51999IP0077

A4-0077/99

Päätöslauselma maailmanlaajuiseen hallitsemiseen liittyvistä haasteista ja YK:n uudistamisesta

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon unionin asemasta YK:ssa ja YK:n uudistamista koskevasta ongelmasta 8. helmikuuta 1994 antamansa päätöslauselman ((EYVL C 61, 28.2.1994, s. 43.)),

- ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisesta kriisistä 12. lokakuuta 1995 antamansa päätöslauselman ((EYVL C 287, 30.10.1995, s. 203.)),

- ottaa huomioon YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevasta julistuksesta 16. marraskuuta 1995 antamansa päätöslauselman ((EYVL C 323, 4.12.1995, s. 117.)),

- ottaa huomioon kansainvälisestä rikostuomioistuimesta 18. kesäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman ((EYVL C 210, 6.7.1998, s. 213.)),

- ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) toisesta ministerikokouksesta 18. kesäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman ((EYVL C 210, 6.7.1998, s. 222.)),

- ottaa huomioon 28. tammikuuta 1999 antamansa päätöslauselman ympäristöstä, turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta ((Kyseisen istunnon pöytäkirja, osa II, kohta 8.)),

- ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin 14. heinäkuuta 1997 antaman selonteon Yhdistyneiden kansakuntien uudistaminen: Uudistusohjelma (asiak. A/51/950), sekä tätä selontekoa täydentävät ja selventävät myöhemmät asiakirjat,

- ottaa huomioon YK:n ihmisoikeustoimikunnan 53. ja 54.istunnossa Genevessä hyväksymät päätöslauselmat kuolemanrangaistuksesta,

- ottaa huomioon Euroopan neuvoston Yhdistyneiden kansakuntien uudistamisesta 1. huhtikuuta 1998 antaman kertomuksen (asiak. 8052/1998),

- ottaa huomioon Euroopan unionin viimeisimpään YK:n yleiskokoukseen toimittaman muistion,

- työjärjestyksensä 148 artiklan mukaan,

- ottaa huomioon ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunnan mietinnön sekä kehitys- ja yhteistyövaliokunnan lausunnon (A4-0077/99),

A. katsoo, että tämän vuosisadan jälkipuoliskolla tapahtuneiden syvällisten muutosten takia YK:n päämääriä ja rakenteita on muutettava, jotta se saisi asianmukaiset välineet ja tehokkaat toimivaltuudet,

B. on huolissaan maailmanlaajuiseen turvallisuuteen vaikuttavien kriisien yhä kasvavasta monimutkaisuudesta tilanteessa, jossa päätöksentekomekanismit, joilla ratkaistaan väliintulon oikeus ja velvollisuus, ovat yhä selvittämättä YK:n peruskirjan tasolla,

C. on tietoinen siitä, että nykyisten aseellisten konfliktien luonteen vuoksi kansalliset tuomioistuimet eivät enää kykene ulottamaan tuomiovaltaansa sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhiin syyllistyneisiin tahoihin; painottaa, että on erittäin tärkeää luoda kansainvälinen rikostuomioistuin sekä nimittää riippumaton syyttäjä,

D. on huolissaan uudelleen alkaneen ydinasevarustelun vaaroista; katsoo, että varustelu koettelee olemassa olevien ydinaseiden leviämisen estämiseen liittyvien mekanismien kestävyyttä ja tehokkuutta,

E. on huolissaan ihmisoikeusloukkausten jatkumisesta koko maailmassa sekä maailman väestön yhä kasvavan osan köyhyydestä ja surkeista sosiaalisista olosuhteista,

F. on huolissaan kuolemanrangaistuksen jatkuvasta käytöstä monissa maissa,

G. ottaa huomioon yhteiskuntiemme yhä kasvavan keskinäisen riippuvuuden ja pitää mielessä globalisaation vaikutukset talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaan,

H. ottaa huomioon tiettyjen politiikkojen lisääntyvän vuorovaikutuksen kansainvälisellä tasolla esimerkiksi ulkoasiain, turvallisuuden, kaupan, ympäristön ja kehityksen aloilla,

I. ottaa huomioon julkiselle vallalle kuuluvien tehtävien kasvavan monimutkaisuuden, nimittäin tarpeen luoda edellytykset kestävälle kehitykselle, joka käsittää rauhan lisäksi vapauden, taloudellisen tehokkuuden, rahatalouden vakauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun sekä kulttuurin monimuotoisuuden kunnioittamisen,

J. katsoo, että tällainen monisäikeinen tehtävä vaatii johdonmukaisen ja kehittyvän kansainvälisen toimielinkehyksen, joka pystyy tekemään tarvittavat päätökset näiden tavoitteiden saavuttamiseksi asteittain,

K. on huolissaan siitä, että globalisaatioilmiölle ei ole vastavoimana mitään hallinnollista rakennetta, joka säätelisi sen aikaansaamia vaikutuksia maailmanlaajuisen hallitsemisen kautta,

L. toteaa, että olemassa olevat maailmanlaajuiset järjestöt on miltei kaikki perustettu 1940- tai 1950-luvuilla ja että ne ovat sen tähden riittämättömiä joko valtuuksiltaan tai toimintatavoiltaan, mistä syystä ne kaipaavat perusteellista uudistamista,

M. muistuttaa, että monet näistä toimielimistä ovat edustukseltaan rajallisia ja niiden toiminta kärsii avoimuuden sekä selkeän yleisen ja demokraattisen valtuuden puutteesta,

N. pahoittelee näiden toimielinten välisen vuorovaikutuksen, yhdenmukaisten politiikkojen ja yhteisten päätösten puuttumista,

O. toteaa, että YK:n yleiskokouksen 55. istunnossa syyskuussa 2000 järjestettävän vuosituhatkokouksen «Millenium Assemblyn» koollekutsuminen merkitsee mahdollisuutta kiinnittää yleistä huomiota YK:n maailmanlaajuisen hallitsemisen haasteisiin 2000-luvulla ja että näihin haasteisiin vastattaessa uudistukset ovat tärkeässä asemassa,

P. katsoo, että uudistusten tuloksena lisääntynyt tehokkuus ei merkitse YK:n menojen supistumista, vaan varojen käyttämistä paremmin, tehokkaammin ja tarvittaessa menojen lisäämistä, etenkin kestävän kehityksen edistämiseksi G-77-maissa,

Q. korostaa, että YK:n kansainvälisen huumeidenvalvontaohjelman (UNDCP) politiikka ja toimet ovat tärkeitä ja sen ensimmäiset tulokset merkittäviä ja että on tärkeää, että kaikki sen aloitteet ovat sopusoinnussa ihmisoikeuksien kunnioittamisen kanssa,

R. on sitä mieltä, että taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia ei ole kodifioitu yhtä hyvin kuin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, ja siksi ne ansaitsevat suuremman huomion; korostaa samaan aikaan kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien erityistä ja keskeistä merkitystä pyrittäessä ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen kunnioittamiseen,

S. pahoittelee erityisesti sitä, että ympäristönäkökulmaa ei edelleenkään oteta huomioon monenvälisiä kauppasopimuksia tehtäessä,

T. tuomitsee taloudellisessa globalisaatioprosessissa laillisten hallitusten vallan tosiasiallisen siirtymisen valtioiden rajat ylittävälle talousmahdille, joka on kilpailukyvyn nimissä täysin demokraattisen valvonnan ulottumattomissa ja onnistuu usein välttämään kansallisille taloudellisille toimijoille kuuluvat velvollisuudet, mistä on seurauksena yhteiskuntarakenteen heikkeneminen maissa, joissa tämä mahti toimii,

U. toteaa siitä syystä, että on tarpeen luoda yhtenäisempi yleismaailmallinen institutionaalinen rakenne, jonka avulla kyetään hallitsemaan globalisaation ongelmia,

V. toivoo, että Euroopan unioni edistyneenä esimerkkinä alueellisesta integraatiosta voisi edustaa ja koordinoida omaksumalla tässä yhteydessä poliittisen roolin ja arvovallan, joka vastaa sen demografista ja taloudellista painoarvoa, jotta saavutetaan todellinen yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jolloin unioni puhuu yhdellä suulla;

1. Toteaa, ettei poliittisten asioiden hoidossa voida toteuttaa tehokasta uudistusta maailmanlaajuisella tasolla ilman, että vastaava muutos tapahtuu myös kansainvälisten suhteiden ajattelutavassa ja logiikassa, mikä ansiosta hyväksytään se, että yhteiset vastuualueet ovat vastedes maailmanlaajuisia;

2. On vakuuttunut siitä, että tarkoituksenmukaisesti uudistettuna YK on edelleen tärkein hallitusten välinen poliittinen keskusteluareena, jolla pyritään maailmanlaajuiseen yksimielisyyteen kansainvälisistä, kaikille yhteisistä asioista, globalisaation eri näkökohdat mukaan lukien;

3. On tämän vuoksi pahoillaan siitä, että joidenkin jäsenvaltioiden, erityisesti Yhdysvaltojen, jäsenmaksut ovat myöhässä, mikä haittaa YK:n toimielinten asianmukaista toimintaa;

4. Pitää tervetulleena sitä, että YK:n pääsihteeri on ryhmittänyt noin 30 YK:n tärkeintä alajärjestöä ja toimielintä neljäksi teema-alueeksi: rauha ja turvallisuus, taloudelliset ja sosiaalikysymykset, kehitystoimet sekä humanitaariset asiat; kannattaa tätä uudistusta ensimmäisenä askeleena kohti järkevämpää YK:n päätöksentekojärjestelmää;

5. Uskoo, että pitkällä aikavälillä monet näistä alajärjestöistä ja toimielimistä voidaan sulauttaa yhteen tällaisen neljästä toiminta-alasta koostuvan rakenteen mukaisiksi selkeiksi yksiköiksi;

Rauha ja turvallisuus

6. Muistuttaa, että YK:n turvallisuusneuvoston päätehtävä on edelleen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpito, mutta toteaa kuitenkin, että sen käytössä olevat toimintakeinot eivät enää vastaa globalisaation vaikutusten synnyttämiä tarpeita; painottaa siksi turvallisuusneuvoston uudistamisen tarpeellisuutta;

7. On sitä mieltä, että turvallisuusneuvoston kokoonpanon olisi perustuttava tasa-arvoisen maantieteellisen edustuksen demokraattiseen periaatteeseen ja avoimuuteen ja sen olisi ilmennettävä maailman uutta tilannetta, johon kuuluu myös Euroopan unioni, jonka kansainvälinen asema on entistä merkittävämpi; ehdottaa, että äänestysjärjestelmän uudistamisessa voitaisiin seurata Ety-järjestön nykyisiä sääntöjä, jotka perustuvat periaatteeseen yksimielisyys miinus yksi ääni;

8. Pitää välttämättömänä sitä, että YK:lla on jatkuvasti käytössään tehokkaat diplomaattisen väliintulon keinot ja että se pystyy käyttämään asianmukaisia nopean väliintulon joukkoja konfliktien laajenemisen estämiseksi ja rauhan turvaamiseksi; pitää tervetulleena YK:n pääsihteerin ilmoitusta strategisen suunnitteluyksikön perustamisesta, jonka avulla YK:lle annetaan mahdollisuudet toteuttaa analyyseja, laatia väliintulosuunnitelmia pitkän aikavälin strategioita ja suunnitelmia hätätilanteiden varalta sekä luoda aikaisen vaiheen hälytysjärjestelmää konfliktitilanteissa keinoina vahvistaa YK:n kykyä harjoittaa ennaltaehkäisevää diplomatiaa;

Taloudelliset, sosiaaliset sekä kehitysyhteistyöhön liittyvät ja humanitaariset operaatiot

9. On vakuuttunut siitä, että olemassa olevien maailmanlaajuisten toimielinten välille on perustettava niiden politiikkojen yhteensovittamisesta huolehtiva mekanismi samalla kun näiden toimielinten toiminnasta tehdään avoimempaa ja demokraattisesti oikeutetumpaa;

10. Ehdottaa parlamentaarisen ulottuvuuden sisällyttämistä YK:n järjestelmään luomalla parlamentaarisia elimiä, jotka koostuvat kansallisten ja alueellisten parlamenttien valiokuntien, aluksi esimerkiksi ympäristö- ja ulkoasiainvaliokuntien, puheenjohtajista niin, että nykyistä YK:n ja parlamenttien välisen liiton yhteistyötä vahvistetaan;

11. Toivoo, että tällaisen maailmanlaajuisen parlamentaarisen vastuun luomisen ansiosta YK:sta voisi tulla merkittävämpi tekijä maailman parlamenteissa;

12. Tukee ehdotusta perustaa kansalaisjärjestöjen pysyvä foorumi, joka kutsuttaisiin koolle YK:n yleiskokouksen edellä;

13. Korostaa, että on tärkeää elvyttää maailmanlaajuisen ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen toimintaohjelma;

14. Katsoo, että talouden globalisaatio sitä säätelevien lakien puuttuessa merkitsee sitä, että Bretton Woods -toimielimet on välttämättä ja kiireellisesti uudistettava ja uudistuksen pitää koskea kaikkia järjestelmään kuuluvia toimielimiä (Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Kansainvälinen työjärjestö, Maailman kauppajärjestö), ja että EU:n on oltava euron käyttöönoton jälkeen yksi uuden järjestelmän keskeisiä pilareita;

15. Huomauttaa, että Bretton Woods -toimielinten sanelemia ehtoja kaikkein köyhimpien maiden rakenteelliselle sopeuttamiselle on tarkasteltava uudelleen, koska niihin kuuluvat sosiaalimenojen rajut leikkaukset voivat uhata koko yhteiskunnan perustuksia ja suurten väestönosien elintasoa sekä kestävän kehityksen edellytyksiä; katsoo, että Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ensisijaisiin tavoitteisiin pitää kuulua köyhyyden vastainen toiminta ja kestävä kehitys;

16. Katsoo, että maailmanlaajuinen demokratia ja yleismaailmalliset ihmisoikeudet ovat keskeisiä arvoja, ja siksi on kiireellisesti luotava yleismaailmallinen oikeus- ja oikeudenkäyttöjärjestelmä, joka voi suojella demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja rangaista niiden loukkaajia, mikä on yksi lisäsyy kutsua koolle globalisaatiota käsittelevä YK:n huippukokous;

17. Tukee viimeaikaisia ehdotuksia luoda YK:n yhteyteen maailmanlaajuisen taloudellisen turvallisuuden neuvosto, jonka avulla taloudelliseen kehitykseen, kauppaan, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä ongelmia voitaisiin käsitellä yhdessä, jos voidaan varmistaa, että tällainen elin ei tee päällekkäistä työtä yleiskokouksen kanssa;

18. Toistaa tukensa «Maailman ympäristöviraston» luomiselle tasapainottamaan WTO:n valtaa mahdollisesti siten, että nykyiset YK:n ympäristöasioista vastaavat järjestöt liitetään yhteen, ja vaatii lisäksi toteuttamaan YK:n ympäristöä ja ihmisasutusta käsittelevän erityistyöryhmän suosituksen;

19. Katsoo, että YK:n olisi työskenneltävä yhdessä kansallisten hallitusten kanssa auttaakseen niitä hyötymään globalisaatiosta ja pitääkseen sen sosiaaliset vaikutukset ja ympäristövaikutukset hallinnassa;

20. Vaatii Euroopan unionia ja jäsenvaltioita tarkistamaan kehitysyhteistyöpolitiikkojansa globalisaation luomien olosuhteiden valossa keskittämällä olemassa olevat ohjelmat kulttuurien väliselle keskinäiselle tunnustamiselle sekä inhimilliselle ja sosiaaliselle kehitykselle viimeksi mainitun perustuessa kehitysmaissa tapahtuviin rakenteellisiin ja demokraattisiin uudistuksiin;

21. Korostaa, että EU:n tulee YK:n perinteisten tavoitteiden, kuten rauhan turvaamisen ja kehitysyhteistyön hyväksi toimimisen, lisäksi puuttua suuriin perusongelmiin - demokratisointiin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, pohjoisen ja etelän väliseen taloudelliseen epätasa-arvoon, suuriin muuttoliikkeisiin jne. - ja uusiin maailmanlaajuista epävakautta aiheuttaviin tekijöihin - ympäristön tuhoamiseen, aseiden ja huumeiden salakuljetukseen, terrorismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen - sekä asettua puolustamaan työntekijöiden yhteisöllisyyden tunteen, yhteisvastuun ja sosiaalisten oikeuksien edistämistä maailmanpolitiikassa;

22. Korostaa, että kehitysapu on keskeinen osa pyrittäessä saavuttamaan koko kansainväliselle yhteisölle yhteisiä etuja ja että YK:n on oltava yhä laajemmin mukana sovittamassa yhteen kansainvälisten avunantajien ja kehitysyhteistyön tekijöiden aloitteita;

23. Muistuttaa siitä tärkeästä roolista, joka Euroopan unionilla on perinteisesti ollut koko maailmaa koskettavia kysymyksiä käsittelevissä huippukokouksissa, ja kehottaa komissiota pohtimaan, millä tavoin se voisi luoda suhdeverkoston kansalaisyhteiskunnan merkittävimpien toimijoiden kanssa varmistaakseen huippukokouksissa tehtyjen päätösten seurannan;

24. On sitä mieltä, että ihmisoikeuksien käsite on uudelleen ajankohtaistettava siten, että sitä tarkastellaan kiinteässä suhteessa kansalaisoikeuksiin sekä poliittisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin; uskoo lisäksi, että globalisaatioilmiön johdosta on välttämätöntä saattaa yleismaailmallisen vastuun käsite erottamattomaksi osaksi ihmisoikeuksien käsitettä;

25. Pitää tervetulleena YK:n ihmisoikeusvaltuutetun aloitetta vahvistaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta liittämällä ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen muiden kuin länsimaisten kulttuurien edustajille suunnattu asiaa selventävä osuus ja tehdä siitä tällä tavoin läheisempi näihin kulttuureihin kuuluville yhteisöille;

26. On tyytyväinen YK:n pyrkimyksiin ottaa ihmisoikeusulottuvuus huomioon järjestön kaikissa politiikoissa; päättää lisäksi kaksinkertaistaa omat vastaavansuuntaiset ponnistelunsa, kun on kyse Euroopan unionin politiikoista; kehottaa YK:n yleiskokouksen vuoden 1999 istuntoa julistamaan yleismaailmallisen teloituskiellon siinä tarkoituksessa, että myöhemmin kuolemanrangaistuksesta luovutaan kokonaan;

27. Katsoo, että taloudellista yhdentymistä tavoittelevista alueellisista järjestöistä on tullut kansainvälisen turvallisuuden välttämätön osatekijä; kehottaa siksi Euroopan unionia jatkamaan ja vahvistamaan dynaamista vuoropuhelua niiden kanssa;

28. On tyytyväinen ulko- ja turvallisuusasiain sekä puolustuspolitiikan valiokunnassaan tehtyihin aloitteisiin poliittisen vuoropuhelun jatkamiseksi kriisitilanteessa olevien maiden parlamenttien vastaavien elinten kanssa;

29. Arvelee, että tällainen parlamenttien välinen diplomatia on erinomainen keino yhtenäistää kansainvälisten asioiden hoitoa ja että sitä olisi kehitettävä edelleen;

30. Kehottaa Euroopan unionia kehittämään poliittista arvovaltaansa niin, että se vastaa taloudelliseen kehitykseen liittyviä unionin sitoumuksia alueilla, joilla esiintyy erityisiä uhkia, ja toimii näin turvallisuutta koskevan vuoropuhelun välittäjänä; olettaa lisäksi, että vuoropuhelu saattaisi johtaa ydinaseiden leviämisen estämistä koskeviin alueellisiin sopimuksiin edellyttäen, että ne eivät murenna ydinaseiden leviämisen estävää sopimusta;

31. Kehottaa komissiota ja neuvostoa pohtimaan, kuinka ulkopolitiikan vaatimusten ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta voitaisiin yhtenäistää maailmanlaajuisella tasolla, erityisesti rauhanturvatoimien yhteydessä;

32. Kehottaa neuvostoa ja WEU:n toimielimiä tarkastelemaan nykyisten maailmanlaajuiseen turvallisuuteen liittyvien haasteiden valossa ja Euroopan unionin perustamissopimuksen J.7 artiklan toisen kohdan asettamissa rajoissa mahdollisuutta määritellä uudelleen YK:n peruskirjan puitteissa väliintulo-oikeus ja -velvollisuus - jotta humanitaarisen väliintulon oikeus tunnustettaisiin yleismaailmallisesti päteväksi - sekä se, kuinka YK:n joukot ja alueelliset sotilasorganisaatiot voisivat toimia maailmanlaajuisen turvallisuusarkkitehtuurin rakennusaineina; katsoo, että tässä yhteydessä kansainvälisen rauhan käsitettä olisi laajennettava kattamaan myös ihmisten suojelu heidän turvallisuutensa ja perusoikeuksiensa loukkaamisilta;

33. Pitää tervetulleena suunnitelmaa kansainvälisen rikostuomioistuimen luomisesta kansainvälisen oikeuden merkittävänä läpimurtona, jonka avulla luodaan yksilöä koskeva kansainvälinen rikosoikeudellinen vastuu; pyytää, että EU ja sen jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti kampanjaan sopimuksen ratifioimiseksi, varsinkin Yhdysvaltojen suuntaan, ja myöntävät kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintaa varten riittävästi varoja;

34. Haluaa kiittää niitä 71 valtiota, jotka ovat jo allekirjoittaneet kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamissopimuksen, ja pyytää niitä ratifioimaan sopimuksen mahdollisimman nopeasti, ja pyytää jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että sopimusta vastustavat maat saataisiin tunnustamaan sen tuomiovalta maaperällään, jotta tuomioistuin voisi aloittaa toimintansa tehokkaasti ilman viivytyksiä;

Talouden uudistaminen

35. Tunnustaa YK:n kehnon taloustilanteen ja toistaa 8. lokakuuta 1998 antamassaan päätöslauselmassa ((EYVL C 328, 26.10.1998, s. 197.)) kaikille YK:n jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen suorittaa kaikki jäsenmaksut ajoissa;

Toimielinten väliset määräykset

36. Pyytää neuvostoa toimittamaan viimeisimmälle YK:n yleiskokoukselle antamansa muistion parlamentille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tulevan 21 artiklan mukaisesti (sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella), jotta muistio voidaan hyväksyä «yhteiseksi strategiaksi» perustamissopimuksen tulevan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

37. Pyytää neuvoston puheenjohtajavaltiota ja komissiota Euroopan unionista tehdyn sopimuksen J.7 artiklan mukaisesti ilmoittamaan mahdollisimman pian unionin kannan tämän päätöslauselman sisältämiin erityiskohtiin ottaen huomioon YK:n, sen alajärjestöjen ja toimielinten tulevat kokoukset ja muut tärkeät kansainväliset tahot;

38. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetulle ja WTO:n pääsihteerille.