32014R0540

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - 540/2014 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32014R0540

Help

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014 , moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 158, 27/05/2014, p. 131–195 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 27/05/2019

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/540/oj

HTML

PDF

Official Journal

27.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 158/131

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 540/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti isämarkkinat muodostavat alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Tämän vuoksi on olemassa kattava EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmä moottoriajoneuvoille. Tekniset vaatimukset moottoriajoneuvojen ja niiden äänenvaimennusjärjestelmien EU-tyyppihyväksynnälle sallittujen melutasojen osalta olisi yhdenmukaistettava, jotta eri jäsenvaltioissa ei otettaisi käyttöön erilaisia vaatimuksia ja jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla ympäristön ja yleisen turvallisuuden korkeatasoinen suojelu, parempi elämänlaatu ja terveys ja jotta maantieajoneuvot otettaisiin huomioon merkittävänä liikennealan melulähteenä.

(2)

EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksia sovelletaan jo unionin oikeuden puitteissa, ja niillä säännellään moottoriajoneuvojen suorituskyvyn eri tekijöitä, joita ovat muun muassa autojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöt, epäpuhtauspäästöt ja turvallisuusstandardit.. Tämän asetuksen nojalla sovellettavat tekniset vaatimukset olisi laadittava siten, että varmistetaan johdonmukainen lähestymistapa unionin oikeuden kaikilta osin ja otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat melutekijät.

(3)

Liikennemelusta aiheutuu monenlaisia terveyshaittoja. Pitkäkestoisen melustressin vuoksi ihmisen elimistön voimavarat voivat kulua loppuun, elintoimintojen säätelykyky voi häiriintyä ja tämän seurauksena niiden toiminta voi heikentyä. Liikennemelu on mahdollinen riskitekijä sairauksien, kuten verenpainetaudin ja sydäninfarktin, kehittymisessä. Liikennemelun vaikutuksia olisi tutkittava edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/49/EY (3) säädettyä vastaavalla tavalla.

(4)

Moottoriajoneuvojen ja niiden pakojärjestelmien sallittua melutasoa koskevat jäsenvaltioiden erilaiset tekniset vaatimukset yhdenmukaistettiin neuvoston direktiivillä 70/157/ETY (4) sisämarkkinoiden perustamisen ja toiminnan vuoksi. On aiheellista korvata kyseinen direktiivi asetuksella, jotta voidaan taata sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä sääntelyn yhtenäinen ja johdonmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

(5)	Tämä asetus on erillinen säädös, joka liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (5) mukaiseen tyyppihyväksyntämenettelyyn. Kyseisen direktiivin liitteitä IV, VI ja XI olisi siksi muutettava.

(6)

Direktiivissä 70/157/ETY viitataan melupäästöjä koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntöön nro 51 (6), jossa täsmennetään melupäästöjen testausmenetelmä, ja sääntöön nro 59 (7), jossa vahvistetaan varaosaäänenvaimennusjärjestelmien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset. Unioni on Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehdyn sopimuksen (8) sopimuspuolena päättänyt soveltaa kyseisiä sääntöjä.

(7)

Direktiiviä 70/157/ETY on antamisensa jälkeen muutettu merkittävästi useita kertoja. Viimeisimmällä vuonna 1995 toteutetulla moottoriajoneuvojen melupäästöjen raja-arvojen alentamisella ei ollut odotettuja tuloksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että käytössä ollut kyseisen direktiivin mukainen testausmenetelmä ei enää vastannut käytännön ajokäyttäytymistä kaupunkiliikenteessä. Kuten tulevaisuuden melupolitiikasta 4 päivänä marraskuuta 1996 annetussa vihreässä kirjassa todetaan, erityisesti renkaiden vierintämelun osuus kokonaismelupäästöistä aliarvioitiin testausmenetelmässä.

(8)

Sen vuoksi tällä asetuksella olisi otettava käyttöön direktiivissä 70/157/ETY säädetystä testausmenetelmästä poikkeava testausmenetelmä. Kyseisen uuden menetelmän olisi perustuttava melua käsittelevän UNECE:n työryhmän (GRB) vuonna 2007 julkaisemaan testausmenetelmään, johon sisältyi vuoden 2007 versio standardista ISO 362. Sekä vanhojen että uusien testausmenetelmien seurantatulokset toimitettiin komissiolle.

(9)

Uutta testausmenetelmää pidetään melutasojen osalta edustavana tavanomaisissa liikenneolosuhteissa, mutta heikommin edustavana epäedullisimman tapauksen olosuhteissa. Tämän vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen antaa täydentävät melupäästösäännökset. Kyseisillä säännöksillä olisi vahvistettava ennaltaehkäisevät vaatimukset, joilla on tarkoitus kattaa ajoneuvon ajo-olosuhteet aidossa liikennetilanteessa tyyppihyväksynnän testisyklin ulkopuolella ja ehkäistä syklin manipulointi. Kyseiset ajo-olosuhteet ovat ympäristön kannalta oleellisia, ja on tärkeää varmistaa, etteivät ajoneuvon melupäästöt katuajossa poikkea merkittävästi siitä, mitä on odotettavissa tämän yksittäisen ajoneuvon tyyppihyväksyntätestin tuloksen perusteella.

(10)

Tällä asetuksella olisi myös edelleen alennettava melun raja-arvoja. Lisäksi siinä olisi otettava huomioon uudet, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 661/2009 (9) käyttöön otetut aiempaa tiukemmat ajoneuvojen renkaita koskevat meluvaatimukset. Myös tutkimukset, joissa korostetaan tieliikennemelun häiritsevyyttä ja haitallisia terveysvaikutuksia, sekä toteutukseen liittyvät kustannukset ja hyödyt olisi otettava huomioon.

(11)	Yleisiä raja-arvoja olisi alennettava kaikkien moottoriajoneuvoihin liittyvien melulähteiden osalta, mukaan lukien voimalaitteen ilmanotto ja pakojärjestelmä, kiinnittäen huomiota asetuksessa (EY) N:o 661/2009 tarkoitettuun renkaiden rooliin melun vähentämisessä.

(12)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (10) III lukua, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden on suoritettava markkinavalvontaa ja tarkastettava unionin markkinoille tulevat tuotteet, sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.

(13)

Melu on monitahoinen asia, ja monet lähteet ja tekijät vaikuttavat siihen, miten ihminen havaitsee äänen ja miten kyseinen ääni häneen vaikuttaa. Ajoneuvojen melutaso riippuu osaksi niiden käyttöympäristöstä, varsinkin tieinfrastruktuurin laadusta, ja siksi asiaa on lähestyttävä kokonaisvaltaisemmin. Direktiivissä 2002/49/EY edellytetään strategisten melukarttojen laadintaa säännöllisesti muun muassa tieliikenteen pääväylien osalta. Tällaisissa kartoissa esitetyt tiedot voisivat olla perustana ympäristömelua yleensä ja tienpintojen melua erityisesti käsittelevälle tutkimustyölle sekä teiden laadun teknologista kehittämistä koskevien parhaiden käytäntöjen oppaille ja erityyppisten tienpintojen luokittelulle tarpeen mukaan.

(14)

Kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa (11) esitettiin puitteet ympäristöä koskevalle unionin päätöksenteolle kaudella 2002–2012. Ohjelmassa vaadittiin toimia, joilla pienennetään huomattavasti niiden ihmisten määrää, jotka altistuvat säännöllisesti pitkäkestoiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalle, tasaiselle melulle.

(15)

Ajoneuvojen melun vähentämiseksi toteutettavien teknisten toimien on täytettävä keskenään ristiriitaisia vaatimuksia, kuten melun ja haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen sekä ajoturvallisuuden parantaminen siten, että kyseinen ajoneuvo pysyy edelleen mahdollisimman edullisena ja tehokkaana. Pyrkiessään täyttämään kaikki nämä vaatimukset tasapuolisesti ja saamaan aikaan tasapainon niiden välillä autoteollisuus törmää liiankin usein teknisten mahdollisuuksien rajoihin. Autojen suunnittelijat onnistuvat yhä uudelleen siirtämään näitä rajoja ottamalla käyttöön uudempia, innovatiivisia materiaaleja ja menetelmiä. Unionin oikeudessa olisi määritettävä innovointia varten selkeä kehys, joka voidaan toteuttaa realistisessa aikataulussa. Tällä asetuksella luodaan tällainen kehys, ja se antaa näin ollen välittömän kimmokkeen innovoinnille, jossa kiinnitetään huomiota yhteiskunnan tarpeisiin rajoittamatta millään tavoin teollisuudelle elintärkeää taloudellista vapautta.

(16)

Meluhaitat ovat ennen kaikkea paikallinen ongelma, joka edellyttää kuitenkin unionin laajuista ratkaisua. Osana kestävää melupäästöpolitiikkaa olisi aivan ensimmäiseksi määritettävä toimia, joilla melua vähennetään sen lähteellä. Koska tämän asetuksen kohteena ovat moottoriajoneuvot melulähteenä, joka jo luonnostaan on liikkuva, pelkästään kansalliset toimet eivät ole riittäviä.

(17)

Melupäästöjä koskevien tietojen antaminen kuluttajille ja viranomaisille saattaa vaikuttaa ostopäätöksiin ja nopeuttaa siirtymistä hiljaisempaan ajoneuvokantaan. Siksi valmistajien olisi tiedotettava myyntipisteessä ja teknisessä esittelymateriaalissa ajoneuvojen melutasoista. Kuluttajille olisi tiedotettava ajoneuvon melutasosta merkinnällä, joka on verrattavissa hiilidioksidipäästöjä, polttoaineenkulutusta ja rengasmelua koskeviin merkintöihin. Komission olisi tehtävä vaikutustenarviointi ilman pilaantumisen ja liikennemelun tasoihin sovellettavista merkintäehdoista ja kuluttajatiedotuksesta. Vaikutustenarvioinnissa olisi otettava huomioon tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen eri tyypit (mukaan luettuna sähköajoneuvot) sekä vaikutus, joka tällaisella merkinnällä voisi olla autoteollisuuteen.

(18)	Viranomaisten olisi voitava tieliikenteen melun vähentämiseksi ottaa käyttöön toimenpiteitä ja kannustimia hiljaisempien ajoneuvojen käytön edistämiseksi.

(19)

Sähköhybridiajoneuvoilta ja sähköajoneuvoilta odotetut ympäristöhyödyt ovat johtaneet tällaisten ajoneuvojen melupäästöjen merkittävään alentumiseen. Tämän alentumisen myötä on poistunut tienkäyttäjille, erityisesti sokeille ja näkövammaisille jalankulkijoille ja pyöräilijöille tärkeä äänilähde, jonka perusteella he saavat tiedon näiden ajoneuvojen lähestymisestä, läsnäolosta ja liikkeellelähdöstä. Tämän vuoksi teollisuus kehittää ajoneuvon akustisia varoitusjärjestelmiä tämän sähköhybridiajoneuvojen ja sähköajoneuvojen äänisignaalien puutteen korvaamiseksi. Tällaisten AVAS-järjestelmien suorituskyky olisi yhdenmukaistettava. AVAS-järjestelmän kehittämisessä olisi otettava huomioon kokonaisvaikutus yhdyskuntamelun tasoon.

(20)

Komission olisi selvitettävä aktiivisten turvajärjestelmien mahdollisuuksia sähköhybridiajoneuvojen ja sähköajoneuvojen kaltaisissa hiljaisemmissa ajoneuvoissa sokeiden, näkövammaisten ja kuulorajoitteisten jalankulkijoiden, sekä pyöräilijöiden ja lasten kaltaisten haavoittuvien tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi kaupunkialueilla.

(21)

Ajoneuvojen melutaso vaikuttaa suoraan unionin kansalaisten elämänlaatuun erityisesti kaupunkialueilla, jossa on vain vähän tai ei lainkaan sähköistä tai maan alla kulkevaa julkista liikennettä taikka pyöräily- tai kävelyinfrastruktuuria. Huomioon olisi myös otettava Euroopan parlamentin valkoisesta kirjasta ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma — Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”15 päivänä joulukuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa (12) asettama tavoite julkisen liikenteen käyttäjämäärien kaksinkertaistamisesta. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatetta noudattaen edistettävä julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä kaupunkialueiden melusaasteen vähentämiseksi.

(22)

Ajoneuvon melutaso riippuu osittain siitä, miten ajoneuvoa käytetään ja miten hyvin sitä huolletaan sen oston jälkeen. Näin ollen olisi toteutettava toimia yleisen tietoisuuden lisäämiseksi unionissa sujuvan ja kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevia nopeusrajoituksia noudattavan ajotavan merkityksestä.

(23)	Unionin tyyppihyväksyntälainsäädännön yksinkertaistamiseksi vuonna 2007 hyväksytyn CARS 21 -raportin suositusten mukaisesti on aiheellista käyttää tämän asetuksen perustana UNECE-sääntöä nro 51 testausmenetelmän osalta ja UNECE-sääntöä nro 59 varaosaäänenvaimennusjärjestelmien osalta.

(24)

Jotta komissio voisi mukauttaa tietyt tämän asetuksen liitteissä I, IV, VIII ja X olevat vaatimukset tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ja muuttaa mainituissa liitteissä olevia säännöksiä, jotka koskevat testausmenetelmiä ja melutasoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli säätää kaikkien uusien ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntää koskevista hallinnollisista ja teknisistä vaatimuksista melutason sekä kyseisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen, erillisinä teknisinä yksiköinä tyyppihyväksyttyjen varaosaäänenvaimennusjärjestelmien ja niiden osien osalta, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(26)	Tämän asetuksen nojalla vahvistetun uuden sääntelyjärjestelmän soveltamisesta seuraa, että direktiivi 70/157/ETY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan hallinnolliset ja tekniset vaatimukset kaikkien 2 artiklassa tarkoitettujen uusien ajoneuvoluokkien EU-tyyppihyväksyntää varten niiden melutason osalta sekä kyseisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen, erillisinä teknisinä yksiköinä M1- ja N1-luokkiin kuuluvia ajoneuvoja varten suunniteltujen ja rakennettujen tyyppihyväksyttyjen varaosaäänenvaimennusjärjestelmien ja niiden osien osalta niiden rekisteröinnin, myynnin ja käyttöönoton helpottamiseksi unionissa.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan M1-, M2-, M3-, N1-, N2- ja N3-luokkiin kuuluviin ajoneuvoihin, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2007/46/EY liitteessä II, sekä M1- ja N1-luokkiin kuuluvia ajoneuvoja varten suunniteltuihin ja rakennettuihin varaosaäänenvaimennusjärjestelmiin ja niiden osiin, jotka tyyppihyväksytään erillisinä teknisinä yksikköinä.

3 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa sovelletaan direktiivin 2007/46/EY 3 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä; tällöin tarkoitetaan

1)	’ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ direktiivin 2007/46/EY 3 artiklassa tarkoitettua menettelyä melutason osalta;

’ajoneuvotyypillä’ sellaisten moottorikäyttöisten ajoneuvojen luokkaa, jotka eivät olennaisesti eroa seuraavilta osin:

liitteessä II olevan 4.1.2.1 kohdan mukaisesti testattujen luokkiin M1, M2 ≤ 3 500 kg, N1 kuuluvien ajoneuvojen osalta:

i)	korin muoto tai materiaalit (erityisesti moottoritila ja sen äänieristys);

ii)	moottorityyppi (esimerkiksi otto- tai dieselmoottori, kaksi- tai nelitahti, iskumäntä tai kiertomäntä) sylintereiden määrä ja tilavuus, kaasuttimien lukumäärä ja tyyppi, ruiskutusjärjestelmä, venttiilien järjestely tai sähkömoottorin tyyppi;

iii)	suurin nimellisnettoteho ja sitä vastaava kierrosnopeus (S); jos kuitenkin suurin nimellisteho ja sitä vastaava kierrosnopeus eroavat toisistaan vain erilaisista moottorin määrityskäytöistä johtuen, tällaisia ajoneuvoja voidaan pitää saman tyypin ajoneuvoina;

iv)	äänenvaimennusjärjestelmä:

liitteessä II olevan 4.1.2.2 kohdan mukaisesti testattujen luokkiin M2 > 3500 kg, M3, N2, N3 kuuluvien ajoneuvojen osalta:

i)	korin muoto tai materiaalit (erityisesti moottoritila ja sen äänieristys);

ii)	moottorin tyyppi (esimerkiksi otto- tai dieselmoottori, kaksi- tai nelitahti, iskumäntä tai kiertomäntä), sylintereiden määrä ja tilavuus, ruiskutusjärjestelmän tyyppi, venttiilien järjestely, moottorin nimelliskierrosnopeus (S) tai sähkömoottorin tyyppi;

iii)	ajoneuvot, joilla on samantyyppinen moottori ja/tai erilaiset yleiset välityssuhteet, voidaan katsoa saman tyypin ajoneuvoiksi.

Jos kuitenkin b alakohdan mukaiset erot aiheuttavat liitteessä II olevassa 4.1.2.2 kohdassa kuvatun mukaisesti erilaiset tavoiteolosuhteet, näitä eroja on pidettävä tyypin muutoksena;

’suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla’ (M) ajoneuvolle määritettyä suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin; perävaunun tai puoliperävaunun suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaan sisältyy staattinen massa, joka välittyy vetävään ajoneuvoon, kun ajoneuvot on kytketty toisiinsa;

4)	’suurimmalla nimellisnettoteholla’ (Pn) kW:eina ilmaistua moottorin tehoa, joka on mitattu UNECE-säännön nro 85 (13) mukaisella UNECE-menetelmällä. Jos suurin nimellisnettoteho saavutetaan useilla moottorin kierrosnopeuksilla, käytetään suurinta moottorin kierrosnopeutta;

5)	’vakiovarusteilla’ ajoneuvon peruskokoonpanoa, joka sisältää kaikki sellaiset ominaisuudet, jotka asennetaan ilman kokoonpanoa tai varustetasoa koskevia lisävaatimuksia, mutta johon on asennettu kaikki direktiivin 2007/46/EY liitteessä IV tai XI mainituissa säädöksissä vaaditut ominaisuudet;

6)	’kuljettajan massalla’ 75 kg:ksi arvioitua massaa, joka sijaitsee kuljettajan istuimen vertailupisteessä;

’käyttökunnossa olevan ajoneuvon massalla’ (mro) tarkoitetaan

moottoriajoneuvon osalta:

valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa, kun sen polttonestesäiliö(t) on täytetty vähintään 90-prosenttisesti, mukaan lukien kuljettajan, polttoaineen ja nesteiden massa; massaan sisältyvät myös korirakenteiden, hytin, kytkentälaitteen ja varapyörän (-pyörien) samoin kuin työkalujen massa, jos ne on asennettu ajoneuvoon;

perävaunun osalta:

valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa, mukaan lukien polttoaineen ja nesteiden massa. Massaan sisältyvät myös korirakenteiden, kytkentälaitteen (-laitteiden) ja varapyörän (-pyörien) samoin kuin työkalujen massa, jos ne on asennettu ajoneuvoon;

8)	’moottorin nimelliskierrosnopeudella’ (S) ilmoitettua moottorin kierrosnopeutta, min–1 (rpm), jolla moottori tuottaa UNECE-säännön nro 85 mukaisen suurimman nimellisnettotehon, tai jos suurin nettoteho saavutetaan useilla moottorin kierrosnopeuksilla, suurinta moottorin kierrosnopeutta;

9)	’tehon ja massan suhdeindeksillä’ (PMR) lukua, joka määritetään liitteessä II olevassa 4.1.2.1.1 kohdassa esitetyn kaavan mukaisesti;

10)

’vertailupisteellä’ jotakin seuraavista pisteistä:

M1- ja N1-luokkiin kuuluvat ajoneuvot:

i)	ajoneuvot, joiden moottori on edessä: ajoneuvon etuosa;

ii)	ajoneuvot, joiden moottori on keskellä: ajoneuvon keskikohta;

iii)	ajoneuvot, joiden moottori on takana: ajoneuvon takaosa;

b)	M2-, M3-, N2- ja N3-luokkiin kuuluvat ajoneuvot: ajoneuvon etuosaa lähinnä oleva moottorin reuna;

11)	’tavoitekiihtyvyydellä’ kiihdytystä kaasupoljin kevyesti painettuna kaupunkiliikenteessä; se saadaan tilastollisten tutkimusten pohjalta;

12)	’moottorilla’ voimanlähdettä ilman irrotettavia lisäosia;

13)	’vertailukiihtyvyydellä’ kiihtyvyystestissä testiradalla vaadittua kiihtyvyyttä;

14)	’välityssuhteen painotuskertoimella’ (k) numeerista suhdelukua, jota käytetään kahden välityssuhteen testitulosten yhdistämiseen kiihtyvyystestissä ja vakionopeustestissä;

15)	’osittaisella tehokertoimella’ (kp) numeerista suhdelukua, jota käytetään ajoneuvojen kiihtyvyystestin ja vakionopeustestin testitulosten yhdistämiseen soveltuvin painotuksin;

16)	’esikiihdytyksellä’ kiihdytyksen säätölaitteen käyttöä ennen AA'-linjaa, jotta kiihdytys olisi vakaata AA':n ja BB':n välillä liitteen II lisäyksessä olevan kuvan 1 mukaisesti;

17)	’lukituilla välityssuhteilla’ vaihteiston säätämistä siten, että vaihdetta ei voi vaihtaa testin aikana;

18)	’äänenvaimennusjärjestelmällä’ täydellistä osien kokonaisuutta, jota tarvitaan moottorin ja sen pakojärjestelmän aiheuttaman melun vaimentamiseen;

19)

’erityyppisillä äänenvaimennusjärjestelmillä’ äänenvaimennusjärjestelmiä, jotka eroavat toisistaan merkittävästi ainakin yhden jäljempänä mainitun ominaisuuden osalta:

a)	niiden osien kauppanimet tai tavaramerkit;

b)	niiden osien materiaalien ominaisuudet, lukuun ottamatta kyseisten osien pinnoitetta;

c)	niiden osien muoto tai koko;

d)	ainakin yhden niiden osan toimintaperiaatteet;

e)	niiden osien kokoonpano;

f)	äänenvaimennusjärjestelmien tai äänenvaimennusjärjestelmän osien lukumäärä;

20)

’äänenvaimennusjärjestelmän tai äänenvaimennusjärjestelmän osien malliryhmällä’ joukkoa äänenvaimennusjärjestelmiä tai niiden osia, joissa kaikki seuraavat ominaisuudet ovat samat:

a)	absorboivien kuitumaisten aineiden läpi kulkeva pakokaasuvirta, jos pakokaasut ovat kosketuksissa kyseiseen materiaaliin;

b)	kuitutyyppi;

c)	tarvittaessa sidosainetiedot;

d)	keskimääräinen kuitukoko;

e)	irtotavara-aineksen vähimmäispakkaustiheys (kg/m3);

f)	kaasuvirran ja absorboivan materiaalin välinen enimmäiskosketuspinta;

21)	’varaosaäänenvaimennusjärjestelmällä’ äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien mitä tahansa osaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvossa, lukuun ottamatta samantyyppistä osaa, joka oli asennettuna kyseiseen ajoneuvoon, kun se toimitettiin EU-tyyppihyväksyttäväksi tämän asetuksen mukaisesti;

22)	’ajoneuvon akustisella varoitusjärjestelmällä’ (AVAS) sähköhybridi- ja sähköajoneuvon järjestelmää, jonka tuottaman äänen avulla jalankulkijat ja muut tienkäyttäjät saavat tietoa ajoneuvon läsnäolosta;

23)	’myyntipisteellä’ paikkaa, jossa ajoneuvoja varastoidaan ja tarjotaan myytäväksi kuluttajille;

24)	’teknisellä esittelymateriaalilla’ teknisiä ohjeita, esitteitä ja luetteloita (painetussa tai sähköisessä muodossa tai verkossa) sekä verkkosivustoja, joiden tarkoituksena on markkinoida ajoneuvoja kuluttajille.

4 artikla

Jäsenvaltioiden yleiset velvoitteet

1. Jollei tämän asetuksen liitteessä III vahvistetuista soveltamisvaiheita koskevista päivämääristä muuta johdu ja sanotun rajoittamatta direktiivin 2007/46/EY 23 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on evättävä sallitun melutason perusteella EU-tyyppihyväksyntä moottoriajoneuvotyypiltä, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

2. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä heinäkuuta 2016 evättävä sallitun melutason perusteella EU-tyyppihyväksyntä erilliseksi tekniseksi yksiköksi katsotun varaosaäänenvaimennusjärjestelmän ja sen osien tyypiltä, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

Jäsenvaltiot voivat edelleen antaa EU:n tyyppihyväksynnän direktiivin 70/157/ETY mukaisesti erilliseksi tekniseksi yksiköksi katsotulle varaosaäänenvaimennusjärjestelmälle tai sen osalle, joka on tarkoitettu ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty ennen tämän asetuksen liitteessä III vahvistettuja täytäntöönpanopäiviä.

3. Tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen soveltamisvaiheita koskevien päivämäärien jälkeen jäsenvaltioiden on sallitun melutason perusteella katsottava uusien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistusten voimassaolon päättyneen sovellettaessa direktiivin 2007/46/EY 26 artiklaa, ja niiden on kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto, jos tällaiset ajoneuvot eivät ole tämän asetuksen mukaisia.

4. Jäsenvaltioiden on sallitun melutason perusteella sallittava erilliseksi tekniseksi yksiköksi katsotun varaosaäänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien myynti ja käyttöönotto, jos se on sellaisen tyypin mukainen, jolle on annettu EU-tyyppihyväksyntä tämän asetuksen mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten varaosaäänenvaimennusjärjestelmien tai niiden osien myynti ja käyttöönotto, joilla on direktiivin 70/157/ETY mukainen EU-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä ja jotka on tarkoitettu ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty ennen tämän asetuksen liitteessä III vahvistettuja soveltamisvaiheita koskevia päivämääriä.

5 artikla

Valmistajien yleiset velvoitteet

1. Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvot, niiden moottorit ja niiden äänenvaimennusjärjestelmät suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan siten, että tällaiset ajoneuvot tavanomaisessa käytössä ovat tämän asetuksen mukaisia tällaisiin ajoneuvoihin luonnostaan kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

2. Valmistajien on varmistettava, että äänenvaimennusjärjestelmät suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan siten, että ne ajoneuvon käyttöolosuhteet ja alueittain toisistaan poikkeavat ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen kestävät kohtuullisesti korroosiovaikutuksia.

3. Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta riippumatta siitä, onko valmistaja suoraan osallistunut ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin.

6 artikla

Täydentävät melupäästösäännökset (ASEP)

1. Tätä artiklaa sovelletaan M1- ja N1-luokkiin kuuluviin ajoneuvoihin, joihin on asennettu polttomoottori ja jotka on varustettu alkuperäisen laitevalmistajan äänenvaimennusjärjestelmillä, sekä tällaisiin ajoneuvoluokkiin tarkoitettuihin varaosaäänenvaimennusjärjestelmiin liitteen IX mukaisesti.

2. Ajoneuvojen ja äänenvaimennusjärjestelmien on täytettävä liitteen VII vaatimukset.

3. Ajoneuvon ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmän katsotaan täyttävän liitteen VII vaatimukset ilman lisätestejä, jos valmistaja esittää hyväksyntäviranomaiselle tekniset asiakirjat, joista käy ilmi, ettei linjalla BB' mitattujen moottorin suurimman ja pienimmän kierrosnopeuden välinen ero, jota tarkoitetaan liitteen II lisäyksen kuvassa 1, ole missään liitteessä VII olevassa 2.3 kohdassa määriteltyyn ASEP-säätöalueeseen sisältyvissä testiolosuhteissa yli 0,15 x S liitteessä II säädettyjen edellytysten osalta.

4. Ajoneuvon tai varaosaäänenvaimennusjärjestelmän melupäästöt tavanomaisissa tieajo-olosuhteissa, jotka poikkeavat liitteessä II ja VII tarkoitetun tyyppihyväksyntätestin suoritusolosuhteista, eivät saa merkittävästi poiketa testituloksesta.

5. Valmistaja ei saa yksinomaan tässä asetuksessa säädettyjen melupäästövaatimusten täyttämiseksi tarkoituksellisesti muuttaa, säätää tai ottaa käyttöön mitään sellaisia mekaanisia, sähköisiä, termisiä tai muita laitteita tai menettelyjä, jotka eivät ole käytössä tavanomaisissa tieajo-olosuhteissa.

6. Valmistajan on esitettävä tyyppihyväksyntähakemuksessa liitteen VII lisäyksessä esitetyn mallin mukaisesti laadittu selvitys siitä, että hyväksyttäväksi haettu ajoneuvotyyppi tai varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tämän artiklan vaatimusten mukainen.

7. N1-luokkaan kuuluviin ajoneuvoihin ei sovelleta 1–6 kohtaa, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

a)	moottorin tilavuus on enintään 660 cm3 ja suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhde on enintään 35;

b)	hyötykuorma on vähintään 850 kg ja suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhde on enintään 40.

7 artikla

Kuluttajatiedotus ja merkinnät

Ajoneuvovalmistajien ja -jakelijoiden on pyrittävä varmistamaan, että kunkin ajoneuvon desibeleinä (dB(A)) ilmoitettu, tämän asetuksen mukaisesti mitattu melutaso esitetään näkyvässä paikassa myyntipisteessä ja teknisessä esittelymateriaalissa.

Tämän asetuksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella komissio suorittaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2018 kattavan vaikutustenarvioinnin ilman pilaantumisen ja liikennemelun tasoihin sovellettavista merkintäehdoista ja kuluttajatiedotuksesta. Komissio antaa arviointinsa tuloksista kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

8 artikla

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS)

Valmistajien on viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019 asennettava liitteen VIII vaatimukset täyttävä AVAS-järjestelmä uudentyyppisiin sähköhybridi- ja sähköajoneuvoihin. Valmistajien on viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 asennettava AVAS-järjestelmä kaikkiin uusiin sähköhybridi- ja sähköajoneuvoihin. Jos valmistajat päättävät ennen mainittuja päivämääriä asentaa ajoneuvoihin AVAS-järjestelmän, niiden on varmistettava, että kyseiset AVAS-järjestelmät täyttävät liitteen VIII vaatimukset.

Viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 artiklan mukaisesti, jotta se voi tarkastella uudelleen liitettä VIII ja sisällyttää siihen AVAS-järjestelmän suorituskykyä tai aktiivisia turvallisuusjärjestelmiä koskevia yksityiskohtaisempia vaatimuksia ottaen huomioon UNECE:n asiassa tekemän työn.

9 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I, IV, VIII ja X niiden mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen.

10 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 16 päivästä kesäkuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 8 artiklan toisessa kohdassa ja 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan toisessa kohdassa ja 9 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 8 artiklan toisen kohdan tai 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

11 artikla

Tarkistuslauseke

Komissio laatii ja julkaisee perusteellisen selvityksen uusien ajoneuvotyyppien melun raja-arvoista viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021. Selvitys perustuu ajoneuvoihin, jotka täyttävät viimeisimmät sääntelyvaatimukset. Selvityksen päätelmien pohjalta komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

12 artikla

Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liitteet IV, VI ja XI tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

1. ISO-standardia 10844:1994 voidaan soveltaa 30 päivään kesäkuuta 2019 asti vaihtoehtona ISO-standardille 10844:2011 liitteessä II olevassa 3.1.1 kohdassa kuvatun testiradan vaatimustenmukaisuuden tarkistamiseksi.

2. Sarjahybridivoimansiirrolla varustetut ajoneuvot, joissa on polttomoottori mutta ei mekaanista kytkinlaitetta voimalinjaan, on jätettävä tämän asetuksen 6 artiklan vaatimusten ulkopuolelle 30 päivään kesäkuuta 2019 asti.

14 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan direktiivi 70/157/ETY 1 päivästä heinäkuuta 2027, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 4 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

2. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

15 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2016.

3. Liitteessä II olevaa 3.1.1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2019.

4. Liitteessä XI olevaa B osaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2027.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS

(1) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 76.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. helmikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 20. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 2. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).

(4) Neuvoston direktiivi 70/157/ETY, annettu 6 päivänä helmikuuta 1970, moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 42, 23.2.1970, s. 16).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(6) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 51 — Yhdenmukaiset vaatimukset vähintään nelirenkaisten moottoriajoneuvojen hyväksynnästä niiden melupäästöjen osalta (EUVL L 137, 30.5.2007, s. 68).

(7) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 59 — Varaosaäänenvaimennusjärjestelmien hyväksyntää koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista (EUVL L 326, 24.11.2006, s. 43).

(8) Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997, Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1600/2002/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2002, kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1).

(12) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 72.

(13) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 85 — Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat luokkiin M ja N kuuluvien moottoriajoneuvojen käyttövoimaksi tarkoitettujen polttomoottoreiden tai sähköisten ajolaitteiden hyväksymistä niiden nettotehon ja sähköisen ajolaitteen 30 minuutin enimmäistehon mittauksen osalta (EUVL L 326, 24.11.2006, s. 55).

LIITELUETTELO

Liite I	EU-tyyppihyväksyntä ajoneuvotyypin melutason osalta
	Lisäys 1:	Ilmoituslomake
	Lisäys 2:	EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli
Liite II	Moottoriajoneuvon aiheuttaman melun mittausmenetelmät ja -laitteet
	Lisäys:	Kuvat
Liite III	Raja-arvot
Liite IV	Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja sisältävät äänenvaimennusjärjestelmät
	Lisäys:	Kuva 1 — Testauslaitteisto värähtelyllä vakauttamista varten
Liite V	Paineilman melu
	Lisäys:	Kuva 1 — Mikrofonien sijainti paineilman melun mittauksessa
Liite VI	Ajoneuvotuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen
Liite VII	Mittausmenetelmä täydentävien melupäästösäännösten noudattamisen arvioimiseksi
	Lisäys:	Täydentäviä melupäästösäännöksiä koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus Varaukset
Liite VIII	Ajoneuvon akustista varoitusjärjestelmää (AVAS) koskevat toimenpiteet
Liite IX	Erillisiksi teknisiksi yksiköiksi katsottavien äänenvaimennusjärjestelmien (varaosaäänenvaimennusjärjestelmien) melutasoa koskeva EU-tyyppihyväksyntä
	Lisäys 1:	Ilmoituslomake
	Lisäys 2:	EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli
	Lisäys 3:	EU-tyyppihyväksyntämerkin malli
	Lisäys 4:	Testauslaitteet
	Lisäys 5:	Mittauspisteet — vastapaine
Liite X	Erillisiksi teknisiksi yksiköiksi katsottavien varaosaäänenvaimennusjärjestelmien tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen
Liite XI	Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen
Liite XII	Vastaavuustaulukko

LIITE I

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ AJONEUVOTYYPIN MELUTASON OSALTA

1. AJONEUVOTYYPIN EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

1.1 Ajoneuvon valmistajan on haettava ajoneuvotyypin EU-tyyppihyväksyntää melutason osalta direktiivin 2007/46/EY 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

1.2 Ilmoituslomakkeen malli on lisäyksessä 1.

1.3 Ajoneuvon valmistajan on toimitettava hyväksyttäväksi haettua tyyppiä edustava ajoneuvo testeistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle. Testeistä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen on valittava hyväksyttäväksi haettua tyyppiä edustava ajoneuvo, joka tyydyttää hyväksyntäviranomaista. Valintaprosessin aikana päätöksenteon apuna voidaan käyttää virtuaalitestausmenetelmiä.

1.4 Tutkimuslaitoksen pyynnöstä on myös toimitettava äänenvaimennusjärjestelmän mallikappale ja moottori, jonka iskutilavuus ja suurin teho ovat vähintään samat kuin sen ajoneuvotyypin moottorin, jolle tyyppihyväksyntää haetaan.

2. MERKINNÄT

2.1 Pako- ja imuäänenvaimentimien osissa, kiinnityslaitteita ja putkia lukuun ottamatta, on oltava seuraavat merkinnät:

2.1.1 järjestelmien ja niiden osien valmistajan tavaramerkki tai kaupallinen merkki;

2.1.2 valmistajan antama kaupallinen nimitys.

2.2 Edellä 2.1.1 ja 2.1.2 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen on oltava helposti luettavia ja pysyvästi kiinnitettyjä silloinkin, kun järjestelmä on asennettuna ajoneuvoon.

3. AJONEUVOTYYPIN EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMINEN

3.1 Jos asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, EU-tyyppihyväksyntä on annettava direktiivin 2007/46/EY 9 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.2 Lisäyksessä 2 on EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli.

3.3 Jokaiselle hyväksytylle ajoneuvotyypille on annettava direktiivin 2007/46/EY liitteen VII mukainen hyväksyntänumero. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

3.3.1 Jos ajoneuvo täyttää liitteessä III olevan vaiheen 1 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”A”. Jos ajoneuvo täyttää liitteessä III olevan vaiheen 2 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”B”. Jos ajoneuvo täyttää liitteessä III olevan vaiheen 3 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”C”.

4. EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÖJEN MUUTOKSET

Tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen tyyppien muutoksissa sovelletaan direktiivin 2007/46/EY 13, 14, 15 ja 16 artiklaa sekä 17 artiklan 4 kohtaa.

5. TUOTANTOJÄRJESTELYJEN VAATIMUSTENMUKAISUUS

5.1 Tuotantojärjestelyjen vaatimustenmukaisuuden varmistavat toimenpiteet on toteutettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

5.2 Erityissäännökset:

5.2.1 Tämän asetuksen liitteessä VI säädettyjen testien on vastattava direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 2.3.5 kohdassa tarkoitettuja testejä.

5.2.2 Direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 3 kohdassa mainitut tarkastukset suoritetaan tavallisesti joka toinen vuosi.

Lisäys 1

Direktiivin 2007/46/EY liitteen I mukainen ilmoituslomake nro […] ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnästä sallitun melutason osalta

Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erityisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0. YLEISTÄ

0.1

Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2

Tyyppi:

0.3

Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (b):

0.3.1

Näiden merkintöjen sijainti:

0.4

Ajoneuvoluokka (c):

0.5

Valmistajan toiminimi ja osoite:

0.8

Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9

Valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite:

1. AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

1.1

Valokuvat ja/tai piirrokset edustavasta ajoneuvosta:

1.3

Akseleiden ja pyörien lukumäärä (4):

1.3.3

Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin):

1.6

Moottorin sijainti ja järjestely:

2. MASSAT JA MITAT (f) (g) (7) (KG JA MM) (TARVITTAESSA VIITTAUS PIIRUSTUKSEEN)

2.4

Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat):

2.4.1

Alusta ilman koria:

2.4.1.1

Pituus (g5):

2.4.1.2

Leveys (g7):

2.4.2

Alusta, jossa on kori:

2.4.2.1

Pituus (g5):

2.4.2.2

Leveys (g7):

2.6

Ajokuntoisen ajoneuvon massa (h)

a)	kunkin variantin suurin ja pienin arvo:

b)	kunkin version massa (matriisi on esitettävä):

2.8

Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu kokonaismassa (i) (3):

3. MOOTTORI (q)

3.1

Moottorin valmistaja:

3.1.1

Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus (merkittynä moottoriin tai muut tunnistustavat):

3.2

Polttomoottori

3.2.1.1

Toimintaperiaate: ottomoottori/dieselmoottori, neli-/kaksitahtinen/kiertomäntä (1)

3.2.1.2

Sylintereiden lukumäärä ja järjestely:

3.2.1.2.3

Sytytysjärjestys:

3.2.1.3

Sylinteritilavuus (m): … cm3

3.2.1.8

Suurin nettoteho (n): … kW kierrosnopeudella … min–1 (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.4

Polttoaineensyöttö

3.2.4.2

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.2.2

Toimintaperiaate: suoraruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

3.2.4.2.4

Säädin

3.2.4.2.4.1

Tyyppi:

3.2.4.2.4.2.1

Ryntäysnopeus kuormitettuna: … min–1

3.2.4.3

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.4.3.1

Toimintaperiaate: imusarja (yksi-/monipiste (1))/suorasuihkutus/muu (määritellään) (1)

3.2.8

Imujärjestelmä

3.2.8.1

Ahdin: kyllä/ei (1)

3.2.8.4.2

Ilmansuodatin, piirustukset: … tai

3.2.8.4.2.1

Merkki (merkit):

3.2.8.4.2.2

Tyyppi (tyypit):

3.2.8.4.3

Imuäänenvaimennin, piirustukset: … tai

3.2.8.4.3.1

Merkki (merkit):

3.2.8.4.3.2

Tyyppi (tyypit):

3.2.9

Äänenvaimennusjärjestelmä

3.2.9.2

Äänenvaimennusjärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus:

3.2.9.4

Pakoäänenvaimennin (-vaimentimet):

Pakoäänenvaimentimen (-vaimentimien) tyyppi, merkintä:

milloin oleellista ulkopuolisen melun kannalta: melua rajoittavat toimenpiteet moottoritilassa ja moottorissa:

3.2.9.5

Pakoaukon sijainti:

3.2.9.6

Kuitumaisia aineita sisältävä pakoäänenvaimennin:

3.2.12.2.1

Katalysaattori: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.1.1

Katalysaattorien ja katalyyttielementtien lukumäärä (tiedot jokaisesta erillisestä yksiköstä):

3.2.12.2.6

Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

3.3

Sähkömoottori

3.3.1

Tyyppi (käämitys, magnetointi):

3.3.1.1

Suurin teho tunnin ajan: … kW

3.3.1.2

Käyttöjännite: … V

3.4

Moottorit ja niiden yhdistelmät:

3.4.1

Sähköhybridiajoneuvo: kyllä/ei (1)

3.4.2

Sähköhybridiajoneuvon luokka: sähköverkosta ladattava/pelkästään polttomoottorilla ladattava (1)

3.4.3

Käyttötavan vaihtokytkin: on/ei ole (1)

3.4.3.1

Valittavissa olevat toimintatilat

3.4.3.1.1

Pelkkä sähkö: kyllä/ei (1)

3.4.3.1.2

Pelkkä polttoaine: kyllä/ei (1)

3.4.3.1.3

Hybriditila: kyllä/ei (1) (jos kyllä, lyhyt kuvaus):

3.4.5

Sähkömoottori (kuvataan kukin sähkömoottori erikseen)

3.4.5.1

Merkki:

3.4.5.2

Tyyppi:

3.4.5.4

Suurin teho: … kW

4. VOIMANSIIRTO (p)

4.2

Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

4.6

Välityssuhteet

Vaihde

Vaihteiston sisäiset välityssuhteet

(moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteet)

Vetopyörästön välityssuhde (välityssuhteet)

(vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhde)

Kokonaisvälityssuhteet

Suurin CVT:n osalta (1)

…

Pienin CVT:n osalta (1)

Peruutusvaihde

4.7

Ajoneuvon rakenteen sallima suurin nopeus (km/h) (q):

6. PYÖRÄNTUENTA

6.6.

Renkaat ja pyörät

6.6.1

Rengas-/pyöräyhdistelmät

a)	ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, kantavuusluku ja nopeusluokkamerkki

b)	ilmoitetaan pyörien vanteen koot ja keskiösyvyydet

6.6.2

Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1

Akseli 1:

6.6.2.2

Akseli 2:

6.6.2.3

Akseli 3:

6.6.2.4

Akseli 4:

jne.

9. KORI

9.1

Korin tyyppi, käyttäen direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa C osassa määriteltyjä koodeja:

9.2

Käytetyt materiaalit ja rakennemenetelmät:

12. MUUT ASIAT

12.5

Tiedot mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on suunniteltu melun vähentämiseksi (ellei käsitelty muissa kohdissa):

Päiväys:

Allekirjoitus:

Asema yrityksessä:

(1) Portaattomasti säätyvä vaihteisto

Lisäys 2

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli

(Enimmäiskoko: A 4 (210 × 297 mm)

Hyväksyntäviranomaisen leima

Ilmoitus

Tyyppihyväksynnästä (1)

tyyppihyväksynnän jatkamisesta (1)

tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

ajoneuvotyypin melutason osalta (asetus (EU) N:o 540/2014).

Tyyppihyväksyntänumero:

Laajennuksen syy:

I JAKSO

0.1

Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2

Tyyppi:

0.3

Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (2):

0.3.1

Näiden merkintöjen sijainti:

0.4

Ajoneuvoluokka (3):

0.5

Valmistajan toiminimi ja osoite:

0.8

Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9

Valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite:

II JAKSO

Lisätiedot (tarvittaessa): Ks. lisäys

Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

Testausselosteen päivämäärä:

Testausselosteen numero:

Huomautukset (mahdolliset): Ks. lisäys

Paikka:

Päiväys:

Allekirjoitus:

Liitteet:	Hyväksyntäasiakirjat
	Testausseloste (järjestelmät)/testitulokset (kokonaiset ajoneuvot)

(1) Tarpeeton yliviivataan.

(2) Jos tunniste sisältää tämän tyyppihyväksyntätodistuksen tarkoittaman ajoneuvotyypin kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella:’?’ (esim. ABC??123??).

(3) Direktiivin 2007/46/EY liitteessä II A määritelty.

Lisäys

EU-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …

1. Lisätiedot

1.1.

Moottori

1.1.1

Moottorin valmistaja:

1.1.2

Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus:

1.1.3

Suurin nettoteho (g): … kW .... pyörintänopeudella … min–1 tai suurin jatkuva nimellisteho (sähkömoottori) … kW (1)

1.1.4

Ahdin (ahtimet), merkki ja tyyppi:

1.1.5

Ilmansuodatin, merkki ja tyyppi:

1.1.6

Imuäänenvaimennin (-vaimentimet), merkki ja tyyppi:

1.1.7

Pakoäänenvaimennin (-vaimentimet), merkki ja tyyppi:

1.1.8

Katalysaattori(t), merkki ja tyyppi:

1.1.9

Hiukkasloukku(-loukut), merkki ja tyyppi:

1.2

Voimansiirto

1.2.1

Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

1.3

Moottoriin liittymättömät laitteet, jotka on suunniteltu melun vähentämiseksi:

2. Testitulokset

2.1

Liikkeessä olevan ajoneuvon melutaso: … dB(A)

2.2

Paikallaan olevan ajoneuvon melutaso: … dB(A) … min–1

2.2.1

Paineilman melutaso, käyttöjarru: … dB(A)

2.2.1

Paineilman melutaso, käyttöjarru: … dB(A)

2.2.1

Paineilman melutaso, paineensäätimen käynnistyksen aikana: … dB(A)

2.3

Sähköhybridiajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaamista koskevat tiedot, jos ajoneuvon polttomoottori ei voi toimia ajoneuvon ollessa paikallaan

2.3.1

Vaihde (i) tai vaihteenvalitsimen asento testissä:

2.3.2

Käyttötavan vaihtokytkimen asento mitattaessa Lwot,(i) (jos kytkin on asennettu).

2.3.3

Esikiihdytyksen pituus lPA … m

2.3.4

Ajoneuvon nopeus kiihdytyksen alussa … km/h

2.3.5

Äänenpainetaso Lwot,(i) … dB(A)

3. Huomautukset:

(1) Tarpeeton yliviivataan.

LIITE II

MOOTTORIAJONEUVON AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUSMENETELMÄT JA –LAITTEET

1. MITTAUSMENETELMÄT

1.1 EU-tyyppihyväksynnän kohteena olevan ajoneuvotyypin aiheuttama melu mitataan käyttämällä kahta tässä liitteessä kuvattua menetelmää liikkeessä olevalle ajoneuvolle ja paikallaan olevalle ajoneuvolle. Jos sähköhybridiajoneuvon polttomoottori ei voi toimia ajoneuvon ollessa paikallaan, melutaso mitataan ainoastaan liikkeessä.

Ajoneuvoille, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on suurempi kuin 2 800 kiloa, tehdään paikallaan olevan ajoneuvon paineilman melun lisämittaus liitteen V vaatimusten mukaisesti, jos ajoneuvossa on vastaava jarrulaite.

1.2 Tämän liitteen 1.1 kohdassa tarkoitettujen testausmenetelmien mukaisesti mitatut arvot on merkittävä testausselosteeseen ja tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 2 olevan mallin mukaiselle lomakkeelle.

2. MITTAUSVÄLINEET

2.1 Akustiset mittaukset

Melutason mittauslaitteen on oltava tarkkuusäänitasomittari tai vastaava tyypin 1 vaatimusten mukainen mittauslaite (mukaan lukien suositeltu tuulensuoja, jos käytössä). Kyseiset vaatimukset kuvataan sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) julkaisun IEC 61672-1:2002 ”Tarkkuusäänitasomittari” toisessa painoksessa.

Mittaukset on suoritettava käyttämällä akustisen mittauslaitteen fast-aikavakiota ja A-painotusta, jotka myös kuvataan julkaisussa ”IEC 61672-1:2002”. Käytettäessä järjestelmää, jossa A-painotettua äänenpainetasoa seurataan tietyin väliajoin, lukema on otettava enintään 30 ms:n (millisekunnin) väliajoin.

Laitteet huolletaan ja kalibroidaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.

2.2 Vaatimustenmukaisuus

Akustisen mittauslaitteen vaatimustenmukaisuus varmistetaan tarkistamalla, että laitteella on voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus. Vaatimustenmukaisuustodistuksen katsotaan olevan voimassa, jos standardienmukaisuus on todettu 12 edeltävän kuukauden aikana äänenkalibrointilaitteiden osalta ja 24 edeltävän kuukauden aikana instrumentointijärjestelmän osalta. Kaikki vaatimustenmukaisuustestit on tehtävä laboratoriossa, jolla on valtuudet suorittaa asiaa koskevien standardien mukaisia kalibrointeja.

2.3 Koko akustisen mittausjärjestelmän kalibrointi mittaustilannetta varten

Kunkin mittaustilanteen alussa ja lopussa koko akustinen mittausjärjestelmä on tarkastettava äänen kalibrointilaitteella, joka on sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) julkaisussa 60942:2003 vahvistetun luokan 1 vaatimusten mukainen. 2003. Tarkastuksen lukemien välinen erotus saa olla ilman lisäsäätöä korkeintaan 0,5 dB. Jos tämä arvo ylittyy, edellisen vaatimukset täyttävän tarkastuksen jälkeen saadut mittaustulokset on jätettävä huomiotta.

2.4 Nopeuden mittauslaitteet

Moottorin kierrosnopeus mitataan käyttämällä laitetta, jonka tarkkuus on ± 2 prosenttia tai parempi niillä moottorin kierrosnopeuksilla, joita mittauksessa käytetään.

Ajoneuvon ajonopeus mitataan laitteilla, joiden tarkkuus on vähintään ± 0,5 km/h käytettäessä jatkuvaan mittaamiseen soveltuvia laitteita.

Jos testauksessa käytetään erillisiä nopeusmittauksia, laitteen tarkkuuden on oltava ± 0,2 km/h.

2.5 Meteorologiset laitteet

Meteorologiset laitteet, joilla seurataan ympäristöolosuhteita testin aikana ja joiden on tarkkuudeltaan täytettävä seuraavat vaatimukset, ovat

—	lämpötilamittari, ± 1 °C;

—	tuulen nopeuden mittari, ± 1,0 m/s;

—	ilmanpainemittari, ± 5 hPa;

—	suhteellisen kosteuden mittari, ± 5 prosenttia.

3. MITTAUSOLOSUHTEET

3.1 Testauspaikka ja ympäristöolosuhteet

3.1.1 Testausradan pinnan ja testauspaikan mittojen on oltava ISO-standardin 10844:2011 mukaiset. Paikan pinnalla ei saa olla vitilunta, pitkää ruohoa, irtomaata tai tuhkaa. Mikrofonin ja äänilähteen läheisyydessä ei saa olla äänikenttään mahdollisesti vaikuttavia esteitä. Mittausten suorittajan on asetuttava siten, että hän ei itse vaikuta mittauslaitteen lukemiin.

3.1.2 Mittauksia ei saa suorittaa huonoissa sääolosuhteissa. On varmistettava, etteivät tuulenpuuskat aiheuta mittaustulosten vääristymistä.

Meteorologiset laitteet sijoitetaan testialueen viereen 1,2 ± 0,02 m:n korkeudelle. Mittaukset tehdään +5 °C–+40 °C:n lämpötilassa.

Testejä ei saa suorittaa, jos tuulennopeus tai tuulenpuuskien nopeus mikrofonin korkeudella on yli 5 m/s äänenmittausten välillä.

Lämpötila, tuulennopeus ja -suunta, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine merkitään muistiin äänenmittausten välillä.

Mittauksissa ei oteta huomioon äänihuippuja, jotka eivät näytä olevan yhteydessä ajoneuvon yleisen äänitason ominaisuuksiin.

Taustamelu mitataan 10 sekunnin ajan juuri ennen ajoneuvotestijaksoa ja heti sen jälkeen. Mittaukset tehdään samoilla mikrofoneilla, joita käytetään testissä, eikä niiden sijaintia saa muuttaa. A-painotettu suurin äänenpainetaso kirjataan ylös.

Taustamelun (mukaan luettuna mahdollinen tuuli) on oltava vähintään 10 dB alempi kuin ajoneuvon testissä tuottama A-painotettu äänenpainetaso. Jos ympäristömelun ja mitatun melun ero on 10–15 dB(A), testitulokset lasketaan tekemällä melutason mittarin lukemiin tarvittavat korjaukset seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla:

Ympäristömelun ja mitatun melun ero dB(A)	10	11	12	13	14	15
Korjaus dB(A)	0,5	0,4	0,3	0,2	0,1	0,0

3.2 Ajoneuvo

3.2.1 Testattavan ajoneuvon on edustettava markkinoille saatettavia ajoneuvoja ja sen valitsee valmistaja yhteisymmärryksessä tutkimuslaitoksen kanssa tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Mittaukset tehdään ilman perävaunua, ellei kyseessä ole yhdistelmäajoneuvo, jonka osat ovat erottamattomat. Mittaukset voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä ajoneuvoista, joiden nostoakseli(t) on/ovat ylhäällä.

Mittaukset tehdään ajoneuvoista, joiden testimassa mt on määritetty seuraavan taulukon mukaisesti:

Ajoneuvo luokka	Ajoneuvon testimassa (mt)
M1	mt = mro
N1	mt = mro
N2, N3	mt = 50 kg yhtä moottorin tehoyksikköä (kW) kohden Lisäkuormitus, jonka avulla ajoneuvon testimassa saavutetaan, sijoitetaan taka-akselin(akselien) yläpuolelle. Lisäkuorma saa olla enintään 75 prosenttia taka-akselille suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta. Testimassa on saavutettava ± 5 prosentin tarkkuudella. Jos lisäkuorman painopistettä ei voida asettaa samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa, ajoneuvon testimassa ei saa ylittää massaa, johon on laskettu yhteen etuakselin ja taka-akselin kuormitus ajoneuvon ollessa kuormaamattomana sekä lisäkuorma. Ajoneuvoissa, joissa on useampia kuin kaksi akselia, testimassa on sama kuin kaksiakselisessa ajoneuvossa.
M2, M3	mt = mro — miehistön jäsenen paino (soveltuvin osin) tai, jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jolla ei ole koria, mt = 50 kg yhtä moottorin tehoyksikköä (kW) kohden edellä esitettyjen edellytysten täyttyessä (ks. N2-, N3-luokka).

3.2.2 Hakijan pyynnöstä luokkiin M2, M3, N2 tai N3 kuuluva ajoneuvo katsotaan edustavaksi koko tyyppinsä osalta, jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jolla ei ole koria. Testattaessa keskeneräistä ajoneuvoa kaikki asiaan kuuluvat äänieristysmateriaalit, paneelit ja äänenvaimennusosat ja -järjestelmät kiinnitetään ajoneuvoon valmistajan suunnittelemalla tavalla lukuun ottamatta myöhemmin koottavaa koriosaa.

Uutta testausta ei edellytetä, jos ajoneuvoon on asennettu lisäpolttoainesäiliö tai alkuperäisen polttoainesäiliön paikkaa on muutettu edellyttäen, että ajoneuvon muita melupäästöjä aiheuttavia osia tai rakenteita ei ole muutettu.

3.2.3 Renkaiden vierintämelua koskevat vaatimukset täsmennetään asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä; ne valitsee ajoneuvon valmistaja ja ne kirjataan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 2 lisäykseen. Renkaiden on vastattava jotakin ajoneuvon alkuperäisvarustukseen kuuluvaa rengaskokoa. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon (1). Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 1,6 mm.

3.2.4 Ennen mittauksia moottori on saatettava tavanomaiseen toimintakuntoon.

3.2.5 Ajoneuvot, joissa on useampia vetäviä pyöriä kuin kaksi, testataan tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetulla vedolla.

3.2.6 Jos ajoneuvoon on asennettu yksi tai useampi automaattisella käynnistysmekanismilla varustettu tuuletin, sen/niiden järjestelmiin ei saa puuttua mittausten aikana.

3.2.7 Jos ajoneuvossa on kuitumaisia materiaaleja sisältävä äänenvaimennusjärjestelmä, se on vakautettava ennen testiä liitteen IV mukaan.

4. TESTAUSMENETELMÄT

4.1 Liikkeessä olevan ajoneuvon melutason mittaaminen

4.1.1 Yleiset testiolosuhteet

Testiradalle on merkittävä kaksi linjaa, AA' ja BB', jotka ovat samansuuntaisia linjan PP' kanssa ja joista ensimmäinen sijaitsee linjasta PP' 10 m eteenpäin ja toinen 10 m taaksepäin.

Vähintään neljä mittausta on tehtävä molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella. Säätötarkoituksessa voidaan tehdä esimittauksia, joita ei oteta huomioon.

Mikrofoni on sijoitettava 7,5 ± 0,05 m:n etäisyydelle radan vertailulinjasta CC' ja 1,2 ± 0,02 m radan pinnan yläpuolelle.

Vertailuakseli on esteettömässä äänikentässä (ks. IEC 61672-1:2002) horisontaalinen ja kohdistuu kohtisuoraan ajoneuvon ajolinjaan CC' nähden.

4.1.2 Ajoneuvojen erityiset testiolosuhteet

4.1.2.1 Luokan M1, M2 ≤ 3 500 kg, N1 ajoneuvot

Jos ajoneuvossa on käsivalintainen lisävaihteisto tai monivälityksinen vetoakseli, käytetään tavanomaiseen kaupunkiajoon tarkoitettua asentoa. Vaihteen ryömimis-, pysäköinti- tai jarruasentoja ei sallita missään olosuhteissa.

Ajoneuvon testimassa on ilmoitettava 3.2.1 kohdan taulukossa.

Testinopeus vtest on 50 km/h ± 1 km/h. Testinopeus on saavutettava, kun vertailupiste on linjalla PP'.

4.1.2.1.1 Tehon ja massan suhdeindeksi (PMR)

Tehon ja massan suhdeindeksi lasketaan kaavalla:

PMR = (Pn/mt) x 1 000, kun Pn mitataan kilowatteina ja mt kilogrammoina tämän liitteen 3.2.1 kohdan mukaisesti.

PMR:ää ilman suhdelukua käytetään kiihtyvyyden laskemiseen.

4.1.2.1.2 Kiihtyvyyden laskeminen

Kiihtyvyyslaskelmat koskevat vain luokan M1, N1 ja M2 ≤ 3 500 kg ajoneuvoja.

Kaikki kiihtyvyydet lasketaan käyttämällä ajoneuvon eri nopeuksia testiradalla. Annetuilla kaavoilla lasketaan awot i, awot i+1 ja awot test. Nopeus linjalla AA' tai PP' määritetään siten, että se on ajoneuvon nopeus, kun vertailupiste ylittää linjan AA' (vAA') tai PP' (vPP'). Nopeus linjalla BB' määritetään, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB' (vBB'). Testausselosteessa on ilmoitettava kiihtyvyyden laskemiseen käytetty menetelmä.

Ajoneuvon vertailupisteen määritelmän vuoksi ajoneuvon pituus (lveh) määritetään eri tavoin alla olevassa kaavassa. Jos vertailupiste on ajoneuvon etuosassa, l = lveh, keskiosassa: l = 1/2 lveh ja takaosassa: l = 0.

4.1.2.1.2.1 Laskumenetelmä käsivalintaisella vaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) varustettujen ajoneuvojen testaamiseksi lukituilla välityssuhteilla:

awot test = ((vBB'/3,6)2 – (vAA'/3,6)2)/(2*(20+l))

Vaihteen valinnassa käytettävä awot test on keskiarvo neljästä awot test, i -arvosta, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.

Esikiihdytystä voidaan käyttää. Testausselosteessa on mainittava se kohta ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan alas.

4.1.2.1.2.2 Laskumenetelmä automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) varustettujen ajoneuvojen testaamiseksi lukitsemattomilla välityssuhteilla:

Vaihteen valinnassa käytettävä awot test on keskiarvo neljästä awot test, i -arvosta, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.

Jos 4.1.2.1.4.2 kohdassa kuvattuja laitteita tai toimenpiteitä voidaan käyttää voimansiirtotapahtuman hallintaan testivaatimusten noudattamiseksi, awot test lasketaan kaavalla:

awot test = ((vBB'/3,6)2 – (vAA'/3,6)2)/(2*(20+l))

Esikiihdytystä voidaan käyttää.

Jos 4.1.2.1.4.2 kohdassa kuvattuja laitteita tai toimenpiteitä ei käytetä, awot test lasketaan kaavalla:

awot_testPP-BB = ((vBB'/3,6)2 – (vPP'/3,6)2)/(2*(10+l))

awot_testPP-BB : kiihdytys PP:n ja BB:n välillä

Esikiihdytystä ei sallita.

Kaasupolkimen painamiskohdan on oltava se kohta, jossa ajoneuvon vertailupiste ylittää linjan AA'.

4.1.2.1.2.3 Tavoitekiihtyvyys

Tavoitekiihtyvyydellä a urban tarkoitetaan kaupunkiajossa tavanomaista kiihdytystä, ja se määräytyy tilastollisten tutkimusten pohjalta. Se riippuu ajoneuvon tehon ja massan suhteesta.

Tavoitekiihtyvyys a urban lasketaan yhtälöllä:

a urban = 0,63 * log10 (PMR) – 0,09

4.1.2.1.2.4 Vertailukiihtyvyys

Vertailukiihtyvyydellä awot ref tarkoitetaan kiihdytystestissä testiradalla vaadittua kiihtyvyyttä. Se riippuu ajoneuvon PMR:stä. Kiihtyvyys on erilainen eri ajoneuvoluokissa.

Vertailukiihtyvyys awot ref lasketaan yhtälöllä:

a wot ref = 1,59 * log10 (PMR) –1,41 kun PMR ≥ 25

a wot ref = a urban = 0,63 * log10 (PMR) – 0,09 kun PMR < 25

4.1.2.1.3 Osittainen tehokerroin kp

Osittaista tehokerrointa kP (ks. 4.1.3.1 kohta) käytetään luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen kiihdytystestin ja vakionopeustestin testitulosten yhdistämiseen soveltuvin painotuksin.

Muissa tapauksissa kuin yhdellä ainoalla vaihteella suoritettavassa testissä käytetään a wot ref -arvoa awot test -arvon sijasta (ks. 4.1.3.1 kohta).

4.1.2.1.4 Välityssuhteen valinta

Välityssuhteen valinta testiä varten riippuu vaihteiden kiihtyvyyspotentiaalista awot kaasupolkimen ollessa pohjassa; se perustuu täydellä teholla suoritetussa kiihdytystestissä vaadittuun vertailukiihtyvyyteen awot ref.

Joissakin ajoneuvoissa voi olla erilaisia voimansiirto-ohjelmistoja tai vaihdesäätöjä (esim. urheilullinen, talviajo, sopeutuva). Jos tarvittava kiihtyvyys saavutetaan ajoneuvossa eri vaihteistosäädöillä, ajoneuvon valmistajan on osoitettava teknistä tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo on testattu niillä säädöillä, joilla kiihtyvyys on lähinnä a wot ref -arvoa.

4.1.2.1.4.1 Käsivalintaisella vaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukituilla välityssuhteilla

Seuraavat välityssuhteen valintaan liittyvät edellytykset ovat mahdollisia:

a)	jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot ref ja joka on enintään 2,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.

jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan välityssuhde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja välityssuhde i + 1, jossa välityssuhde on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 2,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla:

k = (a wot ref – a wot (i+1))/(a wot (i) – a wot (i+1))

jos vaihteen i kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antaa alle 2,0 m/s2:n kiihtyvyyden, ellei kiihtyvyys vaihteella i+1 ole alempi kuin aurban. Siinä tapauksessa käytetään kahta vaihdetta, i ja i+1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

d)	jos ajoneuvossa on vaihteisto, jossa on vain yksi välityssuhdevaihtoehto, kiihdytystesti tehdään kyseisellä vaihteella. Saavutettua kiihtyvyyttä käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

e)	jos moottorin nimelliskierrosnopeus ylittyy tietyllä vaihteella, ennen kuin ajoneuvo on ylittänyt linjan BB', käytetään seuraavaksi suurinta vaihdetta.

4.1.2.1.4.2 Automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukitsemattomilla välityssuhteilla

Vaihteiston valitsin asetetaan asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista.

Testikiihtyvyys awot test lasketaan 4.1.2.1.2.2 kohdassa määritetyllä tavalla.

Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista välityssuhteelle, jota ei käytetä kaupunkiliikenteessä, on vältettävä.

Tästä syystä on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita tai vaihtoehtoisia valitsimen asentoja, joilla estetään vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiliikenteen testiolosuhteissa.

Saavutetun testikiihtyvyyden awot test on oltava suurempi tai sama kuin aurban.

Valmistajan on mahdollisuuksien mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin estääkseen kiihtyvyyttä awot test nousemasta suuremmaksi kuin 2,0 m/s2.

Saavutettua kiihtyvyyttä a wot test käytetään osittaisen tehokertoimen kp laskemiseen awot ref:n sijaan (ks. 4.1.2.1.3 kohta).

4.1.2.1.5 Kiihdytystesti

Valmistajan on määriteltävä vertailupiste ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan pohjaan. Kaasupoljin on painettava pohjaan (niin nopeasti kuin mahdollista), kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa määritetyn kohdan. Kaasupoljin on pidettävä alhaalla siihen asti, kun ajoneuvon takaosa saavuttaa linjan BB'. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan mahdollisimman nopeasti. Testausselosteessa on mainittava se kohta ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan alas. Teknisellä tutkimuslaitoksella on oltava mahdollisuus esitestaukseen.

Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB' ylitystä.

4.1.2.1.6 Vakionopeustesti

Vakionopeustesti ajetaan samalla vaihteella tai vaihteilla kuin kiihdytystesti ja vakionopeudella 50 km/h ± 1 km/h linjojen AA' ja BB' välillä. Vakionopeustestissä käytetään kiihdytyksen säätölaitetta, jolla nopeus pidetään vakaana linjojen AA' ja BB' välillä. Jos vaihde on kiihdytystestissä lukittuna, sama vaihde on lukittava myös vakionopeustestissä.

Vakionopeustestiä ei vaadita ajoneuvoilta, joiden PMR < 25.

4.1.2.2 Luokkien M2 > 3 500 kg, M3, N2 ja N3 ajoneuvot

Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC' koko testin ajan linjan AA' lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB'. Testi tehdään ilman perävaunua tai puoliperävaunua. Jos perävaunua ei voi helposti irrottaa vetoajoneuvosta, perävaunua ei oteta huomioon arvioitaessa linjan BB' ylitystä. Jos ajoneuvossa on erityisvarusteita, kuten betonimylly, kompressori, tms., varusteiden ei pidä olla toiminnassa testin aikana. Ajoneuvon testimassa vahvistetaan 3.2.1 kohdassa esitetyssä taulukossa.

Luokan M2 > 3 500 kg, N2 tavoiteolosuhteet

Kun vertailupiste ylittää linjan BB', moottorin kierrosnopeuden nBB' on oltava 70–74 prosenttia kierrosnopeudesta S, jolla moottori toimii suurimmalla tehollaan, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 km/h ± 5 km/h. Kiihdytyksen on oltava vakaa linjojen AA' ja BB' välillä.

Luokan M3, N3 tavoiteolosuhteet

Kun vertailupiste ylittää linjan BB', moottorin kierrosnopeuden nBB' on oltava 85–89 prosenttia kierrosnopeudesta S, jolla moottori toimii suurimmalla tehollaan, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 km/h ± 5 km/h. Kiihdytyksen on oltava vakaa linjojen AA' ja BB' välillä.

4.1.2.2.1 Välityssuhteen valinta

4.1.2.2.1.1 Ajoneuvot, joissa on käsivalintainen vaihteisto

Kiihdytysten on oltava tasaisia. Vaihde määräytyy tavoiteolosuhteiden mukaan. Jos nopeusero ylittää sallitun poikkeaman, testataan kahta vaihdetta, joista toinen on tavoitenopeuden alapuolella ja toinen yläpuolella.

Jos tavoiteolosuhteet täyttyvät useammalla kuin yhdellä vaihteella, valitaan vaihde, joka on lähinnä nopeutta 35 km/h. Jos mikään vaihde ei täytä tavoiteolosuhdetta vtest, testataan kahta vaihdetta, joista toinen on nopeuden vtest alapuolella ja toinen yläpuolella. Moottorin tavoitekierrosnopeus on saavutettava kaikissa oloissa.

Kiihdytyksen pitää olla tasainen. Jos kiihdytys ei tietyllä vaihteella ole tasainen, kyseistä vaihdetta ei oteta lukuun.

4.1.2.2.1.2 Ajoneuvot, joissa on automaattivaihteisto, mukautuva vaihteisto tai CVT

Vaihteiston valitsin asetetaan asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista. Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista välityssuhteelle, jota ei käytetä kaupunkiliikenteessä, on vältettävä testiolosuhteissa. Tästä syystä on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita, joilla estetään vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiliikenteen testiolosuhteissa.

Jos ajoneuvon voimansiirto on sellainen, että vaihteita on vain yksi (ajovaihde), joka rajoittaa moottorin kierrosnopeutta testin aikana, ajoneuvo testataan vain ajoneuvon tavoitenopeudella. Jos ajoneuvossa on sellainen moottorin ja vaihteiston yhdistelmä, joka ei täytä 4.1.2.2.1.1 kohdan vaatimuksia, ajoneuvo testataan vain ajoneuvon tavoitenopeudella. Ajoneuvon tavoitenopeus (vBB') testissä on = 35 km/h ± 5 km/h. Vaihteen vaihtaminen suuremmaksi ja kiihdytyksen hidastaminen on sallittua sen jälkeen, kun ajoneuvon vertailupiste on ylittänyt linjan PP'. On tehtävä kaksi testiä, joista toisessa loppunopeus on vtest = vBB' + 5 km/h, ja toisessa loppunopeus on vtest = vBB' – 5 km/h. Ilmoitettava melutaso on se tulos, joka on saatu linjojen AA' ja BB' välisestä ajosta, jossa moottorin kierrosnopeus oli suurin.

4.1.2.2.2 Kiihdytystesti

Kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa linjan AA', kaasupoljin painetaan pohjaan (käyttämättä automaattista vaihteenpienennystä, jota tavanomaisesti käytetään kaupunkiajossa) ja pidetään pohjassa siihen asti, kunnes ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB', mutta vertailupiste on vähintään 5 m linjan BB' takana. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan.

Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB' ylitystä.

4.1.3 Tulosten tulkinta

Tulokseksi kirjataan suurimmat A-painotetut äänenpainetasot, jotka ajoneuvo tuottaa jokaisella kerralla linjojen AA' ja BB' välissä. Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. Vähintään neljä mittausta on tehtävä molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella kaikissa testiolosuhteissa. Vasen ja oikea puoli voidaan mitata samalla kertaa tai vuorotellen. Ajoneuvon eri kylkiä koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään neljää ensimmäistä peräkkäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ks. 3.1 kohta). Kunkin puolen tuloksista lasketaan erikseen keskiarvo. Välivaiheen tulos on korkeampi kahdesta keskiarvosta, jotka on pyöristetty yhden kymmenesosan tarkkuuteen.

Nopeusmittaukset linjalla AA', BB', ja PP' kirjataan ylös, ja niitä käytetään laskelmissa pyöristettyinä sadasosan tarkkuuteen.

Määritetty kiihtyvyys awot test merkitään sadasosan tarkkuudella.

4.1.3.1 Luokkien M1, N1 ja M2 ≤ 3 500 kg ajoneuvot

Laskennalliset arvot kiihdytystestiin ja vakionopeustestiin saadaan seuraavista yhtälöistä:

Lwot rep = Lwot (i+1) + k * (Lwot(i) – Lwot (i+1))

Lcrs rep = Lcrs(i+1) + k * (Lcrs (i) – Lcrs (i+1))

kun k = (awot ref – awot (i+1))/(awot (i) – awot (i+1))

Jos testiin on käytettävissä vain yksi vaihde, arvot ovat kunkin testin testituloksia.

Lopullinen tulos lasketaan yhdistämällä Lwot rep ja Lcrs rep. Yhtälö on:

Lurban = Lwot rep – kP * (Lwot rep – Lcrs rep)

Painotuskerroin kP määrää osittaisen tehokertoimen kaupunkiajoa varten. Muissa tapauksissa kuin yhden vaihteen testeissä kP lasketaan seuraavasti:

kP = 1 – (aurban/awot ref)

Jos testissä käytetään vain yhtä vaihdetta, kP saadaan seuraavasti:

kP = 1 – (aurban/awot test)

Jos awot test on pienempi kuin aurban:

kP = 0

4.1.3.2 Luokkien M2 > 3 500 kg, M3, N2 ja N3 ajoneuvot

Kun testataan vain yhdellä vaihteella, lopullinen tulos on sama kuin välivaiheen tulos. Kun testataan kahdella vaihteella, lasketaan välivaiheen tulosten aritmeettinen keskiarvo.

4.2 Paikallaan olevien ajoneuvojen melutason mittaaminen

4.2.1 Melutaso ajoneuvon läheisyydessä

Mittaustulokset kirjataan liitteen I lisäyksen 2 lisäyksessä tarkoitettuun testausselosteeseen.

4.2.2 Akustiset mittaukset

Mittauksissa on käytettävä tarkkuusäänitasomittaria tai vastaavaa mittauslaitetta 2.1 kohdan mukaisesti.

4.2.3 Lisäyksessä olevassa kuvissa 2 ja 3a–3d tarkoitettu testauspaikka — olosuhteet

4.2.3.1 Mikrofonin läheisyydessä ei saa olla äänikenttään vaikuttavia esteitä, eikä mikrofonin ja äänilähteen välissä saa olla yhtään henkilöä. Mittari on sijoitettava niin, että se ei vaikuta mittarilukemaan.

4.2.4 Taustamelu ja tuuli

Ympäristömelun ja tuulen aiheuttamien mittausvälineiden lukemien on oltava vähintään 10 dB(A) pienempiä kuin mitattavat melutasot. Mikrofonissa saa käyttää sopivaa tuulensuojaa, jos suojan vaikutus mikrofonin herkkyyteen on otettu huomioon (ks. 2.1 kohta).

4.2.5 Mittausmenetelmä

4.2.5.1 Mittausten laatu ja lukumäärä

Suurin melutaso ilmaistuna A-painotettuina desibeleinä (dB(A)) on mitattava 4.2.5.3.2.1 kohdassa tarkoitetun käyttöjakson aikana.

Jokaisessa mittauspisteessä on tehtävä vähintään kolme mittausta.

4.2.5.2 Ajoneuvon sijainti ja valmistelu

Ajoneuvo sijoitetaan testialueen keskelle vaihde ”vapaalla”-asennossa ja kytkin kytkettynä. Jos tämä ei ajoneuvon mallin vuoksi ole mahdollista, ajoneuvo testataan paikallaan olevan ajoneuvon moottoritestauksista annettujen valmistajan ohjeiden mukaan. Ennen mittauksia moottori on saatettava valmistajan määritelmän mukaiseen tavanomaiseen toimintakuntoon.

Jos ajoneuvoon on asennettu automaattisella käynnistysmekanismilla varustettu tuuletin (varustettuja tuulettimia), niiden järjestelmiin ei saa puuttua melutason mittausten aikana.

Moottoritila tai konepelti, jos sellainen on, suljetaan.

4.2.5.3 Melun mittaaminen pakoaukon läheisyydessä lisäyksessä olevien kuvien 2 ja 3a–3d mukaisesti.

4.2.5.3.1 Mikrofonin sijoitus

4.2.5.3.1.1 Mikrofoni on sijoitettava 0,5 m ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, joka on määritetty lisäyksessä olevissa kuvissa 2 ja 3a–3d, ja 45° (± 5°) kulmaan putken suun virtausakseliin nähden. Mikrofonin on oltava vertailupisteen korkeudella, mutta vähintään 0,2 m:n korkeudella maanpinnasta. Mikrofonin vertailuakselin on oltava maanpinnan kanssa samansuuntainen ja suunnattu kohti pakoaukon vertailupistettä. Jos mikrofonille on kaksi mahdollista sijoituspaikkaa, valitaan ajoneuvon pituussuuntaisesta keskilinjasta kauempana oleva paikka. Jos pakoputken aukon virtausakseli on 90°:n kulmassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskilinjaan nähden, mikrofoni sijoitetaan kohtaan, joka on kauimpana moottorista.

4.2.5.3.1.2 Ajoneuvoissa, joissa pakoputkien aukot sijaitsevat yli 0,3 metrin päässä toisistaan, tehdään mittaukset kummallakin pakoaukolla. Korkeampi arvo mitataan.

4.2.5.3.1.3 Mikäli pakokaasun poistoon käytetään kahta, alle 0,3 m:n päässä toisistaan sijaitsevaa pakoaukkoa, jotka on kytketty samaan vaimentimeen, tehdään vain yksi mittaus; mikrofonin sijainti määritetään suhteessa ajoneuvon ulkoreunaa lähinnä olevaan pakoaukkoon, tai jos kumpikaan ei ole lähempänä ulkoreunaa, suhteessa siihen pakoaukkoon, joka on ylempänä maanpinnasta.

4.2.5.3.1.4 Jos ajoneuvossa on pystysuorassa oleva pakoaukko (esimerkiksi hyötyajoneuvot), mikrofoni on sijoitettava pakoaukon korkeudelle. Sen akselin pitää olla pystysuorassa ja suunnattuna ylöspäin. Se on sijoitettava 0,5 m ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, mutta ei koskaan lähemmäksi kuin 0,2 m:n päähän siitä ajoneuvon kyljestä, joka on lähinnä pakoaukkoa.

4.2.5.3.1.5 Jos pakoaukko sijaitsee ajoneuvon korin alla, mikrofoni sijoitetaan vähintään 0,2 m:n päähän ajoneuvon lähimmästä osasta kohtaan, joka on lähimpänä pakoputken vertailupistettä, mutta kuitenkin vähintään 0,5 m:n päässä siitä, ja 0,2 m:n korkeudelle maanpinnasta; mikrofoni ei myöskään saa olla samassa linjassa pakokaasuvirtauksen kanssa. Jollei se ole fyysisesti mahdollista, 4.2.5.3.1.1 kohdassa asetetun kulmaa koskevan vaatimuksen ei tarvitse täyttyä.

4.2.5.3.1.6 Lisäyksessä olevissa kuvissa 3a–3d on esimerkkejä mikrofonin asennosta pakoputken sijainnin mukaan.

4.2.5.3.2 Moottorin toimintaolosuhteet

4.2.5.3.2.1 Tavoitekierrosnopeus

—	75 prosenttia moottorin kierrosnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on ≤ 5 000 min–1

—	3 750 min–1 ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on yli 5 000 min–1 mutta alle 7 500 min–1

—	50 prosenttia moottorin kierrosnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on ≥ 7 500 min–1.

Jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tällaista kierrosnopeutta, tavoitekierrosnopeus on 5 prosenttia paikallaan olevalle ajoneuvolle tehdyn testin suurimmasta mahdollisesta kierrosluvusta.

4.2.5.3.2.2 Testausmenettely

Moottorin kierrosnopeus nostetaan tasaisesti joutokäynnistä tavoitekierrosnopeuteen, josta sallittu poikkeama on ± 3 prosenttia tavoitekierrosnopeudesta, ja pidetään vakiona. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan nopeasti, ja kierrosnopeus laskee nollaan. Melutaso mitataan käyttöjakson aikana, joka käsittää vakiokierrosnopeuden ylläpidon 1 sekunnin ajan sekä koko hidastumisjakson. Testin tulokseksi otetaan melutason suurin mittarilukema tämän käyttöjakson aikana, pyöristettynä yhden kymmenesosan tarkkuudella.

4.2.5.3.2.3 Testin validointi

Mittaus katsotaan päteväksi, jos testimoottorin kierrosnopeus ei poikkea tavoitekierrosnopeudesta enempää kuin ± 3 prosenttia vähintään 1 sekunnin pituisena aikana.

4.2.6 Tulokset

Mittauksia tehdään vähintään kolme kussakin testiasennossa. Suurin A-painotettu äänenpainetaso, joka on mitattu jokaisen kolmen mittauksen aikana, kirjataan ylös. Kyseistä mittausasentoa koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään kolmea ensimmäistä peräkkäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ottamalla huomioon 3.1 kohdassa tarkoitetut testauspaikkaa koskevat vaatimukset). Lopullinen tulos on kaikista mittausasennoista ja kolmesta mittaustuloksesta suurin melutaso.

5. Luokan M1 liikkeessä olevan sähköhybridiajoneuvon melutaso, kun polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan (tiedot käytössä olevan ajoneuvon testauksen helpottamiseksi).

5.1 Jotta sähköhybridiajoneuvojen — joiden polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan — käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaaminen olisi helpompaa, pidetään seuraavia liikkeessä oleville moottoriajoneuvoille liitteessä II olevan 4.1 kohdan mukaisesti tehtyihin äänenpainetasomittauksiin liittyviä tietoja käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden vertailutietoina:

a)	vaihde (i) tai lukitsemattomilla välityssuhteilla testattujen ajoneuvojen tapauksessa vaihteenvalitsimen asento testissä;

b)	käyttötavan vaihtokytkimen asento äänenpainetason Lwot,(i) mittaamisen aikana (jos kytkin on asennettu);

c)	esikiihdytyksen pituus lPA metreinä;

d)	ajoneuvon keskinopeus (km/h) vaihteella (i) täydellä teholla tehdyn kiihdytyksen alussa; ja

e)	äänenpainetaso Lwot,(i) (dB(A)) vaihteella (i) täydellä teholla tehdyissä testeissä. Tämä on suurempi niistä kahdesta arvosta, jotka on saatu laskemalla keskiarvo erikseen kussakin mikrofonin sijaintipaikassa saaduista yksittäisistä mittaustuloksista.

5.2 Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden vertailutiedot sisällytetään liitteen I lisäyksessä 2 olevassa 2.3 kohdassa tarkoitettuun EU-tyyppihyväksyntätodistukseen.

(1) Koska renkaiden osuus ajoneuvon kokonaismelupäästöistä on merkittävä, renkaiden/tien melupäästöjä koskevat voimassa olevat säännökset on otettava huomioon. UNECE-säännön nro 117 2 kohdassa määritellyt vetoakselin renkaat, talvirenkaat ja erikoiskäyttöön tarkoitetut renkaat on valmistajan pyynnöstä jätettävä tyyppihyväksyntämittausten ja tuotannon vaatimustenmukaisuusmittausten ulkopuolelle UNECE-säännön nro 117 mukaisesti (EUVL L 307, 23.11.2011, s. 3).

Lisäys

Kuvat

T	=	ylhäältä
S	=	sivulta
A	=	mitattu putki
B	=	alas taivutettu putki
C	=	suora putki
D	=	pystysuora putki
1	=	vertailupiste
2	=	tienpinta

Kuvat 3 a–d

Esimerkkejä mikrofonin asennosta pakoputken sijainnin mukaan

LIITE III

RAJA-ARVOT

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun ei saa ylittää seuraavia arvoja:

Ajoneuvoluokka	Ajoneuvoluokan kuvaus	Arvot ilmaistuina yksikössä dB(A) (desibeliä (A))
		Vaihetta 1 sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä heinäkuuta 2016	Vaihetta 2 sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä heinäkuuta 2020 ja ensirekisteröintiin 1 päivästä heinäkuuta 2022	Vaihetta 3 sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä heinäkuuta 2024 ja ensirekisteröintiin 1 päivästä heinäkuuta 2026
M	Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot
M1	Tehon ja massan suhde ≤ 120 kW/1 000 kg	72 (1)	70 (1)	68 (1)
M1	120 kW /1 000 kg < tehon ja massan suhde ≤ 160 kW/1 000 kg	73	71	69
M1	160 kW /1 000 kg < tehon ja massan suhde	75	73	71
M1	tehon ja massan suhde > 200 kW/1 000 kg istuimia, kpl ≤ 4 Kuljettajan istuimen R-piste ≤ 450 mm maasta	75	74	72
M2	massa ≤ 2 500 tonnia	72	70	69
M2	2 500 kg < massa ≤ 3 500 kg	74	72	71
M2	3 500 kg < massa ≤ 5 000 kg; moottorin nimellisteho ≤ 135 kW	75	73	72
M2	3 500 kg < massa ≤ 5 000 kg; moottorin nimellisteho > 135 kW	75	74	72
M3	moottorin nimellisteho ≤ 150 kW	76	74	73 (2)
M3	150 kW < moottorin nimellisteho ≤ 250 kW	78	77	76 (2)
M3	moottorin nimellisteho > 250 kW	80	78	77 (2)
N	Tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot
N1	massa ≤ 2 500 tonnia	72	71	69
N1	2 500 kg < massa ≤ 3 500 kg	74	73	71
N2	moottorin nimellisteho ≤ 135 kW	77	75 (2)	74 (2)
N2	moottorin nimellisteho > 135 kW	78	76 (2)	75 (2)
N3	moottorin nimellisteho ≤ 150 kW	79	77	76 (2)
N3	150 kW < moottorin nimellisteho ≤ 250 kW	81	79	77 (2)
N3	moottorin nimellisteho > 250 kW	82	81	79 (2)
Raja-arvoja korotetaan 1dB:llä (luokkien N3 ja M3 ajoneuvojen osalta 2 dB(A):lla), jos ajoneuvo on direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A osan 4 kohdassa vahvistetun maastoajoneuvon määritelmän mukainen. Luokan M1 ajoneuvojen osalta maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos teknisesti sallittu enimmäismassa > 2 tonnia. Raja-arvoja korotetaan 2 db(A):lla direktiivin 2007/46/EY liitteessä II määriteltyjen pyörätuolin käyttäjille tarkoitettujen ajoneuvojen ja panssariajoneuvojen osalta.

(1) N1-luokan ajoneuvoihin perustuvat M1-luokan ajoneuvot:

M1-luokan ajoneuvot, joiden R-piste maasta > 850 mm ja sallittu kokonaismassa yli 2500 kg: N1-luokan ajoneuvojen raja-arvot (2500 kg < massa ≤ 3500 kg).

(2) + 2 vuotta uusia ajoneuvotyyppejä varten ja + 1 vuotta uusien ajoneuvojen rekisteröintiä varten.

LIITE IV

ÄÄNTÄ ABSORBOIVIA KUITUMAISIA MATERIAALEJA SISÄLTÄVÄT ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMÄT

1. YLEISTÄ

Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja voidaan käyttää äänenvaimennusjärjestelmissä tai niiden osissa, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	pakokaasut eivät joudu kosketuksiin kuitumaisten materiaalien kanssa; tai

b)	äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat kuuluvat samaan malliryhmään kuin järjestelmät tai osat, joiden kunto on EU-tyyppihyväksyntäprosessin kuluessa osoitettu toisella ajoneuvotyypillä moitteettomaksi tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Jos kumpikaan ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdan mukaisista edellytyksistä ei täyty, äänenvaimennusjärjestelmälle kokonaisuudessaan tai sen osille on tehtävä tavanomainen vakautus käyttäen yhtä 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa kuvatuista laitteista ja menetelmistä.

Ensimmäisen kohdan b alakohtaa sovellettaessa äänenvaimennusjärjestelmän ryhmän tai sen osien ryhmän katsotaan kuuluvan samaan malliryhmään, kun kaikki seuraavat ominaisuudet ovat samat:

a)	absorboivien kuitumaisten aineiden läpi kulkeva pakokaasuvirta, jos pakokaasut ovat kosketuksissa kyseiseen materiaaliin;

b)	kuitutyyppi;

c)	tarvittaessa sidosainetiedot;

d)	keskimääräinen kuitukoko;

e)	irtotavara-aineksen vähimmäispakkaustiheys (kg/m3);

f)	kaasuvirran ja absorboivan materiaalin välinen enimmäiskosketuspinta.

1.1 10 000 km:n jatkuva maantieajo

1.1.1 Tästä ajosta 50 ± 20 prosenttia on oltava kaupunkiajoa ja loppuosa pitkän matkan ajoa suurella nopeudella; jatkuva maantieajo voidaan korvata vastaavalla testirataohjelmalla.

1.1.2 Kyseessä olevia kahta kierroslukua tulee käyttää vuoron perään ainakin kaksi kertaa.

1.1.3 Täydellisen testausohjelmaan on kuuluttava vähintään kymmenen vähintään kolmen tunnin taukoa mahdollisen jäähtymisen ja tiivistymisen vaikutusten jäljittelemiseksi.

1.2 Vakauttaminen testipenkissä

1.2.1 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on asennettava liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon tai liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa tarkoitettuun moottoriin käyttäen vakio-osia ja noudattaen ajoneuvon valmistajan ohjeita. Liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa tarkoitettu ajoneuvo on asennettava rulladynamometriin. Liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa tarkoitettu moottori on asennettava dynamometripenkkiin.

1.2.2 Testit on suoritettava kuudessa kuuden tunnin jaksossa, joihin kuuluu vähintään kahdentoista tunnin tauko jokaisen jakson välillä jäähtymisen ja mahdollisen tiivistymisen vaikutusten jäljittelemiseksi.

1.2.3 Jokaisen kuuden tunnin jakson aikana moottoria käytetään järjestyksessä seuraavasti:

a)	viiden minuutin jakso joutokäynnillä;

b)	tunnin jakso neljänneksen kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

c)	tunnin jakso neljänneksen kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

d)	10 minuutin jakso täydellä kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

e)	15 minuutin jakso puolella kuormituksella suurimmalla kierrosnopeudella (S);

f)	30 minuutin jakso alle neljänneksen kuormituksella suurimmalla kierrosnopeudella (S).

Kuuden jakson kokonaiskesto: kolme tuntia.

Kuhunkin jaksoon on sisällyttävä kaksi näin jaksotettua peräkkäistä a–f kohdassa tarkoitettua vaihetta.

1.2.4 Testin aikana äänenvaimenninjärjestelmää tai sen osia ei saa jäähdyttää voimistamalla tavanomaista ilmavirtaa ajoneuvon ympärillä ilman puhalluksella. Valmistajan pyynnöstä äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien jäähdyttäminen on kuitenkin sallittua, jotta ajoneuvon kulkiessa suurimmalla nopeudella äänenvaimentimen aukolta mitattua lämpötilaa ei ylitetä.

1.3 Vakauttaminen värähtelyllä

1.3.1 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osa on asennettava liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon tai liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa tarkoitettuun moottoriin. Ensin mainitussa tapauksessa ajoneuvo on asennettava rulladynamometriin.

Jälkimmäisessä tapauksessa moottori on asennettava dynamometripenkkiin. Testauslaitteisto, jonka yksityiskohtainen kaavio esitetään tämän liitteen lisäyksen kuvassa 1, on asetettava äänenvaimennusjärjestelmän pakoaukolle. Myös muita vastaavan tuloksen antavia laitteistoja voidaan käyttää.

1.3.2 Testauslaitteisto on säädettävä siten, että pikatoimintaventtiili 2 500 kierroksen aikana vuorotellen keskeyttää ja vapauttaa pakokaasujen tulon.

1.3.3 Venttiilin on auettava, kun pakokaasun vastapaine mitattuna vähintään 100 mm virtaussuuntaan imuaukon laipasta saavuttaa 0,35 ja 0,40 kPa:n välille sijoittuvan arvon. Sen on sulkeuduttava, kun tämä paine-ero on enintään 10 prosenttia vakioarvostaan mitattuna venttiilin ollessa auki.

1.3.4 Viivekytkin on säädettävä 1.3.3 kohdan vaatimuksista aiheutuvan pakokaasun virtaamisen ajaksi.

1.3.5 Moottorin kierrosnopeuden on oltava 75 % nopeudesta (S), jolla moottori saavuttaa suurimman tehonsa.

1.3.6 Dynamometrin ilmaiseman tehon on oltava 50 % suurimmasta tehosta mitattuna 75 %:lla moottorin kierrosnopeudesta (S).

1.3.7 Mahdollisten tyhjennysaukkojen on oltava suljettuna testin aikana.

1.3.8 Testin kokonaiskesto ei saa olla pidempi kuin 48 tuntia.

Jos jäähtymisjaksot ovat tarpeen, niitä voidaan pitää tunnin välein.

Lisäys

LIITE V

PAINEILMAN MELU

1. MITTAUSMENETELMÄ

Mittaus on tehtävä lisäyksessä olevan kuvan 1 mukaisesti mikrofonin ollessa paikoissa 2 ja 6 ajoneuvon ollessa paikallaan. Suurimmat A-painotetut melutasot rekisteröidään paineensäätimen tyhjentyessä ja ilman virratessa käyttö- ja seisontajarrujen käytön jälkeen.

Melun mittaus säätimen tyhjentyessä tapahtuu joutokäynnillä. Ilman virtausmelu on rekisteröitävä käyttö- ja seisontajarrujen käytön aikana; ennen jokaista mittausta ilmakompressoriyksikkö on saatettava suurimpaan sallittuun käyttöpaineeseen, minkä jälkeen moottori on sammutettava.

2. TULOSTEN ARVIOINTI

Jokaisessa mikrofonin sijaintipaikassa on tehtävä kaksi mittausta. Mittauslaitteiden epätarkkuuksien korvaamiseksi äänitasomittarin lukemasta on vähennettävä 1 dB(A) ja saatavaa arvoa pidetään mittaustuloksena. Mittauksia on pidettävä pätevinä, jos mittausten ero samassa mikrofonin sijaintikohdassa on pienempi kuin 2 dB(A). Suurinta mitattua arvoa pidetään testituloksena. Jos tämä arvo on 1 dB(A):n suurempi kuin melun raja-arvo, on suoritettava kaksi ylimääräistä mittausta vastaavassa mikrofonin sijaintikohdassa. Tässä tapauksessa kolmen neljästä mittaustuloksesta on oltava melun raja-arvoja koskevien vaatimusten mukaisia.

3. RAJA-ARVO

Melutaso ei saa olla suurempi kuin 72 dB(A).

Lisäys

Kuva 1: Mikrofonien sijainti paineilman melun mittauksessa

Mittaus on tehtävä paikallaan olevasta ajoneuvosta kuvan 1 mukaisesti käyttämällä kahta mikrofonia, jotka on sijoitettu 7 metrin etäisyydelle auton kyljistä 1,2 metrin korkeudelle maan pinnasta.

LIITE VI

AJONEUVOTUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTAMINEN

1. YLEISTÄ

Tämän liitteen vaatimukset ovat yhdenmukaiset testin kanssa, joka suoritetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi liitteessä I olevan 5 kohdan mukaisesti.

2. TESTIMENETELMÄ

Testauspaikka ja mittausvälineet on kuvattu liitteessä II.

2.1 Testattavien ajoneuvojen melu on mitattava liikkeessä olevan ajoneuvon osalta liitteessä II olevan 4.1 kohdan mukaisesti.

2.2 Paineilman melu

Ajoneuvoille, joiden teknisesti sallittu kuormitettu enimmäismassa on suurempi kuin 2 800 kg ja joissa on paineilmajärjestelmä, tehdään paineilman melun lisämittaus liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti.

2.3 Täydentävät melupäästösäännökset

Ajoneuvon valmistajan on arvioitava täydentävien melupäästösäännösten noudattaminen suorittamalla asianmukainen arviointi tai suoritettava liitteessä VII kuvattu testi.

3. NÄYTTEENOTTO JA TULOSTEN ARVIOINTI

Ajoneuvo valitaan ja sille tehdään tämän liitteen 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testatun ajoneuvon melutaso ei ole enemmän kuin 1 dB(A) suurempi kuin liitteessä III ja tarvittaessa liitteessä V olevassa 3 kohdassa vahvistettu raja-arvo, ajoneuvotyyppi on todettava tämän asetuksen vaatimusten mukaiseksi.

Jos jokin testituloksista ei täytä direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia, kaksi muuta samaa tyyppiä olevaa ajoneuvoa on testattava tässä liitteessä olevan 2 kohdan mukaisesti.

Jos toisen ja kolmannen ajoneuvon testitulokset täyttävät direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, ajoneuvon katsotaan olevan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten mukainen.

Jos jokin toisen ja kolmannen ajoneuvon testituloksista ei täytä direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia, ajoneuvotyypin ei voida katsoa täyttävän tämän asetuksen vaatimuksia ja valmistajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

LIITE VII

MITTAUSMENETELMÄ TÄYDENTÄVIEN MELUPÄÄSTÖSÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMISEN ARVIOIMISEKSI

1. YLEISTÄ

Tässä liitteessä kuvaillaan mittausmenetelmää sen arvioimiseksi, onko ajoneuvo 7 artiklan täydentävien melupäästösäännösten (ASEP) mukainen.

Todellisten testien suorittaminen EU-tyyppihyväksyntää haettaessa ei ole pakollista. Valmistaja allekirjoittaa lisäyksessä esitetyn vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Hyväksyntäviranomainen voi pyytää lisätietoja vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja suorittaa jäljempänä kuvatut testit.

Tässä liitteessä vahvistetussa menettelyssä vaaditaan testin suorittamista liitteen II mukaan. Liitteessä II täsmennetty testi on suoritettava samalla testiradalla vastaavin edellytyksin kuin mitä vaaditaan tässä liitteessä säädetyissä testeissä.

2. MITTAUSMENETELMÄ

2.1 Mittausvälineet ja mittausolosuhteet

Jollei toisin mainita, mittausvälineet, mittausolosuhteet ja ajoneuvon kunto vastaavat liitteessä II olevissa 2 ja 3 kohdassa ilmoitettuja.

Jos ajoneuvon melupäästöt ovat sidoksissa eri vaihteistosäätöihin, kaikkien säätöjen on oltava tämän liitteen vaatimusten mukaisia, jos valmistaja on suorittanut testejä osoittaakseen hyväksyntäviranomaiselle kyseisten vaatimusten noudattamisen; kyseisissä testeissä käytetyt vaihteistosäädöt on merkittävä testausselosteeseen.

2.2 Testausmenetelmä

Jollei toisin mainita, on käytettävä liitteessä II olevassa 4.1–4.1.2.1.2.2 kohdassa tarkoitettuja olosuhteita ja menetelmiä. Tätä asetusta sovellettaessa yksittäiset testiajot on mitattava ja arvioitava.

2.3 Säätöalue

Toimintaolosuhteet ovat seuraavat:

Ajoneuvon nopeus VAA ASEP:	vAA ≥ 20 km/h
Ajoneuvon kiihdytys awot ASEP:	awot ≤ 5,0 m/s2
Moottorin kierrosnopeus nBB ASEP	nBB ≤ 2,0 * PMR-0,222 * s tai

nBB ≤ 0,9 * s, sen mukaan kumpi näistä on alempi

Ajoneuvon nopeus VBB ASEP:

jos nBB ASEP saavutetaan yhdellä vaihteella,	vBB ≤ 70 km/h
kaikissa muissa tapauksissa	vBB ≤ 80 km/h
vaihteet	K ≤ liitteessä II määritetty välityssuhde i

Jos ajoneuvo ei matalimmalla huomioitavalla vaihteella saavuta moottorin suurinta pyörintänopeutta alle 70 km/h:n nopeudella, nopeusraja ajoneuvolla on 80 km/h.

2.4 Välityssuhteet

ASEP-vaatimuksia sovelletaan jokaiseen välityssuhteeseen K, joka johtaa testituloksiin tämän liitteen 2.3 kohdassa määritellyllä säätöalueella.

Kun automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustetun ajoneuvon vaihteisto testataan lukitsemattomilla välityssuhteilla, testissä voidaan vaihtaa vaihdetta pienemmällä ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista, joka johtaa rajaehtojen noudattamatta jättämiseen, on vältettävä. Tällaisessa tapauksessa on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita tai vaihtoehtoisia valitsimen asentoja. Jotta ASEP-testi olisi edustava ja (hyväksyntäviranomaisen) toistettavissa, ajoneuvot testataan käyttäen sarjatuotannossa käytettävää vaihteiston kalibrointia.

2.5 Tavoiteolosuhteet

Melupäästö on mitattava jokaisella huomioitavalla vaihteella neljässä jäljempänä mainitussa testipisteessä.

Ensimmäinen testauspiste P1 määritellään käyttämällä liittymisnopeutta vAA 20 km/h. Jos vakaata kiihdytystä ei voida saavuttaa, nopeutta on nostettava asteittain 5 km/h, kunnes saavutetaan vakaa kiihdytys.

Neljäs testauspiste P4 määritellään käyttämällä ajoneuvon suurinta nopeutta linjalla BB' kyseisellä vaihteella 2.3 kohdan rajaehtojen mukaisesti.

Kaksi muuta testauspistettä lasketaan seuraavalla kaavalla:

Testauspiste Pj: vBB_j = vBB_1 + ((j – 1)/3) * (vBB_4 – vBB_1) j:n osalta = 2 ja 3

Tällöin:

vBB–1	=	ajoneuvon nopeus linjalla BB' käytettäessä testauspistettä P1
vBB–4	=	ajoneuvon nopeus linjalla BB' käytettäessä testauspistettä P4

vBB–j:n toleranssi: 3 km/h

Edellä 2.3 kohdassa täsmennettyjen rajaehtojen on täytyttävä kaikkien testauspisteiden osalta.

2.6 Ajoneuvon testi

Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC' koko testin ajan linjan AA' lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB'.

Linjalla AA' kaasupoljin painetaan pohjaan. Vakaamman kiihdytyksen saavuttamiseksi tai vaihteen putoamisen välttämiseksi linjojen AA' ja BB' välillä voidaan käyttää esikiihdytystä ennen linjaa AA'. Kaasupoljin on pidettävä painettuna alas, kunnes ajoneuvon takaosa saavuttaa linjan BB'.

Jokaisen erillisen testiajon osalta on määritettävä ja kirjattava seuraavat muuttujat:

Kummankin puolen suurimmat A-painotetut äänenpainetasot, jotka ajoneuvo tuottaa jokaisella kerralla linjojen AA' ja BB' välissä, on pyöristettävä matemaattisesti yhden kymmenesosan tarkkuuteen (Lwot,kj). Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. Vasen ja oikea puoli voidaan mitata samalla kertaa tai vuorotellen.

Ajoneuvon nopeuslukemat linjoilla AA' ja BB' kirjataan ylös kymmenesosan tarkkuudella (vAA,kj; vBB,kj).

Moottorin kierrosnopeuslukemat linjoilla AA' ja BB' kirjataan ylös soveltuvin osin kokonaislukuarvoina (nAA,kj; nBB,kj).

Laskettu kiihtyvyys on määritettävä liitteessä II olevassa 4.1.2.1.2 kohdassa esitetyn kaavan mukaan ja kirjattava ylös sadasosan tarkkuudella (awot,test,kj).

3. TULOSTEN MÄÄRITYS

3.1 Lukituspisteen määrittäminen kutakin välityssuhdetta varten

Vaihteella i tai sitä matalammilla vaihteilla tehtävissä mittauksissa lukituspiste koostuu suurimmasta melutasosta Lwoti, ilmoitettavasta moottorin kierrosnopeudesta nwoti ja ajoneuvon nopeudesta vwoti linjalla BB' käytettäessä liitteessä II tarkoitetun kiihtyvyystestin mukaista vaihdetta i.

Lanchor,i	=	Lwoti,Annex II
nanchor,i	=	nBB,woti,Annex II
vanchor,i	=	vBB,woti,Annex II

Vaihteella i+1 tehtävissä mittauksissa lukituspiste koostuu suurimmasta melutasosta Lwoti+1, ilmoitettavasta moottorin kierrosnopeudesta nwoti+1 ja ajoneuvon nopeudesta vwoti+1 linjalla BB' käytettäessä liitteessä II tarkoitetun kiihtyvyystestin mukaista vaihdetta i+1.

Lanchor,i+1	=	Lwoti+1,Annex II
nanchor,i+1	=	nBB,woti+1,Annex II
vanchor,i+1	=	vBB,woti+1,Annex II

3.2 Regressiolinjan kaltevuus kunkin vaihteen osalta

Melutasomittaukset on arvioitava moottorin kierrosnopeuden mukaan 3.2.1 kohdan mukaisesti.

3.2.1 Regressiolinjan kaltevuuden laskeminen kutakin vaihdetta varten

Lineaarinen regressiolinja lasketaan käyttämällä lukituspistettä ja neljää ylimääräistä korreloivaa mittausta.

Formula (yksikköinä dB/1 000 min–1)

Tällöin: Formula ja; Formula

missä nj = moottorin kierrosnopeus mitattuna linjalla BB'

3.2.2 Regressiolinjan kaltevuus kunkin vaihteen osalta

Tietyn vaihteen osalta laskettu kaltevuusk lisälaskutoimituksia varten on 3.2.1 kohdassa tarkoitetusta laskelmasta johdettu tulos pyöristettynä yhden kymmenesosan tarkkuuteen, mutta enintään 5 dB/1000 min–1.

3.3 Odotetun melutason lineaarisen nousun määrittäminen kunkin mittauksen osalta

Melutaso LASEP,kj mittauspisteen j ja vaihteen k osalta lasketaan käyttämällä kunkin mittauspisteen osalta määritettyjä moottorin kierrosnopeuksia ja 3.2 kohdassa erityiselle lukituspisteelle kunkin vaihteen osalta määritettyä kaltevuutta.

nBB_k,j ≤ nanchor,k:n osalta:

LASEP_k,j = Lanchor_k + (Kaltevuusk – Y) * (nBB_k,j – nanchor,k)/1000

nBB_k,j > nanchor,k:n osalta:

LASEP_k,j = Lanchor_k + (Kaltevuusk + Y) * (nBB_k,j – nanchor,k)/1000

missä Y = 1

3.4 Näytteet

Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä suoritetaan kaksi ylimääräistä ajoa 2.3 kohdan rajaehtojen mukaisesti.

4. TULOSTEN TULKINTA

Jokainen yksittäinen melutasomittaus on arvioitava.

Minkään määritetyn mittauspisteen melutaso ei saa ylittää jäljempänä esitettyjä rajoja:

Lkj ≤ LASEP_k.j + x

Tällöin:

x	=	3 dB(A), kun kyseessä on ajoneuvo, jossa on lukkiutumaton automaattinen voimansiirto tai lukkiutumaton CVT
x	=	2 dB(A) + raja-arvo Lurban liitteen II mukaisesti kaikkien muiden ajoneuvojen osalta

Jos tietyssä pisteessä mitattu melutaso ylittää raja-arvon, on suoritettava kaksi ylimääräistä mittausta samassa pisteessä mittausepävarmuuden tarkastamiseksi. Ajoneuvo on edelleen täydentävien melupäästösäännösten mukainen, jos kolmen tässä pisteessä suoritetun pätevän mittauksen keskiarvo on eritelmän mukainen.

5. VERTAILUMELUN ARVIOINTI

Vertailumelu arvioidaan yhdessä ainoassa pisteessä yhdellä erillisellä vaihteella jäljitellen kiihdytystä ja aloittamalla aloitusnopeudella vaa 50 km/h ja olettaen lopetusnopeudeksi vbb 61 km/h. Melutason vaatimustenmukaisuus tässä pisteessä voidaan määrittää joko käyttämällä 3.2.2 kohdan tuloksia ja jäljempänä olevaa eritelmää tai arvioida mittaamalla suoraan käyttäen jäljempänä määritettyä vaihdetta.

5.1 Vaihde k määritetään seuraavasti:

K	=	3 aina, kun kyseessä on käsivalintainen vaihteisto tai automaattinen vaihteisto ja vaihteita on enintään viisi;
K	=	4, kun kyseessä on automaattivaihteisto ja vaihteita on kuusi tai enemmän.

Jos mitään erillisiä vaihteita ei ole saatavilla esimerkiksi käytettäessä lukkiutumatonta automaattista vaihteistoa tai lukkiutumatonta CVT:tä, välityssuhde lisälaskelmia varten määritetään käyttämällä liitteessä II tarkoitetun kiihtyvyystestin tulosta käyttäen ilmoitettavaa moottorin kierrosnopeutta ja ajoneuvon nopeutta linjalla BB'.

5.2 Moottorin viitekierrosnopeuden nref_K määrittäminen

Moottorin viitekierrosnopeus nref_K lasketaan käyttämällä vaihteen K välityssuhdetta vertailunopeudella vref = 61 km/h.

5.3 Lref:n määrittäminen

Lref = Lanchor_K + KaltevuusK * (nref_K – nanchor_K)/1000

Lref:n on oltava enintään 76 dB(A).

Ajoneuvojen, joissa on käsikäyttöinen vaihteisto, jossa on enemmän kuin neljä vaihdetta eteenpäin, ja joiden suurin nimellisnettoteho on suurempi kuin 140 kW ja jonka suurimman nimellisnettotehon ja massan suhde on suurempi kuin 75 kW/t, Lref on enintään 79 dB(A).

Ajoneuvojen, joissa on automaattinen vaihteisto, jossa on enemmän kuin neljä vaihdetta eteenpäin, ja joiden suurin nimellisnettoteho on suurempi kuin 140 kW ja jonka suurimman nimellisnettotehon ja massan suhde on suurempi kuin 75 kW/t, Lref on enintään 78 dB(A).

6. TÄYDENTÄVIEN MELUPÄÄSTÖSÄÄNNÖSTEN ARVIOINTI KÄYTTÄEN PERIAATETTA L urban

6.1 Yleistä

Tämä arviointimenettely on valmistajan valitsema vaihtoehto tässä liitteessä olevassa 3 kohdassa kuvatulle menettelylle, ja sitä voidaan soveltaa kaikkeen ajoneuvotekniikkaan. Valmistajan tehtävänä on määritellä oikea testaustapa. Jollei toisin mainita, kaikki testaaminen ja laskeminen suoritetaan liitteessä II kuvatulla tavalla.

6.2 Lasketaan Lurban ASEP

Jokaisesta tämän liitteen mukaisesti määritetystä arvosta Lwot ASEP lasketaan Lurban ASEP seuraavasti:

a)	lasketaan awot test ASEP käyttämällä tapauksesta riippuen liitteessä II olevan 4.1.2.1.2.1 kohdan tai 4.1.2.1.2.2 kohdan mukaista kiihtyvyyslaskelmaa;

b)	määritetään ajoneuvon nopeus (VBB ASEP) linjalla BB Lwot ASEP -testin aikana;

c)	lasketaan kP ASEP seuraavasti: kP ASEP = 1 – (aurban/awot test ASEP) Testituloksia, joissa awot test ASEP on vähemmän kuin aurban, ei oteta huomioon;

d)	lasketaan Lurban measured ASEP seuraavasti: Lurban measured ASEP = Lwot ASEP – kP ASEP * (Lwot ASEP – Lcrs) Käytä lisälaskelmien osalta liitteen II mukaista Lurban:ia ilman pyöristystä, mukaan lukien desimaalipilkun jälkeinen luku (xx,x).

e)	lasketaan Lurban normalized seuraavasti: Lurban normalized = Lurban measured ASEP – Lurban

f)	lasketaan Lurban ASEP seuraavasti: Lurban ASEP = Lurban normalized – (0,15 * (VBB ASEP – 50))

g)	melun raja-arvojen noudattaminen: Lurban ASEP:n on oltava enintään 3,0 dB.

Lisäys

Malli täydentäviä melupäästösäännöksiä koskevasta vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta

(Enimmäiskoko: A 4 (210 × 297 mm)

(Valmistajan nimi) todistaa, että tämäntyyppiset ajoneuvot (tyyppi ajoneuvon melutason mukaan asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisesti) ovat asetuksen (EU) N:o 540/2014 7 artiklan vaatimusten mukaisia.

(Valmistajan nimi) antaa tämän vakuutuksen vilpittömässä mielessä tehtyään asianmukaisen arvioinnin ajoneuvojen melupäästöistä.

Päiväys:

Valtuutetun edustajan nimi:

Valtuutetun edustajan allekirjoitus:

LIITE VIII

AJONEUVON AKUSTISTA VAROITUSJÄRJESTELMÄÄ (AVAS) KOSKEVAT TOIMENPITEET

Tässä liitteessä vahvistetaan toimenpiteet ajoneuvon akustista varoitusjärjestelmää (AVAS) maantieliikenteen sähköhybridiajoneuvojen ja sähköajoneuvojen osalta.

AVAS

1. Järjestelmän toiminta

Jos ajoneuvoon asennetaan AVAS, sen on täytettävä jäljempänä mainitut vaatimukset.

2. Toimintaolosuhteet

a) Äänentuottomenetelmä

AVAS tuottaa automaattisesti äänen ajoneuvon vähimmäisnopeusalueella, joka ulottuu käynnistyksestä noin 20 km/h nopeuteen, ja peruutuksen aikana. Jos ajoneuvoon on asennettu polttomoottori, joka toimii ajoneuvon edellä mainitulla nopeusalueella, AVAS-järjestelmä ei tuota ääntä.

Peruutusääneen perustuvalla varoituslaitteella varustetuilta ajoneuvoilta ei edellytetä AVAS-järjestelmän tuottamaa peruutusääntä.

b) Kytkin

AVAS-järjestelmään on asennettava kytkin, joka on ajoneuvon kuljettajan helposti käytettävissä kytkemisen ja vapauttamisen mahdollistamiseksi. Ajoneuvoa uudelleenkäynnistettäessä AVAS-järjestelmän oletusarvona on oltava kytketty asento.

c) Vaimentaminen

AVAS-järjestelmän äänen tasoa voidaan vaimentaa ajoittain ajoneuvon käytön aikana.

3. Äänen tyyppi ja voimakkuus

a) AVAS-järjestelmän avulla tuotettavan äänen on oltava jatkuva ääni, jonka avulla jalankulkijat ja muut tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta. Äänen olisi oltava ajoneuvon käyttäytymiselle ominainen ja samankaltainen kuin samaan luokkaan kuuluvan, polttomoottorilla varustetun ajoneuvon ääni.

b) AVAS-järjestelmällä tuotettavan äänen perusteella on voitava helposti saada tietoa ajoneuvon käyttäytymisestä, esimerkiksi äänen tason automaattisen vaihtelun tai ajoneuvon nopeuden kanssa synkronoivien ominaisuuksien avulla.

c) AVAS-järjestelmällä tuotettavan äänen taso ei saa olla suurempi kuin luokkaan M1 kuuluvan samankaltaisen, polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon keskimääräinen äänitaso.

LIITE IX

ERILLISIKSI TEKNISIKSI YKSIKÖIKSI KATSOTTAVIEN ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMIEN (VARAOSAÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMIEN) MELUTASOA KOSKEVA EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

1. EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄHAKEMUS

1.1 Luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin tarkoitettua varaosaäänenvaimennusjärjestelmää tai sen osia erillisenä teknisenä yksikkönä koskevan, direktiivin 2007/46/EY 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisen EU-tyyppihyväksyntähakemuksen tekee kyseisen ajoneuvon valmistaja tai erillisen teknisen yksikön valmistaja.

1.2 Ilmoituslomakkeen malli on lisäyksessä 1.

1.3 Tutkimuslaitoksen pyynnöstä hakijan on toimitettava:

1.3.1 kaksi mallikappaletta järjestelmästä, jota jätetty EU-tyyppihyväksyntähakemus koskee,

1.3.2 sellaista tyyppiä oleva äänenvaimennusjärjestelmä, joka oli alun perin asennettu ajoneuvoon, kun EU-tyyppihyväksyntä annettiin,

1.3.3 tyypiltään sellainen ajoneuvo, johon järjestelmä on tarkoitus asentaa ja joka täyttää liitteessä VI olevan 2.1 kohdan vaatimukset,

1.3.4 edellä kuvailtua ajoneuvotyyppiä vastaava erillinen moottori.

2. MERKINNÄT

2.4.1 Varaosaäänenvaimennusjärjestelmään tai sen osiin, lukuun ottamatta kiinnityslaitteita ja putkia, on merkittävä:

2.4.1.1 varaosaäänenvaimennusjärjestelmän tai sen osan valmistajan tavaramerkki tai kaupallinen merkki,

2.4.1.2 valmistajan kaupallinen kuvaus.

2.4.2 Näiden merkintöjen on oltava helposti luettavia ja pysyviä silloinkin, kun laitteet on asennettu ajoneuvoon.

3. EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN ANTAMINEN

3.1 Jos asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, EU-tyyppihyväksyntä myönnetään direktiivin 2007/46/EY 9 artiklan 3 kohdan ja tarvittaessa 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.2 Lisäyksessä 2 on EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli.

3.3 Jokaiselle erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytylle varaosaäänenvaimennusjärjestelmälle tai sen osille annetaan direktiivin 2007/46/EY liitteen VII mukainen hyväksyntänumero; tyyppihyväksyntänumeron kolmas osa viittaa tämän asetuksen numeroon. Lisäksi jos varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvotyyppeihin, jotka täyttävät ainoastaan liitteessä III olevan vaiheen 1 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”A”. Jos varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvotyyppeihin, jotka täyttävät ainoastaan liitteessä III olevan vaiheen 2 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”B”. Jos varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvotyyppeihin, jotka täyttävät liitteessä III olevan vaiheen 3 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”C”. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle varaosaäänenvaimennusjärjestelmälle tai sen osille.

4. TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKKI

4.1 Jokaisessa tämän asetuksen perusteella hyväksytyn tyypin kanssa yhdenmukaisessa varaosaäänenvaimennusjärjestelmässä tai sen osissa, lukuun ottamatta kiinnityslaitteita ja putkia, on oltava EU-tyyppihyväksyntämerkki.

4.2 EU-tyyppihyväksyntämerkki koostuu suorakulmion sisällä olevasta pienaakkosilla kirjoitetusta ”e”-kirjaimesta, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnuskirjain (tunnuskirjaimet) tai -numero:

1: Saksa

2: Ranska

3: Italia

4: Alankomaat

5: Ruotsi

6: Belgia

7: Unkari

8: Tšekki

9: Espanja

11: Yhdistynyt kuningaskunta

12: Itävalta

13: Luxemburg

17: Suomi

18: Tanska

19: Romania

20: Puola

21: Portugali

23: Kreikka

24: Irlanti

25: Kroatia

26: Slovenia

27: Slovakia

29: Viro

32: Latvia

34: Bulgaria

36: Liettua

49: Kypros

50: Malta.

Suorakulmion läheisyydessä on myös oltava ”perustyyppihyväksyntänumero”, joka sisältyy direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron 4 osaan ja sen edellä kaksi numeroa, jotka ilmoittavat viimeisimmän tähän asetukseen tehdyn merkittävän teknisen muutoksen, joka oli voimassa ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntämispäivänä. Tämän alkuperäisessä muodossaan olevan asetuksen osalta sarjanumero on 00. Lisäksi tätä sarjanumeroa edeltää kirjain ”A”, jos varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvotyyppeihin, jotka täyttävät ainoastaan liitteessä III olevan vaiheen 1 raja-arvot, tai kirjain ”B”, jos varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvotyyppeihin, jotka täyttävät ainoastaan liitteessä III olevan vaiheen 2 raja-arvot, tai kirjain ”C”, jos varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tarkoitettu asennettavaksi ajoneuvotyyppeihin, jotka täyttävät liitteessä III olevan vaiheen 3 raja-arvot.

4.3. Merkin on oltava selvästi luettava ja pysyvä myös, kun varaosaäänenvaimennusjärjestelmä tai sen osia asennetaan ajoneuvoon.

4.4 EU-tyyppihyväksyntämerkin malli on lisäyksessä 3.

5. VAATIMUKSET

5.1 Yleiset vaatimukset

5.1.1 Varaosaäänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on suunniteltava ja rakennettava ja ne on pystyttävä asentamaan niin, että voidaan varmistua siitä, että ajoneuvo on tämän asetuksen mukainen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa huolimatta tärinästä, jolle se altistuu.

5.1.2 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on suunniteltava ja rakennettava ja ne on pystyttävä asentamaan niin, että saavutetaan kohtuullinen kestävyys korroosioilmiötä vastaan, joille ne altistuvat, ottaen huomioon ajoneuvon käyttöolosuhteet.

5.1.3 Täydentävät vaatimukset, jotka koskevat luvattomia muutoksia sekä pakojärjestelmiä tai äänenvaimennusjärjestelmiä, joissa on käsisäätöisiä toimintatiloja

5.1.3.1 Kaikki pako- tai äänenvaimennusjärjestelmät on rakennettava siten, ettei vaimenninlevyjen, diffuusorien ja muiden sellaisten osien, joiden ensisijainen tarkoitus liittyy vaimennus-/paisuntakammioihin, poistaminen ole helppoa. Jos tällaisen osan liittäminen on välttämätöntä, kiinnitystavan on oltava sellainen, ettei osan poistaminen ole helppoa (esim. käyttämällä perinteisiä kierrekiinnityksiä), ja sellainen, että poistaminen vahingoittaa kokoonpanoa pysyvästi/peruuttamattomasti.

5.1.3.2 Pakojärjestelmien tai äänenvaimennusjärjestelmien, joissa on monta käsisäätöistä toimintatilaa, on täytettävä kaikki vaatimukset kaikissa toimintatiloissa. Ilmoitettava melutaso on se tulos, joka on saatu korkeimmat melutasot aiheuttavasta toimintatilasta.

5.2 Melutasoa koskevat vaatimukset

5.2.1 Mittausolosuhteet

5.2.1.1 Äänenvaimennusjärjestelmän ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmän melutesti on suoritettava käyttämällä samoja UNECE-säännön nro 117 2 kohdassa määriteltyjä tavallisia renkaita. Valmistajan pyynnöstä testejä ei tehdä käyttämällä UNECE-säännön nro 117 2 kohdassa määriteltyjä vetoakselin renkaita, erikoiskäyttöön tarkoitettuja renkaita tai talvirenkaita. Tällaiset renkaat voisivat nostaa ajoneuvon melutasoa tai niillä voisi olla peittävä vaikutus äänenvaimennuksen tehokkuusvertailussa. Renkaat voivat olla käytetyt, mutta niiden on täytettävä liikennekäytön lakisääteiset vaatimukset.

5.2.2 Varaosaäänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien äänenvaimennuksen tehokkuus on tarkistettava käyttämällä liitteessä II olevassa 1 kohdassa kuvattuja menetelmiä. Tätä kohtaa sovellettaessa on viitattava tämän asetuksen tilaan uuden ajoneuvon tyyppihyväksyntäajankohtaan mennessä tehtyjen muutosten osalta.

Liikkeessä olevan ajoneuvon mittaukset

Kun varaosaäänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on asennettu 1.3.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon, saatujen melutasojen on täytettävä toinen seuraavista vaatimuksista:

i)	mitattu arvo (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun) ei saa ylittää yli 1 dB(A):lla tyyppihyväksyntäarvoa, joka on saatu tämän asetuksen mukaisesti kyseiselle ajoneuvotyypille;

ii)

mitattu arvo (ennen pyöristystä lähimpään kokonaislukuun) ei saa ylittää yli 1 dB(A):lla 1.3.3 kohdassa kuvatun ajoneuvon mitattua meluarvoa (ennen pyöristystä lähimpään kokonaislukuun), jos ajoneuvoon on asennettu äänenvaimennusjärjestelmä, joka vastaa ajoneuvoon tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttäväksi toimittamisen ajankohtana asennettua tyyppiä.

Jos valitaan varaosaäänenvaimennusjärjestelmän ja alkuperäisen järjestelmän vertaileva testaus sovellettaessa II liitteessä olevaa 4.1.2.1.4.2 kohtaa ja/tai 4.1.2.2.1.2 kohtaa, vaihdetta voidaan vaihtaa nopeamman kiihdytyksen mahdollistamiseksi, eikä vaihteen vaihtumista pienemmäksi tarvitse estää käyttämällä sähköisiä tai mekaanisia laitteita. Jos näissä olosuhteissa ajoneuvon melutasosta tulee suurempi kuin tuotannon vaatimustenmukaisuuden (COP) edellyttämät arvot, tekninen tutkimuslaitos päättää testiajoneuvon edustavuudesta.

Paikallaan olevan ajoneuvon mittaukset

Kun varaosaäänenvaimennusjärjestelmä tai sen osia on asennettu 1.3.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon, saatujen melutasojen on täytettävä toinen seuraavista vaatimuksista:

i)	mitattu arvo (pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun) ei saa ylittää yli 2 dB(A):lla tyyppihyväksyntäarvoa, joka on saatu tämän asetuksen mukaisesti kyseiselle ajoneuvotyypille;

ii)

mitattu arvo (ennen pyöristystä lähimpään kokonaislukuun) ei saa ylittää yli 2 dB(A):lla 1.3.3 kohdassa tarkoitetun ajoneuvon mitattua meluarvoa (ennen pyöristystä lähimpään kokonaislukuun), jos ajoneuvoon on asennettu äänenvaimennusjärjestelmä, joka vastaa ajoneuvoon tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttäväksi toimittamisen ajankohtana asennettua tyyppiä.

5.2.3 Liitteen II vaatimusten lisäksi varaosaäänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien on täytettävä liitteen VII sovellettavat vaatimukset. Direktiivin 70/157/ETY mukaisesti tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin tarkoitettujen äänenvaimennusjärjestelmien osalta liitteen VIII vaatimuksia ja tämän liitteen 5.2.3.1–5.2.3.3 kohdan vaatimuksia ei sovelleta.

5.2.3.1 Jos kyseessä on vaihtelevan geometrian varaosaäänenvaimennusjärjestelmä tai sen osa, valmistajan on esitettävä tyyppihyväksyntähakemuksessa liitteen VII lisäyksen mukainen vakuutus siitä, että hyväksyttäväksi haettu äänenvaimennusjärjestelmätyyppi on tämän liitteen 5.2.3 kohdan vaatimusten mukainen. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia mitä tahansa relevanttia testiä sen varmistamiseksi, että äänenvaimennusjärjestelmätyyppi on täydentävien melupäästösäännösten mukainen.

5.2.3.2 Jos kyseessä ei ole vaihtelevan geometrian varaosaäänenvaimennusjärjestelmä tai sen osa, riittää, että valmistaja esittää tyyppihyväksyntähakemuksessa liitteen VII lisäyksen mukaisen vakuutuksen siitä, että hyväksyttäväksi haettu äänenvaimennusjärjestelmätyyppi on tässä liitteessä olevan 5.2.3 kohdan vaatimusten mukainen.

5.2.3.3 Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen muoto on seuraava: (Valmistajan nimi) todistaa, että tämäntyyppinen äänenvaimennusjärjestelmä on asetuksen (EU) N:o 540/2014 liitteessä IX olevan 5.2.3 kohdan vaatimusten mukainen. (Valmistajan nimi) antaa tämän vakuutuksen vilpittömässä mielessä tehtyään asianmukaisen teknisen arvioinnin melupäästöistä asianomaisissa käyttöolosuhteissa.

5.3 Ajoneuvon tehon mittaaminen

5.3.1 Varaosaäänenvaimennusjärjestelmän tai sen osan on oltava sellainen, että ajoneuvon teho on verrattavissa alkuperäisellä äänenvaimennusjärjestelmällä tai sen osilla varustetun ajoneuvon tehoon.

5.3.2 Varaosaäänenvaimennusjärjestelmää tai, jos valmistaja niin haluaa, kyseisen järjestelmän osia on verrattava alkuperäisen äänenvaimennusjärjestelmään tai sen osiin, jotka myös ovat uuden veroisia, asentamalla kumpikin vuorotellen 1.3.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon.

5.3.3 Tarkastus on tehtävä mittaamalla vastapaine 5.3.4 kohdan mukaisesti.

Varaosaäänenvaimennusjärjestelmällä mitattu arvo ei saa olla enemmän kuin 25 % alkuperäisellä äänenvaimennusjärjestelmällä mitattua arvoa korkeampi jäljempänä tarkoitetuissa olosuhteissa.

5.3.4 Testausmenetelmä

5.3.4.1 Testausmenetelmä moottorille

Mittaukset on suoritettava dynamometripenkkiin asennetulla, 1.3.4 kohdassa tarkoitetulla moottorilla. Penkki on säädettävä siten, että täydellä kaasulla saavutetaan moottorin suurinta tehoa vastaava kierrosnopeus (S).

Vastapainemittauksia varten manometri on sijoitettava lisäyksessä 5 osoitetulle etäisyydelle pakosarjasta.

5.3.4.2 Testausmenetelmä ajoneuvolle

Mittaukset on suoritettava 1.3.3 kohdassa tarkoitetulla ajoneuvolla. Testi on suoritettava joko tieliikenteessä tai rulladynamometrissä.

Moottoria on kuormitettava siten, että täydellä kaasulla saavutetaan moottorin suurinta tehoa vastaava kierrosnopeus (moottorin kierrosnopeus S).

Vastapainemittauksia varten manometri on sijoitettava lisäyksessä 5 osoitetulle etäisyydelle pakosarjasta.

5.4 Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja sisältäviä varaosaäänenvaimennusjärjestelmiä tai niiden osia koskevat lisävaatimukset

5.4.1 Yleistä

Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja voidaan käyttää äänenvaimennusjärjestelmissä tai niiden osissa vain, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	pakokaasut eivät joudu kosketuksiin kuitumaisten materiaalien kanssa;

b)	äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat kuuluvat samaan malliryhmään kuin järjestelmät tai osat, joiden kunto on tyyppihyväksyntäprosessin kuluessa osoitettu moitteettomaksi tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Jollei toinen näistä edellytyksistä täyty, äänenvaimennusjärjestelmälle kokonaisuudessaan tai sen osille on tehtävä tavanomainen vakautus käyttäen yhtä jäljempänä kuvatuista kolmesta laitteesta ja menetelmästä.

Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa äänenvaimennusjärjestelmän ryhmän tai äänenvaimennusjärjestelmän osien ryhmän katsotaan kuuluvan samaan malliryhmään, kun kaikki seuraavat ominaisuudet ovat samat:

a)	absorboivien kuitumaisten aineiden läpi kulkeva pakokaasuvirta, jos pakokaasut ovat kosketuksissa kyseiseen materiaaliin;

b)	kuitutyyppi;

c)	tarvittaessa sidosainetiedot;

d)	keskimääräinen kuitukoko;

e)	irtotavara-aineksen vähimmäispakkaustiheys (kg/m3);

f)	kaasuvirran ja absorboivan materiaalin välinen enimmäiskosketuspinta;

5.4.1.1 10 000 km:n jatkuva maantieajo

5.4.1.1.1 Tästä ajosta 50 ± 20 prosenttia on oltava kaupunkiajoa ja loppuosa pitkän matkan ajoa suurella nopeudella; jatkuva maantieajo voidaan korvata vastaavalla testirataohjelmalla.

Kyseessä olevia kahta kierroslukua tulee käyttää vuoron perään ainakin kaksi kertaa.

Täydelliseen testausohjelmaan on kuuluttava vähintään kymmenen vähintään kolmen tunnin taukoa jäähtymisen ja mahdollisen tiivistymisen vaikutusten jäljittelemiseksi.

5.4.1.2 Vakauttaminen testipenkissä

5.4.1.2.1 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on asennettava 1.3.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon tai 1.3.4 kohdassa tarkoitettuun moottoriin käyttäen vakio-osia ja noudattaen valmistajan ohjeita. Ensimmäisessä tapauksessa ajoneuvo on asennettava rulladynamometriin. Jälkimmäisessä tapauksessa moottori on asennettava dynamometripenkkiin.

5.4.1.2.2 Testit on suoritettava kuudessa kuuden tunnin jaksossa, joihin kuuluu vähintään kahdentoista tunnin tauko jokaisen jakson välillä mahdollisen jäähtymisen ja mahdollisen tiivistymisen vaikutusten jäljittelemiseksi.

5.4.1.2.3 Jokaisen kuuden tunnin jakson aikana moottoria käytetään järjestyksessä seuraavasti:

a)	viiden minuutin jakso joutokäynnillä;

b)	tunnin jakso neljänneksen kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

c)	tunnin jakso puolella kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

d)	10 minuutin jakso täydellä kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

e)	15 minuutin jakso puolella kuormituksella suurimmalla kierrosnopeudella (S);

f)	30 minuutin jakso alle neljänneksen kuormituksella suurimmalla kierrosnopeudella (S).

Kuhunkin jaksoon on sisällyttävä kaksi näin jaksotettua peräkkäistä a–f kohdassa tarkoitettua vaihetta.

5.4.1.2.4 Testin aikana äänenvaimennusjärjestelmää tai sen osia ei saa jäähdyttää voimistamalla tavanomaista ilmavirtaa ajoneuvon ympärillä ilman puhalluksella.

Valmistajan pyynnöstä äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien jäähdyttäminen on kuitenkin sallittua, jotta ajoneuvon kulkiessa suurimmalla nopeudella äänenvaimentimen aukolta mitattua lämpötilaa ei ylitetä.

5.4.1.3 Vakauttaminen värähtelyllä

5.4.1.3.1 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on asennettava 1.3.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon tai 1.3.4 kohdassa tarkoitettuun moottoriin. Ensimmäisessä tapauksessa ajoneuvo on asennettava rulladynamometriin. Jälkimmäisessä tapauksessa moottori on asennettava dynamometripenkkiin.

5.4.1.3.2 Testauslaitteisto, jonka yksityiskohtainen kaavio esitetään liitteen IV lisäyksen kuvassa 1, on asetettava äänenvaimennusjärjestelmän pakoaukolle. Myös muita vastaavan tuloksen antavia laitteistoja voidaan käyttää.

5.4.1.3.3 Testauslaitteisto on säädettävä siten, että pikatoimintaventtiili 2 500 kierroksen aikana vuorotellen keskeyttää ja vapauttaa pakokaasujen tulon.

5.4.1.3.4 Venttiilin on auettava, kun pakokaasun vastapaine mitattuna vähintään 100 mm virtaussuuntaan imuaukon laipasta saavuttaa 35 ja 40 kPa:n välille sijoittuvan arvon. Sen on sulkeuduttava, kun tämä paine-ero ei ole suurempi kuin kymmenen prosenttia vakioarvostaan venttiilin ollessa auki.

5.4.1.3.5 Viivekytkin on säädettävä 5.4.1.3.4 kohdan vaatimuksista aiheutuvan pakokaasun virtaamisen ajaksi.

5.4.1.3.6 Moottorin kierrosnopeuden on oltava 75 % nopeudesta (S), jolla moottori saavuttaa suurimman tehonsa.

5.4.1.3.7 Dynamometrin ilmaiseman tehon on oltava 50 % suurimmasta tehosta mitattuna 75 %:lla moottorin kierrosnopeudesta (S).

5.4.1.3.8 Mahdollisten tyhjennysaukkojen on oltava suljettuna testin aikana.

5.4.1.3.9 Testin kokonaiskesto ei saa olla pidempi kuin 48 tuntia. Jos jäähtymisjaksot ovat tarpeen, niitä voidaan pitää tunnin välein.

5.4.1.3.10 Vakauttamisen jälkeen melutaso tarkastetaan 5.2 kohdan mukaisesti.

6. EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Äänenvaimennusjärjestelmän valmistaja tai tämän edustaja voi pyytää äänenvaimennusjärjestelmän EU-tyyppihyväksynnän yhden tai useamman ajoneuvotyypin osalta myöntäneeltä hallinnolliselta yksiköltä hyväksynnän laajentamista muuntyyppisiin ajoneuvoihin.

Menettely on sama kuin 1 kohdassa vahvistettu menettely. Jäsenvaltioille on ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän laajentamisesta (tai laajentamisen epäämisestä) direktiivissä 2007/46/EY tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

7. ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMÄN TYYPIN MUUTTAMINEN

Tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyjen tyyppien muuttamisessa sovelletaan tämän asetuksen 13–16 artiklan ja direktiivin 2007/46/EY 17 artiklan 4 kohdan säännöksiä.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

8.1 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistavat toimenpiteet on toteutettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

8.2 Erityissäännökset:

8.2.1 Direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 2.3.5 kohdassa mainituilla testeillä tarkoitetaan tämän asetuksen liitteessä XI määrättyjä testejä.

8.2.2 Direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 3 kohdassa mainitut tarkastukset suoritetaan tavallisesti kerran kahdessa vuodessa.

9. KÄYTTÄJILLE TARKOITETUT TIEDOT JA TEKNINEN TARKASTUS

9.1 Kuhunkin varaosaäänenvaimennusjärjestelmään on liitettävä varaosaäänenvaimennusjärjestelmän valmistajan tai tämän edustajan paperimuodossa antama asiakirja. Tässä paperiasiakirjassa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a)	varaosaäänenvaimennusjärjestelmää koskeva EU-tyyppihyväksyntänumero (tyyppihyväksynnän laajennuksen ilmoittava viides osa voidaan jättää pois);

b)	EU-tyyppihyväksyntämerkki;

c)	merkki (valmistajan kauppanimi);

d)	tyyppi ja kaupallinen kuvaus ja/tai osanumero;

e)	valmistajan toiminimi ja osoite;

f)	valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite;

tiedot ajoneuvoista, joihin varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tarkoitettu:

merkki,

ii)

tyyppi,

iii)	tyyppihyväksyntänumero,

iv)	moottorin tunnus,

v)	moottorin suurin teho,

vi)	vaihteistotyyppi,

vii)	niitä ajoneuvoja koskevat rajoitukset, joihin järjestelmä voidaan asentaa,

viii)

liikkeessä olevan ajoneuvon melutaso yksikköinä dB(A) ja paikallaan olevan ajoneuvon melutaso yksikköinä dB(A) min–1 (jos poikkeaa ajoneuvon tyyppihyväksyntäarvoista);

h)	asennusohjeet.

9.2 Jos 9.1 kohdassa tarkoitettu paperimuodossa oleva asiakirja käsittää useamman kuin yhden sivun, kaikilla sivuilla on oltava vähintään viittaus EU-tyyppihyväksyntänumeroon.

9.3 Edellä 9.1 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan antaa valmistajan verkkosivustolla, jos sivuston osoite ilmoitetaan paperimuodossa olevassa asiakirjassa.

Lisäys 1

Moottoriajoneuvojen varaosaäänenvaimennusjärjestelmien EU-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä koskeva ilmoituslomake nro … (asetus (EU) N:o 540/2014)

Jos järjestelmissä, osissa tai erityisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0. Yleistä

0.1

Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2

Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset:

0.3

Tyypin tunnisteet, jos ne on merkitty erilliseen tekniseen yksikköön (1):

0.3.1

Näiden merkintöjen sijainti:

0.5

Valmistajan toiminimi ja osoite:

0.7

Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EU-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa:

0.8

Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

0.9

Valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite:

1. Kuvaus ajoneuvosta, johon laite on tarkoitettu (jos laite on tarkoitettu asennettavaksi useampaan kuin yhteen ajoneuvotyyppiin, tässä kohdassa mainitut tiedot on annettava jokaisesta kyseessä olevasta tyypistä)

1.1

Merkki (valmistajan kauppanimi):

1.2

Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset:

1.3

Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon:

1.4

Ajoneuvoluokka:

1.5

Koko ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntänumero:

1.6

Moottori:

1.6.1

Moottorin valmistaja:

1.6.2

Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus:

1.6.3

Suurin nettoteho (g): … kW .... pyörintänopeudella … min–1 tai suurin jatkuva nimellisteho (sähkömoottori): … kW

1.6.4

Ahdin (ahtimet): alkuperäisosa tai merkki ja merkintä (2):

1.6.5

Ilmansuodatin: alkuperäisosa tai merkki ja merkintä (2):

1.6.6

Imuäänenvaimennin (-vaimentimet): alkuperäisosa tai merkki ja merkintä (2):

1.6.7

Pakoäänenvaimennin (-vaimentimet): alkuperäisosa tai merkki ja merkintä (2):

1.6.8

Katalysaattori: alkuperäisosa tai merkki ja merkintä (2):

1.6.9

Hiukkasloukku (-loukut): alkuperäisosa tai merkki ja merkintä (2):

1.7

Voimansiirto

1.7.1

Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

1.8

Moottoriin liittymättömät laitteet, jotka on suunniteltu melun vähentämiseksi: alkuperäisosa tai kuvaus (2):

1.9

Melutason arvot:

liikkeessä oleva ajoneuvo: ... dB(A), tasainen nopeus ennen kiihdytystä … km/h;

paikallaan oleva ajoneuvo: ... dB(A), …. min–1

1.10

Vastapaineen arvo: …….. Pa

1.11

Mahdolliset käyttö- ja asennusrajoitukset:

2. Huomautukset:

3. Laitteen kuvaus

3.1

Varaosaäänenvaimennusjärjestelmän kuvaus, jossa ilmoitetaan järjestelmän jokaisen osan sijainti ja annetaan asennusohjeet

3.2

Yksityiskohtaiset piirustukset jokaisesta osasta, jotta ne voidaan helposti paikallistaa ja tunnistaa, sekä tiedot käytetyistä materiaaleista. Näissä piirustuksissa on ilmoitettava pakollisen EU-tyyppihyväksyntämerkinnän kiinnittämiselle varattu paikka.

Päiväys:

Allekirjoitus:

Asema yrityksessä:

(1) Jos tunniste sisältää tämän ilmoituslomakkeen/tyyppihyväksyntätodistuksen tarkoittaman ajoneuvon/osan/erillisen teknisen yksikön kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(2) Tarpeeton yliviivataan.

Lisäys 2

MALLI

EU-tyyppihyväksyntätodistus

(Enimmäiskoko: A 4 (210 × 297 mm)

Hyväksyntäviranomaisen

Leima ilmoitus

—	tyyppihyväksynnästä (1)

—	tyyppihyväksynnän laajentamisesta (1)

—	tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

—	tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

äänenvaimennusjärjestelmien erillisen teknisen yksikön osalta asetuksen (EU) N:o 540/2014

Tyyppihyväksyntänumero:

Laajennuksen syy:

1 JAKSO

0.1

Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2

Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset:

0.3.

Tyypin tunnisteet, jos ne on merkitty erilliseen tekniseen yksikköön (2):

0.3.1

Näiden merkintöjen sijainti:

0.4

Ajoneuvoluokka (3):

0.5

Valmistajan toiminimi ja osoite:

0.7

Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EU-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa:

0.8

Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

0.9

Valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite:

II JAKSO

Lisätiedot (tarvittaessa): Ks. lisäys

Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

Testausselosteen päivämäärä:

Testausselosteen numero:

Huomautukset (mahdolliset): Ks. lisäys

Paikka:

Päiväys:

Allekirjoitus:

Luettelo hyväksyntäviranomaiselle luovutetusta aineistosta, joka on saatavilla pyynnöstä, on liitteenä.

Liitteet:	Hyväksyntäasiakirjat
	Testausseloste

(1) Tarpeeton yliviivataan.

(2) Jos tunniste sisältää tämän ilmoituslomakkeen/tyyppihyväksyntätodistuksen tarkoittaman ajoneuvon/osan/erillisen teknisen yksikön kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(3) Sellaisena kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa A osassa.

Lisäys

EU-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …

1. Lisätiedot

1.1

Kuvaus ajoneuvosta, johon laite on tarkoitettu (jos laite on tarkoitettu asennettavaksi useampaan kuin yhteen ajoneuvotyyppiin, tässä kohdassa mainitut tiedot on annettava jokaisesta kyseessä olevasta tyypistä)

1.1.1

Merkki (valmistajan kauppanimi):

1.1.2

Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset:

1.1.3

Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon:

1.1.4

Ajoneuvoluokka:

1.1.5

Koko ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntänumero:

1.2

Moottori:

1.2.1

Moottorin valmistaja:

1.2.2

Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus:

1.2.3

Suurin nettoteho (g): … kW .... pyörintänopeudella … min–1 tai suurin jatkuva nimellisteho (sähkömoottori): … kW

2. Testaustulokset

2.1

Liikkeessä olevan ajoneuvon melutaso: … dB(A)

2.2

Paikallaan olevan ajoneuvon melutaso: .......... dB(A) .......... min–1

2.3

Vastapaineen arvo: … Pa

3. Huomautukset:

Lisäys 3

EU-tyyppihyväksyntämerkin malli

Edellä olevalla EU-tyyppihyväksyntämerkillä varustettu äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on laite, joka on hyväksytty Espanjassa (e 9) asetuksen (EU) N:o 540/2014 mukaisesti perushyväksyntänumerolla 0148 ja joka täyttää kyseisen asetuksen liitteessä III olevan vaiheen 2 raja-arvot.

Käytetyt numerot ovat vain suuntaa-antavia.

Lisäys 4

Testauslaitteet

Lisäys 5

Mittauspisteet — vastapaine

Esimerkkejä mahdollisista mittauspisteistä painehäviötestejä varten. Tarkka mittauspiste on ilmoitettava testausselosteessa. Sen on oltava alueella, jossa kaasun virtaus on säännöllistä.

1. Kuva 1

Yksi putki

2. Kuva 2

Osittain kaksi putkea

3. Kuva 3

Kaksi putkea

LIITE X

ERILLISIKSI TEKNISIKSI YKSIKÖIKSI KATSOTTAVIEN VARAOSAÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMIEN TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKISTAMINEN

1. YLEISTÄ

Nämä vaatimukset ovat yhdenmukaiset liitteessä IX olevan 1 kohdan mukaisten tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkistamiseksi suoritettavien testien kanssa.

2. TESTAAMINEN JA MENETELMÄT

Testausmenetelmien, testauslaitteiden ja tulosten tulkinnan on oltava liitteessä IX olevassa 5 kohdassa esitettyjen mukaisia. Testattavalle varaosaäänenvaimennusjärjestelmälle tai sen osille on tehtävä liitteessä IX olevissa 5.2, 5.3 ja 5.4 kohdassa kuvatut testit.

3. NÄYTTEENOTTO JA TULOSTEN ARVIOINTI

3.1 Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on valittava ja niille on tehtävä 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testitulokset täyttävät liitteessä IX olevan 8.1 kohdan tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimukset, äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osan tyypin katsotaan täyttävän COP-määräykset.

3.2 Jos jokin testituloksista ei täytä liitteessä IX olevassa 8.1 kohdassa tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, kaksi muuta samaa tyyppiä olevaa äänenvaimennusjärjestelmää tai sen osia on testattava tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti.

3.3 Jos toisen ja kolmannen äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien testitulokset täyttävät liitteessä IX olevassa 8.1 kohdassa tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimukset, äänenvaimennusjärjestelmän tai osan tyypin katsotaan täyttävän tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset.

3.4 Jos jokin toisen tai kolmannen äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien testituloksista ei täytä liitteessä IX olevassa 8.1 kohdassa tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osan ei voida katsoa täyttävän tämän asetuksen vaatimuksia ja valmistajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

LIITE XI

DIREKTIIVIN 2007/46/EY MUUTTAMINEN

Muutetaan direktiivi 2007/46/EY seuraavasti:

A osa

Muutetaan liite IV seuraavasti:

lisätään seuraava rivi I osassa olevaan taulukkoon:

Kohta

Kohde

Säädöksen numero

Sovellettavuus

”1A

Melutaso

Asetus (EU) N:o 540/2014

X”

lisätään seuraava rivi I osan lisäyksessä 1 olevaan taulukkoon 1:

Kohta	Kohde	Säädöksen numero	Erityiskysymykset	Sovellettavuus ja erityisvaatimukset
”1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014		A”

lisätään seuraava rivi I osan lisäyksessä 1 olevaan taulukkoon 2:

Kohta	Kohde	Säädöksen numero	Erityiskysymykset	Sovellettavuus ja erityisvaatimukset
”1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014		A”

Lisätään liitteessä VI olevan Mallin A lisäyksessä olevaan taulukkoon seuraava rivi:

Kohta	Kohde	Säädöksen numero	Sellaisena kuin se on muutettuna	Sovellettavissa variantteihin
”1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014”

Muutetaan liite XI seuraavasti:

Lisätään seuraava rivi lisäyksessä 1 olevaan taulukkoon:

Kohta	Kohde	Säädöksen numero	M1 ≤ 2 500 (1) kg	M1 > 2 500 (1) kg	M2	M3
”1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014	H	G+H	G+H	G+H”

Lisätään seuraava rivi lisäyksessä 2 olevaan taulukkoon:

Kohta

Kohde

Säädöksen numero

”1A

Melutaso

Asetus (EU) N:o 540/2014

X”

Lisätään seuraava rivi lisäyksessä 3 olevaan taulukkoon:

Kohta	Kohde	Säädöksen numero	M1
”1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014	X”

Lisätään seuraava rivi lisäyksessä 4 olevaan taulukkoon:

Kohta

Kohde

Säädöksen numero

”1A

Melutaso

Asetus (EU) N:o 540/2014

H”

Lisätään seuraava rivi lisäyksessä 5 olevaan taulukkoon:

Kohta	Kohde	Säädöksen numero	N3-luokan ajoneuvonosturi
”1A	Melutaso	Asetus (EU) N:o 540/2014	T”

B osa

Muutetaan liite IV seuraavasti:

a)	poistetaan I osassa olevasta taulukosta kohta 1;

b)	poistetaan I osan lisäyksessä 1 olevasta taulukosta 1 kohta 1;

c)	poistetaan I osan lisäyksessä 1 olevasta taulukosta 2 kohta 1;

d)	poistetaan II osassa olevasta taulukosta kohta 1.

Poistetaan liitteessä VI olevan mallin A lisäyksessä olevasta taulukosta kohta 1.

Muutetaan liite XI seuraavasti:

a)	poistetaan lisäyksessä 1 olevasta taulukosta kohta 1;

b)	poistetaan lisäyksessä 2 olevasta taulukosta kohta 1;

c)	poistetaan lisäyksessä 3 olevasta taulukosta kohta 1;

d)	poistetaan lisäyksessä 4 olevasta taulukosta kohta 1;

e)	poistetaan lisäyksessä 5 olevasta taulukosta kohta 1.

LIITE XII

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 70/157/ETY	Tämä asetus
1 artikla	–
2 artikla	4 artiklan 1 ja 2 kohta
2 a artikla	4 artiklan 3 ja 4 kohta
3 artikla	–
4 artikla	–
5 artikla	–
Liitteessä I oleva 1 kohta	Liitteessä I oleva 1 kohta
Liitteessä I oleva 3 kohta	Liitteessä I oleva 2 kohta
Liitteessä I oleva 4 kohta	Liitteessä I oleva 3 kohta
Liitteessä I oleva 5 kohta	Liitteessä I oleva 4 kohta
Liitteessä I oleva 6 kohta	Liitteessä I oleva 5 kohta
Liite I, lisäys 1	Liite I, lisäys 1
Liite I, lisäys 2	Liite I, lisäys 2
Liitteessä I oleva 2 kohta	Liite III
Liitteessä II olevat 1, 2, 3 ja 4 kohta	Liitteessä IX olevat 1, 2, 3 ja 4 kohta
Liitteessä II olevat 5 ja 6 kohta	Liitteessä IX olevat 7 ja 8 kohta
Liite II, lisäys 1	Liite IX, lisäys 1
Liite II, lisäys 2	Liite IX, lisäys 2
Liite II, lisäys 3	Liite IX, lisäys 3
Liite III	–

Top

Choose the experimental features you want to try