32003D1229

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1229/2003/EY,

tehty 26 päivänä kesäkuuta 2003,

Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätöksen N:o 1254/96/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 5 päivänä kesäkuuta 1996 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1254/96/EY(5) on tarpeen ottaa mukaan uudet painopisteet, jotta voidaan nostaa esiin erityisen tärkeitä hankkeita, saattaa hankeluettelo ajan tasalle sekä muuttaa hankkeiden yksilöintimenettelyä.

(2) Uusien painopisteiden taustalla ovat yhtäältä entistä avoimempien ja kilpailuperusteisempien energian sisämarkkinoiden luominen sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/92/EY(6) ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/30/EY(7) täytäntöönpanon seurauksena. Uudet painopisteet ovat energiamarkkinoiden toiminnalle välttämättömien perusrakenteiden kehittämistä koskevien vuoden 2001 maaliskuun Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaiset. Erityisesti olisi pyrittävä saavuttamaan kestävän kehityksen politiikkaan myötävaikuttavan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen tavoite.

(3) Energia-alan infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon pitäisi tapahtua yleensä markkinaperiaatteiden mukaisesti. Tämä noudattaa myös komission ehdotuksia energia alan sisämarkkinoiden loppuun saattamisesta ja kilpailulainsäädännön yhteisistä säännöistä, joiden tavoitteena on avoimempien ja kilpailuperusteisempien energiamarkkinoiden luominen. Rakentamis- ja ylläpitovaihetta koskevan yhteisön rahoitustuen olisi sen vuoksi oltava erittäin poikkeuksellista, ja poikkeusten olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja.

(4) Energia-alan infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa olisi varmistettava energia-alan sisämarkkinoiden tehokas toiminta ja otettava samalla huomioon strategiset ja, kun se on asianmukaista, yleispalvelun kriteerit. Painopistealueet ovat myös seurausta siitä, että Euroopan laajuiset energiaverkot ovat saamassa yhä tärkeämmän aseman, kun yhteisön maakaasuhankintoja monipuolistetaan, hakijamaiden energiaverkkoja liitetään yhteisön verkkoihin sekä varmistetaan, että Euroopan ja Välimeren sekä Mustanmeren alueen sähköverkkojen toiminta on yhteensovitettua.

(5) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien hankkeiden joukosta on tarpeen nostaa esiin ensisijaisia hankkeita, jotka ovat erittäin tärkeitä energian sisämarkkinoiden toiminnan tai energian toimitusvarmuuden kannalta.

(6) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevaan ohjelmaan kuuluvien hankkeiden yksilöintimenettelyn muuttaminen on tarpeen, jotta Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 18 päivänä syyskuuta 1995 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2236/95(8) sovellettaisiin yhdenmukaisesti.

(7) Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin liittyvien hankkeiden yksilöintimenettelyä olisi muutettava kahdella tasolla, eli ensinnä tasolla, jolla yksilöidään pienehkö määrä toimintalinjan mukaan määriteltyjä yhteistä etua koskevia hankkeita, ja toisaalta eritelmien tasolla, jolla kuvaillaan yksittäiset hankkeet yksityiskohtaisesti.

(8) Hankkeille laaditaan alustavat eritelmät, koska ne todennäköisesti muuttuvat. Komissiolle olisi sen vuoksi annettava valtuudet jatkaa niiden ajan tasalle saattamista. Koska hankkeista voi aiheutua huomattavia poliittisia ja taloudellisia seurauksia, on tärkeää löytää tarkoituksenmukainen tasapaino lainsäädäntövallan suorittaman valvonnan sekä joustavuuden välillä määritettäessä, mitkä hankkeet voivat mahdollisesti saada yhteisön rahoitustukea.

(9) Tämän päätöksen edellyttämistä täytäntöönpanotoimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(9) mukaisesti.

(10) Yhteistä etua koskevien hankkeiden, niiden eritelmien ja ensisijaisten hankkeiden yksilöinti ei saisi rajoittaa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia, suunnitelmia tai ohjelmia.

(11) Olisi pidennettävä niiden määräaikaiskertomusten tarkastelujaksoa, jotka komissio laatii päätöksessä N:o 1254/96/EY säädettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanosta, koska komission on määrä antaa asetuksen (EY) N:o 2236/95/EY mukaisesti vuosittain kertomus, jossa on tietoja hankkeiden ja erityisesti ensisijaisten hankkeiden etenemisestä.

(12) Ottaen huomioon päätökseen N:o 1254/96/EY tehtävien tarkistusten laajuuden, on selvyyden ja rationalisoinnin vuoksi toivottavaa, että kyseiset säännökset laaditaan uudelleen,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

Tässä päätöksessä määritellään Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan yhteisön ohjaavan toiminnan luonne ja laajuus. Siinä vahvistetaan joukko suuntaviivoja, joihin sisältyy Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan yhteisön toiminnan tavoitteet, painopisteet sekä pääperiaatteet. Näissä suuntaviivoissa yksilöidään yhteistä etua Euroopan laajuisissa sähkö- ja maakaasuverkoissa koskevat hankkeet, mukaan lukien ensisijaiset hankkeet.

2 artikla

Soveltamisala

Tämä päätös koskee

1) sähköverkoissa:

a) kaikkia suurjännitelinjoja, jakeluverkkoihin kuuluvia lukuun ottamatta, ja merenalaisia yhteyksiä, jos näitä rakenteita käytetään alueiden väliseen tai kansainväliseen energiansiirtoon tai liitäntään,

b) kaikkia kyseisen järjestelmän toiminnalle välttämättömiä laitteita tai laitoksia, myös suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmiä,

2) maakaasuverkoissa:

a) sellaisia korkeapainekaasuputkia, lukuun ottamatta jakeluverkkoihin kuuluvia, jotka mahdollistavat yhteisön alueiden energianhankinnan sisäisistä tai ulkoisista lähteistä,

b) edellä mainittuihin korkeapainekaasuputkiin yhdistettyjä maanalaisia varastoja,

c) asemia nesteytetyn maakaasun vastaanottamista, varastointia ja kaasuttamista varten sekä metaanikaasulaivoja toimitettavien määrien mukaan,

d) kaikkia kyseisen järjestelmän toiminnalle välttämättömiä laitteita tai laitoksia, myös suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmiä.

3 artikla

Tavoitteet

Yhteisö edistää Euroopan laajuisten energiaverkkojen yhteenliittämistä, yhteentoimivuutta ja kehittämistä sekä pääsyä näihin verkkoihin voimassa olevan yhteisön oikeuden mukaisesti, jotta

a) kannustetaan sisämarkkinoiden tehokkaaseen toteuttamiseen yleensä ja erityisesti energian sisämarkkinoiden toteuttamiseen edistämällä energiavarojen järkiperäistä tuotantoa, jakelua ja käyttöä sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämistä ja liittämistä verkkoon kuluttajien maksaman energian hinnan alentamiseksi ja energialähteiden monimuotoistamiseksi,

b) helpotetaan yhteisön epäsuotuisten alueiden ja saarialueiden kehitystä ja vähennetään niiden eristyneisyyttä ja edistetään siten taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista,

c) vahvistetaan energian toimitusvarmuutta, esimerkiksi syventämällä suhteita kolmansien maiden kanssa energia-alalla yhteisen edun mukaisesti erityisesti energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ja yhteisön tekemien yhteistyösopimusten puitteissa.

4 artikla

Painopisteet

Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan yhteisön toiminnan painopisteiden on oltava yhteensopivia kestävän kehityksen kanssa ja ne ovat seuraavat:

1) sekä sähkö- että kaasuverkkojen osalta:

a) energiaverkkojen mukauttaminen ja kehittäminen energian sisämarkkinoiden toteuttamisen tukemiseksi ja erityisesti pullonkauloja (varsinkin maiden välisiä), ylikuormitusta ja puuttuvia yhteyksiä koskevien ongelmien ratkaiseminen sekä sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden toiminnasta johtuvien tarpeiden ja Euroopan yhteisön laajentumisen huomioon ottaminen;

b) energiaverkkojen perustaminen saarialueille, eristyksissä oleville sekä syrjäisille ja syrjäisimmille alueille edistämällä samalla energialähteiden monipuolistamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä kyseisten verkkojen yhdistäminen tarvittaessa;

2) sähköverkkojen osalta:

a) verkkojen mukauttaminen ja kehittäminen uusiutuvan energiatuotannon verkkoon integroimisen tai liittämisen helpottamiseksi;

b) Euroopan yhteisössä olevien sähköverkkojen yhteentoimivuus ehdokasmaissa ja muissa Euroopan maissa sekä Välimeren ja Mustanmeren alueen maissa olevien verkkojen kanssa;

3. kaasuverkkojen osalta:

kaasuverkkojen kehittäminen Euroopan yhteisön maakaasun kulutustarpeiden täyttämiseksi, yhteisön kaasuntoimitusjärjestelmien valvonta ja kaasuverkkojen yhteentoimivuus kolmansissa Euroopan maissa sekä Välimeren ja Mustanmeren alueen maissa olevien verkkojen kanssa ja maakaasun hankintalähteiden ja siirtoreittien monimuotoistaminen.

5 artikla

Toimintaperiaatteet

Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan yhteisön toiminnan pääperiaatteet ovat:

a) yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen,

b) suotuisamman ympäristön luominen näiden verkkojen kehittämiselle perustamissopimuksen 156 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti.

6 artikla

Yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäarviointiperusteet

1. Yhteistä etua koskevien hankkeiden muutoksista, eritelmistä ja ajan tasalle saattamista koskevista pyynnöistä tehdään päätös soveltaen seuraavia yleisiä arviointiperusteita:

a) hankkeet kuuluvat 2 artiklan soveltamisalaan,

b) hankkeet vastaavat 3 artiklassa määriteltyjä tavoitteita ja kuuluvat 4 artiklassa tarkoitettuihin painopisteisiin,

c) hankkeet vaikuttavat taloudellisesti elinkelpoisilta.

Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyminen.

2. Lisäarviointiperusteet yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittämiseksi ovat liitteessä II.

3. Kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat liitteessä II olevaan yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäarviointiperusteiden kuvaukseen, myös arviointiperusteisiin vaikuttavista merkittävistä muutoksista, jotka koskevat esimerkiksi kokonaan uusia hankkeita tai kohdemaita, tehdään päätös perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

4. Ainoastaan sellaisille liitteessä III luetelluille hankkeille, jotka täyttävät 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut arviointiperusteet, voidaan myöntää yhteisön rahoitustukea asetuksen (EY) N:o 2236/95 mukaisesti.

5. Hankkeiden suuntaa-antavat eritelmät, joihin sisältyy tarvittaessa niiden maantieteellinen kuvaus, ovat liitteessä III. Eritelmät saatetaan ajan tasalle 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Ajan tasalle saattaminen on yksinomaan teknistä ja se on rajattava hankkeiden teknisiin muutoksiin, jolloin se voi koskea esimerkiksi tarvetta muuttaa määrätyn siirtoreitin tiettyä osuutta tai hankkeen sijoituspaikan rajattua mukauttamista.

6. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki toimenpiteet, jotka ne katsovat tarpeellisiksi yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi ja viivytysten välttämiseksi, noudattaen ympäristöasioita koskevaa yhteisön lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä yleissopimuksia. Erityisesti tarvittavat lupamenettelyt on saatava nopeasti päätökseen.

7. Jos yhteistä etua koskevista hankkeista osa sijaitsee kolmannen maan alueella, komissio voi asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella tehdä ehdotuksia - milloin se on asianmukaista, yhteisön kyseisten kolmansien maiden kanssa tekemien sopimusten hoitamisen yhteydessä sekä energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen allekirjoittaneiden kolmansien maiden osalta kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti - jotta kyseiset kolmannet maat tunnustaisivat nämä hankkeet molemminpuolista etua koskeviksi näiden hankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi.

8. Edellä 1 kohdan c kohdassa tarkoitetun taloudellisen elinkelpoisuuden arviointi perustuu kustannus-hyötyanalyysiin, jossa otetaan huomioon kaikki kustannukset ja hyödyt, myös keskipitkällä ja/tai pitkällä aikavälillä, sekä myös näihin liittyvät ympäristönäkökohdat, toimitusvarmuus ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen.

7 artikla

Ensisijaiset hankkeet

1. Edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ja liitteessä I mainitut yhteistä etua koskevat hankkeet ovat ensisijaisia asetuksessa (EY) N:o 2236/95 säädetyn yhteisön rahoitustuen myöntämisen kannalta. Muutoksista liitteeseen I tehdään päätös perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Asianomaiset jäsenvaltiot ja Euroopan komissio pyrkivät kukin oman toimivaltansa rajoissa edistämään ensisijaisten hankkeiden ja erityisesti rajat ylittävien hankkeiden toteuttamista.

3. Ensisijaisten hankkeiden on oltava kestävän kehityksen mukaisia ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) niillä on oltava merkittävä vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan ja kilpailukykyyn ja/tai

b) niiden on parannettava toimitusvarmuutta yhteisössä.

8 artikla

Vaikutukset kilpailuun

Hankkeiden tarkastelussa pyritään ottamaan huomioon niiden vaikutukset kilpailuun. Kannustetaan yksityistä tai taloudellisten toimijoiden järjestämää rahoitusta. Kilpailun vääristymiä markkinatoimijoiden välillä on vältettävä perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

9 artikla

Rajoitukset

1. Tällä päätöksellä ei rajoiteta jäsenvaltion tai yhteisön taloudellisia sitoumuksia.

2. Tämä päätös ei vaikuta hankkeiden ympäristöarvioinnin tuloksiin tai sellaisten suunnitelmien tai ohjelmien ympäristöarvioinnin tuloksiin, joissa määritellään tällaisten hankkeiden tulevat lupajärjestelyt. Ympäristöarvioinnin tulokset - jos tällaista arviointia on pyydetty yhteisön asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti - otetaan huomioon ennen hankkeiden toteuttamista koskevan päätöksen tekemistä yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

10 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

11 artikla

Kertomus

Komissio laatii joka toinen vuosi tämän päätöksen täytäntöönpanosta kertomuksen, jonka se antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kertomuksessa kiinnitetään huomiota myös täytäntöönpanoon ja edistymiseen liitteen II 1, 2 ja 7 kohdassa mainittujen rajat ylittäviä yhteyksiä koskevien ensisijaisten hankkeiden toteuttamisessa sekä niiden rahoitusta koskeviin yksityiskohtiin, erityisesti yhteisön rahoitustuen osalta.

12 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13 artikla

Kumotaan päätös N:o 1254/96/EY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat mainitun päätöksen soveltamista. Viittauksia päätökseen N:o 1254/96/EY pidetään viittauksina tähän päätökseen.

14 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2003.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. Tsochatzopoulos

(1) EYVL C 151 E, 25.6.2002, s. 207.

(2) EYVL C 241, 7.10.2002, s. 146.

(3) EYVL C 278, 14.11.2002, s. 35.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 24. lokakuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 6. helmikuuta 2003 (EUVL C 64 E, 18.3.2003, s. 22) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 4. kesäkuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 16. kesäkuuta 2003.

(5) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 147. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 1741/1999/EY (EYVL L 207, 6.8.1999, s. 1).

(6) EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

(7) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1.

(8) EYVL L 228, 23.9.1995, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella N:o 1655/1999 (EYVL L 197, 29.7.1999, s. 1).

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

LIITE I

EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT

7 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hankkeiden linjaukset

SÄHKÖVERKOT:

EL.1. Ranska-Belgia-Alankomaat-Saksa:

Sähköverkon vahvistaminen Benelux-maiden läpi kulkevien sähkövirtojen ylikuormituksen ratkaisemiseksi

EL.2. Ranskan, Itävallan, Slovenian ja Sveitsin vastaiset Italian raja-alueet:

Yhteenliittämiskapasiteetin lisäys

EL.3. Ranska-Espanja-Portugali:

Yhteenliittämiskapasiteetin lisäys näiden maiden välillä ja Iberian niemimaalla sekä runkoverkon kehittäminen saarialueilla

EL.4. Kreikka-Balkanin maat-UCTE-verkko:

Sähköinfrastruktuurin kehittäminen Kreikan liittämiseksi UCTE-verkkoon

EL.5. Yhdistynyt kuningaskunta-Manner-Eurooppa ja Pohjois-Eurooppa:

Yhteenliittämiskapasiteetin rakentaminen ja/tai lisäys ja mahdollinen merellä tuotettavan tuulienergian liittäminen siihen

EL.6. Irlanti-Yhdistynyt kuningaskunta:

Yhteenliittämiskapasiteetin lisäys ja mahdollinen merellä tuotettavan tuulienergian liittäminen siihen

EL.7. Tanska-Saksa-Itämeren reuna-alueet (mukaan lukien Norja-Ruotsi-Suomi-Tanska-Saksa):

Yhteenliittämiskapasiteetin lisäys ja mahdollinen merellä tuotettavan tuulienergian liittäminen siihen

KAASUVERKOT:

NG.1. Yhdistynyt kuningaskunta-pohjoinen Manner-Eurooppa, mukaan luettuina Alankomaat, Tanska ja Saksa-(ja liitännät Itämeren alueen maihin)-Venäjä:

Kaasujohdot, joilla yhdistetään eräät Euroopan tärkeimmistä kaasulähteistä, parannetaan verkkojen yhteentoimivuutta ja lisätään toimitusvarmuutta

NG.2. Algeria-Espanja-Italia-Ranska-pohjoinen Manner-Eurooppa:

Uusien kaasujohtojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan sekä kapasiteetin lisäys Espanjan, Italian ja Ranskan verkoissa ja näiden verkkojen välillä

NG.3. Kaspianmeren maat-Lähi-itä-Euroopan unioni:

Uudet kaasujohtoverkot Euroopan unionin suuntaan uusilta kaasukentiltä lähtien, mukaan luettuina Turkin ja Kreikan, Kreikan ja Italian sekä Turkin ja Itävallan väliset kaasujohdot

NG.4. Nesteytetyn maakaasun terminaalit Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa:

Toimituslähteiden ja maahantuontipisteiden monipuolistaminen, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun liitännät siirtoverkkoon

NG.5. Maanalainen varastointikapasiteetti Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Kreikassa ja Itämeren alueen maissa:

Kapasiteetin lisäys Espanjassa, Italiassa ja Itämeren alueen maissa sekä ensimmäisten laitosten rakentaminen Portugalissa ja Kreikassa

LIITE II

EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT

Yhteistä etua koskevien hankkeiden lisäarviointiperusteet

SÄHKÖVERKOT

1. Sähköverkkojen kehittäminen saarialueilla, eristyksissä olevilla sekä syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla edistämällä samalla energialähteiden monipuolistamista ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä näiden alueiden sähköverkkojen yhdistäminen tarvittaessa

- Irlanti-Yhdistynyt kuningaskunta (Wales)

- Kreikka (saaret)

- Italia (Sardinia)-Ranska (Korsika)-Italia (manner)

- Yhteydet saarialueilla

- Yhteydet Ranskan, Espanjan ja Portugalin syrjäisimmillä alueilla

2. Sellaisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tai sähköverkkojen toiminnan luotettavuuden ja varmuuden varmistamiseksi

- Ranska-Belgia-Alankomaat-Saksa

- Ranska-Saksa

- Ranska-Italia

- Ranska-Espanja

- Portugali-Espanja

- Suomi-Ruotsi

- Itävalta-Italia

- Irlanti-Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti)

- Itävalta-Saksa

- Alankomaat-Yhdistynyt kuningaskunta

- Saksa-Tanska-Ruotsi

- Kreikka-Italia

3. Jäsenvaltioiden sisäisten verkkoyhteyksien kehittäminen, jos tämä on tarpeen jäsenvaltioiden välisten yhteenliitettyjen verkkojen käytön, sisämarkkinoiden toiminnan tai uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämisen kannalta

- Kaikki jäsenvaltiot

4. Sellaisten verkkoyhteyksien kehittäminen muiden kuin jäsenvaltioiden ja erityisesti unionin jäsenyyttä hakeneiden ehdokasvaltioiden kanssa, jotka parantavat osaltaan sähköverkkojen yhteentoimivuutta, luotettavuutta ja varmuutta tai sähkönhankintamahdollisuuksia Euroopan yhteisössä

- Saksa-Norja

- Alankomaat-Norja

- Ruotsi-Norja

- Yhdistynyt kuningaskunta-Norja

- Italia-Slovenia

- Itämeren reuna-alueet (Baltic Electricity Ring): Saksa-Puola-Venäjä-Viro-Latvia-Liettua-Ruotsi-Suomi-Tanska-Valko-Venäjä

- Norja-Ruotsi-Suomi-Venäjä

- Välimeren reuna-alueet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska-Espanja-Marokko-Algeria-Tunisia-Libya-Egypti-Lähi-idän maat-Turkki-Kreikka-Italia

- Saksa-Puola

- Kreikka-Turkki

- Italia-Sveitsi

- Kreikka-Balkanin maat

- Espanja-Marokko

- EU-Balkanin maat-Valko-Venäjä-Venäjä-Ukraina

- Mustanmeren reuna-alueet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä-Ukraina-Romania-Bulgaria-Turkki-Georgia

5. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään yksilöimään pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä, kehittämään ratkaisuja ylikuormitusongelmaan sekä mukauttamaan sähköverkkoihin liittyviä ennustemenetelmiä ja verkkojen käyttömenetelmiä

- Erityisesti sähköverkkojen rajatylittävien pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien yksilöinti

- Ratkaisujen kehittäminen sähkövirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa sähköverkkojen ylikuormitusongelmat

- Sähköverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sähkön sisämarkkinoiden toiminnan ja uusiutuvien energialähteiden merkittävän käyttöosuuden edellyttämällä tavalla

MAAKAASUVERKOT

6. Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla, pääasiassa saarialueilla, eristyksissä olevilla sekä syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla, sekä kaasuverkkojen kehittäminen näillä alueilla

- Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti)

- Irlanti

- Espanja

- Portugali

- Kreikka

- Ruotsi

- Tanska

- Syrjäisimmät alueet: Ranska, Espanja, Portugali

7. Sellaisten kaasuverkkoyhteyksien kehittäminen, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tai toimitusvarmuuden parantamiseksi, mukaan luettuna erillisten kaasuverkkojen liittäminen muihin verkkoihin

- Irlanti-Yhdistynyt kuningaskunta

- Ranska-Espanja

- Portugali-Espanja

- Itävalta-Saksa

- Itävalta-Unkari

- Itävalta-Italia

- Kreikka-Muut Balkanin maat

- Italia-Kreikka

- Itävalta-Tsekki

- Itävalta-Slovenia-Kroatia

- Yhdistynyt kuningaskunta-Alankomaat-Saksa

- Saksa-Puola

- Tanska-Yhdistynyt kuningaskunta

- Tanska-Saksa-Ruotsi

8. Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä kaasuntoimitusjärjestelmien valvomiseksi ja maakaasun hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistamiseksi

- Kaikki jäsenvaltiot

9. Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen kysynnän tyydyttämiseksi sekä maakaasun sisäisten ja ulkoisten hankintalähteiden ja siirtoreittien monipuolistamiseksi

- Pohjoinen kaasuverkko: Norja-Tanska-Saksa-Ruotsi-Suomi-Venäjä-Baltian maat-Puola

- Algeria-Espanja-Ranska

- Venäjä-Ukraina-EU

- Venäjä-Valko-Venäjä-Puola-EU

- Libya-Italia

- Kaspianmeren maat-EU

- Venäjä-Ukraina-Moldavia-Romania-Bulgaria-Kreikka-Muut Balkanin maat

- Saksa-Tsekki-Itävalta-Italia

- Venäjä-Ukraina-Slovakia-Unkari-Slovenia-Italia

- Alankomaat-Saksa-Sveitsi-Italia

- Belgia-Ranska-Sveitsi-Italia

- Tanska-(Ruotsi)-Puola

- Norja-Venäjä-EU

- Irlanti

- Algeria-Italia-Ranska

- Lähi-itä-EU

10. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen kaasuverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla, ja erityisesti toimet, joilla pyritään pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien yksilöimiseen, ylikuormitusongelmiin liittyvien ratkaisujen kehittämiseen sekä kaasuverkkoihin liittyvien ennustemenetelmien ja kaasuverkkojen käyttömenetelmien mukauttamiseen

- Erityisesti kaasuverkkojen rajanylisten pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien yksilöinti

- Ratkaisujen kehittäminen kaasuvirtojen hallintaan, jotta voidaan hoitaa kaasuverkkojen ylikuormitusongelmat

- Maakaasuverkkoja koskevien ennustemenetelmien ja verkkojen käyttömenetelmien mukauttaminen sisämarkkinoiden toiminnan edellyttämällä tavalla

LIITE III

EUROOPAN LAAJUISET ENERGIAVERKOT

Yhteistä etua koskevat hankkeet eritelmineen liitteessä II esitettyjen perusteiden mukaisesti määritettyinä

SÄHKÖVERKOT

1. Sähköverkkojen kehittäminen eristyksissä olevilla alueilla

1.1 Merenalainen kaapeli Irlanti-Wales (UK)

1.2 Ipiros (EL)-Puglia (I) -yhteyden vahvistaminen

1.3 Etelä-Kykladien (EL) liittäminen

1.4 Faialin, Picon ja São Jorgen saarten (Azorit, P) välinen 30 kV:n vedenalainen yhteys

1.5 Terceiran, Faialin ja S. Miguelin (Azorit, P) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen

1.6 Madeiran (P) kantaverkon yhdistäminen ja vahvistaminen

1.7 Merenalainen kaapeli Sardinia (I)-Italian mannermaa

1.8 Vedenalainen kaapeli Korsika (F)-Italia

1.9 Yhteys Italian mannermaa-Sisilia (I)

1.10 Sorgente (I)-Rizziconi (I)-yhteyden kaksinkertaistaminen

1.11 Baleaarien saariryhmän ja Kanariansaarten (E) uudet yhteydet

2. Jäsenvaltioiden välisten sähköverkkoyhteyksien kehittäminen

2.1 Moulaine (F)-Aubange (B) linja

2.2 Avelin (F) - Avelgem (B) -linja

2.3 Vigy (F)-Marlenheim (F) linja

2.4 Vigy (F)-Uchtelfangen (D) -linja

2.5 La Prazin (F) vaihemuuntaja

2.6 Kapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välisten nykyisten yhteyksien avulla

2.7 Ranskan ja Italian välinen uusi yhteys

2.8 Uusi Ranskan ja Espanjan välinen yhteys Pyreneiden halki

2.9 Ranskan ja Espanjan välinen Pyreneiden itäosan yhteys

2.10 Pohjois-Portugalin ja Luoteis-Espanjan väliset yhteydet

2.11 Sines (P)-Alqueva (P)-Balboa (E) -linja

2.12 Valdigem (P)-Douro Internacional (P)-Aldeadávila (E) linja ja Douro Internacionalin laitos

2.13 Suomen ja Ruotsin väliset Pohjanlahden pohjoispuolen yhteydet

2.14 Lienz (A)-Cordignano (I) linja

2.15 Uusi Italian ja Itävallan välinen yhteys Brennerin solassa

2.16 Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen yhteys

2.17 St Peter (A)-Isar (D) -linja

2.18 Kaakkois-Englannin ja Alankomaiden keskiosan välinen merenalainen kaapeli

2.19 Tanskan ja Saksan välisten yhteyksien vahvistaminen, esim. Kasso-Hampuri-linja

2.20 Tanskan ja Ruotsin välisten yhteyksien vahvistaminen

3. Jäsenvaltioiden sisäisten verkkoyhteyksien kehittäminen

3.1 Yhteydet Tanskan itä-länsiakselilla: Tanskan läntisen verkon (UCTE) ja itäisen verkon (NORDEL) liittäminen

3.2 Yhteydet Tanskan pohjoinen-eteläakselilla

3.3 Uudet yhteydet Pohjois-Ranskassa

3.4 Uudet yhteydet Lounais-Ranskassa

3.5 Trino Vercellese-Lacchiarelle-linja (I)

3.6 Turbigo-Rho-Bovisio-linja (I)

3.7 Voghera-La Casella linja (I)

3.8 S. Fiorano-Nave linja (I)

3.9 Venetsia Nord-Cordignano linja (I)

3.10 Redipuglia-Udine Ovest linja (I)

3.11 Uudet yhteydet Italian itä-länsiakselilla

3.12 Tavarnuzze-Casallina linja (I)

3.13 Tavarnuzze-Santa Barbara linja (I)

3.14 Rizziconi-Feroleto-Laino linja (I)

3.15 Uudet yhteydet Italian pohjois-eteläakselilla

3.16 Italian verkkoon tehtävät muutokset uusiutuvien energialähteiden liittämisen helpottamiseksi

3.17 Italian uudet tuulivoimayhteydet

3.18 Uudet yhteydet Espanjan pohjoisakselilla

3.19 Uudet yhteydet Espanjan Välimeri-akselilla

3.20 Uudet yhteydet Galicia-Keski-Espanja akselilla (E)

3.21 Uudet yhteydet Keski-Espanja-Aragonia akselilla (E)

3.22 Uudet yhteydet Aragonia-Itä-Espanja akselilla (E)

3.23 Uudet yhteydet Andalusiassa (E)

3.24 Pedralva-Riba d'Ave-linja (P) ja Pedralva

3.25 Recarei-Valdigem-linja (P)

3.26 Picote-Pocinho-linja (P) (parannus)

3.27 Nykyiseen Pego (P)-Cedillo (E) / Falagueira (P)-linjaan ja Falagueiran laitokseen tehtävät muutokset

3.28 Pego-Batalha-linja (P) ja Batalhan laitos

3.29 Sines-Ferreira do Alentejo I -linja (P) (parannus)

3.30 Portugalin uudet tuulivoimayhteydet

3.31 Pereiros-Zêzere-Santarêm-linjat (P) ja Zêzere

3.32 Batalha-Rio Maior I ja II linjat (P) (parannus)

3.33 Carrapatelo-Mourisca-linja (P) (parannus)

3.34 Valdigem-Viseu-Anadia-linja (P)

3.35 Nykyisen Rio Maior-Palmela-linjan poikkeama Ribatejoon (P) ja Ribatejon laitos

3.36 Tessalonikin, Lamian ja Patran (EL) sähköasemat ja yhdyslinjat

3.37 Evian, Lakonian ja Traakian (EL) alueiden yhteydet

3.38 Kreikan mannermaan syrjäisten alueiden olemassa olevien yhteyksien vahvistaminen

3.39 Tynagh-Cashla-linja (IRL)

3.40 Flagford-East Sligo-linja (IRL)

3.41 Espanjan koillis- ja länsiosan yhteydet, erityisesti tuulivoimaloiden liittämiseksi verkkoon

3.42 Yhteydet Baskimaassa, Aragoniassa ja Navarrassa (E)

3.43 Yhteydet Galiciassa (E)

3.44 Keski-Ruotsin yhteydet

3.45 Etelä-Ruotsin yhteydet

3.46 Lyypekki/Siems-Görries linja (D)

3.47 Lyypekki/Siems-Krümmel linja (D)

3.48 Pohjois-Irlannin sisäiset yhteydet, jotka liittyvät Pohjois-Irlannin ja Irlannin verkkojen välisiin yhteyksiin

3.49 Yhdistyneen kuningaskunnan luoteisosan yhteydet

3.50 Skotlannin ja Englannin yhteydet ja uusiutuvien energialähteiden laajempi käyttö sähköntuotannossa

3.51 Uudet tuulivoimayhteydet Belgian rannikolla

3.52 Borsselen ala-asema (NL)

3.53 Reaktiivisen tehon korvauslaitteiston käyttöönotto (NL)

3.54 St. Peter-Tauern -linja (A)

3.55 Südburgenland-Kainachtal -linja (A)

4. Verkkoyhteyksien kehittäminen kolmansien maiden kanssa

4.1 Neuenhagen (D)-Vierraden (D)-Krasnik (PL) -linja

4.2 Brunsbüttel (D)-Etelä-Norja -yhteys

4.3 S. Fiorano (I)-Robbia (CH) -linja

4.4 Uusi yhteenliitäntä Italia-Sveitsi

4.5 Filippi (EL)-Maritsa 3 (Bulgaria) -linja

4.6 Amintaio (EL)-Bitola (entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia) -linja

4.7 Kardia (EL)-Elbasan (Albania) -linja

4.8 Elbasan (Albania)-Podgorica (Serbia ja Montenegro) -linja

4.9 Mostarin (Bosnia ja Hertsegovina) sähköasema ja yhdyslinjat

4.10 Ernestinovon (Kroatia) ala-asema ja yhdyslinjat

4.11 Uudet yhteydet Kreikan sekä Albanian, Bulgarian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä

4.12 Filippi (EL)-Hamidabad (EL) -linja

4.13 Koillis/Itä-Englannin ja Norjan eteläosan välinen merenalainen kaapeli

4.14 Eemshaven (NL)-Feda (NO) -yhteys

4.15 Etelä-Espanjan ja Marokon välinen merenalainen kaapeli (olemassa olevan yhteyden vahvistaminen)

4.16 Itämeren reuna-alueen yhteydet (Baltic Electricity Ring): Saksa-Puola-Venäjä-Viro-Latvia-Liettua-Ruotsi-Suomi-Tanska-Valko-Venäjä

4.17 Etelä-Suomi-Venäjä-yhteydet

4.18 Saksa-Puola-Liettua-Valko-Venäjä-Venäjä-yhteys (itä-länsi-suurtehoyhteys)

4.19 Puola-Liettua yhteys

4.20 Suomen ja Viron välinen merenalainen kaapeli

4.21 Uudet yhteydet Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä

4.22 Uudet yhteydet Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan välillä

4.23 Borgvik (S)-Hoesle (NO)-Oslon alue linja

4.24 UCTE- ja CENTREL-verkkojen väliset uudet yhteydet

4.25 UCTE- ja/tai CENTREL-verkon ja Balkanin maiden väliset uudet yhteydet

4.26 Laajennetun UCTE-verkon ja Valko-Venäjän, Venäjän ja Ukrainan väliset yhteydet ja liitoskohta, mukaan luettuna aiemmin Itävallan ja Unkarin, Itävallan ja Tsekin sekä Saksan ja Tsekin välillä toimineiden HVDC-muuntoasemien uudelleensijoitus

4.27 Mustanmeren reuna-alueen yhteydet (Black Sea Electricity Ring): Venäjä-Ukraina-Romania-Bulgaria-Turkki-Georgia

4.28 Mustanmeren alueen uudet yhteydet, jotta laajennettu UCTE-verkko toimisi yhdessä kyseisten maiden verkkojen kanssa

4.29 Välimeren reuna-alueen yhteydet (Mediterranean Electricity Ring): Ranska-Espanja-Marokko-Algeria-Tunisia-Libya-Egypti-Lähi-idän maat-Turkki-Kreikka-Italia

4.30 Etelä-Espanjan ja Luoteis-Algerian välinen merenalainen kaapeli

4.31 Italian ja Algerian välinen merenalainen kaapeli

4.32 Barentsinmeren alueen uudet yhteydet

4.33 Joustavien vaihtoehtoisten virransiirtojärjestelmien asennus Italian ja Slovenian välille

4.34 Uusi yhteenliitäntä Italia-Slovenia

4.35 Italian ja Kroatian välinen merenalainen kaapeli

4.36 Tanskan ja Norjan välisten verkkoyhteyksien parantaminen

5. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen sähköverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla

(Eritelmiä ei ole vielä määritelty.)

KAASUVERKOT

6. Maakaasun käyttöönotto uusilla alueilla

6.1 Kaasuverkon rakentaminen Belfastista Pohjois-Irlannin luoteisaluetta kohti ja tarvittaessa Irlannin länsirannikolle

6.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Teneriffan Santa Cruzissa, Kanarian saaret (E)

6.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Gran Canarian las Palmasissa (E)

6.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Madeiralla (P)

6.5 Kaasuverkon kehittäminen Ruotsissa

6.6 Baleaarien saariryhmän (E) ja Manner-Espanjan välinen yhteys

6.7 Korkeapainehaara Traakiaan (EL)

6.8 Korkeapainehaara Korinttiin (EL)

6.9 Korkeapainehaara Luoteis-Kreikkaan (EL)

6.10 Lollandin ja Falsterin saarten (DK) yhteys

7. Sellaisten kaasuverkkoyhteyksien kehittäminen, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan tai toimitusvarmuuden parantamisen kannalta, mukaan luettuna erillisten kaasuverkkojen liittäminen muihin verkkoihin

7.1 Yksi uusi kaasuyhdysjohto Irlannin ja Skotlannin välille

7.2 Pohjoinen-eteläyhteys, mukaan lukien Dublin-Belfast-johto

7.3 Lacq (F)-Calahorra (E) -kaasujohdon kompressointiasema

7.4 Lussagnet (F)-Bilbao (E) -kaasujohto

7.5 Perpignan (F)-Barcelona (E) -kaasujohto

7.6 Niiden kaasujohtojen siirtokapasiteetin lisääminen, jotka tuovat kaasua Portugaliin Etelä-Espanjan kautta ja Galiciaan ja Asturiasiin Portugalin kautta

7.7 Puchkirchen (A)-Burghausen (D) -kaasujohto

7.8 Andorf (A)-Simbach (D) -kaasujohto

7.9 Wiener Neustadt (A)-Sopron (HU) -kaasujohto

7.10 Bad Leonfelden (D)-Linz (A) -kaasujohto

7.11 Luoteis-Kreikka-Elbasan (AL) -kaasujohto.

7.12 Kreikka-Italia-yhdysjohto

7.13 Pääkaasuputken kompressointiasema Kreikassa

7.14 Itävallan ja Tsekin verkkojen liittäminen toisiinsa

7.15 Kaasunsiirtoväylä Kaakkois-Euroopassa Kreikan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Serbia ja Montenegro, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian, Slovenian ja Itävallan kautta

7.16 Kaasunsiirtoväylä Itävallan ja Turkin välillä Unkarin, Romanian ja Bulgarian kautta

7.17 Yhdysjohdot Yhdistyneen kuningaskunnan, Alankomaiden ja Saksan välillä, jotka yhdistävät Luoteis-Euroopan tärkeimmät kaasukentät ja markkinat

7.18 Koillis-Saksan (Berliinin alue) ja Luoteis-Puolan (Szczecinin alue) välinen yhteys ja Schmölln-Lubmin-haara (D, Greifswaldin alue)

7.19 Pohjanmeren offshore-laitosten yhteenliittäminen tai Tanskan offshore-laitosten liittäminen Yhdistyneen kuningaskunnan onshore-laitoksiin

7.20 Siirtokapasiteetin lisääminen Ranskan ja Italian välillä

7.21 Itämeren alueen kaasuyhdysputki Tanskan, Saksan ja Ruotsin välillä

8. Nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin ja maakaasun varastointikapasiteetin lisääminen

8.1 Nesteytetyn maakaasun terminaali Le Verdon-sur-merissä (F, uusi terminaali) ja kaasujohto Lussagnet'n (F) varastoon

8.2 Nesteytetyn maakaasun terminaali Fos-sur-merissä (F)

8.3 Nesteytetyn maakaasun terminaali Huelvassa (E), vanhan terminaalin laajennus

8.4 Nesteytetyn maakaasun terminaali Cartagenassa (E), vanhan terminaalin laajennus

8.5 Nesteytetyn maakaasun terminaali Galiciassa (E), uusi terminaali

8.6 Nesteytetyn maakaasun terminaali Bilbaossa (E), uusi terminaali

8.7 Nesteytetyn maakaasun terminaali Valencian alueella (E), uusi terminaali

8.8 Nesteytetyn maakaasun terminaali Barcelonassa (E), vanhan terminaalin laajennus

8.9 Nesteytetyn maakaasun terminaali Sinesissä (P), uusi terminaali

8.10 Nesteytetyn maakaasun terminaali Revithoussassa (EL), vanhan terminaalin laajennus

8.11 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren pohjoisrannikolla (I)

8.12 Nesteytetyn maakaasun offshore-terminaali Adrianmeren pohjoisosassa (I)

8.13 Nesteytetyn maakaasun terminaali Adrianmeren etelärannikolla (I)

8.14 Nesteytetyn maakaasun terminaali Joonianmeren rannikolla (I)

8.15 Nesteytetyn maakaasun terminaali Tyrrhenan rannikolla (I)

8.16 Nesteytetyn maakaasun terminaali Ligurian rannikolla (I)

8.17 Nesteytetyn maakaasun terminaali Zeebrugge/Dudzelessä (B, vanhan terminaalin laajennus)

8.18 Nesteytetyn maakaasun terminaali Isle of Grainilla, Kentissä (UK)

8.19 Nesteytetyn maakaasun toisen terminaalin rakentaminen Kreikassa

8.20 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten kehittäminen Irlannissa

8.21 Varasto Etelä-Kavalassa (EL), ehtyneen offshore-kaasukentän muuntaminen

8.22 Varasto Lussagnet'ssa (F, vanhan laitoksen laajennus)

8.23 Varasto Pecoradessa (F, ehtyneen öljykentän muuntaminen)

8.24 Varasto Elsassin alueella (F, kehittäminen suolamuodostumiin)

8.25 Varasto Keski-Ranskan alueella (F, pohjaveden pinnan kehittäminen)

8.26 Espanjan (uudet) varastot pohjoinen-eteläakselilla: Kantabriassa, Aragoniassa, Kastilia Leónissa, Kastilia La Manchassa ja Andalusiassa

8.27 Espanjan (uudet) varastot Välimeri-akselilla: Kataloniassa, Valenciassa ja Murciassa

8.28 Varasto Carriçossa (P, uusi)

8.29 Varasto Loenhoutissa (B, vanhan laitoksen laajennus)

8.30 Varasto Stenlillessä (DK) ja Lille Torupissa (DK, vanhan laitoksen laajennus)

8.31 Varasto Tønderissa (DK, uusi laitos)

8.32 Varasto Puchkirchenissä (A, vanhan laitoksen laajennus), johon kuuluu kaasujohto Penta West -verkkoon Andorfin (A) lähellä

8.33 Varasto Baumgartenissa (A, uusi)

8.34 Varasto Haidachissa (A, uusi), johon kuuluu kaasujohto Euroopan kaasurunkoverkkoon

8.35 Maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Italiassa

9. Kaasunsiirtokapasiteetin (kaasunjakeluverkot) lisääminen

9.1 Yhteyksien luominen ja kehittäminen, pohjoinen kaasuverkko: Norja-Tanska-Saksa-Ruotsi-Suomi-Venäjä-Baltian maat-Puola

9.2 Keski-Pohjolan kaasujohto: Norja, Ruotsi, Suomi

9.3 Pohjois-Euroopan kaasujohto: Venäjä, Itämeri, Saksa

9.4 Kaasujohto Venäjältä Saksaan Latvian, Liettuan ja Puolan kautta, mukaan luettuna maanalaisten kaasun varastointilaitosten rakentaminen Latviaan

9.5 Suomen ja Viron välinen kaasuputki

9.6 Uusien kaasujohtojen rakentaminen Algeriasta Espanjaan ja Ranskaan sekä siihen liittyvä kapasiteetin lisääminen näiden maiden sisäisissä kaasuverkoissa

9.7 Algeria-Marokko-Espanja-johdon (Córdobaan asti) siirtokapasiteetin lisäys

9.8 Córdoba (E)-Ciudad Real (E) -kaasujohto

9.9 Ciudad Real (E)-Madrid (E) -kaasujohto

9.10 Ciudad Realin (E) ja Välimeren rannikon (E) välinen kaasujohto

9.11 Haarat Kastilia La Manchassa (E)

9.12 Laajennus Luoteis-Espanjan suuntaan

9.13 Algerian ja Espanjan välinen merenalainen kaasujohto ja yhdysjohdot Ranskaan

9.14 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Ukrainan, Slovakian ja Tsekin kautta

9.15 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Euroopan unioniin Valko-Venäjän ja Puolan kautta

9.16 Yagal Sud -kaasujohto (Saksaan, Ranskaan ja Sveitsiin johtavan STEGAL-johdon välillä)

9.17 SUDAL East -kaasujohto (MIDAL-johdon välillä lähellä Itävallassa sijaitsevan PENTA johdon Heppenheim-Burghausenin liitoskohtaa)

9.18 Kaasujohto Libyan kaasukentiltä Italiaan

9.19 Kaasujohto Kaspianmeren maiden kaasukentiltä Euroopan unioniin

9.20 Kreikka-Turkki-kaasujohto

9.21 Siirtokapasiteetin lisäys Venäjän kaasukentiltä Kreikkaan ja muihin Balkanin maihin Ukrainan, Moldavian, Romanian ja Bulgarian kautta

9.22 St. Zagora (BG)-Ihtiman (BG) kaasujohto

9.23 Yhdysjohdot Saksan, Tsekin, Itävallan ja Italian kaasuverkkojen välille

9.24 Kaasujohto Venäjän kaasukentiltä Italiaan Ukrainan, Slovakian, Unkarin ja Slovenian kautta

9.25 Alankomaista Saksan kautta Italiaan kulkevan TENP-kaasujohdon siirtokapasiteetin lisääminen

9.26 Taisnieres (F)-Oltingue (CH) kaasujohto

9.27 Kaasujohto Tanskasta Puolaan, mahdollisesti Ruotsin kautta

9.28 Nybro (DK)-Dragor (DK) -kaasujohto, mukaan lukien yhdysjohto Stenlillen varastoon (DK)

9.29 Kaasuverkko Barentsinmeren kentiltä Euroopan unioniin Ruotsin ja Suomen kautta

9.30 Corribin kentältä (IRL, offshore) lähtevä kaasujohto

9.31 Kaasujohto Algerian kaasukentiltä Italiaan Sardinian kautta, haara Korsikaan

9.32 Kaasuverkko Lähi- ja Keski-idän kaasukentiltä Euroopan unioniin

9.33 Kaasujohto Norjasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

10. Toimet, joilla parannetaan yhteenliitettyjen kaasuverkkojen toimintaa sisämarkkinoilla

(Ei vielä eritelmiä.)