 kuukauden ajan, jolloin sen olisi tallennettava tätä koskeva tieto automaattiseen järjestelmään ja ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle. Sen jälkeen hakijat, jotka olisi muutoin kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle, olisi kohdennettava muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltion, joka jättää väliaikaisesti osallistumatta korjaavaan jakomekanismiin, olisi suoritettava 250 000 euron suuruinen solidaarisuusmaksu kustakin hakijasta, jota se ei ota vastaan, jäsenvaltioille, joiden on määritetty olevan vastuussa näin kohdennettujen hakijoiden hakemusten käsittelystä. Komission olisi annettava täytäntöönpanosäädös, jossa määritetään menettelyt solidaarisuusmaksumekanismin toteuttamiseksi käytännössä. Euroopan unionin turvapaikkavirasto seuraa yhteisvastuuseen perustuvan rahoitusmekanismin soveltamista ja raportoi siitä komissiolle vuosittain.

ê 604/2013 johdanto-osan 22 kappale

ð uusi

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä EASOn kanssa kerättäessä tietoja niiden kyvystä hallita turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiinsä kohdistuvia erityisiä paineita erityisesti tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä. EASOn olisi säännöllisesti raportoitava asetuksen (EU) N:o 439/2010 mukaisesti kerätyistä tiedoista.

ê 604/2013 johdanto-osan 24 kappale

(36)Komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 24 mukaisesti siirrot kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon voidaan toteuttaa vapaaehtoiselta pohjalta, valvottuna lähtönä tai saattajan kanssa. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava vapaaehtoiseen siirtymiseen antamalla hakijalle asianmukaista tietoa ja varmistettava, että valvottu lähtö tai saattajan kanssa tapahtuva siirto toteutetaan inhimillisesti sekä perusoikeuksia ja ihmisarvoa sekä lapsen oikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen ja ottaen mahdollisimman pitkälle huomioon asiaankuuluvan oikeuskäytännön kehitys erityisesti humanitaarisista syistä tapahtuvien siirtojen osalta.

ê 604/2013 johdanto-osan 25 kappale

(37)Sen myötä, että luodaan asteittain alue, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulolle ja alueella oleskelulle asetettavia ehtoja koskevan unionin politiikan vahvistaminen, mukaan lukien yhteiset ponnistelut ulkorajojen hallinnoimiseksi, on välttämätöntä löytää tasapaino vastuuta koskevien perusteiden kesken solidaarisuuden hengessä.

ò uusi

(38)Jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan [yleistä tietosuoja-asetusta (EU) .../2016] kyseisessä asetuksessa vahvistetusta päivästä alkaen. Siihen asti sovelletaan direktiiviä 95/46/EY. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa ja osoittaa, että käsittelyssä noudatetaan kyseistä asetusta ja tämän asetuksen säännöksiä henkilötietojen käsittelyä koskevista vaatimuksista. Näillä toimenpiteillä olisi erityisesti varmistettava tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjen henkilötietojen turvallisuus ja estettävä niiden laiton tai luvaton käyttö tai luovuttaminen taikka muuttaminen tai häviäminen. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen valvontaviranomaisen tai toimivaltaisten valvontaviranomaisten olisi valvottava, että asianomaisten viranomaisten suorittama henkilötietojen käsittely, mukaan lukien tietojen välittäminen automaattiseen järjestelmään ja sieltä eteenpäin sekä tietojen toimittaminen viranomaisille, joilla on toimivalta suorittaa turvallisuuden varmentamisia, tapahtuu lainmukaisesti.

(39)Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava Euroopan unionin turvapaikkaviraston suorittamaa henkilötietojen käsittelyä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja [ehdotukseen asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta] sisältyvien henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten mukaisesti.

ê 604/2013 johdanto-osan 26 kappale (mukautettu)

Jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY 25 .

ê 604/2013 johdanto-osan 27 kappale

Sillä, että ennen siirtoa vaihdetaan hakijan henkilötietoja, muun muassa terveyttä koskevia arkaluonteisia tietoja, varmistetaan, että toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset pystyvät antamaan hakijoille asianmukaista apua ja turvaamaan näille annettavan suojelun ja oikeuksien jatkuvuuden. Olisi säädettävä erityisesti tässä tilanteessa olevia hakijoita koskevasta tietosuojasta direktiivin 95/46/EY mukaisesti.

ê 604/2013 johdanto-osan 28 kappale

(40)Tämän asetuksen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa ja tehostaa jäsenvaltioiden välillä sovittavin kahdenvälisin järjestelyin, joilla parannetaan toimivaltaisten yksiköiden välisiä yhteyksiä, lyhennetään asioiden käsittelyssä noudatettavia määräaikoja, yksinkertaistetaan vastaanotto- ja takaisinottopyyntöjen käsittelyä tai vahvistetaan siirtojen toteuttamista koskevia menettelytapoja.

ê 604/2013 johdanto-osan 29 kappale

(41)Olisi varmistettava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevan järjestelmän jatkuvuus siirryttäessä asetuksen (EY) N:o 343/2003 (EU) N:o 604/2013 soveltamisesta tämän asetuksen soveltamiseen. Olisi myös varmistettava tämän asetuksen ja Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 603/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] (EU) N:o 604/2013 26 välinen yhteensopivuus.

ò uusi

(42)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi perustettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten verkosto ja helpotettava sen toimintaa käytännön yhteistyön ja tietojenvaihdon tehostamiseksi kaikista tämän asetuksen soveltamiseen liittyvistä asioista, mukaan lukien käytännön työvälineiden kehittäminen ja ohjeistus.

ê 604/2013 johdanto-osan 30 kappale

(43)Asetuksella [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] (EU) N:o 603/2013 perustetulla Eurodac-järjestelmällä olisi helpotettava tämän asetuksen soveltamista.

ê 604/2013 johdanto-osan 31 kappale

(44)Viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008 27  perustetulla viisumitietojärjestelmällä sekä erityisesti kyseisen asetuksen 21 ja 22 artiklan täytäntöönpanolla olisi helpotettava tämän asetuksen soveltamista.

ê 604/2013 johdanto-osan 32 kappale

(45)Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta jäsenvaltioita sitovat niiden kansainvälisen oikeuden välineiden mukaiset velvoitteet, mukaan lukien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaankuuluva oikeuskäytäntö.

ê 604/2013 johdanto-osan 33 kappale

(46)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 28 mukaisesti.

ê 604/2013 johdanto-osan 34 kappale (mukautettu)

ð uusi

(47)Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä hyväksyttäessä seuraavat toimet: Dublin/Eurodac-asetusta koskeva yhteinen tiedote samoin kuin ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitettu erityinen tiedote; vakiomuotoinen lomake ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevien asiaan vaikuttavien tietojen vaihtoa varten; yhdenmukaiset edellytykset alaikäisten ja riippuvuussuhteessa olevien henkilöiden kuulemiselle ja heitä koskevalle tietojenvaihdolle; yhdenmukaiset edellytykset vastaanottoÖ pyyntöjen Õ- ja takaisinottoð ilmoitusten ïpyyntöjen valmistelulle ja toimittamiselle; kaksi luetteloa asiaan vaikuttavista todisteista ja aihetodisteista sekä näiden luetteloiden määräajoin tapahtuva uudelleentarkastelu; kulkulupa; yhdenmukaiset edellytykset siirtoja koskeville kuulemisille ja tietojenvaihdolle: vakiomuotoinen lomake ennen siirtoa tapahtuvalle tietojenvaihdolle; yhteinen terveystodistus; yhdenmukaiset edellytykset ja käytännön järjestelyt terveydentilaa koskevien tietojen vaihdolle ennen siirtoa; ja suojatut sähköiset tiedonsiirtokanavat pyyntöjen toimittamista varten.

ê 604/2013 johdanto-osan 35 kappale (mukautettu)

(48)Komissiolle olisi täydentävien sääntöjen antamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten, sisarusten tai sukulaisten tunnistamista; perusteita todistettujen perhesiteiden olemassaolon toteamista varten; perusteita, jotka on otettava huomioon arvioitaessa sukulaisen valmiuksia huolehtia ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, myös silloin, kun ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenet, sisarukset tai sukulaiset oleskelevat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa; seikkoja, jotka on otettava huomioon arvioitaessa riippuvuussuhdetta; perusteita, joilla arvioidaan henkilön valmiuksia huolehtia riippuvuussuhteessa olevasta henkilöstä; ja seikkoja, jotka on otettava huomioon arvioitaessa huomattavan pitkään kestävää matkustuskyvyttömyyttä. Käyttäessään valtaansa hyväksyä delegoituja säädöksiä komissio ei saa ylittää sitä, mikä on tämän asetuksen 68 artiklan 3 kohdan mukaisesti lapsen edun mukaista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasollaÖ , ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti Õ. Ö Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Õ Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

ê 604/2013 johdanto-osan 36 kappale

(49)Komission olisi tätä asetusta soveltaessaan ja delegoituja säädöksiä valmistellessaan kuultava muun muassa kaikkien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten asiantuntijoita.

ê 604/2013 johdanto-osan 37 kappale

(50)Asetuksen (EY) N:o 343/2003 (EU) N:o 604/2013 soveltamista koskevat säännöt on vahvistettu asetuksella (EY) N:o 1560/2003. Tietyt asetuksen (EY) N:o 1560/2003, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 118/2014, säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen joko selkeyden vuoksi tai siksi, että niillä voi olla yleistä merkitystä. Sekä jäsenvaltioiden että asianomaisten hakijoiden kannalta on suotavaa erityisesti, että käytössä on yleinen menettely sellaisen tilanteen ratkaisemiseksi, jossa jäsenvaltiot ovat eri mieltä jonkin tämän asetuksen säännöksen soveltamisesta. Sen vuoksi on perusteltua sisällyttää asetuksessa (EY) N:o 1560/2003 säädetty humanitaarisen lausekkeen soveltamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemista koskeva mekanismi tähän asetukseen ja laajentaa sen soveltamisala kattamaan tämä asetus kokonaisuudessaan.

ê 604/2013 johdanto-osan 38 kappale

(51)Tämän asetuksen soveltamisen tehokas valvonta edellyttää, että soveltamista arvioidaan säännöllisin väliajoin.

ò uusi

(52)Sen arvioimiseksi, täyttääkö tässä asetuksessa säädetty korjaava jakomekanismi tavoitteen varmistaa oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden välillä ja helpottaa tiettyihin jäsenvaltioihin kohdistuvaa kohtuutonta painetta, komission olisi tarkasteltava korjaavan jakomekanismin toimivuutta ja erityisesti varmistettava, että kynnys korjausmekanismin soveltamisen aloittamiselle ja lopettamiselle varmistaa tosiasiallisesti oikeudenmukaisen vastuunjaon jäsenvaltioiden välillä ja hakijoiden nopean pääsyn kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevien menettelyjen piiriin tilanteissa, joissa jokin jäsenvaltio on asetuksen nojalla vastuussa suhteettoman suuresta määrästä hakemuksia.

ê 604/2013 johdanto-osan 39 kappale

(53)Tässä asetuksessa noudatetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän asetuksen tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että perusoikeuskirjan 18 artiklassa säädettyä oikeutta turvapaikkaan ja sen 1, 4, 7, 24 ja 47 artiklassa tunnustettuja oikeuksia noudatetaan täysimääräisesti. Tätä asetusta olisi näin ollen sovellettava tämän mukaisesti.

ê 604/2013 johdanto-osan 40 kappale

(54)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisessä noudatettavien perusteiden ja menettelyjen vahvistaminen, vaan se voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

ê 604/2013 johdanto-osan 41 kappale

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

ò uusi

(55)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen]

TAI

(56)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

TAI

(53) [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(54) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

(53) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(54) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

ê 604/2013 johdanto-osan 42 kappale

(57)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan ne perusteet ja menettelyt, joiden mukaisesti määritellään kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva Ö yksi ainoa Õ jäsenvaltio, jäljempänä ’hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio’.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) ’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen eikä tähän asetukseen Euroopan unionin kanssa tehdyn sopimuksen nojalla osallistuvan valtion kansalainen;

b) ’kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella’ direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan h alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta;

c) ’hakijalla’ kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, jonka johdosta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä;

d) ’kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyllä’ toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2013/32/EU ja direktiivin 2011/95/EU mukaisesti suorittamaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä tai niiden tekemää sitä koskevaa päätöstä tai antamaa määräystä, lukuun ottamatta menettelyjä, joiden mukaisesti määritetään hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio tämän asetuksen mukaisesti;

e) ’kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisella’ toimia, joilla hakija päättää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämisellä aloittamansa menettelyt joko erityisin toimin tai hiljaisella hyväksynnällä direktiivin 2013/32/EU mukaisesti;

f) ’kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä’ kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, jolle on myönnetty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua;

g) ’perheenjäsenillä’, jos perhe on jo ollut olemassa ð ennen hakijan saapumista jäsenvaltioiden alueelle ï lähtömaassa, seuraavia hakijan perheenjäseniä, jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella:

–hakijan aviopuoliso tai vakituinen avopuoliso, jos avopuolisoita asianomaisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaan kohdellaan samalla tavalla kuin aviopuolisoja sen kolmansien maiden kansalaisia koskevassa lainsäädännössä,

–ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan alaikäiset lapset, jos nämä ovat naimattomia, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät kansallisen lain määritelmän mukaisesti adoptoitu,

–jos hakija on alaikäinen ja naimaton, hakijan isä, äiti tai muu aikuinen, joka on hakijasta vastuussa sen jäsenvaltion lain tai käytännön perusteella, jossa aikuinen oleskelee,

–jos kansainvälistä suojelua saava henkilö on alaikäinen ja naimaton, henkilön isä, äiti tai muu aikuinen, joka on suojelua saavasta henkilöstä vastuussa sen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaisesti, jossa suojelua saava henkilö oleskelee;,

ò uusi

–hakijan sisarus tai sisarukset;

ê 604/2013

h) ’sukulaisella’ hakijan aikuista tätiä tai setää tai isovanhempaa, joka oleskelee jäsenvaltion alueella, riippumatta siitä, onko hakija syntynyt avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko hänet kansallisen lain määritelmän mukaisesti adoptoitu;

i) ’alaikäisellä’ alle 18-vuotiasta kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä;

j) ’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ alaikäistä, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko asianomaisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaisesti vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen aikuisen huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäistä, joka jää ilman huoltajaa sen jälkeen, kun hän on saapunut jäsenvaltioiden alueelle;

k) ’edustajalla’ henkilöä tai organisaatiota, jonka toimivaltaiset elimet ovat nimittäneet avustamaan ja edustamaan ilman huoltajaa olevaa alaikäistä tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä, jotta lapsen etu voidaan varmistaa ja tehdä tarvittaessa alaikäisen puolesta oikeustoimia. Silloin kun edustajaksi nimetään organisaatio, sen on nimettävä henkilö, joka vastaa alaikäisen osalta organisaation tehtävistä tämän asetuksen mukaisesti;

l) ’oleskeluluvalla’ jäsenvaltion viranomaisten antamaa asiakirjaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalaisella tai kansalaisuudettomalla henkilöllä on oikeus oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella, mukaan luettuina asiakirjat, joilla tilapäistä suojelua koskevien järjestelyjen nojalla tai siihen asti, kunnes maastapoistamisen täytäntöönpanon esteenä olevat olosuhteet ovat poistuneet, on myönnetty oikeus oleskella jäsenvaltion alueella, ei kuitenkaan viisumeja ja oleskelulupia, jotka on myönnetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti tarvittavana aikana tai kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tai oleskelulupahakemuksen käsittelyn aikana;

m) ’viisumilla’ jäsenvaltion myöntämää lupaa tai sen tekemää päätöstä, joka vaaditaan kauttakulkua varten tai maahantuloon kyseisessä jäsenvaltiossa tai useammassa jäsenvaltiossa aiottua oleskelua varten. Viisumin luonne määräytyy seuraavien määritelmien mukaisesti:

–’pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi’: jonkin jäsenvaltion kansallisen lakinsa tai unionin oikeuden mukaisesti myöntämä lupa tai tekemä päätös, joka vaaditaan maahantuloon yli kolme kuukautta kestävää oleskelua varten kyseisessä jäsenvaltiossa,

–’lyhytaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi’: jäsenvaltion myöntämä lupa tai tekemä päätös, joka vaaditaan kauttakulkua tai enintään kolmen kuukauden aiottua oleskelua varten yhden tai useamman tai kaikkien jäsenvaltioiden alueella kuuden kuukauden aikana alkaen siitä, kun jäsenvaltioiden alueelle on saavuttu ensimmäisen kerran,

–’lentokentän kauttakulkuviisumi’: viisumi, joka oikeuttaa kauttakulkuun jäsenvaltioiden yhden tai useamman lentokentän kansainvälisen kauttakulkualueen kautta;

   n) ’pakenemisen vaaralla’ sitä, että yksittäistapauksessa on lainsäädännössä määritellyin objektiivisin perustein syytä olettaa, että palauttamismenettelyjen kohteena oleva hakija tai kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö saattaa paeta.;

ò uusi

o) ’hyötyvällä jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka hyötyy tämän asetuksen VII luvussa säädetyn korjaavan jakomekanismin soveltamisesta ja hakijan kohdentamisen toteuttamisesta;

p) ’kohdentamisjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jolle hakija kohdennetaan tämän asetuksen VII luvussa säädetyn jakomekanismin nojalla;

q) ’uudelleensijoitetulla henkilöllä’ henkilöä, joka on uudelleensijoittamisprosessissa, jossa kolmannen maan kansalainen siirretään Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun, jäljempänä ’UNHCR’, pyynnöstä henkilön kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jossa hän saa oleskella jonkin seuraavan aseman perusteella:

i) ’pakolaisasema’ sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan e alakohdassa;

ii) ’toissijainen suojeluasema’ sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan g alakohdassa; tai

iii) muu asema, joka antaa i ja ii alakohdassa tarkoitettua asemaa vastaavat kansallisen ja unionin oikeuden mukaiset oikeudet ja etuudet;

r) ’Euroopan unionin turvapaikkavirastolla’ virastoa, joka on perustettu asetuksella (EU) [ehdotus asetukseksi Euroopan unionin turvapaikkaviraston perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta].

ê 604/2013

II LUKU

YLEISET PERIAATTEET JA TAKEET

3 artikla

Pääsy kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelymenettelyyn

1. Jäsenvaltioiden on käsiteltävä jokaisen kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön minkä tahansa jäsenvaltion alueella tai rajalla tai kauttakulkualueella tekemä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Turvapaikkahakemuksen käsittelee yksi ainoa jäsenvaltio, ja tämä jäsenvaltio on se, joka III luvussa esitettyjen perusteiden mukaisesti on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

2. Jollei hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaa jäsenvaltiota voida määrittää tässä asetuksessa lueteltujen perusteiden mukaisesti, käsittelystä vastaa ensimmäinen jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty.

Jos hakija on mahdotonta siirtää jäsenvaltioon, joka on alun perin nimetty hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi, koska on perusteltuja syitä katsoa, että kyseisessä jäsenvaltiossa on turvapaikkamenettelyssä ja hakijoiden vastaanotto-olosuhteissa systeemisiä puutteita, jotka saattavat johtaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklassa tarkoitettuun epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun, määrittämisestä vastaavan jäsenvaltion on jatkettava III luvussa vahvistettujen perusteiden tarkastelua sen määrittämiseksi, voidaanko jokin toinen jäsenvaltio nimetä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi.

Jos tämän kohdan mukaisesti ei voida tehdä siirtoa mihinkään III luvussa vahvistettujen perusteiden mukaisesti nimettyyn jäsenvaltioon tai ensimmäiseen jäsenvaltioon, jossa hakemus on jätetty, määrittämisestä vastaavasta jäsenvaltiosta tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio.

ò uusi

3. Jokainen jäsenvaltio säilyttää oikeutensa lähettää hakija turvalliseen kolmanteen maahan direktiivissä 2013/32/EU säädettyjen sääntöjen ja takeiden mukaisesti.

3. Ennen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden soveltamista III ja IV luvun mukaisesti ensimmäisen jäsenvaltion, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty,

a) on tutkittava, puuttuvatko kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta käsiteltäväksi ottamisen edellytykset direktiivin 2013/32/EU 33 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla, kun maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan hakijan kannalta ensimmäiseksi turvapaikkamaaksi tai turvalliseksi kolmanneksi maaksi; ja

b) on käsiteltävä hakemus direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä, kun seuraavat perusteet täyttyvät:

i) hakija on kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö ja tämä maa oli hakijan aikaisempi asuinmaa, joka on määritetty turvalliseksi alkuperämaaksi asetuksen [ehdotus COM(2015) 452, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015] nojalla vahvistetussa EU:n yhteisessä turvallisten alkuperämaiden luettelossa; tai

ii) hakijan voidaan painavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle taikka hakija on poistettu maasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleistä turvallisuutta ja tai yleistä järjestystä koskevista painavista syistä.

4. Jos jäsenvaltio katsoo, että hakemukselta puuttuvat käsiteltäväksi ottamisen edellytykset, tai jos jäsenvaltio käsittelee hakemuksen 3 kohdan mukaisesti nopeutetussa menettelyssä, se katsotaan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaksi jäsenvaltioksi.

5. Jäsenvaltio, joka on käsitellyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, vastaa mahdollisten lisäselvitysten tai hakijan jättämän uusintahakemuksen käsittelystä direktiivin 2013/32/EU 40, 41 ja 42 artiklan mukaisesti, myös 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, riippumatta siitä, onko hakija poistunut tai poistettu jäsenvaltioiden alueelta.

4 artikla

Hakijan velvollisuudet

1. Jos henkilö, joka aikoo hakea kansainvälistä suojelua, on tullut luvattomasti jäsenvaltioiden alueelle, hakemus on tehtävä jäsenvaltiossa, johon hän tuli ensin. Jos henkilö, joka aikoo hakea kansainvälistä suojelua, oleskelee jäsenvaltiossa laillisesti, hakemus on tehtävä siinä jäsenvaltiossa.

2. Hakijan on esitettävä mahdollisimman pian ja viimeistään 7 artiklan mukaisen puhuttelun aikana kaikki hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisen kannalta olennaiset seikat ja tiedot ja tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

3. Hakijan on

a)    noudatettava hänelle 27 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 38 artiklan b alakohdan mukaisesti ilmoitettua siirtopäätöstä;

b)    oltava saapuvilla ja sen jäsenvaltion, jossa hakemus on jätetty tai johon hänet siirretään, toimivaltaisten viranomaisten käytetävissä.

5 artikla

Velvollisuuksien noudattamatta jättämisen seuraukset

1. Jos hakija ei noudata 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvollisuuttaan, hakemuksen käsittelystä tämän asetuksen mukaisesti vastuussa olevan jäsenvaltion on käsiteltävä hakemus nopeutetussa menettelyssä direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltion, jossa hakijan edellytetään olevan saapuvilla, on jatkettava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämismenettelyjä myös siinä tapauksessa, että hakija on poistunut sen alueelta luvattomasti tai ei muuten ole sen toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä.

3. Hakijalla ei ole tämän asetuksen mukaisten menettelyjen aikana oikeutta direktiivin 2013/33/EU 14–19 artiklassa säädettyihin vastaanotto-olosuhteisiin, lukuun ottamatta kiireellistä terveydenhuoltoa, missään muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla.

4. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisen kannalta olennaiset seikat ja tiedot ainoastaan siinä määrin, kuin ne on esitetty 4 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

4 6 artikla

Tiedonsaantioikeus

1. Heti kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty jäsenvaltiossa 20 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle tämän asetuksen soveltamisesta ð , 4 artiklassa säädetyistä velvollisuuksista ja 5 artiklassa säädetyistä velvollisuuksien noudattamatta jättämisen seurauksista ï ja sekä erityisesti seuraavista seikoista:

ò uusi

a) siitä, että oikeus hakea kansainvälistä suojelua ei sisällä hakijan oikeutta valita kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio;

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

ab) tämän asetuksen tavoitteista ja siitä, mitä seuraa toisen hakemuksen tekemisestä toisessa jäsenvaltiossa sekä siirtymisestä yhdestä jäsenvaltiosta toiseen ð siitä jäsenvaltiosta poistumisesta, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla, ï siinä vaiheessa, kun tämän asetuksen mukaisesti hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaa jäsenvaltiota määritetään ja kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta käsitellään ð , erityisesti siitä, että hakijalla ei ole oikeutta direktiivin 2013/33/EU 14–19 artiklassa säädettyihin vastaanotto-olosuhteisiin, lukuun ottamatta kiireellistä terveydenhuoltoa, missään muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla ï;

bc) hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteista ð ja menettelyistä ï, näiden perusteiden etusijajärjestyksestä menettelyn eri vaiheissa ja niiden kestosta sekä siitä, että jäsenvaltiossa jätetty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus saattaa johtaa siihen, että kyseisestä jäsenvaltiosta tulee tämän asetuksen mukaisesti hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, vaikka tällainen vastuu ei olisikaan näiden perusteiden mukaista;

cd) jäljempänä 5 7 artiklassa tarkoitetusta henkilökohtaisesta puhuttelusta ja mahdollisuudesta ð velvollisuudesta ï antaa tietoja jäsenvaltioissa oleskelevista perheenjäsenistä, sukulaisista tai muista omaisista ð ja osoittaa nämä tiedot oikeiksi ï sekä keinoista, joilla hakija voi toimittaa tällaiset tiedot;

de) mahdollisuudesta hakea siirtopäätökseen muutosta ja tarvittaessa siirron lykkäämistä ð seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen antamisesta ja siitä, että tämä muutoksenhaku rajoitetaan sen arvioimiseen, onko rikottu tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohtaa epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaaran osalta tai 10–13 artiklaa tai 18 artiklaa ï;

ef) siitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ð ja Euroopan unionin turvapaikkavirasto käsittelevät hakijan henkilötietoja muun muassa vaihtaakseen niitä keskenään ï voivat vaihtaa keskenään hakijaa koskevia tietoja ainoastaan tähän asetukseen perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanoa varten;

ò uusi

g) käsiteltävistä henkilötietoryhmistä;

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

fh) siitä, että hakijalla on oikeus tutustua häntä koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että tällaiset tiedot oikaistaan, jos ne ovat virheellisiä, tai poistetaan, jos niitä on käsitelty sääntöjenvastaisesti, sekä menettelyistä näiden oikeuksien käyttämiseksi, mukaan lukien 35 47 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten yhteystiedot, sekä niiden kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteystiedot, jotka ovat vastuussa henkilötietojen suojaa koskevien kanteluiden käsittelystäð , ja tietosuojavastaavan yhteystiedot; ï .

ò uusi

i) tarvittaessa VII luvussa säädetystä kohdentamismenettelystä.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kirjallisesti kielellä, jota hakija ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä varten 3 kohdan nojalla laadittua yhteistä tiedotetta.

Tarvittaessa tiedot on annettava myös suullisesti esimerkiksi 5 7 artiklassa tarkoitetun henkilökohtaisen puhuttelun yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että hakija ymmärtää ne.

3. Komissio laatii täytäntöönpanosäädöksellä yhteisen tiedotteen sekä ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitetun erityisen tiedotteen, jotka sisältävät vähintään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot. Yhteisen tiedotteen on sisällettävä myös tietoja asetuksen (EU) [ehdotus asetukseksi asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] soveltamisesta ja erityisesti tarkoituksesta, jota varten hakijan tietoja voidaan käsitellä Eurodac-järjestelmässä. Yhteinen tiedote on laadittava niin, että jäsenvaltiot voivat täydentää sitä jäsenvaltiokohtaisilla lisätiedoilla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän artiklan 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 7 artikla

Henkilökohtainen puhuttelu

1. Jotta voidaan helpottaa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä, määrittämisestä vastaavan jäsenvaltion on suoritettava hakijan henkilökohtainen puhutteluð , paitsi jos hakija on paennut tai jos hakijan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamat tiedot riittävät hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittelemiseen ï. Puhuttelu auttaa myös asianmukaisesti ymmärtämään 4 6 artiklan mukaisesti hakijalle annetut tiedot.

2. Henkilökohtainen puhuttelu voidaan jättää suorittamatta, jos

a) hakija on paennut; tai

b) saatuaan 4 artiklassa tarkoitetut tiedot hakija on jo antanut muilla tavoin tiedot, joita tarvitaan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi. Puhuttelun suorittamatta jättäneen jäsenvaltion on annettava hakijalle mahdollisuus esittää kaikki vastuussa olevan jäsenvaltion asianmukaiseksi määrittämiseksi tarvittavat lisätiedot ennen päätöksen tekemistä hakijan siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

32. Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava kohtuullisessa ajassa ja joka tapauksessa ennen kuin 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdään päätös hakijan siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon ð 24 artiklan mukaisen vastaanottopyynnön tekemistä ï.

43. Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava kielellä, jota hakija ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän ja jolla hän pystyy kommunikoimaan. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa turvauduttava tulkkiin, jonka välityksellä hakija ja henkilökohtaisen puhuttelun suorittaja pystyvät kommunikoimaan keskenään asianmukaisella tavalla.

54. Henkilökohtainen puhuttelu on suoritettava olosuhteissa, joilla taataan asianmukainen luottamuksellisuus. Puhuttelun suorittaa kansallisen lain mukaisesti pätevä henkilö.

65. Jäsenvaltion, joka suorittaa henkilökohtaisen puhuttelun, on laadittava siitä kirjallinen yhteenveto, joka sisältää vähintään tärkeimmät hakijan puhuttelussa antamat tiedot. Yhteenveto voidaan antaa joko selosteena tai vakiolomakkeella. Jäsenvaltion on varmistettava, että hakija ja/tai häntä edustava oikeudellinen tai muu neuvonantaja voivat hyvissä ajoin tutustua yhteenvetoon.

6 8 artikla

Alaikäisille myönnettävät takeet

1. Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

2. Ö Kunkin Õ Jjäsenvaltioidenð , jossa edellytetään, että ilman huoltajaa oleva alaikäinen on saapuvilla, ï on huolehdittava siitä, että Ö kyseisellä Õ ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä on edustaja, joka edustaa ja/tai avustaa häntä kaikissa tässä asetuksessa säädetyissä Ö asiaankuuluvissa Õmenettelyissä. Tällä edustajalla on oltava riittävä pätevyys ja asiantuntemus sen varmistamiseksi, että alaikäisen etu otetaan huomioon tämän asetuksen nojalla toteutettavissa menettelyissä. Tällaisen edustajan on voitava tutustua hakijan asiakirja-aineistossa olevien asiaan vaikuttavien asiakirjojen sisältöön, mukaan lukien ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitettu erityinen tiedote.

Tämä kohta ei rajoita direktiivin 2013/32/EU 25 artiklan asiaankuuluvien säännösten soveltamista.

3. Arvioidessaan lapsen etua jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään tiivistä yhteistyötä ja otettava huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

a) perheen yhdistämisen mahdollisuus;

b) alaikäisen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys;

c) turvallisuusnäkökohdat erityisesti silloin kun on olemassa vaara, että alaikäinen saattaa olla ihmiskaupan uhri;

d) alaikäisen näkemykset hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

ò uusi

4. Ennen kuin ilman huoltajaa oleva alaikäinen siirretään hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon tai tarvittaessa kohdentamisjäsenvaltioon, siirtävän jäsenvaltion on varmistettava, että hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio tai kohdentamisjäsenvaltio toteuttaa viipymättä direktiivin 2013/33/EU 14–24 artiklassa ja direktiivin 2013/32/EU 25 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet. Ennen ilman huoltajaa olevan alaikäisen siirtämistä koskevan päätöksen tekemistä on aina arvioitava hänen etunsa. Arvion on perustuttava 3 kohdassa lueteltuihin näkökohtiin. Arvio on tehtävä ripeästi, ja sen tekijällä on oltava tarvittava pätevyys ja asiantuntemus sen varmistamiseksi, että alaikäisen etu otetaan huomioon.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

45. Jäljempänä olevaa 8 10 artiklaa sovellettaessa jäsenvaltion, jossa ilman huoltajaa oleva alaikäinen on jättänyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, on mahdollisimman pian toteutettava asianmukaiset toimet jäsenvaltioiden alueella oleskelevien ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten, sisarusten tai sukulaisten tunnistamiseksi ja suojattava samalla lapsen etua.

Tätä varten kyseinen jäsenvaltio voi pyytää apua kansainvälisiltä tai muilta asiaankuuluvilta järjestöiltä ja helpottaa alaikäisen pääsyä näiden järjestöjen jäljittämispalveluihin.

Jäljempänä 35 47 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön, joka käsittelee ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevia pyyntöjä, on oltava saanut ja jatkuvasti saatava alaikäisten erityistarpeita koskevaa asianmukaista koulutusta.

56. Edistääkseen tämän artiklan 4 5 kohdan nojalla toteutettavia asianmukaisia toimia ilman huoltajaa olevan alaikäisen toisessa jäsenvaltiossa oleskelevien perheenjäsenten, sisarusten tai sukulaisten tunnistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, mukaan lukien vakiolomakkeen asiaankuuluvien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III LUKU

HAKEMUKSEN KÄSITTELYSTÄ VASTUUSSA OLEVAN JÄSENVALTION MÄÄRITTÄMISPERUSTEET

7 9 artikla

Perusteiden etusijajärjestys

1. Perusteita, joiden mukaan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään, sovelletaan ð ainoastaan kerran, ï siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty tässä luvussa.

2. Tässä luvussa esitettyjen perusteiden mukaisesti hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään sen tilanteen mukaan, joka oli vallalla hakijan jättäessä ensimmäisen kerran kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa jossakin jäsenvaltiossa.

3. Jäsenvaltioiden on 8, 10 ja 16 artiklassa tarkoitettujen perusteiden soveltamiseksi otettava huomioon saatavilla olevat todisteet hakijan perheenjäsenten, sukulaisten tai muiden omaisten oleskelusta jonkin jäsenvaltion alueella edellyttäen, että tällaiset todisteet toimitetaan ennen kuin toinen jäsenvaltio hyväksyy pyynnön ottaa asianomainen henkilö vastaan 22 artiklan mukaisesti tai ottaa hänet takaisin 25 artiklan mukaisesti ja että hakijan aiemmista kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista ei ole vielä tehty itse asian osalta päätöstä ensimmäisessä käsittelyssä.

8 10 artikla

Alaikäiset

Ö 1. Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, sovelletaan ainoastaan tässä artiklassa säädettyjä menettelyjä 2–5 kohdassa esitetyssä järjestyksessä. Õ

12. Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, hHakemuksen käsittelystä vastuussa oleva on jäsenvaltio jossa joku ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsen tai sisarus laillisesti oleskelee, mikäli tämä on alaikäisen edun mukaista. Jos hakija on naimisissa oleva alaikäinen, jonka puoliso ei oleskele laillisesti jäsenvaltioiden alueella, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäisen isä, äiti tai joku muu kyseisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaisesti hänestä vastuussa oleva aikuinen tai alaikäisen sisarus laillisesti oleskelee.

23. Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, jolla hakijalla on toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva sukulainen, ja kun henkilökohtaisen puhuttelun perusteella todetaan, että kyseinen sukulainen voi huolehtia hänestä, kyseisen jäsenvaltion on saatettava alaikäinen yhteen sukulaisensa kanssa, ja siitä tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.

34. Jos 1 2 ja 2 3 kohdassa tarkoitettuja perheenjäseniä, sisaruksia tai sukulaisia oleskelee useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään sen perusteella, mikä on ilman huoltajaa olevan alaikäisen edun mukaista.

45. Jollei 1 2 ja 2 3 kohdassa tarkoitettua perheenjäsentä, sisarusta tai sukulaista ole, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa ilman huoltajaa oleva alaikäinen on jättänyt ð ensimmäisen kerran ï kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa, edellyttäen että tämä on Ö jollei voida osoittaa, että tämä ei ole Õ alaikäisen edun mukaista.

56. Siirretään komissiolle valta antaa 45 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja: ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten, sisarusten tai sukulaisten tunnistaminen; perusteet todistettujen perhesiteiden olemassaolon toteamista varten; perusteet, joilla arvioidaan sukulaisen valmiuksia huolehtia ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, myös silloin, kun ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenet, sisarukset tai sukulaiset oleskelevat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Käyttäessään valtaansa antaa delegoituja säädöksiä komissio ei ylitä sitä, mikä on 6 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mukaisesti lapsen edun mukaista.

67. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden kuulemista ja niiden välistä tietojenvaihtoa varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 11 artikla

Kansainvälistä suojelua saavat perheenjäsenet

Jos hakijalla on perheenjäsen, jonka on sallittu oleskella jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua saavana henkilönä, ja riippumatta siitä, oliko perhe ollut olemassa jo lähtömaassa, tämä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, mikäli asianomaiset henkilöt ilmoittavat kirjallisesti sitä haluavansa.

10 12 artikla

Kansainvälistä suojelua hakevat perheenjäsenet

Jos hakijalla on jossakin jäsenvaltiossa perheenjäsen, jonka kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta ei ensimmäisessä käsittelyssä ole vielä tehty itse asian osalta päätöstä tuossa jäsenvaltiossa, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, mikäli asianomaiset henkilöt ilmoittavat kirjallisesti sitä haluavansa.

11 13 artikla

Perhemenettely

Jos useat perheenjäsenet ja/tai alaikäiset naimattomat sisarukset jättävät kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset samassa jäsenvaltiossa samanaikaisesti tai niin läheisinä ajankohtina, että hakemusten käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskeva menettely voidaan toteuttaa samanaikaisesti, ja jos tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden soveltaminen johtaisi siihen, että heidät erotettaisiin toisistaan, hakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään seuraavien säännösten perusteella:

a) kaikkien perheenjäsenten ja/tai alaikäisten naimattomien sisarusten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, joka vastuun määräytymisperusteiden mukaan on velvollinen ottamaan vastaan suurimman määrän heistä;

b) muussa tapauksessa käsittelystä on vastuussa jäsenvaltio, joka määräytymisperusteiden mukaan on vastuussa sen hakemuksen käsittelystä, jonka on jättänyt heistä vanhin.

12 14 artikla

Oleskelulupien tai viisumien myöntäminen

1. Jos hakijalla on voimassa oleva oleskelulupa, ð joka on voimassa tai jonka voimassaolo on päättynyt vähemmän kuin kaksi vuotta ennen ensimmäisen hakemuksen jättämistä, ï luvan myöntänyt jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

2. Jos hakijalla on voimassa oleva viisumi, ð joka on voimassa tai jonka voimassaolo on päättynyt vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen ensimmäisen hakemuksen jättämistä, ï viisumin myöntänyt jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, paitsi jos viisumi on myönnetty toisen jäsenvaltion puolesta yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 29 8 artiklassa säädetyn edustusjärjestelmän nojalla. Edustettu jäsenvaltio on tällöin vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

3. Jos hakijalla on hallussaan useampia eri jäsenvaltioiden myöntämiä voimassa olevia oleskelulupia tai viisumeja, jäsenvaltiot ovat vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä seuraavassa järjestyksessä:

a) jäsenvaltio, joka on myöntänyt pisimpään oleskeluun oikeuttavan oleskeluluvan, tai jos lupien voimassaoloajat ovat samat, se jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä;

b) jäsenvaltio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä, jos viisumit ovat samantyyppisiä;

c) jos viisumit ovat erilaisia, jäsenvaltio, joka on myöntänyt pisimpään voimassa olevan viisumin, tai jos viisumien voimassaoloajat ovat samat, jäsenvaltio, joka on myöntänyt viisumin, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä.

4. Jos hakijalla on vain yksi tai useampi oleskelulupa, jonka voimassaolo on päättynyt alle kaksi vuotta aiemmin, tai yksi tai useampi viisumi, jonka voimassaolo on päättynyt alle kuusi kuukautta aiemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle, 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan, kunnes hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta.

Jos hakijalla on yksi tai useampi oleskelulupa, jonka voimassaolo on päättynyt yli kaksi vuotta aiemmin, tai yksi tai useampi viisumi, jonka voimassaolo on päättynyt yli kuusi kuukautta aiemmin, ja jokin kyseisistä asiakirjoista on oikeuttanut hänet saapumaan jonkin jäsenvaltion alueelle, ja jollei hän ole poistunut jäsenvaltioiden alueelta, se jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty, on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

54. Se seikka, että oleskelulupa tai viisumi on myönnetty keksityn tai väärän henkilöllisyyden tai väärien, väärennettyjen tai mitättömien asiakirjojen perusteella, ei estä kohdistamasta vastuuta hakemuksen käsittelystä sille jäsenvaltiolle, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin. Jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin, ei kuitenkaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos se voi osoittaa, että petollinen menettely on tapahtunut oleskeluluvan tai viisumin myöntämisen jälkeen.

13 15 artikla

Maahantulo ja/tai oleskelu

1. Jos tämän asetuksen 22 25 artiklan 3 4 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden, myös asetuksessa [ehdotus asetukseksi asetuksen (EU) N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] (EU) N:o 603/2013 tarkoitettujen tietojen, perusteella voidaan todeta, että hakija on ylittänyt jäsenvaltion rajan luvattomasti maitse, meritse tai lentoteitse kolmannesta maasta käsin, on kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa se jäsenvaltio, johon hän on tällä tavoin tullut. Tämä vastuu päättyy 12 kuukauden kuluttua päivästä, jona luvaton rajan ylittäminen tapahtui.

2. Jos jäsenvaltion ei ollenkaan tai ei enää voida katsoa olevan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vastuussa ja jos 22 artiklan 3 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden perusteella voidaan todeta, että hakija, joka on tullut jäsenvaltioiden alueelle luvattomasti tai jonka tuloon liittyviä olosuhteita ei voida selvittää, on ennen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämistä oleskellut yhtäjaksoisesti vähintään viiden kuukauden ajan jossakin jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

Jos hakija on asunut vähintään viiden kuukauden jaksoja useissa jäsenvaltioissa, se jäsenvaltio, jossa hän on viimeksi asunut, on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

14 16 artikla

Viisumivapaa maahantulo

1. Jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö saapuu sellaisen jäsenvaltion alueelle, jossa häntä koskeva viisumipakko on poistettu, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelystä.

2. Edellä 1 kohdassa esitettyä periaatetta ei sovelleta, jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö jättää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jossakin toisessa jäsenvaltiossa, jossa häntä koskeva viisumipakko on myös poistettu. Tällöin tämä toinen jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

15 17 artikla

Hakemuksen tekeminen lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella

Jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö tekee kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jäsenvaltion lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

IV LUKU

RIIPPUVUUSSUHTEESSA OLEVAT HENKILÖT JA HARKINTAVALTALAUSEKKEET

16 18 artikla

Riippuvuussuhteessa olevat henkilöt

1. Kun hakija on raskauden, vastasyntyneen lapsen, vakavan sairauden, vakavan vammaisuuden tai korkean ikänsä vuoksi riippuvainen jossakin jäsenvaltiossa oleskeluluvalla oleskelevan lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa avusta tai kun hakijan jossakin jäsenvaltiossa oleskeluluvalla oleskeleva lapsi, sisarus tai vanhempi on riippuvainen hakijan avusta, jäsenvaltioiden on yleensä pidettävä hakija yhdessä kyseisen lapsen, sisaruksen tai vanhemman kanssa tai saatettava heidät yhteen edellyttäen, että perhesiteet olivat olemassa jo lähtömaassa ja että kyseinen lapsi, sisarus tai vanhempi taikka hakija kykenee huolehtimaan riippuvuussuhteessa olevasta henkilöstä ja että asianomaiset henkilöt ilmoittavat kirjallisesti sitä haluavansa.

2. Kun 1 kohdassa tarkoitettu lapsi, sisarus tai vanhempi oleskelee oleskeluluvalla muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hakija oleskelee, on hakemuksen käsittelystä vastuussa se jäsenvaltio, jossa lapsi, sisarus tai vanhempi oleskelee oleskeluluvalla, paitsi jos hakijan terveydentila estää häntä huomattavan pitkään matkustamasta kyseiseen jäsenvaltioon. Tällaisessa tilanteessa hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa hakija oleskelee. Kyseinen jäsenvaltio ei ole velvollinen tuomaan hakijan lasta, sisarusta tai vanhempaa alueelleen.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 45 57 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja: seikat, jotka on otettava huomioon arvioitaessa riippuvuussuhdetta; perusteet todistettujen perhesiteiden olemassaolon toteamiseksi; perusteet, joilla arvioidaan asianomaisen henkilön valmiuksia huolehtia riippuvuussuhteessa olevasta henkilöstä; ja seikat, jotka on otettava huomioon arvioitaessa huomattavan pitkään kestävää matkustuskyvyttömyyttä.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden kuulemista ja niiden välistä tietojenvaihtoa varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

17 19 artikla

Harkintavaltalausekkeet

1. Edellä olevasta 3 artiklan 1 kohdasta poiketen ð , ja vain niin kauan kuin hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaa jäsenvaltiota ei ole määritetty, ï kukin jäsenvaltio voi päättää käsitellä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön siellä jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksenð , joka perustuu 2 artiklan g kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jääviin sukulaisiin liittyviin perhesyihin, ï siinäkin tapauksessa, ettei se tässä asetuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan ole vastuussa hakemuksen käsittelystä.

Jäsenvaltiosta, joka päättää käsitellä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tämän kohdan nojalla, tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, ja sen on otettava vastatakseen kaikista tähän vastuuseen liittyvistä velvollisuuksista. Sen on asetuksen (EY) N:o 1560/2003 18 artiklalla perustetun sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä tarvittaessa ilmoitettava tästä hakemuksen käsittelystä aiemmin vastuussa olleelle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltiolle, joka toteuttaa menettelyä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, tai jäsenvaltiolle, jolle on esitetty hakijaa koskeva vastaanotto- tai takaisinottopyyntö.

Jäsenvaltion, josta tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio tämän kohdan nojalla, on viipymättä ilmoitettava siitä Eurodac-järjestelmässä asetuksen [ehdotus asetukseksi asetuksen (EU) N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] (EU) N:o 603/2013 mukaisesti lisäämällä päivämäärä, jolloin päätös hakemuksen käsittelystä tehtiin.

2. Jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty ja joka toteuttaa menettelyn hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, tai hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi milloin tahansa ennen ð hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ï ensimmäisessä käsittelyssä itse asian osalta tehtävää päätöstä pyytää toista jäsenvaltiota vastaanottamaan hakijan, jotta omaiset voidaan saattaa yhteen, vaikka tämä toinen erityisesti perhesyihin tai kulttuurisiin näkökohtiin perustuvista humanitaarisista syistä jäsenvaltio ei olisi 8–11 10–13 ja 16 18 artiklassa säädettyjen perusteiden nojalla vastuussa hakemuksen käsittelystä. Henkilöiden, joita asia koskee, on ilmaistava suostumuksensa kirjallisesti.

Pyynnön esittävän jäsenvaltion on mainittava vastaanottopyynnössä kaikki hallussaan olevat tiedot, joiden perusteella vastaanottopyynnön saanut jäsenvaltio voi arvioida tilannetta.

Vastaanottopyynnön saaneen jäsenvaltion on suoritettava tarvittavat tarkistukset selvittääkseen, liittyykö tapaukseen edellä mainittuja humanitaarisia syitä, ja vastattava vastaanottopyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta asetuksen (EY) N:o 1560/2003 18 artiklalla perustetun sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä. Pyyntöön annettuava kielteinen vastaus on perusteltava.

Jos vastaanottopyynnön saanut jäsenvaltio suostuu pyyntöön, vastuu hakemuksen käsittelystä siirtyy tälle jäsenvaltiolle.

V LUKU

Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion velvollisuudet

18 20 artikla

Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion velvollisuudet

1. Jäsenvaltio, joka on tämän asetuksen perusteella vastuussa hakemuksen käsittelystä, on velvollinen:

a) ottamaan 21 24, 22 25 ja 29 30 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti vastaan hakijan, joka on jättänyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa;

b) ottamaan 23 26, 24, 25 ja 29 30 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin hakijan, jonka hakemusta käsitellään ja joka on jättänyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai joka oleskelee ilman oleskelulupaa toisessa jäsenvaltiossa;

c) ottamaan 23 26, 24, 25 ja 29 30 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön, joka on käsittelyn kuluessa peruuttanut hakemuksensa ja jättänyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai joka oleskelee toisessa jäsenvaltiossa ilman oleskelulupaa;

d) ottamaan 23 26, 24, 25 ja 29 30 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön, jonka hakemus on hylätty ja joka on jättänyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai joka oleskelee ilman oleskelulupaa toisessa jäsenvaltiossa.;

ò uusi

e) ottamaan 26 ja 30 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti takaisin kansainvälistä suojelua saavan henkilön, joka on jättänyt hakemuksen suojeluaseman myöntäneessä muussa kuin hakemuksen käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa, tai joka oleskelee ilman oleskelulupaa suojeluaseman myöntäneessä muussa kuin hakemuksen käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa.

2. Jäsenvaltion, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, on 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa käsiteltävä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tai saatettava päätökseen sen käsittely.

3. Jäsenvaltion, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, on 1 kohdan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa käsiteltävä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tai saatettava päätökseen sen käsittely direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä.

4. Jäsenvaltion, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, on 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa käsiteltävä mahdolliset lisäselvitykset tai hakijan tekemä uusi hakemus direktiivin 2013/32/EU mukaisina uusintahakemuksina.

5. Hakemuksen hylkäämistä koskevaan päätökseen, jonka on 1 kohdan d alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa tehnyt hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, ei enää sovelleta direktiivin 2013/32/EU V luvussa säädettyjä oikeussuojakeinoja.

6. Jos jäsenvaltio myöntää hakijalle oleskeluluvan, 1 kohdassa tarkoitetut velvollisuudet siirtyvät tälle jäsenvaltiolle.

7. Jäsenvaltion, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, on ilmoitettava 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa sähköisessä tiedostossa, että se on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

2. Jäsenvaltion, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, on 1 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa käsiteltävä hakijan jättämä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tai saatettava päätökseen sen käsittely.

Jos hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio oli 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa lopettanut hakemuksen käsittelyn siksi, että hakija oli peruuttanut sen ennen ensimmäisessä käsittelyssä itse asian osalta tehtävää päätöstä, kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että hakijalla on oikeus pyytää, että hänen hakemuksensa käsittely saatetaan päätökseen tai että hän voi jättää uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, jota ei kohdella direktiivissä 2013/32/EU tarkoitettuna myöhempänä hakemuksena. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakemuksen käsittely saatetaan päätökseen.

Jos hakemus on 1 kohdan d alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa hylätty ainoastaan ensimmäisessä käsittelyssä, hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että asianomaisella henkilöllä on tai on ollut mahdollisuus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon direktiivin 2013/32/EU 46 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Vastuun lakkaaminen

1. Jos jäsenvaltio myöntää hakijalle oleskeluluvan, 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet siirtyvät tälle jäsenvaltiolle.

2. Edellä 18 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet lakkaavat, jos hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi silloin, kun sitä pyydetään ottamaan vastaan tai takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitettu henkilö, osoittaa, että asianomainen henkilö on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmen kuukauden ajaksi, jollei hänellä ole hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion myöntämää voimassa olevaa oleskelulupaa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun poissaolojakson jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

3. Edellä 18 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa yksilöidyt velvollisuudet lakkaavat olemasta voimassa, kun hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi silloin, kun sitä pyydetään ottamaan takaisin hakija tai muu 18 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitettu henkilö, osoittaa, että asianomainen henkilö on poistunut jäsenvaltioiden alueelta hakemuksen peruuttamisen tai hylkäämisen jälkeen tehdyn tehdyn palauttamispäätöksen tai annetun maastapoistamismääräyksen nojalla.

Toimeenpannun maastapoistamisen jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

VI LUKU

VASTAANOTTO- JA TAKAISINOTTOMENETTELYT

I JAKSO

Menettelyn aloittaminen

20 21 artikla

Menettelyn aloittaminen

1. Menettely hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi alkaa heti, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on ensimmäisen kerran jätetty johonkin jäsenvaltioonð , edellyttäen, että jäsenvaltio, jossa ensimmäinen hakemus on tehty, ei jo ole hakemuksen käsittelystä vastuussa 3 artiklan 4 tai 5 kohdan nojalla. ï .

2. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus katsotaan jätetyksi, kun asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet hakijan esittämän hakemuksen tai viranomaisten suorittaman hakemuksen kirjaamisen. Jos hakemusta ei ole tehty kirjallisesti, on aikeesta ilmoittamisen ja hakemuksen kirjaamisen välisen ajan oltava mahdollisimman lyhyt.

3. Jos hakijan mukana on alaikäinen, joka täyttää perheenjäsenen määritelmän vaatimukset, alaikäisen tilannetta ei tätä asetusta sovellettaessa saa käsitellä erillään hänen perheenjäsenensä tilanteesta, vaan se kuuluu kyseisen perheenjäsenen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion vastuulle myös siinä tapauksessa, että alaikäinen ei itse ole hakija, edellyttäen että se on alaikäisen edun mukaista. Samoin on kohdeltava lapsia, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun hakija on saapunut jäsenvaltioiden alueelle, ilman että on tarpeen aloittaa uutta menettelyä lasten vastaanottamiseksi.

4. Jos jäsenvaltion alueella oleskeleva hakija jättää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, on sen jäsenvaltion, jonka alueella hakija oleskelee, määritettävä, mikä jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Hakemuksen vastaanottaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta jäsenvaltiolle, jossa hakija oleskelee, ja viimeksi mainittua jäsenvaltiota on sen jälkeen tätä asetusta sovellettaessa pidettävä jäsenvaltiona, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty.

Hakijalle on ilmoitettava kirjallisesti siitä, että määrittämisestä vastaava jäsenvaltio on vaihtunut, ja päivämäärä, jona tämä vaihdos on tapahtunut.

5. Jotta hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskeva menettely voidaan saattaa päätökseen, on jJäsenvaltion, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on ensin jätetty, on otettava 23 26, 24, 25 ja 29 30 artiklassa säädetyin edellytyksin takaisin hakija, joka oleskelee toisessa jäsenvaltiossa ilman oleskelulupaa tai joka on siellä tehnyt uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sen jälkeen, kun hän on ensin peruuttanut toisessa jäsenvaltiossa tekemänsä ensimmäisen hakemuksen sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä koskevan menettelyn kuluessa.

Tämä velvollisuus lakkaa, kun jäsenvaltio, jota on pyydetty saattamaan päätökseen menettely hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, toteaa, että hakija on tällä välin poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai on saanut oleskeluluvan toiselta jäsenvaltiolta.

Toisessa alakohdassa tarkoitetun poissaolon jälkeen jätettyä hakemusta pidetään uutena hakemuksena, jonka osalta aloitetaan uusi menettely sen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi.

ò uusi

II JAKSO

Hakemuksen rekisteröinti ja seuranta

22 artikla

Rekisteröinti

1. Jäsenvaltion, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty, on tallennettava 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun automaattiseen järjestelmään asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa

a) tieto siitä, että tällainen hakemus on jätetty;

b) tarvittaessa linkit yhdessä matkustavien perheenjäsenten tai sukulaisten hakemuksiin;

c) asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] 12 artiklan i alakohdassa tarkoitettu viitenumero.

2. Kun 44 artiklassa tarkoitettuun automaattiseen järjestelmään tallennetaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, järjestelmä rekisteröi jokaisen hakemuksen yksilöivällä numerolla, luo sille sähköisen tiedoston ja välittää yksilöivän hakemusnumeron jäsenvaltiolle, jossa hakemus on jätetty.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan unionin turvapaikkavirastolle viikoittain tiedot tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen kolmansien maiden kansalaisten määrästä. Turvapaikkaviraston on vahvistettava nämä tiedot ja tallennettava ne automaattiseen järjestelmään.

4. Jos Eurodacista saatu osuma osoittaa, että hakija on jättänyt aiemmin kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ennen poistumistaan tai poistamistaan jäsenvaltioiden alueelta, jäsenvaltion, jossa uusi hakemus on jätetty, on ilmoitettava myös, mikä jäsenvaltio oli vastuussa aiemman hakemuksen käsittelystä.

5. Jäsenvaltion, jossa hakemus on jätetty, on tehtävä hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) asetuksen (EY) N:o 767/2008 21 artiklan mukaisesti. Jos viisumitietojärjestelmän osuma osoittaa, että hakijalla on viisumi, joka on voimassa tai jonka voimassaolo on päättynyt vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen ensimmäisen hakemuksen jättämistä, jäsenvaltion on ilmoitettava viisumihakemuksen numero, minkä jäsenvaltion viranomaiset myönsivät viisumin tai jatkoivat sen voimassaoloa, ja myönnettiinkö viisumi toisen jäsenvaltion puolesta.

23 artikla

Automaattisesta järjestelmästä saatavat tiedot

1. Jäljempänä 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä näyttää tosiaikaisesti

a)    unionissa jätettyjen hakemusten kokonaismäärän;

b)    kussakin jäsenvaltiossa jätettyjen hakemusten tosiasiallisen määrän;

c)    kuhunkin jäsenvaltioon uudelleensijoitettujen kolmansien maiden kansalaisten määrän;

d)    kullakin jäsenvaltiolla hakemusten käsittelystä vastuussa olevana jäsenvaltiona käsiteltävänä olevien hakemusten tosiasiallisen määrän;

e)    kunkin jäsenvaltion 35 artiklassa tarkoitettuun viiteperusteeseen perustuvan osuuden.

2. Edellä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen tiedostoon tallennetaan ainoastaan seuraavat tiedot:

a)    22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yksilöivä hakemusnumero;

b)    linkit 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitettuihin hakemuksiin;

c)    asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] 12 artiklan i alakohdassa tarkoitettu viitenumero;

d)    40 artiklan nojalla suoritetun turvallisuustarkistuksen perusteella annetun varoituksen olemassaolo;

e)    hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio;

f)    jos järjestelmä osoittaa 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että sama hakija on jättänyt kansainvälistä suojelua koskevan aiemman hakemuksen, kyseisen aiemman hakemuksen käsittelystä vastuussa ollut jäsenvaltio;

g)    jos järjestelmä osoittaa 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että hakijalle on myönnetty viisumi, jäsenvaltio, jossa viisumi myönnettiin tai sen voimassaoloa jatkettiin tai jonka puolesta viisumi myönnettiin, sekä viisumihakemuksen numero;

h)    kun sovelletaan VII luvun mukaista jakomekanismia, 36 artiklan 4 kohdassa ja 39 artiklan h alakohdassa tarkoitetut tiedot.

3. Kun hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio on antanut 20 artiklan 7 kohdan tai 22 artiklan 3 kohdan mukaisia tietoja, 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä sisällyttää asianomaisen hakemuksen ja asianomaisen tosiasiallisesti uudelleensijoitetun kolmannen maan kansalaisen kyseisen jäsenvaltion osuuteen.

4. Sähköiset tiedostot poistetaan automaattisesti asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] 17 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määräajan päätyttyä.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

II III JAKSO

Vastaanottopyyntöjä koskevat menettelyt

21 24 artikla

Vastaanottopyynnön esittäminen

1. Jos jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty, katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, se voi ð sen on ï mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa 20 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta hakemuksen jättämispäivästä pyytää ð pyydettävä ï tätä toista jäsenvaltiota ottamaan hakijan vastaan.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] (EU) N:o 603/2013 13 artiklan nojalla tallennettuihin tietoihin saadaan Eurodac-osuma ð tai jos asetuksen (EU) N:o 767/2008 21 artiklan 2 kohdan nojalla tallennettuihin viisumitietojärjestelmän tietoihin saadaan osuma ï, pyyntö on lähetettävä kahden kuukauden ð viikon ï kuluessa kyseisen asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesta osuman saamisesta.

Jollei hakijan vastaanottoa koskevaa pyyntöä ole tehty ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetyn ajan kuluessa, vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa hakemus on jätetty.

2. Vastaanottoa pyytänyt jäsenvaltio voi pyytää kiireellistä vastausta, jos kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty maahantulo- tai oleskeluluvan epäämisen, luvattomasta oleskelusta johtuvan pidätyksen tai maastapoistamistoimenpiteestä ilmoittamisen tai sen toteuttamisen jälkeen.

Pyynnössä on esitettävä syyt siihen, miksi kiireellinen vastaus on tarpeen, ja aika, jonka kuluessa vastausta pyydetään. Tämän ajan on oltava vähintään yksi viikko.

32. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltion on tehtävä toiselle jäsenvaltiolle vastaanottoa koskeva pyyntö vakiolomakkeella, jonka mukaan on liitettävä 22 25 artiklan 3 4 kohdassa mainittujen kahden luettelon mukaiset todisteet tai aihetodisteet ja/tai asiaa koskevat hakijan antamat tiedot, joiden perusteella sen jäsenvaltion viranomaiset, jolle pyyntö on esitetty, voivat tarkistaa, onko kyseinen jäsenvaltio tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset vastaanottopyyntöjen laatimiselle ja esittämiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

22 25 artikla

Vastaanottopyyntöön vastaaminen

1. Pyynnön saanut jäsenvaltio suorittaa tarvittavat tarkistukset, ja sen on tehtävä päätös hakijan vastaanottoa koskevan pyynnön johdosta kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

ò uusi

2. Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] 13 artiklan nojalla tallennettuihin tietoihin saadaan Eurodac-osuma tai jos asetuksen (EU) N:o 767/2008 21 artiklan 2 kohdan nojalla tallennettuihin viisumitietojärjestelmän tietoihin saadaan osuma, vastaanottopyynnön saaneen jäsenvaltion on tehtävä päätös pyynnön johdosta kahden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

23. Menettelyssä, jossa hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään, käytetään todisteita ja aihetodisteita.

34. Komissio laatii täytäntöönpanosäädöksillä kaksi luetteloa, joissa ilmoitetaan asiaan vaikuttavat todisteet ja aihetodisteet tämän kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti, ja tarkastelee näitä luetteloita määräajoin uudelleen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

a) Todisteet:

i) tällä tarkoitetaan muodollisia todisteita, joiden perusteella tämän asetuksen mukainen vastuu määräytyy, jollei niitä kumota vastakkaisella näytöllä;

ii) jäsenvaltioiden on toimitettava 44 56 artiklassa säädetylle komitealle eri tyyppisten hallinnollisten asiakirjojen malleja muodollisia todisteita koskevassa luettelossa esitetyn luokituksen mukaisesti;

b) Aihetodisteet:

i) tällä tarkoitetaan aihetodisteita, jotka, vaikka ne ovat kumottavissa, voivat todistusvoimansa mukaisesti olla tietyissä tapauksissa riittäviä;

ii) niiden todistusvoimaa suhteessa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä koskevaan vastuuseen harkitaan tapauskohtaisesti.

45. Todisteita ei olisi vaadittava enempää kuin tämän asetuksen asianmukainen soveltaminen edellyttää.

56. Jollei muodollista näyttöä ole, vastaanottopyynnön saaneen jäsenvaltion on tunnustettava olevansa vastuussa hakemuksen käsittelystä, jos aihetodisteet ovat keskenään yhdenmukaisia, todennettavia ja riittävän yksityiskohtaisia vastuun määrittämiseksi.

6. Jos vastaanottopyynnön esittävä jäsenvaltio vetoaa asian kiireellisyyteen 21 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, pyynnön saaneen jäsenvaltion on tehtävä parhaansa noudattaakseen pyydettyä määräaikaa. Poikkeustapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että hakijan vastaanottoa koskevan pyynnön tutkiminen on erityisen ongelmallista, pyynnön saanut jäsenvaltio voi vastata pyydetyn määräajan jälkeen, mutta joka tapauksessa yhden kuukauden kuluessa. Tällöin pyynnön saaneen jäsenvaltion on alun perin pyydetyn määräajan kuluessa ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle päätöksestään lykätä vastauksen antamista.

7. Jollei vastausta anneta ð vastaanottopyynnön saanut jäsenvaltio vastusta pyyntöä ï 1 kohdassa mainitun kahden kuukauden määräajan kuluessa ja 6 kohdassa mainitun yhden kuukauden määräajan kuluessa ð vastauksessa, jossa esitetään perustellut syyt pyynnön vastustamiselle, tai tarvittaessa 2 kohdassa mainitun kahden viikon määräajan kuluessa ï, vastaanottopyyntö katsotaan hyväksytyksi, ja tämä tuo mukanaan velvoitteen ottaa henkilö vastaan, mihin kuuluu velvoite huolehtia asianmukaisista järjestelyistä saavuttaessa maahan.

III IV JAKSO

TakaisinottopyyntöjäÖ ilmoituksia Õ koskevat järjestelyt

23 26 artikla

TakaisinottoÖ ilmoituksen Õ esittäminen, kun pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa on jätetty uusi hakemus

1. Jos jäsenvaltio, jossa Edellä 18 20 artiklan 1 kohdan b, c, tai d ð tai e ï alakohdassa Ö tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltion, jossa henkilö oleskelee, Õ 18 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu henkilö on jättänyt uuden kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa 20 artiklan 5 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdan mukaisesti, se voi pyytää tuota toista jäsenvaltiota ottamaan kyseisen henkilön takaisin ð on tehtävä takaisinottoilmoitus viimeistään kahden viikon kuluttua Eurodac-osuman saamisesta, ja siirrettävä kyseinen henkilö hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioonï.

2. Takaisinottopyyntö on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa asetuksen (EU) N:o 603/2013 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun Eurodac-osuman saamisesta.

Jos takaisinottopyyntö perustuu muihin todisteisiin kuin Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, se on lähetettävä takaisinottopyynnön saavalle jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispäivästä.

3. Jos takaisinottopyyntöä ei tehdä 2 kohdassa säädetyssä määräajassa, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä on vastuussa jäsenvaltio, jossa uusi hakemus on jätetty.

42. Takaisinottopyyntöð ilmoitus ï on tehtävä vakiolomakkeella, johon on liitettävä 22 25 artiklan 3 4 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa kuvatut todisteet tai aihetodisteet ja/tai asianomaisen henkilön antamat asiaan liittyvät tiedot, joiden perusteella sen jäsenvaltion viranomaiset, jolle pyyntö on esitetty, voivat tarkistaa, onko kyseinen jäsenvaltio tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä.

ò uusi

3. Jäsenvaltion, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, on välittömästi vahvistettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle, että se on vastaanottanut ilmoituksen.

ê 604/2013

ð uusi

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset takaisinottopyyntöjenð ilmoitusten ï laatimiselle ja esittämiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

24 artikla

Takaisinottopyynnön esittäminen, kun pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa ei ole jätetty uutta hakemusta

1. Jos jäsenvaltio, jonka alueella 18 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu henkilö oleskelee ilman oleskelulupaa ja jossa ei ole jätetty kansainvälistä suojelua koskevaa uutta hakemusta, katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä 20 artiklan 5 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdan mukaisesti, se voi pyytää kyseistä toista jäsenvaltiota ottamaan kyseisen henkilön takaisin.

2. Poiketen siitä, mitä jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 30  6 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio, jonka alueella henkilö oleskelee ilman oleskelulupaa, päättää tehdä Eurodac-järjestelmässä haun asetuksen (EU) N:o 603/2013 17 artiklan mukaisesti, pyyntö ottaa takaisin tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettu henkilö tai sen 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö, jonka kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta ei ole tehty lopullista hylkäävää päätöstä, on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa Eurodac-osuman saamisesta asetuksen (EU) N:o 603/2013 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Jos takaisinottopyyntö perustuu muihin todisteisiin kuin Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, se on lähetettävä takaisinottopyynnön saavalle jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona pyynnön esittävä jäsenvaltio on tullut tietoiseksi siitä, että jokin toinen jäsenvaltio saattaa olla vastuussa asianomaisesta henkilöstä.

3. Jos takaisinottopyyntöä ei tehdä 2 kohdassa säädetyssä määräajassa, jäsenvaltion, jonka alueella asianomainen henkilö oleskelee ilman oleskelulupaa, on annettava tälle henkilölle mahdollisuus jättää uusi hakemus.

4. Jos tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu henkilö, jonka kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta on tehty lopullinen hylkäävä päätös yhdessä jäsenvaltiossa, oleskelee toisen jäsenvaltion alueella ilman oleskelulupaa, viimeksi mainittu jäsenvaltio voi joko pyytää ensin mainittua jäsenvaltiota ottamaan takaisin asianomainen henkilö tai toteuttaa direktiivin 2008/115/EY mukaisen palautusmenettelyn.

Kun jälkimmäinen jäsenvaltio päättää pyytää ensin mainittua jäsenvaltiota ottamaan takaisin asianomaisen henkilön, direktiivissä 2008/115/EY vahvistettuja sääntöjä ei sovelleta.

5. Pyyntö ottaa 18 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu henkilö takaisin on esitettävä vakiolomakkeella, johon on liitettävä 22 artiklan 3 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa kuvatut todisteet tai aihetodisteet ja/tai henkilön antamat asiaan liittyvät tiedot, joiden perusteella sen jäsenvaltion viranomaiset, jolle pyyntö on esitetty, voivat tarkistaa, onko kyseinen jäsenvaltio tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä.

Komissio laatii täytäntöönpanosäädöksillä kaksi luetteloa, joissa ilmoitetaan asiaan vaikuttavat todisteet ja aihetodisteet 22 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti, ja tarkastelee näitä luetteloita määräajoin uudelleen sekä hyväksyy yhdenmukaiset edellytykset takaisinottopyyntöjen laatimiselle ja esittämiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Takaisinottopyyntöön vastaaminen

1. Jäsenvaltion, jolta takaisinottoa on pyydetty, on suoritettava tarvittavat tarkistukset ja tehtävä päätös asianomaisen henkilön takaisinottoa koskevasta pyynnöstä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Jos pyyntö perustuu Eurodac-järjestelmästä saatuihin tietoihin, tämä määräaika rajoitetaan kahteen viikkoon.

2. Jollei vastausta anneta 1 kohdassa mainitussa kuukauden tai kahden viikon määräajassa, pyyntö katsotaan hyväksytyksi, ja tämä tuo mukanaan velvoitteen ottaa asianomainen henkilö takaisin, mihin kuuluu velvoite huolehtia asianmukaisista järjestelyistä saavuttaessa maahan.

IVV JAKSO

Menettelylliset takeet

26 27 artikla

Siirtopäätöksestä ilmoittaminen

1. Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio suostuu ottamaan vastaan tai takaisin hakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitetun henkilön, on pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoitettava asianomaiselle henkilölle ð viipymättä ilmoitettava hakijalle kirjallisesti ï päätöksestä siirtää hänet hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon ja tarvittaessa päätöksestä olla käsittelemättä hänen kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan.

ò uusi

2. Jos hakija tai muu 20 artiklan 1 kohdan c, d tai e alakohdassa tarkoitettu henkilö otetaan takaisin, jäsenvaltion, jossa asianomainen henkilö oleskelee, on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava hänelle kirjallisesti päätöksestä siirtää hänet hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

3. Jos asianomaista henkilöä edustaa oikeudellinen tai muu neuvonantaja, jäsenvaltiot voivat päättää antaa päätöksen tiedoksi kyseiselle oikeudelliselle tai muulle neuvonantajalle asianomaisen henkilön sijaan ja tarvittaessa ilmoittaa päätöksestä asianomaiselle henkilölle.

24. Edellä 1 ð ja 2 ï kohdassa tarkoitetussa päätöksessä on myös oltava tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, mukaan lukien oikeus hakea tarvittaessa lykkäävää vaikutusta, ja, tällaisten oikeussuojakeinojen käyttöön sovellettavista määräajoista ja siirron toteuttamista koskevista määräajoista sekä tarvittaessa maininta paikasta, jossa, ja ajankohdasta, jolloin asianomaisen henkilön on ilmoittauduttava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa, jos hän siirtyy sinne omin neuvoin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot henkilöistä tai yksiköistä, jotka voivat antaa oikeudellista apua asianomaiselle henkilölle, ilmoitetaan hänelle yhdessä 1 ð ja 2 ï kohdassa tarkoitetun päätöksen kanssa, ellei niitä ole jo ilmoitettu.

35. Kun oikeudellinen tai muu neuvonantaja ei avusta tai edusta asianomaista henkilöä, jäsenvaltioiden on ilmoitettava hänelle päätöksen tärkeimmät tiedot, joiden on aina sisällettävä tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja niiden käyttöön sovellettavista määräajoista kielellä, jota asianomainen henkilö ymmärtää tai jota hänen kohtuudella voidaan olettaa ymmärtävän.

27 28 artikla

Oikeussuojakeinot

1. Hakijalla tai muulla 18 20 artiklan 1 kohdan c, tai d ð tai e ï alakohdassa tarkoitetulla henkilöllä on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin niin, että hänellä on mahdollisuus hakea muutosta siirtopäätökseen tai sen uudelleen käsittelyä tuomioistuimessa sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen osalta.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä kohtuullisesta ð siirtopäätöksen tiedoksiantamisesta alkavasta seitsemän päivän ï määräajasta, jonka aikana asianomainen henkilö voi käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 1 kohdan mukaisesti.

3. Siirtopäätöksiin kohdistuvien muutoksenhakuaun ja uudelleen käsittelyä koskevien hakemusten osalta jäsenvaltioiden on kansallisessa laissaan säädettävä, että ð tuomioistuimen on päätettävä 15 päivän kuluessa, onko muutoksenhaku tai uudelleen käsittely perusteltu. Siirtoja ei toteuteta, ennen kuin muutoksenhakua tai uudelleen käsittelyä koskeva päätös on annettu. ï

a) muutoksenhaku tai uudelleen käsittely antaa asianomaiselle henkilölle oikeuden jäädä asianomaiseen jäsenvaltioon, kunnes muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn tulos on selvillä; tai

b) siirto lykkääntyy automaattisesti tietyn kohtuullisen ajan, jonka kuluessa tuomioistuimen on päätettävä tarkasteltuaan asiaa perusteellisesti, onko muutoksenhaulla tai uudelleen käsittelyllä lykkäävä vaikutus; tai

c) asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus pyytää kohtuullisen ajan kuluessa tuomioistuinta lykkäämään siirtopäätöksen täytäntöönpanoa, kunnes hänen muutoksenhakunsa tai uudelleen käsittelyn tulos on selvillä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on tehokkaat oikeussuojakeinot, lykkäämällä siirtoa, kunnes päätös ensimmäisestä lykkäyspyynnöstä on tehty. Päätös siirtopäätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa siten, että lykkäyspyyntöä voidaan tarkastella perusteellisesti. Päätös siirtopäätöksen täytäntöönpanon lykkäämättä jättämisestä on perusteltava.

4. Jäsenvaltiot voivat säätää, että toimivaltaiset viranomaiset voivat viran puolesta lykätä siirtopäätöksen täytäntöönpanoa kunnes muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn tulos on selvillä.

4. Edellä 1 kohdassa säädettyjen oikeussuojakeinojen soveltamisala rajoitetaan koskemaan sen arvioimista, onko rikottu tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohtaa epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vaaran osalta tai 10–13 artiklaa tai 18 artiklaa.

5. Jos 1 kohdassa tarkoitettua siirtopäätöstä ei tehdä, jäsenvaltioiden on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot muutoksen hakemiseksi tuomioistuimessa, kun hakija väittää, että hänen perheenjäsenensä tai, ilman huoltajaa olevan alaikäisen tapauksessa, hänen sukulaisensa oleskelee laillisesti toisessa kuin hänen kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan käsittelevässä jäsenvaltiossa, ja katsoo sillä perusteella, että asianomainen toinen jäsenvaltio on vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

56. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus oikeusapuun ja tarvittaessa kielelliseen apuun.

67. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeusapu myönnetään pyynnöstä maksutta, jos asianomaisella henkilöllä ei ole varaa maksaa siitä aiheutuvia kustannuksia. Jäsenvaltiot voivat säätää, että palkkioiden ja muiden kustannusten osalta hakijoiden kohtelu ei saa olla edullisempi kuin jäsenvaltioiden omille kansalaisilleen oikeusapuun liittyvissä asioissa yleensä myöntämä kohtelu.

Oikeusavun saantia mielivaltaisesti rajoittamatta jäsenvaltiot voivat säätää, että maksutonta oikeusapua ja oikeudellista edustajaa ei myönnetä, jos toimivaltaiset viranomaiset tai tuomioistuin katsovat, että muutoksenhaku tai uudelleen käsittely ei voi tosiasiallisesti johtaa asianomaisen henkilön kannalta myönteiseen lopputulokseen. Jos muu viranomainen kuin tuomioistuin tekee tämän kohdan nojalla päätöksen olla myöntämättä maksutonta oikeusapua tai oikeudellista edustajaa, jäsenvaltioiden on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot muutoksen hakemiseksi tähän päätökseen tuomioistuimessa. ð Jos päätös riitautetaan, näiden oikeussuojakeinojen on oltava olennainen osa 1 kohdassa tarkoitettuja oikeussuojakeinoja. ï

Jäsenvaltioiden on tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia noudattaessaan varmistettava, että oikeusavun ja oikeudellisen edustajan saantia ei mielivaltaisesti rajoiteta ja että hakijan oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ei estetä.

Oikeusapu käsittää ainakin tarvittavien menettelyä koskevien asiakirjojen laatimisen ja edustamisen tuomioistuimissa, ja se voidaan rajoittaa sellaisiin oikeudellisiin avustajiin tai neuvonantajiin, jotka on kansallisessa laissa erikseen nimetty toimimaan avustajina ja edustajina.

Oikeusavun saatavuutta koskevista menettelyistä säädetään kansallisessa laissa.

V VI JAKSO

Säilöönotto siirtämistä varten

28 29 artikla

Säilöönotto

1. Jäsenvaltiot eivät saa ottaa ketään säilöön pelkästään sen vuoksi, että häneen sovelletaan tässä asetuksessa säädettyä menettelyä.

2. Kun on olemassa huomattava pakenemisen vaara, jäsenvaltiot voivat ottaa asianomaisen henkilön säilöön tämän asetuksen mukaisten siirtomenettelyjen turvaamiseksi, kun säilöönotto tehdään yksilöllisen arvioinnin pohjalta, kun se on oikeasuhteinen eikä muita vähemmän pakottavia keinoja voida soveltaa tehokkaasti.

3. Säilöönoton on oltava mahdollisimman lyhytaikainen eikä se saa kestää pidempään kuin on kohtuudella välttämätöntä tarvittavien hallinnollisten menettelyjen toteuttamiseksi asianmukaista huolellisuutta noudattaen, kunnes tämän asetuksen nojalla toteuttava siirto toteutetaan.

Kun henkilö on otettu säilöön tämän artiklan nojalla, vastaanotto- tai takaisinottopyyntö ð tai takaisinottoilmoitus ï on esitettävä yhden kuukauden ð kahden viikon ï kuluessa hakemuksen jättämisestä. Tällöin ð Vastaanottopyynnön yhteydessä ï jäsenvaltion, joka toteuttaa tämän asetuksen mukaisen menettelyn, on pyydettävä kiireellinen vastaus. Tällainen vastaus on annettava kahden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Ellei ð vastaanotto ïpyyntöön vastata kahden viikon kuluessa, pyyntö katsotaan hyväksytyksi, ja tämä tuo mukanaan velvoitteen ottaa henkilön vastaan tai takaisin, mihin kuuluu velvoite huolehtia asianmukaisista järjestelyistä saavuttaessa maahan.

Kun henkilö on otettu säilöön tämän artiklan nojalla, hänet on siirrettävä pyynnön tai ilmoituksen esittäneestä jäsenvaltiosta hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon niin nopeasti kuin se on käytännössä mahdollista ja viimeistään kuuden ð neljän ï viikon kuluttua ð lopullisen siirtopäätöksen tekemisestä ï toinen jäsenvaltio on joko hiljaisesti tai nimenomaisesti hyväksynyt asianomaista henkilöä koskevan vastaanotto- tai takaisinottopyynnön tai kun muutoksenhaulla tai uudelleen käsittelyllä ei ole enää lykkäävää vaikutusta 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kun ð vastaanotto ïpyynnön ð tai takaisinottoilmoituksen ï esittänyt jäsenvaltio ei noudata vastaanotto- tai takaisinottopyynnön ð tai ilmoituksen ï esittämistä koskevia määräaikoja tai jos siirtoa ei toteuteta kolmannessa alakohdassa tarkoitetussa kuuden ð neljän ï viikon määräajassa, henkilöä ei saa enää pitää säilössä. Tällöin 21, 23, 24, 26 ja 29 30 artiklaa sovelletaan vastaavasti edelleen.

4. Jotta voidaan turvata siirtoa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon koskevat menettelyt, säilöönotto-olosuhteisiin ja säilöön otettuihin henkilöihin sovellettaviin takeisiin sovelletaan direktiivin 2013/33/EU 9, 10 ja 11 artiklaa.

VI VII JAKSO

Siirrot

29 30 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt ja määräajat

ò uusi

1. Määrittämisestä vastaavan jäsenvaltion, jonka 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vastaanottopyyntö on hyväksytty tai joka on tehnyt 20 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetun takaisinottoilmoituksen, on tehtävä siirtopäätös viimeistään viikon kuluttua pyynnön hyväksymisestä tai ilmoituksen tekemisestä ja siirrettävä hakija tai asianomainen henkilö hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

Hakijan tai muun 18 20 artiklan 1 kohdan c, tai d ð tai e ï alakohdassa tarkoitetun henkilön siirto pyynnön esittäneestä jäsenvaltiosta hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon tapahtuu pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen lain mukaisesti ja sen jälkeen kun asianomaiset jäsenvaltiot ovat päässeet asiasta yhteisymmärrykseen ja heti kun se on käytännössä mahdollista, kuitenkin viimeistään ð neljän viikon kuluttua lopullisen siirtopäätöksen tekemisestä ï kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen jäsenvaltio on suostunut pyyntöön ottaa asianomainen henkilö vastaan tai takaisin tai muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn johdosta annetun lopullisen päätöksen tekemisestä, jos sillä on lykkäävä vaikutus 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jos siirrot hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon toteutetaan valvottuna lähtönä tai saattajan kanssa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne toteutetaan inhimillisellä tavalla sekä perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.

Pyynnön esittänyt jäsenvaltio myöntää tarvittaessa hakijalle kulkuluvan. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kulkuluvan mallin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tapauksen mukaan joko asianomaisen henkilön turvallisesta perille saapumisesta tai siitä, ettei tämä ole ilmoittautunut viranomaisille annetussa määräajassa.

2. Jos siirtoa ei toteuteta kuuden kuukauden määräajan kuluessa, hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio vapautuu velvoitteestaan ottaa asianomainen henkilö vastaan tai takaisin, ja vastuu siirtyy pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle. Määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhteen vuoteen, jos siirtoa ei voida suorittaa asianomaisen henkilön vangitsemisen vuoksi, tai enintään kahdeksaantoista kuukauteen, jos asianomainen henkilö on paennut viranomaisia.

32. Jos henkilön siirtämisessä on tapahtunut virhe tai siirtopäätös on kumottu muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn perusteella siirron toteuttamisen jälkeen, siirron toteuttaneen jäsenvaltion on viipymättä otettava asianomainen henkilö takaisin.

43. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden kuulemista ja niiden välistä tietojenvaihtoa varten, erityisesti siltä osin kuin kyse on lykätyistä tai viivästyneistä siirroista, hyväksytyksi katsotuista siirroista, alaikäisten tai riippuvuussuhteessa olevien siirroista sekä valvotuista siirroista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 40 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

30 31 artikla

Siirron kustannukset

1. Siirron toteuttava jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat hakijan tai muun 18 20 artiklan 1 kohdan c, tai d ð tai e ï alakohdassa tarkoitetun henkilön siirtämisestä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

2. Jos asianomainen henkilö on siirrettävä takaisin johonkin jäsenvaltioon siksi, että siirrossa on tapahtunut virhe tai että siirtopäätös on kumottu muutoksenhaun tai uudelleen käsittelyn perusteella siirron toteuttamisen jälkeen, siirron alun perin toteuttanut jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat asianomaisen henkilön siirtämisestä takaisin sen alueelle.

3. Tämän asetuksen nojalla siirrettäviä henkilöitä ei saa vaatia maksamaan siirroista aiheutuvia kustannuksia.

31 32 artikla

Tarvittavien tietojen vaihto ennen siirron toteuttamista

1. Jäsenvaltion, joka toteuttaa hakijan tai muun 18 20 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitetun henkilön siirron, on ilmoitettava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle siirrettävää henkilöä koskevat, asian käsittelyn kannalta Ö riittävät Õ asianmukaiset, olennaiset ja ainoastaan tarpeelliset ð välttämättömiin rajoittuvat ï henkilötiedot, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion kansallisen lain mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset pystyvät tarjoamaan kyseiselle henkilölle asianmukaisen avun, mihin sisältyy hänen elintärkeiden etujensa suojelemiseen tarvittava välitön terveydenhoito, ja turvaamaan tällä asetuksella ja muilla asiaankuuluvilla turvapaikkasäädöksillä myönnetyn suojelun ja oikeuksien jatkuvuuden. Kyseiset tiedot on toimitettava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle kohtuullisessa ajassa ennen siirron toteuttamista, jotta sen kansallisen lain mukaisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

2. Siirron toteuttavan jäsenvaltion on toimitettava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle kaikki tiedot, jotka ovat kansallisen lain mukaisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla ja jotka ovat tarpeen siirrettävän henkilön oikeuksista ja välittömistä erityistarpeista huolehtimiseksi, ja erityisesti:

a) kaikki välittömät toimenpiteet, jotka hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on toteutettava sen varmistamiseksi, että siirrettävän henkilön erityistarpeista huolehditaan asianmukaisesti, mukaan lukien mahdollisesti tarvittava välitön terveydenhoito;

b) vastaanottavassa jäsenvaltiossa mahdollisesti oleskelevien perheenjäsenten, sukulaisten tai muiden omaisten yhteystiedot;

c) alaikäisten osalta tiedot heidän koulutuksestaan;

d) arvio hakijan iästä.

3. Tähän artiklaan perustuvaa tietojenvaihtoa on toteutettava ainoastaan niiden viranomaisten välillä, jotka on ilmoitettu komissiolle tämän asetuksen 35 47 artiklan mukaisesti, käyttäen asetuksen (EY) N:o 1560/2003 18 artiklan mukaisesti perustettua sähköistä DubliNet-viestintäverkkoa. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan tämän artiklan 1 kohdassa säädettyihin tarkoituksiin, eikä niitä saa käsitellä edelleen.

4. Jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio laatii täytäntöönpanosäädöksillä vakiolomakkeen tämän artiklan nojalla tarvittavien tietojen toimittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Tämän artiklan nojalla tapahtuvaan tietojenvaihtoon sovelletaan 34 artiklan 8–12 kohdassa ð 46 artiklan 8 kohdassa ï vahvistettuja sääntöjä.

32 33 artikla

Terveydentilaa koskevien tietojen vaihto ennen siirron toteuttamista

1. Siirron toteuttavan jäsenvaltion on yksinomaan tarvittavan lääketieteellisen hoidon antamista varten toimitettava hakemuksen käsittelystä vastuussa olevalle valtiolle siirrettävän henkilön erityistarpeita koskevat tiedot, jotka yksittäistapauksissa voivat koskea kyseisen henkilön fyysistä terveyttä tai mielenterveyttä, erityisesti kun kyseessä ovat vammaiset, vanhukset, raskaana olevat naiset, alaikäiset ja henkilöt, jotka ovat joutuneet kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi, sikäli kuin nämä tiedot ovat kansallisen lain mukaisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla. Tiedot toimitetaan yhteisellä terveystodistuksella, johon liitetään tarvittavat asiakirjat. Hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että nämä erityistarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon, etenkin jos kyseessä on välittömästi tarvittava sairaanhoito.

Komissio laatii täytäntöönpanosäädöksillä yhteisen terveystodistuksen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Siirron toteuttava jäsenvaltio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon vasta, kun siihen on saatu hakijan ja/tai hänen edustajansa nimenomainen suostumus tai, jos hakija on fyysisesti tai oikeudellisesti kykenemätön antamaan suostumustaan, kun tietojen toimittaminen on välttämätöntä ð kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden suojelemiseksi, ï Ö tai jos hakija on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan, Õ hakijan tai jonkun toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi. Se, että henkilö ei ole antanut tai on kieltäytynyt antamasta suostumusta, ei estä toteuttamasta siirtoa.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia terveystietoja saa käsitellä vain terveydenhuollon ammattihenkilö, jota koskee terveydenhuollon ammattihenkilöillä oleva salassapitovelvollisuus kansallisen lain tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asettamien sääntöjen nojalla, tai muu henkilö, jolla on vastaava salassapitovelvollisuus.

4. Tähän artiklaan perustuvaa tietojenvaihtoa on toteutettava ainoastaan 3 kohdassa tarkoitettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden tai muiden henkilöiden välillä. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin, eikä niitä saa käsitellä edelleen.

5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset ja käytännön järjestelyt tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6. Tämän artiklan nojalla tapahtuvaan tietojenvaihtoon sovelletaan 34 artiklan 8–12 kohdassa ð 46 artiklan 8 kohdassa ï vahvistettuja sääntöjä.

33 artikla

Varhaisvaroitus-, valmius- ja kriisinhallintamenettely

1. Kun komissio toteaa erityisesti EASOn asetuksen (EU) N:o 439/2010 nojalla keräämien tietojen perusteella, että tämän asetuksen soveltaminen saattaa vaarantua joko siksi, että jonkin jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmään saattaa kohdistua erityisiä paineita ja/tai jonkin jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmän toiminnassa esiintyy ongelmia, se antaa yhteistyössä EASOn kanssa suosituksia kyseiselle jäsenvaltiolle ja kehottaa sitä laatimaan ennaltaehkäisysuunnitelman.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle, aikooko se esittää tällaisen ennaltaehkäisysuunnitelman, jonka avulla voidaan selvitä sen turvapaikkajärjestelmään kohdistuvista paineista ja/tai ongelmista sen toiminnassa ja samalla taata kansainvälistä suojelua hakevien perusoikeuksien suojelu.

Jäsenvaltio voi oman harkintansa perusteella ja omasta aloitteestaan laatia ennaltaehkäisysuunnitelman ja myöhemmin tarkistaa sitä. Jäsenvaltio voi pyytää ennaltaehkäisysuunnitelman laatimisessa apua komissiolta, muilta jäsenvaltioilta, EASOlta ja muilta asiaankuuluvilta unionin virastoilta.

2. Kun ennaltaehkäisysuunnitelma on laadittu, asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava se neuvostolle ja komissiolle sekä raportoitava niille säännöllisesti sen täytäntöönpanosta. Komissio ilmoittaa tämän jälkeen Euroopan parlamentille keskeiset tiedot ennaltaehkäisysuunnitelmasta. Komissio toimittaa ennaltaehkäisysuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat kertomukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi, jos sen turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä paineita, tai sen varmistamiseksi, että havaitut puutteet korjataan ennen tilanteen kärjistymistä. Jos ennaltaehkäisysuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on käsitellä jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmään kohdistuvia erityisiä paineita, jotka saattavat vaarantaa tämän asetuksen soveltamisen, komissio pyytää EASOlta neuvoa ennen Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportointia.

3. Kun komissio toteaa EASOn analyysin perusteella, että ennaltaehkäisysuunnitelman täytäntöönpano ei ole korjannut havaittuja puutteita, tai jos on olemassa vakava vaara, että asianomaisen jäsenvaltion turvapaikkatilanne kehittyy kriisiksi, jota ei todennäköisesti voida ratkaista ennaltaehkäisysuunnitelmalla, komissio voi tilanteen mukaan yhteistyössä EASOn kanssa pyytää asianomaista jäsenvaltiota laatimaan kriisinhallintasuunnitelman ja tarvittaessa tarkistamaan sitä. Kriisinhallintasuunnitelmassa on koko menettelyn ajan varmistettava, että se on johdonmukainen unionin turvapaikkasäännöstön kanssa ja että siinä erityisesti kunnioitetaan kansainvälistä suojelua hakevien perusoikeuksia.

Jäsenvaltion, jota on pyydetty laatimaan kriisinhallintasuunnitelma, on laadittava se yhteistyössä komission ja EASOn kanssa viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä.

Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava kriisinhallintasuunnitelmansa komissiolle ja muille asiaankuuluville sidosryhmille, kuten tarvittaessa EASOlle, ja raportoitava niille vähintään kolmen kuukauden välein sen täytäntöönpanosta.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedon kriisinhallintasuunnitelmasta, sen mahdollisista tarkistuksista ja sen täytäntöönpanosta. Näissä kertomuksissa asianomaisen jäsenvaltion on annettava tiedot, joiden perusteella kriisinhallintasuunnitelman noudattamista voidaan valvoa, kuten menettelyn kesto, säilöönotto-olosuhteet ja vastaanottovalmiudet suhteessa hakijavirtaan.

4. Neuvosto seuraa tiiviisti tilannetta koko tällä artiklalla perustetun varhaisvaroitus-, valmius- ja kriisinhallintamenettelyn ajan ja voi pyytää lisätietoja sekä antaa poliittista ohjausta erityisesti tilanteen kiireellisyyden ja vakavuuden osalta ja siten siitä, onko jäsenvaltion laadittava joko ennaltaehkäisysuunnitelma tai tarvittaessa kriisinhallintasuunnitelma. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat koko menettelyn ajan keskustella ja antaa ohjausta tarpeellisiksi katsomiensa solidaarisuustoimenpiteiden osalta.

ò uusi

VII LUKU

Korjaava jakomekanismi

34 artikla

Yleisperiaate

1. Tässä luvussa tarkoitettua jakomekanismia sovelletaan jäsenvaltion hyväksi silloin, kun se on vastaanottanut suhteettoman suuren määrän kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, joiden käsittelystä se on vastuussa tämän asetuksen nojalla.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, kun 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä osoittaa, että niiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joiden käsittelystä jäsenvaltio on vastuussa III luvussa olevan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan sekä 18 ja 19 artiklan nojalla, lisättynä jäsenvaltioon tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden määrällä, ylittää 150 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion viiteluvusta, joka määritetään 35 artiklassa tarkoitetun viiteperusteen pohjalta.

3. Jäsenvaltion viiteluku määritetään soveltamalla 35 artiklassa tarkoitettua viiteperustetta toisaalta hakemusten kokonaismäärään ja toisaalta niiden uudelleensijoitettujen henkilöiden kokonaismäärään, joita koskevat tiedot eri hakemusten käsittelystä vastuussa olevat jäsenvaltiot ovat tallentaneet automaattiseen järjestelmään viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.

4. Automaattinen järjestelmä ilmoittaa jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle kerran viikossa jäsenvaltiokohtaiset osuudet kaikista hakemuksista, joiden käsittelystä jokin jäsenvaltio on vastuussa.

5. Automaattinen järjestelmä seuraa jatkuvasti sitä, ylittääkö jokin jäsenvaltio 2 kohdassa tarkoitetun kynnysluvun, ja jos niin tapahtuu, ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille ja komissiolle sekä ilmoittaa samalla, kuinka monella hakemuksella kynnysluku ylittyy.

6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettu ilmoitus käynnistää jakomekanismin soveltamisen.

35 artikla

Viiteperuste

1. Jakomekanismin soveltamiseksi määritetään viiteperusteen avulla kunkin jäsenvaltion viiteluku.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu viiteperuste pohjautuu seuraaviin, kuhunkin jäsenvaltioon Eurostatin tilastojen perusteella sovellettaviin kriteereihin:

a)    väkiluku (painoarvo 50 prosenttia);

b)    yhteenlaskettu bruttokansantuote (painoarvo 50 prosenttia);

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä sovelletaan liitteessä I esitetyn kaavan mukaisesti.

4. Euroopan unionin turvapaikkavirasto vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetun viiteperusteen ja mukauttaa viiteperustetta ja siihen sovellettavien kriteerien lukuarvoja vuosittain Eurostatin tilastojen perusteella.

36 artikla

Viiteperusteen soveltaminen

1. Kun 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kynnysluku saavutetaan, 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä soveltaa 35 artiklassa tarkoitettua viiteperustetta jäsenvaltioihin, joiden vastuulla olevien hakemusten määrä alittaa niiden 35 artiklan 1 kohdan mukaisen osuuden, ja ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille.

2. Hakijat, jotka ovat jättäneet hakemuksensa hyötyvässä jäsenvaltiossa 34 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen, kohdennetaan 1 kohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioille, jotka määrittävät hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion.

3. Kohdentamista ei sovelleta hakemuksiin, joilta todetaan puuttuvan käsiteltäväksi ottamisen edellytykset tai jotka käsitellään 3 artiklan 3 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä.

4. Kun viiteperustetta sovelletaan 1 kohdan nojalla, 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä osoittaa kohdentamisjäsenvaltion ja ilmoittaa tästä viimeistään 72 tunnin kuluttua 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rekisteröinnistä hyötyvälle jäsenvaltiolle ja kohdentamisjäsenvaltiolle sekä kirjaa kohdentamisjäsenvaltion 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen tiedostoon.

37 artikla

Yhteisvastuu rahoituksesta

1. Tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kolmen kuukauden jakson päättyessä ja sen jälkeen kunkin 12 kuukauden jakson päättyessä jäsenvaltio voi kirjata automaattiseen järjestelmään tiedon siitä, että se keskeyttää väliaikaisesti osallistumisensa tämän asetuksen VII luvussa esitettyyn korjaavaan jakomekanismiin, ja ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan turvapaikkavirastolle.

2. Tässä tapauksessa 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä soveltaa viiteperustetta tämän 12 kuukauden jakson ajan niihin jäsenvaltioihin, joiden vastuulla olevien hakemusten määrä alittaa niiden 35 artiklan 1 kohdan nojalla lasketun osuuden, tiedon kirjannutta jäsenvaltiota lukuun ottamatta, sekä hyötyvään jäsenvaltioon. Järjestelmä laskee tiedon kirjanneen jäsenvaltion osuuteen jokaisen hakemuksen, joka olisi kohdennettu tiedon kirjanneelle jäsenvaltiolle 36 artiklan 4 kohdan nojalla.

3. Automaattinen järjestelmä ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitetun 12 kuukauden jakson päättyessä jäsenvaltiolle, joka ei osallistu korjaavaan jakomekanismiin, niiden hakijoiden määrän, jotka olisi muussa tapauksessa kohdennettu sille. Kyseisen jäsenvaltion on sen jälkeen suoritettava 250 000 euron suuruinen solidaarisuusmaksu kustakin hakijasta, joka olisi muussa tapauksessa kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle päättyneen 12 kuukauden jakson aikana. Solidaarisuusmaksu suoritetaan jäsenvaltiolle, jonka on määritetty olevan vastuussa asianomaisten hakemusten käsittelystä.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä 56 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Euroopan unionin turvapaikkavirasto seuraa solidaarisuusmaksumekanismin soveltamista ja raportoi siitä komissiolle vuosittain.

38 artikla

Hyötyvän jäsenvaltion velvollisuudet

Hyötyvä jäsenvaltio on velvollinen 

a)    päättämään viimeistään viikon kuluttua 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta siirtää hakija kohdentamisjäsenvaltioon, ellei hyötyvä jäsenvaltio voi saman määräajan kuluessa ottaa vastuuta hakemuksen käsittelystä 10–13 artiklassa ja 18 artiklassa vahvistettujen perusteiden nojalla;

b)    ilmoittamaan viipymättä hakijalle päätöksestään siirtää hänet kohdentamisjäsenvaltioon;

c)    siirtämään hakijan kohdentamisjäsenvaltioon viimeistään neljän viikon kuluttua lopullisen siirtopäätöksen tekemisestä.

39 artikla

Kohdentamisjäsenvaltion velvollisuudet

Kohdentamisjäsenvaltio on velvollinen

a)    vahvistamaan hyötyvälle jäsenvaltiolle vastaanottaneensa kohdentamisilmoituksen ja ilmoittamaan toimivaltaisen viranomaisen, jolle hakijan on ilmoittauduttava siirron toteuttamisen jälkeen;

b)    ilmoittamaan hyötyvälle jäsenvaltiolle hakijan saapumisesta perille tai siitä, että hän ei ole ilmoittautunut annetussa määräajassa;

c)    ottamaan hakijan vastaan ja tarvittaessa suorittamaan 7 artiklan mukaisen henkilökohtaisen puhuttelun;

d)    käsittelemään hakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sen käsittelystä vastuussa olevana jäsenvaltiona, ellei jokin toinen jäsenvaltio ole vastuussa hakemuksen käsittelystä 10–13 artiklassa ja 16–18 artiklassa vahvistettujen perusteiden nojalla;

e)    kun jokin toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä 10–13 artiklassa ja 16–18 artiklassa vahvistettujen perusteiden nojalla, kohdentamisjäsenvaltion on pyydettävä kyseistä toista jäsenvaltiota ottamaan hakijan vastaan;

f)    tarvittaessa ilmoittamaan jäsenvaltiolle, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, hakijan siirtämisestä kyseiseen jäsenvaltioon;

g)    tarvittaessa siirtämään hakijan jäsenvaltioon, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä;

h)    tarvittaessa kirjaamaan 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen tiedostoon tiedon, että se aikoo käsitellä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen siitä vastuussa olevana jäsenvaltiona.

40 artikla

Asiaankuuluvien tietojen vaihto turvallisuuden tarkistamista varten

1. Hyötyvän jäsenvaltion on samaan aikaan, kun se tekee 38 artiklan a alakohdassa tarkoitetun siirtopäätöksen, toimitettava kohdentamisjäsenvaltiolle asetuksen [ehdotus asetukseksi asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] mukaisesti otetut hakijan sormenjälkitiedot ainoastaan sen tarkistamiseksi, voidaanko hakija painavista syistä katsoa vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

2. Jos turvallisuustarkistuksessa saaduista tiedoista ilmenee, että hakijan voidaan painavista syistä katsoa olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, tieto tätä koskevan varoituksen luonteesta on toimitettava hyötyvän jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisille muulla tavoin kuin 47 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja sähköisiä tiedonsiirtokanavia käyttäen.

Kohdentamisjäsenvaltion on ilmoitettava hyötyvälle jäsenvaltiolle tällaisen varoituksen olemassaolosta, yksilöitävä, mille sen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisille, jossa hakemus on jätetty, on toimitettu kaikki asiaa koskevat tiedot, ja tallennettava tieto varoituksen olemassaolosta automaattiseen järjestelmään 23 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti viimeistään viikon kuluttua sormenjälkitietojen vastaanottamisesta.

3. Jos turvallisuustarkistuksen tulos vahvistaa, että hakijan voidaan painavista syistä katsoa olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, hyötyvä jäsenvaltio, jossa hakemus on jätetty, on vastuussa myös hakemuksen käsittelystä, ja sen on käsiteltävä hakemus direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä.

4. Vaihdettuja tietoja saa käyttää ainoastaan tämän artiklan 1 kohdassa säädettyihin tarkoituksiin, eikä niitä saa käsitellä edelleen.

41 artikla

Kohdentamismenettely

1. Edellä olevaa V lukua ja VI luvun II–VII jaksoa sovelletaan soveltuvin osin.

2. Perheenjäsenet, joihin sovelletaan kohdentamismenettelyä, on kohdennettava samalle jäsenvaltiolle.

42 artikla

Kohdentamissiirtojen kustannukset

Kustannuksista, jotka aiheutuvat hakijan siirtämisestä kohdentamisjäsenvaltioon, suoritetaan hyötyvälle jäsenvaltiolle 500 euron kertakorvaus 38 artiklan c alakohdan nojalla siirrettyä henkilöä kohden. Rahoitustuki pannaan täytäntöön soveltamalla asetuksen (EU) N:o 516/2014 18 artiklassa vahvistettuja menettelyjä.

43 artikla

Korjaavan kohdentamisen lopettaminen

Automaattinen järjestelmä ilmoittaa jäsenvaltioille ja komissiolle välittömästi, kun sellaisten hyötyvässä jäsenvaltiossa jätettyjen hakemusten määrä, joden käsittelystä se on vastuussa tämän asetuksen nojalla, laskee alle 150 prosenttiin sen 35 artiklan 1 kohdan mukaisesta osuudesta.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus lopettaa jakomekanismin soveltamisen kyseisen jäsenvaltion osalta.

ê 604/2013

VII VIII LUKU

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

ò uusi

44 artikla

Automaattinen järjestelmä rekisteröintiä, seurantaa ja jakomekanismia varten

1. Perustetaan automaattinen järjestelmä kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten rekisteröimiseksi ja niitä koskevien osuuksien seuraamiseksi 22 artiklan mukaisesti ja VII luvussa säädetyn jakomekanismin soveltamiseksi.

2. Automaattinen järjestelmä koostuu keskusjärjestelmästä sekä keskusjärjestelmän ja kansallisten infrastruktuurien välisestä viestintäinfrastruktuurista.

3. Asetuksella (EU) N:o 1077/2011 perustettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto on vastuussa keskusjärjestelmän sekä sen ja kansallisten infrastruktuurien välisen viestintäinfrastruktuurin valmistelusta, kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista.

4. Kansallisten infrastruktuurien kehittämisestä ja hallinnoinnista vastaavat jäsenvaltiot.

45 artikla

Pääsy automaattiseen järjestelmään

1. Jäljempänä 47 artiklassa tarkoitetuilla jäsenvaltioiden toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on oltava pääsy 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun automaattiseen järjestelmään, jotta ne voivat tallentaa siihen 20 artiklan 7 kohdassa, 22 artiklan 1, 4 ja 5 kohdassa, 37 artiklan 1 kohdassa ja 39 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

2. Euroopan unionin turvapaikkavirastolla on oltava pääsy automaattiseen järjestelmään, jotta se voi tallentaa järjestelmään viiteperusteen ja mukauttaa sitä 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja tallentaa järjestelmään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

3. Tätä asetusta ja asetusta [ehdotus asetukseksi asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] sovellettaessa 47 artiklassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden toimivaltaisille turvapaikkaviranomaisille myönnetään pelkkä lukuoikeus 23 artiklan 2 kohdassa, 36 artiklan 4 kohdassa ja 39 artiklan h alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset ja käytännön järjestelyt tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua tietojen tallentamista ja lukemista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

34 46 artikla

Tietojenvaihto

1. Kunkin jäsenvaltion on annettava toiselle jäsenvaltiolle tämän sitä pyytäessä hakijasta asian käsittelyn kannalta Ö riittävät Õ asianmukaiset, olennaiset ja ainoastaan tarpeelliset ð välttämättömiin rajoittuvat ï henkilötiedot, joita tarvitaan:

a) hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi;

b) kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten;

c) tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien täytäntöönpanemiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saavat koskea ainoastaan:

a) hakijan ja tarvittaessa hänen perheenjäsentensä, sukulaistensa tai muiden omaisten henkilötietoja (suku- ja etunimi sekä tarvittaessa entinen nimi, lisä- tai salanimet, nykyinen ja aiempi kansalaisuus, syntymäaika ja -paikka);

b) henkilö- ja matkustusasiakirjoja (asiakirjan numero, voimassaolo, antopäivä, asiakirjan antanut viranomainen, myöntämispaikka jne.);

c) muita tietoja, jotka ovat tarpeen hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi, mukaan luettuina ð jäsenvaltion hakijalta erityisesti 40 artiklan soveltamiseksi ï asetuksen [ehdotus asetukseksi asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] mukaisesti käsitellyt ð ottamat ï sormenjäljet;

d) oleskelupaikkoja ja käytettyjä matkareittejä;

e) jäsenvaltion myöntämiä oleskelulupia tai viisumeja;

f) paikkaa, jossa hakemus on jätetty;

g) mahdollisen aikaisemman kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispäivää, vireillä olevan hakemuksen jättämispäivää, hakemuksen käsittelyvaihetta ja päätöstä, mikäli sellainen on tehty.

3. Hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio voi lisäksi pyytää toista jäsenvaltiota ilmoittamaan, mitä syitä hakija on esittänyt hakemuksensa perusteeksi, ja mahdolliset hakijaa koskevan päätöksen perustelut, jos se on tarpeen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten. Toinen jäsenvaltio voi kieltäytyä vastaamasta sille esitettyyn pyyntöön, jos tietojen toimittaminen voisi vaarantaa sen olennaisia etuja tai vahingoittaa asianomaisen henkilön tai muiden henkilöiden perusoikeuksien ja vapauksien suojaa. Kansainvälistä suojelua hakevalta on joka tapauksessa saatava pyynnön esittäneen jäsenvaltion hankkima kirjallinen suostumus, ennen kuin pyydettyjä tietoja voidaan luovuttaa. Tässä tapauksessa hakijan on tiedettävä, mitä erityisiä tietoja hänen suostumuksensa koskee.

4. Tietojen saantia koskevia pyyntöjä voidaan esittää ainoastaan yksittäisten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteydessä. Tietojen saantia koskeva pyyntö on perusteltava, ja mikäli pyynnön tarkoituksena on tarkistaa sellaisen vastuun määräytymisperusteen olemassaolo, joka todennäköisesti aiheuttaa vastuun syntymisen jäsenvaltiolle, jolle pyyntö esitetään, on pyynnössä mainittava, mihin todisteeseen, mukaan lukien asiaan vaikuttavat luotettavista lähteistä saadut tiedot siitä, miten hakijat tulevat jäsenvaltioiden alueelle, tai hakijan lausumaan sisältyvään yksityiskohtaiseen ja todennettavissa olevaan osaan se perustuu. Tällaiset luotettavista lähteistä saadut asiaan vaikuttavat tiedot eivät yksinään riitä määrittämään tämän asetuksen mukaista jäsenvaltion vastuuta ja toimivaltaa, mutta ne voivat vaikuttaa muiden yksittäistä hakijaa koskevien tietojen arviointiin.

5. Jäsenvaltio, jolta tietoja on pyydetty, on velvollinen vastaamaan pyyntöön viiden ð kahden ï viikon kuluessa. Vastauksen viivästyminen on asianmukaisesti perusteltava. Viiden ð Kahden ï viikon määräajan noudattamatta jättäminen ei vapauta pyynnön vastaanottanutta jäsenvaltiota velvollisuudesta vastata pyyntöön. Jos pyynnön vastaanottaneen ja määräajan ylittäneen jäsenvaltion suorittamissa tutkimuksissa tulee esiin tietoja, jotka osoittavat sen olevan vastuussa hakemuksen käsittelystä, kyseinen jäsenvaltio ei voi vedota 21, 23 ja 24 artiklassa säädettyjen määräaikojen ylittymiseen perusteena kieltäytyä noudattamasta vastaanotto- tai takaisinottopyyntöä. Tällöin 21, 23 ja 24 artiklassa säädettyjä vastaanotto- tai takaisinottopyynnön esittämistä koskevia määräaikoja pidennetään ajanjaksolla, joka vastaa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion vastauksen viivästymistä.

6. Tietojen vaihto tapahtuu jäsenvaltion pyynnöstä ja ainoastaan sellaisten viranomaisten kesken, jotka kukin jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 35 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7. Vaihdettuja tietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Kussakin jäsenvaltiossa tietoja voidaan toimittaa niiden luonteen ja vastaanottavan viranomaisen toimivallan mukaan ainoastaan niille viranomaisille ja tuomioistuimille, joiden tehtävänä on:

a) hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittäminen;

b) kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittely;

c) tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien täytäntöönpano.

8. Tiedot antavan jäsenvaltion on varmistettava, että ne ovat oikeat ja ajan tasalla. Jos ilmenee, että se on antanut virheellisiä tietoja tai tietoja, joita ei olisi pitänyt antaa, asiasta on välittömästi ilmoitettava vastaanottaville jäsenvaltioille. Näiden on oikaistava kyseiset tiedot tai poistettava ne.

9. Hakijalla on oikeus saada pyynnöstä tieto siitä, mitä häntä koskevia tietoja on käsitelty.

Jos hakija toteaa, että kyseisiä tietoja on käsitelty tämän asetuksen tai direktiivin 95/46/EY vastaisesti, erityisesti tietojen puutteellisuuden tai virheellisyyden vuoksi, hänellä on oikeus vaatia tietojen oikaisemista tai poistamista.

Viranomaisen, joka suorittaa tietojen oikaisemisen tai poistamisen, on ilmoitettava tästä tapauksen mukaan joko tiedot lähettävälle tai ne vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

Hakijalla on oltava oikeus nostaa kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai tehdä kantelu toimivaltaisille viranomaisille siinä jäsenvaltiossa, joka on evännyt häneltä oikeuden tutustua häntä itseään koskeviin tietoihin tai oikaista tai poistaa ne.

108. Kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa on vaihdettujen tietojen lähettäminen ja vastaanottaminen kirjattava asianomaisen henkilön henkilökansioon ja/tai erilliseen rekisteriin.

11. Vaihdettuja tietoja ei saa säilyttää pitempään kuin on tarpeen niiden päämäärien saavuttamiseksi, joiden vuoksi tietoja on vaihdettu.

12. Jos tietoja ei käsitellä automaattisesti tai jos ne eivät muodosta eikä niistä ole tarkoituskaan muodostaa rekisteriä, kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tämän artiklan noudattaminen varmistetaan tehokkain valvontatoimin.

35 47 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja niiden resurssit

1. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle tästä asetuksesta johtuvien velvollisuuksien täytäntöönpanosta vastaavat erityisviranomaiset ja niitä koskevat muutokset. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen ja erityisesti vastatakseen säädetyissä määräajoissa tietojen antamista sekä ja hakijoiden vastaanottoa ja takaisinottoa koskeviin pyyntöihin ja ð hakijoiden takaisinottoa koskeviin ilmoituksiin sekä tarvittaessa noudattaakseen kohdentamismekanismin mukaisia velvollisuuksiaanï.

2. Komissio julkaisee kootun luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos luetteloon tehdään muutoksia, komissio julkaisee ajan tasalle saatetun kootun luettelon kerran vuodessa.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille on annettava tämän asetuksen soveltamista varten tarvittava koulutus.

4. Komissio perustaa täytäntöönpanosäädöksillä suojatut sähköiset tiedonsiirtokanavat 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten välille ð sekä näiden viranomaisten ja Euroopan unionin turvapaikkaviraston välille tietojen, asetuksen [ehdotus asetukseksi asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] mukaisesti otettujen sormenjälkitietojen, ï pyyntöjen, ð ilmoitusten, ï vastausten ja kaiken kirjallisen kirjeenvaihdon välittämistä varten ja sen varmistamiseksi, että lähettäjät saavat automaattisesti sähköisen todisteen pyynnön vastaanottamisesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

36 48 artikla

Hallinnolliset järjestelyt

1. Jäsenvaltiot voivat kahdenvälisesti sopia keskinäisistä hallinnollisista järjestelyistä, jotka koskevat tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia käytännön sääntöjä, jotta sen täytäntöönpanoa voidaan helpottaa ja tehostaa. Nämä järjestelyt voivat koskea:

a) yhteyshenkilöiden vaihtoa;

b) menettelyjen yksinkertaistamista ja hakijoiden vastaanottoa tai takaisinottoa koskevien pyyntöjen toimittamiseen ja käsittelyyn sovellettavien määräaikojen lyhentämistä.

2. Jäsenvaltiot voivat myös pitää voimassa asetuksen (EY) N:o 343/2003 ðja asetuksen (EU) No 604/2013ï nojalla tehdyt hallinnolliset järjestelyt. Siltä osin kuin tällaiset järjestelyt ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, asianomaisten jäsenvaltioiden on muutettava järjestelyjä niin, että mahdollisesti havaitut ristiriitaisuudet poistuvat.

3. Ennen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen järjestelyjen tekemistä tai muuttamista asianomaisten jäsenvaltioiden on kuultava komissiota järjestelyn yhteensopivuudesta tämän asetuksen kanssa.

4. Jos komissio katsoo, että 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut järjestelyt ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, se ilmoittaa asiasta asianomaisille jäsenvaltioille kohtuullisen ajan kuluessa. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asianmukaiset toimet kyseisen järjestelyn muuttamiseksi kohtuullisessa ajassa niin, että mahdollisesti havaitut ristiriitaisuudet poistuvat.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä sekä niiden mahdollisista irtisanomisista tai muutoksista.

ò uusi

49 artikla

Dublin-yksiköiden verkosto

Euroopan unionin turvapaikkavirasto perustaa 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten verkoston ja helpottaa sen toimintaa käytännön yhteistyön ja tietojenvaihdon tehostamiseksi kaikista tämän asetuksen soveltamiseen liittyvistä asioista, mukaan lukien käytännön työvälineiden kehittäminen ja ohjeistus.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

VIII LUKU

SOVITTELU

37 artikla

Sovittelu

1. Kun jäsenvaltiot eivät pääse sopimukseen jostakin tämän asetuksen soveltamiseen liittyvästä asiasta, ne voivat turvautua 2 kohdan mukaiseen sovittelumenettelyyn.

2. Sovittelumenettely aloitetaan siten, että yksi erimielisyyden osapuolina olevista jäsenvaltioista esittää tätä koskevan pyynnön 44 artiklalla perustetun komitean puheenjohtajalle. Hyväksyessään sovittelumenettelyn aloittamisen asianomaiset jäsenvaltiot sitoutuvat ottamaan ratkaisuehdotuksen huomioon mahdollisimman pitkälle.

Komitean puheenjohtaja nimeää kolme komitean jäsentä, jotka edustavat kolmea erimielisyyden ulkopuolista jäsenvaltiota. Heille toimitetaan erimielisyyden osapuolten perustelut joko kirjallisesti tai suullisesti, ja keskusteltuaan niistä he esittävät ratkaisuehdotuksensa kuukauden kuluessa, tarvittaessa äänestyksen jälkeen.

Asian käsittelyä johtaa komitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hän voi esittää kantansa mutta ei saa osallistua äänestykseen.

Ratkaisuehdotus on lopullinen eikä sitä voida ottaa uudelleen käsiteltäväksi riippumatta siitä, hyväksyvätkö osapuolet sen.

IX LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

38 50 artikla

Aineistoturvallisuus ja tietosuoja

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asianmukaiset Ö tekniset ja organisatoriset Õ toimenpiteet lähetettyjen henkilötietojen turvallisuuden varmistamiseksi ja erityisesti ð tämän asetuksen mukaisesti ï käsiteltyjen henkilötietojen laittoman tai luvattoman käytön tai paljastamisen, muuttamisen tai katoamisen välttämiseksi Ö estämiseksi Õ.

Kunkin jäsenvaltion on säädettävä, että direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 1 kohdan nojalla nimetyn kansallisen valvontaviranomaisen tai nimettyjen kansallisten valvontaviranomaisten on seurattava riippumattomasti kansallisen lakinsa mukaisesti, että kyseinen jäsenvaltio noudattaa lakia käsitellessään henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti.

ò uusi

2. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten on valvottava, että sen 47 artiklassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten suorittama henkilötietojen käsittely, mukaan lukien tietojen välittäminen 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun automaattiseen järjestelmään ja sieltä eteenpäin sekä tietojen toimittaminen 40 artiklassa tarkoitetuille viranomaisille, joilla on toimivalta suorittaa turvallisuustarkistuksia.

3. Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja asetuksen [ehdotus asetukseksi Euroopan turvapaikkaviraston perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta] henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaisesti Euroopan unionin turvapaikkaviraston suorittamaa henkilötietojen käsittelyä.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

39 51 artikla

Salassapito

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 35 artiklassa tarkoitettuja viranomaisia sitoo työssä saatujen tietojen osalta kansallisen lain mukainen salassapitovelvollisuus.

40 52 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on Ö vahvistettava säännöt Õ toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen mukaisesti käsiteltävien tietojen väärinkäyttämisestä rangaistaan seuraamuksilla seuraamuksista, kansallisen lain mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat ð joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomiseen, ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säännöt pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava ï tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

41 53 artikla

Siirtymäsäännökset

Tilanteissa, joissa hakemus on jätetty [tämän asetuksen voimaantuloa seuraavana päivänä] 49 artiklan toisessa kohdassa mainitun päivän jälkeen, otetaan jäsenvaltion vastuun syntymiseen tämän asetuksen nojalla todennäköisesti vaikuttavat seikat huomioon myös tätä päivää edeltävän ajan osalta, lukuun ottamatta 13 artiklan 2 kohdassa mainittuja seikkoja.

ò uusi

Edellä olevasta 34 artiklan 2 kohdasta poiketen korjaavan jakomekanismin soveltamista ei aloiteta tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kolmen kuukauden jakson aikana. Edellä olevasta 34 artiklan 3 kohdasta poiketen tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kolmen kuukauden jakson päättymisestä siihen asti, kun tämän asetuksen voimaantulosta on kulunut vuosi, viitejaksona on aika, joka on kulunut tämän asetuksen voimaantulosta.

ê 604/2013

42 54 artikla

Määräaikojen laskeminen

Kaikki tässä asetuksessa säädetyt määräajat lasketaan seuraavasti:

a) jos päivinä, viikkoina tai kuukausina ilmoitettu määräaika lasketaan alkavaksi jonkin tapahtuman tai toiminnan toteuttamisen hetkestä, tapahtumapäivän tai toiminnan toteuttamispäivän ei katsota sisältyvän tähän määräaikaan;

b) viikkoina tai kuukausina ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisen viikon tai kuukauden sen päivän päätyttyä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sitä tapahtumapäivää tai toiminnan toteuttamispäivää, josta määräaika on laskettava. Jos kuukausina ilmaistun määräajan viimeisessä kuukaudessa ei ole päivää, jona määräajan tulisi päättyä, määräaika päättyy tuon kuukauden viimeisen päivän päättyessä;

c) lauantait, sunnuntait ja kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden yleiset vapaapäivät sisältyvät määräaikoihin.

43 55 artikla

Alueellinen soveltamisala

Ranskan tasavallan osalta tätä asetusta sovelletaan ainoastaan sen Euroopassa olevaan alueeseen.

44 56 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

45 57 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 8 artiklan 5 kohdassa 10 artiklan 6 kohdassa ja 16 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 5 kohdassa 10 artiklan 6 kohdassa ja 16 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

ê 604/2013 (mukautettu)

Ö4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.Õ

ê 604/2013

45. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

56. Edellä olevien 8 artiklan 5 kohdan 10 artiklan 6 kohdan ja 16 18 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole neljän ð kahden ï kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

46 58 artikla

Ö Uudelleentarkastelu, Õ sSeuranta ja arviointi

Komissio tarkastelee tämän asetuksen VII luvussa säädetyn korjaavan jakomekanismin ja erityisesti 34 artiklan 2 kohdassa ja 43 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen toimivuutta viimeistään [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen vuosittain.

Komissio antaa viimeistään ð [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ï 21 päivänä heinäkuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot viimeistään kuusi kuukautta ennen kertomuksen laatimiselle asetetun määräajan päättymistä.

Tämän kertomuksen esittämisen jälkeen komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta samanaikaisesti asetuksen [ehdotus asetukseksi asetuksen N:o 603/2013 uudelleenlaatimisesta] 40 42 artiklassa säädettyjen Eurodac-järjestelmän täytäntöönpanoa koskevien kertomusten kanssa.

47 59 artikla

Tilastot

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 1560/2003 soveltamista koskevat tiedot muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 31 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

ò uusi

2. Euroopan unionin turvapaikkavirasto julkaisee neljännesvuosittain 34 artiklan 4 kohdan nojalla toimitetut tiedot.

ê 604/2013 (mukautettu)

ð uusi

48 60 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 343/2003 Ö (EU) N:o 604/2013 Õ ð niiden jäsenvaltioiden keskinäisten suhteiden osalta, joita tämä asetus sitoo ï.

Kumotaan asetuksen (EY) N:o 1560/2003 11 artiklan 1 kohta sekä 13, 14 ja 17 artikla.

Viittauksia kumottuun asetukseen tai kumottuihin artikloihin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

49 61 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin, jotka jätetään sen voimaantuloa [Ö seuraavasta päivästä alkaen Õ ] seuraavan kuudennen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen, ja mainitusta päivästä alkaen sitä sovelletaan kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat hakijoiden vastaanottoa tai takaisinottoa, riippumatta siitä, minä päivänä hakemus on tehty. Ennen tätä päivää tehtyjen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään asetuksessa (EY) N:o 343/2003 (EU) N:o 604/2013 vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

Tässä asetuksessa olevia viittauksia asetukseen (EU) N:o 603/2013, direktiiviin 2013/32/EU ja direktiiviin 2013/33/EU pidetään niiden soveltamispäivään saakka viittauksina asetukseen (EY) N:o 2725/2000 32 , direktiiviin 2003/9/EY 33 ja direktiiviin 2005/85/EC 34 .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

ê 604/2013 (mukautettu)

LIITE I

Kumotut asetukset (48 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003

(EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 11 artiklan 1 kohta sekä 13, 14 ja 17 artikla

(EUVL L 222, 5.9.2003, s. 3)

LIITE II

Vastaavuustaulukko

é

LIITE I

Asetuksen 35 artiklan mukaisen viiteperusteen laskukaava:

Väkiluvun vaikutusJV  35

BKT:n vaikutusJV 36

OsuusJV = 50 % x Väkiluvun vaikutusJV + 50 % x BKT:n vaikutusJV

LIITE II

Vastaavuustaulukko

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

Ehdotuksen/aloitteen nimi

Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 37  

Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 38 . 

✓Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

Tavoite (Tavoitteet)

Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Ehdotuksen/aloitteen perustelut

Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Vastaavista toimista saadut kokemukset

Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2016 ja päättyvät vuonna 2020.

✓ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2017 ja päättyy vuonna 2020,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

◻ toimeenpanovirastoja

✓ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

✓ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

✓ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

HALLINNOINTI

Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

Todetut riskit

Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

* Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden mahdolliset rahoitusosuudet, jos ne osallistuvat uuteen Dublin-järjestelmään

Arvioidut vaikutukset menoihin

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)