(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös Europolin ja muiden alalla toimivien unionin elimien sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(2)

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava tehostettuja unionin tason toimia, jotta ihmisiä ja omaisuutta voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huumekauppa, korruptio, tietoverkkorikollisuus sekä ihmiskauppa ja laittomien aseiden kauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle.

(3)

Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategia, jäljempänä ’sisäisen turvallisuuden strategia’, jonka neuvosto hyväksyi helmikuussa 2010, muodostaa yhteisen toimintasuunnitelman näiden yhteisten turvallisuushaasteiden ratkaisemiseksi. Komission 22 päivänä marraskuuta 2010 hyväksymässä tiedonannossa ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: Viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” strategian periaatteet ja suuntaviivat muunnetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi määrittelemällä viisi strategista tavoitetta: hajotetaan kansainväliset rikollisverkostot, ehkäistään terrorismia ja puututaan radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan, parannetaan kansalaisten ja yritysten turvallisuutta verkkoympäristössä, vahvistetaan turvallisuutta rajavalvonnan avulla ja parannetaan Euroopan kykyä selviytyä kriiseistä ja katastrofeista.

(4)

Sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanon keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja kokonaisvaltaisuuden sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisen yhteyden ja niiden välillä tarvittavan johdonmukaisuuden vahva painottaminen.

(5)

Sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, ja hallinnoimalla sitä.

(6)

Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset ja varmistettava resurssien oikeudenmukainen ja avoin jakautuminen siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut yleiset ja erityiset tavoitteet.

(7)

Rahaston täytäntöönpanon keskeisiä periaatteita ovat toimenpiteiden tehokkuus ja varainkäytön laatu. Lisäksi rahastoa olisi käytettävä mahdollisimman vaikuttavasti ja käyttäjäystävällisesti.

(8)

Aikana, jolloin unionin toimintaan kohdistetaan säästötoimia, talousvaikeuksien voittaminen vaatii joustavuuden lisäämistä, innovatiivisten organisatoristen toimenpiteiden toteuttamista, nykyisten rakenteiden käytön tehostamista ja toiminnan yhteensovittamista unionin toimielinten ja erillisvirastojen ja kansallisten viranomaisten sekä näiden ja kolmansien maiden välillä.

(9)

Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida ottamalla käyttöön julkisia ja yksityisiä rahoitusvaroja, yhdistämällä niitä ja tehostamalla niiden käyttöä.

(10)

Neuvoston 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2010 vahvistaman unionin toimintapoliittisen syklin tarkoituksena on puuttua merkittävimpiin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden unionille muodostamiin uhkiin johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti kaikkien asiaankuuluvien yksikköjen mahdollisimman tehokkaan yhteistyön avulla. Tämän monivuotisen syklin tehokkaan toteuttamisen tukemiseksi tällä asetuksella perustettavaan välineeseen, jäljempänä ’väline’, perustuvassa rahoituksessa olisi hyödynnettävä kaikkia mahdollisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) säädettyjä talousarvion toteuttamistapoja, mukaan lukien tarvittaessa välillinen hallinnointi, jotta varmistetaan toimintojen ja hankkeiden oikea-aikainen ja tehokas täytäntöönpano.

(11)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten seikkojen vuoksi rahastoa ei ole mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä. Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea sisäisen turvallisuuden alalla ja joka käsittää tämän välineen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014 (5) perustetun ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen. Tätä kokonaisvaltaista kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 514/2014 (6).

(12)

Rajatylittävään rikollisuuteen, kuten rikollisjärjestöjen harjoittamaan ihmiskauppaan ja laittoman maahanmuuton hyväksikäyttöön, voidaan puuttua tehokkaasti poliisiyhteistyön avulla.

(13)

Tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) N:o 515/2014 vahvistetaan yhdessä rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (7) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(14)

Euroopan parlamentti totesi järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta 23 päivänä lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on eurooppalainen haaste, ja vaati jäsenvaltioiden yhteistyön lisäämistä lainvalvonnassa, sillä järjestäytyneen rikollisuuden tehokas torjunta on olennaisen tärkeää laillisen talouden puolustamiseksi rahanpesun kaltaisilta tyypillisiltä rikollisuuden muodoilta.

(15)

Välineestä olisi myönnettävä rahoitustukea poliisiyhteistyön, tietojenvaihdon ja tietojen saatavuuden edistämiseen, rikollisuuden ehkäisemiseen ja rajatylittävän, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, kuten terrorismin, korruption, huumekaupan, ihmiskaupan, laittoman asekaupan, laittoman maahanmuuton hyväksikäytön, lasten seksuaalisen hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä esittävien kuvien ja lapsipornografian levittämisen, tietoverkkorikollisuuden ja rahanpesun torjuntaan, kansalaisten ja elintärkeän infrastruktuurin suojelemiseen vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokkaan hallinnan edistämiseen osana rahaston kokonaisvaltaista kehystä, ottaen huomioon yhteiset politiikat (strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat), lainsäädäntö ja käytännön yhteistyö.

(16)

Näillä aloilla myönnettävällä rahoitustuella olisi erityisesti tuettava toimia, jotka edistävät rajatylittäviä yhteisiä toimia, tietojenvaihtoa ja tietojen saatavuutta, parhaiden käytänteiden vaihtoa, helpompaa ja suojattua viestintää ja koordinointia, koulutusta ja henkilöstövaihtoa, analyysi-, seuranta- ja arviointitoimia, kattavia uhkien ja riskien arviointeja perussopimuksissa määriteltyjen toimivaltuuksien mukaisesti, tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia, uuden teknologian testausta ja validointia, rikosteknisten tutkintamenetelmien tutkimusta, yhteentoimivien teknisten laitteistojen hankintoja sekä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alalla toimivien unionin elinten, kuten Europolin, välillä. Näille aloille osoitettavalla rahoitustuella olisi tuettava ainoastaan toimia, jotka ovat unionin tasolla määritettyjen ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien painopisteiden ja aloitteiden mukaisia.

(17)

Unionin huumausainestrategia, jossa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa pyrkien vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, muodostaa kokonaisvaltaisen kehyksen, jonka puitteissa tämän välineen mukaista rahoitustukea olisi annettava kaikkien sellaisten toimien tukemiseen, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa (tarjonnan vähentäminen), ja erityisesti sellaisten toimenpiteiden tukemiseen, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin ja vientiin sekä huumausaineiden hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan.

(18)

Kun välineestä tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, olisi hyödynnettävä yhteisvaikutusta ja noudatettava johdonmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea sekä maantieteellisistä että teemakohtaisista unionin ulkoisen avun välineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita, demokratian periaatteita ja arvoja, perusvapauksia ja -oikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja kolmansien maiden itsemääräämisoikeutta. Toimenpiteiden tarkoituksena ei saisi olla välittömästi kehitysyhteistyöhön suunnattujen toimien tukeminen, vaan niillä olisi tarvittaessa täydennettävä ulkoisen avun välineistä myönnettyä rahoitusta. Olisi myös pyrittävä johdonmukaisuuteen suhteessa unionin humanitaarisen avun politiikkaan erityisesti hätätoimenpiteiden toteuttamisessa.

(19)

Välinettä käytettäessä olisi noudatettava täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja unionin kansainvälisiä velvoitteita.

(20)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti välineellä on tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, kaltoinkohtelulta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä. Välineestä olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(21)

Välineellä olisi täydennettävä ja tuettava toimia, joilla pyritään kehittämään Europolin ja muiden alalla toimivien unionin elinten ja jäsenvaltioiden yhteistyötä, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet, jotka välineelle on asetettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden estämisen ja torjunnan sekä kriisinhallinnan alalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että jäsenvaltioiden olisi kansallisia ohjelmia laatiessaan otettava huomioon tietokannat, analyyttiset välineet sekä operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Europol on kehittänyt ja joita ovat erityisesti Europolin tietojärjestelmä (EIS), Europolin suojattu tiedonvaihtoverkkosovellus (SIENA) ja EU:n vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio (SOCTA).

(22)

Rahaston käytön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi välineeseen osoitetut unionin varat olisi käytettävä suoran tai välillisen hallinnoinnin mukaisesti, kun on kyse unionin erityisen edun mukaisista toimista, jäljempänä ’unionin toimet’, hätäavusta ja teknisestä avusta, ja yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin mukaisesti, kun on kyse kansallisista ohjelmista ja hallinnollista joustavuutta vaativista toimista.

(23)

Yhteistyössä hallinnoitavien varojen yhteydessä on tarpeen varmistaa, että jäsenvaltioiden kansalliset ohjelmat ovat unionin painopisteiden ja tavoitteiden mukaisia.

(24)

Jäsenvaltioille niiden kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa varten osoitetut määrärahat olisi vahvistettava tässä asetuksessa ja jaettava selkeiden, objektiivisten ja mitattavien perusteiden mukaisesti. Näiden perusteiden olisi liityttävä jäsenvaltioiden suojeltaviin oikeushyviin ja jäsenvaltioiden taloudellisiin valmiuksiin varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso, ja niitä voisivat olla jäsenvaltion väestömäärä, pinta-ala ja bruttokansantuote. Koska SOCTA 2013:ssa lisäksi mainitaan merisatamien ja lentoasemien yleinen merkitys rikollisjärjestöjen harjoittaman ihmiskaupan ja laittomien hyödykkeiden kaupan maahantulopaikkoina, jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin käytettävissä olevia varoja jaettaessa olisi otettava huomioon erityiset haavoittuvuudet, joita rikollisjärjestöjen näiden rajanylityspaikkojen kautta kulkevat reitit aiheuttavat, ja varojen jakamisessa olisi noudatettava perusteita, jotka liittyvät kansainvälisten merisatamien ja lentoasemien kautta kulkevien matkustajien ja niiden käsittelemän rahdin määrään.

(25)

Unionin yhteisiä politiikkoja, strategioita ja ohjelmia koskevan keskinäisen yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lujittamiseksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava käyttämään osa kansallisiin ohjelmiin myönnetyistä kokonaismäärärahoista tämän asetuksen liitteessä I esitettyihin unionin strategisiin painopisteisiin. Näitä painopisteitä koskevien hankkeiden osalta unionin osarahoitus olisi korotettava 90 prosenttiin niiden tukikelpoisista kokonaiskustannuksista asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisesti.

(26)

Unionin käyttöön jäävien resurssien enimmäismäärän olisi täydennettävä jäsenvaltioille niiden kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa varten myönnettäviä resursseja. Näin varmistetaan, että unioni pystyy tiettynä varainhoitovuonna tukemaan toimia, jotka ovat unionin erityisen edun mukaisia, esimerkiksi selvityksiä, uusien teknologioiden testausta ja validointia, valtioiden välisiä hankkeita, verkostoitumista ja parhaiden käytänteiden vaihtoa, asiaa koskevan unionin lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöönpanon seurantaa sekä kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimia. Tuettavien toimien olisi oltava unionin strategioissa, ohjelmissa, toimintasuunnitelmissa ja riskien ja uhkien arvioinneissa osoitettujen painopisteiden mukaisia.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi välineen yleistavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden kansallisiin ohjelmiin sisältyy kaikkiin välineen erityistavoitteisiin liittyviä toimia ja että määrärahat kohdennetaan eri tavoitteisiin oikeassa suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin nähden varmistaen, että tavoitteet ovat saavutettavissa. Jos kansallisessa ohjelmassa ei käsitellä jotain erityistavoitetta tai siinä kohdennetaan määrärahoja tässä asetuksessa säädettyjä vähimmäisprosenttiosuuksia niukemmin, kyseisen jäsenvaltion olisi perusteltava tämä ohjelmassa.

(28)

Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua asetuksessa (EU) N:o 514/2014 säädetyn nopean toiminnan kehyksen mukaisesti.

(29)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja luoda pohjaa yhteisille lähestymistavoille, tämän asetuksen perusteella tukikelpoisilla toimilla olisi edistettävä erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä sekä yhteistyötä ja koordinointia yli rajojen, verkostoitumista, keskinäistä luottamusta sekä tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa.

(30)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen säännösten täydentämiseksi tai muuttamiseksi unionin strategisten painopisteiden muuttamisen, lisäämisen tai poistamisen osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(31)

Komission olisi asetusta soveltaessaan ja delegoituja säädöksiä valmistellessaan kuultava kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

(32)

Komission olisi seurattava välineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o 514/2014 asiaa koskevien säännösten mukaisesti käyttäen tulosten ja vaikutusten arviointiin keskeisiä indikaattoreita. Näiden indikaattoreiden ja niiden perustasojen olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioinnille, missä määrin välineen tavoitteet on saavutettu.

(33)

Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä välineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät yhteiset indikaattorit. Erityistavoitteiden toteutumisen mittaaminen yhteisillä indikaattoreilla ei velvoita toteuttamaan näihin indikaattoreihin liittyviä toimia.

(34)

Neuvoston päätös 2007/125/YOS (8) olisi kumottava, jollei tässä asetuksessa annetuista siirtymäsäännöksistä muuta johdu.

(35)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lainvalvontaviranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön tehostamista, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista, kansalaisten ja elintärkeän infrastruktuurin suojelemista turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta ja jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksien parantamista turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien hallitsemiseksi tehokkaasti, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(36)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(37)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti ja rajoittamatta kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(38)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(39)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (9) soveltamiskauden kanssa. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,