Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32017R1972

    Komission asetus (EU) 2017/1972, annettu 30 päivänä lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen I ja III muuttamisesta hirvieläimillä esiintyvää CWD-tautia Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa koskevan seurantaohjelman osalta sekä komission päätöksen 2007/182/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. )

    C/2017/7140

    EUVL L 281, 31/10/2017, p. 14–20 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1972/oj

    31.10.2017   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 281/14

    KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1972,

    annettu 30 päivänä lokakuuta 2017,

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen I ja III muuttamisesta hirvieläimillä esiintyvää CWD-tautia Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa koskevan seurantaohjelman osalta sekä komission päätöksen 2007/182/EY kumoamisesta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan nauta-, lammas- ja vuohieläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sitä sovelletaan sekä elävien eläinten että eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä erityistapauksissa niiden vientiin.

    (2)

    CWD-tauti (chronic wasting disease) on hirvieläinten tarttuva spongiforminen enkefalopatia (TSE), joka on yleinen Pohjois-Amerikassa. Tähän mennessä CWD:tä ei ole raportoitu unionin alueella, mutta sitä havaittiin ensimmäisen kerran Norjassa huhtikuussa 2016 porossa. Norja on tehostanut tämän jälkeen hirvieläimillä esiintyvää CWD-tautia koskevaa seurantaohjelmaansa ja on havainnut muitakin CWD-tapauksia poroissa ja hirvissä.

    (3)

    Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, hyväksyi 2 päivänä joulukuuta 2016 hirvieläimissä esiintyvää CWD-tautia koskevan tieteellisen lausunnon (2), jäljempänä ’EFSAn lausunto’. EFSAn lausunnossa esitetään suosituksia hirvieläimissä esiintyvää CWD-tautia koskevan kolmevuotisen seurantaohjelman täytäntöön panemiseksi Islannissa, Latviassa, Liettuassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa; nämä ovat unionin ja ETA:n jäsenvaltioita, joissa on poro- ja/tai hirvipopulaatio. EFSAn lausunnossa tuodaan esiin, että tällaisen kolmivuotisen seurantaohjelman tavoitteena on vahvistaa tai sulkea pois CWD:n esiintyminen maissa, joissa tautia ei ole aiemmin havaittu, ja maissa, joissa CWD:n esiintyminen on havaittu (vain Norja tähän mennessä), jotta voidaan arvioida taudin esiintyvyys ja maantieteellinen levinneisyys.

    (4)

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on otettava käyttöön aktiiviseen ja passiiviseen valvontaan perustuva TSE:iden vuotuinen seurantaohjelma asetuksen liitteen III mukaisesti.

    (5)

    Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevaan A lukuun olisi lisättävä EFSAn lausuntoon sisältyvien suositusten perusteella vaatimukset, jotka koskevat Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa toteutettavaa kolmivuotista CWD-seurantaohjelmaa. Näitä vaatimuksia olisi pidettävä vähimmäisvaatimuksina, joita kyseisten jäsenvaltioiden on noudatettava. Nämä jäsenvaltiot voivat kuitenkin täsmentää omia CWD-seurantaohjelmiaan maansa erityistilanteen mukaan.

    (6)

    Lisäksi liitteessä III olevan A luvun III osassa olisi selvennettävä laboratorioprotokollat ja testausmenetelmät, joita on käytettävä CWD-seurantaohjelmassa, samoin kuin CWD-testauksen jälkeen toteutettavat toimenpiteet.

    (7)

    EFSAn lausunnossa suositellun mukaisesti kolmivuotinen CWD-seurantaohjelma olisi kohdennettava toisaalta tarhattuihin ja vankeudessa pidettäviin hirvieläimiin ja toisaalta luonnonvaraisiin ja puolikesyihin hirvieläimiin. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteeseen I olisi lisättävä ’tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten’, ’luonnonvaraisten hirvieläinten’ ja ’puolikesyjen hirvieläinten’ määritelmät.

    (8)

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosikertomus maansa TSE-seurantatoimista. Asetuksen liitteessä III olevan B luvun I osan A jaksossa säädetään jäsenvaltioiden vuosikertomuksissa esitettävistä tiedoista, jotka toimitetaan säännöllisesti EU:n TSE-tietokantaan ja/tai sisällytetään vuosikertomukseen. Kyseisen luvun II osassa säädetään, että EFSAn on analysoitava jäsenvaltioiden vuosikertomuksiin sisällyttämät tiedot ja julkaistava vuosittain yhteenveto TSE:iden suuntauksista ja lähteistä unionissa. Kolmivuotista CWD-seurantaohjelmaa koskevat raportointivaatimukset olisi sisällytettävä liitteessä III olevan B luvun I osan A jaksoon sen varmistamiseksi, että asianomaiset jäsenvaltiot toimittavat ohjelmasta saatavat tiedot EU:n TSE-tietokantaan, jotta mahdollistetaan niiden esittäminen ja analysointi EFSAn kyseisen luvun II osan mukaisesti laatimassa TSE:iden valvontaa koskevassa vuotuisessa yhteenvetokertomuksessa.

    (9)

    Komission päätöksessä 2007/182/EY (3) säädetään vaatimuksista hirvieläimissä esiintyvän CWD:n tutkimiseksi, ja tällainen tutkimus tehtiin vuosina 2007–2010. Koska tutkimus on saatu päätökseen ja jotta vältettäisiin kyseisen päätöksen liitteessä I ja tässä asetuksessa säädettyjen CWD:n seurantaan liittyvien määritelmien eroavaisuudet, päätös 2007/182/EY olisi kumottava. Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I ja III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

    2 artikla

    Kumotaan päätös 2007/182/EY.

    3 artikla

    Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2017.

    Komission puolesta

    Puheenjohtaja

    Jean-Claude JUNCKER

    (1)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

    (2)  Scientific Opinion on Chronic wasting disease (CWD) in cervids, The EFSA Journal (2017);15(1):46.

    (3)  Komission päätös 2007/182/EY, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2007, hirvieläimillä esiintyvää CWD-tautia koskevasta tutkimuksesta (EUVL L 84, 24.3.2007, s. 37).

    LIITE

    Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I ja III seuraavasti:

    1.

    Lisätään liitteessä I olevaan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:

    ”o)

    ”tarhatuilla ja vankeudessa pidettävillä hirvieläimillä” heimoon Cervidae kuuluvia eläimiä, joita ihmiset pitävät suljetulla alueella;

    p)

    ”luonnonvaraisilla hirvieläimillä” heimoon Cervidae kuuluvia eläimiä, jotka eivät ole ihmisten pitämiä;

    q)

    ”puolikesyillä hirvieläimillä” heimoon Cervidae kuuluvia eläimiä, joita ihmiset pitävät mutteivät suljetulla alueella.”

    2.

    Muutetaan liite III seuraavasti:

    a)

    Korvataan A luvun III osa seuraavasti:

    ”III.   HIRVIELÄINTEN SEURANTA

    A.   CWD:n (chronic wasting disease) kolmivuotinen seurantaohjelma

    1.   Yleistä

    1.1

    Niiden jäsenvaltioiden, joissa on luonnonvaraisten ja/tai tarhattujen ja/tai puolikesyjen hirvien ja/tai porojen populaatio (Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Suomi ja Viro), on toteutettava hirvieläimissä esiintyvän CWD:n kolmivuotinen seurantaohjelma 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välillä. Tätä seurantaohjelmaa varten tehtävät TSE-testit on suoritettava 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välillä, mutta näytteiden keruu seurantaohjelmaa varten voidaan aloittaa vuonna 2017.

    1.2

    Kolmivuotista CWD-seurantaohjelmaa on sovellettava seuraaviin hirvieläinten lajeihin:

    —

    Tunturipeura/Poro (Rangifer tarandus tarandus);

    —

    Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus);

    —

    Hirvi (Alces alces);

    —

    Metsäkauris (Capreolus capreolus);

    —

    Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus);

    —

    Saksanhirvi (Cervus elaphus).

    1.3

    Poiketen siitä, mitä 1.2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi Euroopan komissiolle toimitetun dokumentoidun riskinarvioinnin perusteella valita kolmivuotiseen CWD-seurantaohjelmaan kyseisessä kohdassa lueteltujen lajien jokin alaryhmä.

    2.   Otantasuunnitelma

    2.1

    Edellä 1.1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on yksilöitävä ensisijaiset otantayksiköt (PSU), joiden on katettava kaikki alueet, joilla hirvieläinpopulaatioita esiintyy, käyttämällä vähintään seuraavia tekijöitä:

    a)

    tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta PSU:na on pidettävä kutakin tilaa ja tarhaa, jossa hirvieläimiä pidetään suljetulla alueella.

    b)

    luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta PSU on määriteltävä maantieteellisesti seuraavien kriteerien perusteella:

    i)

    alueet, joille seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin luonnonvaraiset ja puolikesyt eläimet kerääntyvät ainakin tiettynä aikana vuodesta;

    ii)

    jos laji ei keräänny millekään alueelle, luonnollisiin tai rakennettuihin esteisiin rajoittuvat alueet, joilla seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin eläimiä esiintyy;

    iii)

    alueet, joilla seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin eläimiä metsästetään, ja alueet, jotka ovat yhteydessä seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin eläimiin liittyvään muuhun merkitykselliseen toimintaan.

    2.2

    Edellä 1.1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on valittava TSE-testaukseen tarhattuja, vankeudessa pidettäviä, luonnonvaraisia ja puolikesyjä hirvieläimiä käyttämällä seuraavaa kaksivaiheista otantatapaa:

    a)

    ensimmäisessä vaiheessa näiden jäsenvaltioiden on

    i)

    tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta:

    —

    valittava satunnaisesti – varmistaen maantieteellisen edustavuuden ja tarpeen mukaan ottaen huomioon jäsenvaltion suorittamassa dokumentoidussa riskinarvioinnissa yksilöidyt merkitykselliset riskitekijät – 100 PSU:ta, jotka on katettava seurantaohjelman kolmen vuoden aikana, tai

    —

    jos jäsenvaltio ei pysty yksilöimään 100:aa PSU:ta tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta, valittava kaikki yksilöidyt PSU:t.

    ii)

    luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta:

    —

    valittava satunnaisesti – varmistaen maantieteellisen edustavuuden ja tarpeen mukaan ottaen huomioon jäsenvaltion suorittamassa dokumentoidussa riskinarvioinnissa yksilöidyt merkitykselliset riskitekijät – 100 PSU:ta, jotka on katettava seurantaohjelman kolmen vuoden aikana, tai

    —

    jos jäsenvaltio ei pysty yksilöimään 100:aa PSU:ta luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta, valittava kaikki yksilöidyt PSU:t.

    b)

    toisessa vaiheessa

    i)

    tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta:

    —

    kun jäsenvaltio on valinnut 100 PSU:ta, sen on otettava kussakin valitussa PSU:ssa näyte kaikista 2.4 kohdan a alakohdassa lueteltuihin kohderyhmiin kuuluvista eläimistä kyseisten kolmen vuoden aikana, kunnes saavutetaan tavoite 30 testattua eläintä/PSU. Jos jossakin PSU:ssa ei kuitenkaan päästä 30 testatun eläimen tavoitteeseen kolmen vuoden aikana hirvieläinpopulaation pienen koon vuoksi, 2.4 kohdan a alakohdassa lueteltuihin kohderyhmiin kuuluvien eläinten näytteenottoa voidaan jatkaa suuremmassa PSU:ssa senkin jälkeen, kun on saavutettu 30 testatun eläimen tavoite, niin että kansallisella tasolla pyritään testaamaan mahdollisuuksien mukaan kaikkiaan 3 000 tarhattua ja vankeudessa pidettävää hirvieläintä seurantaohjelman kolmen vuoden aikana;

    —

    kun jäsenvaltio on yksilöinyt alle 100 PSU:ta, sen on otettava kussakin PSU:ssa näyte kaikista 2.4 kohdan a alakohdassa lueteltuihin kohderyhmiin kuuluvista eläimistä kyseisten kolmen vuoden aikana niin, että kansallisella tasolla pyritään mahdollisuuksien mukaan testaamaan kaikkiaan 3 000 tarhattua ja vankeudessa pidettävää hirvieläintä seurantaohjelman kolmen vuoden aikana.

    ii)

    luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta:

    —

    kun jäsenvaltio on valinnut 100 PSU:ta, sen on otettava kussakin valitussa PSU:ssa näyte kaikista 2.4 kohdan b alakohdassa lueteltuihin kohderyhmiin kuuluvista eläimistä kyseisten kolmen vuoden aikana, kunnes saavutetaan tavoite 30 testattua eläintä/PSU niin, että kansallisella tasolla pyritään testaamaan 3 000 luonnonvaraista ja puolikesyä hirvieläintä seurantaohjelman kolmen vuoden aikana;

    —

    kun jäsenvaltio on yksilöinyt alle 100 PSU:ta, sen on otettava kussakin PSU:ssa näyte kaikista 2.4 kohdan b alakohdassa lueteltuihin kohderyhmiin kuuluvista eläimistä kyseisten kolmen vuoden aikana niin, että kansallisella tasolla pyritään mahdollisuuksien mukaan testaamaan kaikkiaan 3 000 luonnonvaraista ja puolikesyä hirvieläintä seurantaohjelman kolmen vuoden aikana.

    2.3

    Kaikkien valittujen hirvieläinten on oltava yli 12 kuukauden ikäisiä. Ikä on arvioitava hampaiston, iän mukanaan tuomien selkeiden merkkien tai muun luotettavan tiedon perusteella.

    2.4

    Hirvieläimet on valittava seuraavista kohderyhmistä:

    a)

    tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta:

    i)

    kuolleet/lopetetut tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet; kyseessä ovat tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet, jotka on löydetty kuolleina suljetulta alueelta, jolla niitä pidetään, kuljetuksen aikana tai teurastamolla, sekä tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet, jotka on lopetettu terveyteen tai ikään liittyvistä syistä;

    ii)

    kliiniset/sairaat tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet; kyseessä ovat tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet, joilla on nähtävissä epänormaalin käyttäytymisen merkkejä ja/tai liikuntakyvyn häiriöitä ja/tai joiden yleiskunto on heikko;

    iii)

    teurastetut tarhatut hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi;

    iv)

    teurastetut tarhatut hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaaviksi, jos jäsenvaltiossa yksilöidään alle 3 000 ryhmiin i–iii kuuluvaa tarhattua ja vankeudessa pidettävää hirvieläintä;

    b)

    luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta:

    i)

    kuolleet/lopetetut luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet; kyseessä ovat hirvieläimet, jotka on löydetty kuolleina luonnosta, ja puolikesyt hirvieläimet, jotka on löydetty kuolleina tai jotka on lopetettu terveyteen tai ikään liittyvistä syistä;

    ii)

    liikenneonnettomuudessa loukkaantuneet tai kuolleet taikka petoeläimen vahingoittamat tai tappamat hirvieläimet; kyseessä ovat luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet, jotka ovat törmänneet ajoneuvoon tai junaan tai jotka ovat joutuneet petoeläinten hyökkäyksen kohteeksi;

    iii)

    kliiniset/sairaat luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet; kyseessä ovat luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet, joilla on nähtävissä epänormaalin käyttäytymisen merkkejä ja/tai liikuntakyvyn häiriöitä ja/tai joiden yleiskunto on heikko;

    iv)

    metsästetyt luonnonvaraiset ja teurastetut puolikesyt hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi;

    v)

    metsästetty riista ja teurastetut puolikesyt hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaaviksi, jos jäsenvaltiossa yksilöidään alle 3 000 ryhmiin i–iv kuuluvaa luonnonvaraista ja puolikesyä hirvieläintä.

    2.5

    Jos hirvieläimessä todetaan TSE, hirvieläimistä kerättyjen näytteiden määrää on lisättävä sillä alueella, jolta positiivinen TSE-tapaus löytyi, asianomaisen jäsenvaltion tekemän arvioinnin perusteella.

    3.   Näytteenotto ja laboratoriotestit

    3.1

    Kultakin 2 kohdan mukaisesti valitulta hirvieläimeltä on otettava aivorungon obex-alueelta näyte, joka on testattava TSE:n varalta.

    Lisäksi mahdollisuuksien mukaan on otettava näyte yhdestä seuraavista kudoksista seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä:

    a)

    nieluntakaiset imusolmukkeet;

    b)

    risat (tonsillat);

    c)

    muut pään imusolmukkeet.

    Pikatestejä varten obex-alueen hemisektio on toimitettava tuoreena tai jäädytettynä. Muu osa hemisektiota olisi kiinnitettävä. Kun imusolmukkeet ja risat kerätään, ne olisi kiinnitettävä.

    Osa tuoretta kudosta jokaisesta näytetyypistä on säilytettävä jäädytettynä, kunnes negatiivinen tulos on saatu, siltä varalta että biologinen määritys on tarpeen.

    3.2

    Kunnes EU:n TSE-vertailulaboratorio on julkaissut suuntaviivat TSE-testauksesta hirvieläimillä, CWD-valvontaohjelmassa käytetään seuraavaa laboratoriomenetelmää:

    a)

    pikatestit:

    Liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa tarkoitettujen pikatestien, joita tehdään TSE:n havaitsemiseksi nautaeläinten ja pienten märehtijöiden aivorungon obex-alueelta, katsotaan soveltuvan TSE:n havaitsemiseen hirvieläinten aivorungon obex-alueelta. Liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa tarkoitettujen pikatestien, joita tehdään TSE:n havaitsemiseksi nautaeläinten ja pienten märehtijöiden imusolmukkeista, katsotaan soveltuvan TSE:n havaitsemiseen hirvieläinten imusolmukkeista. Jäsenvaltiot voivat käyttää seulontatarkoituksiin myös immunohistokemiaa, ja sitä varten niiden on läpäistävä EU:n TSE-vertailulaboratorion järjestämä pätevyystesti.

    b)

    varmistustestit:

    Jos pikatestin tulos on epäselvä tai positiivinen, näytteelle on tehtävä varmistustutkimuksia, joissa käytetään vähintään yhtä seuraavista menetelmistä ja protokollista, joista säädetään Maailman eläintautijärjestön (OIE:n) maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan tuoreimmassa painoksessa:

    —

    immunohistokemiallinen menetelmä;

    —

    Western blot -testi.

    Jos positiivista pikatestin tulosta ei pystytä vahvistamaan jäsenvaltiossa, on lähetettävä riittävä kudosnäyte EU:n vertailulaboratorioon vahvistusta varten.

    c)

    isolaatin kuvaus:

    Jos kyseessä on positiivinen TSE-löydös, on tehtävä tarkempi isolaatin kuvaus EU:n TSE-vertailulaboratoriota kuullen.

    3.3

    Jokaisen TSE-positiivisen hirvieläimen prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä.

    Lisäksi jokaisen testatun ja TSE-negatiivisen hirvieläimen osalta on joko

    —

    määritettävä testatun ja TSE-negatiiviseksi havaitun hirvieläimen prioniproteiinin genotyyppi tai

    —

    pidettävä kudosnäyte, joka voi olla aivorungon obex-alueelta, jäädytettynä ainakin 31 päivään joulukuuta 2021 asti, jotta sille voidaan tehdä genotyypin määritys, jos niin päätetään.

    B.   Muu hirvieläinten seuranta

    Jäsenvaltioiden on toteutettava riskinarvioinnin perusteella hirvieläinten TSE:iden lisäseurantaa, jossa voidaan ottaa huomioon TSE-löydös hirvieläimissä samalla tai lähialueella.

    Muut kuin A osan 1.1 kohdassa mainitut jäsenvaltiot voivat toteuttaa vapaaehtoisesti hirvieläinten TSE-seurantaa.

    A osassa tarkoitetun kolmivuotisen seurantaohjelman päätyttyä 1.1 kohdassa mainitut jäsenvaltiot voivat toteuttaa vapaaehtoisesti hirvieläinten TSE-seurantaa.”

    b)

    Lisätään A lukuun IV osa seuraavasti:

    ”IV.   MUIDEN ELÄINLAJIEN SEURANTA

    Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti toteuttaa muidenkin kuin nautaeläinten, lampaiden, vuohien ja hirvieläinten TSE-seurantaa.”

    c)

    Korvataan B luvun I osan A jakson 7 kohta seuraavasti:

    ”7.

    Muiden eläinten kuin nautojen, lampaiden ja vuohien osalta sekä muiden hirvieläinten osalta kuin niiden, jotka kuuluvat tämän liitteen A luvun III osan A jaksossa tarkoitetun kolmivuotisen CWD-seurantaohjelman piiriin, näytteiden lukumäärä ja vahvistetut TSE-tapaukset lajia kohti.”

    d)

    Lisätään B luvun I osan A jaksoon 9 kohta seuraavasti:

    ”9.

    Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka kuuluvat tämän liitteen A luvun III osan A jaksossa tarkoitetun kolmivuotisen CWD-seurantaohjelman piiriin, vuosia 2018, 2019 ja 2020 koskeviin vuosikertomuksiin on sisällyttävä seuraavat:

    a)

    Testausta varten toimitettujen hirvieläinnäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin käyttäen seuraavia jakoperusteita:

    —

    ensi asteen otantayksikön (PSU) tunniste

    —

    laji

    —

    eläimenpitojärjestelmä: tarhatut, vankeudessa pidettävät, luonnonvaraiset tai puolikesyt

    —

    kohderyhmä

    —

    sukupuoli.

    b)

    Pika- ja varmistustestien tulokset (positiivisten ja negatiivisten tulosten lukumäärä) ja tapauksen mukaan tarkemman isolaatin kuvaustutkimuksen tulokset, kudos, josta näyte otettiin, sekä pikatesteissä ja varmistustesteissä käytetty tekniikka.

    c)

    Positiivisten TSE-tapausten maantieteellinen sijainti ja alkuperämaa, jos se ei ole sama kuin raportoiva jäsenvaltio.

    d)

    Jokaisen TSE-positiiviseksi todetun hirvieläimen genotyyppi ja laji.

    e)

    Testatun ja TSE-negatiiviseksi todetun hirvieläimen genotyyppi, jos se on testattu.”
    Top