52001PC0149

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS rahoitusnäkymien mukauttamisesta toteuttamisedellytyksiin komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen 16-18 kohdan mukaisesti esittämä

PERUSTELUT

Toukokuun 6 päivänä 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen 16-18 kohdassa määrätään, että komissio tekee budjettivallan käyttäjille tarpeellisina pitämiään ehdotuksia rahoitusnäkymien mukauttamisesta toteuttamisedellytykset huomioon ottaen.

Toteuttamisedellytyksiin mukauttaminen koskee:

-maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän mukauttamista, jotta varmistetaan hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin;

-varainhoitovuonna 2001 tehtävän mukautuksen yhteydessä ja rakennetoimia koskevan ohjelman hyväksymisen viivästyessä määrärahojen siirtämistä seuraaville vuosille nostamalla menojen ylärajoja varainhoitovuonna 2000 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavasti. Budjettivallan käyttäjät sitoutuvat antamaan luvan siirtämiseen.

Komissio on tarkastellut varainhoitovuoden 2000 toteuttamisedellytyksiä näistä kahdesta näkökulmasta ja päätynyt esittämään budjettivallan käyttäjälle seuraavan ehdotuksen rahoitusnäkymien mukauttamisesta.

1. Vuonna 2000 ohjelmien hyväksymisen viivästymisen vuoksi käyttämättä jääneiden rakennepoliittisten toimien määrärahojen siirtäminen myöhemmille varainhoitovuosille

1.1. Toimielinten sopimuksen 17 kohdan soveltamisala

Uudessa toimielinten sopimuksessa ei ole enää aiemmasta sopimuksesta poiketen periaatetta, jonka mukaan kaikki otsakkeen 2 käyttämättä jääneet määrärahat siirretään seuraaville vuosille koko rahoitusnäkymien ajan. Määrärahoja voidaan nykyään siirtää seuraaville vuosille vain, jos niitä jää käyttämättä rahoitusnäkymien ensimmäisenä vuotena ja jos ohjelmien hyväksyminen viivästyy.

Määrärahoja voidaan siirtää, jos ne liittyvät toimiin, jotka kuuluvat rahoitusnäkymien alussa vahvistettuun ja koko rahoitusnäkymien ajan kestävään monivuotiseen ohjelmaan. Tällaisia ovat rakennerahastojen tavoitteisiin 1, 2 ja 3 ja yhteisön aloitteisiin liittyvät tukitoimet.

Ohjelmien määrärahat jaetaan koko rahoitusnäkymien ajaksi rahoitusta saavien jäsenvaltioiden kesken. Määrärahojen sitomista koskevien uusien säännösten mukaisesti (määrärahat sidotaan ilman eri toimenpiteitä vuosittaisissa erissä) määrärahoja voi jäädä käyttämättä vain rahoitusnäkymien alussa, jos ohjelmien hyväksyminen viivästyy.

Innovaatiotoimintaan ja tekniseen apuun liittyvien rahoitustoimien budjettikohdista siirrettiin varainhoitovuoden 2000 kuluessa 104 miljoonaa euroa kauden 1994-1999 ohjelmien rahoituksen täydentämiseksi. Määrärahasiirron jälkeen kyseisten budjettikohtien määrärahoja jäi käyttämättä 31 miljoonaa euroa, josta 23 miljoonaa euroa oli EAKR:sta rahoitettavan innovaatiotoiminnan määrärahoja. Innovatiivisia toimia ei perinteisesti lasketa monivuotisiksi ohjelmiksi, minkä vuoksi käyttämättä jäänyttä määrää ei ehdotettu siirrettäväksi seuraaville varainhoitovuosille. Komissio on kuitenkin hiljattain antanut Euroopan parlamentin lausunnon saatuaan innovatiivisia toimia koskevat suuntaviivat [1], joissa tähän käytäntöön on tehty EAKR:n osalta muutos: innovatiivisia toimia toteutetaan vastedes monivuotisten ohjelmien yhteydessä samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti kuin tavoitteisiin 1 ja 2 sekä yhteisön aloitteisiin kuuluvia ohjelmia. Komissio haluaa kiinnittää budjettivallan käyttäjän huomion tähän erityistilanteeseen.

[1] Suuntaviivat EAKR:n innovatiivisille toimille [KOM(2001)60, 31.1.2001].

Koheesiorahastoon liittyvien rahoitustoimien ei sitä vastoin voida katsova olevan monivuotisia ohjelmia, vaikka joitakin toimia voidaankin toteuttaa useamman vuoden aikana. Jos tällaisten toimien määrärahoja jää ensimmäisen vuoden aikana käyttämättä, syynä eivät ole niinkään viivästykset koko rahoitusnäkymien ajan kestävien ohjelmien hyväksymisessä. Määrärahoja jääkin käyttämättä yleensä vasta seuraavina vuosina.

1.2. Rakennerahastojen maksusitoumuksiin käytettävien määrärahaosuuksien vajaakäyttö vuonna 2000 ja määrärahaosuuksien siirtäminen seuraaville varainhoitovuosille (ks. taulukko 1)

Vuonna 2000 peruuntuneet maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat, toisin sanoen määrärahat, joita ei ole käytetty varainhoitovuoden aikana eikä siirretty varainhoitovuodelle 2001, ovat yhteensä 6 152,3 miljoonaa euroa.

Siirrettävät määrärahat ehdotetaan porrastettavan vuosille 2002-2006 ohjelmakohtaisesti. Periaatteena on, että määrärahat jaetaan samansuuruisiin vuosittaisiin eriin. Tavoitteen 2 osalta otetaan kuitenkin huomioon, että eräät vyöhykkeet eivät voi enää saada rakennepoliittista tukea vuonna 2006. Yhteisön aloitteiden osalta pyritään kohteiden valinnalla sujuvoittamaan alkuperäisen ohjelmasuunnitelman toteuttamista.

1.3. Siirtoehdotusten vaikutus vastaaviin maksumääräyksiin käytettäviin määrärahoihin

Uuden rakennerahastolainsäädännön mukaan komissio suorittaa jäsenvaltioiden maksupyyntöihin perustuvat maksut sen perusteella, miten ohjelmia on toteutettu kentällä. Maksut on rahoitusnäkymissä arvioitu suhteellisen pieniksi kahtena ensimmäisenä vuotena, eivätkä ne ole enää suoraan sidoksissa maksusitoumuksiin, jotka tehdään kiinteinä vuosittaisina erinä. Käytännön hyöty vuosittaisista maksusitoumuksista on se, että ne auttavat soveltamaan sääntöä, jonka mukaan se osa vuoden maksusitoumuksista, jota ei maksateta kahden seuraavan vuoden aikana (maksetut ennakot mukaan luettuina), yleensä peruutetaan.

Vaikutusta arvioitaessa onkin selvitettävä, aiheuttaako eräiden ohjelmien viivästyksiin perustuva maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen siirtäminen viivästyksiä myös komissiolle toimitettaviin maksuhakemuksiin.

Ohjelmien hyväksymisen viivästyminen ei saisi aiheuttaa samanlaista viivästymistä maksuihin, sillä meno todetaan korvauskelpoiseksi alun perin jo silloin, kun asianmukaiseksi katsottu suunnitelma esitetään komissiolle eikä vasta ohjelman hyväksymishetkellä. Maksuhakemusten viivästyminen aiheuttaisi todennäköisesti vuosittaisten määrien viivästymistä. Tämä puolestaan lisäisi vuoden 2006 jälkeen suoritettavia maksatuksia.

Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen lisääminen maksusitoumusten siirtämisen vuoksi kaudella 2002-2006 ei näin ollen ole vaikuta tässä vaiheessa perustellulta. Tilanne arvioidaan kuitenkin uudelleen rahoitusnäkymien tulevien vuosimukautusten yhteydessä ennen kaikkea jäsenvaltioiden esittämien maksupyyntöjen toteutuneen kehityksen valossa.

2. Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen hallittu kehitys maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin nähden

Yksi rahoitusnäkymien tehtävistä on varmistaa maksusitoumusten ja maksumääräysten välisen suhteen kehittyminen hallitusti.

Rahoitusnäkymien mukauttaminen tarjoaa tilaisuuden tarkistaa talousarvion toteuttamistietojen perusteella, ovatko rahoituskehyksen laadintahetkellä käytetyt arviot maksumääräyksiin käytettävistä määrärahoista yhä päteviä vai onko niiden enimmäismäärää ehkä muutettava.

Tällöin edetään käytännössä niin, että muutoksia maksattamatta olevissa sitoumuksissa, jotka vastaavat maksusitoumuksille ja maksuille rahoitusnäkymissä vahvistettuja enimmäismääriä, verrataan maksattamatta olevien sitoumusten toteutuneeseen kehitykseen, joka selviää talousarvion toteuttamistiedoista. Jos maksattamatta olevien sitoumusten toteutuneen muutoksen todetaan olevan suurempi kuin rahoitusnäkymissä laskettu muutos, potentiaaliset maksut ovat rahoitusnäkymien loppuajan arvioitua suuremmat, ja maksujen enimmäismäärä saattaa osoittautua liian pieneksi siinä tapauksessa, että maksusitoumuksia käytetään yhteenlasketun enimmäismäärän verran.

2.1. Maksusitoumusten ja maksujen välinen suhde vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymissä

Maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen kehitys suhteessa maksumääräyksiin käytettäviin määrärahoihin määriteltiin vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymien laadintatyön yhteydessä seuraavasti:

a) Vuoden 1999 lopulla maksattamatta olevista sitoumuksista laadittiin arvio, sillä vuoden 1999 talousarvion tulos ei vielä ollut tiedossa.

b) Oletettiin, että maksusitoumusten vuosittaiset enimmäismäärät otetaan talousarvioon ja käytetään.

c) Maksutarpeiden arviointimenetelmä vaihteli sen mukaan, mikä menoluokka oli kyseessä.

-Jaksottamattomien määrärahojen tapauksessa maksusitoumukset määrätään maksettavaksi saman varainhoitovuoden kuluessa, joten sitoumuksia ei jää maksattamatta. Jaksottamattomia määrärahoja rahoitetaan otsakkeista 1, 5 ja 6 (valuuttavaraus ja lainatakausvaraus).

-Otsakkeesta 2 rahoitettavien rakennerahastojen hallinnointisäännöksiin vuonna 2000 tehtyjen muutosten jälkeen vuotuiset maksutarpeet on laskettava tietyn menetelmän mukaisesti. Siihen kuuluu kolme osaa: aiemmalta ohjelmakaudelta kertyneiden maksatusten hoitaminen, uuden ohjelmakauden kahden ensimmäisen vuoden aikana suoritettavat ennakot sekä maksupyyntöjen perusteella suoritettavat vuosimaksut.

-Muiden menoluokkien maksutarpeet on laskettu jo tehtyjen sitoumusten keskimääräistä maksatusaikataulua koskevan arvion perusteella (ennen vuotta 2000 käytetyt maksusitoumukset, maksusitoumusten enimmäismäärät vuodesta 2000 alkaen).

Taulukossa 2 esitetään jaksotettuja määrärahoja sisältäviä menoluokkia koskevien laskelmien tulokset vuodelta 2000, sellaisina kuin ne ilmenevät rahoitusnäkymistä.

2.2. Vertaaminen talousarvion toteutumaan

Myös talousarvion toteutuma esitetään taulukossa 2. Sen perusteella voidaan esittää seuraavat päätelmät (taulukon kohta D)

a) Vuoden 1999 lopulla maksattamatta olevia sitoumuksia on (1 915 miljoonaa euroa) enemmän kuin vuosien 2000-2006 rahoituskehystä laadittaessa arvioitiin. Arvioiden ylittäminen johtuu lähinnä koheesiorahaston vuonna 1999 toteuttamista rahoitustoimista ja jossain määrin myös otsakkeeseen 3 kuuluvista sisäisistä politiikoista.

b) Aiemmalta rahoituskaudelta peräisin olevien maksattamattomien sitoumusten määrä on supistunut vuonna 2000 suoritettujen maksujen ja tehtyjen vapautusten ansiosta käytännössä yhtä paljon kuin saman vuoden rahoitusnäkymissä arveltiin (erotus on ainoastaan 179 miljoonaa). Koheesiorahaston maksattamatta olevien sitoumusten viivästymistä tasoittaa rakennerahastojen ja otsakkeen 3 maksattamattomien sitoumusten määrän arvioitua nopeampi supistuminen.

c) Varainhoitovuoden 2000 uusien maksusitoumusten perusteella suoritetut maksut ja maksusitoumuksiin ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen siirrot vuodelle 2001 kasvattavat maksattamatta olevien sitoumusten määrää, vaikka se yleisesti ottaen onkin (660 miljoonaa euroa) alhaisempi kuin rahoitusnäkymiä laadittaessa arvioitiin.

-Rakennerahastojen osalta uusien tukitoimien toteuttaminen vuonna 2000 kasvattaa maksattamatta olevien sitoumusten määrää huomattavasti vähemmän kuin alun perin ajateltiin. Tämä johtuu siitä, että ohjelmien maksusitoumukset ovat viivästyneet, vaikkakin suhteellisen suuri osuus ennakoista on maksettu. Tämän tilanteen mahdollisia vaikutuksia maksujen tulevaan kehitykseen tarkastellaan edellä kohdassa 1.3.

-Koheesiorahaston vuoden 2000 uusia sitoumuksia on maksatettu ennakoitua vähemmän, ja liittymistä edeltävien välineiden ISPAn ja SAPARDin maksuja ei ole suoritettu lähes lainkaan.

Kaiken kaikkiaan maksattamatta olevien sitoumusten tämänhetkinen kehitys ei vuoden 2000 talousarvion toteutuman perusteella näytä johtavan lähivuosina tilanteeseen, jossa rahoitusnäkymissä vahvistettu maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärä osoittautuisi liian pieneksi. Jos maksujen lisätarvetta ilmenee jo vuonna 2002, lisävarat saadaan todennäköisesti talousarvion ja sen toteutuman puitteissa ilmenevästä marginaalista, joka on käytettävissä nykyisen enimmäismäärän rajoissa.

Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärän riittävyyttä arvioidaan joka tapauksessa säännöllisin väliajoin toteutuneen maksutarvekehityksen kannalta, kun rahoitusnäkymiin tehdään toimielinten sopimuksessa määrättyjä vuosimukautuksia. Tällöin on tarkasteltava rahoituskehyksen ensimmäisestä vuodesta saatujen tietojen perusteella etenkin seuraavia seikkoja:

-jäsenvaltioiden esittämien maksupyyntöjen kehitys rakennerahastotoiminnassa;

-koheesiorahaston osalta tehtyjen maksusitoumusten maksatusvauhti; selvitettävä etenkin, saadaanko viivästyminen rahoitusnäkymien arvioihin nähden kurottua umpeen;

-liittymistä edeltäviin kahteen uuteen tukivälineeseen ISPAan ja SAPRADiin liittyvien maksujen eteneminen.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

2001/0075 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS rahoitusnäkymien mukauttamisesta toteuttamisedellytyksiin

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen [2] 16-18 kohdan,

[2] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

ottavat huomioon komission ehdotuksen [3],

[3] EYVL C [...], [...], s. [...].

toimivat perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettujen äänestyssääntöjen mukaisesti,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymiä on mukautettava vuoden 2000 toteuttamisedellytysten huomioon ottamiseksi.

(2) Joidenkin rakennepoliittisia toimia koskevien ohjelmien hyväksyminen on viivästynyt, joten rakennerahastojen määrärahaosuudesta jäi vuonna 2000 sitomatta 6 152,3 miljoonaa euroa, joita ei myöskään ole siirretty vuodelle 2001. Toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti tämä määrä on siirrettävä seuraaville varainhoitovuosille nostamalla maksusitoumuksiin käytettäviä määrärahoja vastaavia menojen ylärajoja.

(3) Vuoden 2000 talousarvion toteuttamisedellytykset eivät anna tarvetta mukauttaa tässä vaiheessa maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärää. Tilanne arvioidaan uudelleen tulevien vuosimukautusten yhteydessä.

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Rahoitusnäkymien otsakkeen 2 alle merkityn otsakkeen "Rakennerahastot" (maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat) vuosittaista enimmäismäärää korotetaan seuraavilla määrillä, jotka on ilmaistu miljoonina euroina käypinä hintoina.

>TAULUKON PAIKKA>

2 artikla

EU:n viidentoista jäsenvaltion rahoitusnäkymät ja EU:n kahdenkymmenenyhden jäsenvaltion rahoituskehys vuonna 2002 BKTL:n ja hintojen muutosten mukaisesti tehtävän teknisen mukautuksen jälkeen sekä tällä päätöksellä tehtävät mukautukset esitetään taulukkoina liitteessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[...] [...]

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>