6.11.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/1

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä lokakuuta 2014,

unionin pelastuspalvelumekanismista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU täytäntöönpanosäännöistä sekä komission päätösten 2004/277/EY, Euratom ja 2007/606/EY, Euratom kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 7489)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/762/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin pelastuspalvelumekanismista 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unionin pelastuspalvelumekanismin, jäljempänä ’unionin mekanismi’, yleisenä tavoitteena on tehostaa unionin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpottaa koordinointia pelastuspalvelun alalla, jotta voidaan parantaa niiden järjestelmien tehokkuutta, joiden tavoitteena on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen sekä avustustoimet.

(2)	Koska katastrofeja voi tapahtua milloin tahansa, päätöksen N:o 1313/2013/EU 7 artiklalla perustetun hätäavun koordinointikeskuksen (ERCC) olisi aina oltava tiiviissä yhteydessä jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin.

(3)

Yhteinen hätäviestintä- ja tietojärjestelmä (CECIS) on olennainen osa unionin mekanismia, koska sen avulla voidaan varmistaa jäsenvaltioiden välillä vaihdettujen tietojen aitous, koskemattomuus ja luottamuksellisuus sekä tavanomaisissa olosuhteissa että hätätilanteissa. Merien saastuminen edellyttää erityistoimia, minkä vuoksi CECIS-järjestelmästä olisi luotava erillinen versio, jonka kautta meriä koskevien alueellisten yleissopimusten sihteeristöt ja alueellisen merialueen unionin kanssa jakavat kolmannet maat voivat olla yhteydessä järjestelmään.

(4)

Toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi päätöksen N:o 1313/2013/EU 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyille yksiköille, muille avustusvalmiuksille ja asiantuntijoille olisi asetettava vähimmäisvaatimukset kuten myös niiden käytölle, toiminnalle ja yhteentoimivuudelle päätöksen N:o 1313/2013/EU 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Yksiköiden olisi erityisesti voitava toimia omavaraisesti tietyn ajanjakson ajan, oltava nopeasti lähetettävissä paikan päälle ja oltava yhteentoimivia. Yksiköiden yhteentoimivuuden edistämiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

(5)

Eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien tavoitteet olisi määriteltävä ja niitä olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta tarvittavia kaiken tyyppisiä yksiköitä, muita avustusvalmiuksia ja asiantuntijoita olisi riittävä määrä lähetettäväksi paikan päälle unionin mekanismin puitteissa. Laatu- ja yhteentoimivuusvaatimukset olisi määriteltävä ja niitä olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan varmistaa kaikkien eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien laadun ja yhteentoimivuuden yhdenmukainen vähimmäistaso.

(6)

Hyväksyntä- ja rekisteröintimenettely, itsearviointia koskevat seikat mukaan lukien, olisi määriteltävä sen varmistamiseksi, että vapaaehtoiseen reserviin kuuluvat valmiudet täyttävät kaikki tarvittavat vaatimukset ja niille annetaan tarvittaessa rajoitettua unionin yhteisrahoitusta ”mukauttamiskustannusten” kattamiseksi. Tällä hyväksyntä- ja rekisteröintimenettelyllä olisi lisäksi varmistettava se, että valmiudet ovat maantieteellisesti riittävässä tasapainossa riskien sijaintiin nähden, ja siinä olisi otettava huomioon kaikkien asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden osallistuminen.

(7)

Eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa mahdollisesti olevien puutteiden määrittäminen mahdollistaisi sen, että komissio ja jäsenvaltiot voivat yhdessä määrittää, onko valmiuksia riittävästi käytettävissä vapaaehtoisen reservin sisä- tai ulkopuolella. Yksin tai yhteenliitymän kautta puutteisiin vastaaville jäsenvaltioille olisi myönnettävä unionin yhteisrahoitusta edellyttäen, että tämä on kustannustehokasta ja riskinarvioinnilla vahvistettua.

(8)

Eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien kehittämiseksi olisi unionin rajattua yhteisrahoitusta annettava puitesopimusten, puitekumppanuussopimusten tai vastaavien järjestelyjen kautta, joilla tuetaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta saada lisävalmiuksia poikkeuksellisiin katastrofeihin liittyvien väliaikaisten puutteiden korjaamiseksi. Kyseessä ovat luonnonkatastrofit, jotka ovat laajuudeltaan suurempia kuin mitä voidaan kohtuudella ennakoida tapahtuvaksi ja joihin voidaan valmistautua. Kyseiset valmiudet pitäisi sisällyttää unionin mekanismin puitteissa lähetettävän avun vapaaehtoiseen reserviin.

(9)

Unionin mekanismin koulutusohjelma muodostaa yhä olennaisen osan unionin mekanismin puitteissa lähetettävän pelastuspalvelu- ja kriisinhallintahenkilöstön valmiuksista. Päätöksen N:o 1313/2013/EU 13 artiklan 1 kohdassa määritellyn soveltamisalan mukaisesti koulutusohjelman olisi katettava ehkäisy-, valmius- ja avustusvaiheet.

(10)

Unionin mekanismin harjoitusohjelman merkitys on edelleen olennainen kun otetaan huomioon unionin mekanismin puitteissa paikan päälle lähetettävän henkilöstön käytännön valmiudet ja unionin mekanismin puitteissa toteutetuista pelastuspalvelutoimista saatujen kokemusten jakaminen. Harjoitusohjelmalla olisi oltava strateginen kehys, jossa määritetään unionin mekanismiin liittyvien harjoitusten tavoitteet ja tehtävät, sekä erityiset painopisteet, jotka sisältyvät vuotuisiin työohjelmiin.

(11)	Olisi otettava käyttöön järjestelmällinen, tarkennettu ja johdonmukainen lähestymistapa, jolla saatuja kokemuksia kerätään, analysoidaan, jaetaan ja pannaan täytäntöön kriisinhallinnan kaikissa vaiheissa.

(12)

Unionin mekanismin puitteissa toteutettavia avustustoimia koskevat selkeät toimintamenetelmät ovat tärkeitä eri tahoille, mukaan lukien päätöksen N:o 1313/2013/EU 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyille kansainvälisille järjestöille, jotta voidaan varmistaa tehokkaat avustustoimet katastrofien varalta.

(13)	Jotta unionin mekanismi olisi mahdollisimman vaikuttava ja tehokas, kaikkien avunpyyntöjen ja -tarjousten olisi oltava mahdollisimman täsmällisiä ja sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot.

(14)

Avun tehokkaan koordinoinnin varmistamiseksi hätäavun koordinointikeskuksen olisi jaettava kaikkien jäsenvaltioiden kanssa kriittisiä tarpeita koskeva arviointinsa ja vapaaehtoiseen reserviin sisältyvän avun toimittamista koskevat suosituksensa sekä kehitettävä jokaisen avunpyynnön osalta riittävät avun toimittamista koskevat suunnitelmat. Avustusvalmiudet olisi valittava vapaaehtoisesta reservistä perustuen täsmällisiin ja objektiivisiin kriteereihin, joiden tärkeysjärjestys olisi arvioitava ottaen huomioon operatiiviset tarpeet.

(15)	Unionin mekanismin puitteissa toteutettavien avustustoimien nopeuttamiseksi tarvittaessa jäsenvaltioiden olisi valmisteltava ennakkoon vapaaehtoiseen reserviin rekisteröityjen avustusvalmiuksiensa lähettämistä.

(16)	Tärkeä osa unionin mekanismia on mahdollisuus käyttää teknisiä ja arviointi- ja koordinointiasiantuntijoita sekä ryhmänjohtajia. Olisi määriteltävä asiantuntijoiden tehtävät ja toimet ja päätettävä heidän lähettämistään koskevasta menettelystä.

(17)

Päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklassa säädetään katastrofitilanteessa kuljetukseen annettavaa tukea koskevista erityissäännöksistä, jotta voidaan varmistaa nopea ja tuloksellinen avustustoiminta unionin mekanismin avulla. Olisi säädettävä sellaisista säännöistä ja menettelyistä, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat pyytää unionilta rahoitustukea avun kuljettamiseen kohdemaahan ja joiden mukaisesti komissio voi käsitellä tällaiset pyynnöt.

(18)	Avoimuuden, johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden vuoksi olisi säädettävä, mitkä tiedot jäsenvaltion on annettava pyytäessään kuljetustukea ja mitkä taas jäsenvaltion tai komission vastatessaan tällaiseen pyyntöön.

(19)	Jos päätöksen N:o 1313/2013/EU mukaista unionin rahoitusapua voidaan myöntää, jäsenvaltioiden olisi voitava valita, pyytävätkö ne avustusta vai kuljetuspalvelua.

(20)	Komission päätökset 2004/277/EY, Euratom (2) ja 2007/606/EY, Euratom (3) olisi kumottava.

(21)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pelastuspalvelualan komitean lausunnon mukaisia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä vahvistetaan päätöksen N:o 1313/2013/EU yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt seuraavien seikkojen osalta:

a)	hätäavun koordinointikeskuksen yhteydet jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin;

b)	yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) osat sekä kyseisen järjestelmän kautta tapahtuvan tietojenvaihdon organisointi;

c)	yksiköiden, muiden avustusvalmiuksien ja asiantuntijoiden nimeäminen sekä yksiköiden toimintaa ja yhteentoimivuutta koskevat operatiiviset vaatimukset, mukaan lukien yksiköiden tehtävät, valmiudet, tärkeimmät osat, omavaraisuus ja lähettäminen;

d)	eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien toiminnan edellyttämät valmiustavoitteet, laatu- ja yhteentoimivuusvaatimukset sekä hyväksyntä- ja rekisteröintimenettelyt, mukaan lukien rahoitusjärjestelyt;

e)	eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien puutteiden tunnistaminen ja poistaminen;

f)	koulutusohjelman, harjoituskehyksen ja saatujen kokemusten hyödyntämistä koskevan ohjelman organisointi;

g)	avustustoimia koskevat operatiiviset menettelyt unionin alueella ja sen ulkopuolella sekä asianomaisten kansainvälisten järjestöjen nimeäminen;

h)	asiantuntijaryhmien lähettämisprosessi;

i)	avustusten kuljetustuen organisointi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1)

’avustuspyynnön esittäjällä’ jäsenvaltiota tai kolmatta maata, johon katastrofin vaikutukset kohdistuvat tai uhkaavat kohdistua tai jota odotetaan uhkaavan välitön katastrofi, sekä Yhdistyneitä kansakuntia ja sen erityisjärjestöjä ja muita asianomaisia kansainvälisiä järjestöjä liitteen VII mukaisesti;

2)	’pelastuspalveluavulla’ pelastuspalveluryhmiä, -asiantuntijoita tai -yksiköitä välineistöineen sekä katastrofin välittömien seurausten lieventämiseen tarvittavia hyödykkeitä tai toimituksia;

3)	’puskurikapasiteetilla’ saatavissa olevia ja nopeasti käyttövalmiita katastrofivalmiuksia, jotka yhteisrahoitetaan päätöksen N:o 1313/2013/EU 21 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti;

4)	’toimintaryhmällä’ yhden tai useamman jäsenvaltion pelastuspalvelualan avustustoimiin perustamia henkilö- ja aineellisia voimavaroja, yksiköt mukaan luettuna;

5)	’teknisen avun tukiryhmällä’ yhden tai useamman jäsenvaltion perustamia henkilö- ja aineellisia voimavaroja liitteessä II esitettyjen tukitehtävien suorittamiseksi.

2 LUKU

HÄTÄAVUN KOORDINOINTIKESKUS (ERCC)

3 artikla

Hätäavun koordinointikeskuksen yhteydet jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä hätäavun koordinointikeskuksen yhteydenottoja varten kansallinen yhteyspiste, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Nimeäminen on tehtävä käyttäen liitteessä I olevaa maakohtaista lomaketta.

2.   Hätäavun koordinointikeskus pitää tiivistä yhteyttä jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin suorittaakseen säännöllisiä tehtäviään ja tässä päätöksessä sekä päätöksessä N:o 1313/2013/EU säädettyjä avustustoimia.

3 LUKU

YHTEINEN HÄTÄVIESTINTÄ- JA TIETOJÄRJESTELMÄ (CECIS)

4 artikla

CECIS-järjestelmän eri kerrokset

CECIS-järjestelmä koostuu seuraavista kolmesta osasta:

a)	verkkokerros, joka yhdistää jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja yhteyspisteet hätäavun koordinointikeskukseen;

b)

sovelluskerros, joka käsittää tietokannat ja muut tietojärjestelmät, joita tarvitaan unionin mekanismin toiminnassa ja erityisesti seuraavissa toimissa: i) ilmoitusten välittäminen; ii) viestinnän ja tietojenvaihdon varmistaminen hätäavun koordinointikeskuksen sekä toimivaltaisten viranomaisten ja yhteyspisteiden välillä; iii) avustustoimista saatujen kokemusten jakaminen;

c)	tietoturvakerros, joka käsittää järjestelmät, säännöt ja menettelyt, joita tarvitaan varmistamaan CECIS-järjestelmään tallennettujen ja sen kautta välitettyjen tietojen aitous, eheys ja luottamuksellisuus.

5 artikla

Tietoturvallisuus

1.   CECIS-järjestelmä pystyy käsittelemään asiakirjoja, tietokantoja ja tietojärjestelmiä turvallisesti Euroopan laajuisten julkishallinnon telematiikkapalveluiden (sTESTA) tai vastaavan verkoston kautta.

2.   ”EU CONFIDENTIAL” -turvaluokkaan tai sitä korkeampaan luokkaan luokitellut asiakirjat ja tiedot välitetään lähettäjän ja vastaanottajan (vastaanottajien) sopimin erityisjärjestelyin komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (4) mukaisesti.

6 artikla

Tiedot ja päivitykset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asianmukaiset tiedot käyttäen liitteessä I olevaa maakohtaista lomaketta.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot yhteyspisteistä tai tarpeen mukaan muista yksiköistä, jotka käsittelevät luonnonkatastrofeja, teknologian aiheuttamia suuronnettomuuksia, säteilyonnettomuuksia ja ympäristökatastrofeja, onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen mukaan luettuna.

3.   Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle kaikista muutoksista edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

4.   CECIS-järjestelmän tietokannassa on osio, joka sisältää tietoja eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien rekisteröinnistä ja saatavuudesta. Komissio varmistaa, että kansallisilla pelastuspalvelun yhteyspisteillä on keskeytymätön pääsy tietokantaan.

5.   Jäsenvaltiot varmistavat, että CECIS-järjestelmän tietokannassa oleva osio on aina ajan tasalla koskien kaikkien rekisteröityjen eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien saatavuutta ja tarvittavia asiatietoja.

6.   Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa myöntää muille kansallisille viranomaisille vain lukemisen sallivan pääsyn CECIS-järjestelmään.

7 artikla

CECIS-järjestelmän käyttäjäryhmä

Käyttäjäryhmä, joka koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä edustajista, avustaa komissiota CECIS-järjestelmän validoinnissa, testauksessa ja edelleen kehittämisessä.

8 artikla

Täytäntöönpano ja edelleen kehittäminen

1.   Komissio hallinnoi ja kehittää edelleen CECIS-järjestelmää ottaen huomioon jäsenvaltioiden tarpeet ja vaatimukset.

2.   Jäsenvaltiot panevat alueellaan täytäntöön asianmukaisen tietotekniikkaympäristön CECIS-järjestelmää varten niiden sitoumusten mukaisesti, jotka ne ovat tehneet liitteessä I olevan maakohtaisen lomakkeen avulla.

9 artikla

Meren pilaantumista koskeva CECIS-järjestelmä

1.   Komissio varmistaa, että jäsenvaltioilla ja Euroopan meriturvallisuusvirastolla on internetin kautta käytössään yhteisen CECIS-järjestelmän erityissovellus, joka antaa tietoja merellä sattuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista johtuvista meren pilaantumisen torjuntatoimista.

2.   Myös kolmannet maat, jotka jakavat alueellisen merialueen unionin kanssa, voivat käyttää sovellusta internetin välityksellä. Myös asianomaisten alueellisten meriyleissopimusten sihteeristöille voidaan antaa käyttöoikeus tapauskohtaisesti.

4 LUKU

YKSIKÖT, TEKNISEN AVUN TUKIRYHMÄT, MUUT AVUSTUSVALMIUDET JA ASIANTUNTIJAT

10 artikla

Yksikköjen, teknisen avun tukiryhmien, muiden avustusvalmiuksien ja asiantuntijoiden rekisteröiminen

1.   Jäsenvaltioiden on rekisteröitävä päätöksen N:o 1313/2013/EU 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti nimetyt yksikkönsä, teknisen avun tukiryhmänsä, muut avustusvalmiutensa ja asiantuntijansa CECIS-järjestelmän tietokantaan.

2.   Eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin ennakkoon määrätyt yksiköt, teknisen avun tukiryhmät, muut avustusvalmiudet ja asiantuntijat rekisteröidään CECIS-järjestelmän asianomaiseen osioon.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on päivitettävä tarvittaessa.

11 artikla

Yksikköjen, teknisen avun tukiryhmien, muiden avustusvalmiuksien ja asiantuntijoiden kokoonpano

1.   Yksiköt ja teknisen avun tukiryhmät voidaan koota yhden tai useamman jäsenvaltion käyttöön antamista voimavaroista.

2.   Jos yksikkö tai teknisen avun tukiryhmä koostuu useammasta kuin yhdestä osasta, kyseisen yksikön tai teknisen avun tukiryhmän käyttö tietyssä tilanteessa voidaan rajoittaa kyseisen tilanteen edellyttämiin osiin.

12 artikla

Yksiköiden omavaraisuus

1.   Kuhunkin yksikköön sovelletaan seuraavia omavaraisuutta koskevia vaatimuksia liitteen II mukaisesti:

a)	vallitsevien sääolojen mukaiset suojatilat;

b)	operaation päätoimipisteen sekä tehtävän toteuttamiseen tarvittavien laitteiden ja kaluston kulutuksen kattava sähköntuotanto ja valaistus;

c)	yksikön henkilöstölle tarkoitetut saniteetti- ja hygieniatilat;

d)	yksikön henkilöstön tarvitsemat elintarvike- ja vesivarat;

e)	yksikön henkilöstölle tarkoitettu lääkintä- tai avustava hoitohenkilöstö sekä lääkintälaitteet ja -tarvikkeet;

f)	yksikön laitteiden ja kaluston varastotilat ja ylläpito;

g)	erityisesti kohteen koordinaatiosta vastaavien yhteistyökumppaneiden kanssa tapahtuvaa viestintää varten tarvittavat laitteet;

h)	kalusto paikalla tapahtuvia kuljetuksia varten;

i)	tarvittava logistiikka, kalusto ja henkilöstö, jotka mahdollistavat operaation keskuspisteen perustamisen ja tehtävän aloittamisen viipymättä paikalle saavuttua.

2.   Apua tarjoavan jäsenvaltion on vastattava omavaraisuusvaatimusten noudattamisesta jollain seuraavista tavoista:

a)	jäsenvaltion on varmistettava, että yksikössä on tarvittava henkilöstö, laitteet ja tarvikkeet;

b)	jäsenvaltion on tehtävä tarvittavat järjestelyt paikan päällä;

c)	jäsenvaltion on tehtävä tarvittavat etukäteisjärjestelyt ei-omavaraisen toimintaryhmän yhdistämiseksi teknisen avun tukiryhmän kanssa 13 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämiseksi ennen yksikön rekisteröimistä 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Omavaraisuus on taattava tehtävän alusta alkaen

a)	vähintään 96 tunniksi tai

b)	liitteessä II vahvistettujen määräaikojen mukaisesti.

13 artikla

Yksikköjä ja teknisen avun tukiryhmiä koskevat vaatimukset

1.   Yksikköjen on noudatettava liitteessä II vahvistettuja yleisiä vaatimuksia.

2.   Teknisen avun tukiryhmien on noudatettava liitteessä II vahvistettuja yleisiä vaatimuksia.

3.   Liitteessä II vahvistetut yleiset vaatimukset tarkistetaan ajoittain.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a)	yksiköt kykenevät toimimaan muiden yksiköiden kanssa;

b)	teknisen avun tukiryhmät kykenevät toimimaan muiden teknisen avun tukiryhmien ja paikallisten toimijoiden kanssa;

c)	yksikön osat kykenevät toimimaan yhdessä yhtenä yksikkönä;

d)	teknisen avun tukiryhmän osat kykenevät toimimaan yhdessä yhtenä teknisen avun tukiryhmänä;

e)	yksiköt ja teknisen avun tukiryhmät kykenevät unionin ulkopuolelle sijoitettuina toimimaan yhdessä hätätilasta kärsivää maata tukevien kansainvälisten hätäapuorganisaatioiden kanssa;

f)	ryhmänjohtajat, ryhmien varajohtajat ja yhteyshenkilöt yksiköissä ja teknisen avun tukiryhmissä osallistuvat komission 26–32 artiklan mukaisesti järjestämään asianmukaiseen koulutukseen ja harjoituksiin.

5 LUKU

EUROOPPALAISTEN HÄTÄAPUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN VAPAAEHTOISEN RESERVIN MUODOSSA

14 artikla

Valmiustavoitteet

1.   Eurooppalaiset hätäapuvalmiustavoitteet vahvistetaan liitteessä III.

2.   Komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa valmiustavoitteiden soveltuvuuden vähintään joka toinen vuosi ja tarvittaessa tarkistaa niitä ottaen huomioon riskit, jotka on määritelty kansallisissa riskinarvioinneissa tai muissa asianmukaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä tietolähteissä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle valmiustavoitteiden arvioinnissa tarvittavat riskejä koskevat tiedot.

15 artikla

Laatu- ja yhteentoimivuusvaatimukset

1.   Liitteessä IV vahvistettuja laatu- ja yhteentoimivuusvaatimuksia sovelletaan eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin yksiköiden, teknisen avun tukiryhmien, muiden avustusvalmiuksien ja asiantuntijoiden osalta.

2.   Komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laatu- ja yhteentoimivuusvaatimusten soveltuvuuden vähintään joka toinen vuosi ja tarkistaa niitä tarvittaessa. Laatuvaatimusten perustana ovat vakiintuneet kansainväliset standardit, mikäli sellaisia on jo olemassa.

16 artikla

Hyväksyntä- ja rekisteröintimenettely

1.   Jäljempänä 2–8 kohdassa vahvistettuja hyväksyntä- ja rekisteröintimenettelyjä sovelletaan eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin yksiköiden, teknisen avun tukiryhmien, muiden avustusvalmiuksien ja asiantuntijoiden osalta.

2.   Hyväksyntään ja rekisteröintiin sovelletaan liitteessä IV vahvistettuja laatuvaatimuksia lukuun ottamatta puskurikapasiteettia, jonka osalta sovelletaan 25 artiklan 3 kohtaa.

3.   Jäsenvaltioiden, jotka tarjoavat tiettyä yksikköä, teknisen avun tukiryhmää, muita avustusvalmiuksia tai asiantuntijoita eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sisällytettäväksi, on annettava liitteessä V esitetyt tiedot.

4.   Komissio arvioi, voidaanko kyseinen yksikkö, teknisen avun tukiryhmä, muut avustusvalmiudet tai asiantuntijat sisällyttää eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin, ja ilmoittaa päätelmänsä viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle. Kyseisessä arvioinnissa komissio tarkastelee erityisesti laatuvaatimusten ja valmiustavoitteiden täyttymistä, toimitettujen tietojen täydellisyyttä, maantieteellistä läheisyyttä ja kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista sekä muita asiaankuuluvia tekijöitä, jotka se määrittää etukäteen ja joita sovelletaan kaikkiin vastaaviin yksiköihin, teknisen avun tukiryhmiin, muihin avustusvalmiuksiin tai asiantuntijoihin.

5.   Jos yksiköt, teknisen avun tukiryhmät, muut avustusvalmiudet tai asiantuntijat aiotaan sisällyttää eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin, komission on aloitettava niiden osalta hyväksyntämenettely annettujen tietojen ja komission jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta mahdollisesti pyytämien lisätietojen perusteella. Tapauksissa, joissa komissio käytettävissä olevien tietojen perusteella katsoo, että laatu- ja yhteentoimivuusvaatimukset on täytetty, se voi rekisteröidä yksikön, teknisen avun tukiryhmän, muut avustusvalmiudet tai asiantuntijat vapaaehtoiseen reserviin.

6.   Komissio toimittaa asianomaiselle jäsenvaltion viranomaiselle kirjallisen arviointinsa vaaditusta koulutuksesta, harjoituksista ja/tai työpajoista sekä muista asiaankuuluvista hyväksyntä- ja rekisteröintiedellytyksistä.

7.   Jos kaikki hyväksymisedellytykset täyttyvät, komissio ilmoittaa eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sisällytettävän yksikön, teknisen avun tukiryhmän, muut avustusvalmiudet tai asiantuntijat hyväksytyiksi ja ilmoittaa siitä jäsenvaltiolle.

8.   Yksikön, teknisen avun tukiryhmän, muiden avustusvalmiuksien tai asiantuntijoiden hyväksymistä olisi arvioitava uudelleen viimeistään kolmen vuoden kuluttua, jos ne ilmoitetaan uudelleenrekisteröitäväksi eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin.

9.   Komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hyväksyntä- ja rekisteröintimenettelyn soveltuvuuden vähintään joka toinen vuosi ja tarkistaa sitä tarvittaessa.

17 artikla

Mukauttamiskustannuksiin liittyvät rahoitusjärjestelyt

1.   Jäsenvaltiot voivat pyytää avustusta mukauttamiskustannusten rahoittamiseen erikseen kutakin yksikköä, teknisen avun tukiryhmää tai muita avustusvalmiuksia kohti ilman, että komissio julkaisee ehdotuspyynnön. Mukauttamiskustannukset sisältävät päätöksen N:o 1313/2013/EU 21 artiklan 2 kohdan c alakohdassa olevat kustannustekijät.

2.   Pyynnön tueksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle mukautuskustannusten täytäntöönpanosuunnitelmat sekä arvioidut kustannukset ja aikataulu.

3.   Komissio arvioi 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosuunnitelmat, ja jos asianomaiset vaatimukset täyttyvät, hyväksyy mainitut suunnitelmat sekä määrittelee, mitä kustannuksia voidaan pitää mukautuskustannuksina.

4.   Arvioituaan pyynnön komissio tekee päätöksen avustuksen myöntämisestä.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot mukauttamiskustannuksista.

6 LUKU

AVUSTUSVALMIUKSISSA OLEVIEN PUUTTEIDEN POISTAMINEN

18 artikla

Valmiustavoitteiden saavuttamisessa tapahtuvan edistyksen seuranta

Komissio seuraa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkuvasti valmiustavoitteiden saavuttamisessa tapahtuvaa edistystä ottaen huomioon 20 artiklan mukaisesti havaitut valmiudet ja antaa jäsenvaltioille säännöllisesti tiedoksi edistymistä koskevan arviointinsa. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille mahdollisesti jäljellä olevista puutteista valmiuksissa tilanteen edellyttämällä tarkkuudella.

19 artikla

Avustusvalmiuksissa olevien puutteiden tunnistamismenettely

1.   Osana valmiustavoitteiden saavuttamisessa tapahtuvan edistyksen seurantaa komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioiden eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröityjen valmiuksien ja liitteessä III vahvistettujen valmiustavoitteiden väliset erot.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot pitävät eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sisällytettyinä valmiuksina vain niitä, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet rekisteröitäväksi eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin 16 artiklan mukaisesti.

20 artikla

Muiden kuin eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin kuuluvien avustusvalmiuksien tunnistamismenettely

1.   Jos komissio on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa havainnut mahdollisesti merkittäviä puutteita avustusvalmiuksissa tämän päätöksen 19 artiklan mukaisesti, sen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tutkittava, ovatko tarvittavat valmiudet saatavilla eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien ulkopuolella päätöksen N:o 1313/2013/EU 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Komissio pitää eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien ulkopuolella saatavilla olevina ainoastaan seuraavia valmiuksia:

a)	CECIS-järjestelmään rekisteröidyt valmiudet;

b)	puskurivalmiudet; tai

c)	valmiudet, jotka eivät sisälly a ja b alakohtaan, mutta jotka voidaan helposti antaa jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden saataville halutussa määrässä, haluttuun paikkaan, halutussa määräajassa ja halutuksi ajanjaksoksi.

3.   Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen valmiuksien selvittämiseksi komissio pyytää kansallisia yhteyspisteitä antamaan yksityiskohtaisen arvioinnin avustusvalmiuksissa esiintyvistä merkittävistä puutteista ja kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan tiedot kaikista 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien ulkopuolella olevista valmiuksista.

4.   Komissio ilmoittaa pyynnössä vastauksen määräajan, joka voi olla enintään 60 kalenteripäivää ja jonka tarkka kesto riippuu siitä, kuinka vaikeaa jäsenvaltioiden on selvittää 2 kohdassa tarkoitetut valmiudet.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kirjallisesti määräaikaan mennessä 2 kohdassa tarkoitettujen valmiuksien yksityiskohtaiset tiedot.

6.   Jos jäsenvaltio ei toimita kirjallista vastausta vahvistetun määräajan kuluessa, komissio olettaa, että 2 kohdassa tarkoitettuja valmiuksia ei ole saatavilla kyseisessä jäsenvaltiossa.

7.   Jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella ja ottaen huomioon ainoastaan 2 kohdassa tarkoitetut valmiudet komissio arvioi, voidaanko kyseisillä valmiuksilla korjata tämän päätöksen 19 artiklan mukaisesti tunnistetut avustusvalmiuksien puutteet. Komissio katsoo, että puutteet on korjattu vasta sitten, kun eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sisältyvien valmiuksien määrä ja 2 kohdassa tarkoitettujen valmiuksien määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin liitteessä III vahvistetut valmiustavoitteet.

21 artikla

Avustusvalmiuksissa olevien puutteiden korjaamismenettely

1.   Jos komissio on 19 artiklan mukaisesti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tunnistanut avustusvalmiuksissa merkittäviä puutteita, joita ei voida korjata 20 artiklan mukaisesti, se ilmoittaa tästä jäsenvaltioille kirjallisesti ja antaa yksityiskohtaisen selostuksen avustusvalmiuksissa tunnistamistaan strategisista puutteista.

2.   Komissio pyytää kirjallisesti jäsenvaltioita korjaamaan avustusvalmiuksissa olevat strategiset puutteet päätöksen N:o 1313/2013/EU 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, aikovatko ne korjata avustusvalmiuksissa olevat strategiset puutteet joko yksin tai yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa ja milloin ja miten ne aikovat korjata puutteet.

22 artikla

Komission tuki avustusvalmiuksissa olevien strategisten puutteiden korjaamiseksi

1.   Jos unionin rahoitusta tarvitaan avustusvalmiuksissa olevien strategisten puutteiden korjaamiseksi päätöksen N:o 1313/2013/EU 12 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaisesti, komissio julkaisee ehdotuspyynnön jäsenvaltioiden tukemiseksi.

2.   Vastatessaan ehdotuspyyntöön jäsenvaltioiden on noudatettava päätöksen N:o 1313/2013/EU 21 artiklan 1 kohdan j alakohdan iii ja iv alakohtaa.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava muun muassa unionin yhteisrahoitusosuus prosentteina.

23 artikla

Avustusvalmiuksissa olevien puutteiden korjaamisen tukemiseen liittyvät tukikelpoiset kustannukset

1.   Kaikki kustannukset, jotka liittyvät avustusvalmiuksien perustamisessa tarvittaviin laitteisiin, palveluihin ja henkilöresursseihin, ovat tukikelpoisia.

2.   Tavanomaiset huolto- ja käyttökustannukset eivät ole tukikelpoisia.

7 LUKU

POIKKEUKSELLISIIN KATASTROFEIHIN LIITTYVIEN VÄLIAIKAISTEN PUUTTEIDEN KORJAAMINEN

24 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1.   Komissio määrittää tarvittavien puskurivalmiuksien tyypin ja määrän yleisesti vuosittaisessa työohjelmassa ottaen huomioon tiettyjen poikkeuksellisten katastrofien mahdollisuuden jäsenvaltioissa ja katastrofien poikkeuksellisen voimakkuuden tai muut tekijät, jotka tekevät katastrofista poikkeuksellisen, kuten samanaikaisuus toisen katastrofin kanssa, sekä väliaikaisten puutteiden mahdollisuuden tällaisissa tilanteissa.

2.   Komissio käynnistää säännöllisesti rahoitusmenettelyt, joita tarvitaan päätöksen N:o 1313/2013/EU 21 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjen kustannusten kattamiseksi, jotta voidaan varmistaa vuosittaisessa työohjelmassa määriteltyjen puskurivalmiuksien nopea käyttöönotto.

3.   Komission yhteisrahoittamat puskurivalmiudet täydentävät jäsenvaltioiden nykyisiä avustusvalmiuksia, jotka ovat osa niiden kansallista valmiustasoa, eikä niillä korvata olemassa olevia avustusvalmiuksia.

25 artikla

Unionin rahoitusosuuden ehdot

1.   Unionin rahoitusosuus edellyttää sitä, että 24 artiklan 2 kohdassa säädettyihin rahoitusmenettelyihin osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät 2–9 kohdassa olevat ehdot. Komissio voi esittää rahoitusmenettelyjä koskevia muita ehtoja.

2.   Jäsenvaltioiden on asetettava puskurivalmiudet saataville osana vapaaehtoista reserviä.

3.   Puskurivalmiuksien on oltava 24 artiklan 2 kohdassa säädetyissä rahoitusmenettelyissä esitettyjen laatu- ja hyväksymisedellytysten mukaisia.

4.   Puskurivalmiuksien on oltava rekisteröityjä vapaaehtoiseen reserviin koko puitesopimuksissa, puitekumppanuussopimuksissa tai vastaavissa järjestelyissä määritellyn ajan. Kaikki valmiuksia rekisteröivien jäsenvaltioiden asettamat ehdot ja rajoitukset on perusteltava asianmukaisesti toiminnallisilla vaatimuksilla.

5.   Puskurivalmiuksille ei voida myöntää 17 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea.

6.   Komissio ilmoittaa välittömästi kaikille jäsenvaltioille vapaaehtoiseen reserviin rekisteröidyistä puskurivalmiuksista CECIS-järjestelmän kautta.

7.   Vapaaehtoiseen reserviin rekisteröityjä puskurivalmiuksia voidaan käyttää unionin mekanismin avustustoimissa samojen yleisten ehtojen mukaisesti kuin muitakin vapaaehtoiseen reserviin rekisteröityjä valmiuksia päätöksen N:o 1313/2013/EU 11 artiklan mukaisesti.

8.   Hätäavun koordinointikeskuksen esitettyä avunpyynnön vapaaehtoiseen reserviin rekisteröidyt puskurivalmiudet otetaan käyttöön 11 luvussa esitettyjen avustustoimia koskevien operatiivisten menettelyjen mukaisesti.

9.   Vapaaehtoiseen reserviin rekisteröidyt puskurivalmiudet ovat saatavilla kotimaista käyttöä varten niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat rahoittaneet valmiuksia. Ennen puskurivalmiuksien käyttöä kotimaassa kyseisten jäsenvaltioiden on neuvoteltava hätäavun koordinointikeskuksen kanssa sen varmistamiseksi, että

i)	ei ole samanaikaisesti toista poikkeuksellista katastrofia tai välittömästi tapahtuvaksi odotettavaa katastrofia, joka voi johtaa puskurivalmiuksien käyttöönottoa koskevaan pyyntöön;

ii)	kotimainen käyttö ei perusteettomasti haittaa muiden jäsenvaltioiden nopeaa valmiuksien käyttömahdollisuutta, jos ilmenee uusia poikkeuksellisia katastrofeja.

8 LUKU

KOULUTUSOHJELMA

26 artikla

Koulutusohjelma

1.   Perustetaan koulutusohjelma, joka kattaa katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin valmistautumisen ja avustustoimet. Ohjelmaan sisältyy yleiskursseja, erityiskursseja sekä asiantuntijavaihtojärjestelmä. Ohjelma on tarkoitettu 27 artiklassa vahvistetuille kohderyhmille.

2.   Komissio vastaa koulutusohjelman koordinoinnista ja järjestämisestä sekä sen sisällön ja aikataulun määrittelystä.

27 artikla

Osallistujat

1.   Koulutusohjelman kohderyhmät ovat

a)

jäsenvaltioiden pelastuspalvelu- ja kriisinhallintahenkilöstö, erityisesti ryhmänjohtajat, ryhmien varajohtajat sekä yhteyshenkilöt, jäsenvaltioiden asiantuntijat 41 artiklan mukaisesti, mukaan lukien katastrofien ehkäisyn ja niihin valmistautumisen asiantuntijat sekä kansallisten yhteyspisteiden avainhenkilöstö;

b)	unionin toimielinten ja virastojen henkilöstö;

c)	Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista, ehdokasmaista ja mahdollisista ehdokasmaista valitut asiantuntijat.

2.   Koulutukseen voivat lisäksi osallistua valitut asiantuntijat

a)	Yhdistyneistä kansakunnista ja sen erityisjärjestöistä;

b)	liitteessä VII luetelluista kansainvälisistä järjestöistä;

c)	kolmansista maista ja tarvittaessa muista asiaankuuluvista toimijoista.

3.   Jäsenvaltiot ja komissio nimeävät osallistujansa kuhunkin koulutustilaisuuteen.

28 artikla

Koulutuskurssit

1.   Ohjelma sisältää useita johdanto-, toiminta- ja hallintotason kursseja.

2.   Komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa määriteltävä kurssit, niiden sisältö, opintosuunnitelmat ja kurssien aikataulut sekä pääsyvaatimukset.

3.   Komissio varmistaa, että opettajat ja kouluttajat saatetaan ajan tasalle unionin mekanismin kehityksestä.

29 artikla

Asiantuntijavaihto

Asiantuntijat voivat käyttää jäsenvaltioiden välistä ja komission kanssa toteutettavaa asiantuntijavaihtojärjestelmää

a)	hankkiakseen ja jakaakseen kokemuksia;

b)	tutustuakseen käytössä oleviin erilaisiin tekniikoihin ja toimintamenettelyihin;

c)	tarkastellakseen muiden mekanismiin osallistuvien pelastuspalveluorganisaatioiden omaksumia lähestymistapoja.

30 artikla

Lisäkoulutus

Tarvittaessa annetaan vuotuisen työohjelman mukaista lisäkoulutusta pelastuspalvelun ja kriisinhallintatoimien kitkattoman ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

31 artikla

Arviointijärjestelmä

Komissio varmistaa koulutuksen tason ja sen sisällön johdonmukaisuuden. Sitä varten komissio laatii toteutettujen koulutustoimien arviointijärjestelmän.

9 LUKU

HARJOITUKSIA KOSKEVA KEHYS

32 artikla

Harjoitusohjelma, strateginen kehys ja painopistealueet

1.   Komissio perustaa pelastuspalvelutoimintaan liittyvän harjoitusohjelman ja hallinnoi sitä.

2.   Pelastuspalvelutoimintaan liittyvää harjoitusohjelmaa ohjaa strateginen kehys, jossa vahvistetaan harjoitusten tavoitteet ja tehtävät unionin mekanismin puitteissa.

3.   Harjoitusohjelmalla pyritään erityisesti

a)	parantamaan jäsenvaltioiden avustusvalmiuksia varsinkin ryhmien ja muiden unionin mekanismin puitteissa avustustoimissa tarvittavien resurssien osalta;

b)	parantamaan menettelyjä ja tarkastamaan ne, luomaan yhteinen lähestymistapa unionin mekanismin avustustoimien koordinoinnille sekä nopeuttamaan reagointia vakavissa hätätilanteissa;

c)	tehostamaan jäsenvaltioiden pelastuspalveluyksiköiden ja komission välistä yhteistyötä;

d)	keräämään ja jakamaan saatuja kokemuksia;

e)	testaamaan saatujen kokemusten täytäntöönpanoa.

4.   Harjoitusohjelman yleiset painopistealueet määritellään kattavassa pitkän aikavälin suunnitelmassa. Suunnitelmaan sisältyy asianomaisiin katastrofiskenaarioihin ja avustusvalmiuksiin liittyviä seikkoja.

5.   Komissio

a)	kehittää strategisen kehyksen ja kattavan pitkän aikavälin suunnitelman yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ottaen huomioon kokemusten hyödyntämistä koskevan ohjelman ja muut asiaa koskevat tiedot;

b)	määrittää harjoitusten tavoitteet sekä niiden tehtävän suhteessa unionin mekanismin muihin osiin; sekä

c)	tekee työohjelmassa vuosittain ehdotuksen harjoitusten painopisteistä kattavan pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti.

10 LUKU

KOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVA OHJELMA

33 artikla

Seuranta, analysointi ja arviointi

1.   Komissio ja jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tarvitsemiaan tietoja ja arviointeja, jotta ne voivat seurata, analysoida ja arvioida kaikkia asianmukaisia unionin mekanismin puitteissa toteutettuja pelastuspalvelutoimia.

2.   Komissio perustaa tietokannan, jota se hallinnoi ja jota jäsenvaltiot ja komissio voivat käyttää tiedon keräämiseksi ja jakamiseksi, kokemusten levittämiseksi ja niiden täytäntöönpanon valvomiseksi.

3.   Komissio helpottaa kokemusten kartoittamista asianomaisten sidosryhmien kanssa, myös järjestämällä kokouksia.

34 artikla

Täytäntöönpanon edistäminen

1.   Komissio huolehtii siitä, että komission, jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kartoittamat kokemukset otetaan huomioon päätöksentekoprosessissa unionin mekanismin kehittämiseksi edelleen.

2.   Kokemuksia hyödynnetään erityisesti laadittaessa painopistealueita

a)	koulutusohjelman, tarvittaessa myös koulutuskurssien sisällön ja opetussuunnitelmien, sekä harjoitusohjelman osalta;

b)	vuotuisten, katastrofien ehkäisy- ja valmiustoimiin liittyvien hankepyyntöjen osalta; sekä

c)	päätöksen N:o 1313/2013/EU 10 artiklassa tarkoitettujen suunnitelmien osalta.

3.   Komissio raportoi säännöllisesti kokemusten hyödyntämistä koskevasta ohjelmasta ja luettelee kartoitetut kokemukset, suunnitellut korjaavat toimet, vastuualueet ja aikataulut sekä raportoi kokemusten täytäntöönpanoasteesta.

4.   Jäsenvaltioiden on raportoitava säännöllisesti edistymisestä sellaisten kartoitettujen kokemusten täytäntöönpanossa, jotka kuuluvat niiden kansalliseen toimivaltaan.

11 LUKU

AVUSTUSTOIMIEN OPERATIIVISET MENETTELYT

35 artikla

Avunpyynnöt ja avustustoimet

1.   Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, komissio toteuttaa tarvittaessa ja viipymättä CECIS-järjestelmän välityksellä saadun avunpyynnön jälkeen päätöksen N:o 1313/2013/EU 15 artiklan 3 kohdassa säädetyt toimenpiteet.

2.   Jos unionin ulkopuolella tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, jonka vuoksi saatetaan tarvita pelastuspalveluapua, komissio voi ilmoittaa kolmannelle maalle mahdollisuudesta pyytää apua unionin mekanismin puitteissa.

3.   Jäsenvaltio tai kolmas maa, johon katastrofi vaikuttaa tai uhkaa välittömästi vaikuttaa, voi halutessaan pyytää avustustoimia unionin mekanismin välityksellä toimittamalla kirjallisen pyynnön pelastuspalveluavusta hätäavun koordinointikeskukselle toimivaltaisten kansallisten viranomaistensa kautta. Jos Yhdistyneet kansakunnat ja sen erityisjärjestöt tai mikä tahansa liitteessä VII lueteltu kansainvälinen järjestö haluavat pyytää avustustoimia unionin mekanismin välityksellä, niiden on esitettävä kirjallinen pyyntö pelastuspalveluavusta hätäavun koordinointikeskukselle.

4.   Avunpyynnön esittäjän on toimitettava hätäavun koordinointikeskukselle kaikki tilannetta ja erityisesti erityistarpeita, pyydettyä tukea ja hätätilannealueen sijaintia koskevat olennaiset tiedot.

5.   Avunpyynnön esittäjän on annettava hätäavun koordinointikeskukselle tiedot siitä, milloin ja missä apua tarvitaan sekä tiedot avustustoimien operationaalisesta johtamisesta paikan päällä vastaavasta yhteyspisteestä.

6.   Hätäavun koordinointikeskus laatii mahdollisuuksien mukaan erityiset avun toimittamista koskevat suunnitelmat kunkin avunpyynnön osalta. Suunnitelmat sisältävät avustustoimia koskevia suosituksia, mukaan lukien kehotuksia lähettää yksiköitä, teknisen avun tukiryhmiä, muita eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröityjä avustusvalmiuksia ja asiantuntijoita, sekä arvion mahdollisista kriittisistä tarpeista. Erityiset avun toimittamista koskevat suunnitelmat ovat liitteessä VI esitetyn rakenteen ja luonnoksen mukaisia ja perustuvat päätöksen N:o 1313/2013/EU 15 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 16 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin yleisiin ennalta laadittuihin suunnitelmiin, jotka kattavat merkittävimmät katastrofiriskit ja joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden riskinarvioinneissa määritetyt riskiskenaariot. Erityiset avun toimittamista koskevat suunnitelmat toimitetaan kaikille jäsenvaltioille.

7.   Eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröityjen valmiuksien valinnassa otetaan huomioon seuraavat kriteerit, joiden tärkeysjärjestys saattaa riippua avunpyynnön erityispiirteistä:

a)	saatavuus;

b)	soveltuvuus;

c)	sijainti/läheisyys;

d)	arvioidut kuljetusajat ja -kustannukset;

e)	aiempi kokemus;

f)	resurssin aiempi käyttö;

g)	muut asianmukaiset kriteerit, kuten kielitaito ja kulttuurinen läheisyys.

8.   Jollei jäsenvaltioiden kanssa ole toisin sovittu, hätäavun koordinointikeskus ei kehota jäsenvaltioita lähettämään eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröityjä erityisvalmiuksia alueille, joilla käydään aseellista selkkausta tai joita uhkaa aseellinen selkkaus tai joilla ryhmien turvallisuus on uhattuna.

9.   Jäsenvaltioiden, joille on osoitettu pyyntö ottaa käyttöön eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröityjä valmiuksia, on päätöksen N:o 1313/2013/EU 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti annettava käyttöönottoa koskeva lopullinen päätös tiedoksi hätäavun koordinointikeskukselle. Hätäavun koordinointikeskus asettaa määräajan, jonka kuluessa jäsenvaltion on periaatteessa vastattava. Määräajan on perustuttava katastrofin luonteeseen, ja sen on joka tapauksessa oltava vähintään kaksi tuntia.

10.   Avunpyynnön esittäjä ilmoittaa hätäavun koordinointikeskukselle, mitkä avuntarjoukset se on hyväksynyt.

11.   Kun apua tarvitaan kriittiseen tarpeeseen eikä sitä ole eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa saatavilla lainkaan tai riittävällä tavalla, komissio ilmoittaa välittömästi CECIS-järjestelmän kautta kaikille kansallisille yhteyspisteille kuljetuksiin käytettävissä olevasta unionin taloudellisesta tuesta päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

12.   Toimintaryhmien ja avustusvälineiden osalta hätäavun koordinointikeskus ilmoittaa jäsenvaltioille avunpyynnön esittäjän tekemistä valinnoista. Apua antavat jäsenvaltiot tiedottavat hätäavun koordinointikeskukselle säännöllisesti toimintaryhmien ja avustusvälineiden sekä kaikkien eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sisältyvien valmiuksien lähettämisestä.

13.   Komissio voi valita, nimittää ja lähettää asiantuntijaryhmän antamaan tukea paikan päällä päätöksen N:o 1313/2013/EU 17 artiklan mukaisesti.

36 artikla

Asiantuntijaoperaatiot

1.   Lähetettyjen asiantuntijoiden on suoritettava päätöksen N:o 1313/2013/EU 8 artiklan d alakohdassa määritetyt tehtävät. Niiden on raportoitava säännöllisesti apua pyytävän valtion viranomaisille ja hätäavun koordinointikeskukselle.

2.   Hätäavun koordinointikeskus pitää jäsenvaltiot ajan tasalla asiantuntijaoperaation edistymisestä.

3.   Avunpyynnön esittäjän on ilmoitettava hätäavun koordinointikeskukselle säännöllisesti paikan päällä käynnissä olevien toimien edistymisestä.

4.   Ryhmänjohtaja tiedottaa hätäavun koordinointikeskukselle säännöllisesti kolmansissa maissa käynnissä olevien avustustoimien edistymisestä.

5.   Hätäavun koordinointikeskus kokoaa kaikki saadut tiedot ja välittää ne jäsenvaltioiden yhteyspisteille ja toimivaltaisille viranomaisille.

37 artikla

Avustustoimien päättäminen

1.   Apua pyytävä jäsenvaltio ja apua tarjoavat jäsenvaltiot ilmoittavat mahdollisimman pian hätäavun koordinointikeskukselle ja lähetetyille asiantuntijoille ja toimintaryhmille, jos ne katsovat, että niiden apua ei enää tarvita tai jos ne eivät enää voi tarjota apua. Avunpyynnön esittäjä ja jäsenvaltiot järjestävät käytännössä toimien päättämisen asianmukaisella tavalla. Hätäavun koordinointikeskus on pidettävä ajan tasalla tilanteen kehittymisestä.

2.   Kolmansien maiden osalta ryhmänjohtaja ilmoittaa mahdollisimman pian hätäavun koordinointikeskukselle, jos hän katsoo avunpyynnön esittäjän kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen, että apua ei enää tarvita tai että tehokkaan avun antamiselle on esteitä. Hätäavun koordinointikeskus välittää nämä tiedot unionin edustustolle kyseisessä maassa sekä asianomaisille komission yksiköille, Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja jäsenvaltioille. Hätäavun koordinointikeskus varmistaa yhdessä avunpyynnön esittäjän kanssa lähetettyjen asiantuntijoiden ja toimintaryhmien toimien päättämisen käytännössä.

38 artikla

Raportointi ja kartoitetut kokemukset

1.   Avunpyynnön esittäjän ja apua tarjonneiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla sekä lähetetyillä asiantuntijoilla on mahdollisuus esittää päätelmänsä kaikista avustustoimeen liittyvistä näkökohdista hätäavun koordinointikeskukselle. Hätäavun koordinointikeskus laatii yhteenvedon tarjotusta avusta ja kartoitetuista kokemuksista.

2.   Sen lisäksi mitä 33 ja 34 artiklassa säädetään, hätäavun koordinointikeskus seuraa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kartoitettujen kokemusten täytäntöönpanoa unionin mekanismin avustustoimien parantamiseksi.

39 artikla

Kustannukset

1.   Ellei toisin ole sovittu, avunpyynnön esittäjä kattaa jäsenvaltioiden tarjoamasta avusta syntyvät kustannukset.

2.   Apua tarjoava jäsenvaltio voi, erityisesti katastrofin luonne ja vahinkojen laajuus huomioon ottaen, tarjota apua kokonaan tai osittain ilman korvausta. Tällainen jäsenvaltio voi myös milloin tahansa luopua kaikista kulukorvausvaatimuksista tai osasta niitä.

3.   Jollei toisin sovita, avunpyynnön esittäjän on avustustoimen keston ajaksi järjestettävä avustusryhmille ruokailu ja majoitus ja täydennettävä avustusryhmien ruoka- ja muita varastoja maksutta. Avustusryhmien on kuitenkin oltava alussa logistisesti riippumattomia ja tultava toimeen omillaan kohtuullisen ajan käytettävistä välineistä riippuen sekä ilmoitettava tähän liittyvistä seikoista hätäavun koordinointikeskukselle.

4.   Asiantuntijoiden lähettämisestä ja asiaankuuluvasta logistisesta tuesta aiheutuvat kustannukset käsitellään päätöksen N:o 1313/2013/EU 22 artiklan a alakohdan mukaisesti. Näille kustannuksille voidaan myöntää unionin rahoitusta.

40 artikla

Vahingon korvaaminen

1.   Ellei kyseessä ole todistetusti petos tai vakava väärinkäytös, apua pyytäneiden jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä pyytämästä muilta jäsenvaltioilta korvausta aiheutuneista vahingoista, jos nämä vahingot ovat seurausta unionin mekanismin puitteissa tämän päätöksen mukaisesti toteutetuista avustustoimista.

2.   Jos kolmannet osapuolet ovat kärsineet vahinkoja avustustoimien seurauksena, apua pyytäneiden jäsenvaltioiden ja apua tarjonneen jäsenvaltion on toimittava yhteistyössä helpottaakseen tällaisten vahinkojen korvaamista sovellettavan lainsäädännön ja asianmukaisten sääntöjen mukaisesti.

12 LUKU

ASIANTUNTIJARYHMIEN LÄHETTÄMINEN

41 artikla

Asiantuntijaluokat

Jäsenvaltioiden on luokiteltava asiantuntijat seuraaviin ryhmiin:

a)	tekniset asiantuntijat;

b)	arviointiasiantuntijat;

c)	koordinointiasiantuntijat;

d)	ryhmänjohtajat.

42 artikla

Tehtävät ja toimet

1.   Teknisten asiantuntijoiden on pystyttävä antamaan neuvoja erittäin teknisistä erityiskysymyksistä ja niihin liittyvistä riskeistä ja oltava käytettävissä operaatioihin.

2.   Arviointiasiantuntijoiden on pystyttävä arvioimaan tilanteita, antamaan neuvoja niihin soveltuvista toimista ja oltava käytettävissä operaatioihin.

3.   Koordinointiasiantuntijoihin voi kuulua ryhmien varajohtajia, logistiikka- ja viestintävastaavia ja muuta tarpeellista henkilöstöä. Vaadittaessa tekniset ja arviointiasiantuntijat voidaan liittää koordinointiryhmään avustamaan ryhmänjohtajaa operaation koko keston ajan.

4.   Ryhmänjohtaja on vastuussa arviointi- ja koordinointiryhmän johtamisesta koko avustustoimen ajan. Ryhmänjohtajan on pidettävä asianmukaisesti yhteyttä katastrofin vaikutuksista kärsivän maan viranomaisiin, hätäavun koordinointikeskukseen, mukaan lukien hätäavun koordinointikeskuksen yhteyshenkilöön, muihin kansainvälisiin järjestöihin ja, jos avustustoimet toteutetaan unionin mekanismin puitteissa jäsenvaltioiden ulkopuolella, myös unionin edustustoon kyseisessä maassa.

5.   Komissio voi valtuuttaa valmiustoimiin lähetetyt asiantuntijat heidät nimenneen jäsenvaltion suostumuksella hoitamaan mitä tahansa 41 artiklassa luetelluista tehtävistä, ja heidän on pystyttävä antamaan neuvoja ja raportoimaan riittävistä valmiustoimista, mukaan lukien hallinnollisista valmiuksista, ennakkovaroitusjärjestelmistä, koulutuksesta, harjoituksista ja tiedottamisesta.

6.   Komissio voi valtuuttaa ehkäisytoimiin lähetetyt asiantuntijat heidät nimenneen jäsenvaltion suostumuksella hoitamaan mitä tahansa 41 artiklassa luetelluista tehtävistä, ja heidän on pystyttävä antamaan neuvoja ja raportoimaan riittävistä ehkäisytoimista ja riskinhallintavalmiuksista.

43 artikla

Asiantuntijatietokanta

1.   Komissio kokoaa asiantuntijoita koskevat tiedot asiantuntijatietokantaan, ja tiedot asetetaan saataville CECIS-järjestelmän kautta.

2.   Eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröidyt asiantuntijat mainitaan erikseen 1 kohdassa tarkoitetussa tietokannassa.

44 artikla

Koulutusvaatimukset

Asiantuntijoiden on tarvittaessa osallistuttava 26 artiklan mukaisesti järjestettävään koulutusohjelmaan.

45 artikla

Nimeäminen

Jos avunpyyntö tehdään, jäsenvaltioiden on vastattava käytettävissä olevien asiantuntijoiden nimeämisestä ja heidän yhteystietojensa antamisesta hätäavun koordinointikeskukselle.

46 artikla

Palvelujen mobilisointi ja niistä sopiminen

1.   Hätäavun koordinointikeskuksen on pystyttävä mobilisoimaan ja lähettämään nimetyt asiantuntijat hyvin lyhyellä varoitusajalla sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat nimenneet asiantuntijat erityistä operaatiota varten.

2.   Komissio allekirjoittaa kunkin asiantuntijan kanssa palvelusopimuksen, joka kattaa seuraavat osatekijät:

a)	operaation tavoite;

b)	toimenkuva;

c)	operaation suunniteltu kesto;

d)	paikallisen yhteyshenkilön tiedot;

e)	vakuutussuojan kattavuus;

f)	päivärahat;

g)	erityiset maksuehdot;

h)	ohjeet teknisille asiantuntijoille, arviointiasiantuntijoille sekä koordinointiasiantuntijoille ja ryhmänjohtajille.

13 LUKU

KULJETUSTUKI

47 artikla

Kuljetustuen muodot

Kuljetustukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

a)	kuljetusvalmiuksien yhdistäminen ja yhteiskäyttö;

b)	kaupallisilta markkinoilta ja/tai muista lähteistä saatavien kuljetusresurssien yksilöiminen ja niiden asettaminen helpommin jäsenvaltioiden saataville; tai

c)	unionin tuen antaminen jäsenvaltioille avustusten tai yksityisiltä tai muilta yksiköiltä hankittujen kuljetuspalvelujen muodossa.

48 artikla

Unionin mekanismin välityksellä annettavaa kuljetustukea koskeva menettely

1.   Jäljempänä 49 ja 50 artiklassa säädettyjä menettelyjä sovelletaan aina kuljetustukea koskevaa pyyntöä esitettäessä.

2.   Pyynnön esittää 56 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, ja pyynnöt on toimitettava komissioon kirjallisina. Niiden on sisällettävä liitteessä VIII olevassa A osassa mainitut tiedot.

3.   Kuljetusvalmiuksien yhdistämisen osalta yksi jäsenvaltio voi pyytää unionin rahoitustukea koko operaatiolle.

4.   Kaikki tämän päätöksen mukaiset kuljetustukipyynnöt ja niihin annetut vastaukset sekä tiedonvaihto jäsenvaltioiden ja komission välillä on toimitettava hätäavun koordinointikeskukselle, joka käsittelee ne.

5.   Pyynnöt tulee lähettää CECIS-järjestelmän välityksellä tai sähköpostitse. Unionin rahoitustukea koskevat pyynnöt voi toimittaa CECIS-järjestelmän välityksellä, faksitse tai sähköpostitse edellyttäen, että toimivaltaisen viranomaisen allekirjoittamat alkuperäiskappaleet toimitetaan tämän jälkeen komissiolle viipymättä.

6.   Komissio voi kuitenkin ottaa käyttöön sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän, jonka välityksellä hoidetaan kaikki yhteydenpito edunsaajiin, mukaan lukien avustussopimusten tekeminen, avustuspäätöksistä ilmoittaminen ja päätöksiin mahdollisesti tehtävät muutokset, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (5) 179 artiklan nojalla.

49 artikla

Kuljetustukipyynnöt

1.   Komission on tukipyynnön saatuaan viipymättä ilmoitettava asiasta jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin päätöksen N:o 1313/2013/EU 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

2.   Komissio voi tarvittaessa ilmoituksen yhteydessä pyytää jäsenvaltioita toimittamaan sille yksityiskohtaiset tiedot kaikista kuljetusresursseista, jotka ne voivat asettaa pyynnön esittäneen jäsenvaltion saataville, tai muista vaihtoehtoisista ratkaisuista, joita ne voivat ehdottaa tukea pyytäneen maan tarpeisiin vastaamiseksi. Komissio voi asettaa määräajan kyseisten tietojen toimittamiselle.

3.   Komission ilmoitettua pyynnöstä 1 kohdassa tarkoitetuille yhteyspisteille pyydetylle kuljetustuelle voidaan myöntää unionin yhteisrahoitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53 artiklan soveltamista.

50 artikla

Kuljetustukipyyntöihin annetut vastaukset

1.   Jäsenvaltioiden, jotka voivat tarjota kuljetustukea, on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään 24 tunnin kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet 49 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen, ellei ilmoituksessa toisin mainita, tiedot kaikista kuljetusresursseista, jotka ne voivat asettaa saataville vapaaehtoiselta pohjalta vastauksena kuljetusresurssien yhdistämistä tai yksilöimistä koskeviin tukipyyntöihin. Näihin tietoihin on sisällyttävä liitteessä VIII olevassa B osassa säädetyt seikat ja tiedot mahdollisista rahoitusehdoista tai muista rajoituksista.

2.   Komissio kokoaa mahdollisimman pian tiedot saatavilla olevista kuljetusresursseista ja toimittaa ne pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi komissio toimittaa jäsenvaltioille kaikki sen hallussa olevat muut tiedot kuljetusresursseista, jotka ovat saatavilla muista lähteistä, mukaan luettuna kaupallisilta markkinoilta, ja helpottaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia käyttää näitä ylimääräisiä resursseja.

4.   Pyynnön esittänyt jäsenvaltio tiedottaa komissiolle valitsemistaan kuljetusratkaisuista ja tekee yhteistyötä tällaista tukea tarjoavien jäsenvaltioiden tai komission nimeämän toimijan kanssa.

5.   Komissio ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille pyynnön esittäneen jäsenvaltion tekemästä valinnasta. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio tiedottaa komissiolle säännöllisin väliajoin pelastuspalveluavun toimittamisen edistymisestä.

51 artikla

Avustuspyyntö

1.   Kun jäsenvaltio on yksilöinyt mahdollisen kuljetusratkaisun, mutta unionin tukea tarvitaan pelastuspalveluavun kuljettamiseen, jäsenvaltio voi pyytää unionilta avustusta.

2.   Jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnössään hakemansa unionin yhteisrahoituksen prosenttiosuus, joka ei saa ylittää 55:tä prosenttia tukikelpoisista kuljetuskustannuksista päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä enintään 85:tä prosenttia tukikelpoisista kuljetuskustannuksista päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti. Komissio ilmoittaa pyynnöstä välittömästi kaikille jäsenvaltioille.

3.   Komissio voi perustaa puitekumppanuuksia jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 178 artiklan mukaisesti.

52 artikla

Kuljetuspalvelupyyntö

1.   Tapauksissa, joissa kuljetustukea pyytänyt jäsenvaltio ei ole yksilöinyt kuljetusratkaisua, se voi pyytää komissiota tekemään sopimuksen yksityisen palveluntarjoajan tai muiden yksikköjen kanssa pelastuspalveluavun kuljettamisesta kohdemaahan.

2.   Vastaanotettuaan 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön komissio ilmoittaa välittömästi kaikille jäsenvaltioille kyseisestä pyynnöstä ja kuljetuspalvelua pyytäneelle jäsenvaltiolle kaikista saatavilla olevista kuljetusratkaisuista ja niiden kustannuksista.

3.   Jäsenvaltio vahvistaa kirjallisesti kuljetuspalvelupyyntönsä ja sitoumuksensa, jonka mukaan se suorittaa komissiolle takaisinmaksun 54 artiklan mukaisesti, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon perusteella. Jäsenvaltion on ilmoitettava, kuinka suuren osuuden kustannuksista se aikoo maksaa takaisin. Kyseisen prosenttiosuuden on oltava vähintään 45 prosenttia päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 2 kohdan mukaisten kuljetuksiin liittyvien toimien osalta ja vähintään 15 prosenttia päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisten kuljetuksiin liittyvien toimien osalta.

4.   Jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle kaikista kuljetuspalvelupyyntöön tehdyistä muutoksista välittömästi.

53 artikla

Päätös kuljetustukea koskevasta unionin rahoituksesta

1.   Sen määrittämiseksi, täyttyvätkö päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetyt edellytykset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) sisältyvät taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet, on otettava huomioon seuraavat seikat:

a)	jäsenvaltion esittämään unionin rahoitustukea koskevaan pyyntöön sisältyvät tiedot 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	kohdemaan ilmaisemat tarpeet;

c)	katastrofin aikana komissiolle raportoivien asiantuntijoiden laatimat tarvearvioinnit;

d)	muut jäsenvaltioilta ja kansainvälisiltä organisaatioilta saadut asiaa koskevat luotettavat tiedot, jotka ovat komission saatavilla päätöksentekohetkellä;

e)	oikea-aikaisen pelastuspalveluavun mahdollistavien kuljetusratkaisujen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus;

f)	mahdollisuus paikallisiin julkisiin hankintoihin;

g)	muut komission toteuttamat toimenpiteet.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava kaikki lisätiedot, joita tarvitaan arvioitaessa päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen kriteerien täyttymistä. Jäsenvaltioiden on toimitettava ne komissiolle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne ovat saaneet komissiolta lisätietopyynnön.

3.   Komissio ilmoittaa maksettavan ennakkorahoituksen määrän, joka voi olla enimmillään 85 prosenttia pyydetystä unionin rahoitustuesta edellyttäen, että talousarviossa on käytettävissä riittävästi varoja. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 185 artiklassa määriteltyjen kynnysarvon alapuolelle jäävien vähäisten avustusten osalta ennakkorahoitusta maksetaan ainoastaan, jos rahoitustukea pyytänyt jäsenvaltio voi osoittaa, että ennakkorahoituksen puuttuminen vaarantaisi hankkeen toteuttamisen.

4.   Rahoitustukipäätöksestä ilmoitetaan rahoitustukea pyytäneelle jäsenvaltiolle välittömästi. Siitä ilmoitetaan myös kaikille muille jäsenvaltioille.

5.   Yksittäisille kuljetusavustushakemuksille, joissa pyydettävä unionin rahoitusosuus on alle 2 500 euroa, voidaan myöntää unionin yhteisrahoitusta ainoastaan, jos ne kuuluvat 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kumppanuuden piiriin.

54 artikla

Kuljetustukea koskevan unionin rahoituksen takaisinmaksu

Kun kyseessä ovat komissiolle 52 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti aiheutuneet kustannukset, 90 päivän kuluessa sellaisen kuljetustoimenpiteen päätökseen saattamisesta, jolle on myönnetty unionin rahoitustukea, komissio antaa unionin rahoitustukea saaneille jäsenvaltioille veloituslaskun, joka vastaa komission kuljetuspalvelupyynnöstä tekemää päätöstä ja jonka määrä on vähintään 15 prosenttia päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 3 kohdan mukaisten kuljetuksiin liittyvien toimien kuljetuskustannuksista ja 45 prosenttia päätöksen N:o 1313/2013/EU 23 artiklan 2 kohdan mukaisten kuljetuksiin liittyvien toimien kuljetuskustannuksista.

55 artikla

Vahingon korvaaminen

Kuljetustukea pyytänyt jäsenvaltio pidättäytyy vaatimasta unionilta vahingonkorvausta omaisuudelleen tai henkilöstölleen aiheutuneesta vahingosta, kun vahinko on seurausta tämän päätöksen mukaisesta kuljetustuesta, ellei voida todistaa, että se on seurausta petoksesta tai vakavasta väärinkäytöksestä.

56 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

Jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaiset viranomaiset, joilla on valtuudet pyytää ja saada komissiolta rahoitustukea tämän päätöksen soveltamiseksi, ja ilmoittavat kyseiset viranomaiset komissiolle 60 päivän kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta. Näihin tietoihin tehdyistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle välittömästi.

Jäsenvaltioiden komission päätöksen 2007/606/EY, Euratom 12 artiklan nojalla tekemät toimivaltaisia viranomaisia koskevat ilmoitukset pysyvät kuitenkin voimassa, kunnes asianomainen jäsenvaltio toisin ilmoittaa.

14 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

57 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätökset 2004/277/EY, Euratom ja 2007/606/EY, Euratom. Viittauksia kumottuihin päätöksiin pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

58 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924.

(2)  Komission päätös 2004/277/EY, Euratom, tehty 29 päivänä joulukuuta 2003, yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa annetun neuvoston päätöksen 2001/792/EY, Euratom täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 87, 25.3.2004, s. 20).

(3)  Komission päätös 2007/606/EY, Euratom, tehty 8 päivänä elokuuta 2007, pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2007/162/EY, Euratom täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 241, 14.9.2007, s. 17).

(4)  Komission päätös 2001/844/EY, EHTY, Euratom, tehty 29 päivänä marraskuuta 2001, komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta (EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---